Tampereen kauppakamarilehti 3/2024

TAMPEREEN

KAUPPA KAMARI

NUMERO 3 HUHTIKUU 2024

Rakentamisen elpyminen siirtyi vuodella 8

I

EN MINÄ VAAN ME ANTTI HEIKKINEN NOUDATTAA OSUUSTOIMINNAN YHDESSÄ TEKEMISEN AATETTA. I 12

ERIKOISVARUSTELLUT GLC EDITION -MALLIT. TO I M I N TA M AT K A S Ä H KÖ L L Ä J O PA 1 2 0 K M .

Tutustu uusiin GLC AMG Edition ja Premium Edition -malleihin nyt meillä. Edistyksellinen hybriditeknologia, jatkuva 4MATIC-neliveto, reilut sisätilat sekä vahva varustelu maksimoivat mielenrauhan ja ajonautinnon kaikissa olosuhteissa.

GLC ladattava hybridi on saatavana sekä SUV- että Coupé-mallina.

Lue lisää veho.fi/edition-mallit AMG Edition -mallissa vakiovarusteina mm.

• AMG Line -sisätila ja -ulkopuoli • Etuistuimien mukavuuspaketti • Pysäköintipaketti, sis. peruutuskameran

• DISTRONIC -aktiivinen etäisyysvakionopeussäädin • LED High Performance -ajovalot • 19” kevytmetallivanteet

GLC 300 e 4MATIC A AMG Edition alk. 76 990 € | Toimintamatka sähköllä jopa 120 km GLC 300 e 4MATIC A Coupé AMG Edition alk. 82 491 € | Toimintamatka sähköllä jopa 119 km Mercedes-Benz GLC 300 e 4MATIC A AMG Edition kokonaishinta alk. 76 989,52 € (sis. alv:n, arvioidun autoveron ja toim.kulut 600 €). Vapaa autoetu 1 245 €/kk, käyttöetu 1 110 €/kk. CO2-päästöt 12 g/km (WLTP), EU-keskikulutus 0,5 l/100 km. Huolenpitosopimus 3 vuodeksi kiinteällä kk-maksulla alk. 64 €/kk.

Mercedes-Benz GLC 300 e 4MATIC A Coupé AMG Edition kokonaishinta alk. 82 490,52 € (sis. alv:n, arvioidun autoveron ja toim.kulut 600 €). Vapaa autoetu 1 325 €/kk, käyttöetu 1 190 €/kk. CO2-päästöt 12 g/km (WLTP), EU-keskikulutus 0,5 l/100 km. Huolenpitosopimus 3 vuodeksi kiinteällä kk-maksulla alk. 64 €/kk. Lämpötila, ajo-olosuhteet, auton kuormaus sekä kuljettajan ajotapa voivat vaikuttaa auton toimintamatkaan, akun kapasiteettiin ja suorituskykyyn. Pidätämme oikeudet muutoksiin.

VEHO TAMPERE Taninkatu 11, Lielahti | 010 569 3100 Ma–pe 9–18, la 10–15

Huolto: 010 569 8080 Ma–pe 7.30–18

VEHO.FI Puheluhinta 010-numeroihin on liittymäsopimuksen mukainen matkapuhelu- (mpm) tai paikallisverkkomaksu (pvm).

PÄÄKIRJOITUS

Pysäköinnin tarve ei vähene Tampereella TAMPEREEN kauppakamarin tämän vuoden vaikuttamissuunnitelmassa on maakunta­ tason tavoitteiden lisäksi Tampereen keskustan kehittämisen tavoitteita. Olemme halunneet varmistaa, että kaksi isoa kokonaisuutta, pysäköintipolitiikan päivitys ja keskustan liikennejärjestelmäsuunnitelma, ovat oikean suuntaisia. Näistä pysäköintipolitiikan päivitys oli äskettäin lausuntokierroksella.

Vaikuttamissuunnitelmassa olemme linjanneet, että liikennejärjestelmäsuunnitelman ja pysäköintipolitiikan on oltava tasapainoinen kokonaisuus, jolla viedään eteenpäin muun muassa keskustan maanalaisen pysäköinnin visiota.

Pysäköintipolitiikan suuria suuntaviivoja linjattiin edellisen kerran kymmenen vuotta sitten. Nyt päivitystä tehdään kaupungissa, joka on muuttunut valtavasti. Tampereen ­väestö on kasvanut ennätyksellisen nopeasti. Myös keskustan työpaikkojen määrän ennustetaan kasvavan edelleen. Kaupunkiliikenteeseen on tullut kokonaan uusi liikennemuoto, Tampereen ratikka. Lisäksi mikroliikkuminen on kasvanut merkittävästi, ja erilaiset lähettipalvelut asettavat uudenlaisia tarpeita.

Nyt käsillä oleva luonnos tarjoaa hyvät suuntaviivat pysäköinnin kehittämiselle. ”Maailman toimivinta pysäköintiä ihmisille ja yrityksille” on hyvä otsikko visiolle. Työtä varten on tehty myös laajaa sidosryhmätyötä ja haastateltu reilut 200 yritystä.

Visiossa luodaan kuitenkin pohjaa ajatukselle, että autoilu vähenee ja auton omistustarve olisi jotenkin muutoksessa. Samanlaista toiveajattelua esitettiin myös edellistä pysäköintipolitiikkaa tehtäessä. Silloin toiveita asetettiin yhteiskäyttöautoille. Jokainen edistyksellinen kaupunkikehittämisen visionääri tiesi kertoa, kuinka auton omistus ei ole enää tulevaisuutta ja taloyhtiöiden pihoilla on yhteiskäyttöautoja, joita asukkaat voivat lainata. Epäilijöitä pidettiin menneisyyteen takertujina.

Niin vain kävi tälläkin kertaa, että boomerit olivat oikeassa. Yhteiskäyttöautot eivät ole lyöneet läpi. Useat yhteiskäyttöautoja tarjoavat palveluntarjoajat ovat vetäytyneet Suomesta tai lopettaneet toimintansa. Säädösympäristömme piti huolen siitä, että Suomesta ei tullut liikkumispalveluiden kärkimaata. Ylipäätään auton omistamisessa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Pysäköinnin tarpeen vähenemiselle ei ole siis perusteita.

Luonnoksessakin viitataan tutkimukseen, jonka mukaan pysäköinnin olosuhteisiin ollaan pääosin tyytyväisiä. Tämän pitää olla lähtötaso. Pysäköintiä ei saa heikentää, vaan päinvastoin. Pysäköintipaikkoja voidaan lisätä alkuvaiheessa tehostamalla nykyisten pysäköintipaikkojen käyttöä ja etenemällä kohti maanalaisen pysäköinnin laajentamista.

Toinen pysäköintipolitiikkaan liittyvä asia on tietysti pysäköintinormi. Autopaikkojen rakentamiseen on tuotu joustavuutta esimerkiksi opiskelija-asuntokohteissa ja vanhusten palvelutaloissa. Joustava normi on hyvä asia, jos se toteutetaan hyvin ja johdonmukaisesti. Se vaatii kuitenkin jatkuvaa dialogia kaikkien toimijoiden, erityisesti urakoitsijoiden kanssa.

Normeissa on tärkeää, että jos poikkeuksia sallitaan, kohtelun tulee olla tasavertaista.

Poikkeusmenettelyille pitää olla selkeät ohjeet eikä käsittelevien virkamiesten kesken saa syntyä tulkintaeroja. Valitettavasti moni Tampereella hankkeita toteuttanut taho tietää, että tämä on aito riski.

54. vuosikerta ISSN 0782-3541 (painettu), ISSN 1458-4417 (verkkolehti) Julkaisija ja kustantaja Tampereen kauppakamari Technopolis Yliopistonrinne II, Kalevantie 2, 33100 Tampere puhelin (03) 230 0555 www.tampereenkauppakamari.fi Päätoimittaja Antti Eskelinen, Tampereen kauppakamari

Toimitussihteeri Päivi Eskelinen, puhelin 040 189 6569, paivi.eskelinen@tampereenkauppakamari.fi Ilmoitusmyynti Saarsalo Oy, Erika Iijanen, puhelin 044 246 4564, erika.iijanen@saarsalo.fi Ulkoasu ja ilmoitusaineistot Tiina Lautamäki, aineisto@tampereenkauppakamarilehti.fi Painopaikka PunaMusta Tampere Oy Painos 11 000 kpl

MARKUS SJÖLUND Johtaja Tampereen kauppakamari

Pysäköintiä ja liikennejärjestelmää uudistetaan kaupungissa, joka on muuttunut valtavasti.

Jakelu Lehti postitetaan Tampereen kauppakamarin jäsenille ja sidosryhmille sekä jaetaan kattavasti yrityksiin Pirkanmaallla Lehden osoiteasiat reetta.heinonkoski@tampereenkauppakamari.fi Kannen kuva Olli-Pekka Latvala Seuraava lehti ilmestyy 25.9.2024 www.tampereenkauppakamarilehti.fi

TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 3

n

2024 3

JUNE 11–12

Tampere Exhibition and Sport Centre

Immerse yourself in the metaverse revolution Register for free

imagine2024.fi

4 TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 3 n 2024

MAINOS MATTI APUNEN

Itsepetoksen suloinen helppous MAALISKUUN 27. päivänä kuoli tutkija, psykologi ja ­ obelisti, josta oli tullut aikuisen elämäni sankari. ­Hänen n nimensä on Daniel Kahneman.

Suomalainen media sivuutti Kahnemanin kuoleman nopeasti. Helsingin Sanomien muistokirjoituksessa oli yhdeksän kappaletta, joista yksi käytettiin tuhinaan siitä, ettei taloustieteen Nobel ole oikeastaan ­Nobel lainkaan.

Kahneman sai minut ymmärtämään ihmisen ajattelun harhoja tavalla, jonka perusteella monet taloudellisen päätöksenteon oudot piirteet muuttuivat järkeenkäyviksi.

Hänen tunnetuin teoksensa Ajattelu, nopeasti ja hitaasti kaatoi pöyhkeän käsityksen omasta rationaalisuudestamme. Kahnemanin mukaan ihmisen ajattelu jakautuu kahteen moodiin, Systeemeiksi 1 ja 2. Kuvittelemme tietenkin, että perusteellisen ajattelun harkitseva Kakkonen olisi hallitseva ja hätäisiin päätöksiin rientävä Ykkönen jonkinlainen humalainen poikkeus.

Tosiasiassa Kakkonen on liian työläs energiasyöppö.

Sen vallassa emme saisi aikaan juuri mitään ratkaisuja: pieninkin detalji pitäisi harkita ja varmistaa. Siksi kuningas on Ykkönen ja päätöksiä tekevä ihminen olemukseltaan heuristinen, siis oikova ja vaistonvarainen.

Suljetun piirin – vaikkapa hyvin toimivan yrityksen hallituksen – ennustukset ovat yleensä tuomittuja kompastumaan liialliseen optimismiin.

Daniel Kahneman ansaitsi Nobelinsa. Hänen löydöstensä merkitys on erityisen suuri yritystoiminnalle. Otetaan esimerkiksi kolme klassikkoa.

Jos ihminen saa valittavakseen sadan euron varman palkinnon tai 200 euroa 50 % riskillä, useimmat tyytyvät sataseen. Mutta jos vaakakupissa on satasen varma ­menetys ja 50 % riski menettää 200 euroa, valitsemme riskipitoisemman option. Voitoissa kaihdamme riskiä, tappioissa hyväksymme sen helpommin.

Kahneman todisti myös havainnollisesti, miten suljetun piirin – vaikkapa hyvin toimivan yrityksen hallituksen – ennustukset ovat yleensä tuomittuja kompastumaan liialliseen optimismiin. Tämä kannattaa muistaa silloin, kun teemme investointia tai liiketoimintasuunnitelmaa tai valitsemme liikekumppania. Projektit maksavat aina enemmän ja tuottavat vähemmän kuin uskomme. ”Monien organisaatioiden suurin vaara on käsillä silloin, kun päätöksenteon hetki koittaa,” hän sanoi.

Perustelut päätökselle pitäisi seuloa väsymättömän kriittisesti, mutta samaan aikaan päättäjien pitää uskoa asiaansa ja olla samassa veneessä. Miten hallita epäilystä halvaantumatta? Usein näppärin ratkaisu on pieni, toiveikas itsepetos siitä, että ”nyt tarvitaan vain lujaa tahtoa”.

Kahnemanin ajatus ankkuriluvuista on puhdasta kultaa silloin, kun teemme kauppaa yrityksestä, asunnosta tai autosta.

Olen tehnyt yliopistolla pari kertaa opiskelijoilla kokeen. Annan lapun, jossa pyydän heitä arvioimaan, maksaako ”neliovinen saksalainen henkilöauto” keskimäärin yli vai alle 40 000 euroa. Ja vielä: kuinka paljon he arvioivat sen tarkalleen maksavan.

Ikävä kyllä koekaniinit eivät tiedä, että lappuja on kahdenlaisia. Toisessa tämä ankkurihinta on 40 000 euroa ja toisessa 60 000. Arvasittekin jo: neljänkympin kupongeissa vastaajat arvioivat autojen tarkan hinnan eri tavalla kuin vertailuryhmässä.

Se joka pääsee määrittelemään ankkurihinnan, on niskan päällä. Juuri niin helppoja olemme.

TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 3

n

2024 5

TALOUDESSA TAPAHTUU NIMITYKSIÄ

Harri Airaksinen Brysselin EU-toimiston johtoon TAMPEREEN ja Pirkanmaan EU-

suhteen hoitaminen uudistuu. Tehtävä siirtyy Business Tampereelle, joka vastaa jatkossa Tampereen ja Pirkanmaan EU-edunvalvonnasta, kumppanuuksien kehittämisestä ja rahoituksen aktivoinnista.

Business Tampereen nykyinen toimitusjohtaja Harri Airaksinen siirtyy Brysseliin Tampereen ja Pirkanmaan edustajaksi ja EU-toimiston johtajaksi. Business Tampereelle palkataan uusi toimitusjohtaja, jonka haku aloitetaan sisäisesti. Uuden toimitusjohtajan on määrä aloittaa ensi elokuussa.

EU-suhteen uudistamisella tavoitellaan yhteistyön tiivistämistä sekä kotimaan keskeisten toimijoiden että Brysselin välillä, jotta tieto tulevista rahoitusmahdollisuuksista, lainsäädäntöhankkeista ja sopivista kumppanuuksista on laajasti kaikkien toimijoiden käytettävissä.

70 miljoonan ja 11 000 neliön investointi Agcon tehtaaseen YHDYSVALTALAINEN maatalouskoneita valmistava Agco-konserni investoi 70 miljoonaa euroa Nokian Linnavuoressa sijaitsevaan moottoritehtaaseensa.

Investoinnin tarkoituksena on kiihdyttää puhtaan energian innovaatioita.

Uudessa puhtaan energian laboratoriossa on määrä testata vaihtoehtoisia polttoaineita, joilla ­vähennetään työkoneiden päästöjä. Tehdasalueelle rakennetaan lisäksi koulutus- ja vierailukeskus sekä uutta tuotantotilaa sylinterinkansien ja ­portaattoman voimansiirron osien valmistami­seen. Uudelleen­kunnostettujen moottoreiden ­(remanufacturing) toimitilat laajenevat maalaamolla ja t­ estaustiloilla. Uusien rakennusten pintaala on y­ hteensä 11 000 neliötä, ja ne valmistuvat tämän ja ensi vuoden aikana.

Hallituspartnerien ­­ toiminnanjohtaja vaihtuu AINO-MARI Kiianmies ­on valittu Hallituspartnerit ry:n uudeksi toiminnanjohtajaksi. Hän aloittaa tehtävässä 1. kesäkuuta. Aino-Mari Kiianmies on ollut pitkään mukana Hallituspartnereiden alueellisessa toiminnassa, ja hänellä on hallituskokemusta muun muassa SSH Communications Security Oyj:sta. Edellisessä työssään hän vastasi Directors´ Institute Finlandin eli DIF:n viestinnästä ja hoiti Boardview-lehden toimituspäällikön tehtävää.

Pirkanmaalla aloittaa kuusi kuntakummia PIRKANMAAN yrityskummitoimintaa edistetään uusilla kuntakummeilla.

Akaan kuntakummiksi on valittu Tommi Liesniemi (ylhällä vas.), Tampereelle Jukka Isotalo ja Ylöjärvelle ­ Reijo Karppinen. Läntisen pilottiryhmän eli Parkanon, Kihniön, Ikaalisten ja Hämeenkyrön kuntakummiksi on ­valittu Jouko Suokas (alhaalla vas.). Pohjoisen pilotti­r yhmän eli Mänttä-Vilppulan, Ruoveden ja Virtojen kunta­kummeiksi valittiin Jorma Tirkkonen ja Jarmo Paunu.

Kuntakummit ovat osa Pirkanmaan Yrityskummien hanketta, jossa tehostetaan yritysten palvelua kummi­toiminnan avulla. Palvelukartoituksen mukaan eniten kysyntää kunnissa on säännöllisille neuvontapäivystyksille sekä yksilö- ja ryhmämentoroinneille. Yksittäisistä aiheista esiin nousivat ennakointiosaaminen ja omistajanvaihdokset.

6 TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 3 n 2024

MAINOS

Jocka Träskbäck tähtää elinkeinoelämän ääneksi EU-parlamenttiin

K

aksi kolmannesta Suomen lain­ säädännöstä tulee Euroopan unionista, joten parlamentin suo­ malaisilla edustajilla on suuri vastuu kan­ sallisten etujen ajamisessa. Eurovaaleis­ sa Pirkanmaan kokoomuksen ehdokkaa­ na oleva varakansanedustaja ja sarjayrit­ täjä Jocka Träskbäck, 50, haluaa ajaa parlamentissa terveen talouden, yrittä­ jien ja elinkeinoelämän asiaa.

– Suomalaiset yritykset tarvitse­ vat Euroopan parlamentissa aikaisem­ paa aktiivisempaa edunvalvontaa. Elin­ keinoelämän asioissa 30 vuoden yrittä­ jäkokemukseni, hallitusammattilaise­ na toimiminen ja laajat verkostoni ovat tärkeä etu. Yritysten asiaa on helpom­ pi edistää, kun on itse ottanut yrittäjäris­ kiä, pannut omaisuutensa likoon ja työl­ listänyt kymmeniä muita, Tampereen kauppakamarissa 15 vuotta mukana ol­ lut Jocka Träskbäck kertoo.

Eurovaalit järjestetään 9. kesäkuuta, jolloin Suomea edustamaan valitaan vii­ sitoista parlamentaarikkoa. Kokoomus tavoittelee neljää paikkaa. Näkyvää työtä Suomen eteen tehnyt Petri Sarvamaa jättää parlamentin siirtyessään tilintar­ kastustuomioistuimen jäseneksi. Teemo­ jensa perusteella Träskbäck havittelee Sarvamaalta vapautuvaa paikkaa parla­ mentissa.

– Sarvamaa on useasti osoittanut, että parlamentissa tarvitaan aktiivista asennetta, jotta saadaan aikaan tulok­ sia. Suomi elää metsästä, joten maa­ ja metsätalouden kokonaisuus on minul­ le keskeinen asia. Suomen täytyy saa­ da itse päättää metsäpolitiikastaan. Tur­ han sääntelyn sijaan Suomen ja koko Eu­ roopan unionin pitäisi keskittyä erityisesti TKI­investointeihin ja kilpailukyvyn paran­ tamiseen Kiinan ja Yhdysvaltojen rinnal­ la, Träskbäck linjaa.

”Puolustusklusterista työtä Pirkanmaalle” Viime aikoina Träskbäck on ajanut julki­ suudessa Euroopan unionin puolustus­ hankintojen keskittämistä Suomeen.

Puolustusklusterissamme on kansainvä­ lisesti tunnustettua osaamista, josta tulisi saada taloudellista hyötyä myös Nato­jäsenyytemme seurauksena.

– Meidän on kyettävä hyötymään ta­ loudellisesti puolustusteollisuuden glo­ baaleista markkinoista, sillä kysyntää suomalaiselle osaamiselle riittää. Myös kestävän kehityksen investoinnit ovat al­ kavalla kaudella keskeisiä, ja alan edellä­ kävijänä Suomeen täytyy saada vihreäs­ tä siirtymästä vientituloja ja uusia inves­ tointeja.

Suomen saantoa EU­rahoituksesta tulee Träskbäckin mukaan lisätä sekä yri­ tyksissä että julkisella sektorilla, ja var­ sinkin liikenteen investoinneissa hän nä­ kee Suomelle rahakkaita mahdollisuuk­ sia. Ehdokkaan mukaan esimerkiksi Business Finland voisi ryhtyä tukemaan yrityksiä hakuprosesseissa ja julkinen sektori voisi paketoida yritysryhmiä, jotka hakisivat tukea yhdessä. Rahaa ei voi saada hakematta.

Pirkanmaalla ei ole tällä hetkellä lain­ kaan omaa edustajaa Euroopan parla­ mentissa, mikä on maakunnan kokoon ja merkitykseen nähden erikoista. Träsk­ bäck toivoo, että kesän vaaleissa tilanne muuttuu ja parlamenttiin saadaan pir­ kanmaalainen yrittäjä ajamaan Suomen ja suomalaisten etuja.•

www.jocka.fi Tutustu Jockan videosivustoon:

TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 3

n

2024 7

RAKENTAMINEN

Korjausrakentaminen on ollut viime vuosina 3–5 prosentin kasvussa, mutta nyt sekin on kääntynyt laskuun.

Arvio:

asuntorakentamisen elpyminen siirtyi vuoden päähän Euroopan keskuspankin (EKP) maaliskuussa tekemä päätös pitää ohjauskorko ennallaan siirsi rakennusalan toiveet markkinatilanteen muutok­sesta vuodella eteenpäin.

-O

hjauskoron lasku olisi piristänyt asuntokauppaa ja johtanut todennäköisesti myönteisiin aloituspäätöksiin myös asuntorakentamisessa.

Rakennusliikkeillä on odottamassa valmiiksi suunniteltuja kohteita, joita olisi päästy aloittamaan tänä keväällä. Jotkut olisivat aloitelleet jopa myöhäissyksyllä, vaikka rakentamisessa se ei olekaan paras ajankohta, rakennusalan asiantuntija Jussi Tanhuanpää sanoo.

– EKP tarkastelee ohjauskorkoa seuraavan kerran kesäkuussa. Vaikka se päättäisi ohjauskoron laskemisesta, ra-

8 TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 3 n 2024

kentamisen tilanne ei ehdi korjaantua enää tänä vuonna.

Toiveet asuntorakentamisen piristymisestä siirtyivät siis kertaheitolla. Myös rakentamisen suunnittelussa hiljaiselo jatkuu.

Yli 40 vuotta isoissa rakennusalan yrityksissä muun muassa NCC:ssä ja Lujatalossa työskennellyt Tanhuanpää johtaa Tampereen kauppakamarin aluesuunnittelu- ja liikennevaliokuntaa. Valiokunnan jäsenistössä on paljon edustajia rakennusliikkeistä, rakennussuunnittelun alalta, infrarakentamisesta ja alan koulutuksesta. Rakennusalan tila on puhuttanut valiokuntaa ja herättänyt syvää huolta.

Kasvualueilla häämöttää asuntopula Yleinen käsitys on ollut, että valtakunnallisesti rakennusala nousisi kuopasta ensimmäisenä Pirkanmaalla. Ennuste perustuu Pirkanmaan kovaan väestönkasvuun.

Vuonna 2023 väkiluvun nettokasvu Pirkanmaalla oli 6000 henkeä. Tanhuan-

Jussi Tanhuanpää on nähnyt rakennusalan nousuja ja laskuja.

Tässä kriisissä pudotus oli poikkeuksellisen jyrkkä.

Perinteisen kesätyön sijaan startup-yrittäjyyttä pää laskee, että jos ruokakunnan koko on keskimäärin 1,5 henkeä, tarve viime vuoden mukaisella väestönkasvulla mitattuna olisi 4000–4500 uutta asuntoa vuosittain.

– Tarvehan on valtava, mutta esimerkiksi viime vuonna vapaarahoitteisia asuntokohteita aloitettiin hyvin vähän ja tänä vuonna niitä ei ole aloitettu oikeastaan lainkaan. Kriisin jälkeen käsissämme on todennäköisesti asuntopula.

– Kun markkina toivon mukaan lähtee nousuun vuonna 2025, kestää yli vuosi ennen kuin asuntoja valmistuu ja ne ovat käytettävissä. Pitää myös muistaa, ettei aloitusten määrä pomppaa heti kovaan kasvuun. Taantuman jälkeen ala lähtee liikkeelle varovasti ja vaiheittain.

20 000 työpaikkaa vaarassa kadota Rakennusliikkeiden tilastojen mukaan Tampereella ja kehyskunnissa oli huhtikuun alussa valmiina ja myynnissä noin 300 vapaarahoitteisesti rakennettua asuntoa. Rakenteilla, mutta jo myynnissä olevia asuntoja oli 250 kappaletta.

– Tampereen seudun markkinassa on siis 550 myymätöntä uudisasuntoa. Todennäköisesti niitä on jonkin verran enemmän, sillä asuntoja on voitu vetää pois myynnistä ja annettu ehkä myös vuokralle. Määrä ei ole suuri tulevaan tarpeeseen nähden, Tanhuanpää arvioi.

Uutta ei rakenneta, kun vanhatkin ovat myymättä. Markkina seisoo, joten rakennusliikkeille kuluvasta vuodesta on tulossa hyvin vaikea.

Kriisillä arvioidaan olevan syviä, aluepoliittisia seurauksia.

– Todennäköisesti asuntorakentamisen määrä ei valtakunnallisesti palaudu samalle tasolle mitä se oli ennen notkahdusta. Hankkeet keskittyvät Helsinki-Turku-Tampere-Kuopio-Oulu-akselille, eli suomalaiset kaupungit eriytyvät. Vahvat kasvukeskukset vahvistuvat entisestään ja kaupungistuminen kiihtyy.

Arvioidaan myös, että yli 20 000 rakennusalan työpaikkaa menetetään ennen kuin uusi nousu alkaa.

Jussi Tanhuanpää toivoo, että työpaikkojen menetyksiä tulpattaisiin lisäämällä esimerkiksi valtion tukemaa ARA-tuotantoa.

– Myös rakennusmateriaalituotantoa ja -suunnittelua täytyisi pitää yllä kaikin keinoin esimerkiksi korjausrakentamisella. Onneksi julkinen puoli on aloittanut Pirkanmaalla useita hankkeita, hän sanoo.

JOUKKO Tampereen yliopiston opiskelijoita testaa ensi kesänä omaa yritysideaansa ja valmiuksiaan startup-yrittäjinä. Mahdollisuuden tähän tarjoaa Tampere Entrepreunership Society, jonka tavoitteena on startup-kulttuurin edistäminen opiskelijamaailmassa.

Kymmenen vuotta sitten perustettu yhdistys on kotiutunut Hervannan kampukselle. Entrepreunership society -toimintaa on myös useissa muissa suomalaisissa korkeakouluissa.

Tampereen ES järjestää paljon tapahtumia: puhujatilaisuuksia, tapaamisia ja ekskursioita. Alkuvuodesta on jo ehditty käydä Piilaaksossa ja Tallinnassa. Viro kiinnostaa, sillä siitä on kehittynyt maa, jossa on asukasta kohden eniten Euroopassa yli miljardin dollarin arvoisia teknologiayrityksiä eli yksisarvisia.

– Yhdistyksessä on mahdollista heittäytyä syvään päätyyn ja ottaa vastuuta. Teemme kaiken itse ja vauhdilla. Järjestön avulla saa käsityksen, mitä on tehdä nopeasti ja ketterästi, jos aikoo suunnata startupien maailmaan, sanovat yhdistyksen aktiiviset hallitusjäsenet Tobias Nikko ja Teemu Helenius.

Summer Founders -idea Piilaaksosta Ensi kesänä yhdistys järjestää opiskelijoille Summer Founders -ohjelman. Haastattelujen perusteella mukaan on valittu neljä tiimiä, joilla kullakin on oma yritysidea. Tiimien jäsenet saavat kukin 2000 euron avustuksen.

– Ideana on, että tarjoamme aidon vaihtoehdon tavallisille kesätöille. Summa on omaa rahaa, ja sen jokainen käyttää tai sijoittaa haluamallaan tavalla.

Toimintakonsepti syntyi Piilaaksossa Yhdysvalloissa 2000-luvun alussa.

– Se sai alkunsa havainnosta, että monet tiimit edistyivät hienosti, kun ne saivat pie-

nen alkupääoman ja sopivasti tukea bisnes­ ideansa edistämiseen. Joistakin kehittyi menestyviä startupeja, kuten sosiaalisen me­­ dian keskustelufoorumeistaan tunnetusta Reddit­istä.

Toiminnan esikuvana on ollut myös amerikkalainen Y Combinator, joka sijoittaa start­upeihin ja kiihdyttää niitä intensiivisesti.

– Tampere on täynnä talentteja. Olisi hienoa, että nuoret lahjakkuudet ottaisivat riskejä ja kokeilisivat. Kaikista yrityksistä ei synny menestyksiä, mutta joistakin sellaisia voi tulla, Teemu Helenius sanoo ja kertoo itsekin kokeilleensa startup-yrittäjyyttä opintojen kandivaiheessa.

– Käytin siihen vuoden ja vaikka ideani ei lähtenyt lentoon, opin valtavasti.

Tulokset esitellään demo dayssa Ensi kesän tiimien bisnesideat ovat syntyneet käytännön elämästä. Jotkut tahtovat uudistaa verkkokauppakuljetuksia, ja jotkut kehittävät matalan kynnyksen mielenterveyspalvelua opiskelijoille. Teknologiaa käytetään kaikkien ongelmien ratkaisuun.

– Nyt kääritään hihat ja aletaan töihin.

Ryhdytään oikeasti viemään yritysideaa käytäntöön, markkinoimaan ja myymään.

Tulokset punnitaan 12 viikon jälkeen.

– Järjestämme ohjelmakauden lopuksi demo dayn, jossa tiimit pitchaavat yritystään. Kutsumme tilaisuuteen enkelisijoittajia ja muita kiinnostuneita tahoja.

– Jos yritysidea ei kanna eikä herätä sijoittajissa kiinnostusta, tiimi purkaa projektinsa, eikä kenellekään synny vahinkoa. Jos taas näyttää lupaavalta, autamme jatkora­ hoituksen hankinnassa, Nikko ja Helenius kertovat.

Lue lisää: Tampere Entrepreunership Society https://tamperees.com/

Eikö muka yrittäminen kiinnosta nuoria! Summer Founders -ohjelmaan haki 60 opiskelijaa. – Haastatteluissa oli mukana toistakymmentä tiimiä, joista mukaan pääsi neljä. Ohjelma huipentuu demotapahtumaan, jossa tiimit pitchaavat yrityksiään ja ideoitaan mahdollisille sijoittajille, Tobias Nikko ja Teemu Helenius kertovat.

TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 3

n

2024 9

MATTI MÖRTTINEN

Kirjoittaja on pirkkalalainen tietokirjailija ja toimittaja.

Edunvalvonta pura ja kokoa TAMPERE on ylpeästi Pohjoismaiden suurin sisämaakaupunki.

Liekö siinä syy siihen, että ulkomaanyhteydet eivät ole olleet Tampereen päällimmäisiä vahvuuksia – vaikka täällä kuinka onkin vientiteollisuutta, kansainvälisiä konferensseja ja urheilutapahtumia.

Pirkanmaalainen arki on edelleen pääosin hellyttävän kotikutoista, mutta tavalla, josta nauttivat kaikki suomalaiset. Vetovoiman pääkaupunki Tampere on korostetusti vetovoimainen suomalaisille.

Äskeinen johdanto pyrkii selittämään hämmennystä, jonka koin lukiessani kaupungin johdon suunnitelmia Tampereen EU-edunvalvonnan mittavaksi uudistukseksi.

Tampereella on ollut EU-toimisto Brysselissä vuodesta 1999. Ensi alkuun se oli kaupunkiseudun palveluksessa ja alaisuudessa. Erityisesti ympäryskunnat halusivat perustaa toimipisteen maanosan ytimeen. Keskuskaupunki ei ollut yhtä innostunut, mutta taipui sittemmin mukaan ja veturiksi. Samaan aikaan Pirkanmaa maakuntana hoiti yhteyksiä unioniin yhdessä muiden länsisuomalaisten maakunnan liittojen kanssa.

Järjestely oli sekava. Taustalla oli henkilöihinkin liittyviä kysymyksiä. Vuodesta 2010 on kuitenkin toimittu järkevässä kimpassa eli hoidettu samasta pisteestä niin maakunnan, kaupunkiseudun kuin Tampereenkin EUsuhteita.

Nyt toimiston ja EU-vaikuttamisen rakenteita ollaan keksimässä uudelleen. Uusi toimintamalli annettiin tiedoksi Tampereen kaupunginhallitukselle sen kokouksessa 8. huhtikuuta. Kaupungin johdon selvityksessä on liitteenä kaavioita ja perusteluja sille, että on aika istuttaa EU-

10 TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 3 n 2024

edunvalvonnassa kuskin paikalle kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Business Tampere Oy. Muutoksen mittaluokkaan nähden asiasta näkyi kovin vähän, jos ollenkaan, julkista keskustelua ennen kuin uusi toimintamalli oli jo käytännössä valmis. Tai sitten olen vain lukenut lehdet huonosti.

Suunnitelmassa on myös joitain avoimia kohtia. Pirkanmaan hyvinvointialue tulee yhteistyöhön ja sen rahoitukseen mukaan ”mahdollisesti” vuoden 2025 alusta.

Kaupunkiseudun kehyskuntien suhtautumisesta ei ole oikein tietoa. Kaikkeen tähän nähden muutosta tehdään yllättävän epähämäläisellä vauhdilla.

Uudistamisessa on usein kaksi vaihtoehtoa. Joko puretaan ja kootaan kokonaan uudestaan tai sitten rakennetaan tutun ja toimivan päälle. Nyt on valittu ensin mainittu vaihtoehto.

Erityisen hyvää hankkeessa on toki se, että siinä nostetaan esiin kotimainen ulottuvuus eli tarve vaikuttaa Suomen EU-politiikkaan. Siitä päätetään Suomessa eli Helsingissä.

Samoin remontin henki on, että kaikkien pitäisi ottaa EU-asiat tosissaan.

Me olemme EU. Se kannattaa pitää pääperiaatteena tänä vuonna myös sitten, kun touko-kesäkuussa mennään vaaliuurnille. On aika äänestää Brysseliin ja Strasbourgiin lainsäädäntötyötä tekemään pitkästä aikaa pirkanmaalainenkin ehdokas, tai mieluummin useita.

Lopuksi en malta olla esittämättä toivetta myös omalle toimialalleni eli mediabisnekselle: ottakaa EU-päätöksenteon seuranta todesta. Brysselissä on hämmentävän vähän suomalaisia kirjeenvaihtajia. Se on jo johtanut siihen, että yksi EU-ehdokkaana oleva kansanedustaja Pohjois-Suomesta pyrkii parlamenttiin ensisijaisesti somettaakseen sieltä omia totuuksiaan ja toimiakseen siis ensisijaisesti viestittäjänä eikä lainsäätäjänä.

Muutoksen mittaluokkaan nähden asiasta näkyi kovin vähän, jos ollenkaan, julkista keskustelua.

TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 3

n

2024 11

”Tehtäväni on kasvattaa johtajuutta ympärilläni olevissa ih – Teen työtä muiden ihmisten kanssa ja kautta. Kun ihmiset ympärilläni onnistuvat, koen, että onnistun itsekin, sanoo Pirkanmaan Osuuskaupan toimitusjohtaja Antti Heikkinen.

Teksti Päivi Eskelinen • Kuvat Olli-Pekka Latvala

12 TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 3 n 2024

S

ovimme haastattelun Pirkanmaan Osuuskaupan (POK) konttorille, joka sijaitsee samassa rakennuksessa Koivistonkylän Prisman kanssa – tai siis Koikkarin Risman, kuten tamperelainen sen lausuu. Tässä kiinteistössä avattiin 1976 Suomen ensimmäisiin automarketteihin kuuluva

PROFIILI

Arkiset kohtaamiset konttorilla ovat parasta, sanovat Jaana Salo (vas.), Jenna Hristov, Sari Pelli, Antti Heikkinen ja Viivi Pärssinen.

misissä” EKA-market ja Suomen ensimmäinen itsepalvelu-Alko. Kansan suussa ne vääntyivät Ekaksi ja Tokaksi: ensin mentiin ruokakauppaan, sen jälkeen juomaostoksille.

Antti Heikkistä tarina naurattaa.

– Historiallisilla huudeilla siis ollaan.

Lokakuussa 2023 POK:n toimitusjohtajana aloittanut Heikkinen seuraa tehtävässä

Timo Mäki-Ullakkoa, jonka toimitusjohtajakausi kesti 16 vuotta. Tänä aikana POK on kehittynyt liikevaihdoltaan 1,2 miljardin euron monialayritykseksi, joka työllistää yli 3000 pirkanmaalaista ja jolla on 220 000 asiakasomistajaa, vihreän kortin haltijaa.

Viime vuoden liiketulos oli 25,6 miljoonaa euroa. Asiakasomistajille maksetut bo-

nukset kohosivat 46,2 miljoonaan euroon.

Summa on POK:n kaikkien aikojen suurin.

Näillä tunnusluvuilla POK kuuluu Suomen kymmenen suurimman osuustoimintayrityksen joukkoon. S-ryhmän 19 alueosuuskaupasta POK on liikevaihdolla mitattuna kolmanneksi suurin.

Antti Heikkinen kuvaa ensimmäistä

TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 3

n

2024 13

ANTTI HEIKKINEN

puolta vuottaan pirkanmaalaisena vauhdikkaaksi. Vastaanotto on ollut kaikkialla lämmin.

– POK on hyvässä kunnossa, maakunnassa on hyvä pöhinä ja positiivista uskoa tulevaan. Minulle oli tärkeää päästä alueelle, jossa lähtökohtaisesti ei sammuteta valoja vaan pikemminkin sytytetään uusia.

Uuteen tehtävään asettuessaan Heik­ kinen otti ensiksi haltuun oman jouk­ kueensa.

– Vierailin jokaisessa 115 POK:n yksikössä. Se piti tehdä, jotta tiedän, keitä ja mitä johdan. Aion tehdä saman kierroksen vuosittain.

– Viestini kierroksella oli, että valoja pidetään päällä myös Tampereen lähialueiden ulkopuolella. Investointieuroja ei ehkä ohjata samalla tavalla uuden rakentamiseen, mutta kannattavia kauppapaikkoja pidetään kunnossa ja kehitetään. Uusiakin Prismoja rakennetaan maakuntaan, kuten viimeksi Sastamalaan.

Ruuan verkkokauppa kasvaa Pirkanmaalla POK on investoinut etupäässä ydinliiketoimintaansa. Viime vuonna investoinnit olivat noin 50 miljoonaa euroa, tänä vuonna runsaat 70 miljoonaa euroa. S-marketteja muutetaan parhaillaan Prismoiksi Valkeakoskella ja Ylöjärvellä.

Kangasalan Prisman kylkeen Suoramalla on rakenteilla ruuan verkkokaupan automaatioavusteinen keräilykeskus.

Sen arvioidaan valmistuvan loppukesällä 2024. Investointi kertoo, että katseet ovat yhä enemmän ruuan verkkokaupassa, joka kasvoi viime vuonna lähes 30 prosenttia.

Ruuan verkkokaupan osuutta POK:n päivittäistavarakaupan myynnistä ei ilmoiteta julkisesti, mutta Heikkisen mukaan ”ei se mitään nappikauppaakaan ole”.

– Ei siihen muuten investoitaisi näin isosti. Toistaiseksi ruuan verkkokauppa keskittyy vahvasti kasvukeskuksiin ja niissäkin määrätyille alueille. Tampereella sellainen on esimerkiksi Vuores, jossa asuu paljon nuoria. Siellä käytetään eniten myös pieniä Sale-kuljetusrobotteja.

– Kaupankäynnin muutoksiin pitää reagoida hyvissä ajoin. Asiakaskunta vaihtuu, ja nuoret odottavat kaupalta erilaisia asioita kuin vanhempi ikäpolvi. He ovat tottuneet ostamaan verkosta lähes kaiken.

Viime kesänä avatusta täysin automatisoidusta Sale-myymälästä Tampereen Puutarhakadulla Heikkinen sanoo, että se on sekä kauppa että testiympäristö.

14 TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 3 n 2024

Syntynyt 1974 Perniössä. ”Sukujuureni ovat Pohjois-Savossa ja Kainuussa. Olin seitsemän, kun muutimme Sotkamoon. Passissani lukee Perniö, mutta kyllä minä Sotkamosta olen kotoisin.”

1993 ylioppilas, Sotkamon lukio KOULUTUS 1999 diplomi-insinööri, Lappeenrannan teknillinen yliopisto 2012 eMBA, Hanken URA 2023–

toimitusjohtaja, Pirkanmaan Osuuskauppa 2019–2023 toimitusjohtaja, Turun Osuuskauppa 2005–2018 Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta (SOK) seuraavissa tehtävissä: ABC-ketjujohtaja toimitusjohtaja, S-Voima Oy toimitusjohtaja, SOK-Takaus Oy rahoituspäällikkö, SOK Rahoitus sähkömarkkina-asiantuntija, SOK Rahoitus 1999–2005 Pohjoismainen sähköpörssi, Nord Pool HALLITUSJÄSENYYDET POK:n hallituksen puheenjohtaja SOK:n hallituksen jäsen PERHE Vaimo, kolme aikuista lasta, koira, koti Tampereen keskustassa.

HARRASTUKSET Hiihto, pyöräily, golf. ”Urheilu on henkireikä ja akkujen lataaja.

Ladut Kaupissa ja Tampereen ympärys­ kunnissa tulivat tutuiksi viime talvena.

Pyöräillessäni ja hiihtäessäni kuuntelen monipuolisesti äänikirjoja tai musiikkia: poppia ja rokkia, kirjallisuudesta bisnes­ kirjoja tai jotain kevyttä. Viimeksi vaikutuksen teki Mika Waltarin Suuri illusioni, jonka kuuntelin ensi kertaa sitten lukiovuosieni.” ”Olen kova penkkiurheilija. Kiekkoa?

Ehdottomasti! Jos seurajoukkueista puhutaan, sydämeni sykkii Sotkamon Jymylle.”

MOTTO En minä vaan me. ”Johtoryhmässä käytän paljon aikaa yhdessä keskusteluun ja sparraamiseen.

Vuodet ovat opettaneet jakamaan asioita, mutta tarvittaessa kykenen kyllä linjaamaan.”

SAAN VIRTAA ”Koska ympärilläni on jatkuvasti iso joukkue, on hyvä olla välillä pelkästään omien ajatusten kanssa. Tästä on tullut minulle iän myötä entistä tärkeämpää.”

Osuuskauppa ei ole mikään kasvoton pörssiyritys.

Teemme työtä tämän alueen hyväksi.

– Pilotoimme ja hankimme kokemuksia. Voi olla, että tulevaisuudessa haja-asutusalueen myymäläverkostossa nähdään myös automaattikauppoja.

Hinnalla kilpailu ei riitä S- ja K-ryhmän sekä Lidlin kilpailuasetelmaa Heikkinen arvioi kohteliaasti.

– Mahtavaa, että kilpailua on. Se on kuluttajankin etu. Meidät se panee joka päivä miettimään, miten tekisimme paremmin, kun kaverit kirittävät vieressä.

– Kilpailussa ei pärjää pelkästään hinnalla, on monta muutakin tekijää. Kaupan sijoittuminen on yksi tärkeimmistä. Kaikki ketjut ovat kiinnostuneita uusista, hyvistä kauppapaikoista ja kisaavat niistä keskenään.

– Kaupassa pitää lisäksi olla siistiä ja esillepano kunnossa. Silläkin on väliä, tervehditäänkö asiakasta hänen astuessaan kauppaan, Heikkinen kuvaa ja ilmoittautuu hyvän palvelukulttuurin puhemieheksi.

Annetaan eväitä onnistua Hyvästä palvelusta Heikkinen siirtyy luontevasti henkilöstöön, joka on hänelle läheinen asia.

– Ihmiset ensin, hän tiivistää.

Säännöllisesti tehtävissä henkilöstökyselyissä POK:n tulokset ovat olleet viime vuosina erittäin hyvät. Suomen innostavimmat työpaikat -maininnan POK on saanut yhdeksän kertaa peräkkäin.

– Meidän on oltava jatkuvasti selvillä esihenkilötyön sisällöistä ja luotava tapoja, joilla kuuntelemme työntekijöitä. Nuorten odotukset työn ja muun elämän yhteenso-

vittamisessa ovat jälleen toisenlaisia, emmekä työnantajana voi sivuuttaa niitä.

Heikkinen muistuttaa myös työnantajamielikuvasta ja -vastuusta. Kilpailu työvoimasta kiihtyy kaupankin alalla, mutta vaikeroimisen sijaan kaupan on kehittävä omaa veto- ja pitovoimaansa.

– Jälleen on lähdettävä perusasioista, kuten siitä, miten uudet työntekijät perehdytetään tehtäviinsä, hän sanoo.

Yksi syy henkilöstökyselyissä menestymiseen on systemaattinen koulutus. POK on viime vuosina valmentanut satoja esihenkilöitään rohkeaan johtamiseen. Sen ideana on jakaa valtaa ja vastuuta tiimeille ja kannustaa niitä itseohjautuvuuteen.

– Koulutuksiin satsaaminen on ollut välttämätöntä. Ihmisille pitää antaa eväitä ja mahdollisuuksia onnistua omassa työssään. Meillä on tiukat tavoitteet, ja jos jokin osa kokonaisuudessa ei toimi, siihenkin pitää uskaltaa tarttua.

”On tarjottu yhä suurempia saappaita” Antti Heikkinen kuvaa itseään kaupan alalle eksyneeksi insinööriksi.

– Opintojen loppuvaiheessa olin vaihdossa Jenkeissä, missä perehdyin kestävään kehitykseen. Palattuani Suomeen mietin uralleni suuntaa ja menin töihin Pohjoismaiseen sähköpörssiin. Diplomityöni käsitteli vakioituja sähköoptioita.

Sähköpörssistä Heikkinen siirtyi ensin SOK:n rahoitusyksikköön ja seuraavaksi ABC-ketjujohtajaksi. Tältä ajalta hän sanoo tuntevansa Suomen kaikki ABC-asemat.

Seuraava steppi oli Turun Osuuskauppa, jossa hän vei maaliin sadan miljoonan

euron investointiohjelman ja viritti liikevaihdon kovaan nousuun.

– Esihenkilöni matkan varrella ovat tarjonneet minulle entistä isompia saappaita ja mahdollisuuksia, hän kuvaa tähänastista 19 vuoden osuuskauppauraansa.

– Urapolkuni ei ole ollut ainakaan tylsä. Se on sisältänyt sattumuksia, ehkä vähän onneakin, kun olen ollut oikeaan aikaan oikeassa paikassa.

Nyt sitten ollaan Pirkanmaalla.

– Turku oli hieno kokemus, mutta se on erilaisessa tilanteessa POK:iin verrattuna. Turussa vein läpi melkoisen muutosmatkan. Pirkanmaalla sain käsiini hyvässä kunnossa olevan osuuskaupan.

– Osuuskauppa ei ole mikään kasvo­ t­on pörssiyritys, vaan teemme työtä tälle alueel­le. Kyllä tämä resonoi minussa, ja haluan pitää ajatusta yllä myös omassa jengissämme.

Omaan polkuunsa johtajana Heikkinen on saanut askelmerkkejä amerikkalaisen John C. Maxwellin kirjoista. Kymmenkunta vuotta sitten Nordic Business Forumissa Helsingissä esiintynyt Maxwell kolahtaa edelleen.

– Hän kirjoittaa varsinkin johtamisen matkasta ja kehittymisestä johtajana. Johtajaksi ei hypätä, vaan johtajaksi tullaan tekojen kautta.

– Koen, että oma tehtäväni on kasvattaa johtajuutta muissa ympärilläni olevissa ihmisissä. Pidin aloitusluennon Tampereelta äskettäin startanneella S-päälliköiden valmennuskiertueella. Sen ensimmäinen oppi oli: en minä vaan me. Tuo kertoo myös omasta ajattelustani. Yksin emme saa aikaan mitään.

”Nyt on hyvä soundi” TAMPEREEN kauppakamarilehdessä aloitettiin vuonna 2008 uusi juttusarja, joka sai nimekseen Profiili. Sarjan ideana on ollut kertoa tunnettujen pirkanmaalaisten johtajien urapolusta, avata heidän johtamistyyliään sekä kurkistaa hienovaraisesti myös heidän henkilökohtaiseen elämäänsä, harrastuksiin ja ilonaiheisiin.

Sarjan ensimmäinen juttu tehtiin Pirkanmaan Osuuskaupan vasta­valitusta toimitusjohtajasta Timo Mäki-Ullakosta.

Helmikuussa 2008 julkaistu juttu alkaa

näin: ”Pirkanmaan Osuuskauppa käy taistelua ­Pirkanmaan päivittäistavarakaupan herruudesta toimitusjohtaja Timo MäkiUllakon johdolla. Kilpailussa ei riitä kevyt näppäily, on luukutettava tosissaan”.

Näppäilyllä ja luukuttamisella viitattiin Mäki-Ullakon harrastukseen kitaransoittoon. Kuuleman mukaan se jatkuu, sillä POK:n henkilöstö lahjoitti hänelle kitaran tämän jäätyä pois toimitusjohtajan tehtävästä viime syksynä.

TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 3

n

2024 15

NÄIN SEN NÄIN

Elinvoimaisen kaupungin syke ei sammu koskaan

Kaikesta hyvästä huolimatta kaupunkikeskusta näyttää menettävän kaupallista vetovoimaansa.

KAUPUNKIEN elinvoimaisuutta voidaan arvioida monin tavoin. Yksi mahdollisuus on tarkastella kaupunkikeskustoja ja niiden toiminnallisuutta. Elävät Kaupunkikeskustat (EKK) ry:n kehittämässä mallissa kaupunkeja mitataan elinvoimaluvulla, jonka laskemisessa tarkastellaan palveluita, työpaikkoja, liiketiloja ja asuntoja sekä niiden määrää ja kehittymistä.

Kyse on määrällisestä mittarista, joka kuvaa kaupungin toimivuutta makrotasolla.

Vuonna 2023 Tampere voitti vertailun Helsinkiin ja Turkuun. Tampere on ollut jo vuosia myös yksi vetovoimaisimpia kaupunkeja sekä muuttajien määrässä että muuttohalukkuudessa. Hienoa kaikkiaan!

Kaupunkien elinvoimaa tulee arvioida myös mikrotasolla, ihmisten arjessa. Kaupunkilaisille, olivatpa he sitten kaupungissa asuvia, asioivia, työssä käyviä, yrittäjiä, matkailijoita tai satunnaisia kulkijoita, elinvoima on arjen sujuvuutta. Arjessa merkittäviä asioita ovat liikkumisen ja asioinnin mahdollisuudet, kaupassakäynnit, ajanviete sekä erilaiset elämistä helpottavat toiminnot ja palvelut. Markkinoinnin kielellä puhutaan tarjoomista.

Kaupungit erottuvat toisistaan tarjoomissa merkittävästi, ja tässäkin vertailussa Tampere on monin paikoin Suomen huippua. Kaupungissa on valinnanvaraa monipuolisesti.

Hyvätkään tarjoomat eivät silti riitä, mikäli niistä ei tiedetä tai niitä ei osata tarjota tai osata käyttää. Kyse on tarjoutumisesta eli kuinka helppoa, nopeaa, edullista tai muuten sujuvaa käyttäjien on tulla kaupunkiin, olla ja elää siellä. Tarjoutumisessa Tampereella on paljon hyvää, mutta myös vielä paljon parannettavaa.

Monelle kaupalle ja palveluyrityksille helppo saavutettavuus on elintärkeää. Tampereella useimmat palvelut ovat lähellä ihmisiä. Julkista liikennettä on kehitetty voimakkaasti esimerkiksi ratikan avulla. Kaupungin keskustaan on noussut hyvälle paikalle uusi monitoimiareena, ja uutta aluekeskusta luodaan Hiedanrantaan.

Ongelmana on, että kaikesta hyvästä huolimatta kaupunkikeskusta näyttää menettävän kaupallista vetovoimaansa. Julkisen liikenteen kehittämisen rinnalla yksityisautoilua on siirretty pois keskustasta ja kadunvarsipysäköintiä on rajoitettu. Tästä ovat kärsineet sellaiset kivijalkakaupat, joiden menestys on perustunut lähellä oleviin pysäköintipaikkoihin. Tarjolla on toki runsaasti keskitettyjä pysäköintilaitoksia, mutta monille kymmenenkin minuutin kävelymatka on liikaa.

Kaupungin yksityisten ja julkisten palvelujen tarjoutumista voitaisiin parantaa huomattavasti palvelualustoilla. Kyse on helppokäyttöisistä sähköisistä ja osin myös fyysisistä paikoista, joissa eri ihmiset ja palveluiden käyttäjät sekä niiden tarjoajat kohtaavat toisensa.

LASSE MITRONEN Työelämäprofessori Tampereen yliopisto

16 TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 3 n 2024

Alustalle voisi koota tietoa palveluista ja arjen tekemisistä esimerkiksi yksinasujille.

Samaan tapaan Tampereelle muuttava koiranomistaja voisi löytää alustalta näppärästi koirapuistot, eläinlääkärit, koiraystävälliset ravintolat ja kahvilat. Niin ikään uusille opiskelijoille, pyöräilijöille tai yrittäjille kootut tarjoutumiset olivat helposti saatavilla Tampere tänään -alustalta. Mallia voisi ottaa vaikkapa Bostonista.

Tavoitteena tulisi olla, että paremman tarjoutumisen avulla Tampereen syke ei sammu koskaan.

#osaajiatöihin | Tampereen Aikuiskoulutuskeskus | www.takk.fi

työelämän kumppani Tarjoamme liiketoiminnan ja henkilöstön osaamisen kehittämispalvelut mittatilaustyönä. Valttejamme ovat joustavuus sekä yritys- ja yksilökohtaiset räätälöinnit.

Työyhteisön kehittämiseen toimialasta riippumatta sopivat mm.

• Toimiva työyhteisö • Hyvinvoiva työntekijä • Kulttuurienvälinen osaaminen työyhteisössä • Asiakaskokemuksen kehittäminen ja palvelumuotoilu • Lähiesimiestyön ammattitutkinto • Johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto.

Lisätiedot takk.fi/yrityksille

Ota yhteyttä ja kerromme lisää!

Olli-Pekka Tuomi, puh. 044 7906 230 Kimmo Rintala, puh. 044 7906 240 Rosa Hyvönen, puh. 044 7906 428 Kati Kauranen, puh. 044 7906 379 s-postit muotoa etunimi.sukunimi@takk.fi

TIKANMAA

KIERTOTALOUDEN UUSI VALTAKUNTA Tikanmaa on Lassila & Tikanojan uusi ja moderni kiertotalouskeskus Tarasten alueella. Tikanmaan ansiosta kykenemme palvelemaan Pirkanmaan yritysasiakkaita entistäkin tehokkaammin.

KEHITÄMME YRITYKSESI KIERRÄTYSTÄ LT.FI/TIKANMAA

LT.FI/TIKANMAA

TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 3

n

2024 17

YRITYS PIRKANMAALLA

Tammerneon Oy n Yrittäjäneuvos Markku Kosken­

niemi perusti yhtiön vuonna 1967.

n Yhtiön nykyisenä toimitus­

johtajana aloitti 1.2.2024 Timo Mattila, joka toimi aiemmin myynti- ja varatoimitusjohtajana. n Mattila on pääomistaja, muina osakkaina ovat Brawo Group Oy sekä piakkoin toteuttavan osake­ järjestelyn jälkeen myyntijohtaja Marko Mäkitalo ja tuotantojohtaja Marko Kolehmainen. n Tammikuussa päättyneen tilikauden liikevaihto oli 5,7 miljoonaa euroa. Tuotannosta noin kolmannes menee vientiin. n Tammerneon valmistaa, asentaa, huoltaa ja modernisoi mainos­ torneja ja -pyloneita, irtokirjainja kotelovalomainoksia, opasteita, myymäläilmeitä ja digitaalisia mainospintoja.

– Isot valomainospylväät tehdään kestämään vuosia.

Liiketilojen sisämiljööt sen sijaan uusiutuvat tiheämmällä tahdilla, joten näemme siellä valtavan kasvupotentiaalin tuotteillemme, sanoo Timo Mattila.

Tammerneonissa uskotaan vahvasti kasvuun Liki 60 vuotta toiminut valomainostalo Tammerneon Oy on historiansa aikana nähnyt nousuja ja laskuja.

Yrityksessä tehtiin äskettäin omistajaorganisaation muutos ja meneillään on myös strategiapäivitys, jonka uskotaan johtavan uuteen, merkittävään kasvuun. Muutosta johtaa helmikuun alussa yhtiön pääomistajana ja toimitusjohtajana aloittanut Timo Mattila.

18 TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 3 n 2024

E

Teksti ja kuvat Jari Runsas

desmennyt yrittäjäneuvos Mark­­ ku Koskenniemi perusti Tammerneon Oy:n vuonna 1967.

Viime vuosituhannella ja vielä 2000-luvun alussa yhtiö tuli tunnetuksi etenkin huoltoasemaketjujen valomainosten toteuttajana. Kotimaassa se oli alan johtava toimija, ja myös vienti Eurooppaan oli avautunut. Unkariin Tammerneon perusti jopa oman tehtaan, joka tosin toimi vain nelisen vuotta.

Koskenniemen ikäännyttyä hän toteutti yrityksessä sukupolvenvaihdoksen, jossa Tammerneonin johtoon astui hänen tyttärensä aviopuoliso Harri Salminen. Yrityksestä tuli osa Koskenniemen ja Salmisen perheiden omistamaa Tamware-konsernia.

– Oma historiani Tammerneonissa alkoi virallisesti vuonna 2016. Edellisenä syksynä Dimedia Mediatehtaan Tomi Harmonen ja Timo Eerola ottivat yhteyttä ja tulivat tapaamaan minua Turkuun. He kertoivat tehneensä aiesopimuksen Tammerneonin ostosta ja kysyivät kiinnostustani lähteä vetämään yrityksen myyntitoimintoja, tuore toimitusjohtaja Timo Mattila kertoo.

– Toimittuani itsekin alalla jo vuosia tunsin yrityksen entuudestaan. Minun oli helppo tehdä nopea päätös, ja loppuvuonna 2015 perehdyin talon tapoihin. Liiketoimintakauppa julkistettiin tammikuussa 2016.

Dimedia oli toiminut Tammerneonin ja Tamwaren kanssa samoissa tiloissa jo helmikuusta 2011, joten kaupan osapuolet tunsivat toisensa hyvin. Tamware halusi tuolloin Sal-

misen johdolla keskittyä liikkuvan kaluston ovijärjestelmäliiketoimintaansa, jonka parissa se edelleen toimii.

Uusi kasvustrategia kirkastaa vientitavoitteita Kolmikon johdolla Tammerneon jatkoi yhtenä Pohjois-Euroopan merkittävistä valomainostaloista kahdeksan vuoden ajan. Eerolan eläköitymissuunnitelmat käynnistivät omistusjärjestelyt, joissa Timo Mattilasta leivottiin pääomistaja. Samalla Brawo Group Oy tuli yhtiön osaomistajaksi ja Mattila siirtyi myynti- ja varatoimitusjohtajan roolista vetovastuuseen.

– Myyntiorganisaatiomme johtoon kutsuttiin Marko Mäkitalo, joka aloitti viime vuoden maaliskuussa myyntijohtajana. Lisäksi Marko Kolehmainen kutsuttiin myyntipäälliköksi viime vuoden kesäkuussa ja nyt hän otti vetovastuun tuotantojohtajana. Molemmat ovat kokeneita ammattilaisia, ja pian heistä tulee myös yhtiön osaomistajia, Timo Mattila kertoo.

Parhaillaan Tammerneonin hallituksessa viimeistellään strategiaan pohjautuvaa liiketoimintasuunnitelmaa. Uuden kasvustrate­ gian osana on kirkastaa yhtiön asemaa kansainvälisillä markkinoilla. Kasvua haetaan myös laajentamalla liiketoimintaa kauppojen ja liikepaikkojen sisämiljööpalveluihin.

– Liikkeet näyttävät tänään hyvin erilaisilta kuin vaikkapa viisi vuotta sitten. Kauppaa, jossa ei olisi minkäänlaisia mainoksia tuskin on olemassakaan. Panostukset tähän uuteen liiketoiminta-alueeseen ovat tärkeä osa kasvustrategiaamme ja myös Brawon mukaantulo tuo toimintaamme arvokkaan lisän. Yhdessä meillä on entistä paremmat mahdollisuudet tarjota ­asiakkaillemme koko-

naisvaltaisia sisätilailmeen kehittämisen palveluita, Mattila arvioi.

Kolmannes tuotannosta vientiin

Asiakaspalvelu avainasemassa

Tammerneonin tammikuussa päättyneen tilikauden liikevaihto oli 5,7 miljoonaa euroa.

Tuotannosta noin kolmannes menee vientiin.

– Viimeisin merkittävä kansainvälinen kauppa on nelivuotinen sopimus Tukholman metron opasteiden uusimisesta. Miljoonien arvoinen sopimus kattaa kaikki Ruotsin pääkaupungin sata metroasemaa. Pohjoismaat ovat meidän tärkeimpiä vientimaitamme, ja neuvotteluja vastaavista kaupoista on vireillä, Timo Mattila paljastaa.

Kotimaassa Tammerneon toteutti vastaavanlaisen urakan Länsimetrolle, kun se valmisti opasteet kaikille kahdeksalle asemalle. Jonoon laitettaessa opasteita oli yhteensä noin kolme kilometriä.

Yksi Tammerneonin viime vuosien ylpeydenaiheista ja merkittävimmistä referensseistä on Nokia Arenan näkyvyyspalveluiden rakentaminen. 13 tonnia painavan mediakuution lisäksi Tammerneon toimitti areenalle noin 400 led-näyttöä sekä katsomoita kiertävät led-nauhascreenit, joita on yhteensä noin 600 metriä.

– Alkaneella tilikaudella haemme merkittävää liikevaihdon kasvua. Liikevaihtoa tärkeämpää on kuitenkin kannattavuus. Kasvu tulee vaatimaan investointeja niin koneisiin ja laitteisiin kuin henkilöstöön. Kehitettäviä asioita on paljon, joten meidän on vielä priorisoitava asioita.

Kilpailu valomainosalalla on koventunut vuosi vuodelta.

– Teknisesti ledien tulo neonputkien korvaajaksi 2000-luvun alussa oli suurin mullistus alalla vuosikymmeniin. Sen jälkeen ei olekaan tapahtunut mitään uutta. Kaikilla valomainosvalmistajilla alumiini ja akryyli ovat yhä pääraaka-aineita, eikä tuotantotavoissakaan ole merkittäviä eroja, Timo Mattila sanoo.

– Kilpailussa pärjätäkseen on hallittava koko ketju aina myynnistä tuotteen suunnitteluun, valmistamiseen ja asennukseen. Todellinen kilpailuetu löytyy tästä kokonaisuudesta. Useimmiten tilaukset liittyvät asiakasyrityksen ilmeen muutokseen tarkasti mää­ riteltynä ajankohtana, jolloin kaikilla osaalueilla aikataulutuksen pitää onnistua täydellisesti.

Toisin kun yleisesti ajatellaan, valomainosten valmistaminen on hyvin pitkälle käsityötä.

– Vaikka meillä on erilaisia koneita ja laitteita, tuotannossamme ei ole robotin robottia. Tuotteet valmistetaan hyvin räätälöidysti, ja se edellyttää tarkkaa käsityötä. Jokainen asiakkaan tuote on tyyliltään ja kooltaan erilainen. Osaava henkilökunta onkin meille valtava voimavara. Meillä on useita pitkän linjan tekijöitä, jotka osaavat ja tuntevat prosessin yksityiskohtaisesti. Isona haasteena on tuon osaamisen siirto seuraaville sukupolville. Haluamme olla kehityksen kärjessä, kun uusia innovaatioita tulee markkinoille.

Valomainokset ovat usein isokokoisia ja hyvin tarkasti asiakaskohtaisesti räätälöityjä.

Jokainen asiakkaan tuote on tyyliltään ja kooltaan erilainen. Valmistus onkin hyvin pitkälti käsityötä.

Sisämiljööuudistuksista odotetaan kassavirtaa Ulos asennettavat valomainokset – kuten korkeat mainospylonit – tehdään kestämään kymmeniä vuosia. Matkan varrella niitä uusitaan lähinnä yritysilmeen vaihtuessa. Sen sijaan sisämiljööt muuttuvat nopeampaan tahtiin.

– Näemme niissä valtavan potentiaalin.

Muutoksia tehdään paljon nopeammassa tahdissa, ja meillä on kaikki edellytykset toteuttaa niin liiketilojen laajempia kokonaismuutoksia kuin pienempiä, kohdennettuja ilmeen uudistuksia.

– Tavoitteenamme on tuottaa yhä enemmän valomainostuotteita tehostetun toiminnan ja investointien mukaisesti. Vuoden 2027 liikevaihtomme ylittää kymmenen miljoonan euron rajan, Timo Mattila toteaa.

Uusi omistajaporras uskoo vahvasti tavoitteiden myös toteutuvan.

– Meillä on hallituksessa ja johtoryhmässä todella innostunut henki, joka näkyy kaikessa toiminnassamme. Koronat, sodat, lakot ja muut vastaavat ovat asioita, joihin emme voi vaikuttaa. Niihin on vain sopeuduttava parhaalla mahdollisella tavalla. Omaan tekemiseemme voimme vaikuttaa, ja me näemme edessämme paljon enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia.

TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 3

n

2024 19

TAMPEREEN

KAUPPA KAMARI effet.fi

Seuraava printtilehti ilmestyy 25.9.2024 Teemana koulutus

Hieno Tilaisuus -kokonaisuus

Ota yhteyttä mediamyyntiin, Saarsalo Oy: • Erika Iijanen, 044 246 4564, erika.iijanen@saarsalo.fi • Timo Lepistö, 044 534 9878, timo.lepisto@saarsalo.fi

glaston.net

punamusta.com

ansiomerkit.fi

We create wellbeing from cleanliness and build a sustainable future

Kai Niinimäki Asset Manager 040 729 8144 kai.niinimaki@varma.fi

Katso alueen vapaat tilat:

Finlaysonin alue tarjoaa puitteet liiketoimintasi kasvuun.

toimitilat.varma.fi/finlaysoninalue

TARTU TILAISUUTEEN Finlayson Meetings on uusi täyden palvelun kokous- ja tapahtumakeskus Tampereen sydämessä.

20 TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 3 n 2024

ja järjestä ikimuistoinen tapahtuma. Meillä viihdytte aamusta iltaan asti.

Varaa tilasi nyt!

finlaysonmeetings.fi

MYYNTI JA MARKKINOINTI

Manselainen menestys on lastattu markkinoinnilla RIEVÄKYLÄSTÄ on kehkeytynyt luovien ihmisten rento innovaatiokaupunki, jonka verenkierrossa on edelleen jotain hyvin tamperelaista. “Meikä Mansesterilla” on erinomainen brändi, jota halutaan kokea ja kuluttaa.

Lehtitiedon mukaan jos tuote ei ole ­”made in ­Tampere”, se jää helpommin kivijalassa ­hyllylle.

Menestys on nouseva spiraali, jonka keskiössä ovat luotettavat paikalliset kumppanuudet ja toimitusketjut. Omalta alueelta ostetut työ ja tekeminen luovat osaamista sekä kone- ja koulutusinvestointeja, jotka parantavat laatua ja palveluita entisestään. Samalla turvataan työvoiman saatavuus: kun yrityksissä on ­töitä, on helpompi saada myös tekijöitä. Samassa muuttoautossa tulee opettajia ja terveydenhuollon ammattilaisia, joita myös puolisoiksi kutsutaan.

Menestyksestä saa kiittää myös brändien ja markkinoinnin tekijöitä. Tamperelaiset toimistot tekevät erinomaista jälkeä konseptoi­ dessaan, sanoittaessaan ja kuvittaessaan.

Henkinen mielenmaisema on vahva ja laaja: ­tamperelaisessa bränditoimistossa puhutaan sekä punavuorta että puumalaa.

Menestys ei ole tullut sattumalta: siihen on vaadittu oikeita tekijöitä, rohkeaa näkemystä ja kovaa osaamista. Suomen kiinnostavimmat menestystarinat luodaan tällä hetkellä Tampereella! Oman kylän toimistojen kanssa on myös helppo toimia kasvotusten. Lähituotteet ovat olleet pinnalla jo pitkään. Lähimarkkinointi rakentaa menestystä sinulle ja säteilee koko alueelle.

Tutkimusten mukaan Tampereelle on matala kynnys tulla ja täällä viihtyy mukavasti. Siitä puheen ollen, tiesithän, että ensi vuonna laki edellyttää kynnyksen madaltamista myös ­digitaalisissa palveluissa? Esteettömyysdirektiivi laajentaa saavutettavuuden kattamaan myös yksityissektorin, jolloin esimerkiksi yli 10 työntekijän ja 2 miljoonan euron liikevaih-

Tamperelaisessa bränditoimistossa puhutaan sekä punavuorta että puumalaa.

toluokan yritysten verkkokauppojen on täytettävä A- ja AA-tason esteettömyyden vaatimukset.

Saavutettavuus tarkoittaa sitä, että mahdol­ lisimman moni voi käyttää verkkosivuja ja mobiilisovelluksia mahdollisimman helposti.

Saavutettavuus on osa digitaalista yhdenvertaisuutta ja se tutkitusti luo kannattavaa liiketoimintaa.

ANNAMAIJA FLINKKILÄ-LEHTONEN Kirjoittaja on bränditoimisto Roihu Inc:n perustaja ja toimitusjohtaja

Tampereen menestys on rakennettu kahdesta asenteesta: “tehdään hyvin” ja “tulevaisuus tehdään tänään”. On katsottu rohkeasti ylihuomiseen enemmän kuin eiliseen. Mitä jos tamperelaiset yritykset tunnettaisiin jatkossa myös poikkeuksellisen hyvästä digitaalisesta saavutettavuudesta? Se olisi luonteva osa paremman huomisen tekemistä. Lähitoimisto voi olla paitsi saavutettavuuden asiantuntija myös fyysiseltä sijainniltaan ja henkiseltä yhteydeltään paremmin saavutettavissa.

Käytetään vetovoima hyväksi vahvistamalla alueen pitovoimaa ja työpaikkoja. Luodaan tamperelaisin voimin juuri sitä mistä meidät tunnetaan: rentoa, luotettavaa ja määrätietoista elämää.

TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 3

n

2024 21

Teollisuusyritysten käsitykset vastuullisuudesta ovat muuttuneet ­viime vuosina hurjasti. Korulauseet ovat vähentyneet, eikä päästöja hiilijalanjäljenlaskentaan asennoiduta enää viherpiipertämisenä.

CSRD-direktiivi aloitti teollisuuden toimitusketjujen läpivalaisun

S

Teksti Päivi Eskelinen

anonta ”pakko on paras muusa” pätee tässäkin muutoksessa, mutta on kehitystä tapahtunut muutenkin, arvioi Atte Borgenström.

Hänen yrityksensä Reforest Finland Oy oli varhain liikkeellä aloittaessaan hiilijalanjäljen hallinnan ja vastuullisuusraportoinnin palvelujen tarjoamisen jo viitisen vuotta sitten.

– Silloin saatettiin sanoa, että viherpiiperrys ei kiinnosta.

– Ympäristövastuullisuuden ja liiketoiminnan välillä ei nähty kovinkaan selvää yhteyttä. Voi sanoa, että suurin ymmärryksen muutos on tapahtunut juuri tässä.

Borgenströmin mukaan laiva alkoi kääntyä, kun Suomi asetti kunnianhimoisen hiilineutraaliustavoitteensa vuoteen 2035. Kun vastuullisuusraportointidirektiivi Corporate Sustainability Reporting Directive (CSRD) hyväksyttiin Euroopan parlamentissa kesäkuussa 2022, yrityksissä ryhdyttiin konkreettisiin toimiin.

CSRD hyväksyttiin osaksi Suomen lainsäädäntöä viime vuonna. Se asettaa kestävyysraportointivelvoitteita sadoille suo­ma­ lais­yrityksille jo vuonna 2024. Yli 500 hengen pörssiyritykset ovat velvollisia raportoimaan toimintakertomuksessa vastuullisuudestaan direktiivin ja kestävyysraportointi­ stan­dardien mukaisesti.Vuonna 2025 CSRD koskee yli 50 miljoonan liikevaihdon pörs­ si­yri­tyksiä, ja seuraavana vuonna se ulottuu kaikenkokoisiin pörssiyrityksiin, pienimpiinkin.

– Vauhti on sanalla sanoen kova ja EU:n ohjaus voimakasta.

Selvitys ja seminaari alihankkijoiden tueksi Atte Borgenström kertoo, että CSRD-direktiivi velvoittaa tänä ja ensi vuonna vielä suhteellisen pientä yritysjoukkoa. Tätä näkyvämpi seuraus direktiivistä on, että päämiehet ovat alkaneet selvittää oman arvoketjunsa toimintaa.

22 TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 3 n 2024

– Toimittajilta ja alihankkijoilta kysytään tietoja yllättävänkin tarkkaan. Havaintojen mukaan kysytään vähän eri asioita ja vähän eri tavalla. Alihankintayrityksissä on harvemmin omaa ympäristö- tai vastuullisuushenkilöä, joten monet kokevat olevansa pulassa kysymysten edessä.

Reforest selvitti kuluvan vuoden alussa Tampereella toimivien päämiesten vastuullisuusraportoinnin tilaa Business Tampereen ja Tampereen kauppakamarin toimeksiannosta.

Selvitykseen osallistuivat Metso, Cargotec, Sandvik, Glaston, Agco Power ja Valmet.

Tulokset esiteltiin Konepajasektorin kasvavat vastuullisuusvaatimukset -seminaarissa helmikuussa.

– Selvityksen ja seminaarin tavoitteena oli avata konkreettisesti suurimpien päämiesten aikatauluja, suunnitelmia ja vaatimuksia, jotta toimitusketjut pystyvät parantamaan omia valmiuksiaan.

Vastuullisuustyöhön on totuttu Selvityksessä päämiehiltä kysyttiin laajasti heidän toimintansa vastuullisuudesta ja hiilijalanjäljestä, toimittajien vastuullisuudesta sekä omista tavoitteista. Borgenström huomauttaa, että pienen otannan takia tulokset ovat suuntaa antavia, mutta näyttää siltä, että yritykset ovat keskenään samankaltaisessa tilanteessa.

– Kaikissa on tehty vastuullisuustyötä melko pitkään, keskimäärin viisi vuotta, ja jokainen yritys laskee hiilijalanjälkeään. Vastuullisuustyöhön on osoitettu hyvin henkilöresursseja, ja vastuullisuus ja bisnes näyttävät keskustelevan keskenään sujuvasti, Borgenström luettelee.

Selvityksessä keskityttiin pitkälti päästöihin, mutta Borgenström muistuttaa, että vastuullisuusraportointi on paljon muutakin.

– Se sisältää ympäristön sekä sosiaalisen ja hallinnollisen vastuun. Tällöin mukana on esimerkiksi työntekijöihin liittyviä asioita, diversiteettiä sekä veron- ja palkanmaksuun kuuluvia asioita. Myös arvoketjun vastuullisuutta arvioidaan entistä tarkemmin.

– Jos toimittajan kohdalla nousee punainen lippu eli syntyy epäily vaikkapa lapsityövoimasta tai toimintaa on riskimaaksi luokitellussa maassa, yhteistyön jatkuminen on vaakalaudalla. Samalla tavoin jos toimittaja on haluton yhteistyöhön tai kyvytön toimittamaan dataa, se voi olla syy asiakassuhteen lopettamiseen.

Suomalaisille yrityksille vaatimukset ovat olleet toistaiseksi kohtalaisen helppoja täyttää. Toimitaan eettisesti oikein ja työnantajavelvoitteet hoidetaan.

Kunnianhimoisia tavoitteita Borgenström kertoo, että kaikki selvityksen yritykset ovat asettaneet kovia päästövähennystavoitteita.

– Kaikilla on vuoteen 2030 kunnianhimoiset tavoitteet, jopa lupaus hiilineutraaliudesta, mikä merkitsisi toimittajienkin päästöttömyyttä. 50 prosentin leikkausta luvataan, lisäksi on pienempiä lupauksia.

– Tavoitteiden saavuttamisessa on tekemistä, sillä ei riitä, että ollaan itse hiilineutraaleja. Myös ostettavien tuotteiden ja logistiikan on oltava päästöttömiä, myös oman liikematkustuksen.

Tällä hetkellä kaikki päämiehet keräävät tai alkavat kerätä dataa toimittajiltaan.

– Sillä, onko toimittajan hiilijalanjälki iso vai pieni, ei ole vielä merkitystä, eikä korkea päästötaso ole syy vaihtaa toimittajaa.

– Lähitulevaisuudessa myös toimittajan on kyettävä päästöjensä vähentämiseen päämiehen tavoitteiden mukaisesti. Yleistäen voi sanoa, että yleensä teollisuusyrityksessä

Jos CSRD velvoittaa yritystäsi vuonna 2025: n Selvitä CSRD-vaatimukset n Selvitä asiakkaasi vaatimukset n Viestitä vaatimukset ja aikataulut

arvoketjullesi

n Aloita datan keruu toimitusketjusta heti! n Laske oma hiilijalanjälkesi n Huolehdi ESG-raportointi kuntoon n Hoida Code of conduct ja muu pakollinen

dokumentaatio kuntoon

Jos olet CSRD-yrityksen strateginen toimittaja:

n Selvitä asiakkaasi vaatimukset n Laske oma hiilijalanjälkesi n Määritä, miten CO2-päästöt kohdistetaan

asiakkaalle tai komponentille

n Laadi hiilitiekartta n Ala kerätä dataa asiakkaan

vaatimista asioista n Laadi vastuullisuusstrategia n Tarkista, käyttävätkö toimittajasi vastuullisuuden luokittelujärjestelmiä, kuten Ecovadista tai SBTi:tä n Hoida Code of conduct ja muu pakollinen dokumentaatio kuntoon

VAPRIIKKI ROKKAA! Juice Leskinen Coitus Int. ja Alwari Tuohitorvi lähtivät kesällä 1975 yhteiselle kiertueelle, jonka nimeksi tuli Manserock.

Tästä sai nimensä ilmiö, joka valloitti koko Suomen.

Tule tutustumaan Manserockin tarinaan ja tekijöihin!

YLI 10 NÄYTTELYÄ YHDELLÄ LIPULLA!

Lähde: Reforest Finland Oy

Y LÖ J Ä RV I

Vapaa

Varattu

Logistinen napakymppi!

3

TAMPERE - H

Kolmenkulm

antie

omista päästöistä vain kymmenen prosenttia syntyy omalla tontilla, mutta 90 prosenttia päästöistä tulee toimittajaketjusta.

Selvityksen mukaan eurooppalaiset toimittajat ovat Aasiaa edellä, Pohjoismaat edelläkävijöitä ja autoteollisuuden toimittajat kärkikastia.

– Haasteltavilla saattoi olla satoja, jopa tuhansia toimittajia ympäri maailmaa, myös riskimaissa. Kaikkiin ei voida olla yhteydessä yhdellä kertaa, joten toimittajia kategorisoidaan eri tavoin ja vastuullisuudelle olennaisia toimittajia analysoidaan jatkuvasti.

MUSEOKESKUS VAPRIIKKI | ALAVERSTAANRAITTI 5, TAMPERE PUH. 03 5656 6966 | LIPUT 15/7€ | VAPRIIKKI.FI

ELSINK

KOLMENKULMAN

I

yritystontit Ylöjärvellä VARATAAN NYT!

Reforest Finland on saanut nimensä yrityksen alkuperäisestä ideasta kompensoida päästöjä kotimaisella metsityksellä sen sijaan, että päästöjä hyvitettäisiin esimerkiksi afrikkalaiseen ympäristöhankkeeseen. ­ – Huomasimme, että yrityksillä oli valtava tarve saada apua päästöjensä määrittämisessä, joten aloimme tarjota myös päästölaskentaa, Atte Borgenström kertoo.

Timo Isolähteenmäki, p. 050 351 6507 Tanja Vuori, p. 050 437 1281 Inkeri Remsu, p. 044 423 5233

ylojarvenyritystontit.

TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 3

n

2024 23

LAKI JA TALOUS

AINO RANTANEN PwC I Senior Manager | Tax services

IIRIS LAPPALAINEN PwC I Senior Manager | Legal

Vaihtoehtoja yhtiöittämistarpeisiin YHTIÖITTÄMINEN ei tarjoa ratkaisuja ainoastaan julkiselle sektorille vaan myös osakeyhtiö tai sen omistajat voivat hyötyä monin tavoin yhtiöittämällä toimintoja erillisiin yhtiöihin.

Yhtiön ja sen omistajien strategisten tavoitteiden saavuttaminen voi edellyttää esimerkiksi omistuksen järjestelyä konsernimuotoon ja eri toimintojen tai esimerkiksi kiinteistöomaisuuden eriyttämistä toisistaan poikkeavien rahoitustarpeiden ja riskienhallinnan näkökulmasta. Tämä voi helpottaa myös taloudellisten tunnuslukujen seurantaa ja vertailua kilpailijoiden toimintaan.

Tarve yhtiöittämiselle syntyy usein myös tilanteissa, joissa halutaan sitouttaa tietyn liiketoiminnan avainhenkilöitä osakeomistuksin tai ennakkotoimena sukupolvenvaihdokselle. Myös jos jonkin liiketoiminnan osan myynti voisi tulla kysymykseen tulevaisuudessa, yhtiöittäminen voi tapauskohtaisesti mahdollistaa verovapaan luovutuksen.

Yhtiöittäminen voidaan teknisesti toteuttaa usealla eri tavalla, ja toteutus on pohdittava huolella tapauskohtaisesti. Osakeyhtiöissä yhtiöittäminen toteutetaan

usein joko jakautumisella tai liiketoimintasiirrolla. Joskus myös kauppa saattaa olla tarkoituksenmukainen.

Osittais- ja kokonaisjakautumisessa jakautuva yritys siirtää varojaan, velkojaan ja vastuitaan yhdelle tai useammalle vastaanottavalle yhtiölle ja vastike tästä kokonaisuudesta annetaan jakautuvan yh­tiön osakkeenomistajille. Jakautuminen on lähtökohtaisesti yleisseuraanto eli jakautuvan yhtiön varat, velat ja muut velvoitteet siirtyvät sellaisenaan vastaanottavalle yhdelle tai useammalle yhtiölle. Osakeyhtiölaki (624/2006) mahdollistaa myös niin kutsutun yhtiöittämällä toteutettavan jakautumisen. Tällöin jakautuva yhtiö saa jakautumisvastikkeena vastaanottavan yhtiön osakkeita, ja näin vastaanottavista yhtiöistä syntyy jakautuvan yhtiön tytäryhtiöitä. Annettavan vastikkeen näkökulmasta yhtiöittämällä toteutettava jakautuminen muistuttaakin Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain (360/1968) 52 d §:n mukaista liiketoimintasiirtoa, mutta yleisseuraantoluonne voi tuoda myös verotuksellisia hyötyjä.

Liiketoimintasiirto tarkoittaa järjestelyä, jossa yhtiö luovuttaa joko kaikki tai yhteen tai useampaan liiketoimintakoko-

naisuuteen kohdistuvat varat, niihin kohdistuvat velat sekä varaukset siirtyvää toimintaa jatkavalle yhtiölle. Liiketoiminnan apporttina siirtävä yhtiö saa vastikkeeksi vastaanottavan yhtiön uusia osakkeita tai sen hallussa olevia omia osakkeita.

Liiketoimintasiirto ei ole juridiselta luonteeltaan yleisseuraanto, joten siirrettävät varat ja velat tulee yksilöidä luovutuksen yhteydessä tarkasti, sillä vain mainitut erät siirtyvät. Liiketoimintasiirrossa sopimusten ja velkojen siirtymiseen vastaanottavalle yhtiölle tarvitaan sopimuskumppanin sekä velkojien nimenomainen suostumus. Myöskään liiketoimintakauppa ei ole juridiselta luonteeltaan yleisseuraanto, vaan se edellyttää kaupassa siirtyvien erien yksilöimistä vastaavasti kuin liiketoimintasiirrossa.

Kaupalla toteutetusta yhtiöittämisestä aiheutuu lähtökohtaisesti aina tuloveroseuraamuksia, kun taas edellä mainitut yritysjärjestelyt ovat tiettyjen edellytysten täyttyessä toteutettavissa ilman välittömiä verovaikutuksia. Ennen järjestelyihin ryhtymistä on hyvä hakea Verohallinnolta sitova ennakkokannanotto siitä, soveltuvatko säännökset suunnitteilla olevaan järjestelyyn.

.aKehitystä snahat akskoska okoska k ätsytahansa. tihtahansa. eK Kehitystä

e nilnOsutuluoK KoulutusOnline KoulutusOnline

tädyöl atsenilnOsutuluoK niramakappuaK Kauppakamarin KoulutusOnlinesta löydät ire aKauppakamarin iskutuluokokkrev nKoulutusOnlinesta aKoulutusOnlinesta miokilav najaal Kauppakamarin löydät laajan löydät laajan valikoiman verkkokoulutuksia eri koska tahansa. aamo ätiheK .niisiettiovat aj niiskuKehitystä tsonniik valikoiman verkkokoulutuksia eri kiinnostuksiin ja kiinnostuksiin omaaeri !niav ässlaajan im itsavavalikoiman tsuoj aja jottavoitteisiin. iat isverkkokoulutuksia ötsölikneKehitä h aj

Kehitystä koska tahansa.kiinnostuksiin tavoitteisiin. omaa ja henkilöstösi taitoja ja henkilöstösiKehitä taitoja joustavasti missä vain! ja tavoitteisiin.

Kehitä omaa

KoulutusOnline

joustavasti missä vain! joustavasti missä vain! ja henkilöstösi taitoja

KoulutusOnline

KoulutusOnlinesta löydät fi.enilnosuKauppakamarin tuluok

koulutusonline.fi

laajan valikoiman verkkokoulutuksia eri

kiinnostuksiin ja tavoitteisiin. Kehitä omaa Kauppakamarin KoulutusOnlinesta löydät ja henkilöstösi taitoja joustavasti missä vain! koulutusonline.fi 74.laajan 31 4202.2.91valikoiman verkkokoulutuksia eri 1 ddni.4210_uluO_501x841_enilnOsutuluoK n 24 kiinnostuksiin TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 3 2024 ja tavoitteisiin. Kehitä omaa KoulutusOnline_148x105_Oulu_0124.indd 1 ja henkilöstösi taitoja joustavasti missä vain!

19.2.2024 13.47

AI DRIVEN PRODUCTIVITY

TEKOÄLYLLÄ TUOTTAVUUTTA

VALMISTAVAN TEOLLISUUDEN KOLME TÄRKEINTÄ PÄIVÄÄ

1.-3.10.

TAMPEREEN MESSUJA URHEILUKESKUS

ALIHANKINTA.FI

TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 3

n

2024 25

Tampereen kauppakamari uudisti CRM-järjestelmänsä, näkyvin muutos koskee verkkosivuja

T

ampereen kauppakamari on uusinut viime talven kestäneessä projektissa asiakkuuden- ja tapahtumanhallinnan CRM-taustajärjestelmänsä.

Uusi Salesforce CRM -järjestelmä otettiin käyttöön 16. huhtikuuta.

Järjestelmäuudistus ei koske Hyväksytty hallituksen jäsen (HHJ) -koulutuskokonaisuutta.

– Uudistuksen tavoitteena on ollut entistä paremmat ja sujuvammat palvelut jäsenillemme. Uusi CRM tarjoaa nykyaikaisen alustan tiedonjakamiselle ja toisaalta hyvät mahdollisuudet kehittää kauppakamarin palveluja jäsenistön tarpeiden mukaan, sanoo järjestelmäuudistuksen projektipäällikkö Katriina Nousiainen Tampereen kauppakamarista.

Kauppakamarin kumppanina uudistuksessa on ollut digitaaliseen myyntiin erikoistunut konsulttiyhtiö Columbia Road Oy. Uudistuksessa kauppakamarin tapahtumanhallintajärjestelmä vaihdettiin Lyytiin.

– Verkosto- ja muihin tapahtumiin ilmoittautuminen on Lyytissä helppoa, ja ilmoittautumissivujen, kutsujen ja palautekyselyjen ilme on muuttunut entistä modernimmaksi.

– Uutena ominaisuutena tapahtumiin ilmoittautumisessa on otettu käyttöön osallistujan läsnäolotieto. Reaaliaikaisena se auttaa mitoittamaan tilaisuudet osallistujamäärien mukaan ja tukee näin tavoitettamme toimia vastuullisena tapahtumanjärjestäjänä. Samalla kartutamme tilastotietoa no show -ilmiöstä, Nousiainen kertoo.

Verkkosivujen ilme raikastui Näkyvin muutos uudistuksesta koskee kauppakamarin verkkosivuja. Uudistuneen visuaalisen ilmeen lisäksi tavoitteena on ollut parantaa sisältöjen saavutettavuutta ja käytettävyyttä mobiililaitteilla.

Verkkosivuilla julkaistaan entiseen tapaan tietoa kauppakamarin tapahtumista, palveluista ja koulutuksista sekä vaikutta-

misesta ja edunvalvonnasta Pirkanmaalla.

Verkkosivuston uudistaminen jatkuu vielä tämän kevään ajan, joten sivustolla voi näkyä hetkellisesti puutteita.

Myöhemmin tänä keväänä julkaistaan Tampereen kauppakamarilehden verkkosivujen uudistunut ilme, joka myötäilee kauppakamarin uusia verkkosivuja. Kaikesta entisestä ei tässäkään ole luovuttu, vaan esimerkiksi paperilehdestä tutut juttutyypit (pää­kirjoitus, artikkelit, Näin sen näen, Myynti ja markkinointi, Laki ja talous) säilyvät uudistuneenkin verkkolehden sivuilla.

Ensi syksystä lähtien tarjoamme uuden alustan näköislehden lukemiseen. Tästä tiedotetaan erikseen.

Päivityksiä ilmeeseen ja ominaisuuksiin on tulossa myös Kamarin uutiset -uutiskirjeeseen sekä koulutus- ja sähköpostimarkkinointiin.

– Tervetuloa tutustumaan uudistuneisiin verkkosivuihimme ja käyttämään palveluitamme. Odotamme innolla käyttäjäpalautettanne, Katriina Nousiainen sanoo.

Kevätkokous 20.5.2024 11:00-13:00, Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Kutsut lähetetään sähköpostitse huhtikuussa toimitusjohtajille/yksikönjohtajille.

Kevätkokousesitelmä: Risto E. J. Penttilä Trump tulee - Onko Suomi valmis?

Hallitustyöstä kiinnostuneiden oma tapahtuma, Hallituspaikka, tulee taas!

Save the date 7.11.2024. Osta lippusi etuhintaan 199 € (+ Ticketmasterin käsittelykulut) koodilla HHJ2024.

Lue lisää: hallituspaikka.fi 26 TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 3 n 2024

KAUPPAKAMARI KOULUTTAA 2024

Kauppakamari kouluttaa – osaaminen yrityksen voimavaraksi

Kouluttajina toimivat alansa osaavat ammattilaiset, jotka varmistavat, että saat aina ajantasaisimman tiedon.

Kauppakamareiden jäsenorganisaatioiden henkilöstö osallistuu koulutuksiin jäsenetuhinnalla. Aktiiviselle opiskelijalle suosittelemme kausikorttia, jolla voi osallistua jopa kymmeneen enintään päivän pituiseen etäkoulutukseen vuodessa.

Lisätietoja kausikortista kauppakamarikauppa.fi.

Kauppakamarin koulutukset tarjoavat monipuolisen kattauksen ajankohtaista ja käytännönläheistä tietoa yrityksille – tarjonnasta löytyy vaihtoehtoja koko henkilöstölle! Pituudet vaihtelevat puolen päivän koulutuksista laajempiin valmennuskokonaisuuksiin.

Suorana lähetettäviin koulutuksiin voit helposti osallistua omalta koneeltasi.

LISÄTIEDOT JA ILMOITTAUTUMINEN KOULUTUKSIIMME: www.tampereenkauppakamari.fi/koulutus tai www.kauppakamarikauppa.fi (vain striimit) info@tampereenkauppakamari.fi (03) 230 0555

Kouluttajana toimii Jukka Säikkälä.

Hänellä on kokemusta tavaravientiin liittyvissä asiakirjavaatimuksissa ja ulkomaankaupan määräyksissä eri organisaatioissa on yli 25 vuoden ajalta ja hän myös vastaa uudesta Viennin maatieto -teoksesta, joka kuuluu Kauppakamaritiedon Ulkomaankauppa & Maatieto -osioon.

Vientikaupan ajankohtaispäivä to 23.5.2024 klo 9-16, Technopolis Yliopistonrinne n EU:n asettamat vientirajoitukset

ja pakotteet n USA:n asettamat pakotteet ja niiden vaikutukset suomalaisten yritysten vientiin n USA:n ja Kiinan kauppapoliittiset kiistat ja niiden vaikutukset n Venäjään kohdistuvat pakotteet ja pakotteiden kiertämisen tunnistaminen n EU:n vapaakauppasopimukset ja niiden hyödyntäminen vientikaupassa – sopimuksiin liittyvät alkuperäselvitykset ja tuotteen alkuperän määräytyminen n Tullinimikkeet – oikean tullinimikkeen käytön tärkeys vientikaupassa

n Yhteenvetoa vientikaupassa

tarvittavista keskeisistä asiakirjoista – kauppalasku, pakkausluettelo, tuotekohtaiset sertifikaatit jne. n Kauppakamarien myöntämät asiakirjat – Euroopan unionin yleinen alkuperätodistus, ATA carnet -tulliasiakirja n Vientiasiakirjojen laillistaminen ja vahvistaminen n Kuljetuksissa huomioitavaa – Incoterms -toimituslausekkeet, tavarankuljetusvakuutukset ja ISPM 15 -standardi n Brexitin tuomat muutokset asiakirjamääräyksiin Isoon-Britanniaan vietäessä

n Hyödyllisiä tietolähteitä, jotka

helpottavat vientikauppaan valmistautumisessa: Tullin Fintaric-, Euroopan komission Access2Markets- ja KauppakamariTiedon Viennin maatieto -verkkopalvelut n Team Finland -verkoston tarjoamat digitaaliset palvelut vientiyrityksille – työkalut viennin ja kansain­ välistymisen eri vaiheisiin Jäsenhinta 420 euroa (+ alv), normaalihinta 840 euroa (+ alv).

Ilmoittaudu mukaan: www.tampereenkauppakamari.fi/koulutus

TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 3

n

2024 27

HHJ-KURSSI on hallitustyön tehokas ja käytännönläheinen tietopaketti hallitustyötä jo tekeville ja siitä kiinnostuneille. Kurssi soveltuu hyvin myös toimitusjohtajille, yrittäjille, muille johtavassa asemassa oleville, rahoittajille ja kuntayhtiöiden hallitusjäsenille. Kurssilla käsitellään hallituksen kokoonpano, rooli, vastuut, riskienhallinta ja työmuodot erityisesti pk-yrityksen näkökulmasta ja vahvasti käytäntöön soveltaen yritysesimerkkien kautta.

HHJ-kurssi on myös mainio paikka verkostoitua.

Lisätiedot ja ilmoittautuminen hhj.fi

HHJ-kurssin suorittaneilla on oikeus ilmoittautua suosittuun HHJ-TUTKINTOON, joka on oppimiskokemus ja hallitustyöosaamista mittaava koe. Tutkinto koostuu ennakkotehtävistä ja tutkintopäivästä.

HHJ-PUHEENJOHTAJAKURSSI on hallitustyöosaamista syventävä, keskusteleva kurssi hallituksen puheenjohtajille ja puheenjohtajuudesta kiinnostuneille. Kurssilla käsitellään hallituksen johtamista ja ryhmädynamiikkaa sekä puheenjohtajan roolia yrityksen tulevaisuuden, tuloksellisuuden, laillisuuden ja tarkoituksenmukaisuuden varmistajana.

HHJ PRO on Suomen laajin hallitustyön koulutusohjelma. Se on tarkoitettu HHJ-koulutusta ja hallituskokemusta hankkineille hallitustekijöille ja hallitusammattilaisuudesta kiinnostuneille.

Haluatko tietää lisää?

Tervetuloa kuulolle maksuttomaan, valtakunnalliseen verkkotilaisuuteen to 16.5. klo 14–15.

Ilmoittaudu hhj.fi ➜ tapahtumat

Varaa paikkasi syksyn HHJ- ja HHJ-puheenjohtajakursseilta!

HHJ 2024/09 • Kurssi järjestetään lähikoulutuksena Tampereella l Tiistai-iltapäivisin 27.8., 3.9., 10.9., 17.9. ja 24.9.

HHJ 2024/10 • Kurssi järjestetään lähikoulutuksena Tampereella l Keskiviikkoisin (ja yhtenä tiistaina) 9.10., 23.10.,

29.10., 6.11. ja 13.11

HHJ 2024/11 • Kurssi järjestetään lähikoulutuksena Tampereella l Tiistaisin (ja yhtenä keskiviikkona) 5.11., 12.11.,

20.11., 26.11. ja 3.12.

Perheyrityspainotteinen HHJ-Puheenjohtajakurssi 2024/09 Tampere l To 5.9. klo 11.15–16.30 ja pe 6.9. klo 8.30–16.00 l Kurssi järjestetään internaattitoteutuksena; sisältää

majoituksen kurssiohjelman lisäksi. Hotellimajoitus ja tarjoilut (lounaat, kahvit, torstain illallinen ja hotelliaamiainen) sisältyvät kurssin hintaan.

HHJ-Puheenjohtajakurssi 2024/11 Tampere l Ke 27.11. klo 11.15–16.30 ja to 28.11. klo 8.30–16.00

28 TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 3 n 2024

Kaikki käymäni HHJ-koulutukset ovat olleet hyviä, mutta tämä oli erityinen.

Ennakkotehtävät, ohjelma, luonnoijat, opinnäytetyö – kaikki mietitty tarkkaan.

Sain odotuksilleni ja sijoitukselleni täyden vastineen.

Toni Koskinen, HRS Advisors Oy, valmistui HHJ Pro 3 -ohjelmasta 15.3.2024.

KAUPPAKAMARI KOULUTTAA 2024

UUDET JÄSENET Kevään tutkintopäivässä 20.3. HHJ-tutkinto­ lautakunnan puheenjohtaja Pia Pursiainen ja ennakkotehtävien tarkastajista Katri Sipilä ja Olli Manninen keskustelevat strategiatyön ja talouden ennakkotehtävien oikeista ratkaisuista.

Oppimiskokemuksena kiitelty HHJ-tutkinto järjestetään syksyllä 2024 seuraavasti:

HHJ-tutkinnon suorittaneita on jo 8143!

l Ilmoittautuminen on nyt avoinna ja

ilmoittautumisaika päättyy 12.9.2024.

l Ennakkotehtävävaihe alkaa 16.9. ja päättyy 7.10.2024. l Tutkintopäivä 20.11.2024 klo 10.15–16.15.

Tutkintopäivä järjestetään etäyhteyksin.

Ennakkotehtävien tarkastajat purkavat kaikki neljä ennakkotehtävää seminaarityylisesti.

Iltapäivällä on varsinainen monivalintakoe.

Neljäs toteutus alkaa 26.9.2024!

HHJ Pro on HHJ-kurssin, -tutkinnon tai -puheenjohtajakurssin suorittaneille ja jo kokemusta hankkineille hallitustekijöille tarkoitettu Suomen laajin hallitusosaamisen kehittämisohjelma.

Tampereella on järjestetty tähän mennessä kolme HHJ Pro -koulutusohjelmaa.

Laaja kehittämisohjelma sisältää kahdeksan lähipäivän lisäksi hallitustyöaiheisen opinnäytetyön, jonka ohjaajana toimii yritysoikeuden tenure track -professori Janne Ruohonen.

Ohjelman ja opinnäytetyön hyväksytysti suorittanut on oikeutettu käyttämään HHJ Pro -nimikettä.

JAKSO I: ARVONTUOTTO // 26.–27.9.2024 JAKSO II: ENNAKOINTI // 14.–15.11.2024

Adalia Oy, ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus Aku’s Factory Ltd, esittäviä taiteita palveleva toiminta Avekmet Oy, alumiini-ja teräsrakenteiden valmistus.

Betoco Asunnot Oy, asuin- ja muiden rakennusten rakentaminen eGate Smart Building Innovation Oy, rakentamisen olosuhdevalvonta ja data-analytiikka/ IoT Evomax Oy, työstökoneiden tukkukauppa Finn Teräsrakennepalvelut Oy, teräsrakenteet tarvittaessa konepajasuunnittelusta aina valmiisiin asennuskokonaisuuksiin saakka.

Finncont Oy, muovipakkausten valmistus Golf Sun, lvi/golfsimulaattorit Hastema Oy / Neste Toijala, huoltamotoiminta Ilmastointi - Pihlaja Oy, lämpö-, vesijohto- ja ilmastointiasennus Kaanaan Kaivin Oy, rakennuspaikan valmistelutyöt Lanterra Oy, muut koulutusta antavat yksiköt Mainostoimisto Aate Oy, mainostoimistot Mainostoimisto Ard In Oy, mainostoimistot Maslag Oy, kivenmurskaus/kuonankäsittely -projektivienti.

Navakka Group Oy, atk-laitteisto- ja ohjelmistokonsultointi Niparmi sisälogistiikka Oy, teollisuuden ja varaston kalustaja NK-Yhtymä Oy, kertotalouden keräilyvälineet ja kierrätysteollisuus Normiopaste Oy, liikennemerkkien ja -opasteiden ja liikenteen ohjaus- ja turvalaitteiden suunnittelu-, valmistus-, myynti- ja huoltotoiminta Novacast Oy, painevalettujen alumiinikomponenttien valmistus Oittisen Tila Oy, yhdistetty kasvinviljely ja kotieläin­talous (sekatilat) Otoplug Oy, laboratorio- ja sairaanhoitovälineiden tukkukauppa Oy Pme-Trading Ltd, pintakäsittelylaitteet Piha- ja maanrakennus Koski Oy, rakennuspaikan valmistelutyöt Pirkan Rakentajapalvelu Oy, muu muualla luokittelematon erikoistunut rakennustoiminta Pirkanmaan Yritysvälitys Oy, yritysvälitys RS Huolto Oy, moottoriajoneuvojen huolto ja korjaus (pl. renkaat) Solid Investment Oy, sijoitusneuvonta ja varainhoito Solnet Finland Oy, aurinkovoimalat yrityksille/kaupungeille/ kunnille katolle tai maahan. Lisäksi konsultointi kaikkeen aurinkovoimaloihin liittyen.

Sähköpalvelu Tuomo Koivuniemi Oy, sähkötyöt Sähkötyö Törmälä Oy, sähköasennus Tampereen Julkisivutekniikka Oy, asuin- ja muiden rakennusten rakentaminen Terramek Oy, porapaalutukset ja tukiseinät, ankkurointi.

Tietohuone Oy, liikkeenjohdon konsultointi Tilaisuus Villa Sofia Oy, elämykset: juhlat ja virkistyspäivät Tmi Niko Nylund, valintamyymälä Tmi TT Hyytinen, Neste-K-kauppias Tulosfix Oy, tilitoimistopalvelut Töölön Vire & Voima Oy, yhdistetyt toimistopalvelut U-Rakennus Oy, rakentaminen ja rakennusalan työntekijöiden vuokraus Vihanneslinja Oy, juures-, vihannes- marja- ja hedelmätukkukauppa WasaTalent Oy, muut henkilöstön hankintapalvelut

JAKSO III: SUORITUSKYKY // 23.–24.1.2025 JAKSO IV: KESTÄVYYS // 20.–21.3.2025

TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 3

n

2024 29

– Oli mahtavaa jakaa ajatuksia ja kokemuksia –muiden Oli mahtavaa jakaa kanssa perheyrittäjien ajatuksia kokemuksia ja havaita,jamiten samanlaisten muiden kanssa arjessa, asioidenperheyrittäjien kanssa painiskelemme ja havaita, mitensanoo. samanlaisten Anni Karppinen asioiden kanssa painiskelemme arjessa, Anni Karppinen sanoo.

Ylöjärveläisessä hydraulisiin laitteisiin erikoistuneessa hydraulisiin Dynaset Oy:ssä on vauhti Ylöjärveläisessä laitteisiin päällä.

Perheyrityksessä tehtiin runsas erikoistuneessa Dynaset Oy:ssä on vauhti vuosi sitten sukupolvenvaihdos, kun vuonpäällä.

Perheyrityksessä tehtiin runsas na 1986 Dynasetin perustanut ja sitä vuosi sitten sukupolvenvaihdos, kunvuosivuonkymmenet luotsannut Reijo Karppinen na 1986 Dynasetin perustanut ja sitä vuositeki tilaa työnsä jatkajille. kymmenet luotsannut Reijo Karppinen teki tilaa työnsä jatkajille.

– Reijo ei jäänyt välitilaan tarkkailemaan, siirsi vastuun heti seuraavalle suku–vaan Reijo ei jäänyt välitilaan tarkkailemaan, polvelle, sanoo Anni Karppinen.

Hän ja vaan siirsi vastuun heti seuraavalle sukuveljensä sanoo Atte Karppinen ovat nykyään polvelle, Anni Karppinen.

Hän ja yhtiön pääomistajia.

Anniovat on Dynasetin veljensä Atte Karppinen nykyään uusi toimitusjohtaja, ja Atte yritykyhtiön pääomistajia. Anni onjohtaa Dynasetin sen varusteluja huoltotoimintaa. uusi toimitusjohtaja, ja Atte johtaa yrityksen varustelu- ja huoltotoimintaa.

Asiat eivät tietenkään tapahtuneet kertarytinällä, vaan sukupolvenvaihdosta valAsiat eivät tietenkään tapahtuneet kertamisteltiinvaan kaikessa rauhassa. Samalla mierytinällä, sukupolvenvaihdosta valtittiin Dynasetin hallitustyöskentelyä.

Se misteltiin kaikessa rauhassa. Samalla mieei ollut kovinkaan aktiivista, sillä operatiitittiin Dynasetin hallitustyöskentelyä.

Se vinen toiminta oli haukannut ajankäytöstä ei ollut kovinkaan aktiivista, sillä operatiiaina leijonanosan. vinen toiminta oli haukannut ajankäytöstä aina leijonanosan.

– Halusimme muutosta, mutta emme oitienneet,muutosta, miten se tehtäisiin.

–kein Halusimme mutta emme oi-

kein tienneet, miten se tehtäisiin.

Koulutus varmaan auttaa tässäkin asiassa, Dynasetissa tuumattiin.

Hyväksytty Koulutus varmaan auttaaEnsiksi tässäkin asiassa, hallituksen jäsen HHJ-perheyrityskurssin Dynasetissa tuumattiin.

Ensiksi Hyväksytty hallituksen jäsen HHJ-perheyrityskurssin

kävi Atte ja viime syksynä oli Annin vuoro.

Molemmat aikovat osallistua tänä keväänä kävi Atte ja viime syksynä oli Annin vuoro. vielä HHJ-tutkintoon.

Molemmat aikovat osallistua tänä keväänä vielä HHJ-tutkintoon.

– Kun Atte palasi HHJ-kurssilta, hänellä oli ajatuksia.

Aloimme soveltaa niitä, –hurjasti Kun Atte palasi HHJ-kurssilta, hänellä oli mutta vielä innokkaammin sovelsimme, hurjasti ajatuksia. Aloimme soveltaa niitä, kun itse palasin HHJ-kurssilta.

Atte totesimutta vielä innokkaammin sovelsimme, kin monesti, että mitä minä sanoin! kun itse palasin HHJ-kurssilta. Atte totesikin monesti, että mitä minä sanoin!

Yksi Aten mukanaan tuomista kehitysajatuksista oli ollut omistajastrategia, Yksi Aten mukanaan tuomista kehitysjollainen hänen mielestään kannattaisi ajatuksista oli ollut omistajastrategia, tehdä Dynasetissakin. jollainen hänen mielestään kannattaisi

tehdä Dynasetissakin.

– En ensiksi ymmärtänyt sen hyötyä, kun HHJ-kurssilla asiaan, –mutta En ensiksi ymmärtänyt tutustuin sen hyötyä, vakuutuin ja innostuin.

Ymmärsin, etteivät mutta kun HHJ-kurssilla tutustuin asiaan, kolme ranskalasta viivaa ehkä riitäkään, vakuutuin ja innostuin.

Ymmärsin, etteivät Anni Karppinen naurahtaa. kolme ranskalasta viivaa ehkä riitäkään,

Anni Karppinen naurahtaa.

Omistajastrategiaa luodaan nyt Dynasetin perheneuvostossa,luodaan joka on perustettu Omistajastrategiaa nyt Dynasetin hallituksen rinnalle.

Ideaon perheneuvostosperheneuvostossa, joka perustettu ta on kotoisin HHJ-kurssilta. hallituksen rinnalle.

Idea perheneuvostos-

ta on kotoisin HHJ-kurssilta.

– Hallituksessamme on nykyään yksi ulkojäsen, ja haluamme pitää joitakin –puolinen Hallituksessamme on nykyään yksi ulkoasioita perheen Määrittelemme puolinen jäsen, jasisäisinä. haluamme pitää joitakin omistajastrategian tavoitteet ensin keskeasioita perheen sisäisinä. Määrittelemme omistajastrategian tavoitteet ensin keske-

nämme. Ja koska olemme aika voimakkaita mielipiteissämme, aiomme nämme.

Ja koska olemme aikahankkia voimakkaifasilitaattorin saattamaan työnhankkia alusta pita mielipiteissämme, aiomme täen oikeille raiteille, Anni Karppinen kertoo. fasilitaattorin saattamaan työn alusta pitäen oikeille raiteille, Anni Karppinen kertoo.

Perheyritysten liitto tarjoaa fasilitointia omistajaperheen keskusteluihin, jotka voiPerheyritysten liitto tarjoaa fasilitointia vat liittyä omistajastrategian lisäksi omisomistajaperheen keskusteluihin, jotka voitajien tavoitteisiin ja arvoihin, sukupolvenvat liittyä omistajastrategian lisäksi omisvaihdokseen sekäja perheja omistajaneutajien tavoitteisiin arvoihin, sukupolvenvoston toimintaan. vaihdokseen sekä perhe- ja omistajaneuvoston toimintaan.

Anni sai mielestään hyvät opit HHJ-perheyrityskurssilta.

Anni sai mielestään hyvät opit HHJ-perheyrityskurssilta.

– Perheyrityksissä omistajat tekevät töitä savessa, joten ote asioihin oli kurs–kädet Perheyrityksissä omistajat tekevät töitä sillakin käytännöllinen.

Toki visiointia – tai kädet savessa, joten ote asioihin oli kursunelmiakäytännöllinen.

– ja strategisiaToki tavoitteita käsitelsillakin visiointia – tai tiin sopivassa mitassa. Esimerkkejä käyunelmia – ja strategisia tavoitteita käsiteltettiin paljon, ja mikä parasta, ne olivat tiin sopivassa mitassa.

Esimerkkejä käyenimmäkseen tettiin paljon, jajuuri mikäperheyrityksistä. parasta, ne olivat enimmäkseen juuri perheyrityksistä.

– HHJ-kurssilla minussa heräsi ajatus toivielä joskusminussa toisen yhtiön –mia HHJ-kurssilla heräsihallituksesajatus toisa.

Minulla voisi olla annettavaa vaikkapa mia vielä joskus toisen yhtiön hallituksesviennin rakentamisessa. sa.

Minulla voisi olla annettavaa vaikkapa viennin rakentamisessa.

Lue koko tarina hhj.fi Lue koko tarina hhj.fi

Tutustu Perheyritysten liiton kanssa järjestettäviin HHJ-kursseihin ja HHJ-puheenjohtajakursseihin osoitteessa hhj.fi ja ilmoittaudu mukaan!

Tutustu Perheyritysten liiton kanssa järjestettäviin HHJ-kursseihin ja HHJ-puheenjohtajakursseihin osoitteessa hhj.fi ja ilmoittaudu mukaan!

hhj.fi hhj.fi

30 TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 3 n 2024

Laadukkaasti, asiakasta kuunnellen

TILINTARKASTUS-, VERO- JA MUUT ASIANTUNTIJAPALVELUT www.moore.fi Ota yhteyttä p. 020 794 0480 tampere@moore.fi

Tilitoimisto Tampere

Etsitkö uutta kumppania?

050 532 1622 • www.tilimanager.fi

Suomen Asianajajaliiton jäsenyrityksiä Asianajotoimisto Alfa Oy Hämeenkatu 20 A, 6. Krs, 33200 TAMPERE p. 03 3142 9000 alfalaw.com Yrityksen lakipalvelut Oikeudenkäynnit Talojuristit.fi Perintösuunnittelu

Asianajotoimisto Applex Oy Rautatienkatu 21 C 33100 Tampere Puh. 010 2999 471 info@applex.fi www.applex.fi Eversheds Sutherland Kauppakatu 7 33200 Tampere Puh. 010 684 1500 etunimi.sukunimi@ eversheds.fi www.eversheds.fi Asianajotoimisto Facta Oy Tuomiokirkonkatu 15 A 8 33100 Tampere Puh (03) 230 3000 toimisto@asianajofacta.fi www.asianajofacta.fi

JARI HYTTI

Asianajotoimisto Jari Hytti Aleksis Kiven katu 10 E 33210 Tampere Puh. (03) 273 0145 jari.hytti@jarihytti.fi www.jarihytti.fi

Koskikatu 7 A 1, 33100 Tampere, puh. 029 360 1200 www.kak-laki.fi

Keskustori 5 | 33100 Tampere 050 571 7327 www.merkuriuslaw.fi Asianajotoimisto Tempo Hämeenkatu 15 B 33100 Tampere Puh. (03) 3123 5100 www.tempolaw.fi

TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 3

n

2024 31

Koe maksamisen uusi ulottuvuus OP:n kansainvälisen maksuliikkeen palvelut ovat uudistuneet. Tuomme turvallisuutta maksamiseen aina Näsinneulalta Berliiniin ja autamme suojautumaan riskeiltä – minne ikinä maksatkin.

Varmemmin, älykkäämmin ja nopeammin. op.fi/kansainvalisetpalvelut

Palvelun tarjoavat osuuspankit ja OP Yrityspankki Oyj