Tampereen kauppakamarilehti 3/2025 by K2TRE

KAUPPA TAMPEREEN KAMARI KATSE TUULILASIIN

Tampere profiloituu Euroopan siruosaamisen keskukseksi I 8

Rambollin suunnitelmat näkyvät vahvasti

Tampereen seudulla I 26

Hemmottele henkilökuntaa tai asiakkaita upealla teemaristeilyllä tänä syksynä!

SYYSKAUSI JÄRVELLÄ

Brunssi täynnä syyskauden makuja

Nauti maisemasta ja maukkaasta ruoasta ruskabrunssilla. Näe upea Pyynikinharju syysasussaan ja nauti brunssi herkullisesta ja runsaasta noutopöydästä!

Ruskaristeilyt Laukontorilta 6.9.–18.10.

Risteily ja brunssi: aik. 59 €, lapsi (3–12-v.) 30 €

Pelkkä risteily: aik. 24 €, lapsi (3–12-v.) 12 €

Ruskaristeilyjen liput ja lisätiedot: hopealinjat.ﬁ

Sadonkorjuun makuja ja järvimaisemia!

Päiväristeilyn reitti kulkee Pyhäjärven upeissa syysmaisemissa. M/S Silver Sky tarjoilee makunautintoja Tampereen parhailla maisemilla höystettynä.

Päiväristeilyt Laukontorilta 11.9.–19.9.

Risteily: aik. 26 €, lapsi (3–12-v.) 16 €

Lounas: aik. 29 €, lapsi (3–12-v.) 14,50 €

Päiväristeilyjen liput ja lisätiedot: hopealinjat.ﬁ

Murhamysteeri: Verinen vieras

Yksinäinen mies saapuu ravintolaan yltä päätä veressä, eikä muista mitään muuta kuin että jotain hirveää on tapahtunut. Kysymys kuuluu mitä ja kenen toimesta?

Murhamysteeri -risteily Laukontorilta 30.10. Murhamysteeri-illallinen 89 €

Pikkujouluristeilyt

Pikkujoulukaudella aluksemme ovat lastattuina hyvällä ruualla, lämpimällä tunnelmalla ja musiikilla. Tule viettämään unohtumaton pikkujoulu laineilla! Hinta sisältää risteilyn, ruokailun ja ohjelman.

14.11. Pamela & Hermes

21.11. Antti Toivola

28.11. Joni Valkeejärvi 05.12. Elektra Duo

Joululounas laineilla

M/S Silver Skyn upea joululounas risteillen. Nauti joulun tunnelmasta noutopöydän herkkujen ääressä laineilla rentoutuen.

Pikkujouluristeilyt Laukontorilta perjantaisin 14.11.–5.12.

Liput: 69 € / henkilö

Joululounas laineilla 17.–20.12. Jouluateria & risteily: aik. 59 € lapsi (3–12-v.) 29 €

Samettiset syysillat

Nauti upeista syysilloista järvellä. Järvi on syysasussaan upeimmillaan. Satokauden illalliseen kuuluu runsas alkuruokapöytä, sekä pää- ja jälkiruoka pöytiin tarjoiltuna.

Risteilyllä esiintyy saksofonisti Mari Martikainen, joka on luonut iltaan upean, samettisen ääni- ja musiikkimaailman.

Iltaristeilyt Laukontorilta 12.9.–27.9.

Liput: aik. 69 €, lapsi (3–12-v.) 34 €

Iltaristeilyjen liput ja lisätiedot: hopealinjat.ﬁ

Oktoberfest -risteily

Luvassa syksyn iloisin risteily, kun Pyhäjärvi muuttuu hetkeksi Baijeriksi! Tampereen oma Oktoberfestristeily yhdistää saksalaisen juhlatunnelman ja suomalaisen järvimaiseman tavalla, jota et halua jättää väliin. Tunnelmaa nostattamassa rempseä trubaduuri Joni Valkeejärvi.

Oktoberfest -risteilyt Laukontorilta 1.10.–3.10. 39 € (K-18)

Liput ja lisätiedot: hopealinjat.ﬁ

Pyhäjärven aavelaiva

Kun ilta pimenee ja järvi hiljenee, yksi laiva lähtee liikkeelle... eikä mikään ole enää ennallaan. Tervetuloa Tampereen karmivimpaan tapahtumaan – Halloween-risteilylle, jossa bileet, buffet ja mystinen tunnelma yhdistyvät unohtumattomaksi elämykseksi!

Halloweenristeily Laukontorilta 31.10.–1.11. 39 € (K-18)

Isänpäivä laineilla

Isätkin ansaitsevat hemmottelua. Muista isää risteilyllä Pyhäjärven syksyisissä maisemissa. Kahden tunnin risteilyllä nautitaan herkullisesta ateriasta ja yhdessäolosta.

Isänpäiväristeily

Laukontorilta 9.11. Risteily & isänpäivän ateria: aik. 69 €, lapsi (3–12-v.) 38 €

Uudenvuoden risteily

Ota uusi vuosi juhlavasti vastaan laivalla. Risteilyllä nautit lämpimästä tunnelmasta, herkullisesta ruoasta ja kuplivista juomista. Juhlatunnelmaa kohottaa DJ. Hinta sis. risteilyn, menun ja ohjelman.

Uudenvuoden risteily

Laukontorilta 31.12.

Liput: aik. 65 €, lapsi (3–12-v.) 33 €

Liput ja aikataulut: hopealinjat.ﬁ Uudenvuoden liput:

Isänpäivän liput:

Strategia määrittää tulevaisuuden tienviitat

STRATEGIA ohjaa organisaation toimintaa, ja se auttaa asettamaan tavoitteita sekä antaa selkänojan toimivalle johdolle arjen työhön. Strategian määrittäminen onkin yksi organisaation hallituksen keskeisiä päätöksiä. Tampereen kauppakamarin strategiatyö on parhaillaan käynnissä, ja tavoitteemme on loppuvuoden aikana määritellä toimintaamme ohjaavat tienviitat tulevalle 3+3 vuoden strategiakaudelle.

Strategia määrittelee toimintamme päämäärän, perustehtävän ja arvot. Nämä ovat yleensä pysyvämpiä, kun taas strategiassa valitut painopisteet määritellään usein muutaman vuoden aikajänteellä. Strategiassa keskeistä on tehdä valintoja –määritellä se, mihin panostamme ja mitä emme tee. Vaikeinta usein on tehdä poisvalintoja.

Strategiaa on syytä tarkastella rullaavasti ja arvioida tehtyjä valintoja suhteessa ympäröivän maailman kehittymiseen säännöllisesti. Resilienssiä on viime vuosina tarvittu erityisen paljon, kun olemme kohdanneet haasteita – kuten Covid, Venäjän hyökkäyssota, energiakriisi – joita vain harvoissa strategioissa osattiin huomioida.

Tampereen kauppakamarin visiona on vauras, avoin ja kilpailukykyinen Pirkanmaa. Vision toteutuessa Pirkanmaa on jatkossakin Suomen vetovoimaisin maakunta niin yrityksille kuin sen asukkaille. Visio on innostava ja voimaannuttava.

Kauppakamarimme arvot ovat luotettavuus, asiantuntijuus ja yhteistyö. Arvot ovat vain sanahelinää, jos ne eivät näy arjessa. Menestyvän organisaation onkin hyvä aika ajoin reflektoida sitä, miten arvot ovat näkyneet toiminnassa ja olemmeko tyytyväisiä näkymiseen. Tiimien arvokeskustelut ovat kehittyvän organisaation arkea. Arvojen näkymistä arjessa kannattaa kysyä myös asiakkailta ja sidosryhmiltä.

Kauppakamarimme perustehtävä on edistää alueen elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä, yrittäjyyttä, tervettä kilpailua, kansainvälistymistä ja markkinataloutta. Tulevalla strategiakaudella kauppakamarimme tärkeitä teemoja ovat mm. saavutettavuus, osaaminen, työvoima ja kansainvälistyminen.

Laadimme vuosittain strategiaan ja jäsenkyselyyn nojaavan vaikuttamissuunnitelman, jossa nostamme keskeisiä vaikuttamisen painopisteitä ja konkreettisia lyhyemmän aikavälin toimenpiteitä. Saavutettavuuden osalta keskeisiä ovat tie- ja raideliikenteen investoinnit alueellemme. Osaamisen ja elinikäisen oppimisen osalta tekoälyn vaikutukset eri liiketoimintoihin ja liiketoimintamahdollisuuksiin pohdituttavat. Korkeakouluyhteisön ja toisen asteen oppilaitosten sekä yritysten hyvä vuoropuhelu on tärkeää, jotta koulutus vastaa työelämän tarpeisiin mahdollisimman hyvin.

Suomen työikäinen väestö vähenee vauhdilla. Meidän pitää nostaa työn tuottavuutta, mutta myös houkutella osaavaa työvoimaa ulkomailta Suomeen. Alueellamme on monta menestyvää vientiyritystä, joita yhdistää halu ja rohkeus kasvaa. Perinteisesti tärkeimmät vientimarkkinat olemme löytäneet läheltä Ruotsista ja Saksasta. Suomen Nato-jäsenyyden myötä myös USA:n markkinoilla on avautunut uusia mahdollisuuksia tuontitulleista huolimatta.

Vanhan kansan viisaus sanoo, että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Tämä pitää paikkaansa, mutta sanonnassa on myös toinen puoli – hyvin suunniteltu on vielä puoliksi tekemättä. Strategian onnistumisen määrittää lopulta organisaation kyky saada strategia eläväksi ja toimintaa ohjaavaksi suunnitelmaksi. Kauppakamarin strategian onnistumista voi mitata alueemme BKT:n kasvulla sekä menestymisellä vetovoima- ja hyvinvointimittareissa.

Toivotan menestystä syksyyn ja loppuvuoteen!

55. vuosikerta ISSN 0782-3541 (painettu), ISSN 1458-4417 (verkkolehti)

Julkaisija ja kustantaja

Tampereen kauppakamari

Technopolis, Kalevantie 2 D, 5 krs., 33100 Tampere puhelin (03) 230 0555 www.tampereenkauppakamari.fi

Päätoimittaja Antti Eskelinen, Tampereen kauppakamari

Toimitussihteeri Jenna Auranaho, puhelin 044 033 1303, jenna.auranaho@effet.fi

Ilmoitusmyynti Kruunu Media Oy, Henna Anttila, puhelin 050 541 9943, henna.anttila@kruunumedia.fi

Ulkoasu ja ilmoitusaineistot Tiina Lautamäki aineistot@kruunumedia.fi

Painopaikka PunaMusta Tampere Oy

Painos 11 000 kpl

JANI VILPPONEN

Tampereen kauppakamarin puheenjohtaja

Strategiassa keskeistä on tehdä valintoja – määritellä se, mihin panostamme ja mitä emme tee.

Vaikeinta usein on tehdä poisvalintoja.

Jakelu Lehti postitetaan Tampereen kauppakamarin jäsenille ja sidosryhmille sekä jaetaan kattavasti yrityksiin Pirkanmaalla

Lehden osoiteasiat Sinikka-Susanne Pesonen sinikka-susanne.pesonen@tampereenkauppakamari.fi

Kannen kuva Olli-Pekka Latvala Seuraava lehti ilmestyy 17.11.2025 www.tampereenkauppakamarilehti.fi

Oliko AI vain kupla?

ELOKUUSSA ilmestyi arvostetun amerikkalaisen MITyliopiston tutkimus, jonka mukaan 95 % investoinneista generatiiviseen tekoälyyn on tuottanut tulokseen pyöreän nollan. Samoihin aikoihin julkistettu Chat GPT:n versio 5 sai nuivan vastaanoton. Ja tekoälyagentit, jotka ratkaisevat annetun ongelman ja päättelevät itsekin, ovat olleet hankalampi juttu kuin ensin ajateltiin.

analysoi liiketoimintaa. Samalla voidaan tehdä kokeiluja oikeilla aineistoilla.

Lopputuloksena yrityksellä on parempi käsitys tekoälyn mahdollisuuksista ja tietoa markkinoilla valmiina olevista ratkaisuista. Yritys näkee polun eteenpäin, jolloin se voi hakea määriteltyyn ongelmaan jatkokehittäjän markkinoilta. Toiveikas roiskiminen loppuu.

Sijoitusmarkkinoilla on jo ennusteltu AI-perustaisten osakesijoitusten laskua. Oliko tekoäly siis vain kupla, joka puhkeaa pian?

Ei.

Avustavassa työssä tekoäly on ottanut pysyvästi paikkansa. Osaamisjanan toisessa päässä tekoälyn kehittäjät käyttävät laajalti AI-työkaluja. Tekoälygentit ovat tulleet markkinoille melko hiljattain. Ja ChatGPT 5:n kohdalla olennaista on tarjota sille oikean kokoisia tehtäviä. Tekoäly on kuin mikä tahansa työkone: käyttäjällä pitää olla realistinen käsitys koneen kapasiteetista.

Tuoreessa Harvard Business Review’n artikkelissa tutkijat Nathan Furr ja Andrew Shipilov huomauttavat, että MIT:n kohuttua raporttia on luettu huolimattomasti. Näyttää siltä, että tekoälykokeiluja on tehty paljon kokeilun riemusta, toiveikkaasti ja ilman tarkkaa fokusta. Mikä siis avuksi?

Suomalaisissa yrityksissä tekoälyyn suhtaudutaan kokemukseni perusteella kahtalaisesti. Osa uskoo, että kyseessä on hopealuoti, joka ratkaisee tuottavuusongelmat sillä aikaa, kun johto käy kahvilla. Toisaalla käyttöönottoa arastellaan, koska se vaatii opettelua ja sitä, että teknologia siirretään konehuoneesta keskelle johtoryhmän strategiapöytää.

Tekoälypalveluita myyviä yrityksiä on jonoksi asti, mutta niiden todellisesta pätevyydestä on vaikea sanoa etukäteen.

Professori Pekka Abrahamsson johtaa Tampereen yliopiston tekoälyn tutkimusyksikköä, GPT-Labia. Se on tarjonnut yrityksille toista tietä – mahdollisuutta ”adoptoida tutkija”.

Tämä tekoälyn kesäkissa on läsnä yrityksen arjessa, yleensä 4-6 viikkoa ja suuren osan tästä fyysisesti. Sinä aikana hän tutustuu tuotantoon, kyselee, kuuntelee ja

Isossa kuvassa suomalaisen tekoälykehityksen suuri ongelma on uskomattoman pieni. Jos eturivin tutkijoilla ei ole rajatonta pääsyä prosessorikapasiteettiin, häviämme kansainvälisen kilpailun huippuosaajista.

Palkkauksen kuilut ovat vielä jotenkin ylitettävissä, mutta jos huippututkija joutuu käyttämään aikaansa taisteluun datanmurskauskapasiteetista eli pihtaamaan billing unitseja – jotka ovat siis leipäkorttien IT-versio –Suomi katoaa hänen kartaltaan.

Ruotsissa polkaistiin pystyyn Wallenbergin suvun säätiörahan tuella mittava tekoälyhanke nimeltä WASP. Ruotsalaisten mukaan tavoitteena on tuottaa Ruotsiin uusi alan tohtori joka päivä. Melko selkeä maali, joka kertoo samalla kunnianhimon asteen.

Minua häiritsee tämä ruotsalaisten tapa ottaa asiat tosissaan. Eikö teitä?

Suomalaisissa yrityksissä tekoälyyn suhtaudutaan kahtalaisesti: toiset uskovat sen olevan hopealuoti, toiset arastelevat käyttöönottoa.

koko elinkaaren palvelut omasta kunnastasi!

Julkiset työvoimapalvelut ovat nyt entistä lähempänä paikallisia yrityksiä.

Hyödynnä Tampereen seudun työllisyysalueen asiantuntijoiden tuntemus alueesi työmarkkinoista ja työntekijöistä!

Saat henkilökohtaista ja maksutonta apua esimerkiksi

• Yritystoiminnan alkuvaiheeseen ja kehittämiseen

• Paikalliseen ja kansainväliseen rekrytointiin

• Henkilöstön koulutusratkaisuihin

• Muutosturvatilanteisiin

• Verkostoitumiseen

tyonantajat@tampere.fi 040 580 8811 (kello 9–15) Kysy lisää!

Vaikuttavaa osaamista!

TAKKin koulutuksista saat varmuutta ja ideoita omaan tekemiseesi. Oppisopimuskoulutuksissa viet osaamisesi heti käyttöön.

• Asiakaskokemuksen kehittäminen ja palvelumuotoilu 21.10.2025–26.3.2026, haku 26.9. asti

• Johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto 5.11.2025–26.2.2027, haku 30.9. asti

• Lähiesihenkilötyön ammattitutkinto 4.2.2026–26.2.2027, haku 31.12. asti

Lisätiedot: takk.fi

We create wellbeing from cleanliness and build a sustainable future

Taloushallintoliiton auktorisoidut tilitoimistot

Kirjanpitotoimisto Kaleva Oy

Itsenäisyydenkatu 25 lh. 5 33500 Tampere Puh. 040 719 6468 info@kirjanpitokaleva.fi www.kirjanpitokaleva.fi

Kuva: Laura Vanzo / VisitTampere

Kiilto Ventures sijoitti akkujen kierrätysmenetelmiä kehittävään startupiin

n Perheyritys Kiillon pääomasijoitusyhtiö Kiilto Ventures on tehnyt sijoituksen virolaiseen Jälle Technologies -startup-yhtiöön, joka ratkaisee käyttöikänsä loppuun tulevien litiumioniakkujen kierrätyksen haasteita ottamalla talteen kriittisiä metalleja ja jalostamalla grafiitista grafeenioksidia.

Sähköautojen ja energiavarastojen yleistyminen on kasvattanut litiumioniakkujen määrää nopeasti. Käyttöikänsä loppuun tulevien akkujen määrän ennustetaan kasvavan 70-kertaiseksi Euroopassa vuoteen 2030 mennessä vuoteen 2020 verrattuna. Tarve paikallisille ja skaalautuville kierrätysmenetelmille on suuri.

– Olemme seuranneet aktiivisesti akkujen kierrätystä jo jonkin aikaa ja tiedostaneet ongelman massiivisuuden. Jälle Technologiesin visio muuttaa akkujätettä arvokkaiksi resursseiksi edistyneiden kierrätysmenetelmien avulla on erinomainen esimerkki skaalautuvasta ja kestävyyslähtöisestä innovaatiosta, jota haluamme Kiilto Venturesilla tukea. Tiimillä on vahva akateeminen tausta, jonka uskomme luovan erinomaisen pohjan teknologian skaalaamiselle globaalisti, sanoo Kiilto Venturesin toimitusjohtaja Matti Rönkkö

Merus Power avaa ovia KeskiEurooppaan

n Teknologiayhtiö Merus Power on saanut tilauksen ensimmäisestä kansainvälisestä sähkövarastoprojektistaan. Puolaan toimitettava sähkövarasto on kooltaan 8 MW/8MWh ja toimituksen arvo noin 2,5 miljoonaa euroa. Hanke toteuttaa yhtiön kasvustrategiaa konkreettisella tavalla ja avaa mahdollisuuksia Euroopan markkinoilla.

Yhtiö valittiin sähkövaraston toimittajaksi julkisen tarjouskilpailun myötä. Toimitus tapahtuu syksyllä 2026. Toimituksen loppuasiakas on Enea Operator Sp. z o.o., joka ylläpitää kansallista jakeluverkkoa Luoteis-Puolassa.

Sähkövarastotilaus on Merus Powerille tärkeä askel ja ovenavaus kansainvälisille markkinoille. Samalla se on merkittävä myös Puolalle: sähkövarasto tulee olemaan maan ensimmäinen laitos, joka tasapainottaa sähköverkon toimintaa operaattorin verkossa.

– Ensimmäinen toimituksemme Puolaan on strategisesti tärkeä askel Merus Powerille. Se osoittaa kykymme toimia kilpailukykyisesti kansainvälisissä projekteissa ja avaa meille ovia Keski-Euroopan markkinoille strategiamme mukaisesti, kommentoi Merus Powerin toimitusjohtaja Kari Tuomala

Instan miinanraivausratkaisun pakkaukselle palkinto pohjoismaisessa suunnittelukilpailussa

n Instan pakkauskumppanina toiminut DS Smith on voittanut pohjoismaisen pakkaussuunnittelukilpailun, ScanStarin, palkinnon. Palkittu työ on aaltopahvista valmistettu pakkaus ja aaltopahvinen jalusta Instan patentoimalle droonijärjestelmälle, jonka avulla miinanraivaus voidaan tehdä turvallisesti.

Insta Safe EOD™ on uraauurtava droonijärjestelmä, joka soveltuu tehokkaaseen ja turvalliseen humanitaariseen miinanraivaustyöhön. Järjestelmä koostuu droonista ja siihen kiinnitetystä laatikkoon pakatusta raivauspanoksesta, jonka avulla miinat ja muut räjähteet voidaan räjäyttää turvalliselta etäisyydeltä.

Tays Sydänsairaalan katolle on asennettu 300 aurinkopaneelia. Niillä pystytään tuottamaan noin yhden kuukauden kulutusta vastaava sähkömäärä.

n Tays Sydänsairaala rakennutti aurinkovoimalan oman sairaalarakennuksensa katolle Tays Keskussairaalan kampuksella. Sydänsairaalan aurinkovoimalan lähes 300 aurinkopaneelin tuottama aurinkosähkö hyödynnetään sataprosenttisesti Sydänsairaalan omaan käyttöön. Vuosittain aurinkovoimala tulee tuottamaan Tays Sydänsairaalan noin yhden kuukauden kulutusta vastaavan sähkömäärän.

– Sairaalapalveluissa kulutamme paljon energiaa ja aurinkovoimala tulee jatkos-

sa vähentämään Sydänsairaalan ostoenergian tarvetta. Laskennallisesti aurinkosähkö tulee kattamaan esimerkiksi Sydänsairaalan kaikkien toimipaikkojen röntgen- ja ultraäänilaitteiden sekä potilasvalvontamonitorien sähkönkulutuksen. Selvitimme aurinkovoimalan rakennuttamisen osana ympäristövastuullisuuden suunnitelmaamme, kertoo varatoimitusjohtaja Aki Haukilahti Sydänsairaalan tavoitteena on olla hiilineutraali oman toiminnan ja välillisten päästöjen osalta vuoteen 2030 mennessä.

– Dronen avulla räjähteen luokse viety raivauspanos voidaan sytyttää langattomasti toista droonia hyödyntämällä, mikä mahdollistaa kohteen helpon ja nopean raivaamisen. Aaltopahvipakkaus ja raivauspanoslaatikkoa kannatteleva aaltopahvinen jalusta toimivat erinomaisesti osana innovaatiotamme, kertoo Instan miehittämättömän ilmailun tuotepäällikkö Harri Vuolle Aaltopahvipakkauksen etuja ovat muun muassa keveys, jäykkyys, ympäristöystävällisyys ja kustannustehokkuus. Tukijalusta on kevyt, mutta samalla tukeva ja sen pintaan voidaan painaa käyttöohjeita ja varoituksia. Aaltopahvi on 100-prosenttisesti biohajoava luonnonmateriaali, joten tehtävänsä jälkeen se hajoaa jättämättä jälkeensä jätettä.

DS Smith ja Insta palkittiin pohjoismaisessa pakkaussuunnittelukilpailussa Instan patentoimalle Insta Safe EOD™ droonijärjestelmälle suunnitellusta aaltopahvisesta pakkauksesta ja jalustasta.

Tampereen kauppakamarin varatoimitusjohtaja Peer Haataja korosti puheenvuorossaan korkeakoulujen ja monipuolisen osaamisen merkitystä. Paikalla oli runsaasti päättäjiä ja vaikuttajia kuuntelemassa esityksiä

Vaikuttajafoorumi korosti osaamisen

merkitystä

n Pirkanmaan päättäjät ja vaikuttajat kokoontuivat 1.9. Tampereen Raatihuoneelle Vaikuttajafoorumiin, jonka teemana oli osaaminen ja koulutus. Tilaisuuden järjestivät Tampereen kauppakamari ja Pirkanmaan edunvalvontaryhmä osana Pirkan päivän 30-vuotisjuhlintaa. Puheenvuoroissa nousivat esiin osaajapula, koulutuksen ja työelämän yhteistyö sekä alueen tulevaisuuden kasvun mahdollisuudet. Puhujina olivat maakuntajohtaja Anne-Mari Ahonen, Tampereen pormestari Ilmari Nurminen, Tredun johtaja Kirsi Viskari, Tampereen yliopiston rehtori Keijo Hämäläinen, Tampereen kauppakamarin varatoimitusjohtaja Peer Haataja ja Suomen Yrittäjien pääekonomisti Juhana Brotherus

– Pirkanmaalla on erityisen hyvät edellytykset toimia koko maan kehityksen veturina, kun koulutussektori ja elinkeinoelämä toimivat yhdessä, Brotherus tiivisti.

Suomen Yrittäjien pääekonomisti

Juhana Brotherus avasi Vaikuttajafoorumissa Suomen talouden näkymiä ja osaamisen taloudellisia merkityksiä positiivisella asenteella.

n TAMKin ja Tampereen kauppakamarin Kutsu kansainvälinen opiskelija tutustumaan yritykseesi -kampanja järjestetään jälleen tänä syksynä. Kampanja tarjoaa yrityksille mahdollisuuden avata ovensa tuleville osaajille ja saada kansainvälistä näkökulmaa, kielitaitoa ja uusia verkostoja. Mukana olleet yritykset ovat löytäneet harjoittelijoita ja saaneet positiivisia kokemuksia. TAMKissa opiskelee ihmisiä eri puolilta maailmaa, ja harjoittelu kuuluu jokaisen tutkintoon – siksi yhteistyö voi johtaa myös pysyvään osaajaan Pirkanmaalle.

Lue lisää yhteistyömahdollisuuksista: tuni.fi/talentboost.

Johtajien puutteellinen tekoälyosaaminen kasvun esteenä

n Samalla kun tekoälyteknologia leviää räjähdysmäisesti, vain alle 50 prosenttia suomalaisjohtajista osaa käyttää tekoälyä osana liiketoimintastrategiaa ja päätöksentekoa. Organisaatiot menettävät tekoälyn tarjoaman valtavan potentiaalin, koska kokonaisuutta ei oteta haltuun strategisella tasolla.

Tämä käy ilmi Rastor-instituutin tekemästä asiakastutkimuksesta. Tutkimus paljastaa, että vain reilu neljä prosenttia johtajista hallitsee tekoälyn strategisen käytön. Lähes 80 prosenttia vastaajista kamppailee tekoälyn käyttökohteiden tunnistamisen kanssa. Johtajilta puuttuu strateginen ymmärrys siitä, miten tekoäly sitoutuu liiketoimintatavoitteisiin ja miten sitä johdetaan organisaatiossa.

Tekoälyn todellinen hyöty liiketoimintaan syntyy vasta kun se on integroituna koko organisaation toimintaan. Yksittäiset sovellukset eri aloilla tuottavat hyötyjä, mutta organisaation laajuinen muutos edellyttää johdon ymmärrystä ja ohjausta. Jos johtajalta puuttuu näkemys tekoälyn potentiaalista, jää sen käyttö pistemäiseksi, eikä todellista kilpailuetua synny.

PALKITTUJA

Patrian Pirkanmaan toiminnoille maakunnallinen palkinto

n Pirkanmaan Liiton maakuntahallitus on myöntänyt vuoden 2025 Pirkanmaan palkinnon puolustusteollisuus- ja teknologiayhtiö Patrian Pirkanmaan toiminnoille.

– Patria on keskeinen osa suomalaista teollisuushistoriaa sekä Tampereen ja Pirkanmaan omaa tarinaa, jossa turvallisuusalan osaamisella ja toimijoilla on keskeinen ja yhä vahvistuva rooli. Patrian toiminta on merkittävää kansallisen turvallisuuden, suomalaisen puolustusteollisuuden ja huoltovarmuutemme kannalta. Patrian toiminnot Pirkanmaalla tuovat elinvoimaa koko maakuntaan ja ovat merkittävä osa Pirkanmaalle keskittynyttä turvallisuusalan osaamista. Myös pienemmillä yrityksillä on mahdollisuus kurkottaa kansainväliseen markkinaan –usein juuri osana Patrian kaltaisten veturiyritysten johtamia konsortioita, perusteli palkinnon luovuttanut maakuntavaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Sofia Vikman

Pirkanmaan palkinnon vastaanotti Patria Groupin toimitusjohtaja Esa Rautalinko Pirkan Päivän 30-vuotisjuhlassa Tampereen Raatihuoneella.

Tampere profiloituu Euroopan siruosaamisen keskukseksi

Mikrosirut ovat modernin yhteiskunnan näkymätön moottori: ne ohjaavat autoja, puhelimia ja tietoverkkoja, ja ovat ratkaisevia myös huoltovarmuudelle ja puolustukselle. Tampereelle on noussut poikkeuksellisen vahva siruosaamisen keskittymä, jonka ytimeen kuuluvat Siruja Tampereelta -ohjelma, yliopiston tutkimus ja Nokian kehitystyö. Business Tampereen Petri Räsänen, Tampereen yliopiston vararehtori Jarmo Takala ja Nokia Tampereen teknologiakeskuksen johtaja Petri Ahokas avaavat, miksi Tampereesta voi tulla Euroopan johtava sirukeskus.

Siruosaamiskeskus FiCCC:n johtaja Pasi Pylväs ja sirujen paketoinnin pilottilinjan SiPFAB:n johtaja Tuomas Lahtinen tukevat tahoillaan sirujen kehitystyötä niitä tarvitsevien yritysten tarpeisiin.

Tampereen yliopiston vararehtori Jarmo Takalan mukaan sirusuunnittelun suhteen osaajapula on merkittävä haaste, ja käytännössä kaikki valmistuvat työllistyvät heti.

Siruja Tampereelta -ohjelman valmistelu käynnistyi vuonna 2021 Nokian kasvaneiden tutkimus- ja kehityshankkeiden ympärille. Samalla Pirkanmaan digitaalisen kompassin valmistelussa tunnistettiin siruteknologian kasvava merkitys ja mahdollisuudet. Taustalla oli myös vahva poliittinen aloite, kun Nokia, Tampereen yliopisto, Tampereen

Business Tampereen ohjelmajohtaja Petri Räsänen uskoo siruteknologian luovan uusia korkean arvonlisän työpaikkoja Tampereelle.

tointilinjaa, vahvistettu EU-yhteistyötä ja luotu yhteyksiä kansainvälisiin keskittymiin. Seuraavaksi fokus siirtyy teollisiin investointeihin ja yritystoiminnan kasvattamiseen.

Investointi tulevaisuuteen

Siruohjelma on Räsäsen mukaan ennen kaikkea tulevaisuusinvestointi. Tällä hetkellä siruteknologian parissa työskentelee

le on rakentunut vahva ekosysteemi, jossa koulutus, tutkimus ja yritykset kulkevat rinnakkain, Takala sanoo.

Osaajapula jarruttaa kasvua

Yliopistolla on merkittävä rooli osaajien kouluttajana. Takalan mukaan sirusuunnittelijoita valmistuu vuosittain kymmeniä, mutta kysyntä on moninkertainen. – Osaajapula on tällä hetkellä merkit-

Teksti Jenna Auranaho

Kuva: Mikko Ovaska

Kuva: Business Tampere

Jos siruja ei ole saatavilla, mikään ei toimi. Eivät tuotteet, laitteet eivätkä yhteiskunnat.

Petri Räsänen, Business Tampere

vuosikymmeniä kehittänyt järjestelmäpiirejä, aiemmin matkapuhelimiin ja nykyisin matkapuhelinverkkoihin.

– Kun puhutaan siruista, puhutaan käytännössä kaikesta ympärillämme olevasta teknologiasta. Nokian kannalta ne liittyvät suoraan siihen, miten rakennamme seuraavan sukupolven verkkoja ja mahdollistamme digitaalisen talouden, Ahokas sanoo.

Nokia on panostanut siruteknologiaan jo yli kymmenen vuoden ajan, ja panostus on osoittautunut oikeaksi ratkaisuksi.

– Jo 2010-luvun alussa näimme, että järjestelmäpiirit tarjoavat kustannustehokkaan ja teknisesti ylivoimaisen tavan käsitellä miljardeja operaatioita sekunnissa. Olemme kulkeneet määrätietoisesti sitä polkua, ja tulokset näkyvät nyt, Ahokas kuvaa.

Monikulttuurinen osaajayhteisö

Siruteknologia on muuttanut Nokian Tampereen toimintaa merkittävästi myös osaajien näkökulmasta. Viime vuosi -

na Tampereelle on palkattu satoja uusia asiantuntijoita eri puolilta maailmaa.

– Tämä on äärimmäisen vaativaa teknologiaa, jonka osaamiseen tarvitaan vuosien koulutus ja kokemus. Siksi olemme rakentaneet monikulttuurisen työyhteisön, jossa on noin 40 kansallisuutta, Ahokas kertoo.

Samalla Tampereen yliopiston kanssa kehitetty yhteistyö ja erikoistunut koulutusohjelma varmistavat, että osaajapolku paikallisesta koulutuksesta yritysmaailmaan toimii saumattomasti.

Tulevaisuus vaatii jatkuvaa panostusta

Ahokas näkee Tampereen aseman vahvistuvan entisestään, mutta varoittaa liiasta tyytyväisyydestä.

– Olemme tällä hetkellä Euroopan eturintamassa, mutta se ei riitä, jos jäämme paikoilleen. Tarvitaan jatkuvaa aktiivisuutta ja yhteistä tahtoa kehittää osaamista ja investointeja, jotta pysymme kilpailun kärjessä, hän korostaa.

– Ilman siruja ei olisi digitaalista yhteiskuntaa, 5G:tä tai kehittyvää 6G:tä, muistuttaa Nokia Tampereen teknologiakeskuksen johtaja Petri Ahokas.

Siruosaamiskeskus

Tampereen siruohjelman johdolla Suomeen on perustettu siruosaamiskeskus FiCCC, joka vauhdittaa teollisuuden ja muiden alojen digitalisaatiota siruteknologian avulla. Osaamiskeskus tukee kilpailukykyisten sirujen kehittämistä eri toimialojen tarpeisiin ja lisää sirujen kysyntää.

FiCCC yhdistää osaajat eli toimii porttina suomalaiselle siruteknologialle laajempaan eurooppalaiseen siruekosysteemiin ja vauhdittaa samalla niin Suomen kuin Euroopankin puolijohde alan kasvua sekä kilpailukykyä. Siruosaamiskeskus FiCCC on osa eurooppalaista innovaatioihin keskittyvää osaamiskeskusten verkostoa. FiCCC:n pääkonttori on Tampereen yliopiston Kampus Areenalla. Yliopisto on mukana EU:n suunnittelualustan kehittämisessä ja kouluttaa valtaosan Suomen sirusuunnittelijoista. – FiCCC toimii keskeisenä palvelupis-

Teksti ja kuva Jari Runsas

FiCCC:n tavoitteena on varmistaa, että puolijohdeteknologioista kiinnostuneilla suomalaisilla on sujuva pääsy ja yhteydet kaikkiin asiaankuuluviin eurooppalaisiin palveluihin ja tukeen, keskuksen johtaja Pasi Pylväs tiivistää.

Siruosaamiskeskus FiCCC yhdistää alan osaajat

teenä, joka helpottaa suomalaisten sidosryhmien pääsyä paitsi suomalaiseen puolijohdeosaamiseen, myös sirupilottilinjoihin, suunnittelualustaan, eurooppalaiseen osaamiskeskusten verkostoon sekä muihin eurooppalaisiin aloitteisiin. Tavoitteena on varmistaa, että puolijohdeteknologioista kiinnostuneilla suomalaisilla on sujuva pääsy ja yhteydet kaikkiin asiaankuuluviin eurooppalaisiin palveluihin ja tukeen, keskuksen johtajana tammikuussa aloittanut, puolijohdefysiikkaa ja mikroelektroniikkaa Tampereen yliopistossa aikanaan opiskellut Pasi Pylväs tiivistää.

Samanaikaisesti FiCCC toimii rajapintana muille kuin suomalaisille sidosryhmille ja suomalaiselle asiantuntemukselle; se ohjaa käyttäjiä, jotka voivat hyötyä Euroopan ja maailman tasolla ansioituneesta suomalaisesta huippuosaamisesta.

FiCCC:n konsortioon kuuluu neljä suomalaista yritystä: Kvanttiteknologioihin ja mikroelektroniikkaan erikoistunut Kvanttinova Espoosta, fotoniikkaan erikoistunut Photonics Finland -teknologiaklusteri, sirusuunnitteluun ja liiketoimintakehitykseen erikoistunut BusinessOulu sekä koordinaattoritahona toimiva Tamlink.

– Konsortio kattaa maantieteellisesti varsin kattavasti ne alueet, joilla tämän teknologian osaamista, tutkimusta ja yritystoimintaa on ollut jo entuudestaan, Pasi Pylväs sanoo.

Ala tunnetuksi, teollisuus kasvuun

Siruosaamiskeskuksen rooli kehittyy koko ajan toiminnan myötä.

– Jokaisella Euroopan osaamiskeskuksella on vähän erilainen rooli maasta ja konsortiosta riippuen. Meillä on kaupallisempi lähestymiskulma monen muun maan keskuksiin verrattuna. Pyrimme löytämään yrityksille enemmän hyötyjä kaikesta siitä tutkimuksesta ja hyvästä työstä, jota yliopistot tekevät, Pasi Pylväs kuvaa.

– Kaikkien osaamiskeskusten tavoitteena on pyrkiä kasvattamaan oman maansa puolijohdeteollisuutta. Kukin tekee sen omalla tavallaan.

Yliopistoja FiCCC palvelee muun muassa tekemällä alaa tunnetummaksi ja houkuttelevammaksi opiskelijoiden näkökulmasta. Toki tästä hyötyvät myös yritykset.

Käynnistysvaiheen tähän asti suurimpana onnistumisena Pylväs pitää luottamuksen rakentumista.

– Siitä kaikki lähtee. Yhteistyön käynnistyminen vaatii luottamuksen aikaansaamista. Olemme onnistuneet luomaan hyvät yhteydet yliopistoihin esimerkiksi hankevalmistelussa ja yrityskumppanien haussa. Konsortio helpottaa tässä suunnattomasti.

Osaamiskeskuksen käytännön toimintojen vaikutukset konkretisoituvat hitaammin

esimerkiksi yritysten ja hankkeiden onnistumisina.

Korkean tason osaamista kapealla sektorilla

Tampereen seudulla on globaalia huippuosaamista erityisesti järjestelmäpiirien suunnittelussa ja yhdistelmäpuolijohteisiin perustuvien optisten sirujen kehityksessä ja valmistuksessa. Taustalla on muun muassa yliopiston tutkimustoiminta ja tiivis yhteistyö yritysten kanssa.

– Meidän haasteemme on, että osaamisemme yliopistotasolla on uniikkia hyvin eksakteilla, kapeilla sektoreilla. Ehkä se jää globaalisti jotenkin piiloon, Pasi Pylväs toteaa.

Siruteknologian ympärille tulee muodostua kestävä ekosysteemi, joka optimaalisessa tapauksessa ruokkii itse itseään, ja jossa kansallisen ja EU-tason rahoituksen merkitys olisi maltillisempi kuin tällä hetkellä.

– Ekosysteemi olisi tasapainoinen yliopistojen sekä pk- ja isojen yritysten muodostama järjestelmä, jonka ympärille syntyisi tasaiseen tahtiin uusia yrityksiä ja joka houkuttelisi uutta osaamista. Järjestelmä tukisi paikallisia, tärkeitä taloussektoreita ja samaan aikaan kasvattaisi suomalaista puolijohdeteknologian vientiä ulkomaille.

Tampereen yliopistoon on rakenteilla sirujen paketointipilottilinja SiPFAB. Yksikön tehtävänä on rohkaista yrityksiä hyödyntämään uutta huipputeknologiaa yhteistyössä yliopiston kanssa, ja auttaa niitä uudistamaan teknologioitaan.

EU:n Chips Act -aloitteen mahdollistama uusi pilottilinja madaltaa yritysten kynnystä kehittää omaa sirutuotantoaan yliopiston tukemana.

– Keskitymme erityisesti seuraavan sukupolven puolijohdeteknologiaan ja sen paketointiin, toimintaansa käynnistelevän sirujen paketointipilottilinja SiPFAB:n johtaja Tuomas Lahtinen toteaa.

SiPFAB mahdollistaa sirujärjestelmien ketterän

Teksti ja kuva Jari Runsas

Kluomisen ja kokeilun

eväällä toimintansa aloittaneen SiPFABin johtajana aloitti tekniikan tohtori Tuomas Lahtinen. SiPFAB on yksi viidestä EU:n rahoittamasta eurooppalaisesta pilottilinjasta, ja se keskittyy erityisesti seuraavan sukupolven puolijohdeteknologiaan ja sen paketointiin. Tamperelaisyksikön vahvuuksia pilottilinjojen kokonaisuudessa ovat monipuolisuus ja kustannustehokkuus.

Rahaa pilottiin on varattu 40 miljoonaa. Puolet viisivuotisen hankkeen rahoituksesta tulee Chips Act -hankkeesta ja puolet Business Finlandilta. Pilottilinja sijoittuu Tampereen yliopiston Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekuntaan.

– Pilottilinjamme on osa eurooppalaista yhteistyötä, ja sitä johdetaan Italiasta. Mukana on myös saksalaisia, ranskalaisia, itävaltalaisia, puolalaisia ja ruotsalaisia toimijoita, Lahtinen kertoo.

Käynnistysvaiheessa Lahtisen johdolla on aloitettu 1300-neliöisen puhdastilan rakentamisen suunnittelu. Sen on määrä valmistua alkuvuoteen mennessä. Rakentaminen alkanee keväällä 2026, jolloin tila olisi valmis siitä vuoden päästä.

– Tilan valmistuttua sinne sijoitetaan viitisenkymmentä prosessointi- ja karakterisointilaitetta puolijohdeintegraatioiden paketointiin. Käyttövalmiina tila on noin 1,5 vuotta myöhemmin, ja projektin viimeiset

kaksi vuotta on varattu prosessikehitykseen sekä yhteistyökuvioiden tiivistämiseen.

– Jos meillä viiden vuoden päästä on valmiina toimiva operatiivinen malli ja selkeä suunta sekä vahvat yhteistyökuviot, hanketta voidaan pitää onnistuneena. Tämä vaatii kuitenkin aikaa, Lahtinen muistuttaa.

Uusia teknologioita tuotantoon

Yksikön projektisuunnitelman päätavoitteena on palvella yrityksiä, ja auttaa heitä pilotoimaan uusia teknologioita. Työ etenee vaiheittain.

– Ensimmäisessä vaiheessa tärkeintä on saada puhdastila rakennettua. Siinä ohessa rakennetaan organisaatiota. Projektin aikana yksikköön on tarkoitus palkata 15–20 henkeä. Toinen selkeä tavoite on hankkia tarvittavat laitteet, jonka jälkeen lähdemme ylösajamaan prosesseja, Tuomas Lahtinen kertoo.

Asiakkaiksi odotetaan ensi alkuun paikallisia puolijohdealan yrityksiä, joille puolijohdekomponentit ja sirut ovat keskeisiä. Keskusteluita yritysten kanssa niiden tarpeiden selvittämiseksi on jo hiljakseen aloiteltu.

– Pilottilinjan komponentit ovat enemmän tehoelektroniikkaan suuntautuvia. Sitä kautta asiakaskunta laajenee niin Suomessa kuin Euroopassakin.

Integraatio ja paketointi eivät yleensä nouse esiin puolijohteista keskusteltaessa, vaikka lähes kaikki puolijohdetuotteita käyt-

tävät joutuvat sitä tekemään. – Siinä mielessä olemme uuden äärellä. Nyt paketointi on ulkoistettu jonnekin muualle. Meillä on mahdollisuus räätälöidä asiakkaille teknisiä ratkaisuja, jotka palvelevat heidän tuotteitaan ja asiakkaitaan paremmin. Se on tietenkin yrityksille iso asia. Myös nopea prototypointi on niille kilpailuetu, kun oppimissykli nopeutuu, Lahtinen avaa.

Komponenttien luotettavuus tärkeä kehityskohde

Seuraavan sukupolven puolijohdetekniikkaa käytetään yleisesti tehoelektroniikassa, esimerkiksi muuntajissa, joita käytetään vaikkapa sähköautojen latauksessa tai aurinkopaneeleissa. Kehitystyöllä pyritään parantamaan komponenttien luotettavuutta. Paketoinnissa on kyse toiminnallisuuksien – esimerkiksi prosessoinnin, muistin, telekommunikaation ja antureiden – integroinnista.

– Me voimme räätälöidä näitä ominaisuuksia asiakkaiden tarpeisiin. Tavoitteena on löytää paketointiin myös uusia tulokulmia, Tuomas Lahtinen selventää.

– Suomessa on todella vahvaa tehoelektroniikkaosaamista. Tehopuolijohteissa meillä on vielä parannettavaa. Minulla on kuitenkin kova luotto, että pystymme kasvattamaan osaamistamme myös tällä osa-alueella. Meilläkin on tässä oma roolimme muun muassa yliopistoyhteistyön myötä.

AITO YSTÄVÄ TAHTOO YRITYKSESI PARASTA

liiketoiminnan tueksi. Aito Säästöpankista saat aidon ystävän tuen yrityksesi kasvuun ja vahvat hartiat suurempienkin hankkeiden ja investointien tueksi. Kiritämme yrityksesi menestykseen ja

Hanna Ahola yritysasiakkuuspäällikkö

040 5481 449

Eevamaria Piesala yritysasiakkuuspäällikkö

Juuso Siltanen yritysasiakkuuspäällikkö 050 400 1968 050 918 5588

Marjut Rasinmäki asiakkuusjohtaja, RS-asiat 044 322 5525

Veli-Pekka Sihvonen asiakkuusjohtaja, yritykset 044 322 5525

Merja Ranta asiakkuusjohtaja, yritykset 050 318 0433

Hämeenkatu 5 A, 2. krs., Tampere saastopankki.ﬁ/aito/yrityspankki

Puheluiden hinta mpm/pvm.

Jotta voimme arvioida teollisuuden tilantarpeita tulevina vuosikymmeninä, tulee meidän muodostaa karkea arvio siitä, millä toimialoilla Pirkanmaa kasvunsa näkee.

Maakuntakaavalla tutkitaan uusia teollisuuden alueita

PIRKANMAA haluaa jatkossakin olla yksi Suomen vetovoimaisimmista, uudistumiskykyisimmistä ja eteenpäin katsovimmista maakunnista. Pirkanmaan vahvuus ponnistaa pitkästä valmistavan teollisuuden perinteestä, joka on yhä pirkanmaalaisen hyvinvoinnin kivijalka. Vientivetoinen teollisuus ja uudet, puhtaan teollisuuden investoinnit edellyttävät riittävästi soveltuvia sijaintipaikkoja myös tulevaisuudessa.

Pirkanmaan maakuntavaltuusto päätti keväällä 2025 laittaa vireille teollisuuden sijaintipaikkoja tarkastelevan vaihemaakuntakaavan. Vaihemaakuntakaava tarkoittaa yleispiirteistä kaavaa, jossa keskitytään vain valittuun teemaan. Tällä maakuntakaavalla ei siis ratkaista muita maankäytön osa-alueita, vaan täydennetään voimassa olevaa kaavatilannetta juuri teollisuuden osalta.

Tarve teollisuuden uusien sijaintipaikkojen tarkastelulle on noussut esiin sekä elinkeinoelämän toimijoilta että kunnista. Vetovoimaisessa maakunnassa houkuttelevat sijaintipaikat ovat viime vuosikymmenen aikana tehneet hyvin kauppansa, eikä kaikkia uusista infraratkaisuista riippuvia alueita ole saatu avattua. Toisaalta myös itse teollisuus ja sen tarpeet ovat murroksessa. Kemikaalien käsittely tai uudet energiaratkaisut edellyttävät usein ympärilleen suojavyöhykkeitä. Moderni, kestävä toimija haluaa usein hallita kaikki riskit oman kiinteistönsä rajojen sisäpuolella, jolloin tarvittavat tonttipinta-alat kasvavat.

Vaihemaakuntakaavalle on asetettu seuraavat tavoitteet:

• tukea tuotannollisen teollisuuden sijoittumisedellytyksiä Pirkanmaalle, sekä • mahdollistaa puhtaan teollisuuden investoinnit.

Teollisen toiminnan alueiden lisäksi kaavassa tarkastellaan niihin kiinteästi liittyvän infrastruktuurin kehittämistarpeita. Tällaisia voivat olla esimerkiksi sähköverkkoon liittyvät tarpeet, kansallisen vedyn siirtoverkon linjaus tai kehitettävät liikenneyhteydet. Tunnistamalla potentiaalisia uusia sijaintipaikkoja ja tuomalla kaavoituksessa jo varhain esiin niiden vaatimat infran kehittämistoimet, voidaan TEM:in teollisuuspoliittisen strategian mukaisesti tukea keskitettyjen teollisuuslaitosalueiden tehokkuusetuja. Hyvin toimivat teolliset keskittymät vahvistavat Suomen vetovoimaa investointiympäristönä.

Vaihemaakuntakaavan tavoitteet ja etenemisen vaiheet määritetään osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, joka on juuri ollut nähtävillä ja lausuttavana viranomaisilla. Palautteen pohjalta päästään etenemään varsinaiseen selvitys- ja suunnittelutyöhön.

Jotta voimme arvioida teollisuuden tilantarpeita tulevina vuosikymmeninä, tulee meidän muodostaa karkea arvio siitä, millä toimialoilla Pirkanmaa kasvunsa näkee. Vasta sen jälkeen voimme perustella uutta tilantarvetta. Metsien tai peltojen ottaminen rakentamisen käyttöön ei ole mutkatonta, joten perustelujen on oltava uskottavia ja vahvaan tahtotilaan sidottuja. Yhdessä voimme luoda paremmat edellytykset uusille kilpailukykyisille sijaintipaikoille. Työ alkaa syksyn 2025 aikana. Kutsunkin kaikkia tuomaan rohkeasti näkemyksiään esiin!

RUUT-MAARIA RISSANEN suunnittelujohtaja, Pirkanmaan liitto

”Olemme yritysten ja yksilöiden kumppani osaamisen uudistamisessa aina verkkokursseista yli vuoden mittaisiin valmennuksiin.”

Rastor-instituutti auttaa Pirkanmaan yrityksiä ja

RASTOR-INSTITUUTTI tunnetaan pitkistä perinteistään suomalaisen osaamisen kehittäjänä, mutta sen toiminta on paljon muutakin kuin tutkintokoulutusta. Pirkanmaalla Rastor-instituutin Tampereen yksikkö auttaa yrityksiä ja yksilöitä kasvamaan räätälöityjen valmennusten ja monipuolisten koulutusratkaisujen kautta.

– Tarjoamme laajan valikoiman palveluja, joilla voidaan kehittää sekä yritysten että yksilöiden osaamista. Tarjontamme ulottuu muutaman tunnin verkkokursseista vuoden mittaisiin valmennusohjelmiin, kertoo Tampereen aluejohtaja Janne Leuhtonen

Yrityksille räätälöityjä ratkaisuja

Rastor-instituutin vahvuus on sen laaja asiantuntijaverkosto: 150 omaa koulutus- ja

yksilöitä uudistumaan

rekrytointialan ammattilaista ja 300 ulkopuolisen asiantuntijan verkosto. Näiden avulla yrityksille voidaan rakentaa juuri heidän tarpeisiinsa sopivia valmennuksia, oli kyse sitten esihenkilöiden johtamistaidoista, teknisestä osaamisesta tai liiketoiminnan kehittämisestä.

Uusia polkuja työnhakijoille ja uranvaihtajille

Rastor-instituutti on myös aktiivinen toimija työllisyyspalveluissa. Rekrytoivien koulutusten avulla työttömät työnhakijat saavat täsmäosaamista ja pääsevät kiinni uusiin työpaikkoihin. Lisäksi Rastor-instituutti on merkittävä kumppani Muutosturva-palveluissa, joissa tuetaan työntekijöitä uramuutosten keskellä.

– Kun osaaminen kohtaa tarpeen, hyötyvät sekä yritys

että yksilö. Olemme rakentamassa siltoja työnhakijoiden ja työnantajien välille, Leuhtonen sanoo.

Paikallinen kumppani, valtakunnallinen voima

Tampereella Rastor-instituutilla on ollut oma yksikkönsä vuodesta 2022. Leuhtonen vetää viiden hengen tiimiä, joka palvelee sekä yksilöasiakkaita että yrityksiä koko Pirkanmaalla. Tampereelta johdetaan myös Rastor-instituutin valtakunnallista johtamisen ja esihenkilötyön koulutusliiketoimintaa.

– Vaikka olemme valtakunnallinen yritys, toimimme hyvin paikallisesti. Haluamme olla asiakkaidemme rinnalla arjessa. Meidän tehtävämme on olla kumppani osaamisen kasvussa, ja sitä kautta vahvistaa koko alueen elinvoimaa, Leuhtonen kiteyttää.

Rastor-instituutin

Tampereen yksikön aluejohtaja

Janne Leuhtonen

RASTORINST.FI/TAMPERE

– On jaksoja, jolloin teen vain töitä. Ei siihen kukaan pakota, mutta jos on vaikkapa kurottava aikatauluja, haluan antaa oman työpanokseni, olla esimerkkinä. Täytyy olla ahkera – sehän on kaikille mahdollista, jos vain haluaa, Marko Kuusisto sanoo.

Töitä tekemällä

Monialayrittäjä Marko Kuusistolla on kymmenen rautaa tulessa ja kaksikymmentä palloa ilmassa. Silti hän sanoo, ettei kalenterissa ole merkintöjä kahta viikkoa kauemmaksi. Ideana on, että se, mitä kalenteriin on merkitty, pitää myös pystyä tekemään, toteuttamaan niin kuin on sovittu.

Hän sanoo myös, ettei oikein jaksa keskittyä asioihin tuntia kauempaa. Paitsi jos…

Teksti Annikaisa Knuutila • Kuvat Olli-Pekka Latvala

...paitsi jos olen sataprosenttisen innostunut siitä, mitä asialistalla on. Siksi olenkin onnellinen, että olen saanut tehdä töitä, jotka kiinnostavat ja huvittavat. Sellaisia töitä ei vain voi lopettaa kesken ”päivän”.

Hän ei ole pitänyt yhtäjaksoisesti kahta viikkoa pidempää lomaa 34 vuoteen. Jos aikataulussa on kirittävää, hän tekee vaikka 11 päivää putkeen töitä aamukuudesta iltakahdeksaan, on joskus nukkunutkin työmaalla. Kuusisto on mukana 38 yrityksessä tai yhteisössä. Nyt esimerkiksi on meneillään toimitiloja saneeraavan Meijou Oy:n ja kiinteistösijoitusyhtiö Aare Invest Oy:n yhteistyönä Frenckellin Konttorin kiinteistön uu-

On rohjettava olla rehellinen niin onnistumisissa kuin epäonnistumissakin.

pärjää

distaminen ja UKK-Instituutin saneeraus Tampereella. Elokuussa uutisoitiin, että Meijou rakentaa Emballatorin uuden tuotantolaitoksen Lempäälään. Vastikään valmistui Meijoun rakentama DHL:n logistiikkakeskus Helsinki-Vantaalle. Muutama vuosi sitten rakennettiin Veskaa Pirkkalaan. Tampereen alueen ensimmäinen padelhallikin Pirkkalassa on Meijoun käsialaa. – Padel tuli mukaan tuttavan vinkistä. Tampereen alueella ei ollut vielä yhtään kenttää. Meillä oli yksi liiketila valmistumassa ilman vuokralaista. En ollut koko lajista ennen kuullutkaan, mutta näin luotiin liiketoimintaa Tampereelle, Suomellekin. Aika talkoot! Se oli yhdenlainen start-up ja

kannatti taloudellisesti. Ennen kuin ala ylikuumeni, myimme liiketoimintayhtiöt ruotsalaisille, mutta ostimme ne juuri takaisin. Emme odota toiminnan kasvua, tasaantumista kyllä.

Pääosin Kuusisto työskentelee kiinteistöpuolella, mutta hän omistaa myös Tampereen AutoCenterin.

– Viime vuodet ovat olleet aika työntäyteisiä ja haasteellisia. Oikeastaan kaikki kolme päätoiminta-alaa ovat murroksessa, niihin ovat vaikuttaneet niin korona, Ukraina, korkojen nousu kuin talouden taantumakin. Tavoitteet ovat matkan varrella muuttuneet melkoisesti. Mutta tavoitteiden muuttuminen on myös ollut osana vahvuutta uusiu-

tua. Aina on kuitenkin pidettävä focus kehityksessä.

Tänä vuonna Kuusisto käyttää aikaisempaa enemmän aikaansa perustamaansa autoliikkeeseen.

Ei vain halua luovuttaa

Kuusisto kertoo, että AutoCenterissä 22 vuotta meni hyvin, kaikki onnistui. Vuosi 2024 oli yrityksen huonoin. Mitä tehdä, kun luovuttaa ei halua? Miten tehdä ”Make AutoCenter great again”? Se vaati, että omistaja alkoi keskittyä nyt tähän liiketoimintaan.

Jo aikaisemmin historiassa oli uudistettu autoalan markkinointia, panostettu henkilökohtaiseen asiakaspalveluun. Organisaatio on suoraviivainen ja nopeasti markkinaoloihin sopeutuva: ei päälliköitä, toimelias työnjohto.

Strategian muutoksia Kuusisto ei halua avata, mutta muutokseen uhrataan aikaa ja ollaan päättäväisiä. Peruskysymys kuuluu: miten ydinliiketoiminta toimii parhaiten?

– Vuosi 2025 on kehityksen vuosi, ja nyt jo näyttää paremmalta. Uskon siihen, että ensi vuonna menee hyvin taas. Mutta pitää tehdä valintoja, uskaltaa ajatella eri lailla. Pitää olla rohkea ja ottaa riskiä sekä uskoa tekemiseensä ja tehdä. Katse tuulilasiin, siellä se tulevaisuus on! Ei se peruutuspeilistä näy.

Kuusisto arvioi, että ylipäätään AutoCenter menee autokaupassa vastavirtaan.

– Esimerkiksi vaihtoautoissa ideamme ei ole myydä paljon ja halvalla, vaan keskitymme yli 60 000 euron autoihin. Halvemman kategorian automyyntiin meillä on toinen yritys, Sunbiili Oy. Myyjiemme keskiikä on tarkoituksella matala, reilu 20 vuotta. Asiakaspolku on mietitty uusiksi niin huollossa kuin myynnissäkin. Meillä on koko auton ravintoketju omissa käsissä, hyvin vähän ulkopuolisia tekijöitä.

Kauppaa, kauppaa!

Marko Kuusisto aloitti työnteon jo 13-vuotiaana, tesomalaisen kerrostalon talonmiehen tuuraajana. Siitä hän laskee työuransa alkaneen. Tie vei useaksi kesäksi töihin Raflatacille, sieltä automyyjäksi ja autokaupan perustajaksi, liiketilojen rakentajaksi ja kiinteistökehittäjäksi.

– Haaveilin kyllä lapsena jääkiekkoilijan urasta, mutta myynti on kiehtonut aina.

Onnistumiset siinä ovat motivoineet kehittymään edelleen. Jo aika nuorena päätin, että haluan olla yrittäjä. Päätös varmaan johtui vilkkaasta luonteestani. Tuskin olisin ikinä ollut paras mahdollinen työntekijä.

Kuusisto on etulinjassa tehnyt uusia asioita, ne ovat menneet kaupaksi ja niistä on voinut kehittää järkevää liiketoimintaa. – Vuonna 1998 ostin ensimmäisen asunnon sijoitusmielessä, remontoin sen ja myin parin vuoden jälkeen. Näitä omatoimisia asuntoremontteja tuli tehtyä muutamia vuosina 1998–2004 automyyjän töiden lomassa. Yksittäisen asunnon remontointi on työlästä ja erittäin fyysistä. Syttyi kipinä tehdä isompia hankkeita: esimerkiksi Helsingin keskustassa toimistokerroksen saneeraus useammaksi asunnoksi vuonna 2005 ja liikekäytössä olleen kokonaisen kerrostalon saneeraus asunnoiksi ja myynti yksitellen vuonna 2006.

Liiketilarakentamiseen siirtymistä ei suunniteltu, mutta se tuli ajankohtaiseksi, kun Tampereen kaupunki irtisanoi vuonna 2009 AutoCenterin liiketilojen vuokrasopimuksen Ikean moottoritierampin tieltä.

– Kysyimme kokonaisrakentamisesta urakkatarjouksia, mutta ei meillä sitten kokonaisurakkaan ollutkaan varaa. Näin jälkikäteen ajatellen piti ottaa melkoinen riski ja tehdä työ ns. projektinjohtourakkana kaksi miljoonaa euroa pienemmällä budjetilla ja ilman kokemusta. Siinä joutui väkisin opettelemaan liikerakentamista. Autotalo Lielahteen saatiin valmiiksi ja rahat riittivät, mutta oli se haastavaa.

Kuusisto kertoo, että vuoden 2010 jälkeen on joka vuosi valmistunut vähintään yksi liikekiinteistö vuokralle. Vuonna 2015 syntyi Meijou, kun tuli kysyntää tehdä liiketiloja myös muille, ei vain vuokralle. Toimitilavuokraustoiminta yhtiöitettiin vuonna 2017 ja Aare Invest sai alkunsa.

Oma juttu vie huippusuorituksiin

Kuusisto sanoo, että hän tekee yrityksissään sitä, mikä kiinnostaa ja tuntuu hyvältä, jos siinä nähdään järkeviä liiketoiminnan ja kaupanteon mahdollisuuksia.

Työ on opettanut.

– Koulu ei kiinnostanut minua koskaan, silti sain ihan hyviä keskiarvoja. No, käytös ja huolellisuus taisivat tosin olla kuutosia. Nyt kun olen lukenut vilkkaista nepsylapsista, tunnistan itseni kyllä. Jos kaltaiseni ihminen ei ole satasella kiinnostunut jostain, hän ei saa irti itsestään mitään, ei tee sitä mitä pitäisi. Jos hän on kiinnostunut, hän uppoaa nopeasti tosi syvälle ja yleensä pär-

jää. Ja kun oma juttu löytyy, pystyy huippusuorituksiin. Ellei löydy, tulee vain huonoa käytöstä.

Erityisvahvuuksiinsa Kuusisto nimeää matematiikan ja fysiikan.

– Ja mikä yrittäjyydessä on tärkeintä? Ongelmanratkaisukyky! Ettei tarvitse kilauttaa kaverille, kun jokin asia kiinnostaa, vaan haluat itse ottaa selvää ja ratkaista ongelman. Et luovuta etkä mene nukkumaan ennen kuin ”ongelma” on ratkaistu. Teet vähän ekstraa. Niin saat etumatkaa kilpailijoihisi, ja niin menestyt.

Kuusisto sanoo, että totta kai kouluja käymällä saa erilaisia valmiuksia ja että koulutus on hyvä apuväline työelämässä menestymiseen.

– Mutta on elämänkokemuksestakin hyötyä, jos kouluajan käyttää työntekoon. Ei koulutuksesta ole menestymisen palon ja periksiantamattoman asenteen korvaajaksi. Voi olla niinkin, että liika oppi johtaa varovaisuuteen ja vie mielenkiinnon koko hommasta.

”Mitkä riskit?”

Omaa menestymisen paloaan Marko Kuusisto arvioi, ettei se ole ihan niin kova kuin ennen koronaa.

– Ei leikkiä voi kuitenkaan kesken jättää, on mentävä täysillä eteenpäin. Laskukausia on koettu. Uskon, että vielä kerran työurallani näen nousukaudenkin. Toivottavasti osaan silloin tehdä oikeita valintoja. Vuosien varrella Kuusisto on kuullut monia arvioita ideoistaan ja valinnoistaan: ”Virhe, virhe, virhe”; ”Pieleen menee.” Nyt hän voi kertoa, että esimerkiksi Meijoun liikevaihto on tänä vuonna ennätyksellinen ja käyttökateprosentti kaksinumeroinen. Hänen yritystensä yhteenlaskettu liikevaihto on reilu 100 miljoonaa euroa ja työntekijöitä keskimäärin on noin sata, rakennuspuolella alihankintaketjuineen parhaimmillaan 250.

– Tietenkään aina ei onnistu, mutta viidennes bisneksistä voi mennä pieleen.

Eivätkö riskit pelota?

– Mitkä riskit? Isoin riski on, että putoan työmaalla katolta. En stressaa, työt eivät tule uniin, en pelkää. Ja mitä pelkäisin? Takaisin Tesomalle pääsee aina.

– Suhdanteet vaihtuvat, ja jos joskus on pärjännyt, ei se takaa, että myös tulevaisuudessa pärjää. Aina asioihin ei voi itse vaikuttaa, mutta kun jaksaa yrittää, saa yleensä asiat järjestymään kohtalaisen hyvin. Luovuttaa ei yrittäjän kannata, mutta matkan varrella on oppinut myös luovuttamaan, jos esteet tuntuvat mahdottomilta. Tämä varmaan on sitä kokemuksen tuomaa viisautta.

Miten niin sovitusta pidetään kiinni?

Kuusiston työhön kuuluu muun muassa työmailla käyntejä, työnohjausta niin auto- kuin rakennuspuolellakin ja vuokralaisneuvotteluita lähes päivittäin.

– Suunnittelen myös mielelläni arkkitehtuuria ja sisustusta. Hallinnollisia ja tietoteknisiä asioita pyrin välttelemään.

Johtajana hän pitää itseään asennejohtajana.

– Se on sitä, että on hyvä itseluottamus, rohkenee tehdä ja päättää. Uskaltaa epäonnistua ja olla rehellinen niin onnistumisissa kuin epäonnistumissakin.

Hän arvelee nuorempana olleensa enemmän tulos tai ulos -johtaja, mutta pehmenneensä.

– Olen edelleen vaativa ja haastava, mutta varmaan aika rentokin välillä. Ei kukaan yksin saa tällaista kokonaisuutta aikaiseksi. Matkan varrella on rinnalle kasvanut erittäin hyvä ja omistautunut porukka, ja jokaisen panos on ollut tärkeä. Meitä yhdistää ajatus siitä, että hommat hoidetaan sovitusti ja tarpeen tullen ollaan valmiita venymään ja tekemään pitempää päivää. Vastapainona sitten taas välillä on otettu rennomminkin. Kuusisto sanoo arvostavansa omatoimisuutta ja uskallusta kantaa vastuuta. Miten nykyaika noin yleisesti vastaa näihin arvostuksiin?

– Nykyaika, nykynuoriso… Olen itse toiminut niin, että kun jotain sovitaan, siitä pidetään kiinni. Nyt osa nuorisosta ei tiedä mitä se tarkoittaa. En ymmärrä esimerkiksi rakennusalalla sitä, että sovituista asioista ei pidetä kiinni, ellei niitä ole johonkin rajattu ja kirjattu. Tämä kangistaa alaa. Mitä haluat saada aikaan?

– Jotain näkyvää ja kosketeltavaa. Yleensähän yrittäjän tekeminen keskittyy pelkästään numeroihin ja vain niillä on merkitystä. Esimerkiksi Frenckelliä uudistetaan arvokkaasti, rakennetaan niin, että rakennus muistetaan.

Yrityskokonaisuuden tulevaisuuskin on mietinnässä – vastavirtamaisesti.

– Aare Invest on päätoimeni tulevaisuudessa, panostan aikaisempaa enemmän siihen. Seuraavat kaksi vuotta näyttävät, tuleeko tästä kokonaisuudesta mahdollisesti monialakonserni. Koko urani ajan Suomessa on puhuttu, että pitää keskittyä yhteen liiketoimintaan. Minä näen monialaisuuden vahvuutena.

Marko Kuusistoa kiinnostavat myös arkkitehtuuri ja sisustus. Esimerkiksi AutoCenterin vuonna 2018 rakennettu uudisosa on pitkälti Kuusiston suunnittelema sisustusta myöten. – Rakennamme liiketilojen rangerovereita: premiumia, muttei luksusta, yrittäjä määrittelee.

MARKO KUUSISTO

Syntynyt 1.3.1978 Tampereella. Asuu Tampereen Kaarilassa, perheessä avovaimo sekä 13- ja 17-vuotiaat pojat.

KOULUTUS

Käynyt koulunsa Tesomalla, sähköasentajaksi Pyynikin ammattikoulun sähkölinjalta. Valtakunnallinen Vuoden nuori yrittäjä 2010.

URA

Autotalo Laakkosen vaihtoautomyyjänä 1999–2002. Tampereen AutoCenter Oy:n perustaja 2002–

AutoCenter palkittiin Pirkanmaan Tampereen Vuoden Yrittäjä -palkinnolla 2014. Meijou Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja 2015–Aare Invest Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja 2017–Mukana 38 yrityksessä tai yhteisössä.

HARRASTUKSET

”Olen aina tykännyt urheilusta. Vanhemmiten olin innokas maratoonari ja hiihtäjä, sitten korona romahdutti yleiskunnon. Viime keväänä ensimmäisen kerran neljään vuoteen aloittelin treenaamista –uintia, juoksua, hiihtoa. Juuri kokeilin motocrossiakin pitkän tauon jälkeen.”

MOTTO Töitä tekemällä pärjää.

MISTÄ SAAT VIRTAA?

”Siitä, kun keksin jotain uutta, koskee se sitten toimintatapaa, markkinointia tai vaikka tuotetta. Asiat vain tulevat mieleen. Kopioimalla ei menesty.”

TOP 3 TAVOITTEET

”Päästä takaisin hyvään fyysiseen kuntoon. Vakiinnuttaa yritysten liiketoiminta niin, että kukaan ei huomaa poissaoloani. Saavuttaa opettajien loma-ajat: kesä, syys, joulu, pääsiäinen...”

– Kannatan yrittäjyyttä, ja toivon, että Suomessa muutkin tekisivät niin. Meidän rakennuksemme eivät tulisi neljän päivän työviikon tahdilla rakennetuiksi, Marko Kuusisto huomauttaa.

Alihankinta mahdollistaa menestyksen.

Rekisteröidy maksutta alihankinta.fi

30.9.–2.10.2025

Alihankintateollisuus on suomalaisen vientimenestyksen mahdollistaja ja Alihankinta-messut alan vaikuttavin tapahtuma. Merkitse kalenteriisi vuoden tärkeimmät päivät 30.9.–2.10.2025 Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa. alihankinta.fi Tapahtuman pääkumppani

Näkyvyyttä voi aina ostaa rahalla, uskottavuutta ei

TOIMITUKSELLISEN medianäkyvyyden ympärillä vallitsee yllättävän paljon vääriä käsityksiä, jopa viestinnän alan sisällä. Se, miten päästään toimittajan tekemään juttuun lehteen, televisioon, verkkomediaan tai radioon ei välttämättä ole kaikille selvää – eikä tietysti tarvitsekaan olla. Yksi yleisimpiä harhakäsityksiä on se, että näkyvyyttä saavutettaisiin lähettämällä tiedotteita. Todellisuudessa toimituksellista näkyvyyttä rakennetaan pitkäjänteisellä dialogilla median kanssa, ja tiedotteet ovat vain osa tätä työtä.

Toimituksellista näkyvyyttä voisi verrata jäävuoren huippuun: pinnan yläpuolella näkyy vain pieni osa – mediaviestintätyön tulokset, eli läpimenot mediaan, kuten haastattelut, artikkelit, uutiset ja reportaasi. Nämä ovat ratkaisevan tärkeitä uskottavuuden ja myynnin välineitä mille tahansa organisaatiolle.

Pinnan alla on kuitenkin se suurin massa, eikä jäävuoren huippua olisi ilman sitä: strateginen maineenhallinnan taustatyö. Se, millä tavoin aihetta esitellään toimittajille, on yksi maineenhallinnan askeleista. Kun toimittajat tunnistavat esitetyn brändin ja kokevat sen kiinnostavaksi ilmiöksi, heidän kynnyksensä tehdä toimituksellista juttua madaltuu. Tätä temppua ei tehdä parilla tiedotteella, vaan ainoastaan pitkäjänteisellä otteella. Näin rakennetaan myönteistä mainetta lehdistön suuntaan, ja vasta tämän jälkeen julkista kuvaa voidaan tuoda enemmän ulospäin. Tämä pätee niin henkilöbrändien kuin yritysimagonkin tunnettuuden rakentamisessa, parhaimmillaan näiden yhdistelmässä.

Maineenhallintaan kuuluu medianäkyvyyden lisäksi paljon muutakin. Se on kaikkea sitä, millainen maine brändillä on ulkopuolisten keskuudessa, myös muiden kuin toimittajien. Millaista dialogia sinusta tai organisaatiostanne käydään silloin, kun et itse ole paikalla ohjaamassa sitä? Miten dialogiin reagoidaan vai

Tiedotteet eivät yksin riitä, vaan toimituksellista näkyvyyttä rakennetaan pitkäjänteisellä dialogilla median kanssa.

reagoidaanko ollenkaan? Millainen on alallasi vallitseva julkisuuskuva sinusta asiantuntijana tai edustamastasi yhtiöstä? Entä kantaako pitkäjänteinen taustatyö luottamusindikaattorina kriisiviestintätilanteidenkin yli? On taitolaji hallita julkista keskustelua.

”Meillä on Suomessa yhtiöiden huipulla valitettavan paljon henkilöitä, joille termi maineenhallinta tuntuu olevan vieras. Puhumattakaan siitä, että he ymmärtäisivät sen olevan tärkeää jokaiselle yhteisölle ja niiden johtajille.” Näin kommentoi menestynyt emeritusyritysjohtaja minulle hiljattain näkemyksiään suomalaisen liike-elämän huipulta.

Toimituksellisen medianäkyvyyden tuomaa arvoa ei aina nähdä, vaan usein luotetaan ainoastaan maksettuun markkinointiin, kuten some-kampanjointiin. Tätäkin tarvitaan, mutta näkyvyyttä voidaan aina ostaa rahalla; journalismin tuomaa uskottavuutta ei koskaan. Tärkeää olisi oivaltaa, että nämä toimituksellisen näkyvyyden tuomat hedelmät ovat myös markkinoinnissa oikein käytettyinä kovinta mahdollista valuuttaa – ja siten yksi tehokkaimmista työkaluista tulokselliseen myyntiin.

JUTTA VETTER

Monikielinen viestinnän ja PR:n ammattilainen, viestintätoimisto Vetter Communications Oy:n toimitusjohtaja www.linkedin.com/in/juttavetter/

G LIVELAB TAMPERE

• Puutarhakatu 1, 33100 Tampere

• p. 050 590 5628 (myyntipalvelu)

• www.glivelab.fi/tampere

G Livelab Tampere on musiikkiklubi, jonka ytimessä on laadukas ohjelmisto, huippuluokan äänentoisto ja moderni design. Kaikkiin konsertteihin voit vuokrata 50 hengen VIP-parven tai tehdä ryhmällesi pöytävarauksen. Vuokraamme myös tilojamme 10–250 hengen yritysjuhliin, seminaareihin, perhejuhliin ja muihin yksityistilaisuuksiin.

Räätälöimme tilaisuudet aina asiakkaan toiveen mukaan.

Tampereen kauppakamarilehden

Hieno tilaisuus -teemakokonaisuus on sananmukaisesti hieno tilaisuus yrityksille ja yhteisöille markkinoida tilojaan ja palvelujaan erilaisten tapahtumien –kuten myyntikokousten, asiakas- ja yritysjuhlien ja virkistyspäivien – järjestämisessä.

Kerro yritysasiakkaille mahdollisuuksistasi palvella heitä!

Kaikki he etsivät virikkeitä ja palveluita, joiden avulla juuri heidän tapahtumastaan syntyy joka suhteessa hieno tilaisuus.

Näy Tampereen kauppakamarilehdessä ja verkossa!

Hieno Tilaisuus -teemaliitteen Tietoruutu on edullinen ja tehokas tapa mainostaa kokous- ja juhlapaikkoja.

Ruutu sisältää yrityksen nimen, yhteystiedot ja 10 rivin (n. 40 sanaa/340 merkkiä) kuvauksen palveluista.

Tietoruudun hinta on 105 €.

Ruudut julkaistaan myös lehden verkkosivuilla linkkinä ilmoittajan omille sivuille.

Mediatiedot 2026

Varaus- Aineisto- Ilmestymispäivät päivät päivät

23.3.2026 30.3.2026 15.4.2026 12.10.2026 19.10.2026 4.11.2026

Mediatiedot 2026

VARALA

SUUNNITELMISSA KOKOUS, JUHLAT TAI KICK-OFF?

Scandic-hotellit Tampereella tarjoavat monipuoliset tilat kaiken kokoisiin tilaisuuksiin.

Scandic Rosendahl on täydellinen valinta etenkin juhliin ja suuriin kokouksiin – näyttävät tilat ja upea järvimaisema luovat vaikuttavan tunnelman. Scandic Eden Nokia puolestaan tarjoaa hemmottelua ja rentoutumista kylpylän rauhassa kokouspäivän oheen.

Olipa suunnitelmissa kokous, juhlat tai virkistyspäivä, me huolehdimme järjestelyistä ja räätälöimme tapahtuman tarpeesi mukaan.

Ota yhteyttä +358 300 870 884 (0,26 €/min + pvm/mpm) tai sales.tampere@scandichotels.com

Varaa lumoavat puitteet pikkujouluille

Tampereen kohteemme tarjoavat tilaisuudellesi lumoavan näyttämön – tule ja nauti pohjoisesta vieraanvaraisuudesta!

LAPLAND HOTELS ARENA – KESKELLÄ TAPAHTUMIA

Kokous- ja juhlamaailmamme yhdistää elämykset ja mukavuuden.

• Upea Laawu Rooftop Terrace & Sauna sekä tilaussauna ja Tuohta-kabinetti 12. kerroksen maisemissa.

TAMPEREEN SYDÄMESSÄ!

LAPLAND HOTELS TAMPERE – TUNNELMAA TILAISUUKSIIN

Loihdimme lämpimän ilmapiirin, jossa syntyy ikimuistoisia hetkiä.

• Ylimmän kerroksen sauna- ja juhlatila Kero, josta avautuu upea näkymä yli kaupungin.

• Kaksi saunaa ja monipuolinen lounge-tila.

• Tilat jopa 300 henkilön tilaisuuksiin sekä Arenan aitiot. LAPLANDHOTELS.COM

• Oma parkkihalli.

Molemmissa taloissa on tarjolla ravintolapalvelut, jotka takaavat ainutlaatuisen makumatkan pohjoiseen.

Ota yhteyttä – tehdään tilaisuudestasi taianomainen!

Tampereen myyntipalvelu: +358 3 3830 100, sales.tampere@laplandhotels.com

VARAA RYHMÄLLESI HUOLETON KOKOUS

Kokouspaketit alk. 35 €/hlö + alv

Kokouspaketit alk. 34 €/hlö + alv

Kokoukset // Seminaarit // Juhlat

Tutustu lisää: taloevents.fi

Pyydä tarjous: myyntipalvelu@taloevents.fi, p. 03

KASVUSTRATEGIAT rakensivat menneen aikakauden menestystä, mutta tämän päivän turbulenssi vaatii muuta. Tekoälyn, datan ja globaalien kriisien keskellä yritykset ja maailmanpolitiikka tarvitsevat muutosstrategioita –radikaalia uudelleenmuotoilua, joka ei tyydy viilaamaan pintaa, vaan uskaltaa rakentaa uutta.

Tekoälyn, robotiikan ja biotekniikan vauhdittama neljäs teollinen vallankumous ja ympäröivän maailman turbulenssi pakottavat meidät päivittämään liiketoiminnan johtamisen työkalujamme. Maailman talouden kukoistuksen kaudella totuimme laatimaan kasvustrategioita. Nyt tarvitsemme kasvustrategioiden sijaan muutosstrategioita. Kun kasvustrategia kysyy, miten paljon on mahdollista saada irti globaalista kasvusta joko globalisoitumalla tai erikoistumalla, muutosstrategia etsii tapoja uudistua, jotta yritys pysyy kilpailukykyisenä – tai edes elinkelpoisena. Muutosstrategia on parhaimmillaan kykyä radikaaliin uudelleenmuotoiluun (radical redesign), jossa ei riitä pieni kulmien viilaaminen, vaan on rakennettava jotain aivan uutta vanhan tilalle.

Toisen maailmansodan jälkeen Yhdysvallat nousi maailman talouden veturiksi – ei vain suurimmaksi taloudeksi, vaan koko järjestelmän arkkitehdiksi. Nyt amerikkalaiset pohtivat, mistä löytyy se kasvuvauhti, johon he ovat vuosikymmenet tottuneet. Nykyinen hallinto on kaivanut kasvun arsenaaliksi vanhat, ehkä vielä ennen globalisaatiota toimineet työkalut, kuten tullipolitiikan. Samaan aikaan tapa johtaa liittovaltiota on muuttunut, mikä on havahduttanut ihmiset siitä, että Washingtonissa tehtävillä päätöksillä onkin vaikutusta heidän arkeensa.

Tekoälyn tarjoamat näkemättömät datan hyödyntämismahdollisuudet ovat mullistaneet kykymme rakentaa tarkempia strategioita ja ymmärtää toiminnastamme enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Muutosstrategioissa ei riitä, että ”tuntuu tältä”, vaan tarvitsemme faktoja, ennakointia ja ske -

Etenkin pitkällä aikavälillä sodan hinta on aina negatiivinen: tuho ja inhimilliset menetykset syövät kestävän kasvun pohjan.

naarioita. Data näyttää, mistä tulemme, mutta se myös paljastaa, minne olemme matkalla. Datan avulla muutosta voidaan johtaa tietoon perustuen, ei poliittisten oikkujen tai hallituksen puheenjohtajan henkilökohtaisten mielipiteiden varassa. Samalla meillä on aivan uudet mahdollisuudet manipuloida dataa tarkoitusperiemme edistämiseksi ja piilovaikuttaa ihmisiin esimerkiksi algoritmien avulla. Konfliktit tieteelliseen tutkimukseen uskovien ja dataa manipuloivien välillä kasvavat. Kysykää vaikkapa USA:n tartuntatautivirastolta.

Jos maailmanpolitiikkaa johdettaisiin muutostrategioihin liittyvän käsitteen Lean Six Sigman hengessä, emme tuhlaisi miljardeja konflikteihin ja asevarusteluun, vaan poistaisimme hukan. Etenkin pitkällä aikavälillä sodan hinta on aina negatiivinen: tuho ja inhimilliset menetykset syövät kestävän kasvun pohjan. Radikaalia uudelleenmuotoilua tarvitsisivat myös monet maailmansotien jälkeen perustetut instituutiot, kuten YK, joiden tehtävänä oli varmistaa, ettemme ikinä toista menneisyyden virheitämme.

Kasvu ja muutos linkittyvät lopulta yhteen syvällä tasolla. Kuten toukka tarvitsee metamorfoosin tullakseen perhoseksi, myös uusi kasvu vaatii muutosta. Jos yritykset tai yhteiskunta eivät muutu, kasvu muuttuu harhaksi. Jos omassa elämässä toivoo kasvua, mutta jatkaa käyttäytymistä samalla tapaa, muutos harvoin toteutuu. Kasvu vaatii oman itsensä rehellistä, avointa ja peittelemätöntä tutkimista – sitä mainitsemaani dataa. Usein eniten manipuloimmekin oman elämämme dataa, koska pelkäämme muuttaa elämäämme – avioliittoamme, työuraamme tai vaikkapa suhdettamme sukulaisiin. Siksi kysynkin juuri sinulta: miten sinun pitäisi muuttua – ja miten olet valmis muuttumaan – jotta kasvu olisi mahdollista omassa elämässäsi ja yhteisessä tulevaisuudessamme?

Ramboll on monialainen suunnittelu- ja konsultointiyritys.

Yhtiö on Tampereen seudulla ollut mukana muun muassa raitiotien, Hämeenkadun ja Hämeensillan suunnittelussa sekä Keskuspuhdistamon suunnittelussa, rakennuttamisessa ja valvonnassa.

Kestävän kehityksen teema korostuu vahvasti yhtiön strategiassa ja projektitoiminnassa.

Rambollin suunnitelmat näkyvät laajasti Tampereen seudulla

Ramboll on kansainvälinen yritys, joka toimii 35 maassa. Suomessa toimipisteitä on 21 paikkakunnalla. Suomessa tarjottavat palvelut ovat samanlaiset kuin muuallakin, mutta täällä yhtiöllä on vahvat perinteet erityisesti infrasuunnittelussa. 2000-luvulla päätoimialoiksi ovat nousseet myös ympäristö ja terveys, kiinteistöt sekä rakentaminen.

– Etenkin koronan jälkeen yrityksessämme on ollut vahva tahto lisätä yhdessä tekemistä yli maiden rajojen. Se on yksi tämän hetken strategiamme pääpainopistealue ja organisoitumistamme on muokattu sille suotuisaksi. Saamme Suomessa käyttöömme osaamista maan rajojen ulkopuolelta, mutta myös meidän osaajillemme on vahvasti kysyntää muualla maailmassa, sanoo Tampereen toimistopäällikkö Marko Turkki

Osaajat Tampereen vahvuus

Tampereella Ramboll on toiminut 1980-luvulta asti. Seudun vahvan kehityksen seu-

rauksena kaikki suurimmat suunnittelu- ja konsultointitoimistot ovat perustaneet oman toimiston tai yksikön Tampereelle, joten hankkeista on kova kilpailu. Töiden lisäksi toimistojen välillä kilpaillaan myös osaajista.

– Tampereella on ja on ollut paljon mielenkiintoisia projekteja. Niiden, ja myös Tampereen yliopiston sekä ammattikorkeakoulun kanssa tehtävän läheisen yhteistyön, ansiosta olemme saaneet paljon todella hyviä osaajia yritykseemme. Tampereella hyvin yleinen tarina on, että opiskelija tulee meille harjoitteluun, tekee lopputyönsä meillä ja jää sen jälkeen taloon, Marko Turkki toteaa.

Tampereen valtakunnallisestikin merkittävät hankkeet toimivat houkuttimena, niin opiskelijoille kuin työnhakijoillekin.

– Monessa pienemmässä kaupungissa on todella isoja haasteita löytää osaavaa henkilökuntaa. Tampereen vetovoima näkyy niin, että tänne muuttaa enemmän osaajia kuin täältä lähtee pois. Pääkaupunkiseutu ei ole enää niin houkutteleva vaihtoehto. Uran voi tehdä Tampereellakin.

– Kilpailu tekijöistä on kovaa. Kilpailukykymme lähtee yrityksen arvoista, hengestä, työilmapiiristä ja henkilöstön tyytyväisyydestä. Ne ovat vahvoja valtteja kilpailtaessa parhaista osaajista. Etenkin opiskelijoiden keskuudessa työnantajamielikuvan on oltava laadukas. Tietenkin meidän on myös saatava niitä mielenkiintoisia projekteja vastuullemme, Marko Turkki sanoo.

Raitiotie merkittävin hanke

Vaikka Ramboll ei ole mukana raitiotiehankkeen allianssissa, on yhtiö tehnyt hankkeeseen liittyvää yleissuunnittelua. Parhaillaan työn alla on Lielahti–Ylöjärvi-välin yleissuunnitelma.

– Raitiotie on varmasti viime vuosien valtakunnallisesti tunnetuin ja merkittävin hanke Tampereella, Marko Turkki sanoo. Rambollin Tampereen toimisto sijaitsee Kannen-Areenan kupeessa. Tämäkin kokonaisuus on yhtiön suunnittelema.

– Usein vähän piiloonkin jäävä hanke on Keskuspuhdistamo. Se on kuitenkin satojen miljoonien hanke, jota on pitkään rakennettu

Teksti ja kuva Jari Runsas

– Kestävän kehityksen ratkaisujen löytäminen on meillä ytimessä joka hankkeessa. Se ei ole meille pelkkää sanahelinää, vaan selkeästi yrityksen vahva linjaus, jota seurataan ja mittaroidaan tarkasti, Rambollin Tampereen toimistopäällikkö Marko Turkki vakuuttaa.

ja joka pian otetaan käyttöön. Olemme olleet siinä useamman vuoden mukana niin infrakuin laitossuunnittelussa sekä rakennuttamisessa.

Käynnissä olevista hankkeista Metson Lokomotion teknologiakeskus Lahdesjärvellä on yhtiölle merkittävä teollisuuden moni alahanke, jossa Rambollin laaja-alainen suunnitteluosaaminen on käytössä miltei kaikkien yrityksen palveluosa-alueiden muodossa. Yhtiö vastaa myös rakennuttamisesta ja työmaavalvonnasta.

– Siinä yhdistyvät niin infran, rakentamisen kuin laitossuunnittelunkin tarpeet. Tämän tyyppisiin kokonaisvaltaisiin hankkeisiin me haluamme jatkossakin profiloitua entistä enemmän, Turkki kertoo.

Monessa hankkeessa suunnittelujänne on vuosien mittainen.

– Parhaillaan suunnittelemme muun muassa VT12:n parantamista välillä Alasjärvi-Huutijärvi sekä tie- ja katujärjestelyjä Hiedanrannan kohdalla. Ennen kuin kuokka on niiden osalta maassa, siihen menee vielä vuosia. Suunnittelu etenee vaiheittain.

Ramboll on ollut mukana myös aluekehityshankkeiden suunnittelussa. Esimerkiksi Ojalan–Lamminrahkan alueen suunnittelussa sillä on ollut vahva rooli. Hiedanrantaan yhtiö on tehnyt suunnittelutöitä pala kerrallaan lähes 15 vuoden ajan.

– Yleissuunnittelu on ehdottomasti yksi vahvuuksistamme. Kestävän kehityksen ratkaisujen löytäminen on meillä ytimessä joka hankkeessa. Se ei ole meille pelkkää sanahe-

YRITYS PIRKANMAALLA

Ramboll

n perustettu Tanskassa vuonna 1945 n toimii 35 maassa, pääkonttori Tanskassa n Suomessa toimipiste 21 paikkakunnalla n noin 18 000 työntekijää, joista 2500 Suomessa, Tampereella noin 400 n tavoitteena on luoda kestäviä yhteiskuntia ja ajaa positiivista muutosta asiakkaille n yhtiön strategiassa korostuvat kestävä kehitys ja sitoutuminen kestävään tulevaisuuteen n ilmaston, luonnon monimuotoisuuden, luonnonvarojen käytön ja nopean kaupungistumisen haasteisiin yhtiö pyrkii vastaamaan neljän teeman kautta: hiilineutraalisuus, elinvoimaisuus ja sopeutuminen, resurssitehokkuus ja kiertotalous sekä luonnon monimuotoisuus

Save the date: Ramboll isännöi Kauppakamariaamiaista pe 24.4.2026.

linää, vaan selkeästi yrityksen vahva linjaus, jota seurataan ja mittaroidaan tarkasti, Marko Turkki vakuuttaa.

Tampereella tehdään päätöksiä

Marko Turkki vastaa sektorijohtajana Rambollin infrasuunnittelusta koko Länsi-Suomen alueella. Hän on seurannut läheltä esimerkiksi Turun yrityksiä saada omaa raitiotiehankettaan eteenpäin.

– Turussa ehkä poliittisen päätöksenteon kulttuuri on erilainen kuin Tampereella. Täällä perinteisesti hankkeet etenevät ja lähtevät toteutukseen. Tampereen seudulla on rohkeutta ja poliittiseen päätöksentekoon on löytynyt helpommin yksimielisyyttä. Turussa asia on ollut toisin. Siellä on raitiotietä suunniteltu ihan yhtä pitkään kuin Tampereellakin, mutta vieläkään ei ole tehty päätöksiä toteutuksesta.

Turkin silmin Tampereen positiivinen vire näkyy ja välittyy laajemminkin valtakunnallisesti.

– Alan toimijoiden kesken jutellessa tämä positiivinen ilmapiiri nousee lähes aina esiin. Tampereen kehitys on huomattu myös muualla.

Liikenteellisesti Tampere on kehittynyt Turkin mielestä oikeaan suuntaan.

– Jälkikäteen voidaan sanoa, että esimerkiksi Rantatunneli oli ainoa oikea ratkaisu. Olisimme liikenteen osalta pulassa tämän kasvun keskellä ilman sitä. Samaan aikaan henkilöautoilun osuutta on saatu pienennet-

tyä muun muassa ratikan avulla, ja pyöräilyn olosuhteisiin kaupungissa on tehty merkittäviä panostuksia viime vuosina.

– Ajan kanssa ihmiset oppivat toimimaan uusilla tavoilla. Esimerkiksi Hiedanrannan liityntäpysäköinti oli täynnä autoja melkein ensimmäisestä päivästä, kun ratikka alkoi siellä liikennöidä. Matkaketjut pitää vain tehdä ihmisille mahdollisimman helpoiksi ja sujuviksi.

Alueen kunnat merkittäviä asiakkaita

Rambollin Tampereen toimiston asiakkuuksista alueen kunnat ovat suurimpia. Lisäksi monet Tampereen toimiston noin 400 asiantuntijasta tekevät projekteja valtakunnallisissa hankkeissa.

– Julkinen puoli on omassa sektorissani selkeästi suurin asiakaskunta, mutta kiinteistöpuolella tilanne kääntyy toisin päin. Siellä yksityiset yritykset muodostavat pääosan asiakaskunnasta, Marko Turkki kertoo.

– Julkisissa hankkeissahan tehdään nykyisin paljon puitesopimuksia, jonka kautta kaupunki teetättää töitä. Projektikohtaisesti aina sovitaan mitä suunnittelukokonaisuuteen otetaan mukaan. Se on sujuva toimintatapa, jolla työt saadaan liikkeelle melko nopeasti. Isommissa hankkeissa kilpailutukset ovat paljon raskaampia prosesseja ennen töiden käynnistymistä.

ReCreate testaa elementtien uusiokäyttöä

TAMPEREEN YLIOPISTON koordinoimassa ReCreate-tutkimushankkeessa on selvitetty, miten purettavan rakennuksen betonielementit voidaan irrottaa ehjinä ja käyttää uusien rakennusten osina. Betoni on ollut maailman käytetyin rakennusmateriaali vähintään puoli vuosisataa. Rakennuksiin käytettävä betoni on merkittävä ympäristökysymys.

Kansainvälinen tutkimushanke käynnistyi vuonna 2021, ja se jatkuu ensi vuoden syksyyn. Hankkeen 24 osallistujasta seitsemän on Suomesta. Koordinaattorina toimivan Tampereen yliopiston lisäksi mukana ovat Skanska Talonrakennus, Consolis Parma, Tampereen kaupunki, Umacon Oy, Liike Oy Arkkitehtistudio ja Ramboll Finland.

Syksyllä 2023 hankkeessa purettiin Tampereen Aleksanterinkadulla sijainnut Pohjantähden talona tunnettu rakennus, josta otettiin talteen lähes 300 betonielementtiä. Purettuja ontelolaattoja hyödynnettiin kerrostalotyömaalla Härmälänrannassa.

Ramboll teki kohteen purkukartoituksen, jossa tunnistettuja potentiaalisia osia selvitettiin tarkemmin kuntotutkimuksilla sekä asbesti- ja haitta-ainekartoituksilla. Elementtien valinnan jälkeen suunniteltiin, millä työtavoilla ne voidaan irrottaa ehjinä ja turvallisesti. Elementeistä otettiin materiaalinäytteitä jo ennen irrotusta ja näytteistä tutkittiin materiaalien ominaisuuksia, kuten lujuutta. Irrotukseen valittiin vain hyväkuntoisia elementtejä.

Kiinteistön purkutyöstä vastasivat Umacon ja Skanska,

ja betonielementit tarkistettiin ja kunnostettiin Consolis Parman tehtaalla Kangasalla ennen asennusta. Elementtien kuntoa ja kestävyyttä testattiin täyden mittakaavan kuormituskokeilla. Palkeille ja ontelolaatoille tehtiin muun muassa taivutus- ja leikkauskokeita.

Elementtien kunto ja laatu osoittautui yllättävänkin hyväksi.

Materiaalien kiertokulku paranee

Tarkoituksena on, että uudelleenkäytettäviä betonielementtejä voidaan jatkossa hyödyntää useammassa rakennushankkeessa. Erilaisten rakennushankkeiden kautta saadaan monipuolisesti kokemusta käyttökohteiden vaatimuksista ja ratkaistavista asioista, mikä edistää uudelleenkäyttömahdollisuuksia pitkällä aikavälillä.

Valtaosa betonirunkoisen talon materiaalien CO2-päästöistä aiheutuu betonin ja teräksen valmistamisesta. Tutkimukset osoittavat, että kierrättämällä betonielementtejä hiilijalanjälkeä ja energian kulutusta voidaan pienentää jopa 93–98 prosenttia. Ottamalla käyttöön hyödyntämättömiä tai alihyödynnettyjä raaka-aineita voidaan parantaa materiaalien kiertokulkua ja lisätä rakentamisen kiertotaloudellisuutta.

ReCreate-hanke on saanut kansainvälisestikin kiitosta käytännönläheisyydestään. Hankkeessa prosessia on testattu käytännössä, ja samalla on saatu arvokasta lisätietoa ja kokemusta tulevaisuuden ratkaisujen pohjaksi.

Tukea teolliseen harppaukseen

Ramboll rinnallasi saat täyden hyödyn kansainvälisestä kokemuksestamme ja olet mukana luomassa parempaa kotimaista teollisuutta.

Ota yhteyttä: Jukka Huppunen Avainasiakaspäällikkö puh. 040 839 5374 jukka.huppunen@ramboll.fi

Henri T. Hakala Teollisuussuunnittelu puh. 050 316 1211 henri.t.hakala@ramboll.fi

Bright ideas. Sustainable change.

Saksan talousmurros: elvytystä ja aikakauden muutosta

AVAAN Tampere-aiheisella anekdootilla. Joku aika sitten kyselin tuttavalta Tampereen kaupungin yhteysjohtajan tietoja. Puhelimessa saamani vastauksen tulkitsin Mäki-Keskiseksi, mutta kumma kyllä tähän nimeen ei Tampereen kaupungin sähköposti reagoinut. Oikea nimi selvisi tarkistuksella, Mäki olikin Maggie. Onnittelut kokoomuksen uudelle puoluesihteeri Maggie Keskiselle!

Saksa valmistautuu nyt kuumaan poliittiseen syksyyn. Hallituspuolueet CDU/CSU ja SPD ovat kesän aikana kiistelleet talouspolitiikasta ja nimityksistä. Kummankin puolueen kannatuskäyrä näyttää alaspäin, joka houkuttelee irtiottoihin. Syksyn aluksi hallituspuolueet kokoontuivat sovintoretriittiin, jonka yhtenä tuloksena puoluesihteerit Spahn (CDU/CSU) ja Miersch (SPD) tekevät yhteismatkan Kiovaan.

Saksan suosituimpana saksalaispoliitikkona jatkaa puolustusministeri Boris Pistorius (SPD), jota seuraavat Baijerin – joka on EU:n viidenneksi suurin talous – vahva mies Markus Söder (CSU) ja Nordrhein-Westfalenin pääministeri Hendrik Wüst (CDU). Wüstin johtama osavaltio mahtuisi talousvolyyminsä puolesta G20-maiden ryhmään. On hyvä strateginen valinta, että Pirkanmaalla edistetään NordrheinWestfalen-kumppanuutta.

Äärioikeistolainen populistipuolue AfD jatkaa kasvuaan oppositiossa, näin erityisesti itäisessä Saksassa. Ensi vuonna käydään Saksassa viidet osavaltiovaalit, jotka mittaavat AfD:n kannatusta.

Vastikään pidetyillä Team Finland -päivillä muistutin, että Saksan talouspolitiikassa on tapahtunut merkittävä käänne, joka luo mahdollisuuksia Suomellekin. Saksa kun on elvytyksen nimissä ryhtynyt ottamaan velkaa. Perustuslakipäätöksenmenettelyllä päätettiin uuden hallituksen toimesta 500 miljardin eritysrahastosta infrastruktuurin parantamiseksi ja puolustumenojen osalta poistettiin velkajarru. Tämä käänne tiukan konservatiivisessa fiskaaliperinteessä on se todellinen ”Zeitenwende”, aikakauden murros.

Kai Sauer on Suomen Berliinin suurlähettiläs. Kirjoittaja on tamperelaislähtöinen ja toiminut Suomen suurlähettiläänä Saksassa syksystä 2023 alkaen.

Keskustelu elvytyskakun tarkemmasta jakamisesta käynnistyy syksyn kuluessa. Kaava on karkeasti seuraava: 300 miljardia liittovaltiotasolle, 100 miljardia osavaltioille ja 100 ilmastohankkeisiin. Raha jyvitetään 12 vuodelle.

Merkittävä osuus elvytyksestä kohdistunee perusinfraan, tieverkostoon ja rautateihin. Tarvetta parannuksille onkin. Saksan kaukojunien täsmällisyys on kuutisenkymmentä prosenttia (59,4 % tämän vuoden heinäkuussa), kun se Suomessa vaihtelee 80–90 % välillä.

Ikuisuushankkeita riittää Berliinin-Brandenburgin lentokentän valmistumisen jälkeenkin – näin esimerkiksi Stuttgartin rautatieaseman myllääminen jatkuu. Pelottavin esimerkki infran rapistumisesta taisi olla Dresdenin keskustan Carolasillan romahtaminen – onneksi yöllä – 2024. Kriisitietoisuuden kasvaessa Saksan oletetaan myös investoivan sotilaallisen liikkuvuuden hankkeisiin. Saksa kun Naton suunnittelussa on idän suuntaisen liikenteen logistiikka- ja läpikulkukeskus. Näin ollen siltojen tulisi kestää Nato-panssareiden paino.

Huomiota kiinnitetään kasvavasti myös kokonaisturvallisuuteen ja väestönsuojeluun. Saksassa, jonka väkiluku on 82 miljoonaa, väestösuojia on arviolta 550 noin 470 000 ihmisen tarpeisiin, kun luku Suomessa on 50 000 viidelle miljoonalle käyttäjälle.

Merkittävä osuus elvyttämisestä kohdistunee myös digitaaliseen infrastruktuuriin ja hallinnon tehostamiseen. Ensi kertaa Saksan historiassa hallitukseen on nimetty digitalisaatiosta ja valtion nykyaikaistamisesta vastaava ministeri – tämän kunnian on saanut CDU-taustainen fysiikan tohtori Karsten Wildberger, jolla työsarkaa tuleekin riittämään. Eli kannattaa pitää katse Saksassa!

Saksa on elvytyksen nimissä ryhtynyt ottamaan velkaa. Tämä käänne tiukan konservatiivisessa fiskaaliperinteessä on se todellinen ’Zeitenwende’, aikakauden murros.

Tampereen kauppakamarissa asiantuntijana työskentelevä Katriina Nousiainen seuraa EU-asioita, viestii EU:sta kauppakamarin jäsenyrityksille, luo yhteistyötä ja verkottaa toimijoita keskenään. Hän työskentelee osan työajastaan Brysselissä asemapaikkanaan Pirkanmaan EU-toimisto.

Seuraa Pirkanmaan EU-toimistoa verkossa ja LinkedInissä tampere.eu

EU:n tuleva monivuotinen rahoituskehys

U/M Suomelle ja Pirkanmaalle?

Komission julkaisema esitys kokonaisuudessaan on kunnianhimoinen ja sisältää paljon uudistuksia.

OMA syksyni starttasi Turun Eurooppa-foorumissa, joka kokoaa yhteen EU-vaikuttajat ja päättäjät Suomesta ja Brysselistä. Turun keskusteluissa keskiössä oli komission esitys EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä (MFF) vuosille 2028–2034. Vaikka esitys on kunnianhimoinen ja sisältää monia mahdollisuuksia, tuntumani on, että suhtautuminen esitykseen on melko kriittistä.

Painopisteet tukevat Suomen ja Pirkanmaan vahvuuksia

Komission esityksessä EU keskittyy yhä enemmän laajoihin kokonaisuuksiin, joita jäsenvaltioiden yksin on haastavaa ratkaista. EU-rahoituksen hakemista yksinkertaistetaan ja ohjelmia yhdistetään aiempaa joustavamman budjetin avulla.

Niin Suomen kuin Pirkanmaan kannalta esityksen painopisteet, mm. TKI, digitalisaatio, turvallisuus ja kilpailukyky, ovat linjassa alueemme vahvuuksien kanssa, jolloin olemme enemmänkin saamapuolella kuin nettomaksajana. Jotta meille tärkeät teemat säilyvät läpi neuvotteluiden, on oltava valmiita joustamaan myös muille jäsenmaille tärkeissä teemoissa.

Kritiikkiä budjetin koosta ja koheesiopolitiikasta

Kritiikki esityksessä kohdistuu etenkin budjetin kokoon. Se on historiallisen suuri, mutta merkittävä osa budjetin nostosta lopulta kohdistuu otettujen velkojen takaisinmaksuun. Varojen jaon perusteet väistämättä joutuvat tarkastelun alle. Meitä suomalaisia ei

palvele BKT-malli. Esityksessä onneksi on viitteitä tämän vähentämisestä, sillä komission esityksessä korostetaan tulosperustaisuutta.

Isoimmat uudistukset kohdistuvat koheesiopolitiikan suuntaan. Arvostelua herättää esitetty kansallinen kirjekuorimalli (NRP). Elpymisvälineen (RRF) ongelmat varojen läpinäkyvyydessä ja todellisessa hyödyssä ovat yhä tuoreessa muistissa. NPR-mallia kritisoivat nostavat esille riskin päätöksenteon siirtymisestä liiallisesti jäsenmaille, jolloin EU-varojen käyttö voi ajautua lyhytnäköisen vaalipolitiikan välineeksi. Myös kansallisesti malli tulee herättämään keskustelua. EU-rahoituksen ja kansallisen ohjelman on vahvistettava koko Suomen kilpailukykyä, ei kavennettava entisestään mahdollisuuksia hyödyntää sitä eri puolilla maata.

Rahoituksen vaikuttavuus puntarissa

EU-budjettia tutkiessa on muistettava välineiden koko kirjo, takausmuotoisessa rahoituksessa euro voi poikia 14 euron vaikuttavuuden, kun taas avustusmuotoisesti saatetaan jäädä alle yhteen euroon. Kiinnostava näkökulma, kun pohditaan investointien tuottoa ja eurooppalaista vaikuttavuutta. Olenkin aiheesta käynyt keskustelua Finnveran, EIP:n ja Euroopan investointirahaston asiantuntijoiden kanssa.

Budjetin menojen kasvattaminen edellyttää myös uusia tuloja, siksi on ehdotettu EU:n omien varojen uudistusta. Jäsenmaissa nämä uudistukset ovat yleisesti haastavia kysymyksiä. Jäsenmaksujen korotukset ovat poliittisesti haastavia ja esimerkiksi verotuk-

seen liittyvät asiat, CORE (Corporate Tax Base) -veropohjamalli, huolestuttavat. MFF on EU:n tärkein vaikuttamisväline. EU:n on pystyttävä vastaamaan uusiin tarpeisiin ja muuttuvaan maailmaan, ottaen huomioon muun muassa turvallisuuden, talouden ja ilmaston. Kunnianhimoisesti. Suhteellisesti budjetin nosto ei ole suuri nollien määrästä huolimatta. On todennäköistä, että neuvotteluiden päätteeksi budjetti pienentyy. Tällöin myös meille Suomelle mieluisat korotukset tärkeissä teemoissa jäävät odotettua pienemmäksi. Myös tavoitellun kunnianhimon taso alenee. MFF-neuvotteluista odotetaan haastavia ja pitkiä, todennäköistä on, että maali näkyy vuoden 2027 lopussa. On kuitenkin tärkeää, että uusi kehys saadaan käyttöön ajallaan vuonna 2028.

Brysselin syksy tarjoaa muutakin kuin budjettia

Brysselin syksy ei ole pelkkää budjettikeskustelua. Tänä syksynä jatkuu myös OMNIBUS-työ, jolla komissio mm. karsii vanhentunutta ja päällekkäistä EU-lainsäädäntöä. Työn alla on myös digipakettia ja muuta uutta lainsäädäntöä. Keskusteluissa nousee esiin myös EU:n päätöksentekokyky. Ratkaisuksi useissa puheenvuoroissa on nostettu esiin määräenemmistöpäätösten laajempi käyttö päätöksenteossa. Nyt määritellään, millainen paikka Eurooppa on tulevaisuudessa, ja millaiset mahdollisuudet eurooppalaisilla yrityksillä on menestyä ja tuottaa eurooppalaista lisäarvoa. Tästä syystä meidän toimijoiden tulee jakaa tietoa ja keskustella eri foorumeissa, myös niissä kohdissa, joissa olemme erimielisiä.

Teksti Katriina Nousiainen

A T K A S I

A R R E L L A

Löydät meidät osoitteesta Hämeenkatu 31, aivan Hämeenpuiston tuntumasta

Puh. 010 2484 700 poppankkitampere.fi

Logistinen napakymppi!

Timo Isolähteenmäki, p. 050 351 6507 Tanja Vuori, p. 050 437 1281 Inkeri Remsu, p. 044 423 5233 ylojarvenyritystontit. ELOVAINION POHJOISOSAN VARATAAN NYT! yritystontit Ylöjärvellä

Tonttien hinta vain 12 €/maapohjaneliö

JANNE VUORILAHTI

toimitusjohtaja, asianajaja, varatuomari

Asianajotoimisto Tempo Oy

IIRIS HÄRMÄ

asianajaja, varatuomari

Asianajotoimisto Tempo Oy

Työntekijän

terveystietojen käsittely – mitä työnantajan tulee muistaa?

TYÖNTEKIJÄN terveystietojen käsittely on yksi niistä työelämän tietosuoja-asioista, joissa työnantajan on oltava tarkkana. Terveystiedot kuuluvat EU:n tietosuoja-asetuksen (GDPR) mukaisiin arkaluonteisiin henkilötietoihin, ja niiden käsittely on lähtökohtaisesti kielletty.

Yksityisyyden suojasta työelämässä annetussa laissa säädetään kuitenkin tarkemmin, millä rajatuilla edellytyksillä työnantaja saa käsitellä työntekijän terveydentilaa koskevia tietoja, ja miten terveystietoja käsiteltäessä tulee toimia.

Työelämän tietosuojalain mukaan työnantaja saa käsitellä työntekijän terveystietoja vain, jos käsittely on tarpeen sairausajan palkan tai muiden terveydentilaan liittyvien etuuksien suorittamiseksi tai sen selvittämiseksi, onko työntekijän poissaoloon perusteltu syy. Terveydentilatietojen käsittely on sallittua myös silloin, jos työntekijä itse haluaa, että hänen työkykyisyyttään selvitetään.

Työnantaja saa kerätä työntekijän terveystietoja vain häneltä itseltään tai hänen kirjallisella suostumuksellaan muualta. Terveydentilaa koskevia tietoja saavat työpaikalla käsitellä vain ne henkilöt, jotka valmistelevat tai tekevät työsuhdetta koskevia päätöksiä tai panevat niitä toimeen. Kyseisten henkilöiden piiri on pidettävä mahdollisimman suppeana. Esimerkiksi esihenkilö ja palkanlaskija ovat käytännössä usein ne henkilöt, joilla on oikeus käsitellä työntekijän terveystietoja.

Työantajan on säilytettävä työntekijän terveydentilatiedot erillään muista henkilötiedoista. Näin ollen esimerkiksi diagnoositietoja ei saa tallettaa palkkahallinnon tietoihin. Jos terveydentilaa koskevia tietoja säilytetään tietokoneella, tiedot on suojattava esimerkiksi salasanojen avulla. Diagnoositietoja sisältäviä sairauslomatodistuksia ei saa tallentaa sellaisiin järjestelmiin, josta muut kuin ne henkilöt, joilla on oikeus käsitellä työntekijän terveystietoja, voivat ne nähdä. Työnantajan tulee lisäksi huolehtia, että järjestelmiin ei kirjata työntekijän sairauksia vain ”varmuuden vuoksi”, jos ne eivät liity työntekijän työkykyyn. Terveydentilaa koskevat tiedot on myös poistettava välittömästi sen jälkeen, kun niiden käsittelylle ei ole enää perustetta.

Sairauspoissaolojen syistä keskustellaan työpaikoilla usein varsin avoimesti. Työnantaja ottaa kuitenkin tietoisen riskin, jos työntekijä ei hyväksy sairauspoissaolon syyn kertomista työyhteisölle. Työnantajalla ei ole oikeutta kertoa työntekijää koskevaa sairauspoissaoloa tai sen syytä, vaikka tieto kiinnostaisikin toisia työntekijöitä tai se olisi hyödyksi esimerkiksi työtehtävien järjestämisen kannalta. Suositeltavaa on, että muille sairastuneen työntekijän poissaolon syyksi ilmoitetaan esimerkiksi vain ”poissa”.

Työnantajan on hyvä muistaa, että terveystietojen käsittelyssä vähemmän on enemmän. Kun käytännöt perustuvat lakisääteiseen minimiin, vältetään turhat riskit.

120-vuotias Tampereen Teatteri on tamperelaisen elinkeinoelämän perustama. Ohjelmisto houkuttelee Keskustorin näyttämöille vuosittain noin 115 000 katsojaa Pirkanmaalta ja muualta Suomesta.

Tervetuloa Tampereen Teatteriin – AITIOPAIKALLE

Teatterinjohtaja

Mikko Kanninen ja teatterin hallituksen puheenjohtaja Riitta Varpe toivottavat yritykset tervetulleiksi teatterin sisäpiiriin.

Tampereen Teatteri tarjoaa täysin uuden tavan palkita asiakkaita ja henkilöstöä sekä luoda kontakteja. Samalla tuet tamperelaista kulttuuria.

AITIOPAIKKA-klubi sisältää:

• Kuusi klubitilaisuutta teatterikaudessa syksystä kevääseen

• Uusimmat esitykset ja teatterikierrokset kulissien taakse

• Parhaat paikat katsomossa

• Tarjoilut kaikissa tilaisuuksissa taiteellisen johdon isännöimänä

• Sisäpiirin tietoa ohjelmistosta ja sen suunnittelusta

Hinta: 1990 euroa + alv kausijäsenyys yhdelle, ei henkilökohtainen

LISÄTIEDOT: Karoliina Lehtonen myynti- ja markkinointijohtaja 050 572 0606 karoliina.lehtonen@tampereenteatteri.fi

Glaston Finland Oy

PL 25, 33731 Tampere

Puh. 010 500 500 etunimi.sukunimi@ glaston.net www.glaston.net

PunaMusta Oy

Puh. 010 230 8400 asiakaspalvelu@

UUDET JÄSENET

Ahjolan Setlementti ry, opintoja harrastusmahdollisuuksia kaikenikäisille ihmisille.

Alture Partners Oy, liikkeenjohdon konsultointi, taloudellinen neuvonanto

Angelma & Mäkelä Oy Tampere, taloushallintopalvelut, Netvisor -osaaminen, talousraportointi. Arkkitehtitoimisto Hanna

Lyytinen Oy, korjaus- ja uudisrakentamisen suunnittelutehtäviä hankevaiheesta toteutussuunnitteluun.

Armeka Oy, vaijerivaimentimet, niiden testaus, mitoitus ja valmistus.

ASH-metalli Oy, hitsaustyöt, kokoonpanotyöt

Atapley Europe Oy, digipalvelut lasten ja nuorten psykiatriseen hoitoon, kuntoutukseen ja oppimiseen

Atlantia Oy, tilauskonepaja

Intoloop Oy / Campwire.com, Campwire-verkkokoulutusalusta

J&K International Oy, ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus

Janglas Oy, automaalaukset, -korjaukset ja tuulilasityöt.

Janne Bährend, nestemäisten ja kaasumaisten polttoaineiden tukkukauppa

Jep Henkilöstöratkaisut oy, henkilöstön vuokraus, yrityskonsultointi

Kelloapu Oy, kultasepänteosten ja kellojen vähittäiskauppa

Kennelpakaste Oy, lemmikkieläinten ruokien valmistus

Keskisen Mylly Oy, tattari- ja kauratuotteet

Kiinteistö Oy Kissantassu, asuinhuoneistojen vuokraus, omistaminen ja rakennuttaminen

Kopla Entertainment Oy, elokuvien, videoiden ja televisioohjelmien tuotanto

Save the date: Syyskokous 2025

26.11.2025 klo 17:00

Syyskokousesitelmä: Ville Voipio, Teknologiateollisuuden puheenjohtaja, Vaisala Oyj:n hallituksen pj

Kutsut lähetetään sähköpostitse loka-marraskuun vaihteessa toimitusjohtajille/yksikönjohtajille.

Nordic Industries Development Oy Ltd, muu liikkeenjohdon konsultointi

Nousu Yhtiöt Oy, muiden vaatteiden ja asusteiden valmistus

Nurmix oy, metsätaloutta palveleva toiminta Ottola Oy, rakennuttaminen ja rakennushankkeiden kehittäminen

Parrikaadi Productions, elokuvien, videoiden ja televisioohjelmien tuotanto

Pihatehdas Oy, piharatkaisut, maanrakentaminen.

Pirkan Perintä Oy, normaaliperintä, vuokrasaatavat ja yhtiövastikkeet, osamaksu- ja leasingsaatavat, jälkivalvonta Pirkanmaan Setlementtipalvelut Oy, muu terveyspalvelu

Pirkanmaan Teleurakointi Oy, sähkö- ja tietoliikenneverkkojen rakentaminen

Pirkanmaan Turvapalvelut Oy, yksityiset turvallisuuspalvelut

Pispalan puu ja rauta Oy, koneiden ja laitteiden tuonti ja vienti

PlusAuto Finland Oy, henkilöautojen ja kevyiden moottoriajoneuvojen vähittäiskauppa

Pro-Puhdistus Oy, muu rakennus- ja teollisuussiivous

Proviko Oy, muu rakennustekninen palvelu

Purkamo Lahtinen Oy, metallinkierrätyspalvelut

Purmaconsulting Oy, liikkeenjohdon konsultointi

Putki TuPa Oy, lämpö-, vesijohto- ja ilmastointiasennus

R-tilipalvelu Oy, muu liikkeenjohdon konsultointi

Ralkon Oy, muu rakennustekninen palvelu

Ratsuniitty Oy, ratsastuskoulu, valmennustalli, yksityistilaisuudet, juhlatilat

Reittitiimi Oy, vesirakentaminen

Riemurinne Oy, esittäviä taiteita palveleva toiminta

Rientolan Setlementti ry, kurssija kerhotoimintaa, ryhmäliikuntaa, juhlatilojen vuokraus.

Ruoveden Sanomalehti Oy, paikallislehti

Rustek Oy, teollisuuden kunnossapito- ja siivous. Sharpnav , LEO-PNT satelliitti, SDR/MIMO paikannusantenni

Spatineo Oy, ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus

Sport Mertala Tmi, muu urheilutoiminta

SSS-Invest Oy, muualla luokittelemattomat rahoituspalvelut (pl. vakuutus- ja eläkevakuutustoiminta)

Stevenel Oy, muu rakennustekninen palvelu

Suojain Group Oy, vaatteiden tukkukauppa

Suomen Erikoisruuvi Oy, kiinnitystarvikkeiden maahantuonti ja valmistus

Suomen Keskusvarikko Oy, käytetyt metallialan koneet.

Suomen Kultapörssi Oy, lahjatavaroiden ja askartelutarvikkeiden vähittäiskauppa

Suomen Rakennuskone Oy, kaivos- ja rakennuskoneet.

Suomen Taidekehys Oy, puupakkausten teko, vanerin myynti.

TarkastusVirrat suorittaa myös palopostien ja pikapalopostien määräaikaistarkastuksia, huoltoja ja kunnostuksia.

Takkapalvelut JJJ Oy, tulisijojen ja piippujen myynti sekä asennus

Tampereen 11. Haka-Apteekki, apteekki

Tampereen Bitumikate Oy, bitumikatot, peltityöt.

Tampereen MS-Yhtiöt oy, mangaaanifosfatointi, metallin sopimusvalmistus.

Tampereen steinerkoulun kannatusyhdistys ry, perusopetus ja lukiokoulutus

TamRap oy, muu rakennustekninen palvelu

Tamsara Oy, asuin- ja muiden rakennusten rakentaminen

Tapka Oy, Elovainion leipomo, Makutuote, tuoreiden leivonnaisten ja kakkujen valmistus, kahvila & keittolounas

TE-Group Oy, pakkosujutus, suuntaporaus, maanrakennus, kuljetuspalvelut

Tmi Luonnostaan, lastenhoitopalvelut perheille sekä yrityksille.

Toiprint Oy, paino- ja mainostuotteet.

Trendi Kaihdin Oy, kaihtimet ja verhot sekä niiden asennus

Triosoft Oy, tietokoneiden, oheislaitteiden ja ohjelmistojen tukkukauppa

TW-Laskentapalvelut Oy, kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelu

Työpalvelu J.Hakola Oy

UnSeen Technologies Oy, ohjelmistokehitys, innovatiiviset digiratkaisut. Teknologiamuotoilu.

V Kytönen Oy, renkaiden vähittäiskauppa

Varapuu Oy, koulutuskeskukset

Varastointi J. Korpela Oy, varastointi ja kuljetus

Veljekset Wallenius Oy, muiden metallituotteiden valmistus

Vexlum Oy, laserlaitteita, korkean teknologian sovelluksia. Videotiiviste Oy, videotuotanto

Viemäri- ja kaivohuollot Alanen Oy, viemäri- ja jätevesihuolto VTTK Oy Karkku, venetrailerit ja perävaunut

Walkia LKV Oy, kiinteistönvälitys

Wefx Oy, elokuvien, videoiden ja televisioohjelmien tuotanto

YES HR Manse Oy, työvoiman vuokraus

Ympäristönsuunnittelu Oy

Pirkanmaa, maankäytön suunnittelu ja ympäristöpalvelut

Kauppakamari kouluttaa – monipuolinen kattaus ajankohtaista ja käytännönläheistä tietoa

Kauppakamarin koulutustarjonnasta löytyy vaihtoehtoja koko henkilöstölle! Koulutusten pituudet vaihtelevat puolen päivän koulutuksista laajempiin valmennuskokonaisuuksiin. Striimattaviin koulutuksiin voit helposti osallistua omalta koneeltasi missä vain.

Kouluttajina toimivat alansa osaavat ammattilaiset, jotka varmistavat, että saat aina ajantasaisimman tiedon. Valikoimasta löydät tutut suosikit sekä paljon uusia aiheita ja asiantuntijoita!

Kauppakamareiden jäsenorganisaatioiden henkilöstö osallistuu koulutuksiin jäsenetuhinnalla. Aktiiviselle opiskelijalle suosittelemme kausikorttia, jolla voi osallistua jopa 10:een enintään päivän pituiseen etäkoulutukseen vuodessa.

Lisätietoja kausikortista saat osoitteesta kauppakamarikauppa.fi.

LISÄTIEDOT JA ILMOITTAUTUMINEN KOULUTUKSIIMME: www.tampereenkauppakamari.fi/palvelut/koulutukset-ja-tapahtumat tai www.kauppakamarikauppa.fi (vain striimit) info@tampereenkauppakamari.fi | (03) 230 0555

Hallitustyön tehokas ja käytännönläheinen tietopaketti

Oppimiskokemus ja koe, joka mittaa hallitustyöosaamista

HHJ-kurssien sisältöä on tänä vuonna uudistettu ja kurssipalaute on parantunut kaikilla osa-alueilla – varaa paikkasi syksyn HHJ-kursseilta nyt!

HHJ-KURSSI

l HHJ-kurssi 2025/09 Tampere

23.9., 30.9., 7.10., 21.10. ja 28.10. Ei kurssia viikolla 42.

l HHJ-kurssi 2025/10 Tampere

22.10., 29.10., 6.11., 12.11. ja 18.11.

l HHJ-kurssi 2025/11 Tampere

11.11., 18.11., 26.11., 2.12. ja 9.12.

Kurssi soveltuu jo hallitustyötä tekeville tai hallituksen jäseniksi vasta aikoville. Kurssilla käsitellään hallituksen kokoonpano, rooli, vastuut, riskienhallinta ja työmuodot erityisesti pk-yrityksen näkökulmasta ja vahvasti käytäntöön soveltaen yritysesimerkkien kautta. HHJ-kurssi on myös mainio paikka verkostoitua.

HHJ-kurssin suorittanut on oikeutettu osallistumaan suosittuun HHJ-tutkintoon.

Kurssin hinta kauppakamarin jäsenille on 2100 euroa (+ alv 25,5%), normaalihinta 2950 euroa (+ alv 25,5%).

Hallitustyöosaamista syventävä ja keskusteleva kurssi

Suomen laajin hallitustyön koulutusohjelma

Hyväksytty hallituksen jäsen (HHJ) -kurssi soveltuu hallitustyöskentelyn aktivoimiseen ja kehittämiseen.

HHJ on kasvanut yhdestä kurssista ja tutkinnosta kokonaiseksi pk-yritysten hallitustyön kehittämisohjelmaksi. Yhä useampi suorittaa kurssin ja kehittyy hallitustyöntekijänä. Haluatko kuulla tarkemmin?

Tai tiedätkö henkilön, joka hyötyisi HHJ-koulutuksesta?

Tule kuulolle maksuttomaan, valtakunnalliseen verkkotilaisuuteen ti 18.11. klo 14–15!

Lisätiedot ja ilmoittautumiset hhj.fi

HHJ-TUTKINTO ON OSOITUS HALLITUSTYÖOSAAMISESTA

HHJ-tutkinto on erinomainen oppimiskokemus! Tutkinto ei ole tentti kurssista tai kirjallisuudesta, vaan mittaa hallitustyöosaamista yleisellä tasolla. Tutkinnon hyväksytysti suorittanut on oikeutettu käyttämään HHJ-nimikettä. HHJ-kurssin pitää olla kokonaisuudessaan suoritettuna ennen ilmoittautumisajan päättymistä.

Kevään 2026 HHJ-tutkinto:

• to 8.1. ilmoittautuminen tutkintoon päättyy

• pe 9.1. ennakkotehtävävaihe alkaa

• pe 6.2. ennakkotehtävävaihe päättyy

• ke 25.3. tutkintopäivä klo 10.15–16.00. Tutkintopäivä järjestetään etäyhteyksin.

Tutkintopäivässä ennakkotehtävien tarkastajat purkavat kaikki neljä ennakkotehtävää seminaarityylisesti. Iltapäivällä on monivalintakoe.

Tutkintomaksu on 450 € (+alv 25,5%).

Tutkinnon uusijoiden osalta maksu on 225 € (+ alv 25,5%).

HHJ-tutkintopäivän 20.8. striimilähetys tehtiin Tampere-talosta. Kuvassa HHJ-tutkinnon tuotantotiimi ja ennakkotehtävien tarkastajat. Akun Tehdas vastasi jälleen teknisestä toteutuksesta.

HHJ-PUHEENJOHTAJAKURSSI

Puheenjohtajakurssi nostaa keskiöön hallituksen johtamisen ja ryhmädynamiikan kehittämisen sekä tärkeimmät puheenjohtajan tehtävät. Hallituksen puheenjohtajan tulee omata kyky kehittää omaa sekä hallituksen muiden jäsenten hallitustyöskentelyn osaamista –tämä onkin yksi olennaisimmista osakeyhtiön hallituksen puheenjohtajan tehtävistä.

Kohderyhmä: HHJ-Puheenjohtajakurssi on hallitustyöosaamista syventävä, keskusteleva kurssi hallituksen puheenjohtajille ja puheenjohtajiksi aikoville ja yritysten omistajille.

l HHJ-puheenjohtajakurssi 2025/10 Tampere

Ke 29.10. klo 10.00–16.30 ja to 30.10. klo 8.30–16.00.

Kurssin hinta kauppakamarin jäsenille on 1950 euroa (+ alv 25,5%), normaalihinta 2700 euroa (+ alv 25,5%).

HHJ-KERTAUSKURSSI

HHJkoulutuskokonaisuus täyttää 20 vuotta vuonna 2025. Vuosien aikana HHJ-kurssin on käynyt jo 18 000 henkilöä Suomessa. Nyt vastaamme asiakastoiveeseen – tervetuloa kertaamaan jo opittua ja tutustumaan uudistettuun HHJ-kurssisisältöön!

HHJ-kertauskurssilla käydään tehokkaasti läpi koko uudistetun HHJ-kurssin keskeisin sisältö. Kurssilla käydään läpi kaikki osaalueet, mutta sisältö painottuu erityisesti osallistujia eniten haastaviin teemoihin; osakeyhtiön hallituksen toiminta ja vastuut sekä yrityksen suorituskyvyn ja tuloksellisuuden johtaminen hallituksessa.

Kertauskurssille voivat osallistua kaikki HHJ-kurssin kokonaisuudessaan suorittaneet.

Seuraava HHJ-kertauskurssi järjestetään torstaina 13.11. klo 9–16 etäyhteyksin.

HHJ-kertauskurssin hinta on 290 € (+alv 25,5%).

Lisätiedot ja ilmoittautuminen: www.hhj.fi ➡ koulutukset

UUTTA! HHJ-YRITYSVALMENNUS tarjoaa yrityskohtaisia ratkaisuja hallitustyön kehittämiseen.

l Uusi käytännönläheinen yritysvalmennuskonseptimme erityisesti pk-yritysten ja kuntaomisteisten yhtiöiden hallituksille.

l Yritysvalmennuskonsepti perustuu HHJ:n, Talentree Oy:n ja Vastakaiku Oy:n toteuttaman Suuren hallitustutkimuksen tuloksille, jossa saatiin dataa yrityksen menestykseen vaikuttavista hallitustyön keskeisistä osa-alueista.

l Valmennus alkaa hallitustyön nykytilan arvioinnilla ja suunnitelma tehdään sen pohjalta. Valmennuksessa siis huomioidaan yrityksen painopisteet; olipa kyse kasvusta, nivelvaiheesta, tulevaisuuden suunnittelusta tai kriisitilanteesta.

l Valmennusosuus on tiivis, kahden päivän kokonaisuus. Tulevaa hallitustyötänne ohjaa valmennuksessa tuotettu

pelikirja, joka tiivistää teidän hallitustyöllenne olennaiset asiat.

Valmennuksen asiantuntijat ovat kokeneita hallitus ja johtamistyön ammattilaisia, jotka ovat saaneet erinomaista palautetta!

Lisätiedot: www.hhj.fi ➡ HHJ-kokonaisuus

HALLITUSPAIKKA 5.11. Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa

Etukoodilla HHJ2025 lippu hintaan 239 € (Normaali lipun hinta 269 €)!

KEYNOTE: Rohkeutta kansainvälistyä ja kasvaa Katja Keitaanniemi

KEYNOTE: Menestysresepti – pienestä teollisuusyrityksestä kuluttajanichen maailman huipulle Hannu Harju

KEYNOTE: Johtaminen syvämuutoksessa Lauri Ratia

KEYNOTE: Perheyrityksen kasvu ja kansainvälistyminen – Hallitusten rooli eri vaiheissa Teresa Kemppi-Vasama

Mika Sutinen Olli Paavola Antti Haapakorva Kaisa Stigell

Pirkkalan Cit ymarketin pihaan uutta pin taa

Yhdessä eteenpäin

Maarakennus T.Haavisto Oy suunnittel i ja toteutti Pirkkalan Citymarketin mittavan piharemontin niin, että kauppa pystyi toimimaan.

- Tässä hankkeessa haasteellisinta oli se, että kauppa oli auki 24/ 7 ja työt tuli suunnitella siten, että kaupan toimintaa haitattiin mahdollisimman vähän, kertoo Maarakennus T.Haavisto Oy:n työpäällikkö Seppo Airaksinen.

Työ kesti kokonaisuudessaan kuukauden. Uutta asfalttia valettiin lähes 23 000 neliötä, parkkiruutuja maalattiin viitisensataa, liikennemerkkejä jalustoineen pystytettiin lähes sata.

Maarakennus T.Haavisto Oy toteuttaa kaikenkokoisten kauppojen ja toimitilojen maarakennus- ja saneerauspurkutyöt aina kioskeista hypermarketeihin.

Viimeaikoina kohteitamme ovat olleet Pirkanmaalla mm. Mc Donaldsit , Motonet, uudet ja peruskorjatut Osuuskaupat ja Citymarketit

Soita Jussille 040 9022 752 tai pyydä tarjous jussi.haavisto@thaavisto.�

Kuva: Kuvauspalvelu Salopino Oy

TILINTARKASTUS, KESTÄVYYSRAPORTOINNIN VARMENNUS

SEKÄ VERO- JA MUUT ASIANTUNTIJAPALVELUT

Laadukkaasti, asiakasta kuunnellen www.moore.fi

Ota yhteyttä p. 020 794 0480 tampere@moore.fi

Suomen Asianajajaliiton jäsenyrityksiä

Asianajotoimisto Alfa Oy

Hatanpään valtatie 2a, 6. krs, 33100 TAMPERE 03 3142 9000 asianajoalfa.fi

Yrityksen lakipalvelut Oikeudenkäynnit

Talojuristit.fi Perintösuunnittelu

Applex Asianajotoimisto Oy

Rautatienkatu 21 C

33100 Tampere

Puh. 010 2999 471 info@applex.fi www.applex.fi

Eversheds Asianajotoimisto Oy

Kauppakatu 7

33200 Tampere

Puh. 010 684 1300 etunimi.sukunimi@eversheds.fi www.eversheds.fi

Asianajotoimisto Facta Oy

Tuomiokirkonkatu 15 A 8

33100 Tampere

Puh 03 230 3000 toimisto@asianajofacta.fi www.asianajofacta.fi

Seuraava printtilehti ilmestyy 17.11.

Teemana sijoittaminen, talous, kirjanpito, verotus

Asianajotoimisto Jari Hytti Oy

Aleksis Kiven katu 10 E 53

33210 Tampere

Puh. 03 273 0145 jari.hytti@jarihytti.fi www.jarihytti.fi

Koskikatu 7 A 1, 33100 Tampere, puh. 029 360 1200 www.kak-laki.fi

Keskustori 5 | 33100 Tampere 050 571 7327 office@merkuriuslaw.fi www.merkuriuslaw.fi

Asianajotoimisto Tempo Oy

Hämeenkatu 15 B

33100 Tampere

Puh. (03) 3123 5100 etunimi.sukunimi@tempolaw.fi www.tempolaw.fi

Muista myös Kamarin uutiset uutiskirjeen ja Tampereen kauppakamarilehden verkkolehden mainospaikat!

Ota yhteyttä mediamyyntiin: Kruunu Media Oy Henna Anttila p. 050 541 9943 henna.anttila@kruunumedia.fi

JARIHYTTI

Otamme varojesi hoidon henkilökohtaisesti

Varallisuus on elämäsi henkilökohtaisimpia asioita. Siksi se on sitä myös meille.

op.fi/private/pirkanmaa

Tampereen kauppakamarilehti 3/2025

KAUPPA TAMPEREEN KAMARI KATSE TUULILASIIN

SYYSKAUSI JÄRVELLÄ

Oktoberfest -risteily

Uudenvuoden risteily

Strategia määrittää tulevaisuuden tienviitat

Oliko AI vain kupla?

koko elinkaaren palvelut omasta kunnastasi!

Vaikuttavaa osaamista!

Merus Power avaa ovia Keski­Eurooppaan

Vaikuttajafoorumi korosti osaamisen

merkitystä

Tampere profiloituu Euroopan siruosaamisen keskukseksi

Investointi tulevaisuuteen

Siruosaamiskeskus FiCCC yhdistää alan osaajat

SiPFAB mahdollistaa sirujärjestelmien ketterän

Kluomisen ja kokeilun

AITO YSTÄVÄ TAHTOO YRITYKSESI PARASTA

Maakuntakaavalla tutkitaan uusia teollisuuden alueita

Rastor-instituutti auttaa Pirkanmaan yrityksiä ja

yksilöitä uudistumaan

Töitä tekemällä

pärjää

Alihankinta mahdollistaa menestyksen.

Näkyvyyttä voi aina ostaa rahalla, uskottavuutta ei

Mediatiedot 2026

SUUNNITELMISSA KOKOUS, JUHLAT TAI KICK-OFF?

Varaa lumoavat puitteet pikkujouluille

VARAA RYHMÄLLESI HUOLETON KOKOUS

Rambollin suunnitelmat näkyvät laajasti Tampereen seudulla

Ramboll

Tukea teolliseen harppaukseen

EU:n tuleva monivuotinen rahoituskehys

U/M Suomelle ja Pirkanmaalle?

Tervetuloa Tampereen Teatteriin – AITIOPAIKALLE

UUDET JÄSENET

HHJ-KURSSI

HHJ-TUTKINTO ON OSOITUS HALLITUSTYÖOSAAMISESTA

Yhdessä eteenpäin

Suomen Asianajajaliiton jäsenyrityksiä

Otamme varojesi hoidon henkilökohtaisesti

OP Private

Merus Power avaa ovia KeskiEurooppaan