Tampereen kauppakamarilehti 4/2025

Vaihemaakuntakaava vahvistaa

Pirkanmaan elinvoimaa I 8

Leckléssä ajateltiin heti isosti I 24

KAUPPA TAMPEREEN KAMARI TAIKAA TAIVAALTA

Vanhat viisaudet eivät kasvata suomalaisia yrityksiä. Kasvu tarvitsee uskoa, toivoa ja rahoitusta. Ota Finnvera kumppaniksi, niin rahoitus ei ole suurin haasteesi. Löydetään yhdessä kasvutarinasi puuttuva palanen.

finnvera.fi

HUOLETON KOKOUS TAMPERE-TALOSSA

• Yli 10 monipuolista tilaa

Kokouspaketit alk. 36 €/hlö + alv

• Muokattavissa erilaisten ryhmien tarpeisiin

• Useita laadukkaita tarjoiluvaihtoehtoja

SÄKENÖIVÄ

PALAVERI TUULENSUUN PALATSISSA

Tutustu lisää: tampere-talo.fi

Ota yhteyttä: myyntipalvelu@ taloevents.fi, p. 03 243 4800

• Oiva-kabinetti 20– 25 hlöä

• Ansa-kabinetti 50 hlöä

• Pääsali jopa 300 hlöä

• Upea, palkittu palatsimiljöö

Saat kokoustilan veloituksetta, kun ostat tarjoiluja valitun tilan minimisummalla

Tutustu lisää: tuulensuunpalatsi.fi

Ota yhteyttä: anne.pesonen@ taloevents.fi, p. 03 243 4045

Pieni hengähdys ennen sprinttiä

PIRKANMAAN talous näyttää taas hetken vetävän henkeä. Tämän vuoden talouskatsaus kertoo, että maakunnan toimialojen liikevaihto laski vuoden ensimmäisellä puoliskolla 1,4 prosenttia, kun koko maassa kasvua oli prosentin verran.

Ero ei ole dramaattinen. Samankaltainen tilanne on nähty usein aiemmin. Kasvumme alkaa myöhemmin, mutta toisaalta kestää hiukan pidempään.

Yksityisen sektorin liikevaihtotietoja katsoessa niitä voi tulkita pessimistisesti, mutta kaikki perusteet myös optimistiseen tulkintaan ovat olemassa. Yritän tässä pääkirjoituksessa jälkimmäistä.

Rakentamisen pitkään jatkunut lasku on pysähtynyt ja kääntynyt jopa pieneen kasvuun. Viestit asuntorakentamisesta eivät ole vielä kovin rohkaisevia, mutta ainakin infrarakentaminen on liikkeellä. Paremmat ajat sillä sektorilla voivat vetää myös kemikaali- ja kumituoteteollisuuden paremmalle uralle. Moni yritys tuolla toimialalla on sidoksissa rakennusteollisuuteen.

Kauppakamarin jäsenistön piirissä yritysten viestit ovat talouskatsauksen historialukuja rohkaisevampia. Jäsenistä 40 prosenttia kertoo kasvattavansa liikevaihtoaan tänä vuonna. Rekrytointitarpeet eivät varsinaisesti ole vielä hyvällä tasolla, mutta silti meillä on enemmän jäseniä, jotka uskovat kasvattavansa työvoiman määrää eikä laskevansa sitä. Vientiyritysten näkymä on myös vakaa. Sekä Tampereen kauppakamarin että muiden analyytikoiden kyselyt ovat viestineet vahvistuneesta tilauskannasta jo jonkin aikaa.

Tässä ajassa ehkä suurimmat haasteet ovat hiukan poikkeuksellisesti palvelusektorilla. Kuluttajien luottamus on ennätysheikko. Korkeat korot ja viime vuonna tehty arvonlisäveron korotus ovat yhdessä syöneet ostovoimaa ja jarruttaneet taloutta hetkenä, jolloin kysynnän olisi suonut kasvaa. Moni yrittäjä puhuu odottavasta tunnelmasta – tehdään vain pakollista, kunnes näkymä kirkastuu. Sellainen ajattelu on pitkään kestäessään myrkkyä taloudelle.

Pirkanmaan vahvuus on ollut aina sen uudistumiskyvyssä – siinä, että vaikeinakin aikoina on löydetty uutta kasvua. Vetytalous, puolustusteollisuus, tekoäly ja datatalous tarjoavat nyt uusia avauksia elinvoimalle. Mutta potentiaali ei riitä, elleivät päätöksenteko ja rahoitusjärjestelmä kykene vastaamaan niihin.

Pirkanmaan talous on aina ollut kokoaan suurempi. Sen menestys on ollut seurausta yhteistyöstä, jossa yritykset, julkinen sektori ja oppilaitokset ovat vetäneet samaan suuntaan.

Tällä reseptillä pärjäämme jatkossakin.

55. vuosikerta ISSN 0782-3541 (painettu), ISSN 1458-4417 (verkkolehti)

Julkaisija ja kustantaja

Tampereen kauppakamari

Technopolis, Kalevantie 2 D, 5 krs., 33100 Tampere puhelin (03) 230 0555 www.tampereenkauppakamari.fi

Päätoimittaja Antti Eskelinen, Tampereen kauppakamari

Toimitussihteeri Jenna Auranaho, puhelin 044 033 1303, jenna.auranaho@effet.fi

Ilmoitusmyynti Kruunu Media Oy, Henna Anttila, puhelin 050 541 9943, henna.anttila@kruunumedia.fi

Ulkoasu ja ilmoitusaineistot Tiina Lautamäki aineistot@kruunumedia.fi

Painopaikka PunaMusta Tampere Oy

Painos 11 000 kpl

MARKUS SJÖLUND

Johtaja Tampereen kauppakamari

Pirkanmaan vahvuus on ollut aina sen uudistumiskyvyssä – siinä, että vaikeinakin aikoina on löydetty uutta kasvua.

Jakelu Lehti postitetaan Tampereen kauppakamarin jäsenille ja sidosryhmille sekä jaetaan kattavasti yrityksiin Pirkanmaalla

Lehden osoiteasiat Sinikka-Susanne Pesonen sinikka-susanne.pesonen@tampereenkauppakamari.fi

Kannen kuva Olli-Pekka Latvala Seuraava lehti ilmestyy 18.2.2026 www.tampereenkauppakamarilehti.fi

Tarjouksessa tänään

hyvä tutkimustulos

VANHAN taloustieteellisen kaskun mukaan kun ekonomistilta kysytään, paljonko on 2+2, vastaus kuuluu: ”Paljonko haluaisit sen olevan”.

Björn Wahlroos kuvaa muistelmasarjansa uusimmassa osassa tapahtumia Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlassa. Viime vuosikymmenen lopulla laitoksen tuottamat paperit eivät aina sen hallitusta miellyttäneet ja Wahlroos kuvaa, miten Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälä opastettiin keväällä 2019 uusiin puuhiin.

Kun Vihriälä vastasi blogissaan Wahlroosille, media innostui aiheesta ja nosti Etlan tikun nokkaan. SAK:n pääekonomistiksi hiljattain nimetty Patrizio Lainà ei malttanut X:ssä hillitä riemuaan ja taloustiede alkoi näyttää painimolskilta.

Olin yhdeksän vuotta Etlaan kuuluvan Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVA:n johtaja aikoina, joita Wahlroos kuvaa. Työkaverini Etlassa olivat loogisesti tiukkoja eivätkä ikävä kyllä hyväksyneet argumentiksi tunnepitoista jaarittelua, jolla olin journalistina pärjännyt oikein hyvin.

Vuonna 2018 rakensimme Essi Eerolan, Markus Jäntin ja Mika Malirannan kanssa alustan, jonka nimi oli Ekonomistikone. Siinä Suomen johtavat 50 taloustieteilijää ottivat säännöllisesti kantaa ajankohtaisiin kysymyksiin kuten vero- tai tukiratkaisuihin. He ilmaisivat viisiportaisella asteikolla kantansa sekä asiaan liittyvän näytön tyyliin ”tämä vaikuttaisi oikealta suunnalta, mutta siihen liittyy vielä paljon epävarmuuksia”.

Ajatus oli se, että mediassa parin satunnaisesti valitun ekonomistin mielipide ei edustaisi kaikkien kantaa. Toisekseen yritimme tehdä näkyväksi epävarmuustekijöitä, jotta yhteiskunnallinen keskustelu saisi paremmat palikat ja uho lientyisi.

Kone synnytti mielenkiintoa ja myös poliittista pärinää, joka liittyi lobbariorganisaationa tunnetun EVA:n mukanaoloon – maineeni oikeistoliberaalina oli turhankin kova. Mutta siinä kohdassa professori Jäntti, joka oli aatteellisesti kaukana EVA:sta, nousi esiin ja puolusti hanketta.

Jotain tällaista siltaa olisimme halunneet laajemminkin rakentaa, mutta sitten kävi kuten tavallisesti. Harmaa totuus ei ollut julkisuuden näkökulmasta yhtä kiinnostavaa kuin räikeät vastakkainasettelut ja lopulta ekonomistikone kuihtui.

Vihriälägate sisältää yhden keskeisen opetuksen. Tutkijoiden aseistaminen on lyhytnäköistä, tapahtuipa se vasemmalla tai oikealla.

Tutkimuslaitoksilla on poliittisessa keskustelussa ja kasvun luomisessa merkittävä, luottamusperustainen rooli. Tämän roolin mureneminen olisi keskisuuri onnettomuus. Laitokset tuottavat näyttöä, antavat mittakaavaa ja nostavat näkyviin talouspäätösten vaikeasti hahmotettavia sivuvaikutuksia – toki myös omia tulkintojaan.

Toinen läksy on se, että mikä tahansa politiikkakysymysten kanssa operoiva yritys tarvitsee johtajan, jolla on myös yhteiskunnallista osaamista ja kokemukseen perustuvaa arvovaltaa. Nykyisin valitettavan monet yritysten puheenjohtajat ovat hallintomekaanikkoja, jotka pitävät suljetuissa kokouksissa vaikertavaa monologia Suomen talouden surkeudesta, mutta julkisessa keskustelussa heitä ja heidän ratkaisujaan ei näy.

Harmaa totuus ei ollut julkisuuden näkökulmasta yhtä kiinnostavaa kuin räikeät vastakkainasettelut ja lopulta ekonomistikone kuihtui.

We create wellbeing from cleanliness and build a sustainable future M A T K A S I V A R R E L L A

Taloushallintoliiton auktorisoidut tilitoimistot

Kirjanpitotoimisto Kaleva Oy

Itsenäisyydenkatu 25 lh. 5

33500 Tampere

Puh. 040 719 6468 info@kirjanpitokaleva.fi www.kirjanpitokaleva.fi

Löydät meidät osoitteesta Hämeenkatu 31, aivan Hämeenpuiston tuntumasta

Puh. 010 2484 700 poppankkitampere.fi

AGCO Power tekee 54 miljoonan euron investoinnit Nokian Linnavuoreen

n AGCO Power avaa Nokian Linnavuoressa uudet tuotantotilat, jotka vahvistavat suomalaisen valmistavan teollisuuden kilpailukykyä sekä kiertotalouden merkitystä modernissa voimantuotannossa. Investoinnin arvo on 54 miljoonaa euroa, ja se on osa aiempaa AGCOkonsernin 70 miljoonan euron kokonaispanostusta Linnavuoren moottoritehtaaseen.

Uudet tilat sisältävät huippumodernin koneistushallin, jossa valmistetaan portaattomien CVT-vaihteistojen osia sekä AGCO Powerin uusimman CORE-moottorin sylinteri-

kansia. Tehdasuudelleenvalmistuksen (remanufacturing) laajennetut toimitilat kasvattavat moottoreiden uudelleenvalmistuskapasiteettia.

AGCO Power on osa kansainvälistä AGCOkonsernia, ja Linnavuoren tehtaalla valmistetaan moottoreita AGCOn traktorimerkkeihin –Fendtiin, Massey Fergusoniin ja Äänekoskella toimivalle Valtralle.

AGCO Powerin investoinnit tukevat työllisyyttä Pirkanmaalla. Linnavuoressa työskentelee tällä hetkellä reilut 850 henkilöä, ja inves-

Asentaja Petri Leskinen kunnostaa remanmoottoria – kuten kaikki asentajat Linnavuoressa, kukin vastaten yhdestä moottorista alusta loppuun.

tointien myötä rekrytoidaan lisää osaajia. Erityisesti tehdaskunnostus on työvoimavaltaista, kun taas koneistuslinjoilla korostuu modernin teknologian osaaminen.

– Meidän tuotannossamme puhutaan sadasosamillien tarkkuudesta ja työntekijöiden tietotaito on korkealla tasolla, tuotantojohtaja Harri Ruponen sanoo.

Vuonna 2024 AGCO Power avasi Linnavuoreen myös puhtaan energian laboratorion, jossa tutkitaan ja testataan tulevaisuuden vähähiilisiä moottoriteknologioita.

Suomalaisorganisaatioiden kehitettävä digitaalista turvallisuuttaan

n Ohjelmisto- ja palveluyhtiö Digian kyselytutkimuksen mukaan 97 prosenttia suomalaisista organisaatioista kokee muuttuneen toiminta- ja turvallisuusympäristön vaikuttaneen heidän toimintaansa merkittävästi tai jonkin verran.

Toimintaan vaikuttavat samanaikaisesti useat, toisiinsa kytköksissä olevat uhat ja yhteiskunnalliset muutokset. Suurimmiksi haasteiksi koetaan yleinen taloudellinen tilanne, tietoturva- ja kyberuhat sekä geopoliittinen tilanne.

Toimintaympäristön muutokset on tunnistettu, mutta kuitenkin vain 15 prosenttia vastaajista arvioi, että heidän toimintansa pystyy jatkumaan ennallaan tai lähes ennallaan erilaisten häiriötilanteiden aikana. Lähes 80 prosenttia vastaajista odottaa organisaation toiminnan hidastuvan jonkin verran tai merkittävästi.

– Tällä on merkittävä yhteiskunnallinen vaikutus. Palvelujen jatkuvuus, erityisesti energia-, logistiikka-, finanssi- ja muilla huoltovarmuuskriittisillä aloilla, on koko yhteiskunnan toimintakyvyn, mutta myös kasvun ja kilpailukyvyn edellytys. Yritysten ja julkishallinnon organisaatioiden on parannettava digitaalisen toimintaympäristönsä turvallisuutta ja resilienssiä toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi, sanoo Digian Defence & Security -liiketoiminnan johtaja Harri Suni

Suurin osa Suomen kriittisestä digitaalisesta infrastruktuurista on yksityisomistuksessa.

– Elämme digiyhteiskunnassa. Sen toimivuus, turvallisuus ja huoltovarmuus ovat kansallisen turvallisuutemme perusta. Siksi digitaalinen turvallisuus on nähtävä kokonaisuutena, ja se on varmistettava niin datan, infrastruktuurin, operatiivisten toimintojen kuin ekosysteemien osalta. Pelkästä tieto- ja kyberturvasta huolehtiminen ei riitä esimerkiksi laajan sähkökatkon tai tietoliikennehäiriön aikana, Suni sanoo.

Datan merkitys on kriittinen organisaatioiden toiminnan ja sen jatkuvuuden varmistamisessa. Merkitys korostuu tekoälyn käytön lisääntyessä.

– Organisaatioiden on varmistettava, että kriittinen data on aina saatavilla, turvattu ja omassa hallussa. Tämä on helpommin sanottu kuin tehty, kun monikansalliset yritykset dominoivat tiedonhallintaa ja pilvipalveluita, mutta organisaatioiden täytyy etsiä oikeanlainen tasapaino kotimaisten ja kansainvälisten ratkaisujen hyödyntämisessä, Suni sanoo.

Digian Defence & Security -liiketoiminnan johtaja Harri Suni.

Kuvat: AGCO Power

Kuva: Digia

Työelämäprofessuuri oli ehdolla Vuoden teollisuusteoksi

n Tampereen kauppakamarin ja paikallisten yritysten yhdessä alullepanema Tampereen yliopiston Myynnin työelämäprofessuuri -hanke oli ehdolla vuoden 2025 teollisuusteoksi.

Valintaraadin mukaan hanke kokoaa eri osapuolet hienolla tavalla yhteen.

– Yrityksissä on tunnistettu selkeä tarve myyntiosaamisen kehittämiselle. Usein ajatellaan, että hyvä tuote myy itse itsensä. Näin ei kuitenkaan ole, vaan se vaatii vahvaa osaamista. Myynnin työelämäprofessuuri -hanke on saanut tuekseen jo 35 yritystä ja organisaatiota, jotka ovat lahjoittaneet lähes kaksi miljoonaa euroa. Tämä on erinomainen esimerkki pirkanmaalaisesta yhteistyöstä, jossa yritykset, kauppakamari ja yliopisto toimivat yhdessä koulutuksen ja tutkimuksen keinoin tuoden uutta voimaa yrityksiin, toteaa tuomariston jäsen, teollisuustiimin vetäjä Heini Wallander Business Tampereesta. Valtakunnallinen teollisuuden merkitystä ja arvostusta nostava Vuoden teollisuusteko -tunnustus jaettiin 1. lokakuuta Alihankinta 2025 -tapahtuman yhteydessä Tampereella. Palkinnon voitti lopulta Suomen ensimmäinen teollisen mittakaavan vetylaitos P2X Solutions.

– Kyseessä on upea investointi ja rohkea riskinotto, joka on rakennettu suoraan teolliseen mittakaavaan. Samaan aikaan kun monia muita vetyhankkeita on lykätty tai peruttu, tämä on mennyt suoraan maaliin, sanoo valintaraadin jäsen, uudet teknologiat -kokonaisuuden johtaja Erkki Ahola Teknologiateollisuus ry:stä.

Keskuskauppakamari

kaipaa lisää verouudistuksia talouskasvun tueksi

n – Hallituksen veropoliittiset päätökset ovat olleet rohkeita ja tarpeellisia Suomen talouskasvun starttaamiseksi, mutta lisätoimia tarvitaan yhä.

Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi kannustaa hallitusta jatkamaan veropoliittisia toimia myös loppuhallituskaudella.

– Perintö- ja lahjaveron poisto, ansiotuloverotuksen laskeminen edelleen ja korkeimman marginaaliveron painaminen alle 50 prosentin luovat kaikki kasvua Suomeen, Romakkaniemi sanoi Suuressa veropäivässä syyskuussa.

Romakkaniemen mukaan hallitus on jo tehnyt neljä erinomaista verouudistusta: ylimpien marginaaliverojen leikkaaminen 7 prosenttiyksiköllä 52 prosenttiin, yhteisöveron laskeminen 18 prosenttiin vuoden 2027 alusta, ulkomailta tulevien avainhenkilöiden lähdeveron alentamisen 32 prosentista 25 prosenttiin ja suurten puhtaan siirtymän investointihankkeiden investointihyvityksen jatkon.

– Näillä toimilla saadaan nopeita, piristäviä vaikutuksia talouteen, koska ne kannustavat nykyistä enemmän työntekoon, yrittämiseen, investointeihin ja kotimaisten yksityisten pääomien kartuttamiseen, Romakkaniemi sanoo.

Hallitus on onnistunut Romakkaniemen mukaan myös työmarkkinoiden uudistamisessa, sosiaaliturvan kehittämisessä ja julkisen talouden sopeuttamisessa.

– Nämä toimet vaikuttavat kasvuun kuitenkin vasta keskipitkällä aikavälillä, joten senkin vuoksi tarvitsemme vielä lisää verouudistuksia, Romakkaniemi sanoo.

Talouskasvua tarvitaan

Juho Romakkaniemen mielestä keskustelu perintö- ja lahjaveron poistosta meni julkisuudessa pahasti väärille raiteille, eikä ymmärrys sen kasvuvaikutuksista levinnyt.

– Sama koskee esitystä osinkoverotuksen muuttamisesta neutraalimmaksi. Molemmat olisivat vapauttaneet miljardeja yritysten taseista parempiin investointeihin.

Palkansaajan ansiotuloverotus jäi edelleen kireäksi – verrattuna vaikka Ruotsiin. Tulevaisuudessa myös keskituloisten suhteellisen kireitä marginaaliveroja on Romakkaniemen mielestä leikattava.

– Tuleva kasvu tuo yllättävän paljon lisää verotuottoja valtion kirstuun. Samalla on syytä laskea korkein marginaalivero alle 50 prosenttiin. On vain paitsi taloudellisesti järkevää, niin myös moraalisesti oikein, että jokaisesta lisäeurosta tulonsaaja saa pitää ansiostaan enemmän kuin puolet itsellään. Nämä, ja monet muut Keskuskauppakamarin veroehdotukset ovat päättäjien käytössä jatkossakin.

– Suomi tarvitsee reipasta talouskasvua selvitäkseen ikääntymisen ja kasvavien puolustusmenojen tuomista mittavista haasteista, Romakkaniemi muistuttaa.

TAMK ja Tampereen yliopisto aloittavat tohtorikoulutusyhteistyön

n Suomessa on todettu tarve lisätä ja tehostaa tutkijakoulutusta osaavan työvoiman saatavuuden varmistamiseksi. Tampereen ammattikorkeakoulun ja Tampereen yliopiston tohtorikoulutusyhteistyö vahvistaa molempien organisaatioiden tutkimusosaamista, edistää niiden tutkimus-, kehi-

tys- ja innovaatiotoimintaa (TKI) ja tukee monipuolisen rahoituksen hankkimista. Edistämällä ammattikorkeakoulun henkilökunnan pätevöitymistä tohtoriksi mahdollistetaan parempi osallistuminen tutkimushankkeisiin ja entistä vaativimpiin rahoitushakuihin. Viime kädessä tarkoitukse -

na on vahvistaa Pirkanmaan alueen tutkimustoimintaa ja sen vaikuttavuutta. Yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla on osin erilaiset TKI-toiminnan tavoitteet ja profiilit. Nopeasti muuttuva ympäristö ja uudet rahoitusmahdollisuudet edellyttävät tiiviimpää sektorien välistä TKI-yhteistyötä, jossa molempien vahvuuksia voidaan hyödyntää parhaalla tavalla.

– Suomen ja Pirkanmaan TKI-toiminnan kasvu edellyttää merkittäviä panostuksia sekä yliopistolta että ammattikorkeakoululta. Yhteinen tohtorikoulutus tuo lisää tarvittavia osaajia ja myös tekijöitä yhteisiin TKI-hankkeisiin, sanoo Tampereen yliopiston rehtori Keijo Hämäläinen

Tampereen Ammattikorkeakoulu ja Tampereen yliopisto ovat sopineet yhteistyöstä, joka edistää TAMK:n henkilökunnan pätevöitymistä tohtoreiksi.

Vaihemaakuntakaava vahvistaa

Pirkanmaan elinvoimaa

Etelän suunta näyttää kasvun tien

Pirkanmaan uusi vaihemaakuntakaava suuntaa katseen tulevaisuuteen kohti kasvua, joka rakentuu energian, saavutettavuuden ja kestävän maankäytön varaan. Kaava linjaa maakunnan kehitystä seuraaviksi vuosikymmeniksi ja varmistaa, että elinkeinoelämän ja vihreän siirtymän tarpeet kulkevat käsi kädessä.

Kuva Mirella Mellonmaa

Pirkanmaan vahvuus on ollut hyvä saavutettavuus suhteessa Suomen kasvukeskuksiin, mutta nyt rinnalle nousevat myös energiaverkot ja niiden vahvistaminen.

Pirkanmaan liiton suunnittelujohtaja Ruut-Maaria Rissanen korostaa, että tavoitteena on vahvistaa maakunnan vetovoimaa ja yritysten kasvumahdollisuuksia.

– Etelään suuntautuva kasvu näkyy monin tavoin. Jo voimassa olevassa kaavassa on varauksia, joissa on kasvunvaraa, mutta osa niistä ei ole vielä toteutunut, koska väyläverkkoa ei ole rakennettu loppuun. Nyt pyrimme siihen, että infra ja kehitys etenevät rinnakkain, Rissanen kertoo.

Hänen mukaansa kaavoituksella luodaan pitkän aikavälin vakautta, jota yritykset ja kunnat tarvitsevat.

– Kasvu tarvitsee suuntansa ja teemme parhaamme, että se on Pirkanmaa, hän tiivistää.

Eteläinen kasvusuunta vetää yrityksiä ja investointeja

Pirkanmaan eteläiset kunnat, Lempäälä, Pirkkala, Akaa ja Valkeakoski, ovat nous-

Vaihemaakuntakaava ohjaa maakunnan pitkän aikavälin maankäyttöä ja kasvun suuntaa, kertoo Pirkanmaan liiton suunnittelujohtaja Ruut-Maaria Rissanen. Tavoitteena on sovittaa yhteen elinkeinoelämän, asutuksen ja ympäristön tarpeet kestävästi.

seet maakunnan kasvun kannalta avainasemaan.

Business Tampereen liiketoiminnan kehitysjohtaja Marita Jaatinen muistuttaa, että eteläinen suunta tarjoaa yrityksille poikkeukselliset edellytykset sijoittumiselle.

– Tampereen seutu on isojen valtateiden ja rautateiden solmukohdassa. Yritykset hakevat sijainteja, joissa saavutettavuus, työvoima ja infrastruktuuri kohtaavat, ja juuri sitä eteläinen kasvusuunta tarjoaa, hän sanoo.

Jaatinen nostaa esiin myös energiaverkkojen ja tonttivarannon merkityksen.

– Pirkanmaan vahvuus on ollut hyvä saavutettavuus suhteessa Suomen kasvukeskuksiin, mutta nyt rinnalle nousevat myös energiaverkot ja niiden vahvistaminen. Sähköistyminen ja data- ja vetytalous sekä akkuteollisuus ja liikenteen sähköistyminen vaativat uutta kapasiteettia. Sen varmistaminen on ratkaisevaa, jotta saamme investointeja alueelle, hän painottaa.

Business Tampere on mukana kehittämässä tulevaisuuden energia- ja yritysalueita yhdessä omistajakuntien kanssa, jotka

on myös tunnistettu seudun rakennussuunnitelmassa suurteollisuuden potentiaalisiksi sijoittumisalueiksi. Pirkanmaan logistiikkavyöhykkeiden kehittäminen osana tätä on Jaatisen mukaan erittäin tärkeää.

– Meillä on useita kohteita, joissa voidaan yhdistää teollisuus, vihreä energia ja logistiikka. On tärkeää, että maakuntakaava tukee näiden kehittymistä konkreettisesti, Jaatinen toteaa.

Kasvua tukee toimiva liikenne ja energiainfra

Rissasen mukaan liikenne ja maankäyttö kulkevat tiiviisti käsi kädessä.

– Kun kehitetään valtatietä 3, rataverkkoa ja lentoasemayhteyksiä, tuetaan samalla yritystoiminnan edellytyksiä koko maakunnassa, hän sanoo.

Jaatinen täydentää, että infrastruktuuri on yrityksille konkreettinen sijoittumiskriteeri.

– Yritykset tarvitsevat sujuvat yhteydet ja luotettavat energiaverkot. Jos nämä puuttuvat, sijoittumista ei tapahdu, hän kiteyttää.

Business Tampereen liiketoiminnan kehitysjohtaja Marita Jaatinen korostaa, että maakuntakaava luo edellytyksiä teollisuuden ja vihreän siirtymän kasvulle. Hänen mukaansa elinkeinoelämän tarpeet on huomioitava erityisesti liikenneverkon ja energiainfran kehittämisessä.

Teksti Jenna Auranaho

Kuva: Rami Marjamäki

Kuva: Opa Latvala

Yritykset katsovat, miten sijainti palvelee sekä liikenne- että energiaverkkojen osalta. Monille ei enää riitä töpseli seinään -ratkaisu, vaan tarvitaan vahva ja varma infrastruktuuri.

Elinkeinoelämä odottaa konkretiaa

Tampereen kauppakamarin johtaja Markus Sjölund pitää maakuntakaavaa tärkeänä välineenä, joka antaa elinkeinoelämälle selkeät kasvun raamit.

– Pirkanmaan yritysalueet ovat täyttyneet hyvin, mutta samalla syntyy uudenlaisia investointitarpeita. On tärkeää, että kaava tarjoaa valmiit sijaintipaikat tulevaisuuden hankkeille, Sjölund toteaa.

Hänen mukaansa Pirkanmaan on oltava aktiivinen, jotta se ei jää jälkeen vihreän siirtymän investoinneista.

– Länsirannikko ja pohjoinen ovat nyt vetäneet sijoituksia, minkä vuoksi meidän on mietittävä sijaintipaikkoja uudella tavalla. Eteläinen kasvusuunta tarjoaa siihen erinomaisen mahdollisuuden, hän sanoo.

Sjölundin mukaan valtatie 3 on Pirkanmaan talouden kannalta kriittinen väylä.

– Se on kuin Suomen valtasuoni, jonka kautta kulkee valtava määrä liikennettä. Tie yhdistää monesta suunnasta tulevat virrat ja on elintärkeä teknologiateollisuuden vientiketjuille, hän kuvaa. Hän korostaa, että saavutettavuus ja

infrastruktuuri ovat kilpailukyvyn perusta.

– Yritykset katsovat, miten sijainti palvelee sekä liikenne- että energiaverkkojen osalta. Monille ei enää riitä töpseli seinään -ratkaisu, vaan tarvitaan vahva ja varma infrastruktuuri, Sjölund painottaa.

Kaava tarvitsee myös tekoja

Vaikka Pirkanmaalla on vahva pohja, Sjölund muistuttaa, että suunnitelmat on vietävä käytäntöön.

– Kaava on hyvä ja kunnianhimoinen, mutta pelkkä kartta ei riitä. Hankkeet on vietävä toteutukseen: kaavan tulee elää ajassa ja luoda kasvudynamiikka, hän sanoo.

Sjölund uskoo, että Pirkanmaa voi kymmenen vuoden päästä olla edelleen yksi Suomen kilpailukykyisimmistä maakunnista.

– Jos kaavan tavoitteet toteutuvat, yritysalueet laajenevat ja väylähankkeet etenevät, meillä on edessämme erinomainen kehityspolku. Fundamentit, kuten raiteet, tiestö, lentokenttä ja osaajat ovat kunnossa. Nyt tarvitaan vain rohkeutta ottaa niistä täysi hyöty irti, hän tiivistää.

Tampereen kauppakamarin johtaja Markus Sjölund painottaa, että liikenneverkko ja saavutettavuus ovat Pirkanmaan kilpailukyvyn kulmakiviä. On tärkeää, että tavoitteet viedään suunnittelupöydältä käytäntöön, Sjölund korostaa.

”Logistisesta U

– Suomen huoltovarmuuden ja kilpailukyvyn kannalta on olennaista, että logistiikan infra on kunnossa kaikissa tilanteissa, sanoo logistiikkayhtiö DACHSER Finland Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Leimio. Saksalaisen perheyhtiön Suomen-toiminnot käynnistyivät vuonna 2013. Helmikuussa 2025 yhtiö avasi Tampere-Pirkkalan lentoaseman kupeeseen uuden logistiikkakeskuksen, joka on tärkeä askel yhtiön palveluverkoston kehityksessä.

uden logistiikkakeskuksen sijainti aivan lentoaseman kyljessä mahdollistaa etenkin Pirkanmaan alueen asiakkaille entistä nopeammat ja luotettavammat kuljetukset. – Pirkanmaalta on erinomainen yhteys niin satamiin, lentoasemille kuin valtakunnallisiin maantieverkostoihin, korostaa logistiikkakeskuksen vetäjä, Branch Manager Petri Palo Ennen uutta logistiikkakeskusta yhtiön maantiekuljetusten toiminta oli keskitet -

Helmikuussa 2025 Pirkkalan lentokentän kupeessa avattu uusi logostiikkakeskus on kokonaispinta-alaltaan yli 5100 neliömetriä, josta josta itse terminaalin osuus on 3866 m2 .

Teksti Jari Runsas Kuvat Jari Runsas, DACHSER Finland Oy

infrasta on pidettävä huolta”

ty Keravalle. Perheyhtiössä korostetaan kuitenkin paikallista palvelua, ja Pirkkalan logistiikkakeskus tuo yhtiön lähemmäs asiakkaita niin Pirkanmaan kuin muun Suomen alueella.

Tuomas Leimio kertoo valmisteluprosessin vieneen kolme vuotta.

– Näimme kuitenkin, että Pirkanmaa on Suomen keskeisiä teollisuuden keskittymiä ja sen lisäksi kasvava ja helposti lähestyttävä liiketoimintaympäristö. Täältä tavoittaa ison osan Suomen väestöstä kahdessa tunnissa.

– Tavoitteenamme on lisätä suorien lähtöjen määrää eri puolille Eurooppaa ja tiivistää yhteistyötä Keravan logistiikkakeskuksen kanssa, jotta voimme palvella asiakkaitamme entistäkin nopeammin. Haluamme olla vahva logistiikan solmukohta, joka palvelee asiakkaitamme monipuolisesti vienti-, tuonti- ja kotimaan kuljetuksissa sekä tulevaisuudessa myös varastointipalveluissa, Leimio ja Palo toteavat.

Yhdenmukainen toimintamalli paikallisella otteella

Pirkkalan logistiikkakeskuksen valmistuttua noin 40 prosenttia Keravan volyymista siirtyi Pirkanmaalle.

– Meille Pirkanmaa on koko sisämaan solmukohta, logistinen keskipiste, josta hoidetaan eteläisintä Suomea lukuun ottamatta koko muu maa. Vastoin yleistä taloustilannetta olemme kasvaneet koko toimintam-

– Meille Pirkanmaa on koko sisämaan solmukohta, logistinen keskipiste, sanoo

DACHSER Finland Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Leimio.

me ajan, ja Pirkkalan logistiikkakeskus on tuonut meille uusia asiakkaita ja uutta liikevaihtoa, Tuomas Leimio sanoo.

Alalla toiminta on usein keskusjohtoista ja yritykset kasvavat pääosin yritysostoilla.

– Tekemällä asioita eri tavalla olemme saavuttaneet luottamuksen asiakkaittemme keskuudessa.

DACHSERin toimintamalli perustuu saumattomaan kuljetusten hallintaan, yhdenmukaisiin prosesseihin ja yhteisiin, ke-

hittyneisiin tietojärjestelmiin, jotka ovat samanlaiset kaikissa yhtiön noin 400 toimipisteissä eri puolilla Eurooppaa. Se helpottaa myös henkilöstön siirtymistä yksiköstä toiseen.

DACHSER pystyy toimittamaan etenkin kappaletavaraa merkittävästi nopeammin

kuin kilpailijansa, esimerkiksi koko Saksan alueelle kolmessa arkipäivässä.

– Toimitusvarmuus ja nopeus ovat merkittäviä asioita niin meille kuin monille asiakkaillemmekin. Pystymme tuomaan tehokkuutta asiakkaan liiketoimintaan, kun tavara liikkuu nopeammin.

– 80 prosenttia meitä kokeilleista jää meidän asiakkaiksemme. Ja 80 prosenttia meiltä lähteneistä palaavat myöhemmin meidän asiakkaiksemme. Tämä pitää todella hyvin paikkansa, ja on meille tärkeä viesti, Leimio vakuuttaa.

Luotettavuus ja ennakoitavuus tärkeitä tekijöitä

Koko suomalaisen logistiikan toimivuudelle etenkin valtatiet 1, 3 ja 4 ovat toiminnan verisuonia.

– Katsomme DACHSERilla koko logistista potentiaalia ja kehitystä laajemmin pitkällä tähtäimellä. Kolmostien kehityksen lisäksi alueellisesti tärkeitä asioita ovat ratapihan siirto, pääratalinjaukset ja ylipäätään yhteydet länteen päin. Pitääkö ensin saada kolmostien parantaminen ja 2-kehä vai ratapihan siirto, se on vielä vähän kysymysmerkki.

– Ylipäätään logistiikan infran kehittäminen kuitenkin aina eittämättä parantaa Suomen kilpailukykyä. Vaikutukset vain näkyvät usein vasta aika pitkän aikavälin päästä, Tuomas Leimio toteaa.

– Meille avainasia on, että koko Pirkanmaan alueen ja lentokentän ympäristön logistiikkaa kehitetään. Sitä kautta koko alue kehittyy, yritykset voivat paremmin, syntyy työpaikkoja ja ihmisten tulevaisuuskin näyttää paremmalta. Infran toimivuus on ehdottoman tärkeä asia. Väylien välityskykyyn ja ennakoitavuuteen on pystyttävä luottamaan. Liikenteen määrät alueella tulevat jatkossa vain entisestään kasvamaan. Jos infraan ei Suomessa panosteta, meidän on vaikea pitää huolta suomalaisten yritysten kilpailukyvystä kansainvälisillä markkinoilla.

Tuomas Leimio toivoo myös TamperePirkkalan lentoaseman roolin vahvistamista.

– Tämä on vähän unohdettu kenttä, vaikka on maan kakkoskenttä. Sitä pitäisi kehittää, eikä pitää vain varalla. Nykyisessä maailmantilanteessa pitäisi myös miettiä, miten yhteiskuntana pärjäämme uhkana ole vien kriisien toteutuessa edes hetkellisesti. Yksi drone Helsinki-Vantaan ilmatilassa saa lentoliikenteemme sekaisin, jos täällä ei ole riittäviä valmiuksia ja volyymia toimia. Näihin tilanteisiin pitäisi valmistautua huolella ennalta. Nyt on sen aika, Tuomas Leimio huomauttaa.

Tuorekuljetukset tarvitsevat

Suomen maanteillä kulkee joka päivä tonneittain lämpötilasäädeltyjä elintarvikkeiden viileä-, kuiva- ja pakastekuljetuksia niin tukkuihin, jakeluterminaaleihin, vähittäiskauppoihin kuin Food Service -asiakkaillekin.

Kuljetukset ovat tarkkaan aikataulutettuja, joten väylillä liikenteen sujuvuus ja ennakoitavuus ovat toiminnalle elintärkeitä asioita.

Seinäjokinen Tuoretie Oy on merkittävä toimija elintarvikelogistiikassa. – Elintarviketeollisuuden toimijat ovat meille tärkeä asiakasryhmä. Arviolta 60–70 prosenttia yrityksemme kuljetuksista on lämpösäädeltyjä elintarvikekuljetuksia, sanoo Tuoretien toimitusjohtaja Kari Annola Vt 3 on logistiikan kannalta tärkeä väylä. Suomessa elintarviketeollisuuden kuljetuksista noin 15 prosenttia kulkee sitä pitkin.

– Meidänkin toiminnassamme se on aika merkittävässä roolissa. Päivittäin arviolta 20 autoamme ohittaa Tampereen sekä mennessä että tullessa. Kokonaisuudessaan meillä on elintarvikeautoja viitisenkymmentä. Niistä noin 20 hoitaa kuljetuksia Seinäjoki-Tampere-Helsinki-akselille eli merkittävä osa toiminnastamme on Vt 3:lla. Ennakoitavuus on kuljetusyhtiöille elinehto.

– Siihen on pystyttävä luottamaan, että liikenne vetää, eikä tule turhia hidastuksia ja odotuksia matkan varrella. Teollisuus ja kauppa sopivat aikataulut keskenään, ja

Teksti Jari Runsas • Kuvat Tuoretie Oy

toimivan ja luotettavan infran

meidän on pystyttävä pitämään niistä kiinni. Tavaran on oltava Etelä-Suomen terminaaleissa sovitussa aikataulussa. Myöhästyminen jakelusta aiheuttaa pahimmassa tapauksessa kaupalle myyntipäivän menetyksen, Annola sanoo.

Luotettavuus kaikkein tärkeintä

Kari Annolan mielestä Tampereen seutu on kaikkein suurin pullonkaula Pohjanmaan ja Etelä-Suomen välisessä liikenteessä.

– Siellä on kova liikenne ja paikoin ruuhkia. Liikenneonnettomuudetkin sattuvat herkemmin ruuhkaisilla tieosuuksilla, ja niistä usein seuraa ainakin hetkellisiä liikenteen pysähdyksiä. Luonnollisesti ne tuovat lisähaasteita aikatauluissa pysymiselle.

Kuljetusliikkeet ovat Annolan mukaan ehdottomasti 2-kehätien ja Puskaisten oikaisun rakentamisen kannalla.

Toinen, myös Vt 3:een vaikuttava merkittävä asia, on saattaa pääteiden kantavuudet kokonaispainoltaan 86 tonnin yhdistelmien tasolle. Se mahdollistaisi esimerkiksi kahden lämpösäädellyn merikontin vedon HCT-yhdistelmillä. 86 tonnin kokonaispaino edellyttää myös lakimuutosta. Muutos toisi kustannussäästöjä ja pienentäisi hiilidioksidipäästöjä.

– Elintarviketeollisuuden lisäksi myös metsäteollisuudella on tässä asiassa samankaltaiset intressit, Annola kertoo.

Liikenneolosuhteet ratkaisevia maakuntien teollisuudelle

Väestö siirtyy työpaikkojen perässä entistä enemmän asumaan maan eteläosiin. Jotta maakunnassa sijaitsevan ja työllistävän teollisuuden toimintaedellytykset säilyisivät tulevaisuudessakin, liikenneolosuhteista huolehtiminen on avainasemassa.

– Liikenneväylien on oltava toimivia vuodenajasta riippumatta. Se on ehdoton edellytys sille, että teollisuus pysyy maakunnassa lisäämässä alueellista elinvoimaa.

– Oikaisuilla säästettäisiin 5–10 minuuttia suuntaansa. Kun parikymmentä autoa kulkee siinä päivittäin, ajankäytöllisen säästön arvo nousee melkoisesti. Vaikutus luotettavuuteen ja liikenneturvallisuuteen on sitten vielä isompi asia.

Tuoretie Oy:n toimitusjohtaja Kari Annola korostaa liikenneväylien toimivuuden ja luotettavuuden merkitystä teollisuudelle. – Siihen on pystyttävä luottamaan, että liikenne vetää, eikä tule turhia hidastuksia ja odotuksia matkan varrelle.

Pirkkalan sijainti on maanpuolustuksen kannalta tärkeä: sotilaat tarvitsevat kenttää operointiin ja yhdessä siviilitoimijoiden kanssa logistiikkaan ja henkilöstön kuljettamiseen.

J-P KERÄNEN kenraalimajuri res

Tampere-Pirkkala on Suomen puolustuksen ja siviililiikenteen yhteinen kenttä

LENTOKENTTÄASIANTUNTIJA Max Hirsh kommentoi Tampere-Pirkkalan lentokentän tulevaisuutta Aamulehdessä 3.10.2025. Artikkelia on hyvä täydentää sotilaan näkökulmasta.

Monista Nato-maista poiketen, Suomessa on integroitu järjestelmä, jossa sotilas- ja siviilitoimijat toimivat yhdessä sekä ilmatilassa että lentokentillä. Finavia Oy vastaa palveluiden tuottamisesta ja lentotoimintaa johtavat yhdessä siviili- ja sotilaslennonjohtajat. Malli on kansantalouden kannalta paras vaihtoehto, mutta Finavian ja Ilmavoimien välillä esiintyy ajoittain luonnollista kitkaa kustannuksista ja poikkeusoloihin varautumisesta.

Paikallistasolla yhteistyö toimii erinomaisesti. Pirkkalassa sotilaat toimivat kentän eteläpuolella ja siviilit pohjoispuolella. Lennonjohtajana voi toimia joko Ilmavoimien tai Fintrafficin henkilöstö. Ilmavoimien toiminta-aikana pelastuspalvelu järjestetään yhteistyössä Finavian kanssa, joka vastaa lentokentän infrastruktuurista ja talviaurauksesta myös sotilasalueella. Lentoasemalla on ollut lainassa Ilmavoimien paloauto pelastuspalvelun turvaamiseksi ja suuret sotilaskoneet käyttävät joustavasti siviilipuolen palveluita.

Lentokentän operointikykyä on parannettu yhteistoiminnassa Huoltovarmuuskeskuksen, Finavian ja Puolustusvoimien kanssa. Esimerkiksi rullaustietä on pidennetty parantamaan siviilioperointia ja turvaamaan sotilaille varakiitotie. Sotilaspuolelle on rakennettu rahtiplatta, joka mahdollistaa vaarallisen tai sensitiivisen rahdin turvallisen purkamisen ja lyhentää sotilaskoneiden pysäköintiä siviilipuolella. Pirkkalaan luotiin yhtenä ensimmäisistä siviililentoasemista maailmassa menetelmät miehittämättömien sotilasilma-alusten operointiin keskikokoisille MQ-9 ja suurille RQ-4 koneille. Sotilaat pystyvät käyttämään myös pieniä drooneja lentokentän alueella.

Tampere-Pirkkala nähdään erittäin tärkeänä Naton tukikohtana tulevaisuudessa. Kuriositeettina; Natolla ei ole yhtään omaa tukikohtaa. Pirkkalan sijainti on maanpuolustuksen kannalta tärkeä: sotilaat tarvitsevat kenttää operointiin ja yhdessä siviilitoimijoiden kanssa logistiikkaan ja henkilöstön kuljettamiseen. 24/7 kenttänä se mahdollistaa lentämisen ja varakenttätoiminnot jokaisena hetkenä. Toistaiseksi tukikohdassa operoi Suomen ilmavoimat koko kalustokirjollaan. Tilapäisesti siellä toimivat monikansalliset joukot omalla kalustollaan, ja poikkeusoloissa tukikohtaa voidaan käyttää tarpeen mukaan minkä tahansa joukon toimintaan. Jää nähtäväksi, saammeko kentälle pysyvää Naton toimintaa. Tällä hetkellä pysyvä läsnäolo rajoittuu kahteen tukikohtaan: Geilenkircheniin (Naton valvonta- ja johtokoneet) ja Sigonellaan (Naton tiedustelukoneet). Sigonellan suuret droonit vierailivat kesällä Pirkkalassa ja toiminta sujui erinomaisesti – palaute oli erittäin positiivista! Mikäli uusi pohjoinen tukikohta toteutuu, Pirkkala on vahva ehdokas sen sijainniksi.

Kentän ja palveluiden kehittämiseksi tarvitaan rohkeutta toteuttaa Maakuntakaava 2040:n mukainen toisen kiitotien rakentaminen. Tämä parantaisi lentoturvallisuutta, tehostaisi operointia sekä mahdollistaisi miehittämättömien ilma-alusten määrän kasvun ja tehokkaan toiminnan Tampere-Pirkkalan lentoasemalla, kuten Hirch esitti. Luonnollisesti tuen kaikkia ponnisteluja lentoaseman kaupallisen toiminnan kehittämiseksi lisäämällä suoria kansainvälisiä ja kotimaisia lentoyhteyksiä, sillä ne parantavat ja nopeuttavat meidän jokaisen matkustamista.

AITO YSTÄVÄ TAHTOO YRITYKSESI PARASTA

liiketoiminnan tueksi. Aito Säästöpankista saat aidon ystävän tuen yrityksesi kasvuun ja vahvat hartiat suurempienkin hankkeiden ja investointien tueksi. Kiritämme yrityksesi menestykseen ja

Hanna Ahola yritysasiakkuuspäällikkö 040 5481 449

Eevamaria Piesala yritysasiakkuuspäällikkö

Juuso Siltanen yritysasiakkuuspäällikkö 050 400 1968 050 918 5588

Marjut Rasinmäki asiakkuusjohtaja, RS-asiat 044 322 5525

Merja Ranta asiakkuusjohtaja, yritykset 050 318 0433

Hämeenkatu 5 A, 2. krs., Tampere saastopankki.fi/aito/yrityspankki p. 010 311 6400

Puheluiden hinta mpm/pvm.

Tampereen yliopiston professorin Heidi Kuusniemen puheessa vilahtelevat sulassa sovussa niin satelliittidata, avaruustalous kuin maitopurkit ja bussitkin. Mistäkö puhutaan? No, paikannusteknologiasta.

Utelias insinööri ja akateeminen myyjä K

Teksti Annikaisa Knuutila • Kuvat Olli-Pekka Latvala

uusniemi aloitti langattomien järjestelmien professorina Tampereella elokuun alussa, mutta yliopisto on hänelle tuttu jo opiskeluajoilta 20 vuoden takaa. Silloin matematiikasta ja tekniikasta innostunut opiskelija aloitti ensin teknillisen matematiikan ja teknillisen fysiikan opinnot, mutta siirtyi tietotekniikkaan, kun tietokonetekniikan professorilla oli monta tutkimushanketta ja hän tarvitsi tutkimusapulaisia.

– Pääsin mukaan tutkimusprojektiin, jossa kehitettiin uusia paikannusmenetelmiä matkapuhelimille. Huomasin nopeasti, että paikannus ja paikkatieto yhdistävät matema-

– Paitsi tieteellisiä tavoitteita, hankkeilla pitää olla myös teollista ja kaupallista arvoa. Ja viestintä on tärkeää, ei vain tiedejulkaisuissa, vaan suurelle yleisölle pitää kertoa, mitä tieteen tuloksilla saadaan aikaan. Yhteisprofessuuri Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksen kanssa ja yhteistyö yritysten kanssa yhdistävät hyvin akateemisen asiantuntemuksen ja yhteiskunnalliset tarpeet, Heidi Kuusniemi sanoo.

tiikan, fysiikan, tieto- ja tietoliikennetekniikan sekä monet yhteiskunnalliset sovellukset – eli on aika täydellinen ala uteliaalle insinöörille.

Paikkatietotekniikkaan ja satelliittinavigointiin liittyivät niin diplomityö kuin väitöskirjakin, jonka Kuusniemi teki osittain Kanadassa.

– Tampereen teknillisellä yliopistolla oli tuolloin vahva tohtorikoulutus ja erinomainen hankerahoitustilanne, ja Nokia-vetoisesti oltiin – ja ollaan edelleenkin – paikannuksessa maailman huippua. Suomi oli 2000-luvun alussa yksi maailman johtavista GPS-kehityksen ja -tutkimuksen keskuksista. Nokia rahoitti työtä, ja Nokian ansiota

on, että paikannus tuotiin laajasti osaksi mobiiliteknologiaa. Ensimmäinen GPS-puhelin oli tosin Benefonin valmistama, mutta vuonna 2005 Nokia laajensi teknologiaa tuomalla N95-puhelimiinsa karttapohjaisen GPS-vetoisen paikannuksen.

Sanokaa Galileo!

Mutta eipäs puhuta vain GPS:stä. GPS (Global Positioning System) on vain yksi maailmanlaajuisiin satelliittipaikannusjärjestelmiin (GNSS, Global Navigation Satellite System) kuuluvista järjestelmistä. Muita ovat esimerkiksi Euroopan Galileo, Venäjän GLONASS ja Kiinan BeiDou. GNSS tar-

koittaa, että käytetään näitä eri satelliittijärjestelmiä samanaikaisesti parantaen käyttäjän sijainti- ja aikatiedon tarkkuutta, luotettavuutta ja saatavuutta.

– Lisäksi monet maat kehittävät omia paikannusjärjestelmiään, mutta jo nyt kännyköissämme nämä neljä eli GPS, Galileo, GLONASS ja BeiDou toimivat päällekkäin. Niiden rinnakkainen toiminta kehitettiin yhteistyössä silloin, kun yhteistyötä vielä vahvasti tehtiin. Järjestelmien satelliitit kulkevat eri korkeuksilla, ovat teknisesti itsenäisiä mutta yhteiskäyttöisiä, Kuusniemi sanoo. Maailmanpoliittisen tilanteen kiristyttyä ollaan Euroopassa tyytyväisiä ja ylpeitäkin omasta, Galileoksi nimetystä satelliittijärjes-

Ongelmanratkaisu on kivaa, ja pidän siitä, että ongelmia voi ratkoa luovasti ja loogisesti yhtä aikaa.

HEIDI KUUSNIEMI

Syntynyt 22.11.1979 Pietarsaaressa Asuu Tampereen Vuoreksessa, perheessä mies, 11-vuotias tytär, kaksi kissaa ja koira.

KOULUTUS

Valmistui tietotekniikan diplomiinsinööriksi Tampereen teknillisestä korkeakoulusta 2002; diplomityö yhteistyössä Nokian mobiilipaikannuksen tuotekehitysyksikön kanssa. Väitteli tekniikan tohtoriksi 2005, väitöskirjan aiheena satelliittipaikannuksen virhemallinnus; osa väitöstutkimuksesta Calgaryn yliopistossa Kanadassa.

Opiskeli kasvatustieteitä (opettajan pedagogiset opinnot) Tampereen yliopistossa 2002–2003 ja liikkeenjohdon koulutusohjelman Aalto-yliopistossa 2016–17. Kaliforniassa Stanfordin yliopistossa vierailevana tutkijana GPS-laboratoriossa 2017. Dosentin arvot Aalto-yliopistosta, Tampereen yliopistosta ja Vaasan yliopistosta.

”Calgaryn yliopiston geomatiikan laitoksella opin, miten vahva alusta kansainvälinen tiedeyhteisö parhaimmillaan on, ja sain erinomaisia esimerkkejä tutkijoista, jotka olivat avoimia, uteliaita ja kunnianhimoisia. Aika Stanfordin yliopiston GPSlaboratoriossa taas vahvisti uskoa siihen, että suomalainen tutkimus on kansainvälisesti erittäin kilpailukykyistä.”

URA

Väitöskirjan jälkeen ohjelmistokehittäjänä Fastrax Oy:ssä 2005–2009.

Eri tehtävissä, muun muassa professorina ja johtajana Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksessa vuodesta 2009 ja Vaasan yliopistossa 2018–2025; Vaasassa johti myös Merenkurkun avaruuskeskusta ja Digital Economy -tutkimusalustaa.

Elokuusta 2025 toiminut Tampereen yliopistossa langattomien järjestelmien professorina. Keskittyy erityisesti langattomien paikannusjärjestelmien kehittämiseen ja häiriönsietokyvyn parantamiseen. Yhteisprofessuuri Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksen kanssa.

Vuoden Professori 2025.

”Työurani on kulkenut yliopistojen, tutkimuslaitosten ja teollisuuden rajapinnoilla.”

LUOTTAMUSTOIMET

Pohjoismaisen Navigointijärjestön (NNF) puheenjohtaja, Suomalaisen Tiedeakatemian ja Teknillisten Tieteiden Akatemian jäsen. Neuvonantajana satelliittipaikannuksen työryhmissä Euroopan komissiossa ja Euroopan avaruusjärjestössä.

Ollut aktiivinen myös muun muassa YK:n Women In Space -toiminnassa ja Women In PNT (Position, Navigation and Timing) -tutkijayhteisössä.

”Tutkimus tarvitsee monipuolista osaamista ratkomaan yhteiskunnan tärkeimpiä kysymyksiä, tarvitaan monenlaisia näkökulmia ja uskallusta kysyä asioita. On tärkeää rohkaista myös naisia hakeutumaan tieteen ja tekniikan aloille.”

HARRASTUKSET

Musiikki, soittimina oboe ja piano. Ulkoilu perheen ja koiran kanssa.

MOTTO

”Pikku Kakkosesta tuttua lastenlaulua lainatakseni: Älä luovuta, koita uudestaan!”

MISTÄ SAAT VIRTAA?

”Yhteistyöstä ja innostuneista ihmisistä, jotka haluavat kehittää, kehittyä ja tehdä asioita isosti. Lisäksi luonto, erityisesti meri- ja järvimaisemat, sekä perheen lemmikkieläimet auttavat palautumaan ja antavat energiaa.”

TOP 3 TAVOITTEET

”Säilyttää tasapaino elämässä eli löytää aikaa sekä tutkimustyölle että perheelle ja ystäville ja tehdä oivalluksia niin töissä kuin työn ulkopuolellakin.

Tehdä ja mahdollistaa sellaista teknistieteellistä tutkimusta ja koulutusta, jotka auttavat Suomea menestymään.

Tukea opiskelijoita ja nuoria löytämään intohimo tieteeseen ja tutkimukseen.”

telmästä. Sen erityisvahvuus on harhautuksen esto eli autentikointi.

– Tavoitteeni onkin, ettei puhuttaisi GPS:stä, vaan Galileosta. Onhan sen kehittämisessä ollut vastatuulta, mutta nyt se on todella tarkka ja luotettava. Ja kun GPS on Yhdysvaltojen puolustusministeriön hallitsema ja ylläpitämä järjestelmä, Galileo on EUvaltioiden yhteinen siviilijärjestelmä, jossa on lisäksi erikseen oma, suojattu signaalinsa viranomaiskäyttöön.

Kriittistä mutta haavoittuvaa infraa

Satelliittipaikannus on vakiintunut kriittiseksi infrastruktuuriksi niin liikenteessä, maanpuolustuksessa kuin yhteiskunnan eri tietojärjestelmissäkin. Liikenteen turvallisuus ja sujuvuus paranevat, resurssienhallinta tehostuu. Muun muassa.

Se on myös haavoittuvaa. Häiriö- ja häirintätilanteet ovat viime vuosina lisääntyneet, ja ne näkyvät arjessa, kun siviili-ilmailu, meriliikenne, maatalous ja aikajärjestelmät kärsivät satelliittipaikannusvirheistä ja saatavuusongelmista.

– Yhteiskunta on hyvin riippuvainen satelliittisignaaleista. Kun paikkatieto horjuu, koko digitaalisen yhteiskunnan perusta horjuu. Siksi tarvitsemme uusia, entistä luotettavampia ja häiriönkestävämpiä paikannus- ja ajanmääritysratkaisuja.

Professorin omalla työsaralla suurimmat tämänhetkiset haasteet liittyvätkin juuri satelliittisignaalien häiriönkestävyyteen ja luotettavuuteen. Miten häiriönkestoa tai -estoa sitten kehitetään?

– Esimerkiksi Galileo kiertää maapalloa keskikorkealla kiertoradalla, noin 24 000 kilometrin korkeudessa. Satelliitit ovat noin bussin kokoisia, mutta niiden teho maan pinnalla on matala ja radiosignaali täten tosi haavoittuva. Vaikka radionavigointisignaalien taajuudet ovat suojattuja, häiriöitä esiintyy silti. Euroopassakin on viime vuosina kehitetty matalan kiertoradan satelliittipaikannusjärjestelmiä, niin sanottuja LEO-PNT-ratkaisuja, kuten viimeisimpänä Galileo-järjestelmän ”pikkusisko” Celeste. LEO-satelliitit kiertävät noin 500 kilometrin korkeudessa ja voivat olla kooltaan vain noin maitopurkin kokoisia. Niiden avulla voidaan saada parempi teho ja häiriönsieto. Mutta kun Galileo-satelliitteja tarvitaan globaaliin paikantamiseen 30, LEO-satelliitteja tarvitaankin satoja – mikä valitettavasti sitten myös kasvattaa tavaran määrää avaruudessa.

Yksi haaste on sekin, että monet satelliittiteknologiat ovat niin sanottuja kaksoiskäyttöteknologioita eli sama järjestelmä palvelee sekä siviili- että sotilastarpeita.

– Tämä on näitä teknologioita kehitettäessä ja tutkittaessa hyvä tiedostaa. Ja koska avaruuteen lähetetään aina vain lisää valtiol-

lisia ja kaupallisia satelliittijärjestelmiä dataa tuottamaan, pitää tiedostaa sekin, että avaruus on resurssi, jota pitää käyttää vastuullisesti. Avaruusromu on kasvava ongelma, ja koska avaruus on tavallaan ehtyvä luonnonvara, meidän on huolehdittava sen kestävästä käytöstä – jottei käy niin kuin planeettamme useille meriekosysteemeille.

Heidi Kuusniemi huomauttaa, että haasteisiin liittyy myös mahdollisuuksia, eli on pakko etsiä uusia keinoja, kehitettävä entistä älykkäämpiä, itsekorjaavia ja ympäristöä havainnoivia järjestelmiä, jotka tukevat kestävää kehitystä.

– Haluankin olla vaikuttamassa siihen, että Suomi on tunnettu luotettavan ja vastuullisen paikannuksen sekä avaruustalouden edelläkävijä.

Pätkätyö ei tue

innovointia

Vuoden Professori 2025 -tunnustuksen Professoriliitolta saanut Heidi Kuusniemi tutkii, opettaa, ohjaa opinnäytetöitä, hakee tutkimusrahoitusta eri lähteistä ja johtaa tutkimushankkeita. Laajassa kuvassa hän sanoo yrittävänsä rakentaa tutkimusekosysteemejä ja ratkaisuja yhteiskunnan ja teollisuuden haasteisiin.

– Professorin yksi tärkeimmistä tehtävistä on etsiä tutkimusrahoitusta. Tarvetta paikkatietoteknologialle on, ja rahoituslähteitäkin on runsaasti, kuten liikenne, teollisuus ja puolustusteollisuus, joka onkin nyt mukana entistä laajemmin. Myös uudehko instrumentti European Defense Fund on hyvä rahoituslähde tutkijoillekin. Mutta pitää osata myydä tutkimuskysymysten tärkeys. Rahanhakijan pitää pystyä perustelemaan, miksi maailma olisi entistä parempi paikka, jos hänen hankkeensa toteutettaisiin.

Kuusniemi korostaa, että tutkimukseen ja kehittämiseen pitää pystyä panostamaan, jos kerran kasvua ja uusia menestyksiä haetaan.

– Tutkimuksen kautta Suomelle saadaan uusia innovaatioita ja keksintöjä, avaimia tehdä asioita entistä paremmin, tehokkaammin ja kestävämmin kuin ennen.

Mutta pätkärahoitus ja pätkätyöt eivät innovointia tue.

– Tosi iso ongelma tutkijakentässä on se, että tutkijat ovat pätkätyöläisiä, heidän urapolkunsa on epävarma. Se karkottaa loistavia tutkijoita tiedemaailmasta pois. Menetämme paljon potentiaalia.

Kuusniemi huomauttaa, että Suomen tulevaisuus nojaa siihen, että arvostamme tiedettä ja tutkimusta tarpeeksi, että investoimme siihen pitkäjännitteisesti.

– Huippututkimus ja innovaatiokyky eivät synny hetkessä, vaan ne rakentuvat vahvasta tieteellisestä perustasta, tutkimusosaamisesta ja vakaasta toimintaympäristöstä. Johtajana Kuusniemi pyrkii paitsi tur-

vaamaan tutkijoiden rahoitusta, myös kannustamaan ja mahdollistamaan muillakin toimillaan heidän onnistumistaan.

– Yritän huolehtia rahoituksesta, jotta tutkijoilla on rauha tutkia. Ja yritän rakentaa tiimejä, joissa ihmiset uskaltavat kokeilla ja joskus epäonnistua. Hyvässä tiimissä luotetaan siihen, että toiset tarvittaessa kannattelevat lätäköiden yli.

Tohtorit kehittämään yritysten menestysreseptejä

Insinööritieteissä yritysyhteistyötä tehdään paljon. Kuusniemen mielestä yritykset osaavat hyödyntää tutkijoita ja tutkijat ymmärtävät perustutkimuksesta kumpuavan soveltavan tutkimuksen tärkeyden. Kaupallistamispolkua on yliopistossa rakennettu professorin arvion mukaan hyvin, ja tutkijoita tuetaan olemaan yhteyksissä yrityksiin.

– Mutta voisi yhteistyö olla tiiviimpääkin. Tieteeseen perustuvassa kehittämisessä on yritykselle vahva pohja luoda menestysreseptejä. Haluaisinkin nähdä Suomessa nykyistä enemmän teollisuudessa tehtäviä väitöskirjoja eli tohtorikoulutuksen viemistä teollisuuteen. Toivon, että yritykset ymmärtäisivät yhä paremmin sen vahvuuden, miten tieteellistä osaamista saisi käytettyä oman kehitysprosessin tukena, nähtäisiin tohtorikoulutuksen tieteellisen prosessin osaamisen arvo.

Kuusniemi tietää kyllä, että tuotekehityksen salassapidossa tai julkisuudessa on omat ongelmansa.

– Eli tarvitaan sellaista vertaisarviointia ja yhteisjulkaisuja, jotka todistavat, että tohtori on tutkintonsa ansainnut, vaikka kaikki tulokset eivät julkisia olisikaan. Esimerkiksi Ruotsissa teollinen tohtorikoulutus on pidemmällä kuin meillä, siellä on tähän hyviä malleja.

Vastuullinen tulevaisuus

Heidi Kuusniemen työpöydällä on nyt niin ajankohtaisia ja mielenkiintoisia kehittämiskohteita, että työtä riittää. Hän uskoo satelliittidatan merkityksen kasvavan edelleen nopeasti. Sen mahdollisuuksista hyödynnetään vasta murto-osa.

– Satelliittidatan käyttöä yhteiskunnassa voidaan tehostaa. Erityisen kiinnostavana näen paikkatiedon ja tekoälyn yhdistämisen esimerkiksi energiatehokkuuden, liikenteen turvallisuuden ja ilmastonmuutoksen seurannan tukena. Laajemminkin avaruustalous on tärkeä ala, kun etsimme kasvun avaimia. Avaruusbisnes vahvistuu koko ajan, ja suomalaiset ovat kyllä siinä jo erinomaisesti mukana.

Teatterinjohtaja Mikko Kanninen ja hallituksen puheenjohtaja Riitta Varpe iloitsevat Tampereen Teatterin peruskorjauksen valmistumisesta. Yli satavuotias rakennus on saanut uuden tekniikan, mutta säilyttänyt historialliset juurensa.

Tampereen Teatteri valmistui remontista

Aitiopaikka tuo yritykset teatterin kulisseihin

Tampereen Teatteri on avannut jälleen ovensa yleisölle peruskorjauksen jälkeen. Näyttämö on uudistunut tekniikaltaan, mutta säilyttänyt historialliset juurensa.

Samalla teatteri astuu uuteen aikaan myös yhteistyön ja varainhankinnan saralla, kun syksyllä avattu Aitiopaikka-yritysklubi kutsuu yrityksiä tukemaan kulttuuria, rakentamaan verkostoja ja kokemaan elämyksiä aivan näyttämön ytimessä.

Remontin myötä Tampereen Teatteri on saanut uudet puitteet sekä taiteelle että yleisölle. Teatterinjohtaja Mikko Kannisen mukaan lopputulos ylitti odotukset niin tekniikan, turvallisuuden kuin tunnelmankin osalta. Samalla teatteri on käynnistänyt uudenlaista yhteistyötä yritysten kanssa ja rakentaa tulevaisuutta vahvassa vuoropuhelussa elinkeinoelämän kanssa.

– Tilat ovat mahtavat ja peruskorjaus on onnistunut jopa odotuksia paremmin. Rakennus on yli satavuotias, ja tällaiset hankkeet ovat harvoin näin sujuvia. Kaikki meni turvallisuudesta aikatauluun mallikkaasti, Kanninen kertoo.

Hallituksen puheenjohtaja Riitta Varpe täydentää, että laadusta ei tingitty edes rahoituksen haasteista huolimatta.

– Päällepäin katsottuna voisi ajatella, että eihän täällä paljon mikään ole muuttunut, ja se on jo hyvä asia. Historiallinen tunnelma on säilytetty, mutta tekniikka on nykypäivää. Näyttämö-, ääni- ja valotekniikka on täysin uusittu, ja se mahdollistaa aivan uudenlaiset elämykset, Varpe kertoo.

Tekniikka ja taide samassa rytmissä

Peruskorjauksessa yli 40 prosenttia kokonaisuudesta oli tekniikkaa, ja sen merkitys näkyy nyt näyttämön mahdollisuuksissa. Pyörivä näyttämö, automaatiolla toimiva lavatekniikka ja parantunut akustiikka tuovat katsojalle uudenlaisen kokemuksen.

– Lavalla tulee varmasti olemaan sellaisia tapahtumia, joita ei ennen voitu toteuttaa. Nyt koko lava pyörii ja katto laskeutuu. Ja kaikki onnistuu nappien painalluksilla, kun ennen tankoja liikuteltiin käsivoimin, Kanninen kuvaa.

Myös yleisö on huomannut uudistukset.

– Palautetta on jo tullut paremmista penkeistä ja äänenlaadusta. Elämys vahvistuu kaikilla aisteilla, kertoo teatterin myynti- ja markkinointijohtaja Karoliina Lehtonen

Teatterin laajennusosan rakennustyöt ovat parhaillaan käynnissä ja valmistuvat vuoden kuluttua. Uudistus parantaa erityisesti esteettömyyttä ja palvelutiloja sekä tuo lisäresursseja tuotannon logistiikkaan ja henkilöstön tiloihin.

Yritysklubi tuo kulttuurin lähemmäs elinkeinoelämää

Tampereen Teatterin uusi Aitiopaikka-klubi tarjoaa yrityksille mahdollisuuden osallistua teatterin toimintaan uudella tavalla. Klubijäsenyys sisältää esityksiä, kulissikierroksia, tarjoiluja ja keskusteluja taiteilijoiden ja teatterinjohdon kanssa.

– Aitiopaikka syntyi yhteistyössä paikallisten yritysten kanssa. Halusimme mallin, jossa kumppanuus on molemminpuolista. Yritykset tukevat kulttuuria, mutta saavat myös vastinetta rahalleen ja aitoja elämyksiä asiakkailleen ja henkilöstölleen, Varpe kertoo.

Lehtosen mukaan Aitiopaikka tarjoaa helpon tavan kokea teatteri osana verkostoitumista.

– Ei tarvitse varata lippuja erikseen tai järjestää tarjoiluja, voi vain tulla paikalle, kuoharilasi käteen ja nauttimaan. Samalla saa sisäpiirinäkökulmaa esitysten valmistamiseen ja teatterin arkeen.

Kannisen mukaan teatterin ja yritysten yhteistyö ei ole vain varainhankintaa, vaan myös vuoropuhelua.

– Olemme kääntäneet ajattelun toisinpäin: emme lähesty yrityksiä kysymällä, mitä he voisivat meille antaa, vaan mitä me voisimme tarjota heille. Ja se on otettu innolla vastaan: tätä ei saa mistään muualta kuin teatterista.

Niskavuoren nuori emäntä avasi Tampereen Teatterin uudistuneen päänäyttämön. Klassikkonäytelmä nähdään nyt ensi kertaa Tampereen teatterissa, ja se on mukana myös Aitiopaikkayritysklubin tapahtumissa.

Teatteri kilpailun ja yhteisön keskellä

Tampereen Teatteri toimii sekä vahvana kilpailijana että yhteistyökumppanina kaupungin kulttuurikentässä.

– Kilpailu muiden teattereiden kanssa on positiivista kiritystä. Se pitää tason korkealla ja auttaa profiloitumaan. Meillä on oma yleisömme ja oma linjamme, mutta teemme tiivistä yhteistyötä esimerkiksi Työväen Teatterin ja Tampere-talon kanssa, Kanninen kertoo.

Varpe korostaa, että teatterilla on myös yhteiskunnallinen tehtävä.

– Teatteri luo yhteenkuuluvuutta, keskustelua ja ymmärrystä: myös silloin, kun yhteiskunnassa eletään murroksia. Meidän tehtävämme on herättää ajatuksia ja tarjota elämyksiä, jotka jättävät jäljen.

Teatteri on aina totta

Kannisen mukaan teatterin merkitys korostuu juuri nyt, aikana, jolloin digitaalinen maailma hallitsee arkea.

– Kun maailma täyttyy informaatiosta ja pintapuolisesta kohtaamisesta, teatteri on paikka, jossa ollaan aidosti läsnä. Se on aina totta. Näyttelijä on siinä, yleisö on siinä, ja yhdessä eletään ne hetket.

Lehtonen tiivistää teatterin tehtävän kauniisti:

– Kyse on aitouden kokemisesta yhdessä muiden kanssa.

Kevätkaudella Tampereen Teatterin uudistettu näyttämö saa arvoisensa spektaakkelin, kun Laulavat sadepisarat -suurmusikaali tuo lavalle Hollywoodin kulta-ajan glamouria. Esitys on kunnianosoitus teatterin uusille teknisille mahdollisuuksille ja muistutus siitä, että teatteri elää ja uudistuu joka kerta, kun valot syttyvät.

Aitiopaikka-klubi

n Kolme tapahtumaa syyskaudella ja kolme keväällä

n Sisältää esityksen, tarjoilut ja kierroksen kulisseissa

n Mahdollisuus tavata teatterin tekijöitä ja kuulla ohjelmiston taustoista

n Klubijäsenyys sopii yrityksille, jotka haluavat yhdistää kulttuurin, verkostoitumisen ja henkilöstön hyvinvoinnin

Teksti Jenna Auranaho

Kuva: Teppo Järvinen

Ilman puolustusta ei ole hyvinvointivaltiota

SAKSASSA Suomi-kuvaa hallitsee nyt Sparta, ei Ateena. Saksalaisten silmissä Suomi on pohjoinen linnake, jossa asevelvollisuutta ei koskaan lakkautettu ja suuri osa kansasta on saanut sotilaskoulutuksen. Suomalaisten reserviläisten ikäraja nousee samaa tahtia työeläkeiän kanssa. Väestösuojatiloja on viidelle miljoonalle suomalaiselle, eikä enempää tarvitakaan, kun loput ovat rintamalla. Erikoisjoukkomme kursailematta iskevät puolustamaan kriittistä infrastruktuuria. Operaatiota edelsi – joulupäivänä! – presidentin ja hallituksen nopea päätöksentekoprosessi. Ottawan maamiinasopimus on osaltamme historiaa. Sopeudumme valittamatta Naton vaatimuksiin puolustusmenojen nostamisesta. Poliitikkomme ja liike-elämämme eivät – ainakaan ääneen – haikaile tuottoisan Venäjän-kaupan perään. Suomessa ymmärretään, että ilman turvallisuutta ei ole hyvinvointivaltiota.

Saksassa ymmärrys siitä, että kahden lentotunnin päässä riehuva sota saattaa itse asiassa koskettaa itseäkin, ja vaatia isoja poliittisia päätöksiä, alkaa saavuttaa mielet. Uusi liittokansleri, toukokuusta 2025 yhdessä SPD:n kanssa Saksaa hallinnut konservatiivi Friedrich Merz poisti ensi töikseen puolustusmenoja koskevan velkajarrun ja ilmoitti, että Saksa tavoittelee Euroopan suurimpien konventionaalisten asevoimien perustamista. Merzin kiteytys, että ”meidän täytyy pystyä puolustautumaan, jotta meidän ei tarvitse puolustautua” antaa suunnan.

Keskustelu 2011 jäädytetyn asevelvollisuuden palauttamisesta Ruotsin, Tanskan tai Suomen mallin mukaisesti on käynnistynyt puolustusministeri Pistoriuksen johdolla (fun fact: Pistoriuksen mukaan on nimetty uudessa Asterixalbumissa esiintyvä kenturio).

Kokonaisturvallisuuttakin Saksassa tapaillaan, joskin opittavaa olisi vielä paljon suomalaisesta mallista, jossa julkinen ja yksityinen sektori sekä järjestökenttä pelaavat yhteen. Myös suomalainen maanpuolustuskurssikonsepti sopisi erinomaisesti federaatiomalliseen Saksaan.

Kai Sauer on Suomen Berliinin suurlähettiläs. Kirjoittaja on tamperelaislähtöinen ja toiminut Suomen suurlähettiläänä Saksassa syksystä 2023 alkaen.

Kuten Suomessa, myös Saksassa politiikkaa ohjaa historia ja maantiede. Saksa on ollut mukavuusalueellaan ”sodanjälkeisenä” yhteiskuntana, joka pitkään nautti Yhdysvaltojen turvallisuustakeista ja Venäjän toimittamasta edullisesta energiasta. Saksa totuttelee nyt ajatukseen, että sen tulee muuttua ”sotaa edeltäväksi” yhteiskunnaksi, joka valjastaa taloudelliset ja inhimilliset resurssinsa niin vahvaksi pelotteeksi, että sota vältetään

Paljon on jo tapahtunutkin. Saksa on kantanut vastuuta Ukrainan suurimpana eurooppalaisena absoluuttisena tukijana. Tosin bruttokansantuotteella mitattuna on Suomi – balttien, Ruotsin ja Tanskan perässä – tuen määrässä Saksaa edellä. Saksassa on toista miljoonaa ukrainalaista pakolaista. Politiikassa Saksa ottaa Ranskan ja Ison-Britannian rinnalla johtovastuuta Ukrainan tukemiseksi. Liittokansleri Merz on tuonut Saksan mukaan maajoukkoon, joka ajaa Venäjän jäädytettyjen varojen hyödyntämistä Ukrainan hyväksi.

Saksan puolustusteollisuus kasvaa huimaa vauhtia. Hyvä esimerkki tästä on Rheinmetall-yhtiö, jonka osakekurssi on viidessä vuodessa kaksikymmenkertaistunut. Perinteisesti maavoimien kalustoa tuottanut yritys laajenee vauhdilla sekä maantieteellisesti että tuotevalikoiman osalta. Rheinmetall on viimeksi laajentanut palettiaan merelliseen ja avaruuden suuntaan, solmien kumppanuuksia mm. suomalaisen Iceyen kanssa.

Niin kauan kuin sota naapurustossamme jatkuu, säilyy Saksassa kiinnostus puolustusinvestointien kasvattamiseen. Aseiden vaiettua paras rauhan tae on uskottava pelote. Puolustusteollisuudelle siis riittää asiakkaita jatkossakin.

Suomen suurlähetystön 31.10.2025 yhdessä Business Finlandin kanssa järjestämä Saksan puolustusteollisuuden mahdollisuuksia ja hankintakäytänteitä esittelevä webinaari keräsi ennätykselliset yli 200 suomalaisosallistujaa. Tästä voisi vetää johtopäätöksen, että kiinnostus puolustusalan kaupalliseen yhteistyöhön on kasvussa myös kentällä.

Saksalaisten silmissä Suomi on pohjoinen linnake, jossa asevelvollisuutta ei koskaan lakkautettu ja suuri osa kansasta on saanut sotilaskoulutuksen.

Kenet luokses ohjaan?

VÄITÄN että saan selville yhdellä kysymyksellä, ymmärtääkö teidän yrityksenne ihmiset millaisia ongelmia te ratkaisette asiakkaallenne? Suomeksi siis se ydinkysymys, joka kertoo kuinka selvää se teidän tuottamanne kuuluisa arvo, on teidän työntekijöillenne?

Olen kysynyt aktiivisesti tätä kysymystä tuhansia kertoja toimitus- ja myyntijohtajilta, myyjiltä, markkinointi-ihmisiltä, organisaatioiden ihan joka tasolta. Pelkästään LinkedInin puolella olen verkostoitumisen yhteydessä kysynyt kysymyksen arviolta 3000 kertaa. Kysymykseni johtaa yleensä selittelyjen virtaan, samalla tavalla kuin myyjä selittelee kallista hintaa etupeltoon. Yleensä minulle tarjotaan vastaukseksi vaihtoehtoa kaikki maailman yritykset, sopii kaikille, ihan kaikki ketkä hengittää

”Millaisia asiakkaita minun pitäisi laittaa juuri nyt sinun juttusillesi?”

Yksinkertainen kysymys, johon yksi kymmenestä osaa antaa jäsennellyn vastauksen. Yleensä lukujen perusteella, juuri näissä yrityksissä tehdään jotain oikein. Jos vastaajana on ihminen, jonka tehtävänkuvaus ei ole johto-, myynti- tai markkinointiliitteinen, tiedän organisaation menestyvän nyt tai tulevaisuudessa todella hyvin.

”Olen matkan varrella vertaillut LinkedInissä saamiani vastauksia saman yrityksen sisältä. Eräänkin yrityksen 17 hengen tiimistä, oli verkostossani 8 ihmistä. Kaikilta erilainen vastaus kysymykseeni.

Miksi se on ongelma?

Jos yritykselle on kirkasta kenelle, miksi ja miten, ja sen koko henkilöstö elää ja hengittää samaa tarinaa, kaikki on hyvin. Mutta jos edes johdon ja myynnin sisällä ei ole selvää, ketä me tavoittelemme, ongelma on hyvin selvä.

Uusien potentiaalisten asiakkaiden tavoittelu on hakuammuntaa, markkinointi yrittää osua tuurilla ja myyjät hukkaavat aikaa väärien keskusteluiden äärellä.

Uusien potentiaalisten asiakkaiden tavoittelu on hakuammuntaa, markkinointi yrittää osua tuurilla ja myyjät hukkaavat aikaa väärien keskusteluiden äärellä.

Kun vastaus kysymykseen kenelle ei ole kirkas, harvoin on selvyyttä, millaisen ongelman tuotteemme tai palvelumme todella ratkaisee. Tiedämme kyllä omat myynnin esteet, tavoitteet ja toiveet, mutta asiakas on leikistä vielä todella kaukana.

Testaa teidän yrityksenne jo tänään.

Kysy ihan jokaiselta, myynnistä reskontraan ja valmistuksesta asennukseen, millaisia asiakkaita me autamme parhaiten? Millaisia asiakkaita me tarvitsemme juuri nyt? Minkä ongelman me asiakkaaltamme ratkaisemme?

Siinä oli jo toki kolme kysymystä, mutta kun pääset vauhtiin, kysy ne kerralla.

Jos vastaukset ovat kaikki teidän strategianne ja tavoitteidenne mukaisia, onneksi olkoon. Olet onnistunut synnyttämään kulttuurin, jossa kaikki menevät samaan suuntaan.

Jos vastaukset menevät sarjaan meriselitykset ja muita palindromeja, pysähdy. Kirkasta, kouluta ja kertaa seuraavat asiat koko henkilöstön kanssa.

Myyntikuiskaaja, Myyntikoulun reksi Myyntikoulu

1. Minkä ongelman me asiakkaaltamme ratkaisemme ja miten – mikä on hyöty

2. Ketä me palvelemme parhaiten – kuka on meidän match made in heaven

3. Kenelle meidän ei ole järkeä myydä – kuka vie enemmän, kuin antaa

4. Miten vastaamme, jos Pasi tai kuka tahansa kysyy, kenelle olemme paras vaihtoehto

Jos et osaa itsekään vastata kysymyksiin, etsi apua välittömästi.

PASI RAUTIO

Leckléssä

ajateltiin heti isosti

Tampereella vuonna 2017 perustettu laki- ja konsulttiyhtiö

Lecklé Oy lähti alalle poikkeuksellisella tavalla tavoittelemaan heti alkuvuosinaan voimakasta kasvua ja rakentamaan uutta, vahvasti kasvavaa valtakunnallista lakitoimistoa. Ensimmäinen rima asetettiin noin 50 asiantuntijaan ja useamman toimistokaupungin toimintaan.

Nyt tuo asiantuntijoiden raja on saavutettu. Leckléllä on viisi toimistoa, yli 50 asiantuntijaa, joiden johdolla yritys tarjoaa korkean profiilin liike- ja verojuridiikan asiantuntemusta, taloudellista neuvonantoa sekä HR-konsultointia, liikevaihto ylittää viisi miljoonaa euroa ja tiimi palvelee vuositasolla yli 650 tyytyväistä asiakasta.

Matka on kuitenkin vasta alussa.

Lecklén hallituksen puheenjohtaja Jouni Sivunen hyppäsi palkkatyöstä yksinyrittäjäksi ja perusti Lecklén vuonna 2017. Alkuvaiheessa muodostunut muutaman hengen tiimi ei kuitenkaan tuntunut omalta jutulta, joten katseet piti suunnata kauemmas.

– Tiimityö on omassa DNA:ssani niin vahvana, että päätimme asettaa tavoitteet korkeammalle. Sitä kautta halusimme saada kunnon draivin tekemiseen. Halusimme olla uusi valtakunnallinen vaihtoehto. Kyse on ollut pitkälti sopivista tiiminjäsenistä, asenteesta ja intohimosta. Päätös oli meille selkeä ja motivoiva, ja tiesimme kyllä, mitä lähdimme tekemään, Sivunen kertoo.

Tekemisessä on luotettu myös siihen, että markkinoilla on kyllä tilaa, kun tarjolla on hieman erilainen toimija kuin mihin alalla oli yleisesti totuttu.

Teksti ja kuva Jari Runsas

Lecklén hallituksen puheenjohtaja Jouni Sivunen halusi lähteä ravistelemaan alan konservatiivisia toimintamalleja ja tavoittelemaan voimakasta kasvua. Matka on vasta alussa, mutta jo nyt hyvällä mallilla.

YRITYS PIRKANMAALLA

Lecklé

n Tampereella vuonna 2017 perustettu, valtakunnallisesti toimiva laki- ja konsulttiyhtiö n palvelut: juridiikka, verotus, Corporate Finance, HR-palvelut n emoyhtiön lisäksi neljä tytäryhtiötä n osakkeenomistajia tällä hetkellä 14, joista emoyhtiössä 6 n omistajat myös työskentelevät yhtiössä n yrityksen omistajista

Juho Wallenberg, Tero Kurvinen, Lauri Torkkeli ja Juho Lehtimäki ovat olleet mukana vuonna 2019 alkaneen kasvuvaiheen alusta asti

ammatillisiin mielenkiinnon kohteisiin sekä asiakaskunnassa havaittuun palvelutarpeeseen. Olemme halunneet luoda kokonaisuuden, jossa pystymme monipuolisesti tarjoamaan palveluita pk-yrityksille ja niiden omistajille. Koko ajan myös listattujen yhtiöiden osuus asiakkaissamme on kasvanut. Olemme koko historiamme ajan ajatelleet asioita monipuolisesti. Kantavana teemanamme on tarjota korkean profiilin asiantuntijapalveluita, Jouni Sivunen sanoo.

Jotta voi uudistaa alaa, on pystyttävä jatkuvasti uudistumaan itsekin. Kaikilla Lecklén tiimiläisillä on mahdollisuus ja heitä vahvasti kannustetaan osallistumaan yhteisen työyhteisön rakentamiseen, osaamisensa ja yrityksen palveluiden kehittämiseen sekä muotoiluun.

– Se, mitä Lecklé on tulevaisuudessa, on suorassa yhteydessä meidän ihmisiimme. Heidän osaamisensa rakentaa ja räätälöi palvelutarjontaamme nyt ja tulevina vuosina. Näemme Lecklén tietynlaisena alustana, joka tarjoaa ihmisille mahdollisuuden rakentaa eteenpäin omia ammatillisia kiinnostuksen kohteitaan ja osaamistaan. Tällä hetkellä fokuksemme on nykyisissä palveluissa, mutta jollain aikavälillä mahdollisesti mukaan tulee myös uusia palveluita.

Laajenemista on tarkoitus

jatkaa

Lecklén pääkonttori sijaitsee Tampereella, minkä lisäksi yrityksellä on toimipisteet Helsingissä, Jyväskylässä, Seinäjoella ja Oulussa.

– Käytämme todella paljon aikaa ulkoisiin tekijöihin, kuten vaikkapa brändäykseen, laadukkaaseen asiakastyöhön ja asiakashankintaan. Toisaalta käytämme myös paljon aikaa laadukkaaseen esihenkilötyöhön, johtamiseen ja työyhteisötaitojen kehittämiseen. Työpaikkana haluamme mennä yhdessä eteenpäin. Meillä on arjen suunnannäyttäjiä, jotka ohjaavat koko työyhteisöä arjessa. Kasvun taustalla ovat myös pitkäaikaiset asiakkuudet.

– Asiakastyytyväisyytemme on todella korkealla tasolla, NPS on luokkaa 90. Asiakaspalvelu ja asiakaskokemus ovat meille strategisesti erittäin tärkeitä asioita. Teemme tältä osin asioita poikkeavasti alan perinteisiin toimintatapoihin nähden, Sivunen paljastaa.

– Aktiivisuus asiakkaiden suuntaan on meille hyvin tärkeä teema. Tuomme esiin omia näkökulmiamme asiakkaan parhaaksi, emmekä vain odota tilausperusteisesti toimeksiantoja.

Hyvä asiakaspalvelu syntyy aina ihmisten kohtaamisesta ja yrityksen kulttuurista.

– Sloganimme on ”positiivista juridiikkaa”. Se tarkoittaa eri ihmisille eri asioita. Joillekin se tarkoittaa sitä mitä me teemme eli kasvua tukevaa juridiikkaa. Samalla se tarkoittaa ilmettämme niin sisäisesti kuin ulkoisestikin: minkälainen haluamme olla syhteisönä, minkälaisena haluamme näkyä asiakkaille ja mitä tuomme heille pöytään.

– Meillä on ollut tiettyjä periaatteita tukemassa voimakasta kasvuamme. Olemme hyvin aktiivisesti rekrytoineet asiantuntijoita jo ennakoivasti, jotta meillä on myös mahdollisuus ottaa vastaan töitä. Luotamme siihen, että hyvälle ja osaavalle tyypille löytyy tekemistä. Toinen merkittävä asia alusta asti on ollut erittäin vahva brändin rakentaminen. Olemme ensimmäisestä päivästä asti tehneet hyvin systemaattista markkinointia todella moniportaisesti, Sivunen toteaa.

Aivan ensimmäisten rekrytointien joukossa olivat muun muassa oma videokuvaaja ja viestinnän ammattilainen.

– Se on ollut meille hieno mahdollisuus erottua. Alaa leimaa yleisesti edelleenkin tietynlainen konservatiivisuus. Kun lähtee tekemään asioita eri tavalla ja rohkeasti, hypyn keskipolulta ei tarvitse olla hirveän pitkä. Yhtäkkiä oletkin kiinnostava niin työmarkkina- kuin asiakaskentässäkin.

Palvelut kehittyvät asiantuntijoiden myötä

Lecklé perustettiin aluksi lakitoimistoksi, ja juridiikka on edelleen yrityksen selkäranka. Pian rinnalle tulivat veroasiat, ja myöhemmin vielä Corporate Finance sekä HR-palvelut.

– Palveluiden laajentuminen on suoraan yhteydessä tiimin rekrytointeihin ja tiimin

– Alkuperäisen suunnitelman mukaisesti on tarkoitus laajentaa vielä uusille paikkakunnille. Tällä hetkellä pureskelemme aivan hiljattain Ouluun avatun toimiston ensihetkiä. Nykyisten toimipisteiden alueilla meillä on jo ennestään ollut luontaista asiakaskuntaa. Jouni Sivunen kertoo.

– Ajatuksena on, että emme halua Helsingistä meidän resurssikeskittymäämme. Mahdollisuuksien mukaan haluamme rekrytoida maakuntiin ja mahdollistaa osaltamme korkean profiilin asiantuntijoille työpaikkoja myös maakunnissa, ei vain pääkaupunkiseudulla.

Yritys on toimintansa aikana kasvanut joka vuosi jokseenkin suunnitelman mukaisesti. Nykyinen strategiakausi päättyy ensi vuoden syksyllä. Pikkuhiljaa katseita on jo käännetty seuraavaan strategiakauteen, jolloin Lecklén on tarkoitus edelleen jatkaa voimakasta kasvua sekä henkilöstömäärän että liikevaihdon osalta.

– Tänäkin syksynä olemme palkanneet kahdeksan uutta asiantuntijaa. Se on meille taas todella voimakas kasvusykäys. Monipuolinen osaamispohja mahdollistaa henkilöstön kasvun, kun osaajien kesken ei ole keskinäistä kilpailua asiakastöistä.

Arjen tekeminen ratkaisee

Jouni Sivunen korostaa, että kasvu syntyy vain arjen tekemisellä. Luvut tulevat sen myötä.

– Olemme tosi kiitollisia siitä, että tiimimme on täynnä hyviä tyyppejä sen lisäksi, että he ovat myös kovia ammattilaisia. Tämä yhdistelmä varmasti näkyy asiakaskentässä tyytyväisyytenä yhteistyöhön kanssamme, Sivunen kiittelee.

Kilpailijatkin arvostavat

Lecklén poikkeava toimintatapa on herättänyt kiinnostusta niin asiakkaiden kuin alalla työskentelevien keskuudessa. Avoimissa hakemuksissa toistuvat maininnat yrityksen ”hyvältä näyttävästä meiningistä” ja vahvasta kasvusta.

Myös kilpailijoiden keskuudessa erilainen ajatusmalli on otettu yllättävänkin hyvin vastaan.

– Ainakaan meille asti ei ole tullut kritiikkiä, vaikka alaa näin mielikuvallisesti vähän ravistellaan. Päinvastoin, olemme saaneet kanssakilpailijoilta lukuisia positiivisia kommentteja aiheesta, Jouni Sivunen toteaa.

– Jokainen toimii haluamallaan tavalla. Me olemme lähteneet kirjoittamaan hieman erilaista tarinaa. Olemme avoimesti kirjoittaneet ulos tätä matkaamme muun muassa sosiaalisessa mediassa, ja sekin on tietysti vähän poikkeuksellista tällä alalla.

Principal Strategy & Renewal Consultant, Futurice

KUTEN moni ala, myös strategiakonsultointi on käymässä läpi suurinta muutostaan vuosikymmeniin tekoälyn myötä. Tämä on sinänsä tervetullutta, sillä suurin osa strategisen ajattelun työkaluista on kehitetty jo 1970- ja 1980-luvuilla –aikana, jolloin maailma oli hyvin erilainen staattisuudessaan.

Enää maailma ei ole staattinen, eikä strategioidenkaan tarvitse olla. Tekoälyn avulla pystymme hyödyntämään dataa paremmin ja tekemään strategioistamme aidosti adaptiivisia. Kolmen–viiden vuoden strategiarytmistä voimme siirtyä jatkuvasti iteroituvaan strategiaan, jonka vaikutuksia ja erilaisia skenaarioita voidaan mallintaa ja testata, parantaen näin strategisten valintojen osumatarkkuutta suhteessa tavoitteisiimme. AI-botit voivat auttaa meitä tekemään arjessa strategian mukaisia päätöksiä, ja hallitukset sekä johtoryhmät voivat seurata strategian toteutusta ja markkina-analyysejä reaaliaikaisilta dashboardeilta.

Strategiaprosessin kehittämisen mahdollisuudet tekoälyn avulla kuulostavat upeilta, mutta entä sen rajoitukset? Strategia on ennen kaikkea tulevaisuuden hahmottamista. Pystyykö tekoäly todella myös kuvittelemaan tulevaisuuden? Ja kuvitteleeko se sellaisen tulevaisuuden, jossa me haluamme elää? Tarve ihmisen ajattelulle ei ole katoamassa, se ainoastaan siirtyy paikkaan, johon sen olisi pitänyt keskittyä jo aiemmin: ohjaamaan valintoja, tunnistamaan olennaiset kysymykset ja luomaan polkua haluamaamme tulevaisuuteen. Nämä ihmiselle jäävät tehtävät vaativat ajattelua ja meidän pitäisi varmistaa, että ajattelulle jää myös aikaa arjessamme.

Keskustelin äskettäin erään globaalin yrityksen tuotekehitysjohtajan kanssa, joka kertoi heidän suurimmaksi ongelmakseen sen, ettei hänen tiimillänsä ole aikaa ajatella. Siis juuri heillä, joiden tulos pitäisi syntyä uusista oivalluksista ja paremmista havainnoista. Innovaatiot vaativat muutakin kuin toteutusta: asioiden yhdistelyä, syy–seuraussuhteiden hahmottamista ja sellaisen kuvittelemista, jota ei vielä ole. Kun

Aikataulujen ja tulospaineiden ristitulessa on helpompi delegoida ajattelu tekoälylle kuin pysähtyä itse ajattelemaan.

organisaatiot on viritetty mittaamaan vain tekemisen tuloksia ja tehokkuutta, ajattelun arvostus jää helposti toissijaiseksi. Mutta ei hätää, aikataulujen ja tulospaineiden ristitulessa on helpompi delegoida ajattelu tekoälylle kuin pysähtyä itse ajattelemaan. Tämä saa meidät taantumaan tietotyöläisistä työrukkasiksi. Tällä kertaa tekoälyn sellaisiksi.

Miten voimme mitata ajattelua ja tuoda sen näkyväksi organisaatioissa? Ajattelu on aineetonta työtä, jonka tulokset näkyvät usein vasta pitkällä aikavälillä omana ja muiden onnistumisina, laadukkaina päätöksinä tai kulttuurina. Perinteiset mittarit – tulos, tuottavuus ja liikevaihto – eivät tavoita suoraan sitä, mitä ajattelu tuottaa: oivalluksia, jotka muuttavat suuntaa, kysymyksiä, jotka avaavat uusia mahdollisuuksia, ja keskusteluja, jotka luovat yhteistä ymmärrystä. Se, että yritys voi pulssimittareidensa perusteella todeta olevansa psykologisesti turvallinen ja ajattelua arvostava, ei vielä tarkoita, että ajattelulle olisi arjessa oikeasti aikaa tai tilaa.

Tekoäly voi vähentää strategiatyöhön tarvittavan data-analyysin määrää, mutta se ei korvaa ihmisen kykyä määrittää suuntaa, merkitystä ja arvoja. Tai voi, mutta toivon, että jokaisessa yrityksessä nämä asiat tulevat mieluummin ihmiseltä kuin koneelta. Arvot ja eettinen johtajuus ovat tulevaisuuden strategian ytimessä, ja juuri ne ovat kysymyksiä, joihin tekoälyllä ei ole omakohtaista vastausta.

Rick Rubin kirjoittaa, että maailmankaikkeus on juuri niin laaja kuin meidän havaintokykymme on. Kun kehitämme kykyämme havaita, laajennamme paitsi maailmaamme myös kykyämme innovoida ja nähdä toisin. Havaitsemisen harjoittelu tapahtuu paljon laajemmalla alueella kuin vain sinisten ruutujen äärellä. Siksi tekoälyn aikakaudella tärkein kysymys ei ole, mitä kone voi tehdä puolestamme, vaan mitä me teemme ajattelullamme nyt, kun meillä olisi siihen vihdoin enemmän aikaa.

Liutun taksin laadun tae

KAMARI

MEDIATIEDOT

Ota yhteyttä, mediamyynti: Kruunu Media Oy

Henna Anttila p. 050 541 9943 henna.anttila@ kruunumedia.fi

Koulutus, rekrytointi, osaaminen, vastuullisuus

Aluesuunnittelu, infra, rakentaminen + HiTi

KESÄNUMERO*: Matkailu, tapahtumat, vapaa-aika, harrastukset

Teollisuus, logistiikka, yritysautoilu

Kasvu, kansainvälistyminen, vienti + HiTi

Hieno tilaisuus -teemakokonaisuus (2/26 ja 5/26) keskittyy yritys tilaisuuksien palveluihin

Tampereen kauppakamarissa asiantuntijana työskentelevä Katriina Nousiainen seuraa EU-asioita, viestii EU:sta kauppakamarin jäsenyrityksille, luo yhteistyötä ja verkottaa toimijoita keskenään. Hän työskentelee osan työajastaan Brysselissä asemapaikkanaan Pirkanmaan EU-toimisto.

Kun huomio kiinnittyy vegenakkeihin, unohtuu se, mistä kilpailukyvyssä on oikeasti kyse

EUROOPAN talous kaipaa vakautta ja ennakoitavuutta. Yksinkertaistamisesta on puhuttu jo kyllästymiseen asti ja paperilla näyttää hyvältä. Yritykset palauttavat juhlapuheet realismiin, käytännössä moni ei tunnista muutosta lainkaan.

Brysselissä on käynnissä sääntelyn läpikäyntiä. OMNIBUS-pakettien, terrible ten -sisämarkkinaesteiden ja uuden 28th regime -mallin avulla pyritään helpottamaan yritysten toimintaa. Mutta kun tapaan yrityksiä, viesti on “varmaan hieno juttu, mutta meille se ei näy.” Tavoitteet ovat oikeita, mutta vaikutukset jäävät toistaiseksi kauas arjesta.

Komissio tekee esityksensä, mutta ne muotoutuvat matkalla. Parlamentti lisää painotuksia, neuvosto kansallisia ehtoja, ja lopputuloksena toisinaan syntyy kompromissi, joka ei aina vastaa alkuperäisiä tavoitteita. Lopputulemana säädöksiä saatetaan avata pian uudelleen tai korvata uudella, koska ne eivät toimi käytännössä.

Tämä on tuttua EU:n koneistoa. Diplomatia on osa pelin henkeä ja yhteisten ratkaisujen rakentaminen on koko järjestelmän ydin. Mutta kun kompromissista tulee itse päämäärä, ei väline, menetetään suunta. Päätöksenteosta tulee prosessi, jossa varmistetaan, ettei kukaan häviä liikaa sen sijaan, että etsittäisiin ratkaisuja, joilla koko Eurooppa voittaisi.

Kun kompromissista tulee itse päämäärä, ei väline, menetetään suunta.

Sama näkyy teollisuus- ja kilpailukykypolitiikassa. Puhutaan Made in Europe -strategiasta ja strategisesta autonomiasta, mutta päätökset lykkääntyvät, kun jäsenmaat puolustavat omiaan. Tuloksena on kunnianhimoisia julkilausumia, mutta epäselviä välineitä. Yrityksille tämä tarkoittaa ennen kaikkea epävarmuuden jatkoa, ei vain sääntelyn, vaan suunnan osalta.

Sääntelyn yksinkertaistaminen on tarpeellista, mutta se ei riitä. Tarvitaan päätöksiä, jotka kestävät yli poliittisen kauden. On uskallettava valita, mitä muutetaan ja mitä puolustetaan. Jos jokainen aloite hiotaan kompromissiksi, jolla vältetään erimielisyydet, syntyy järjestelmä, jossa kukaan ei ohjaa, mutta kaikki jarruttavat.

Brysselissä tämän tietävät kaikki. Tahti ja poliittinen paine tekevät päätöksenteosta varovaista. Puhutaan muutoksesta, mut-

ta vältetään valintoja. Silti juuri valintojen kautta syntyy uskottavuus, ja uskottavuus on kilpailukyvyn kovinta valuuttaa.

Siksi vuoropuhelu elinkeinoelämän ja päätöksentekijöiden välillä ei voi olla enää muodollinen kuuleminen. Se on tapa palauttaa todellisuus pöydälle. Yritykset näkevät ensimmäisinä, missä sääntely toimii ja missä ei. Ilman tätä peiliä päätöksenteko jää helposti omaan ekosysteemiinsä, jossa hyväkin ajatus kadottaa yhteyden markkinoihin. Ja jos kaiken tämän keskellä yritysten katse alkaa kääntyä pois Euroopasta muualle, missä kilpailu ja investointien tahti ovat nopeampia ei kehityssuunta lupaa hyvää.

Tätä taustaa vasten on helppo ymmärtää, miksi epämukavat keskustelut jäävät usein käymättä. Niiden sijaan keskitytään lillukanvarsiin – aiheisiin, jotka näyttävät helpoilta ja turvallisilta. Kun huomio kiinnittyy marginaalisiin kysymyksiin, lykkääntyvät päätökset, joilla oikeasti olisi merkitystä. Se on helppoa politiikkaa, mutta kallista aikaa.

Euroopassa etsitään vakautta – mutta sen rinnalla pitäisi löytyä myös rohkeutta käsitellä vaikeita asioita ennen kuin ne pakottavat meidät tekemään sen.

Teksti Katriina Nousiainen

Seuraa Pirkanmaan EU-toimistoa verkossa ja LinkedInissä tampere.eu

JOHANNA RENKOLA

asianajaja, varatuomari, osakas Asianajotoimisto Askel Oy

Muutoksia asuntovuokrauksen sääntelyyn

ASUNTOJEN vuokraukseen liittyvässä sääntelyssä tapahtuu muutoksia, kun asuinhuoneiston vuokrauksesta annettua lakia ja asunto-osakeyhtiölakia ollaan uudistamassa. Taustalla on tarve paitsi päivittää sääntelyä vastaamaan nykyisiä vuokramarkkinoita ja digitalisaatiota, myös vahvistaa taloyhtiöiden ja vuokranantajien asemaa.

Voimassa oleva asunto-osakeyhtiölaki ei sisällä säännöksiä lyhytvuokraukseen liittyen. Tässä on koettu olevan muutostarve etenkin lyhytvuokrauksesta mahdollisesti aiheutuvien haittojen takia. Oikeusministeriön asettaman työryhmän mietintö on ollut tänä syksynä lausuntokierroksella. Työryhmä esittää, että taloyhtiö voisi ottaa huoneiston jatkossa hallintaansa, mikäli lyhytvuokrauksesta aiheutuu merkittävää haittaa tai lisäkustannuksia taloyhtiölle. Lisäksi työryhmä ehdottaa, että taloyhtiöillä olisi jatkossa oikeus saada osakkaalta tietoja lyhytvuokrauksesta aiheutuneiden vahinkojen korvausvaatimusten kohdentamiseksi. Osakkaan tulisi antaa taloyhtiölle lyhytvuokralaisen tunniste- ja yhteystiedot ja tiedot vahinkotapahtumasta sekä siitä, miten lyhytvuokraus on järjestetty. Edellytyksenä on, että huoneiston käyttäjä on aiheuttanut vahinkoa taloyhtiölle, osakkaalle taikka muulle henkilölle. Uuden sääntelyn katsotaan selkiyttävän nykytilaa siten, että taloyhtiöllä on mahdollisuus puuttua lyhytvuokraukseen, mutta vain tilanteissa, joissa siitä aiheutuu selkeästi haittaa tai vahinkoa.

Nykyinen huoneenvuokralaki on vuodelta 1995, eikä se enää kaikilta osin vastaa nykypäivän tarpeita. Oikeusministeriön huoneenvuokralakityöryhmän keskeisimpiä ehdotuksia on muun muassa sähköisen viestinnän ja tiedoksiannon tunnistaminen. Tämä helpottaa vuokrasuhteen hallinnointia erityisesti tilanteissa, joissa vuokrasopimuksen purkaminen tai irtisanominen tulee ajankohtaiseksi. Jatkossa esimerkiksi varoitus voitaisiin lähettää vuokralaiselle sähköpostitse tiedoksi. Vuokranantajalle on ehdotettu myös kokonaan uutta purkamisperustetta, joka oikeuttaisi purka-

maan vuokrasuhteen, jos siihen on erittäin painava syy. Tällainen syy voisi olla esimerkiksi vuokralaisen syyllistyminen vakavaan väkivaltarikokseen asunnon lähiympäristössä.

Lisäksi huoneenvuokralakityöryhmän mietinnössä ehdotetaan sopimustyyppien sääntelyä täsmennettäväksi siten, että yleisesti käytetty ns. hybridisopimus – määräaikainen sopimus, joka jatkuu toistaiseksi voimassa olevana – kirjataan lakiin. Merkittävänä muutosehdotuksena voidaan myös mainita tupakointikiellon kirjaaminen huoneenvuokralakiin.

Vuokraustoiminnan sujuvoittamiseksi ehdotetaan lisäksi uusia säännöksiä muun muassa vuokralaisen ilmoitusvelvollisuudesta huoneistossa asuvista henkilöistä sekä huoneistoon jääneen omaisuuden käsittelystä vuokrasuhteen päätyttyä. Toisaalta vuokralaisen suojaksi on ehdotettu säännökset vuokravakuuden palauttamisen määräajasta sekä vuokrankorotuksen edellytyksistä. Hallituksen esitys laiksi asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain muuttamisesta annettaneen vielä tämän vuoden puolella ja uuden sääntelyn odotetaan tulevan voimaan vuoden 2026 keväällä.

Keskeisimpiä ehdotuksia on muun muassa sähköisen viestinnän ja tiedoksiannon tunnistaminen. Jatkossa esimerkiksi varoitus voitaisiin lähettää vuokralaiselle sähköpostitse tiedoksi.

UUDET JÄSENET

Aava & Bang Oy, markkinointi, viestintä, valmennus

AMR-Solutions Oy, konsultointi ja puusepäntyöt

Awisen Oy, lakiasiaintoimistot

Brocco Oy, pitopalvelu

Bufferi Oy, ravintolat

Delete Finland Oy, teollisuuden kunnossapito

Digia Finland Oy, ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus

Elexive Oy, muu liikkeenjohdon konsultointi

Equita Talent Partners Oy, konsultointi

Filmloop Oy, elokuvien, videoiden ja televisio-ohjelmien tuotanto

Futurice Oy, ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus

H.Thilman Oy - K-Rauta Otra

Nekala, rakennusmateriaalit, puutavara, työkalut, piha ja puutarha, sähkö, LVI

JIS-Automation Oy , sähkötekninen suunnittelu

JL Laatuneuvonta Oy, muu liikkeenjohdon konsultointi

Kasvupolut Tampere Oy, muu liikkeenjohdon konsultointi

Konsulttitoimisto Metodi Oy, atk-laitteisto- ja ohjelmistokonsultointi

Liuskekivilouhimo Oristone Oy - Oriveden Kivi, liuskekiven louhinta

Metritiski Oy, mittatilauskalusteet, rakentaminen, ravintolaremontit

MS-Konetekniikka Oy, yleiskäyttöön tarkoitettujen koneiden korjaus ja huolto

Nepe Investment Oy, pörssinoteeratut osakkeet, Suomi ja USA

Nokian Kumiväen Sairauskassa, muu pakollinen sosiaalivakuutustoiminta

Optimiko Oy, muu liikkeenjohdon konsultointi

Piiri Kit Oy, sisäisen viestinnän sovellus

Porkka Finland Oy, kylmähuoneet, elementit

Seuraa meitä ja osallistu keskusteluun myös somessa!

Käytä aihetunnistetta #k2tre

Primavera Consulting Oy, rakennuttaminen ja rakennushankkeiden kehittäminen

Procentum, työnohjaus, valmennus, koulutus, konsultointi

ProcuFit Oy, hankinnan ja toimitusketjun konsultointi

ProTieto FI Oy, ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus

Raftek Group Oy, logistiikkapalvelut, siivouspalvelut ja turvallisuuspalvelut

Rajalahti Coaching Oy, muu liikkeenjohdon konsultointi

Ritaki Oy, tapahtumasuunnittelu

Scaffdex Oy, pienet nivelimplantit sormiin ja varpaisiin

Stena Recycling Oy, kierrätys ja jätehuolto

Stig Wahsltröm Oy, muualla luokittelemattomien koneiden ja laitteiden tukkukauppa

Suomen Kolibri, mainos- ja liikelahjat

Sähkösun Oy, sähköasennus

Takaovi Oy, kiinteistövälitys

Tampereen Kone- ja Radiokulma Oy, sähköisten kodinkoneiden vähittäiskauppa

Tampereen Käyttöauto Oy, henkilöautojen ja kevyiden moottoriajoneuvojen vähittäiskauppa

Tamrepe Oy, konsultointipalvelut

Tmi Outi Pettersson, markkinointikonsultaatio, suoramyynti

TPM Palvelut Oy, muualla luokittelematon erikoistunut agentuuritoiminta

Value Solutions Oy , talous ja hallintopalvelut, aputoimen KH Hoituu päätuotteet kiinteistöjen ja laitteiden kunnossapito

Ylöjärven Asuntopalvelu Oy, kiinteistönvälitys

Ylöjärven Jäähalli Oy, urheilulaitosten toiminta

Save the date: Syyskokous 2025

26.11.2025 klo 17:00

Syyskokousesitelmä: Ville Voipio, Teknologiateollisuuden puheenjohtaja, Vaisala Oyj:n hallituksen pj

Kutsut lähetetään sähköpostitse loka-marraskuun vaihteessa toimitusjohtajille/yksikönjohtajille.

Kauppakamari kouluttaa – monipuolinen kattaus ajankohtaista ja käytännönläheistä tietoa

Kauppakamarin koulutustarjonnasta löytyy vaihtoehtoja koko henkilöstölle! Koulutusten pituudet vaihtelevat puolen päivän koulutuksista laajempiin valmennuskokonaisuuksiin. Striimattaviin koulutuksiin voit helposti osallistua omalta koneeltasi missä vain.

Kouluttajina toimivat alansa osaavat ammattilaiset, jotka varmistavat, että saat aina ajantasaisimman tiedon. Valikoimasta löydät tutut suosikit sekä paljon uusia aiheita ja asiantuntijoita!

Kauppakamareiden jäsenorganisaatioiden henkilöstö osallistuu koulutuksiin jäsenetuhinnalla. Aktiiviselle opiskelijalle suosittelemme kausikorttia, jolla voi osallistua jopa 10:een enintään päivän pituiseen etäkoulutukseen vuodessa.

Lisätietoja kausikortista saat osoitteesta kauppakamarikauppa.fi.

LISÄTIEDOT JA ILMOITTAUTUMINEN KOULUTUKSIIMME: www.tampereenkauppakamari.fi/palvelut/koulutukset-ja-tapahtumat tai www.kauppakamarikauppa.fi (vain striimit) info@tampereenkauppakamari.fi | (03) 230 0555

HHJ juhli 20-vuotista taivaltaan Hallituspaikka-tapahtumassa keskiviikkona 5.11.2025. Merkkivuoden kunniaksi HHJ:n osastolla lanseerattiin tyylikkäät HHJ-brändivaatteet sekä esiteltiin muita uusia avauksia kasvavaan koulutus- ja palvelutarjontaan. Juhlien ohjelmassa luotiin katsaus HHJ:n uuteen strategiaan, kuultiin juhlapuhe ja vietettiin hauskaa iltaa verkostoitumisen merkeissä. Uudistetuilla koulutussisällöillä ja laajennetulla palvelutarjonnalla on hyvä lähteä kohti seuraavia vuosia ja yhä kasvavaa HHJ-yhteisöä!

HHJ kansainvälistyy. Palvelujohtaja Susanna Keskinen ja kehitysjohtaja Minni Rimpioja julkaisivat juhlan kunniaksi uuden HHJ International -ohjelman, joka järjestetään ensimmäistä kertaa Washington DC:ssä kesäkuussa 2026.

Stockmannia ja Terrafamea kriiseissä johtanut Lauri Ratia avasi hallituksen roolia yritysten syvämuutoksissa. Hallitus on niissä paljon vartijana. Kehittyäkseen osaavaksi ja hyödylliseksi hallituksen jäseneksi henkilö tarvitsee hallitustyön koulutusta ja monipuolisesti käytännön kokemusta, Ratia sanoi.

Hallitustyön tehokas ja käytännönläheinen tietopaketti

Oppimiskokemus ja koe, joka mittaa hallitustyöosaamista

HHJ-kurssien sisältöä on tänä vuonna uudistettu ja kurssipalaute on parantunut kaikilla osa-alueilla – kevään 2026 kurssien ilmoittautuminen nyt avoinna!

HHJ-KURSSI

l HHJ-kurssi 2026/02 Tampere

4.2., 11.2., 18.2., 4.3. ja 11.3. Ei kurssia viikolla 9.

l HHJ-kurssi 2026/03 Tampere

10.3., 17.3., 24.3., 7.4. ja 16.4. Ei kurssia viikolla 14.

l HHJ-kurssi 2026/05 Tampere

12.5., 19.5., 26.5., 2.6. ja 9.6.

Kurssi soveltuu jo hallitustyötä tekeville tai hallituksen jäseniksi vasta aikoville. Kurssilla käsitellään hallituksen kokoonpano, rooli, vastuut, riskienhallinta ja työmuodot erityisesti pk-yrityksen näkökulmasta ja vahvasti käytäntöön soveltaen yritysesimerkkien kautta. HHJ-kurssi on myös mainio paikka verkostoitua.

HHJ-kurssin suorittanut on oikeutettu osallistumaan suosittuun HHJ-tutkintoon.

HHJ-kurssin hinta kauppakamarin jäsenille vuonna 2026 on 2150 euroa (+ alv 25,5%), normaalihinta 2950 euroa (+ alv 25,5%).

Hallitustyöosaamista syventävä ja keskusteleva kurssi

Suomen laajin hallitustyön koulutusohjelma

Hyväksytty hallituksen jäsen (HHJ) -kurssi soveltuu hallitustyöskentelyn aktivoimiseen ja kehittämiseen.

HHJ on kasvanut yhdestä kurssista ja tutkinnosta kokonaiseksi pk-yritysten hallitustyön kehittämisohjelmaksi. Yhä useampi suorittaa kurssin ja kehittyy hallitustyöntekijänä. Haluatko kuulla tarkemmin? Tai tiedätkö henkilön, joka hyötyisi HHJ-koulutuksesta?

Tule kuulolle maksuttomaan, valtakunnalliseen verkkotilaisuuteen ti 18.11. klo 14–15!

Lisätiedot ja ilmoittautumiset hhj.fi

HHJ-TUTKINTO

Kuvassa HHJ-tutkintolautakunnan puheenjohtaja Pia Pursiainen ja ennakkotehtävien tarkastajat Timo Rintamäki, Tampereen yliopisto ja Ville Kajala, Keskuskauppakamari.

HHJ-tutkinto on osoitus hallitustyöosaamisesta

HHJ-tutkinto on erinomainen oppimiskokemus! Tutkinto ei ole tentti kurssista tai kirjallisuudesta, vaan mittaa hallitustyöosaamista yleisellä tasolla. Tutkinnon hyväksytysti suorittanut on oikeutettu käyttämään HHJ-nimikettä. HHJ-kurssin pitää olla kokonaisuudessaan suoritettuna ennen ilmoittautumisajan päättymistä.

l Kevään 2026 HHJ-tutkinto:

• to 8.1. ilmoittautuminen tutkintoon päättyy

• pe 9.1. ennakkotehtävävaihe alkaa

• pe 6.2. ennakkotehtävävaihe päättyy

• ke 25.3. tutkintopäivä klo 10.15–16.00. Tutkintopäivä järjestetään etäyhteyksin.

Tutkintopäivässä ennakkotehtävien tarkastajat purkavat kaikki neljä ennakkotehtävää seminaarityylisesti. Iltapäivällä on monivalintakoe.

Tutkintomaksu on 450 euroa (+alv 25,5%). Tutkinnon uusijoiden osalta maksu on 225 euroa (+ alv 25,5%).

HHJPUHEENJOHTAJAKURSSI

Puheenjohtajakurssi nostaa keskiöön hallituksen johtamisen ja ryhmädynamiikan kehittämisen sekä tärkeimmät puheenjohtajan tehtävät. Hallituksen puheenjohtajan tulee omata kyky kehittää omaa sekä hallituksen muiden jäsenten hallitustyöskentelyn osaamista –tämä onkin yksi olennaisimmista osakeyhtiön hallituksen puheenjohtajan tehtävistä. Toimiva hallitus on nimittäin jokaisen osakeyhtiön voimavara ja suunnannäyttäjä.

Kohderyhmä: HHJ-Puheenjohtajakurssi on hallitustyöosaamista syventävä, keskusteleva kurssi hallituksen puheenjohtajille ja puheenjohtajiksi aikoville ja yritysten omistajille. Tärkeässä osassa puheenjohtajakurssilla on myös osallistujien välinen keskustelu ja vertaisverkosto.

Tämä oli erittäin mielenkiintoinen ja todella antoisa oppimiskokonaisuus. Opin paljon ja sain vahvistusta osaamiselle. Inspiroivaa ja motivoivaa!” palaute edellisestä tutkinnosta

l HHJ-puheenjohtajakurssi 2026/03 Tampere

Ke 4.3. klo 10.00–16.30 ja to 5.3. klo 8.30–16.00

HHJ-puheenjohtajakurssin hinta kauppakamarin jäsenille on 2000 euroa (+ alv 25,5%), normaalihinta 2700 euroa (+ alv 25,5%).

HHJ-KERTAUSKURSSI

HHJ-koulutuskokonaisuus täyttää 20 vuotta vuonna 2025. Vuosien aikana HHJ-kurssin on käynyt jo 18 000 henkilöä Suomessa. Nyt vastaamme asiakastoiveeseen – tervetuloa kertaamaan jo opittua ja tutustumaan uudistettuun HHJ-kurssisisältöön!

HHJ-kertauskurssilla käydään tehokkaasti läpi koko uudistetun HHJ-kurssin keskeisin sisältö. Kurssilla käydään läpi kaikki osa-alueet, mutta sisältö painottuu erityisesti osallistujia eniten haastaviin teemoihin:

• osakeyhtiön hallituksen toiminta ja vastuut

• yrityksen suorituskyvyn ja tuloksellisuuden johtaminen hallituksessa.

Kertauskurssille voivat osallistua kaikki HHJ-kurssin kokonaisuudessaan suorittaneet.

Seuraava HHJ-kertauskurssi etäyhteyksin tiistaina 10.3. klo 9–16.

HHJ-kertauskurssin hinta on 290 € (+alv 25,5%).

Lisätiedot ja ilmoittautuminen: www.hhj.fi ➡ koulutukset

Glaston Finland Oy

PL 25, 33731 Tampere

Puh. 010 500 500 etunimi.sukunimi@ glaston.net www.glaston.net

PunaMusta Oy

Puh. 010 230 8400 asiakaspalvelu@ punamusta.com www.punamusta.com

Kutsu kumppaniksi

TAKKista saat henkilöstön osaamisen kehittämispalvelut mittatilaustyönä. Valttejamme ovat joustavuus sekä yritys- ja yksilökohtaiset räätälöinnit.

Olemme tukena

• henkilöstön osaamiseen kehittämisessä

• rekrytoinneissa

• muutostilanteissa.

Ota yhteyttä ja kerromme lisää!

Rosa Hyvönen, puh. 044 7906 428

Kati Kauranen, puh. 044 7906 379

Kimmo Rintala, puh. 044 7906 240

Olli-Pekka Tuomi, puh. 044 7906 230

Kuva: Kuvauspalvelu Salopino Oy

www.moore.fi

Ota yhteyttä p. 020 794 0480 tampere@moore.fi

Asianajotoimisto Alfa Oy

Hatanpään valtatie 2a, 6. krs, 33100 TAMPERE 03 3142 9000 asianajoalfa.fi

Yrityksen lakipalvelut Oikeudenkäynnit Talojuristit.fi Perintösuunnittelu

Applex Asianajotoimisto Oy

Rautatienkatu 21 C

33100 Tampere

Puh. 010 2999 471 info@applex.fi www.applex.fi

Eversheds Asianajotoimisto Oy

Kauppakatu 7

33200 Tampere

Puh. 010 684 1300 etunimi.sukunimi@eversheds.fi www.eversheds.fi

Asianajotoimisto Facta Oy

Tuomiokirkonkatu 15 A 8

33100 Tampere

Puh 03 230 3000 toimisto@asianajofacta.fi www.asianajofacta.fi

Asianajotoimisto Jari Hytti Oy

Aleksis Kiven katu 10 E 53

33210 Tampere

Puh. 03 273 0145 jari.hytti@jarihytti.fi www.jarihytti.fi

Koskikatu 7 A 1, 33100 Tampere, puh. 029 360 1200 www.kak-laki.fi

Keskustori 5 | 33100 Tampere 050 571 7327 office@merkuriuslaw.fi www.merkuriuslaw.fi

Asianajotoimisto Tempo Oy

Hämeenkatu 15 B

33100 Tampere

Puh. (03) 3123 5100 etunimi.sukunimi@tempolaw.fi www.tempolaw.fi

Muista myös Kamarin uutiset -uutiskirjeen ja Tampereen kauppakamarilehden verkkolehden mainospaikat!

Ota yhteyttä mediamyyntiin: Kruunu Media Oy Henna Anttila p. 050 541 9943 henna.anttila@kruunumedia.fi

JARIHYTTI

Otamme varojesi hoidon henkilökohtaisesti

Varallisuus on elämäsi henkilökohtaisimpia asioita. Siksi se on sitä myös meille.

op.fi/private/pirkanmaa

OP Private