Tampereen kauppakamarilehti 3/2024 by K2TRE

KAUPPA TAMPEREEN

KAMARI EN MINÄ VAAN ME

Rakentamisen

elpyminen siirtyi

vuodella I 8

ANTTI HEIKKINEN NOUDATTAA

ERIKOISVARUSTELLUT

GLC EDITION -MALLIT.

TOIMINTAMATKA SÄHKÖLLÄ JOPA 120 KM.

Tutustu uusiin GLC AMG Edition ja Premium Edition -malleihin nyt meillä. Edistyksellinen hybriditeknologia, jatkuva 4MATIC-neliveto, reilut sisätilat sekä vahva varustelu maksimoivat mielenrauhan ja ajonautinnon kaikissa olosuhteissa.

GLC ladattava hybridi on saatavana sekä SUV- että Coupé-mallina.

Lue lisää veho.fi/edition-mallit

AMG Edition -mallissa vakiovarusteina mm.

• AMG Line -sisätila ja -ulkopuoli

• Etuistuimien mukavuuspaketti

• Pysäköintipaketti, sis. peruutuskameran

• DISTRONIC -aktiivinen etäisyysvakionopeussäädin

• LED High Performance -ajovalot

• 19” kevytmetallivanteet

GLC 300 e 4MATIC A AMG Edition alk. 76 990 € | Toimintamatka sähköllä jopa 120 km

GLC 300 e 4MATIC A Coupé AMG Edition alk. 82 491 € | Toimintamatka sähköllä jopa 119 km

Mercedes-Benz GLC 300 e 4MATIC A AMG Edition kokonaishinta alk. 76 989,52 € (sis. alv:n, arvioidun autoveron ja toim.kulut 600 €). Vapaa autoetu 1 245 €/kk, käyttöetu 1 110 €/kk. CO2-päästöt 12 g/km (WLTP), EU-keskikulutus 0,5 l/100 km. Huolenpitosopimus 3 vuodeksi kiinteällä kk-maksulla alk. 64 €/kk.

Mercedes-Benz GLC 300 e 4MATIC A Coupé AMG Edition kokonaishinta alk. 82 490,52 € (sis. alv:n, arvioidun autoveron ja toim.kulut 600 €). Vapaa autoetu 1 325 €/kk, käyttöetu 1 190 €/kk. CO2-päästöt 12 g/km (WLTP), EU-keskikulutus 0,5 l/100 km. Huolenpitosopimus 3 vuodeksi kiinteällä kk-maksulla alk. 64 €/kk. Lämpötila, ajo-olosuhteet, auton kuormaus sekä kuljettajan ajotapa voivat vaikuttaa auton toimintamatkaan, akun kapasiteettiin ja suorituskykyyn. Pidätämme oikeudet muutoksiin.

Huolto:

Pysäköinnin tarve ei vähene Tampereella

TAMPEREEN kauppakamarin tämän vuoden vaikuttamissuunnitelmassa on maakuntatason tavoitteiden lisäksi Tampereen keskustan kehittämisen tavoitteita. Olemme halunneet varmistaa, että kaksi isoa kokonaisuutta, pysäköintipolitiikan päivitys ja keskustan liikennejärjestelmäsuunnitelma, ovat oikean suuntaisia. Näistä pysäköintipolitiikan päivitys oli äskettäin lausuntokierroksella.

Vaikuttamissuunnitelmassa olemme linjanneet, että liikennejärjestelmäsuunnitelman ja pysäköintipolitiikan on oltava tasapainoinen kokonaisuus, jolla viedään eteenpäin muun muassa keskustan maanalaisen pysäköinnin visiota.

Pysäköintipolitiikan suuria suuntaviivoja linjattiin edellisen kerran kymmenen vuotta sitten. Nyt päivitystä tehdään kaupungissa, joka on muuttunut valtavasti. Tampereen väestö on kasvanut ennätyksellisen nopeasti. Myös keskustan työpaikkojen määrän ennustetaan kasvavan edelleen. Kaupunkiliikenteeseen on tullut kokonaan uusi liikennemuoto, Tampereen ratikka. Lisäksi mikroliikkuminen on kasvanut merkittävästi, ja erilaiset lähettipalvelut asettavat uudenlaisia tarpeita.

Nyt käsillä oleva luonnos tarjoaa hyvät suuntaviivat pysäköinnin kehittämiselle. ”Maailman toimivinta pysäköintiä ihmisille ja yrityksille” on hyvä otsikko visiolle. Työtä varten on tehty myös laajaa sidosryhmätyötä ja haastateltu reilut 200 yritystä.

Visiossa luodaan kuitenkin pohjaa ajatukselle, että autoilu vähenee ja auton omistustarve olisi jotenkin muutoksessa. Samanlaista toiveajattelua esitettiin myös edellistä pysäköintipolitiikkaa tehtäessä. Silloin toiveita asetettiin yhteiskäyttöautoille. Jokainen edistyksellinen kaupunkikehittämisen visionääri tiesi kertoa, kuinka auton omistus ei ole enää tulevaisuutta ja taloyhtiöiden pihoilla on yhteiskäyttöautoja, joita asukkaat voivat lainata. Epäilijöitä pidettiin menneisyyteen takertujina.

Niin vain kävi tälläkin kertaa, että boomerit olivat oikeassa. Yhteiskäyttöautot eivät ole lyöneet läpi. Useat yhteiskäyttöautoja tarjoavat palveluntarjoajat ovat vetäytyneet Suomesta tai lopettaneet toimintansa. Säädösympäristömme piti huolen siitä, että Suomesta ei tullut liikkumispalveluiden kärkimaata. Ylipäätään auton omistamisessa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Pysäköinnin tarpeen vähenemiselle ei ole siis perusteita.

Luonnoksessakin viitataan tutkimukseen, jonka mukaan pysäköinnin olosuhteisiin ollaan pääosin tyytyväisiä. Tämän pitää olla lähtötaso. Pysäköintiä ei saa heikentää, vaan päinvastoin. Pysäköintipaikkoja voidaan lisätä alkuvaiheessa tehostamalla nykyisten pysäköintipaikkojen käyttöä ja etenemällä kohti maanalaisen pysäköinnin laajentamista. Toinen pysäköintipolitiikkaan liittyvä asia on tietysti pysäköintinormi. Autopaikkojen rakentamiseen on tuotu joustavuutta esimerkiksi opiskelija-asuntokohteissa ja vanhusten palvelutaloissa. Joustava normi on hyvä asia, jos se toteutetaan hyvin ja johdonmukaisesti. Se vaatii kuitenkin jatkuvaa dialogia kaikkien toimijoiden, erityisesti urakoitsijoiden kanssa.

Normeissa on tärkeää, että jos poikkeuksia sallitaan, kohtelun tulee olla tasavertaista. Poikkeusmenettelyille pitää olla selkeät ohjeet eikä käsittelevien virkamiesten kesken saa syntyä tulkintaeroja. Valitettavasti moni Tampereella hankkeita toteuttanut taho tietää, että tämä on aito riski.

54. vuosikerta ISSN 0782-3541 (painettu), ISSN 1458-4417 (verkkolehti)

Julkaisija ja kustantaja Tampereen kauppakamari

Technopolis Yliopistonrinne II, Kalevantie 2, 33100 Tampere puhelin (03) 230 0555 www.tampereenkauppakamari.fi Päätoimittaja Antti Eskelinen, Tampereen kauppakamari

Toimitussihteeri Päivi Eskelinen, puhelin 040 189 6569, paivi.eskelinen@tampereenkauppakamari.fi Ilmoitusmyynti Saarsalo Oy, Erika Iijanen, puhelin 044 246 4564, erika.iijanen@saarsalo.fi

Ulkoasu ja ilmoitusaineistot Tiina Lautamäki, aineisto@tampereenkauppakamarilehti.fi Painopaikka PunaMusta Tampere Oy Painos 11 000 kpl

Pysäköintiä ja liikennejärjestelmää uudistetaan kaupungissa, joka on muuttunut valtavasti.

Jakelu Lehti postitetaan Tampereen kauppakamarin jäsenille ja sidosryhmille sekä jaetaan kattavasti yrityksiin Pirkanmaallla Lehden osoiteasiat reetta.heinonkoski@tampereenkauppakamari.fi Kannen kuva Olli-Pekka Latvala

Seuraava lehti ilmestyy 25.9.2024 www.tampereenkauppakamarilehti.fi

MARKUS SJÖLUND

Johtaja Tampereen kauppakamari

JUNE 11–12

Tampere Exhibition and Sport Centre

Itsepetoksen suloinen helppous

MAALISKUUN 27. päivänä kuoli tutkija, psykologi ja nobelisti, josta oli tullut aikuisen elämäni sankari. Hänen nimensä on Daniel Kahneman

Suomalainen media sivuutti Kahnemanin kuoleman nopeasti. Helsingin Sanomien muistokirjoituksessa oli yhdeksän kappaletta, joista yksi käytettiin tuhinaan siitä, ettei taloustieteen Nobel ole oikeastaan Nobel lainkaan.

Kahneman sai minut ymmärtämään ihmisen ajattelun harhoja tavalla, jonka perusteella monet taloudellisen päätöksenteon oudot piirteet muuttuivat järkeenkäyviksi.

Hänen tunnetuin teoksensa Ajattelu, nopeasti ja hitaasti kaatoi pöyhkeän käsityksen omasta rationaalisuudestamme. Kahnemanin mukaan ihmisen ajattelu jakautuu kahteen moodiin, Systeemeiksi 1 ja 2. Kuvittelemme tietenkin, että perusteellisen ajattelun harkitseva Kakkonen olisi hallitseva ja hätäisiin päätöksiin rientävä Ykkönen jonkinlainen humalainen poikkeus.

Tosiasiassa Kakkonen on liian työläs energiasyöppö. Sen vallassa emme saisi aikaan juuri mitään ratkaisuja: pieninkin detalji pitäisi harkita ja varmistaa. Siksi kuningas on Ykkönen ja päätöksiä tekevä ihminen olemukseltaan heuristinen, siis oikova ja vaistonvarainen.

Daniel Kahneman ansaitsi Nobelinsa. Hänen löydöstensä merkitys on erityisen suuri yritystoiminnalle. Otetaan esimerkiksi kolme klassikkoa.

Jos ihminen saa valittavakseen sadan euron varman palkinnon tai 200 euroa 50 % riskillä, useimmat tyytyvät sataseen. Mutta jos vaakakupissa on satasen varma menetys ja 50 % riski menettää 200 euroa, valitsemme riskipitoisemman option. Voitoissa kaihdamme riskiä, tappioissa hyväksymme sen helpommin.

Kahneman todisti myös havainnollisesti, miten suljetun piirin – vaikkapa hyvin toimivan yrityksen hallituksen – ennustukset ovat yleensä tuomittuja kompastumaan liialliseen optimismiin. Tämä kannattaa muistaa silloin, kun teemme investointia tai liiketoimintasuunnitelmaa tai valitsemme liikekumppania. Projektit maksavat aina enemmän ja tuottavat vähemmän kuin uskomme.

”Monien organisaatioiden suurin vaara on käsillä silloin, kun päätöksenteon hetki koittaa,” hän sanoi.

Perustelut päätökselle pitäisi seuloa väsymättömän kriittisesti, mutta samaan aikaan päättäjien pitää uskoa asiaansa ja olla samassa veneessä. Miten hallita epäilystä halvaantumatta? Usein näppärin ratkaisu on pieni, toiveikas itsepetos siitä, että ”nyt tarvitaan vain lujaa tahtoa”.

Kahnemanin ajatus ankkuriluvuista on puhdasta kultaa silloin, kun teemme kauppaa yrityksestä, asunnosta tai autosta.

Suljetun piirin – vaikkapa hyvin toimivan yrityksen hallituksen – ennustukset ovat yleensä tuomittuja kompastumaan liialliseen optimismiin.

Olen tehnyt yliopistolla pari kertaa opiskelijoilla kokeen. Annan lapun, jossa pyydän heitä arvioimaan, maksaako ”neliovinen saksalainen henkilöauto” keskimäärin yli vai alle 40 000 euroa. Ja vielä: kuinka paljon he arvioivat sen tarkalleen maksavan.

Ikävä kyllä koekaniinit eivät tiedä, että lappuja on kahdenlaisia. Toisessa tämä ankkurihinta on 40 000 euroa ja toisessa 60 000. Arvasittekin jo: neljänkympin kupongeissa vastaajat arvioivat autojen tarkan hinnan eri tavalla kuin vertailuryhmässä.

Se joka pääsee määrittelemään ankkurihinnan, on niskan päällä. Juuri niin helppoja olemme.

NIMITYKSIÄ

Harri Airaksinen Brysselin EU-toimiston johtoon

TAMPEREEN ja Pirkanmaan EUsuhteen hoitaminen uudistuu. Tehtävä siirtyy Business Tampereelle, joka vastaa jatkossa Tampereen ja Pir kanmaan EU-edunvalvonnasta, kumppanuuksien kehittämisestä ja rahoituksen aktivoinnista.

Business Tampereen nykyinen toimitusjohtaja Harri Airaksinen siirtyy Brysseliin Tampereen ja Pirkanmaan edustajaksi ja EU-toimiston johtajaksi. Business Tampereelle palkataan uusi toimitusjohtaja, jonka haku aloitetaan sisäisesti. Uuden toimitusjohtajan on määrä aloittaa ensi elokuussa.

EU-suhteen uudistamisella tavoitellaan yhteistyön tiivistämistä sekä kotimaan keskeisten toimijoiden että Brysselin välillä, jotta tieto tulevista rahoitusmahdollisuuksista, lainsäädäntöhankkeista ja sopivista kumppanuuksista on laajasti kaikkien toimijoiden käy tettävissä.

Hallituspartnerien toiminnanjohtaja vaihtuu

AINO-MARI Kiianmies valittu Hallituspartnerit ry:n uudeksi toiminnanjohtajak si. Hän aloittaa tehtävässä 1. ke säkuuta. Aino-Mari Kiianmies on ollut pitkään mukana Hallituspartnereiden alueellisessa toiminnassa, ja hänellä on hallituskokemusta muun muassa SSH Communica tions Security Oyj:sta. Edellisessä työssään hän vastasi Directors´ Institute Finlandin eli DIF:n viestinnästä ja hoiti Boardview-lehden toimituspäällikön tehtävää.

70 miljoonan ja 11 000 neliön investointi Agcon tehtaaseen

YHDYSVALTALAINEN maatalouskoneita valmistava Agco-konserni investoi 70 miljoonaa euroa Nokian Linnavuoressa sijaitsevaan moottoritehtaaseensa. Investoinnin tarkoituksena on kiihdyttää puhtaan energian innovaatioita.

Uudessa puhtaan energian laboratoriossa on määrä testata vaihtoehtoisia polttoaineita, joilla vähennetään työkoneiden päästöjä. Tehdasalueelle rakennetaan lisäksi koulutus- ja vierailukeskus sekä uutta tuotantotilaa sylinterinkansien ja portaattoman voimansiirron osien valmistamiseen. Uudelleenkunnostettujen moottoreiden (remanufacturing) toimitilat laajenevat maalaamolla ja testaustiloilla. Uusien rakennusten pintaala on yhteensä 11 000 neliötä, ja ne valmistuvat tämän ja ensi vuoden aikana.

Pirkanmaalla aloittaa kuusi kuntakummia

PIRKANMAAN yrityskummitoimintaa edistetään uusilla kuntakummeilla. Akaan kuntakummiksi on valittu Tommi Liesniemi (ylhällä vas.), Tampereelle Jukka Isotalo ja Ylöjärvelle Reijo Karppinen. Läntisen pilottiryhmän eli Parkanon, Kihniön, Ikaalisten ja Hämeenkyrön kuntakummiksi on valittu Jouko Suokas (alhaalla vas.). Pohjoisen pilottiryhmän eli Mänttä-Vilppulan, Ruoveden ja Virtojen kuntakummeiksi valittiin Jorma Tirkkonen ja Jarmo Paunu Kuntakummit ovat osa Pirkanmaan Yrityskummien hanketta, jossa tehostetaan yritysten palvelua kummitoiminnan avulla. Palvelukartoituksen mukaan eniten kysyntää kunnissa on säännöllisille neuvontapäivystyksille sekä yksilö- ja ryhmämentoroinneille. Yksittäisistä aiheista esiin nousivat ennakointiosaaminen ja omistajanvaihdokset.

Jocka Träskbäck tähtää elinkeinoelämän ääneksi EU-parlamenttiin

Kaksi kolmannesta Suomen lainsäädännöstä tulee Euroopan unionista, joten parlamentin suomalaisilla edustajilla on suuri vastuu kansallisten etujen ajamisessa. Eurovaaleissa Pirkanmaan kokoomuksen ehdokkaana oleva varakansanedustaja ja sarjayrittäjä Jocka Träskbäck , 50, haluaa ajaa parlamentissa terveen talouden, yrittäjien ja elinkeinoelämän asiaa.

– Suomalaiset yritykset tarvitsevat Euroopan parlamentissa aikaisempaa aktiivisempaa edunvalvontaa. Elinkeinoelämän asioissa 30 vuoden yrittäjäkokemukseni, hallitusammattilaisena toimiminen ja laajat verkostoni ovat tärkeä etu. Yritysten asiaa on helpompi edistää, kun on itse ottanut yrittäjäriskiä, pannut omaisuutensa likoon ja työllistänyt kymmeniä muita, Tampereen kauppakamarissa 15 vuotta mukana ollut Jocka Träskbäck kertoo.

Eurovaalit järjestetään 9. kesäkuuta, jolloin Suomea edustamaan valitaan viisitoista parlamentaarikkoa. Kokoomus tavoittelee neljää paikkaa. Näkyvää työtä Suomen eteen tehnyt Petri Sarvamaa jättää parlamentin siirtyessään tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi. Teemojensa perusteella Träskbäck havittelee Sarvamaalta vapautuvaa paikkaa parlamentissa.

– Sarvamaa on useasti osoittanut, että parlamentissa tarvitaan aktiivista asennetta, jotta saadaan aikaan tuloksia. Suomi elää metsästä, joten maa ja metsätalouden kokonaisuus on minulle keskeinen asia. Suomen täytyy saada itse päättää metsäpolitiikastaan. Turhan sääntelyn sijaan Suomen ja koko Euroopan unionin pitäisi keskittyä erityisesti TKIinvestointeihin ja kilpailukyvyn parantamiseen Kiinan ja Yhdysvaltojen rinnalla, Träskbäck linjaa.

”Puolustusklusterista työtä Pirkanmaalle”

Viime aikoina Träskbäck on ajanut julkisuudessa Euroopan unionin puolustushankintojen keskittämistä Suomeen. Puolustusklusterissamme on kansainvälisesti tunnustettua osaamista, josta tulisi saada taloudellista hyötyä myös Natojäsenyytemme seurauksena. – Meidän on kyettävä hyötymään taloudellisesti puolustusteollisuuden globaaleista markkinoista, sillä kysyntää suomalaiselle osaamiselle riittää. Myös kestävän kehityksen investoinnit ovat alkavalla kaudella keskeisiä, ja alan edelläkävijänä Suomeen täytyy saada vihreästä siirtymästä vientituloja ja uusia investointeja.

Suomen saantoa EU rahoituksesta tulee Träskbäckin mukaan lisätä sekä yrityksissä että julkisella sektorilla, ja varsinkin liikenteen investoinneissa hän näkee Suomelle rahakkaita mahdollisuuksia. Ehdokkaan mukaan esimerkiksi Business Finland voisi ryhtyä tukemaan yrityksiä hakuprosesseissa ja julkinen sektori voisi paketoida yritysryhmiä, jotka hakisivat tukea yhdessä. Rahaa ei voi saada hakematta.

Pirkanmaalla ei ole tällä hetkellä lainkaan omaa edustajaa Euroopan parlamentissa, mikä on maakunnan kokoon ja merkitykseen nähden erikoista. Träskbäck toivoo, että kesän vaaleissa tilanne muuttuu ja parlamenttiin saadaan pirkanmaalainen yrittäjä ajamaan Suomen ja suomalaisten etuja.•

www.jocka.fi

Tutustu Jockan videosivustoon:

Korjausrakentaminen on ollut viime vuosina 3–5 prosentin kasvussa, mutta nyt sekin on kääntynyt laskuun.

Arvio: asuntorakentamisen elpyminen siirtyi vuoden päähän

Euroopan keskuspankin (EKP) maaliskuussa tekemä päätös pitää ohjauskorko ennallaan siirsi rakennusalan toiveet markkinatilanteen muutoksesta vuodella eteenpäin.

-O

hjauskoron lasku olisi piristänyt asuntokauppaa ja johtanut todennäköisesti myönteisiin aloituspäätöksiin myös asuntorakentamisessa. Rakennusliikkeillä on odottamassa valmiiksi suunniteltuja kohteita, joita olisi päästy aloittamaan tänä keväällä. Jotkut olisivat aloitelleet jopa myöhäissyksyllä, vaikka rakentamisessa se ei olekaan paras ajankohta, rakennusalan asiantuntija Jussi Tanhuanpää sanoo. – EKP tarkastelee ohjauskorkoa seuraavan kerran kesäkuussa. Vaikka se päättäisi ohjauskoron laskemisesta, ra-

kentamisen tilanne ei ehdi korjaantua enää tänä vuonna.

Toiveet asuntorakentamisen piristymisestä siirtyivät siis kertaheitolla. Myös rakentamisen suunnittelussa hiljaiselo jatkuu.

Yli 40 vuotta isoissa rakennusalan yrityksissä muun muassa NCC:ssä ja Lujatalossa työskennellyt Tanhuanpää johtaa Tampereen kauppakamarin aluesuunnittelu- ja liikennevaliokuntaa. Valiokunnan jäsenistössä on paljon edustajia rakennusliikkeistä, rakennussuunnittelun alalta, infrarakentamisesta ja alan koulutuksesta. Rakennusalan tila on puhuttanut valiokuntaa ja herättänyt syvää huolta.

Kasvualueilla häämöttää asuntopula

Yleinen käsitys on ollut, että valtakunnallisesti rakennusala nousisi kuopasta ensimmäisenä Pirkanmaalla. Ennuste perustuu Pirkanmaan kovaan väestönkasvuun.

Vuonna 2023 väkiluvun nettokasvu Pirkanmaalla oli 6000 henkeä. Tanhuan-

Jussi Tanhuanpää on nähnyt rakennusalan nousuja ja laskuja. Tässä kriisissä pudotus oli poikkeuksellisen jyrkkä.

pää laskee, että jos ruokakunnan koko on keskimäärin 1,5 henkeä, tarve viime vuoden mukaisella väestönkasvulla mitattuna olisi 4000–4500 uutta asuntoa vuosittain.

– Tarvehan on valtava, mutta esimerkiksi viime vuonna vapaarahoitteisia asuntokohteita aloitettiin hyvin vähän ja tänä vuonna niitä ei ole aloitettu oikeastaan lainkaan. Kriisin jälkeen käsissämme on todennäköisesti asuntopula.

– Kun markkina toivon mukaan lähtee nousuun vuonna 2025, kestää yli vuosi ennen kuin asuntoja valmistuu ja ne ovat käytettävissä. Pitää myös muistaa, ettei aloitusten määrä pomppaa heti kovaan kasvuun. Taantuman jälkeen ala lähtee liikkeelle varovasti ja vaiheittain.

20 000 työpaikkaa vaarassa kadota

Rakennusliikkeiden tilastojen mukaan Tampereella ja kehyskunnissa oli huhtikuun alussa valmiina ja myynnissä noin 300 vapaarahoitteisesti rakennettua asuntoa. Rakenteilla, mutta jo myynnissä olevia asuntoja oli 250 kappaletta.

– Tampereen seudun markkinassa on siis 550 myymätöntä uudisasuntoa. Todennäköisesti niitä on jonkin verran enemmän, sillä asuntoja on voitu vetää pois myynnistä ja annettu ehkä myös vuokralle. Määrä ei ole suuri tulevaan tarpeeseen nähden, Tanhuanpää arvioi.

Uutta ei rakenneta, kun vanhatkin ovat myymättä. Markkina seisoo, joten rakennusliikkeille kuluvasta vuodesta on tulossa hyvin vaikea.

Kriisillä arvioidaan olevan syviä, aluepoliittisia seurauksia.

– Todennäköisesti asuntorakentamisen määrä ei valtakunnallisesti palaudu samalle tasolle mitä se oli ennen notkahdusta. Hankkeet keskittyvät Helsinki-Turku-Tampere-Kuopio-Oulu-akselille, eli suomalaiset kaupungit eriytyvät. Vahvat kasvukeskukset vahvistuvat entisestään ja kaupungistuminen kiihtyy. Arvioidaan myös, että yli 20 000 rakennusalan työpaikkaa menetetään ennen kuin uusi nousu alkaa.

Jussi Tanhuanpää toivoo, että työpaikkojen menetyksiä tulpattaisiin lisäämällä esimerkiksi valtion tukemaa ARA-tuotantoa.

– Myös rakennusmateriaalituotantoa ja -suunnittelua täytyisi pitää yllä kaikin keinoin esimerkiksi korjausrakentamisella. Onneksi julkinen puoli on aloittanut Pirkanmaalla useita hankkeita, hän sanoo.

Perinteisen kesätyön

sijaan startup-yrittäjyyttä

JOUKKO Tampereen yliopiston opiskelijoita testaa ensi kesänä omaa yritysideaansa ja valmiuksiaan startup-yrittäjinä. Mahdollisuuden tähän tarjoaa Tampere Entrepreunership Society, jonka tavoitteena on startup-kulttuurin edistäminen opiskelijamaailmassa.

Kymmenen vuotta sitten perustettu yhdistys on kotiutunut Hervannan kampukselle. Entrepreunership society -toimintaa on myös useissa muissa suomalaisissa korkeakouluissa.

Tampereen ES järjestää paljon tapahtumia: puhujatilaisuuksia, tapaamisia ja ekskursioita. Alkuvuodesta on jo ehditty käydä Piilaaksossa ja Tallinnassa. Viro kiinnostaa, sillä siitä on kehittynyt maa, jossa on asukasta kohden eniten Euroopassa yli miljardin dollarin arvoisia teknologiayrityksiä eli yksisarvisia.

– Yhdistyksessä on mahdollista heittäytyä syvään päätyyn ja ottaa vastuuta. Teemme kaiken itse ja vauhdilla. Järjestön avulla saa käsityksen, mitä on tehdä nopeasti ja ketterästi, jos aikoo suunnata startupien maailmaan, sanovat yhdistyksen aktiiviset hallitusjäsenet Tobias Nikko ja Teemu Helenius

Summer Founders -idea Piilaaksosta

Ensi kesänä yhdistys järjestää opiskelijoille Summer Founders -ohjelman. Haastattelujen perusteella mukaan on valittu neljä tiimiä, joilla kullakin on oma yritysidea. Tiimien jäsenet saavat kukin 2000 euron avustuksen.

– Ideana on, että tarjoamme aidon vaihtoehdon tavallisille kesätöille. Summa on omaa rahaa, ja sen jokainen käyttää tai sijoittaa haluamallaan tavalla.

Toimintakonsepti syntyi Piilaaksossa Yhdysvalloissa 2000-luvun alussa.

– Se sai alkunsa havainnosta, että monet tiimit edistyivät hienosti, kun ne saivat pie-

nen alkupääoman ja sopivasti tukea bisnesideansa edistämiseen. Joistakin kehittyi menestyviä startupeja, kuten sosiaalisen median keskustelufoorumeistaan tunnetusta Redditistä.

Toiminnan esikuvana on ollut myös amerikkalainen Y Combinator, joka sijoittaa startupeihin ja kiihdyttää niitä intensiivisesti.

– Tampere on täynnä talentteja. Olisi hienoa, että nuoret lahjakkuudet ottaisivat riskejä ja kokeilisivat. Kaikista yrityksistä ei synny menestyksiä, mutta joistakin sellaisia voi tulla, Teemu Helenius sanoo ja kertoo itsekin kokeilleensa startup-yrittäjyyttä opintojen kandivaiheessa.

– Käytin siihen vuoden ja vaikka ideani ei lähtenyt lentoon, opin valtavasti.

Tulokset esitellään demo dayssa

Ensi kesän tiimien bisnesideat ovat syntyneet käytännön elämästä. Jotkut tahtovat uudistaa verkkokauppakuljetuksia, ja jotkut kehittävät matalan kynnyksen mielenterveyspalvelua opiskelijoille. Teknologiaa käytetään kaikkien ongelmien ratkaisuun.

– Nyt kääritään hihat ja aletaan töihin. Ryhdytään oikeasti viemään yritysideaa käytäntöön, markkinoimaan ja myymään.

Tulokset punnitaan 12 viikon jälkeen.

– Järjestämme ohjelmakauden lopuksi demo dayn, jossa tiimit pitchaavat yritystään. Kutsumme tilaisuuteen enkelisijoittajia ja muita kiinnostuneita tahoja.

– Jos yritysidea ei kanna eikä herätä sijoittajissa kiinnostusta, tiimi purkaa projektinsa, eikä kenellekään synny vahinkoa. Jos taas näyttää lupaavalta, autamme jatkorahoituksen hankinnassa, Nikko ja Helenius kertovat.

Lue lisää: Tampere Entrepreunership Society https://tamperees.com/

Eikö muka yrittäminen kiinnosta nuoria! Summer Founders -ohjelmaan haki 60 opiskelijaa. – Haastatteluissa oli mukana toistakymmentä tiimiä, joista mukaan pääsi neljä. Ohjelma huipentuu demotapahtumaan, jossa tiimit pitchaavat yrityksiään ja ideoitaan mahdollisille sijoittajille, Tobias Nikko ja Teemu Helenius kertovat.

Edunvalvonta pura ja kokoa

TAMPERE on ylpeästi Pohjoismaiden suurin sisämaakaupunki.

Liekö siinä syy siihen, että ulkomaanyhteydet eivät ole olleet Tampereen päällimmäisiä vahvuuksia – vaikka täällä kuinka onkin vientiteollisuutta, kansainvälisiä konferensseja ja urheilutapahtumia.

Pirkanmaalainen arki on edelleen pääosin hellyttävän kotikutoista, mutta tavalla, josta nauttivat kaikki suomalaiset. Vetovoiman pääkaupunki Tampere on korostetusti vetovoimainen suomalaisille.

Äskeinen johdanto pyrkii selittämään hämmennystä, jonka koin lukiessani kaupungin johdon suunnitelmia Tampereen EU-edunvalvonnan mittavaksi uudistukseksi. Tampereella on ollut EU-toimisto Brysselissä vuodesta 1999. Ensi alkuun se oli kaupunkiseudun palveluksessa ja alaisuudessa. Erityisesti ympäryskunnat halusivat perustaa toimipisteen maanosan ytimeen. Keskuskaupunki ei ollut yhtä innostunut, mutta taipui sittemmin mukaan ja veturiksi. Samaan aikaan Pirkanmaa maakuntana hoiti yhteyksiä unioniin yhdessä muiden länsisuomalaisten maakunnan liittojen kanssa.

Järjestely oli sekava. Taustalla oli henkilöihinkin liittyviä kysymyksiä. Vuodesta 2010 on kuitenkin toimittu järkevässä kimpassa eli hoidettu samasta pisteestä niin maakunnan, kaupunkiseudun kuin Tampereenkin EUsuhteita.

Nyt toimiston ja EU-vaikuttamisen rakenteita ollaan keksimässä uudelleen. Uusi toimintamalli annettiin tiedoksi Tampereen kaupunginhallitukselle sen kokouksessa 8. huhtikuuta. Kaupungin johdon selvityksessä on liitteenä kaavioita ja perusteluja sille, että on aika istuttaa EUKirjoittaja

edunvalvonnassa kuskin paikalle kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Business Tampere Oy.

Muutoksen mittaluokkaan nähden asiasta näkyi kovin vähän, jos ollenkaan, julkista keskustelua ennen kuin uusi toimintamalli oli jo käytännössä valmis. Tai sitten olen vain lukenut lehdet huonosti.

Suunnitelmassa on myös joitain avoimia kohtia. Pirkanmaan hyvinvointialue tulee yhteistyöhön ja sen rahoitukseen mukaan ”mahdollisesti” vuoden 2025 alusta. Kaupunkiseudun kehyskuntien suhtautumisesta ei ole oikein tietoa. Kaikkeen tähän nähden muutosta tehdään yllättävän epähämäläisellä vauhdilla.

Uudistamisessa on usein kaksi vaihtoehtoa. Joko puretaan ja kootaan kokonaan uudestaan tai sitten rakennetaan tutun ja toimivan päälle. Nyt on valittu ensin mainittu vaihtoehto.

Erityisen hyvää hankkeessa on toki se, että siinä nostetaan esiin kotimainen ulottuvuus eli tarve vaikuttaa Suomen EU-politiikkaan. Siitä päätetään Suomessa eli Helsingissä.

Samoin remontin henki on, että kaikkien pitäisi ottaa EU-asiat tosissaan.

Me olemme EU. Se kannattaa pitää pääperiaatteena tänä vuonna myös sitten, kun touko-kesäkuussa mennään vaaliuurnille. On aika äänestää Brysseliin ja Strasbourgiin lainsäädäntötyötä tekemään pitkästä aikaa pirkanmaalainenkin ehdokas, tai mieluummin useita.

Lopuksi en malta olla esittämättä toivetta myös omalle toimialalleni eli mediabisnekselle: ottakaa EU-päätöksenteon seuranta todesta. Brysselissä on hämmentävän vähän suomalaisia kirjeenvaihtajia. Se on jo johtanut siihen, että yksi EU-ehdokkaana oleva kansanedustaja Pohjois-Suomesta pyrkii parlamenttiin ensisijaisesti somettaakseen sieltä omia totuuksiaan ja toimiakseen siis ensisijaisesti viestittäjänä eikä lainsäätäjänä.

Muutoksen mittaluokkaan nähden asiasta näkyi kovin vähän, jos ollenkaan, julkista keskustelua.

”Tehtäväni on kasvattaa johtajuutta ympärilläni olevissa ihmisissä”

– Teen työtä muiden ihmisten kanssa ja kautta. Kun ihmiset ympärilläni onnistuvat, koen, että onnistun itsekin, sanoo Pirkanmaan Osuuskaupan toimitusjohtaja Antti Heikkinen.

Teksti Päivi Eskelinen • Kuvat Olli-Pekka Latvala

Sovimme haastattelun Pirkanmaan Osuuskaupan (POK) konttorille, joka sijaitsee samassa rakennuksessa Koivistonkylän Prisman kanssa – tai siis Koikkarin Risman, kuten tamperelainen sen lausuu. Tässä kiinteistössä avattiin 1976 Suomen ensimmäisiin automarketteihin kuuluva

ihmisissä”

Arkiset kohtaamiset konttorilla ovat parasta, sanovat

Jaana Salo (vas.), Jenna Hristov, Sari Pelli, Antti Heikkinen ja Viivi Pärssinen.

EKA-market ja Suomen ensimmäinen itsepalvelu-Alko. Kansan suussa ne vääntyivät Ekaksi ja Tokaksi: ensin mentiin ruokakauppaan, sen jälkeen juomaostoksille.

Antti Heikkistä tarina naurattaa. – Historiallisilla huudeilla siis ollaan. Lokakuussa 2023 POK:n toimitusjohtajana aloittanut Heikkinen seuraa tehtävässä

Timo Mäki-Ullakkoa , jonka toimitusjohtajakausi kesti 16 vuotta. Tänä aikana POK on kehittynyt liikevaihdoltaan 1,2 miljardin euron monialayritykseksi, joka työllistää yli 3000 pirkanmaalaista ja jolla on 220 000 asiakasomistajaa, vihreän kortin haltijaa. Viime vuoden liiketulos oli 25,6 miljoonaa euroa. Asiakasomistajille maksetut bo -

nukset kohosivat 46,2 miljoonaan euroon. Summa on POK:n kaikkien aikojen suurin. Näillä tunnusluvuilla POK kuuluu Suomen kymmenen suurimman osuustoimintayrityksen joukkoon. S-ryhmän 19 alueosuuskaupasta POK on liikevaihdolla mitattuna kolmanneksi suurin.

Antti Heikkinen kuvaa ensimmäistä

puolta vuottaan pirkanmaalaisena vauhdikkaaksi. Vastaanotto on ollut kaikkialla lämmin.

– POK on hyvässä kunnossa, maakunnassa on hyvä pöhinä ja positiivista uskoa tulevaan. Minulle oli tärkeää päästä alueelle, jossa lähtökohtaisesti ei sammuteta valoja vaan pikemminkin sytytetään uusia.

Uuteen tehtävään asettuessaan Heikkinen otti ensiksi haltuun oman joukkueensa.

– Vierailin jokaisessa 115 POK:n yksikössä. Se piti tehdä, jotta tiedän, keitä ja mitä johdan. Aion tehdä saman kierroksen vuosittain.

– Viestini kierroksella oli, että valoja pidetään päällä myös Tampereen lähialueiden ulkopuolella. Investointieuroja ei ehkä ohjata samalla tavalla uuden rakentamiseen, mutta kannattavia kauppapaikkoja pidetään kunnossa ja kehitetään. Uusiakin Prismoja rakennetaan maakuntaan, kuten viimeksi Sastamalaan.

Ruuan verkkokauppa kasvaa

Pirkanmaalla POK on investoinut etupäässä ydinliiketoimintaansa. Viime vuonna investoinnit olivat noin 50 miljoonaa euroa, tänä vuonna runsaat 70 miljoonaa euroa. S-marketteja muutetaan parhaillaan Prismoiksi Valkeakoskella ja Ylöjärvellä. Kangasalan Prisman kylkeen Suoramalla on rakenteilla ruuan verkkokaupan automaatioavusteinen keräilykeskus. Sen arvioidaan valmistuvan loppukesällä 2024. Investointi kertoo, että katseet ovat yhä enemmän ruuan verkkokaupassa, joka kasvoi viime vuonna lähes 30 prosenttia.

Ruuan verkkokaupan osuutta POK:n päivittäistavarakaupan myynnistä ei ilmoiteta julkisesti, mutta Heikkisen mukaan ”ei se mitään nappikauppaakaan ole”. – Ei siihen muuten investoitaisi näin isosti. Toistaiseksi ruuan verkkokauppa keskittyy vahvasti kasvukeskuksiin ja niissäkin määrätyille alueille. Tampereella sellainen on esimerkiksi Vuores, jossa asuu paljon nuoria. Siellä käytetään eniten myös pieniä Sale-kuljetusrobotteja. – Kaupankäynnin muutoksiin pitää reagoida hyvissä ajoin. Asiakaskunta vaihtuu, ja nuoret odottavat kaupalta erilaisia asioita kuin vanhempi ikäpolvi. He ovat tottuneet ostamaan verkosta lähes kaiken. Viime kesänä avatusta täysin automatisoidusta Sale-myymälästä Tampereen Puutarhakadulla Heikkinen sanoo, että se on sekä kauppa että testiympäristö.

ANTTI HEIKKINEN

Syntynyt 1974 Perniössä. ”Sukujuureni ovat Pohjois-Savossa ja Kainuussa. Olin seitsemän, kun muutimme Sotkamoon. Passissani lukee Perniö, mutta kyllä minä Sotkamosta olen kotoisin.” 1993 ylioppilas, Sotkamon lukio

KOULUTUS

1999 diplomi-insinööri, Lappeenrannan teknillinen yliopisto

2012 eMBA, Hanken

URA

2023– toimitusjohtaja, Pirkanmaan Osuuskauppa 2019–2023 toimitusjohtaja, Turun Osuuskauppa

2005–2018 Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta (SOK) seuraavissa tehtävissä: ABC-ketjujohtaja toimitusjohtaja, S-Voima Oy toimitusjohtaja, SOK-Takaus Oy rahoituspäällikkö, SOK Rahoitus sähkömarkkina-asiantuntija, SOK Rahoitus

1999–2005 Pohjoismainen sähköpörssi, Nord Pool

HALLITUSJÄSENYYDET

POK:n hallituksen puheenjohtaja

SOK:n hallituksen jäsen

PERHE

Vaimo, kolme aikuista lasta, koira, koti Tampereen keskustassa.

HARRASTUKSET

Hiihto, pyöräily, golf.

”Urheilu on henkireikä ja akkujen lataaja. Ladut Kaupissa ja Tampereen ympäryskunnissa tulivat tutuiksi viime talvena. Pyöräillessäni ja hiihtäessäni kuuntelen monipuolisesti äänikirjoja tai musiikkia: poppia ja rokkia, kirjallisuudesta bisneskirjoja tai jotain kevyttä. Viimeksi vaikutuksen teki Mika Waltarin Suuri illusioni, jonka kuuntelin ensi kertaa sitten lukiovuosieni.”

”Olen kova penkkiurheilija. Kiekkoa? Ehdottomasti! Jos seurajoukkueista puhutaan, sydämeni sykkii Sotkamon Jymylle.”

MOTTO

En minä vaan me.

”Johtoryhmässä käytän paljon aikaa yhdessä keskusteluun ja sparraamiseen. Vuodet ovat opettaneet jakamaan asioita, mutta tarvittaessa kykenen kyllä linjaamaan.”

SAAN VIRTAA

”Koska ympärilläni on jatkuvasti iso joukkue, on hyvä olla välillä pelkästään omien ajatusten kanssa. Tästä on tullut minulle iän myötä entistä tärkeämpää.”

– Pilotoimme ja hankimme kokemuksia. Voi olla, että tulevaisuudessa haja-asutusalueen myymäläverkostossa nähdään myös automaattikauppoja.

Hinnalla kilpailu ei riitä

S- ja K-ryhmän sekä Lidlin kilpailuasetelmaa Heikkinen arvioi kohteliaasti.

– Mahtavaa, että kilpailua on. Se on kuluttajankin etu. Meidät se panee joka päivä miettimään, miten tekisimme paremmin, kun kaverit kirittävät vieressä.

– Kilpailussa ei pärjää pelkästään hinnalla, on monta muutakin tekijää. Kaupan sijoittuminen on yksi tärkeimmistä. Kaikki ketjut ovat kiinnostuneita uusista, hyvistä kauppapaikoista ja kisaavat niistä keskenään.

– Kaupassa pitää lisäksi olla siistiä ja esillepano kunnossa. Silläkin on väliä, tervehditäänkö asiakasta hänen astuessaan kauppaan, Heikkinen kuvaa ja ilmoittautuu hyvän palvelukulttuurin puhemieheksi.

Annetaan eväitä onnistua

Hyvästä palvelusta Heikkinen siirtyy luontevasti henkilöstöön, joka on hänelle läheinen asia.

– Ihmiset ensin, hän tiivistää.

Säännöllisesti tehtävissä henkilöstökyselyissä POK:n tulokset ovat olleet viime vuosina erittäin hyvät. Suomen innostavimmat työpaikat -maininnan POK on saanut yhdeksän kertaa peräkkäin.

– Meidän on oltava jatkuvasti selvillä esihenkilötyön sisällöistä ja luotava tapoja, joilla kuuntelemme työntekijöitä. Nuorten odotukset työn ja muun elämän yhteenso-

Osuuskauppa ei ole mikään kasvoton pörssiyritys. Teemme työtä tämän alueen hyväksi.

vittamisessa ovat jälleen toisenlaisia, emmekä työnantajana voi sivuuttaa niitä.

Heikkinen muistuttaa myös työnantajamielikuvasta ja -vastuusta. Kilpailu työvoimasta kiihtyy kaupankin alalla, mutta vaikeroimisen sijaan kaupan on kehittävä omaa veto- ja pitovoimaansa.

– Jälleen on lähdettävä perusasioista, kuten siitä, miten uudet työntekijät perehdytetään tehtäviinsä, hän sanoo.

Yksi syy henkilöstökyselyissä menestymiseen on systemaattinen koulutus. POK on viime vuosina valmentanut satoja esihenkilöitään rohkeaan johtamiseen. Sen ideana on jakaa valtaa ja vastuuta tiimeille ja kannustaa niitä itseohjautuvuuteen.

– Koulutuksiin satsaaminen on ollut välttämätöntä. Ihmisille pitää antaa eväitä ja mahdollisuuksia onnistua omassa työssään. Meillä on tiukat tavoitteet, ja jos jokin osa kokonaisuudessa ei toimi, siihenkin pitää uskaltaa tarttua.

”On tarjottu yhä suurempia saappaita”

Antti Heikkinen kuvaa itseään kaupan alalle eksyneeksi insinööriksi.

– Opintojen loppuvaiheessa olin vaihdossa Jenkeissä, missä perehdyin kestävään kehitykseen. Palattuani Suomeen mietin uralleni suuntaa ja menin töihin Pohjoismaiseen sähköpörssiin. Diplomityöni käsitteli vakioituja sähköoptioita.

Sähköpörssistä Heikkinen siirtyi ensin SOK:n rahoitusyksikköön ja seuraavaksi ABC-ketjujohtajaksi. Tältä ajalta hän sanoo tuntevansa Suomen kaikki ABC-asemat.

Seuraava steppi oli Turun Osuuskauppa, jossa hän vei maaliin sadan miljoonan

”Nyt on hyvä soundi”

TAMPEREEN kauppakamarilehdessä aloitettiin vuonna 2008 uusi juttusarja, joka sai nimekseen Profiili. Sarjan ideana on ollut kertoa tunnettujen pirkanmaalaisten johtajien urapolusta, avata heidän johtamistyyliään sekä kurkistaa hienovaraisesti myös heidän henkilökohtaiseen elämäänsä, harrastuksiin ja ilonaiheisiin.

Sarjan ensimmäinen juttu tehtiin Pirkanmaan Osuuskaupan vastavalitusta toimitusjohtajasta Timo Mäki-Ullakosta Helmikuussa 2008 julkaistu juttu alkaa

euron investointiohjelman ja viritti liikevaihdon kovaan nousuun.

– Esihenkilöni matkan varrella ovat tarjonneet minulle entistä isompia saappaita ja mahdollisuuksia, hän kuvaa tähänastista 19 vuoden osuuskauppauraansa.

– Urapolkuni ei ole ollut ainakaan tylsä. Se on sisältänyt sattumuksia, ehkä vähän onneakin, kun olen ollut oikeaan aikaan oikeassa paikassa.

Nyt sitten ollaan Pirkanmaalla.

– Turku oli hieno kokemus, mutta se on erilaisessa tilanteessa POK:iin verrattuna. Turussa vein läpi melkoisen muutosmatkan. Pirkanmaalla sain käsiini hyvässä kunnossa olevan osuuskaupan.

– Osuuskauppa ei ole mikään kasvot on pörssiyritys, vaan teemme työtä tälle alueelle. Kyllä tämä resonoi minussa, ja haluan pitää ajatusta yllä myös omassa jengissämme.

Omaan polkuunsa johtajana Heikkinen on saanut askelmerkkejä amerikkalaisen John C. Maxwellin kirjoista. Kymmenkunta vuotta sitten Nordic Business Forumissa Helsingissä esiintynyt Maxwell kolahtaa edelleen.

– Hän kirjoittaa varsinkin johtamisen matkasta ja kehittymisestä johtajana. Johtajaksi ei hypätä, vaan johtajaksi tullaan tekojen kautta.

– Koen, että oma tehtäväni on kasvattaa johtajuutta muissa ympärilläni olevissa ihmisissä. Pidin aloitusluennon Tampereelta äskettäin startanneella S-päälliköiden valmennuskiertueella. Sen ensimmäinen oppi oli: en minä vaan me. Tuo kertoo myös omasta ajattelustani. Yksin emme saa aikaan mitään.

näin: ”Pirkanmaan Osuuskauppa käy taistelua Pirkanmaan päivittäistavarakaupan herruudesta toimitusjohtaja Timo MäkiUllakon johdolla. Kilpailussa ei riitä kevyt näppäily, on luukutettava tosissaan”. Näppäilyllä ja luukuttamisella viitattiin Mäki-Ullakon harrastukseen kitaransoittoon. Kuuleman mukaan se jatkuu, sillä POK:n henkilöstö lahjoitti hänelle kitaran tämän jäätyä pois toimitusjohtajan tehtävästä viime syksynä.

Kaikesta hyvästä huolimatta

kaupunkikeskusta näyttää menettävän kaupallista vetovoimaansa.

LASSE MITRONEN

Työelämäprofessori

Tampereen yliopisto

Elinvoimaisen kaupungin syke ei sammu koskaan

KAUPUNKIEN elinvoimaisuutta voidaan arvioida monin tavoin. Yksi mahdollisuus on tarkastella kaupunkikeskustoja ja niiden toiminnallisuutta. Elävät Kaupunkikeskustat (EKK) ry:n kehittämässä mallissa kaupunkeja mitataan elinvoimaluvulla, jonka laskemisessa tarkastellaan palveluita, työpaikkoja, liiketiloja ja asuntoja sekä niiden määrää ja kehittymistä.

Kyse on määrällisestä mittarista, joka kuvaa kaupungin toimivuutta makrotasolla. Vuonna 2023 Tampere voitti vertailun Helsinkiin ja Turkuun. Tampere on ollut jo vuosia myös yksi vetovoimaisimpia kaupunkeja sekä muuttajien määrässä että muuttohalukkuudessa. Hienoa kaikkiaan!

Kaupunkien elinvoimaa tulee arvioida myös mikrotasolla, ihmisten arjessa. Kaupunkilaisille, olivatpa he sitten kaupungissa asuvia, asioivia, työssä käyviä, yrittäjiä, matkailijoita tai satunnaisia kulkijoita, elinvoima on arjen sujuvuutta. Arjessa merkittäviä asioita ovat liikkumisen ja asioinnin mahdollisuudet, kaupassakäynnit, ajanviete sekä erilaiset elämistä helpottavat toiminnot ja palvelut. Markkinoinnin kielellä puhutaan tarjoomista.

Kaupungit erottuvat toisistaan tarjoomissa merkittävästi, ja tässäkin vertailussa Tampere on monin paikoin Suomen huippua. Kaupungissa on valinnanvaraa monipuolisesti.

Hyvätkään tarjoomat eivät silti riitä, mikäli niistä ei tiedetä tai niitä ei osata tarjota tai osata käyttää. Kyse on tarjoutumisesta eli kuinka helppoa, nopeaa, edullista tai muuten sujuvaa käyttäjien on tulla kaupunkiin, olla ja elää siellä. Tarjoutumisessa Tampereella on paljon hyvää, mutta myös vielä paljon parannettavaa.

Monelle kaupalle ja palveluyrityksille helppo saavutettavuus on elintärkeää. Tampereella useimmat palvelut ovat lähellä ihmisiä. Julkista liikennettä on kehitetty voimakkaasti esimerkiksi ratikan avulla. Kaupungin keskustaan on noussut hyvälle paikalle uusi monitoimiareena, ja uutta aluekeskusta luodaan Hiedanrantaan.

Ongelmana on, että kaikesta hyvästä huolimatta kaupunkikeskusta näyttää menettävän kaupallista vetovoimaansa. Julkisen liikenteen kehittämisen rinnalla yksityisautoilua on siirretty pois keskustasta ja kadunvarsipysäköintiä on rajoitettu. Tästä ovat kärsineet sellaiset kivijalkakaupat, joiden menestys on perustunut lähellä oleviin pysäköintipaikkoihin. Tarjolla on toki runsaasti keskitettyjä pysäköintilaitoksia, mutta monille kymmenenkin minuutin kävelymatka on liikaa.

Kaupungin yksityisten ja julkisten palvelujen tarjoutumista voitaisiin parantaa huomattavasti palvelualustoilla. Kyse on helppokäyttöisistä sähköisistä ja osin myös fyysisistä paikoista, joissa eri ihmiset ja palveluiden käyttäjät sekä niiden tarjoajat kohtaavat toisensa.

Alustalle voisi koota tietoa palveluista ja arjen tekemisistä esimerkiksi yksinasujille. Samaan tapaan Tampereelle muuttava koiranomistaja voisi löytää alustalta näppärästi koirapuistot, eläinlääkärit, koiraystävälliset ravintolat ja kahvilat. Niin ikään uusille opiskelijoille, pyöräilijöille tai yrittäjille kootut tarjoutumiset olivat helposti saatavilla Tampere tänään -alustalta. Mallia voisi ottaa vaikkapa Bostonista.

Tavoitteena tulisi olla, että paremman tarjoutumisen avulla Tampereen syke ei sammu koskaan.

työelämän kumppani

Tarjoamme liiketoiminnan ja henkilöstön osaamisen kehittämispalvelut mittatilaustyönä. Valttejamme ovat joustavuus sekä yritys- ja yksilökohtaiset räätälöinnit.

Työyhteisön kehittämiseen toimialasta riippumatta sopivat mm.

• Toimiva työyhteisö

• Hyvinvoiva työntekijä

• Kulttuurienvälinen osaaminen työyhteisössä

• Asiakaskokemuksen kehittäminen ja palvelumuotoilu

• Lähiesimiestyön ammattitutkinto

• Johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto.

Lisätiedot takk.fi/yrityksille

Ota yhteyttä ja kerromme lisää!

Olli-Pekka Tuomi, puh. 044 7906 230

Kimmo Rintala, puh. 044 7906 240

Rosa Hyvönen, puh. 044 7906 428 Kati Kauranen, puh. 044 7906 379 s-postit muotoa etunimi.sukunimi@takk.fi

Tikanmaa on Lassila & Tikanojan uusi ja moderni kiertotalouskeskus Tarasten alueella. Tikanmaan ansiosta kykenemme palvelemaan Pirkanmaan yritysasiakkaita entistäkin tehokkaammin.

Tammerneon Oy

n Yrittäjäneuvos Markku Koskenniemi perusti yhtiön vuonna 1967. n Yhtiön nykyisenä toimitusjohtajana aloitti 1.2.2024

Timo Mattila, joka toimi aiemmin myynti- ja varatoimitusjohtajana. n Mattila on pääomistaja, muina osakkaina ovat Brawo Group Oy sekä piakkoin toteuttavan osakejärjestelyn jälkeen myyntijohtaja Marko Mäkitalo ja tuotantojohtaja Marko Kolehmainen. n Tammikuussa päättyneen tilikauden liikevaihto oli 5,7 miljoonaa euroa. Tuotannosta noin kolmannes menee vientiin. n Tammerneon valmistaa, asentaa, huoltaa ja modernisoi mainostorneja ja -pyloneita, irtokirjainja kotelovalomainoksia, opasteita, myymäläilmeitä ja digitaalisia mainospintoja.

– Isot valomainospylväät tehdään kestämään vuosia. Liiketilojen sisämiljööt sen sijaan uusiutuvat tiheämmällä tahdilla, joten näemme siellä valtavan kasvupotentiaalin tuotteillemme, sanoo Timo Mattila.

Tammerneonissa uskotaan vahvasti kasvuun

Liki 60 vuotta toiminut valomainostalo Tammerneon Oy on historiansa aikana nähnyt nousuja ja laskuja.

Yrityksessä tehtiin äskettäin omistajaorganisaation muutos ja meneillään on myös strategiapäivitys, jonka uskotaan johtavan uuteen, merkittävään kasvuun. Muutosta johtaa helmikuun alussa yhtiön pääomistajana ja toimitusjohtajana aloittanut Timo Mattila.

ETeksti ja kuvat Jari Runsas desmennyt yrittäjäneuvos Markku Koskenniemi perusti Tammerneon Oy:n vuonna 1967. Viime vuosituhannella ja vielä 2000-luvun alussa yhtiö tuli tunnetuksi etenkin huoltoasemaketjujen valomainosten toteuttajana. Kotimaassa se oli alan johtava toimija, ja myös vienti Eurooppaan oli avautunut. Unkariin Tammerneon perusti jopa oman tehtaan, joka tosin toimi vain nelisen vuotta.

Koskenniemen ikäännyttyä hän toteutti yrityksessä sukupolvenvaihdoksen, jossa Tammerneonin johtoon astui hänen tyttärensä aviopuoliso Harri Salminen. Yrityksestä tuli osa Koskenniemen ja Salmisen perheiden omistamaa Tamware-konsernia.

– Oma historiani Tammerneonissa alkoi virallisesti vuonna 2016. Edellisenä syksynä Dimedia Mediatehtaan Tomi Harmonen ja Timo Eerola ottivat yhteyttä ja tulivat tapaamaan minua Turkuun. He kertoivat tehneensä aiesopimuksen Tammerneonin ostosta ja kysyivät kiinnostustani lähteä vetämään yrityksen myyntitoimintoja, tuore toimitusjohtaja Timo Mattila kertoo.

– Toimittuani itsekin alalla jo vuosia tunsin yrityksen entuudestaan. Minun oli helppo tehdä nopea päätös, ja loppuvuonna 2015 perehdyin talon tapoihin. Liiketoimintakauppa julkistettiin tammikuussa 2016.

Dimedia oli toiminut Tammerneonin ja Tamwaren kanssa samoissa tiloissa jo helmikuusta 2011, joten kaupan osapuolet tunsivat toisensa hyvin. Tamware halusi tuolloin Sal-

misen johdolla keskittyä liikkuvan kaluston ovijärjestelmäliiketoimintaansa, jonka parissa se edelleen toimii.

Uusi kasvustrategia kirkastaa vientitavoitteita

Kolmikon johdolla Tammerneon jatkoi yhtenä Pohjois-Euroopan merkittävistä valomainostaloista kahdeksan vuoden ajan. Eerolan eläköitymissuunnitelmat käynnistivät omistusjärjestelyt, joissa Timo Mattilasta leivottiin pääomistaja. Samalla Brawo Group Oy tuli yhtiön osaomistajaksi ja Mattila siirtyi myynti- ja varatoimitusjohtajan roolista vetovastuuseen.

– Myyntiorganisaatiomme johtoon kutsuttiin Marko Mäkitalo, joka aloitti viime vuoden maaliskuussa myyntijohtajana. Lisäksi Marko Kolehmainen kutsuttiin myyntipäälliköksi viime vuoden kesäkuussa ja nyt hän otti vetovastuun tuotantojohtajana. Molemmat ovat kokeneita ammattilaisia, ja pian heistä tulee myös yhtiön osaomistajia, Timo Mattila kertoo.

Parhaillaan Tammerneonin hallituksessa viimeistellään strategiaan pohjautuvaa liiketoimintasuunnitelmaa. Uuden kasvustrategian osana on kirkastaa yhtiön asemaa kansainvälisillä markkinoilla. Kasvua haetaan myös laajentamalla liiketoimintaa kauppojen ja liikepaikkojen sisämiljööpalveluihin.

– Liikkeet näyttävät tänään hyvin erilaisilta kuin vaikkapa viisi vuotta sitten. Kauppaa, jossa ei olisi minkäänlaisia mainoksia tuskin on olemassakaan. Panostukset tähän uuteen liiketoiminta-alueeseen ovat tärkeä osa kasvustrategiaamme ja myös Brawon mukaantulo tuo toimintaamme arvokkaan lisän. Yhdessä meillä on entistä paremmat mahdollisuudet tarjota asiakkaillemme koko-

naisvaltaisia sisätilailmeen kehittämisen palveluita, Mattila arvioi.

Asiakaspalvelu avainasemassa

Kilpailu valomainosalalla on koventunut vuosi vuodelta.

– Teknisesti ledien tulo neonputkien korvaajaksi 2000-luvun alussa oli suurin mullistus alalla vuosikymmeniin. Sen jälkeen ei olekaan tapahtunut mitään uutta. Kaikilla valomainosvalmistajilla alumiini ja akryyli ovat yhä pääraaka-aineita, eikä tuotantotavoissakaan ole merkittäviä eroja, Timo Mattila sanoo.

– Kilpailussa pärjätäkseen on hallittava koko ketju aina myynnistä tuotteen suunnitteluun, valmistamiseen ja asennukseen. Todellinen kilpailuetu löytyy tästä kokonaisuudesta. Useimmiten tilaukset liittyvät asiakasyrityksen ilmeen muutokseen tarkasti määriteltynä ajankohtana, jolloin kaikilla osaalueilla aikataulutuksen pitää onnistua täydellisesti.

Toisin kun yleisesti ajatellaan, valomainosten valmistaminen on hyvin pitkälle käsityötä.

– Vaikka meillä on erilaisia koneita ja laitteita, tuotannossamme ei ole robotin robottia. Tuotteet valmistetaan hyvin räätälöidysti, ja se edellyttää tarkkaa käsityötä. Jokainen asiakkaan tuote on tyyliltään ja kooltaan erilainen. Osaava henkilökunta onkin meille valtava voimavara. Meillä on useita pitkän linjan tekijöitä, jotka osaavat ja tuntevat prosessin yksityiskohtaisesti. Isona haasteena on tuon osaamisen siirto seuraaville sukupolville. Haluamme olla kehityksen kärjessä, kun uusia innovaatioita tulee markkinoille.

Valomainokset ovat usein isokokoisia ja hyvin tarkasti asiakaskohtaisesti räätälöityjä. Jokainen asiakkaan tuote on tyyliltään ja kooltaan erilainen. Valmistus onkin hyvin pitkälti käsityötä.

Kolmannes tuotannosta vientiin

Tammerneonin tammikuussa päättyneen tilikauden liikevaihto oli 5,7 miljoonaa euroa. Tuotannosta noin kolmannes menee vientiin. – Viimeisin merkittävä kansainvälinen kauppa on nelivuotinen sopimus Tukholman metron opasteiden uusimisesta. Miljoonien arvoinen sopimus kattaa kaikki Ruotsin pääkaupungin sata metroasemaa. Pohjoismaat ovat meidän tärkeimpiä vientimaitamme, ja neuvotteluja vastaavista kaupoista on vireillä, Timo Mattila paljastaa.

Kotimaassa Tammerneon toteutti vastaavanlaisen urakan Länsimetrolle, kun se valmisti opasteet kaikille kahdeksalle asemalle. Jonoon laitettaessa opasteita oli yhteensä noin kolme kilometriä.

Yksi Tammerneonin viime vuosien ylpeydenaiheista ja merkittävimmistä referensseistä on Nokia Arenan näkyvyyspalveluiden rakentaminen. 13 tonnia painavan mediakuution lisäksi Tammerneon toimitti areenalle noin 400 led-näyttöä sekä katsomoita kiertävät led-nauhascreenit, joita on yhteensä noin 600 metriä.

– Alkaneella tilikaudella haemme merkittävää liikevaihdon kasvua. Liikevaihtoa tärkeämpää on kuitenkin kannattavuus. Kasvu tulee vaatimaan investointeja niin koneisiin ja laitteisiin kuin henkilöstöön. Kehitettäviä asioita on paljon, joten meidän on vielä priorisoitava asioita.

Sisämiljööuudistuksista odotetaan kassavirtaa

Ulos asennettavat valomainokset – kuten korkeat mainospylonit – tehdään kestämään kymmeniä vuosia. Matkan varrella niitä uusitaan lähinnä yritysilmeen vaihtuessa. Sen sijaan sisämiljööt muuttuvat nopeampaan tahtiin.

– Näemme niissä valtavan potentiaalin. Muutoksia tehdään paljon nopeammassa tahdissa, ja meillä on kaikki edellytykset toteuttaa niin liiketilojen laajempia kokonaismuutoksia kuin pienempiä, kohdennettuja ilmeen uudistuksia.

– Tavoitteenamme on tuottaa yhä enemmän valomainostuotteita tehostetun toiminnan ja investointien mukaisesti. Vuoden 2027 liikevaihtomme ylittää kymmenen miljoonan euron rajan, Timo Mattila toteaa.

Uusi omistajaporras uskoo vahvasti tavoitteiden myös toteutuvan.

– Meillä on hallituksessa ja johtoryhmässä todella innostunut henki, joka näkyy kaikessa toiminnassamme. Koronat, sodat, lakot ja muut vastaavat ovat asioita, joihin emme voi vaikuttaa. Niihin on vain sopeuduttava parhaalla mahdollisella tavalla. Omaan tekemiseemme voimme vaikuttaa, ja me näemme edessämme paljon enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia.

effet.fi

glaston.net

punamusta.com

ansiomerkit.fi

Finlaysonin alue tarjoaa puitteet liiketoimintasi kasvuun.

KAUPPA KAMARI

Seuraava printtilehti ilmestyy 25.9.2024

Ota yhteyttä mediamyyntiin, Saarsalo Oy:

• Erika Iijanen, 044 246 4564, erika.iijanen@saarsalo.fi

• Timo Lepistö, 044 534 9878, timo.lepisto@saarsalo.fi

We create wellbeing from cleanliness and build a sustainable future

Kai Niinimäki Asset Manager 040 729 8144 kai.niinimaki@varma.fi

Finlayson Meetings on uusi täyden palvelun kokous- ja tapahtumakeskus Tampereen sydämessä.

Varaa tilasi nyt!

toimitilat.varma.fi/finlaysoninalue

TARTU TILAISUUTEEN ja järjestä ikimuistoinen tapahtuma. Meillä viihdytte aamusta iltaan asti.

Katso alueen vapaat tilat: finlaysonmeetings.fi

Teemana koulutus Hieno Tilaisuus -kokonaisuus

Manselainen menestys on lastattu markkinoinnilla

RIEVÄKYLÄSTÄ on kehkeytynyt luovien ihmisten rento innovaatiokaupunki, jonka verenkierrossa on edelleen jotain hyvin tamperelaista. “Meikä Mansesterilla” on erinomainen brändi, jota halutaan kokea ja kuluttaa. Lehtitiedon mukaan jos tuote ei ole ”made in Tampere”, se jää helpommin kivijalassa hyllylle.

Menestys on nouseva spiraali, jonka keskiössä ovat luotettavat paikalliset kumppanuudet ja toimitusketjut. Omalta alueelta ostetut työ ja tekeminen luovat osaamista sekä kone- ja koulutusinvestointeja, jotka parantavat laatua ja palveluita entisestään. Samalla turvataan työvoiman saatavuus: kun yrityksissä on töitä, on helpompi saada myös tekijöitä. Samassa muuttoautossa tulee opettajia ja terveydenhuollon ammattilaisia, joita myös puolisoiksi kutsutaan.

Menestyksestä saa kiittää myös brändien ja markkinoinnin tekijöitä. Tamperelaiset toimistot tekevät erinomaista jälkeä konseptoidessaan, sanoittaessaan ja kuvittaessaan. Henkinen mielenmaisema on vahva ja laaja: tamperelaisessa bränditoimistossa puhutaan sekä punavuorta että puumalaa.

Menestys ei ole tullut sattumalta: siihen on vaadittu oikeita tekijöitä, rohkeaa näkemystä ja kovaa osaamista. Suomen kiinnostavimmat menestystarinat luodaan tällä hetkellä Tampereella! Oman kylän toimistojen kanssa on myös helppo toimia kasvotusten. Lähituotteet ovat olleet pinnalla jo pitkään. Lähimarkkinointi rakentaa menestystä sinulle ja säteilee koko alueelle.

Tutkimusten mukaan Tampereelle on matala kynnys tulla ja täällä viihtyy mukavasti. Siitä puheen ollen, tiesithän, että ensi vuonna laki edellyttää kynnyksen madaltamista myös digitaalisissa palveluissa? Esteettömyysdirektiivi laajentaa saavutettavuuden kattamaan myös yksityissektorin, jolloin esimerkiksi yli 10 työntekijän ja 2 miljoonan euron liikevaih-

Tamperelaisessa bränditoimistossa puhutaan sekä punavuorta että puumalaa.

toluokan yritysten verkkokauppojen on täytettävä A- ja AA-tason esteettömyyden vaatimukset.

Saavutettavuus tarkoittaa sitä, että mahdollisimman moni voi käyttää verkkosivuja ja mobiilisovelluksia mahdollisimman helposti. Saavutettavuus on osa digitaalista yhdenvertaisuutta ja se tutkitusti luo kannattavaa liiketoimintaa.

Tampereen menestys on rakennettu kahdesta asenteesta: “tehdään hyvin” ja “tulevaisuus tehdään tänään”. On katsottu rohkeasti ylihuomiseen enemmän kuin eiliseen. Mitä jos tamperelaiset yritykset tunnettaisiin jatkossa myös poikkeuksellisen hyvästä digitaalisesta saavutettavuudesta? Se olisi luonteva osa paremman huomisen tekemistä. Lähitoimisto voi olla paitsi saavutettavuuden asiantuntija myös fyysiseltä sijainniltaan ja henkiseltä yhteydeltään paremmin saavutettavissa.

Käytetään vetovoima hyväksi vahvistamalla alueen pitovoimaa ja työpaikkoja. Luodaan tamperelaisin voimin juuri sitä mistä meidät tunnetaan: rentoa, luotettavaa ja määrätietoista elämää.

ANNAMAIJA FLINKKILÄ-LEHTONEN Kirjoittaja on bränditoimisto Roihu Inc:n perustaja ja toimitusjohtaja

Teollisuusyritysten käsitykset vastuullisuudesta ovat muuttuneet viime vuosina hurjasti. Korulauseet ovat vähentyneet, eikä päästöja hiilijalanjäljenlaskentaan asennoiduta enää viherpiipertämisenä.

CSRD-direktiivi aloitti

teollisuuden toimitusketjujen

läpivalaisun

Sanonta ”pakko on paras muusa” pätee tässäkin muutoksessa, mutta on kehitystä tapahtunut muutenkin, arvioi Atte Borgenström. Hänen yrityksensä Reforest Finland Oy oli varhain liikkeellä aloittaessaan hiilijalanjäljen hallinnan ja vastuullisuusraportoinnin palvelujen tarjoamisen jo viitisen vuotta sitten.

– Silloin saatettiin sanoa, että viherpiiperrys ei kiinnosta.

– Ympäristövastuullisuuden ja liiketoiminnan välillä ei nähty kovinkaan selvää yhteyttä. Voi sanoa, että suurin ymmärryksen muutos on tapahtunut juuri tässä. Borgenströmin mukaan laiva alkoi kääntyä, kun Suomi asetti kunnianhimoisen hiilineutraaliustavoitteensa vuoteen 2035. Kun vastuullisuusraportointidirektiivi Corporate Sustainability Reporting Directive (CSRD) hyväksyttiin Euroopan parlamentissa kesäkuussa 2022, yrityksissä ryhdyttiin konkreettisiin toimiin.

CSRD hyväksyttiin osaksi Suomen lainsäädäntöä viime vuonna. Se asettaa kestävyysraportointivelvoitteita sadoille suomalaisyrityksille jo vuonna 2024. Yli 500 hengen pörssiyritykset ovat velvollisia raportoimaan toimintakertomuksessa vastuullisuudestaan direktiivin ja kestävyysraportointistandardien mukaisesti.Vuonna 2025 CSRD koskee yli 50 miljoonan liikevaihdon pörssiyrityksiä, ja seuraavana vuonna se ulottuu kaikenkokoisiin pörssiyrityksiin, pienimpiinkin.

– Vauhti on sanalla sanoen kova ja EU:n ohjaus voimakasta.

Selvitys ja seminaari alihankkijoiden tueksi

Atte Borgenström kertoo, että CSRD-direktiivi velvoittaa tänä ja ensi vuonna vielä suhteellisen pientä yritysjoukkoa. Tätä näkyvämpi seuraus direktiivistä on, että päämiehet ovat alkaneet selvittää oman arvoketjunsa toimintaa.

– Toimittajilta ja alihankkijoilta kysytään tietoja yllättävänkin tarkkaan. Havaintojen mukaan kysytään vähän eri asioita ja vähän eri tavalla. Alihankintayrityksissä on harvemmin omaa ympäristö- tai vastuullisuushenkilöä, joten monet kokevat olevansa pulassa kysymysten edessä.

Reforest selvitti kuluvan vuoden alussa Tampereella toimivien päämiesten vastuullisuusraportoinnin tilaa Business Tampereen ja Tampereen kauppakamarin toimeksiannosta. Selvitykseen osallistuivat Metso, Cargotec, Sandvik, Glaston, Agco Power ja Valmet. Tulokset esiteltiin Konepajasektorin kasvavat vastuullisuusvaatimukset -seminaarissa helmikuussa.

– Selvityksen ja seminaarin tavoitteena oli avata konkreettisesti suurimpien päämiesten aikatauluja, suunnitelmia ja vaatimuksia, jotta toimitusketjut pystyvät parantamaan omia valmiuksiaan.

Vastuullisuustyöhön on totuttu

Selvityksessä päämiehiltä kysyttiin laajasti heidän toimintansa vastuullisuudesta ja hiilijalanjäljestä, toimittajien vastuullisuudesta sekä omista tavoitteista. Borgenström huomauttaa, että pienen otannan takia tulokset ovat suuntaa antavia, mutta näyttää siltä, että yritykset ovat keskenään samankaltaisessa tilanteessa.

– Kaikissa on tehty vastuullisuustyötä melko pitkään, keskimäärin viisi vuotta, ja jokainen yritys laskee hiilijalanjälkeään. Vastuullisuustyöhön on osoitettu hyvin henkilöresursseja, ja vastuullisuus ja bisnes näyttävät keskustelevan keskenään sujuvasti, Borgenström luettelee.

Selvityksessä keskityttiin pitkälti päästöihin, mutta Borgenström muistuttaa, että vastuullisuusraportointi on paljon muutakin.

– Se sisältää ympäristön sekä sosiaalisen ja hallinnollisen vastuun. Tällöin mukana on esimerkiksi työntekijöihin liittyviä asioita, diversiteettiä sekä veron- ja palkanmaksuun kuuluvia asioita. Myös arvoketjun vastuullisuutta arvioidaan entistä tarkemmin.

– Jos toimittajan kohdalla nousee punainen lippu eli syntyy epäily vaikkapa lapsityövoimasta tai toimintaa on riskimaaksi luokitellussa maassa, yhteistyön jatkuminen on vaakalaudalla. Samalla tavoin jos toimittaja on haluton yhteistyöhön tai kyvytön toimittamaan dataa, se voi olla syy asiakassuhteen lopettamiseen.

Suomalaisille yrityksille vaatimukset ovat olleet toistaiseksi kohtalaisen helppoja täyttää. Toimitaan eettisesti oikein ja työnantajavelvoitteet hoidetaan.

Kunnianhimoisia tavoitteita

Borgenström kertoo, että kaikki selvityksen yritykset ovat asettaneet kovia päästövähennystavoitteita.

– Kaikilla on vuoteen 2030 kunnianhimoiset tavoitteet, jopa lupaus hiilineutraaliudesta, mikä merkitsisi toimittajienkin päästöttömyyttä. 50 prosentin leikkausta luvataan, lisäksi on pienempiä lupauksia.

– Tavoitteiden saavuttamisessa on tekemistä, sillä ei riitä, että ollaan itse hiilineutraaleja. Myös ostettavien tuotteiden ja logistiikan on oltava päästöttömiä, myös oman liikematkustuksen.

Tällä hetkellä kaikki päämiehet keräävät tai alkavat kerätä dataa toimittajiltaan.

– Sillä, onko toimittajan hiilijalanjälki iso vai pieni, ei ole vielä merkitystä, eikä korkea päästötaso ole syy vaihtaa toimittajaa.

– Lähitulevaisuudessa myös toimittajan on kyettävä päästöjensä vähentämiseen päämiehen tavoitteiden mukaisesti. Yleistäen voi sanoa, että yleensä teollisuusyrityksessä

Teksti Päivi Eskelinen

Jos CSRD velvoittaa yritystäsi vuonna 2025:

n Selvitä CSRD-vaatimukset

n Selvitä asiakkaasi vaatimukset

n Viestitä vaatimukset ja aikataulut arvoketjullesi

n Aloita datan keruu toimitusketjusta heti!

n Laske oma hiilijalanjälkesi

n Huolehdi ESG-raportointi kuntoon

n Hoida Code of conduct ja muu pakollinen dokumentaatio kuntoon

Jos olet CSRD-yrityksen strateginen toimittaja:

n Selvitä asiakkaasi vaatimukset

n Laske oma hiilijalanjälkesi

n Määritä, miten CO2-päästöt kohdistetaan asiakkaalle tai komponentille

n Laadi hiilitiekartta

n Ala kerätä dataa asiakkaan vaatimista asioista

n Laadi vastuullisuusstrategia

n Tarkista, käyttävätkö toimittajasi vastuullisuuden luokittelujärjestelmiä, kuten Ecovadista tai SBTi:tä

n Hoida Code of conduct ja muu pakollinen dokumentaatio kuntoon

Lähde: Reforest Finland Oy

omista päästöistä vain kymmenen prosenttia syntyy omalla tontilla, mutta 90 prosenttia päästöistä tulee toimittajaketjusta.

Selvityksen mukaan eurooppalaiset toimittajat ovat Aasiaa edellä, Pohjoismaat edelläkävijöitä ja autoteollisuuden toimittajat kärkikastia.

– Haasteltavilla saattoi olla satoja, jopa tuhansia toimittajia ympäri maailmaa, myös riskimaissa. Kaikkiin ei voida olla yhteydessä yhdellä kertaa, joten toimittajia kategorisoidaan eri tavoin ja vastuullisuudelle olennaisia toimittajia analysoidaan jatkuvasti.

Reforest Finland on saanut nimensä yrityksen alkuperäisestä ideasta kompensoida päästöjä kotimaisella metsityksellä sen sijaan, että päästöjä hyvitettäisiin esimerkiksi afrikkalaiseen ympäristöhankkeeseen.

– Huomasimme, että yrityksillä oli valtava tarve saada apua päästöjensä määrittämisessä, joten aloimme tarjota myös päästölaskentaa, Atte Borgenström kertoo.

VAPRIIKKI ROKKAA!

Juice Leskinen Coitus Int. ja Alwari Tuohitorvi lähtivät kesällä 1975 yhteiselle kiertueelle, jonka nimeksi tuli Manserock. Tästä sai nimensä ilmiö, joka valloitti koko Suomen. Tule tutustumaan Manserockin tarinaan ja tekijöihin!

YLI 10 NÄYTTELYÄ YHDELLÄ LIPULLA!

MUSEOKESKUS VAPRIIKKI | ALAVERSTAANRAITTI 5, TAMPERE PUH. 03 5656 6966 | LIPUT 15/7€ | VAPRIIKKI.FI

Varattu Vapaa

Logistinen napakymppi!

Timo Isolähteenmäki, p. 050 351 6507

Tanja Vuori, p. 050 437 1281

Inkeri Remsu, p. 044 423 5233 ylojarvenyritystontit.

IIRIS LAPPALAINEN

PwC I Senior Manager | Legal

AINO RANTANEN

PwC I Senior Manager | Tax services

YHTIÖITTÄMINEN ei tarjoa ratkaisuja ainoastaan julkiselle sektorille vaan myös osakeyhtiö tai sen omistajat voivat hyötyä monin tavoin yhtiöittämällä toimintoja erillisiin yhtiöihin.

Yhtiön ja sen omistajien strategisten tavoitteiden saavuttaminen voi edellyttää esimerkiksi omistuksen järjestelyä konsernimuotoon ja eri toimintojen tai esimerkiksi kiinteistöomaisuuden eriyttämistä toisistaan poikkeavien rahoitustarpeiden ja riskienhallinnan näkökulmasta. Tämä voi helpottaa myös taloudellisten tunnuslukujen seurantaa ja vertailua kilpailijoiden toimintaan.

Tarve yhtiöittämiselle syntyy usein myös tilanteissa, joissa halutaan sitouttaa tietyn liiketoiminnan avainhenkilöitä osakeomistuksin tai ennakkotoimena sukupolvenvaihdokselle. Myös jos jonkin liiketoiminnan osan myynti voisi tulla kysymykseen tulevaisuudessa, yhtiöittäminen voi tapauskohtaisesti mahdollistaa verovapaan luovutuksen.

Yhtiöittäminen voidaan teknisesti toteuttaa usealla eri tavalla, ja toteutus on pohdittava huolella tapauskohtaisesti. Osakeyhtiöissä yhtiöittäminen toteutetaan

usein joko jakautumisella tai liiketoimintasiirrolla. Joskus myös kauppa saattaa olla tarkoituksenmukainen.

Osittais- ja kokonaisjakautumisessa jakautuva yritys siirtää varojaan, velkojaan ja vastuitaan yhdelle tai useammalle vastaanottavalle yhtiölle ja vastike tästä kokonaisuudesta annetaan jakautuvan yhtiön osakkeenomistajille. Jakautuminen on lähtökohtaisesti yleisseuraanto eli jakautuvan yhtiön varat, velat ja muut velvoitteet siirtyvät sellaisenaan vastaanottavalle yhdelle tai useammalle yhtiölle. Osakeyhtiölaki (624/2006) mahdollistaa myös niin kutsutun yhtiöittämällä toteutettavan jakautumisen. Tällöin jakautuva yhtiö saa jakautumisvastikkeena vastaanottavan yhtiön osakkeita, ja näin vastaanottavista yhtiöistä syntyy jakautuvan yhtiön tytäryhtiöitä. Annettavan vastikkeen näkökulmasta yhtiöittämällä toteutettava jakautuminen muistuttaakin Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain (360/1968) 52 d §:n mukaista liiketoimintasiirtoa, mutta yleisseuraantoluonne voi tuoda myös verotuksellisia hyötyjä.

Liiketoimintasiirto tarkoittaa järjestelyä, jossa yhtiö luovuttaa joko kaikki tai yh teen tai useampaan liiketoimintakoko

Kehitystä koska tahansa.

naisuuteen kohdistuvat varat, niihin kohdistuvat velat sekä varaukset siirtyvää toimintaa jatkavalle yhtiölle. Liiketoiminnan apporttina siirtävä yhtiö saa vastikkeeksi vastaanottavan yhtiön uusia osakkeita tai sen hallussa olevia omia osakkeita. Liiketoimintasiirto ei ole juridiselta luonteeltaan yleisseuraanto, joten siirrettävät varat ja velat tulee yksilöidä luovutuksen yhteydessä tarkasti, sillä vain mainitut erät siirtyvät. Liiketoimintasiirrossa sopimusten ja velkojen siirtymiseen vastaanottavalle yhtiölle tarvitaan sopimuskumppanin sekä velkojien nimenomainen suostumus. Myöskään liiketoimintakauppa ei ole juridiselta luonteeltaan yleisseuraanto, vaan se edellyttää kaupassa siirtyvien erien yksilöimistä vastaavasti kuin liiketoimintasiirrossa.

Kaupalla toteutetusta yhtiöittämisestä aiheutuu lähtökohtaisesti aina tuloveroseuraamuksia, kun taas edellä mainitut yritysjärjestelyt ovat tiettyjen edellytysten täyttyessä toteutettavissa ilman välittömiä verovaikutuksia. Ennen järjestelyihin ryhtymistä on hyvä hakea Verohallinnolta

Kehitystä koska tahansa.