Tampereen kauppakamarilehti 2/2023

TAMPEREEN

KAUPPA KAMARI

NUMERO 2 MAALISKUU 2023

TERVEISET SEURAAVALLE HALLITUKSELLE TIET JA RAITEET KUNTOON PIRKANMAALLA. TYÖVOIMAN REKRYTOINTI ULKOMAILTA SUJUVAKSI. LAATUA JA RESURSSEJA AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN.

V A L M I I N A Y L I T T Ä M Ä Ä N O D O T U K S E T U U D E N S U K U P O LV E N G LC L A D AT TAVA HYBRIDI ENNAKKOMYYNNISSÄ MEILLÄ.

Uusi, odotettu GLC ladattava hybridi näyttää tietä innovatiivisilla ratkaisuillaan ja markkinoiden pisimmällä, jopa 121 km sähköisellä toimintamatkallaan. Älykäs 4MATIC-neliveto, vahva varustelu ja erilaiset turva- ja ajoavustinjärjestelmät maksimoivat mielenrauhan ja ajonautinnon kaikissa tilanteissa. Vakiona on mm. aktiivinen etäisyysavustin, kaista-avustin, jarruavustin ja pysäköintiavustin sekä toisen sukupolven oppiva ja puheohjattava MBUX-käyttöliittymä.

Tervetuloa kysymään lisää myyjiltämme.

CO2-päästöt 12 g/100 km | Sähköinen toimintamatka jopa 121 km | Uusi GLC ladattava hybridi alk. 74 934 € Mercedes-Benz GLC 300 e 4MATIC A kokonaishinta alk. 74 933,07 € (sis. alv:n, arvioidun autoveron ja toim.kulut 600 €). Vapaa autoetu 1 145 €/kk, käyttöetu 1 010 €/kk.

CO2-päästöt (WLTP) 12 g/km, EU-keskikulutus 0,5 l/100 km. Toimintamatka pelkällä sähköllä jopa 121 km. Huolenpitosopimus 3 vuodeksi kiinteällä kk-maksulla alk.

49 €/kk. Lämpötila, ajo-olosuhteet, auton kuormaus sekä kuljettajan ajotapa voivat vaikuttaa auton toimintamatkaan, akun kapasiteettiin ja suorituskykyyn.

Ajotietokoneen kieli: suomi. Kuvan auto lisävarustein.

VEHO TAMPERE Taninkatu 11, Lielahti veho. 010 569 3100 | Ma–pe 9–18, la 10–15 Huolto: 010 569 8080 | Ma–pe 7.30–18

Puhelun hinta 010-numeroihin: 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min. (sis. alv. 24 %).

PÄÄKIRJOITUS

Ammatillisen koulutuksen polkua arvostetaan työelämässä PIRKANMAAN hyvinvoinnin ja kasvun ytimessä on vireä vientiteollisuus.

Pirkanmaalla yksityisen sektorin noin 40 miljardin euron vuosittaisesta liikevaihdosta reilu kolmannes syntyy teollisuudessa. Vuonna 2022 viennin arvo lähenteli jo kymmentä miljardia euroa.

On hyvä muistaa, että vientiteollisuuden yrityksillä on kokoaan paljon suurempi vaikutus kansantalouteen kuin yleisesti ymmärretään. Vientiteollisuuden yritykset luovat suoraan ja välillisesti noin 50 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta.

Noin 1,1 miljoonalla suomalaisella on työpaikka vientiteollisuuden ansiosta. Yksi työpaikka vientiteollisuudessa luo tutkimusten mukaan 1,3 työpaikkaa muille toimialoille. Pirkanmaalla tämä tarkoittaa reilusti yli 100 000 työpaikkaa. Viennillä rahoitetaan leijonanosa hyvinvointiyhteiskuntamme palveluista, koulutuksesta, hoivasta ja turvallisuudesta.

TEOLLISUUDESSA on nykyään huutava pula erityisesti ammattilaisista.

Kauppakamarikyselyn mukaan osaajapula on erittäin vaikea. Noin 70 prosenttia yrityksistä ilmoitti, että heillä on pulaa tai paljon pulaa osaavasta työvoimasta.

On mielenkiintoista, että ministeriöiden kansliapäälliköiden helmikuussa julkistama raportti korostaa korkeakoulutuksen aloituspaikkojen ­lisäämistä, kun samaan aikaan Keskuskauppakamarin 1800 yritykselle ­tekemässä kyselyssä huoli kohdistuu erityisesti ammattiosaajien puutteeseen. On toki myös kriittistä ajattelua, jota edustavat esimerkiksi professorit Alf Rehn ja Jari Salminen. He kyseenalaistavat korkeakoulutuksen yksipuolisen palvonnan.

KOULUTUSJÄRJESTELMÄMME on ihmisten mielessä edelleen kolmeosainen kokonaisuus, jossa ammatillinen koulutus, ammattikorkeakoulu ja ­yliopisto muodostavat omat koulutusputkensa. Pussinperiä ei toki enää ole, ja ammatillisen polun valinnut voi halutessaan jatkaa osaamisensa kartuttamista vaikka kuinka pitkälle. Esimerkiksi Tampereen ammattikorkeakoulun konetekniikan opiskelijoista 40 prosentilla on ammatillinen perustutkinto ja valtaosalla myös merkittävä kokemus työelämästä. Yritysten mielestä heidän parhaat tekijänsä ovat kulkeneet tätä polkua.

Pitäisikö siis lisätä ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja ja vahvistaa mahdollisuuksia tämäntyyppisille koulutuspoluille? Vastaavia polkuja löytyy varmasti eri toimialoilta. Ne olisi syytä tutkia! On myös syytä harkita toisen tai kolmannen tutkinnon tarkoituksenmukaisuutta.

TYÖELÄMÄSSÄ korostetaan osaamista ja siitä myös palkitaan. Olisiko jatkossa järkevää kehittää entistä tiiviimpiä ja työelämää paremmin palvelevia osaamisen kehittämisen kokonaisuuksia, joissa tavoitteena on osaamisen karttuminen eikä tutkinto?

53. vuosikerta ISSN 0782-3541 (painettu), ISSN 1458-4417 (verkkolehti) Julkaisija ja kustantaja Tampereen kauppakamari Technopolis Yliopistonrinne II, Kalevantie 2, 33100 Tampere puhelin (03) 230 0555 www.tampereenkauppakamari.fi Päätoimittaja Antti Eskelinen, Tampereen kauppakamari

Toimitussihteeri Päivi Eskelinen, puhelin 040 189 6569, paivi.eskelinen@tampereenkauppakamari.fi Ilmoitusmyynti Saarsalo Oy, Timo Lepistö, 044 534 9878, timo.lepisto@tampereenkauppakamarilehti.fi Ulkoasu ja ilmoitusaineistot Tiina Lautamäki, aineisto@tampereenkauppakamarilehti.fi Painopaikka PunaMusta Tampere Oy Painos 12 000 kpl

PEER HAATAJA johtaja Tampereen kauppakamari

Olisiko jatkossa järkevää kehittää entistä tiiviimpiä osaamisen kehittämisen kokonaisuuksia, joissa tavoitteena on osaamisen karttuminen eikä tutkinto?

Jakelu 4 000 kpl Tampereen kauppakamarin osoitteiston mukaan, 8 000 kpl Postin yritysosoitteistolla Lehden osoiteasiat reetta.heinonkoski@tampereenkauppakamari.fi Kannen kuvat Visit Tampere/Laura Vanzo, Kristian Tervo, Matti Matikainen ja Jouni Harala Seuraava lehti ilmestyy 10.5. www.tampereenkauppakamarilehti.fi

TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 2

n

2023 3

Ota vientiluotto osaksi viennin työkalupakkiasi Olet laatimassa tarjousta laitteesi viennistä ulkomaille, mutta ostajalla on tarjolla muitakin vaihtoehtoja. Mikä kallistaisi vaakakupin sinun suuntaasi? Vaikuttaisiko ostajan päätökseen, jos vientikaupalle saisi rahoituksen?

Ratkaisu voi olla Finnveran vientiluotto, jos ostaja tarvitsee vientituotteen hankintaan yli kahden vuoden maksuajan. Vientiluotto hyödyttää sekä viejää että ostajaa ja parantaa rahoituksen saatavuutta pienempiin vientihankkeisiin.

Ota yhteyttä ja pyydä rahoitustarjous ostajallesi nnvera./vientiluotto

MATTI APUNEN

Lasketaanko hiukan rimaa?

YLEISRADIO julkaisi helmikuussa ns. koulukoneen ja käyn­­nisti samalla kiivaan keskustelun koulun tilasta. Väittelyn keskipisteessä olivat ns. S2-oppilaat, joille suomi on toinen kieli.

Tutkijat totesivat melko yhtäpitävästi, että S2-oppilaiden määrä ei yksin selitä koulun heikkeneviä tuloksia. ­Yksittäistä jättiläissyytä tuskin löytyykään, mutta pieniä puroja kyllä.

Ylen A-Talk keräsi kokoon 23. helmikuuta todella kiinnostavan koulukeskustelun. Rovaniemeläinen rehtori Jaakko Sarmola nosti siinä esiin seikan, joka hätkähdytti minua ja saattaa selittää yhteiskunnan ongelmia laajemminkin.

Sarmola sanoi, että koulujen arvostelukriteerit ovat löystyneet viime vuosina. Suomeksi sanottuna vaikeuk­ sien kohdalla lasketaan mieluummin rimaa kuin pidetään osaamisvaatimukset paikoillaan ja otetaan uusi vauhti.

SARMOLAN HAVAINTO tarkoittaa, että jos oppilas näyt-

täisi pärjäävän huonosti yhdessä aineessa, tätä helposti kompensoidaan summa-ajattelulla – siis suhteellisen hyvällä suoriutumisella jossain toisessa kohdassa. Luokalle jääminen ei ole enää optio.

Tuntuu siltä kuin koulu ei haluaisi, että hankala oppilas jää sen vaivoiksi. Heikosti menestyvä nuori tuupitaan mieluummin eteenpäin minimiarvosanalla ja tsemppikehotuksilla.

Heikosti menestyvä nuori tuupitaan mieluummin eteenpäin minimiarvosanalla ja tsemppikehotuksilla.

Tätä voimme kauhistella, mutta samalla sopii kysyä miksi sama kulttuuri ei olisi mahdollinen työelämässä. Tarkoitan tietysti yrityksiä, joissa osaaminen on suhteellinen kysymys eivätkä puutteet ammattitaidossa aiheuta lentokoneen putoamista. Kriteerejä hetkellisesti madaltamalla yrityksen tunnelma pysyy hyvänä, ongelma lakaistaan maton alle ja toivotaan, että joku muu aikanaan hoitaa sen. Älkää ymmärtäkö tätä väärin. Kannustus ja tsempparipalkinnot ovat mainioita, mutta ne eivät voi korvata oikeaa osaamista.

A-TALKIN KESKUSTELUSSA opetushallituksen pääjohtaja Minna Kelhä vetäytyi puolustuskannalle ja toisti, että päätösten täytyy perustua tutkimustietoon. Hän on oikeassa: tarvitsemme tietoa siitä, miten koulu suoriutuu tehtävässään. Mutta ällistyttävää kyllä, ratkaisevista asioista ei olekaan luotettavaa dataa.

Meillä tehdään kyselyitä koulujen työoloista ja tuntemuksista, mutta ne ovat eri asia. Koulutuksen arviointikeskus Karvi tuottaa selvityksiä, mutta taloustieteilijöiden mukaan niiden tietoarvo on heikko.

Uudistuksia tehdään hätäisesti, jotta ne saataisiin läpi vaalikauden aikana ja sulka ministerin hattuun. Esimerkiksi ammatillisen koulutuksen reformi vuonna 2018 vietiin tutkijoiden mukaan läpi ilman riittävää käsitystä sen vaikutuksista. Vielä polttavampi esimerkki löytyy kunnista.

Tutkimuslaitos Laboren Hannu Karhunen kirjoittaa uuden T&Y-lehden erinomaisessa koulutusnumerossa, että valtio rahoittaa kouluja, mutta tilastojen puutteessa emme tarkkaan tiedä, miten lisäresurssit kunnissa käytetään tai miten kunta onnistuu opetuksessa suhteessa toisiin kuntiin.

Ja kun täsmällistä tietoa ei ole, vastuu koulun ongelmista siirretään opettajille, joilla on varsin rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa rahankäyttöön. Ei siis ihme, jos kansankynttilä palaa molemmista päistä.

TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 2

n

2023 5

TALOUDESSA TAPAHTUU

Vaikuttamissuunnitelma 2023

Alueen edunvalvojat tiivistävät yhteistyötään

TAMPEREEN kauppakamarin Vaikuttamissuunnitelma 2023 on ilmestynyt. Julkaisua on täydennetty uutta vaalikautta ennakoiden Pirkanmaan hallitusohjelmatavoitteilla.

Vaikuttamissuunnitelmassa 2023 on kolme teemaa: työvoima ja osaaminen, saavu-

tettavuus ja kilpailukykyiset yhteydet sekä kansainvälistyminen ja uudet markkinat.

Saavutettavuus ja kilpailukykyiset yhteydet -teeman asiat ovat pitkissä kantimissa. Johtaja Markus Sjölund sanoi julkistamistilaisuudessa, että niistä on jaksettava pitää ääntä vuodesta toiseen.

– Pääradan peruskorjaus on venynyt lähes vuosikymmenien pituiseksi hankkeeksi, ja siihen olennaisesti kuuluvan Tampereen henkilöratapihan rahoitus on edelleen auki.

Pääradan tavoin vaikuttamissuunnitelman kestoaiheita ovat yhä vähemmän rahoitusta saava perusväylänpito ja pikaista kor­ jausta vaativat valtatiet 9 ja 3.

Erityishuomiota vaikuttamissuunnitelmassa saavat kansainvälistyminen ja uudet markkinat.

– Venäjän hyökkäys Ukrainaan vuosi sitten aiheutti turbulenssia myös yrityksille.

Onneksi Venäjän-markkinoiden merkitys ei ollut vientiyrityksillemme yhtä merkittävä kuin monella muulla alueella. Yritykset olivat myös ennakoineet toimintojaan viisaasti vuoden 2014 tapahtumien jälkeen, Sjölund sanoi.

– Koska seurauksia kuitenkin oli, kauppakamari tukee yritysten vientitoimia lähi-

markkinoille ja uusien markkinoiden selvittämisessä. Näistä lupaavimmat ovat USA ja Japani. Kauppakamariin on perustettu lisäksi uusi, kansainvälisen kaupan työryhmä.

Työvoima- ja koulutuspoliittisista asioista vastaava johtaja Peer Haataja sanoi, että Pirkanmaa kärsii asemastaan kasvumaakuntana. Oppilaitosten valtionrahoitus laahaa jäljessä koko ajan.

– Seuraavan hallituksen tulisi luoda yritysten kansainvälisille osaajille ja opiskelijoille samantyyppinen palvelu- ja kotouttamisjärjestelmä, joka on tarjolla muilla perusteilla Suomeen tuleville ihmisille.

– Kansainvälisen maisteriohjelman opiskelija on täällä vain kaksi vuotta. Hänelle pitäisi tarjota heti palveluja, joilla hän tutustuu suomalaiseen yhteiskuntaan ja työelämään.

Muussa tapauksessa hän hoitaa opiskelut nopeasti ja lähtee pois, Haataja sanoi. n Lue lisää kamarin uutisista.

KOHTAAMISIA ILMAN KIERTOTEITÄ.

Tampere-Pirkkalasta matkustat suoraan perille helposti ja nopeasti.

lentoontampereelta.fi 6 TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 2 n 2023

TALOUDESSA TAPAHTUU

”Yrityskummit ovat sosiaalinen innovaatio” YRITYSKUMMITOIMINTA alkoi Pirkanmaalla tasan 30 vuotta sitten. Juhlan kunniaksi Pirkanmaan Yrityskummit ry tallensi tähänastisen historiansa kansien väliin.

Annikaisa Knuutilan ja Mika Setälän Kokemus auttaa -juhlakirjan julkistamistilaisuudessa muisteltiin 1990-luvun alkua.

Maassa oli lama ja työttömyys huiteli huippulukemissa. Vientiyritykset olivat kriisissä.

Helsingissä alkanut vapaaehtoinen kummitoiminta rantautui Tampereelle, kun paikalliset, kokeneet johtajat halusivat auttaa yrityksiä. Tampereella keskityttiin alussa teknologiayrityksiin. Teknologiakeskus Hermiasta tuli toiminnan koti ja Hermian toimitusjohtajasta Olli Niemestä aktiivinen organisaattori.

– Tampere meni äkkiä Helsingistä ojan kautta ohi. Vuonna 1995 kummeja oli jo 26, Riitta Varpe kuvasi alkua. Hän seurasi sitä läheltä ensin Tampereen kaupungin elin­ keinojohtajana ja myöhemmin ylijohtajana Pirkanmaan TE-keskuksessa ja ELY-keskuksessa.

2000-luvulle tultaessa todettiin, että muissakin kuin teknologiayrityksissä oli kysyntää ohjaukselle. Erityisesti palveluyritykset olivat liiketoiminnan kehittämistuen tarpeessa. Yrityskummitoiminta laajeni entisestään. Kauppakadulle perustettiin palvelupiste, jonne TE-palvelujen lisäksi sijoittuivat Uusyrityskeskus Ensimetri, Yrityskummit, Tekes, Finnvera ja useita muita yrityspalveluja.

– Oli iso muutos, kun yksityiset toimijat tulivat mukaan yrityspalvelun prosessiin ja julkisella rahalla hankittiin yritysten tarpeisiin räätälöityjä asiantuntijapalveluja, Varpe kertoi public-private-yhteistyöstä.

Pitkän kansainvälisen uran muun muassa Cargotec Oyj:n palveluksessa tehnyt yrityskummi Jorma Tirkkonen on selvittänyt

n SASKY koulutuskuntayhtymä ja työnhaku- ja koulutustapahtuma Rekrytori ovat tehneet kumppanuus­ sopimuksen. Sopimuksella lisätään oppilaitoksen ja yrityksen yhteistyö­ tä ja opinnollistetaan tapahtumien tuottamisen osia, kuten messuopas­ tus ja asiakaspalvelu. Sopimukseen kuuluu myös tapahtumissa mukana olevien opiskelijoiden arviointi.

elinkeinoelämän Kuka kukin on -teos.

Annikaisa Knuutila vertasi kummitoimintaa sosiaaliseksi innovaatioksi ja kätketyksi aarteeksi, jonka soisi olevan vieläkin tunnetumpaa.

– Nykyään kun autetaan kehittämisessä, kysytään, kuka maksaa ja mistä eurot. Kummit keksivät, että kyse on modernista talkootyöstä: kääritään hihat, kyllä kokemus auttaa, hän sanoi. n Pirkanmaan Yrityskummit lukuina vuonna 2022: 189 yrityskummia, toiminnassa mukana 867 yritystä, oma kummi 82 yrityksellä, liiketoiminnan kehittämisklinikoita 191, vapaaehtoistyötä 11 000 tuntia.

– Historiikin kirjoit­ taminen oli avartava matka. Kummi­ toiminta oli hyvin dokumentoitua ja ­alkuvaiheen tapahtumia muistavia haastateltavia löytyi paljon, kertoivat juhla­kirjan kirjoittaneet Annikaisa Knuutila ja Mika Setälä.

Kuva Sasky

SASKY ja Rekrytori sopivat kumppanuudesta

yrityskummitoiminnan vaikuttavuutta vuosina 2016–2021.

– Tänä aikana yrityskummien kanssa työskennelleiden yritysten yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi noin 90 prosenttia. Henkilöstön määrä kasvoi noin 65 prosenttia. Kannattavuus kehittyi tänä aikana suotuisasti.

Yritykset pystyivat keskimäärin nelinkertaistamaan tuloksensa, hän summasi tuloksia.

Mika Setälän mukaan tamperelaiset tekivät kummitoiminnasta oman näköisen, pirkanmaalaisia yrityksiä parhaiten palvelevan kokonaisuuden.

– Ei voi kuin nostaa hattua henkilöille, jotka laittoivat toimintaan aikaansa, vaikka heillä oli huippujohtajina kädet täynnä työtä.

Kun katsoo yrityskummien nimilistaa vuosituhannen vaihteessa, se on kuin Tampereen

NIMITYKSET

Asianajotoimisto Alfa Oy:ssä n Asianajaja, varatuomari Leena Laurila on kutsuttu Alfan osakkaaksi. Hän vastaa vaativien asunto- ja kiinteistökauppariitojen sovittelun lisäksi kiinteistöoikeudesta, rakentamiseen ja maankäyttöön liittyvästä juridiikasta, vuokrasuhteista sekä asuntoosakeyhtiöasioista.

Otto Santala on valmistunut oikeustieteen maisteriksi ja vahvistaa Alfan yritysjuridiikan tiimiä.

TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 2

n

2023 7

Kuva TAKK

PIRKANMAAN HALLITUSOHJELMATAVOITTEET

Lämpöä sodan ankeuteen. Kenialaiset hitsausalan opiskelijat valmistivat harjoitustyönä Ukrainaan lähetettäviä hätäapukamiinoita.

Tutkintouskovaisuuden sijaan jatkuvaa oppimista – Suomi on ollut tutkintouskovainen maa kaikilla koulutusasteilla. Kun maailma muuttuu vauhdilla, tutkinnossa aikanaan todennettu osaaminenkin vanhenee. Jotta kone pysyisi rasvattuna, tietoja ja osaamista on päivitettävä säännöllisesti, sanoo Tampereen Aikuiskoulutuskeskus TAKKin rehtori Teppo Tapani.

Tekstit Päivi Eskelinen

TAPANI sanoo seuraavansa nykyistä kehitys-

tä huolestuneena. Esimerkiksi EU:n jäsenvaltiot ovat asettaneet tavoitteeksi, että vuoteen 2030 mennessä vähintään 45 prosenttia 25–34-vuotiaista tulisi olla korkeakoulutettuja.

– En pysty jakamaan näkemystä korkeaasteen tutkintojen lisäämisen tarpeesta. Kuka sitten tekee työt?

– Aikuiskouluttajana toivoisimme koulutusta koskeviin päätöksiin ja suunnitelmiin vaalikaudet ylittävää pitkäjänteisyyttä. Myös rahoituksen riittäminen askarruttaa erityisesti juuri nyt, kun puhutaan perusopetuksen tason kohentamisesta ja toisaalta pidetään yllä koko maan kattavaa ammattikorkeakoulu- ja yliopistoverkkoa.

Tapani muistuttaa, että mahdollisuus vaihtaa alaa on aikuisille tärkeä asia.

– Parikymppisen tiedoilla tehdyt valinnat eivät välttämättä tunnu omilta enää nelikymppisenä. Alaa vaihtamalla on myös mahdollista siirtyä ylitarjonta-alalta työvoimapula-alalle, esimerkiksi sosiaali- ja terveyden-

8 TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 2 n 2023

huoltoon, jolla varmasti riittää töitä. Sotealallahan työvoimapula on jo huutava, kuten on pian monella muullakin alalla.

Koulutuksen järjestäjänä Tapanilla on useita ehdotuksia osaavan työvoiman turvaamiseksi.

– Osatutkinnot ovat tulleet perinteisen tutkintoperustaisen työvoimakoulutuksen rinnalle. Niitä voidaan toteuttaa joko oppisopimuksena tai työvoimakoulutuksena. Ne ovat hyvä mahdollisuus päivittää osaamista ja työllistyä nopeasti.

– Myös yritysten yhteishankintana tilaamat ja niille räätälöidyt rekrykoulutukset ovat lisääntyneet kovasti. Niitä järjestetään nykyään useita kymmeniä vuodessa, ja osapuolten kokemukset ovat hyvät.

Tapanin mukaan työllistymiseen pitäisi kannustaa jo koulutusaikana esimerkiksi työtä ja koulutusta yhdistämällä. Oppisopimuskoulutukset ovat edelleen hyvä koulutusmuoto. Hän ehdottaa myös tulospalkkiomallia työvoimakoulutuksiin, joiden alueellista säätelyä hän höllentäisi merkittävästi.

– Kouluttajille voitaisiin maksaa tulos-

– Päivänpolitiikka on tullut koulutus­ Kuva Olli-Pekka Latvala politiikkaan. Julkisessa keskustelussa ­ollaan toisaalta huolissaan Suomen menestymisestä Pisa-mittauksissa, toisaalta koulutuksen yhdenvertaisuu­ desta ja tasa-arvosta. Puheisiin on tullut vahvaa eetosta, Teppo Tapani sanoo.

Kuva Visit Tampere

palkkiota ja työnantajille bonusta esimerkiksi ensimmäisen vieraskielisen työntekijän palkkaamisesta.

”Rekrytoikaa rohkeasti ulkomaalaistaustaisia”

Kotoutumisen palveluissa on parannettavaa Ulkomaisen työvoiman rekrytointiin TAKK­ issa on tilauskoulutuksia, joita järjestetään EU:n ulkopuolisista maista tuleville ryhmille. Ensimmäinen tilauskoulutus aloitettiin loppuvuodesta 2021, kun 25 kenialaista opiskelijaa aloitti lähihoitajaopinnot. Myöhemmin kenialaisia on koulutettu muun muassa hitsareiksi ja valimotyöntekijöiksi. Sotealalle on koulutettu filippiiniläisiä.

– Opiskelijoita EU:n ulkopuolelta on tällä hetkellä TAKKissa yhteensä noin 150.

Heidän koulutukseensa ei käytetä valtionosuusrahoitusta. Opiskelijat tuovat rahoituksen tullessaan, maksavat sen itse ja joskus maksaja on yritys.

EU:n ulkopuolelta tulevien kouluttamisessa on törmätty kankeisiin lupakäytäntöihin, joiden takia TAKK on ollut säännöllisesti yhteydessä Maahanmuuttovirasto Migriin.

Esimerkiksi viime syyskuussa puhdistuspalvelualalle valitut kenialaisopiskelijat eivät olleet saaneet lupaa saapua Suomeen vielä helmikuuhun mennessä.

– Opiskelijat ovat maksaneet opintomaksunsa jo viime syksynä. Rahat pitää tietenkin palauttaa, jos lupaa ei heltiä. Pakko kysyä, tämäkö on nyt suomalaisen koulutusviennin kuva.

Tilauskoulutuksissa TAKK toimii vastuullisesti tukemalla myös koulutettavien kotoutumista.

– Toivomme kunnilta entistä aktiivisempaa roolia tulijoiden asettautumisessa. Tarvitaan konkreettisia palveluja koordinoinnin sijaan.

– Tilauskoulutettavien pitovoimaan kannattaa satsata. He ovat hyvin aktiivisia hakemaan töitä. Useimmat käyvät jo kuukauden koulutuksen jälkeen iltatöissä. Heidät pitäisi saada jäämään Tampereelle, muuten he valuvat ensin Helsinkiin ja mahdollisesti pois maasta.

Teppo Tapani toivoo myös vieraskielisten tutkintojen lupakäytäntöjen helpottamista.

– Olemme hakeneet englanninkielisiä tutkinto-oikeuksia ja saaneetkin niitä muun muassa matkailu- ja ravintola-alalle. Opetusja kulttuuriministeriö on höllentänyt lupalinjaansa viime aikoina.

Vieraskielisten ammatilliseen koulutukseen korvamerkittyä rahaa tarvitaan lisää.

– Meillä on vieraskielisissä paljon työvoimareserviä. Osa on sivussa työmarkkinoista kulttuurisista syistä, mutta ryhmässä on myös työttömyyttä enemmän muuhun väes­töön verrattuna, Tapani sanoo.

- On rikkaus, että työpaikalla on kulttuurista moninaisuutta, Jussi Tanhuanpää sanoo.

SUOMESSA on tällä hetkellä sotaa paossa kymmeniä tuhansia ukrainalaisia. Sota on pitkittynyt, ja osa paenneista on kertonut haluavansa jäädä pysyvästi Suomeen.

Miten saisimme ukrainalaiset kiinnittymään sujuvasti yhteiskuntaamme?

Johtaja Jussi Tanhuanpää Lujatalo Oy:stä sanoo pohtineensa tätä u­ seasti viime aikoina ja kertoo kokemuksistaan vuosien takaa, jolloin hän auttoi ensi kertaa ukrainalaisia asettautumaan Suomeen.

– Olen toiminut ikäni Raholan Pyrkivässä. Kymmenkunta vuotta sitten meihin otti yhteyttä kaksi ukrainalaista nuorta miestä, toinen Luhanskista ja toinen Donetskista. He halusivat tulla Suomeen pelaamaan koripalloa. Toisella oli perhe, jossa oli kaksi pientä lasta, toisella oli venäläistaustainen naisystävä, jolla oli jo oleskelulupa Suomeen.

– Joukkueenjohtajana lähetin kutsun ja miehet tulivat try-outeille. Asiat etenivät, ja aloin hankkia heille työ- ja oleskelulupia. Se ei ollutkaan niin yksinkertaista kuin olimme luulleet. Prosessin aikana toisen miehen vaimo ja pienet lapset esimerkiksi karkotettiin Suomesta, koska perheen tulotaso jäi vaaditun rajan alle.

Perheenisä jäi Tampereelle ja alkoi tehdä vimmatusti töitä.

– Molemmille miehille löydettiin työpaikat, se ei ollut ongelma, mutta saatavuusharkinnan mukaisesti työnantajan piti vielä laittaa nämä paikat julkiseen hakuun. Siihen kului jälleen aikaa.

Saatavuusharkinta koskee EU:n ulkopuolelta tulevia työntekijöitä. Käytännöllä selvitetään, onko työmarkkinoilla Suomessa tai EU-alueella sillä hetkellä saatavilla sopivaa työvoimaa kyseiseen tehtävään. Käytäntöä on viime aikoina ryhdytty purkamaan ammattialoilla, joilla on krooninen työvoimapula.

Koripallopoikien tarinalla on onnellinen loppu. Kovalla työllä ja suomalaisten ystävien tuella vaimo ja lapset onnistuttiin saamaan takaisin Suomeen. Molemmat miehet perheineen elävät edelleen Suomessa. He ovat kouluttautuneet ammattikorkeakoulussa, ja aikoinaan karkotettu äiti työskentelee nykyään yrittäjänä.

Kielikoulutusta ja kannustimia tarvittaisiin Ukrainan sodan alettua yksityiset toimijat ja tavalliset suomalaiset ovat järjestäneet sotaa paenneille ukrainalaisille vastaanottokeskusten karuja oloja parempia asuntoja ja avustaneet heitä monin tavoin.

– Apua on annettu tosi tarpeeseen.

Ukrainalaispakolaisille maksettava muutaman sadan euron kuukausiavustus on hieno asia, mutta se ei riitä, ellei asu vastaanottokeskuksessa tai jonkun luona.

Summalla ei kerta kaikkiaan pysty elämään, Tanhuanpää sanoo ja kertoo yksinhuoltajaäidistä ja hänen pojastaan, joille kalustettiin ja varustettiin asunto talkoovoimin.

Akateemisesti koulutettu äiti on opettanut Ukrainassa yliopistossa kansainvälistä taloutta. Hänen englannin kielen taitonsa on kuitenkin heikko, mikä rajoittaa arjen järjestämistä Suomessa. Perheellä on kova halu pärjätä. Autta­jien verkosto on hankkinut äidille osa-aikaista toimistotyötä ja hän opiskelee suomea.

Myös poika on kielikoulutuksessa ja hakee Treduun englanninkieliseen koulutukseen.

– Jokaisen tänne tulevan tutkinnon vastaavuus ja pätevyydet olisi selvitettävä mahdollisimman nopeasti, Jussi Tanhuanpää ­sanoo.

– Voisiko opintotukijärjestelmässä olla jokin kannustin, jolla tuettaisiin opintojen täydentämistä, jos täydentäminen on tarpeen? Kyse on kuitenkin aika ➡

TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 2

n

2023 9

PIRKANMAAN HALLITUSOHJELMATAVOITTEET

lyhyestä ajasta, ehkä parin vuoden jaksosta.

Jos yhteiskunta lähtisi tähän, saisimme vastinetta jokaisesta koulutetusta, joka jää tänne.

Työ on paras kotouttaja Maaliskuun alusta lähtien tuhannet Ukrainasta paenneet ovat voineet hakea Suomesta kotikuntaa. Hakeminen on mahdollista, kun henkilöllä on vähintään vuosi sitten haettu tilapäisen suojelun oleskelulupa, hän on asunut Suomessa vuoden ja hänellä on suomalainen henkilötunnus.

Järjestely tarkoittaa, että ukrainalaista paenneet pääsevät vastaanottopalveluista kuntien ja hyvinvointialueiden palvelujen piiriin. He ovat oikeutettuja esimerkiksi Kelan palveluihin.

Järjestely parantaa Suomeen syntyneen ison ukrainalaisen väestönosan kotoutumista. Jussi Tanhuanpää muistuttaa, että ukrainalaiset tarvitsevat ennen kaikkea työtä.

– Joillakin paikkakunnilla ollaan liikkeellä työnantajalähtöisesti. Ukrainalaisia on kutsuttu töihin yrityksiin ja heitä on perehdytetty ja koulutettu tehtäviin. Kun yksi on koulutettu, hän pystyy kouluttamaan maan-

miehiään. Meillä on erittäin hyvin menestyviä yrityksiä, joille tällainen rekrytointiriski ei olisi erityisen merkittävä.

Tampereen kauppakamarin aluesuunnittelu- ja liikennevaliokuntaa johtava Tanhuanpää on tyytyväinen, että kauppakamarin vaikuttamissuunnitelman yksi pääteemoista on osaavan työvoiman turvaaminen.

– Voisiko kauppakamari tarjota jäsenyrityksilleen lyhytkoulutuksia työyhteisöjen kulttuuriseen moninaisuuteen? Perustietoa maahanmuuttajataustaisten henkilöiden palkkaamisesta pari kertaa vuodessa pk-yrityksille, hän ehdottaa.

Ammattiin oppii parhaiten tekemällä TILAUSKIRJAT ovat täynnä ja tuotantoennätykset paukkuvat hydrauliikkalohkojen ja muiden komponenttien valmistukseen erikoistuneessa ST-Koneistus Oy:ssä. Työvoimassa tilanne on pitkälti sama kuin muilla yrityksillä. Sitä ei ole riittävästi.

– Puhutaan paljon eläköitymisestä. I­ tse olen sanonut, että tekniikka kehittyy niin paljon, että kun kaksi jää pois, tarvitaan yksi ­tilalle, sanoo toimitusjohtaja Tommi Peltonen.

– Olemme kasvaneet pitkälti teknologian avulla ottamalla käyttöön tuotantoa ja tuottavuutta parantavia automaatioratkaisuja.

Peltosen kommentti kertoo yrityksen omasta aktiivisuudesta työvoimapulan selättämiseksi, mutta toki uusia osaajia tarvitaan.

ST-Koneistuksen henkilöstön keski-ikä on 32 vuotta. Tommi Peltonen on työskennellyt yrityksessä 24 vuotta, josta 10 viime vuotta yrittäjänä. Tänä aikana porukka on vaihtunut lähes kokonaan. Hän sanoo, että ammattikoulusta suoraan työelämään astuvat nuoret ovat taidoiltaan vielä puolitiessä.

– Osoitamme tulijalle oman paikan tiimistä, jossa hän alkaa työskennellä kokeneen tekijän rinnalla kisällimeiningillä. Menee yleensä pari vuotta, ennen kuin ammattitaito on riittävällä tasolla.

– Useat tulijat ovat sanoneet, että he ovat oppineet meillä kahdessa kuukaudessa enemmän kuin kahdessa vuodessa koulussa. Kun ollaan joka päivä oikeiden koneiden kimpussa ja tehdään oikeita töitä, siinä on se juttu.

ST-Koneistuksella on sopinut ammattiopisto Tredun kanssa, että ammattiin opiskelevilla on mahdollisuus tehdä koneistusopintoja yrityksessä.

10 TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 2 n 2023

Tommi Peltonen kannattaa lämpimästi oppisopimuskoulutusta.

– Kemianteollisuudessa on luotu malli, jossa oppisopimus­ koulutuksessa olevan nuoren palkka nousee taitojen mukaan. Tämä motivoi opiskelijaa eteenpäin. Malli sopisi myös konepajateollisuuteen.­

– Kannatan ammattikoulutukseen mallia, jossa opiskeltaisiin perusasiat koulussa, minkä jälkeen siirryttäisiin oppimaan yrityksessä.

Opiskelun ja työssäoppimisen joustava yhdistäminen on myös yksi Konepajakoulun tavoitteista, jonka hallitukseen Peltonen kuuluu. Tampellan teollisuuskoulun perustalle rakennettu, verkostomaisesti toimivan Konepajakoulun toteuttavat TAKK, Tredu ja joukko henkilöstöpalvelualan yrityksiä.

– Konepajakoulu on eräänlainen yritysten äänitorvi. Kyse on pitkälti myös teknologiateollisuuden imagon nostamisesta. Positiivisia asioita on vaikka millä mitalla: alalla riittää työtä, palkkataso on ok, omiin työoloihin voi vaikuttaa. Näitä pitää tuoda esiin, kun kilpaillaan jatko-opintoja valitsevista nuorista ja aikuisista alanvaihtajista.

Työnantajien tehtävä ei ole opettaa suomea ST-Koneistuksessa työskentelee ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä Kiinasta, Hollannista ja Ukrainasta. Ensimmäinen, työyhteisön Antiksi nimeämä koneistaja Yong Wan

tuli taloon jo vuonna 2010.

– Pähkäilimme ensin johdossa, miten työntekijät ottavat hänet vastaan, mutta hän solahti joukkoon helposti. Perhe seurasi pari vuotta myöhemmin perässä, ja hänen vaimonsa alkoi pyörittää työmaaruokalaamme.

– Antti puhui auttavasti suomea, muussa tapauksessa tilanne olisi ehkä ollut toinen.

Toisaalta meillä on nyt ukrainalaisia, jotka puhuvat vain englantia ja ukrainaa. Silti ollaan pärjätty google-kääntäjien ja muiden apuvälineiden avulla. Heillä on hyvä työmoraali ja korkea ammattiosaaminen.

Suomen kieli on tarpeen kotoutumisessa. Peltonen sanoo, että olisi hyvä, jos yhteiskunta tulisi mukaan tässä asiassa.

– Nyt kun täällä on paljon ukrainalaisia naisia ja lapsia, osa miehistä saattaa tulla Suomeen sodan jälkeen. Yhteiskunnalla pitäisi olla tämän varalle selkeät suunnitelmat ja systeemit, sillä työnantajat eivät voi järjestää esimerkiksi kielikoulutusta. n Lue lisää konepajakoulu.fi

Kuva VR / Janne Mikkilä

EDUSKUNTAVAALIT 2023

Työvoiman rekrytointia ulkomailta helpotettava, pääradan peruskorjaus ei voi enää odottaa

Hyvä saavutettavuus ja osaavan työvoiman turvaaminen ovat Tampereen kauppakamarin vaikuttamissuunnitelman ja Pirkanmaan hallitusohjelmatavoitteiden ykkös­teemoja.

Tampereen kauppakamarilehti kysyi eduskunta­vaaliehdokkailta Anna-Kaisa Ikoselta, Lauri Lylyltä, Jouni Ovaskalta ja Sakari Puistolta, millä keinoilla he helpottaisivat yritysten työvoimapulaa. Saavutettavuuden parantamisessa ehdokkaiden katseet kääntyvät päärataan ja tieväylien korjausvelan kasvun pysäyttämiseen. Ikuisuushankkeen piirteitä saanut pääradan kunnostus ei voi enää odottaa.

Teksti Päivi Eskelinen

➡

TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 2

n

2023 11

EDUSKUNTAVAALIT 2023

1. Millaisilla koulutuspolitiikan keinoilla lievittäisit yritysten osaajapulaa?

2. Millä keinoilla työvoiman tarjontaa pitäisi lisätä?

3. Miten vahvistaisit Pirkanmaan saavutettavuutta maitse, raideliikenteessä ja lentoyhteyksin?

Anna-Kaisa Ikonen, kokoomus 1. Osaamisen takaaminen ja vahvistaminen ovat sekä Pirkanmaan että Suomen menestyksen elinehto. Innovaatioiden syntyä pitää vahvistaa nostamalla TKI-rahoitus valtakunnallisesti neljään prosenttiin. Alueellamme osuus voisi olla suurempikin. Lisäksi tarvitaan tässä hetkessä kiinni olevia, joustavia koulutuksia etenkin työvoimapulasta kärsiville aloille. Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmä on kankea, ja lupakäytäntöjä pitäisi miettiä järkevämmiksi.

Korkeakoulujen aloituspaikkoja kannattaa tuoda sinne, missä työpaikatkin ovat eli suurten kaupunkien liepeille. Korkeakoulujen pitäisi voida huomioida paikalliset tarpeet nykyistä paremmin koulutusvalinnoissa. Pirkanmaalla erityisen tärkeää on monitieteisen ja korkeatasoisen korkeakouluyhteisön edellytysten turvaaminen.

2. Meidän pitää ehdottomasti menestyä kilpailussa kansainvälisistä osaajista. Keinoja tähän ovat esimerkiksi kansainvälinen ohjelma työvoimapula-aloille rekrytoimiseksi sekä oleskelulupa- ja rekisteröintiprosessien nopeuttaminen. Yhtä lailla tärkeää on auttaa tulijoita kotoutumaan ja soljahtamaan osaksi Suomea ja suomalaista työelämää. Esimerkiksi ylioppilastutkinto pitäisi myös voida suorittaa englanniksi. Tarvitsemme myös joustavia koulutuksia ja reagointikykyä etenkin toiselle asteelle, kuten yllä mainitsin.

Myös sosiaaliturvajärjestelmää on kehitettävä kannustavammaksi.

3. Päärataa Helsingistä Tampereelle pitäisi parantaa pian, ja sen kapasiteettia täytyy lisätä tavalla tai toisella. Myös Tampereen henkilöratapihan parantaminen auttaisi su12 TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 2 n 2023

juvoittamaan junaliikennettä. Nämä pitäisi saada eteenpäin, kuten myös ysitien kaltaiset parannushankkeet, jotka ovat Väyläviraston investointiohjelmassa 1A-korissa. On kumma, miten Pirkanmaata koskeviin investointeihin ei ole tuntunut löytyvän rahaa.

Lentoaseman ja yhteyksien kehittämisessä on tehty kovaa työtä, jonka käynnistimme alueen toimijoiden kanssa jo kymmenisen vuotta sitten, ja se on kantanut hedelmää: AirBaltic aloitti viime vuonna Pirkkalasta useita suoria reittejä eri Euroopan kaupunkeihin. On tärkeää, että kentän kehittäminen koko Länsi-Suomea palvelevaksi kentäksi jatkuu.

4. Hankkeita on turha asettaa vastakkain, sillä tavalla tai toisella pääradan kapasiteettia on tulevaisuudessa kasvatettava. Kiireellisin asia on pääradan peruskorjaus. Se pitäisi saada tehtyä nopeasti, vielä 2020-luvulla.

Myös Tampereen henkilöratapiha kaipaa uudistusta, ja kannattaa muistaa, että se on sekä Suomi-radan että esimerkiksi Tampereen kaupunkikehityksen edellytys. Korjaukset eivät silti yksin riitä tuomaan meille sujuvaa, tulevaisuuden päärataa. Suomi-rata on pidemmän tähtäimen hanke, jolla on merkittäviä vaikutuksia koko Suomen saavutettavuuteen ja talouskasvuun.

Lauri Lyly, sosiaalidemokraatit 1. Tarvitaan monia keinoja. Koulutuspaikkoja on lisättävä niin toiselle asteelle kuin korkea-asteellekin. Paikkoja on lisättävä erityisesti niillä alueilla, joilla on pulaa työvoimasta. Työuranaikainen opiskelu pitäisi mahdollistaa nykyistä paremmin muun-

4. Jos joudut valitsemaan, kumpaan osoitat rahat: pääradan peruskorjaukseen Jokela-Riihimäki-välille vai Suomiradan suunnitteluun?

tokoulutuksella ja esimerkiksi 4+1-mallilla, jossa olisi neljä päivää töitä ja yksi päivä opiskelua viikossa. Oppisopimuskoulutus on otettava nykyistä vahvemmin mukaan myös nuorisoasteelle.

Työttömien mahdollisuutta opiskella uusi ammatti tulisi helpottaa. Ulkomaisten opiskelijoiden houkuttelua oppilaitoksiimme pitäisi lisätä. Yritysten ja yhteisöjen tarjoamia harjoittelupaikkoja olisi oltava enemmän, jotta opiskeluun liittyvä harjoittelu hoituisi nopeasti.

2. Kaikki tarjolla oleva työvoima olisi saatava käyttöön. Työnvälitystä tehostetaan TEuudistuksen myötä vuoden 2025 alusta lukien. Työvoiman tarjontaa lisättäisiin myös työttömien työhaun aktivoimisella, heidän osaamisensa päivittämisellä ja työkykyisyyden kohentamisella.

Lisää keinoja: Työvoiman liikkumisen edistäminen maan sisällä ja kohtuuhintaisen asumisen mahdollistaminen uusilla paikkakunnilla. Työperäisen maahanmuuton vahvistaminen ja maahanmuuton prosessien nopeuttaminen sekä perheiden entistä parempi kotouttaminen. Eläkkeelle siirtyneiden ammattiosaamisen nykyistä parempi hyödyntäminen. Vajaatyökykyisten ja työvoiman ulkopuolella olevien työllistäminen.

3. Liikenne 12 -investointiohjelmaan on saatava hankkeita myös jatkossa ja varmistettava niille riittävä rahoitus budjetissa. Tieliikenteessä valtatie 9 (Tampere–Orivesi), valtatie 12 (Tampere–Kangasala) ja valtatie 3 (Hämeenkyrö–Parkano) välillä on tehtävä perusparannukset.

Raideliikenteessä ensisijaisia ovat Tampereen henkilöratapihan, asemakeskuksen ja pääradan peruskorjaus. Pirkkalan nykyiset lentoyhteydet on turvattava ja niitä on vahvistettava. Suomi-radalla 2030-luvulla teh-

dään nopea yhteys Helsinkiin. Tarvitaan lisäkapasiteettia pääradalle sekä suora yh­teys Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Pääradan kunnostamista Tampereelta pohjoiseen on kiirehdittävä.

4. Pääradan korjaus Jokela–Riihimäki-välillä on kiireellisempi hanke. Se pitää saada nopeasti liikkeelle, jotta sen jälkeen päästäisiin pääradan korjaukseen siitä pohjoiseen.

Jokela–Riihimäki-välissä puhutaan yksin valtion rahoittamasta hankkeesta, ja se on mittaluokaltaan suurempi hanke kuin Suomi-radan suunnittelu. Suomi-radan suunnittelun ovat osakkaat sitoutuneet rahoittamaan pääomittamalla Suomi-rata Oy:tä eli sille on varattu jo suunnittelumäärärahat. Nämä eivät ole toisilleen vastakkaisia hankkeita.

Jouni Ovaska, keskusta 1. Koulutuspaikkoja pitää saada lisää ja ne on suunnattava aloille, joilla tarvitaan työvoimaa. Koulutuspaikkoja tulee suunnitella yritysten ja koulujen yhteistyössä. Myös ulkomaalaisia opiskelijoita on houkuteltava Suomeen ja täällä valmistuneille ulkomaalaisille on myönnettävä automaattisesti työja oleskelulupa viideksi vuodeksi. Kouluja on oltava eri puolilla Pirkanmaata siellä missä yrityksetkin ovat.

Kuntien, yritysten ja koulutuksenjärjestäjien yhteydenpidon on oltava tiivistä. Yritysten toiveita on kuunneltava ja ymmär­ rettävä.

2. Sekä verotuksen että sosiaaliturvan tulee kannustaa ihmisiä töihin.

Ansioturvan kestoa pitää porrastaa työn-

tekoon kannustavaksi. Työssäolon on aina oltava kannattavampaa kuin joutenolo.

Keskusta esittää merkittävää kahdenkymmenen prosentin verovähennystä ansiotuloista niille, jotka eivät siirry eläkkeelle saavuttaessaan alimman eläkeiän vaan jatkavat työelämän palveluksessa.

Työvoimaa on houkuteltava ulkomailta ja työperäistä (sekä koulutusperäistä) maahanmuuttoa on lisättävä. Tarveharkinnasta on luovuttava, maahanmuuttajien pisteytysmalli ja nopeampi lupakäsittely ovat tarpeen.

Sakari Puisto, perussuomalaiset 1. Osaavan työvoiman saatavuutta varten keskeisten alojen koulutuksen taso ja osaamisen kehittäminen koko työuran aikana on oltava hyvässä kunnossa. Ammatillinen koulutus on saatava kuntoon nostamalla rahoitusta pysyvästi ja palauttamalla riittävä ulkoinen laadunvarmennus tutkintoihin. Koulutuksen tason rapautuminen jo perustasolta on pysäytettävä.

3. Pirkanmaan elinvoima varmistetaan toimivilla liikenneyhteyksillä.

VT 9 on koko Suomen tärkeimpiä liikennehankkeita, joka on saatava liikkeelle heti.

Myös VT12 sekä Porin tien parantaminen li2. Kannustinloukut tulee purkaa mukaan lukien verotuksen keinoin. Muun muassa säkaistoineen vaativat toimia. Kolmostien ansio­sidonnaista työttömyysturvaa tulee porseuraavat kehittämiskohteet ovat Parkanon Alaskylä sekä Ikaalisten Mansoniemi–Riirastaa siten, että työttömyysjakson alkuvaitiala sekä Hanhijärvi–Rokkakoski. heessa työttömyyskorvaus olisi suurempi ja Alemman tieverkon kunnosta on huolehlaskisi työttömyyden pitkittyessä. Yleensädittava kasvattamalla vuosittaisia määrärakin iäkkäämpien osallisuutta työmarkkinoilhoja kunnossapitoon. Yksityistieavustusten le tulisi vahvistaa, olemme siinä huomattatasoa on korotettava. vasti jäljessä muita Pohjoismaita. TyövoiLentoliikenne Tampereelle on turvattava. mapalveluita tulee kehittää Tanskan mallin Veljekset ilvekset. Jesse Tamminen unohtamatta (vas.)

Tampereen seudun lähijunaliikenteen kat- kuin periaattein (nk. flexicurity) ykviennistä ja Janne Tamminen Työelätavuutta on parannettava entisestään.vastaa Sidosteen sityisiä henkilöstöpalveluyrityksiä. toimitusjohtajan tehtävien on lisäksi myynnistä. män säädäntöä monin paikoin kehitettävä – Jeesataan lisäksi tuotannossasekä ja laitettava enemmän ja modernisoitava pakkaamossa, jos apuatyöhyvinvointiin. tarvitaan, huomiota Osaavan ja kou4. Osoitan rahat pääradan peruskorjaukseen. he kertovat. lutetun ammattihenkilöstön maahanmuutto Suomen tiet ja radat ovat surkeassa kunnoson myös olennainen tekijä. sa. Korjausvelka on kurottava umpeen. On utopiaa kuvitella, että Suomi tällaisessa taloudellisessa tilanteessa kykenisi investoi3. Tampere–Helsinki-lentoreitin turvaamimaan miljardeja suurnopeusratoihin, jotka nen on tärkeä erityisesti alueen yrityksille. myös ministeriöt ovat todenneet kannattaKäytännössä kaikki Tampereelta Helsinkiin lentäneet matkustajat jatkavat matkantekoa mattomiksi. Lisäksi metsäradalla olisi kohtaeteenpäin lentäen. Lentoyhteydet varsinkin lokkaita vaikutuksia alueen kuntien elinkeikeskeisimpiin Euroopan lentoliikenteen solnoelämään, elinvoimaan ja luontoarvoihin.

Naapurimaamme Ruotsi onneksi tajusi mukohtiin olisivat tarpeen. Kokonaan uudet laittaa vastaavat ratahankkeensa jäihin. Toiratahankkeet on vielä arvioitava ja nykyisen rataverkon toimivuuteen tulee panostaa. Savottavasti myös meiltä Suomesta löytyy rohkeutta tähän. Haaveilla saa ja pitää, mutta moin Pirkanmaan tiestön kunnon heikkenejoskus on osattava sanoa myös ei. minen on pysäytettävä.

4. Kyse on suuresta investoinnista, siksi eri vaihtoehtoja on punnittava ja otettava huomioon kannattavuuslaskelmat ja elinkeinopoliittiset vaikutukset pitkälle tulevaisuuteen. Sinänsä selvempänä ja vähäriskisempänä valintana on esitetty pääradan peruskorjausta, mutta tehdään valinta huolellisesti harkiten.

TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 2

n

2023 13

EDUSKUNTAVAALIT 2023

Kauppakamarijohtajat:

Suomen kasvukolmion hyvät raideyhteydet hyödyttävät koko maata TAMPEREEN kauppakamarin toimitusjohtaja Antti Eskelinen ja Turun kauppakamarin toimitusjohtaja Kaisa Leiwo sano­ vat yhteisessä kannanotossaan, että hyvät raideyhteydet Suo­ men kasvukolmion alueella ovat tärkeitä koko Suomelle hyvin­ vointiyhteiskunnan tulojen turvaamiseksi ja huoltovarmuuden ­kehittämiseksi. Lisäksi ne ovat investointi tuleville vuosikym­ menille.

Suomen koko bruttokansantuotteesta reilusti yli puolet tu­ lee jo nyt Turku-Tampere-Helsinki-kolmion alueelta. Ennustei­ den mukaan tämän niin sanotun kasvukolmion merkitys tu­ lee jatkossa vain kasvamaan. Yhä suurempi osa sekä väestös­ tä että taloudellisesta aktiviteetista valuu eteläiseen Suomeen ja suurimmille kaupunkiseuduille. Riippumaton tutkimuslaitos MDI ennustaa, että kasvu maassamme jatkuu erityisesti Hel­ singin, Turun ja Tampereen seuduilla kaikissa eri tulevaisuuden ­skenaarioissa.

Samaan aikaan väestö ikääntyy ja pula osaajista muuttuu krooniseksi monilla aloilla. Kauppakamareiden tuoreen kyselyn mukaan osaajapula on edennyt pisteeseen, jossa se ei enää en­ tiseen tapaan seuraa talouden suhdannevaihteluja. Osaajapula vaivaa yrityksiä myös silloin, kun ei olla noususuhdanteessa.

Tehokkaat ja hyvin toimivat liikenneyhteydet ovat tutkitus­ ti tehokas keino osaajapulan taltuttamiseksi. Työvoiman, asiak­ kaiden, tavaroiden ja raaka-aineiden tulee liikkua sujuvimmin siellä, missä taloudellinen aktiivisuus on suurinta. Näillä alueilla investoinneista liikenneinfraan saadaan myös paras kustannus­ hyötysuhde edellyttäen, että osaamme tuon suhteen laskea ja tehdä päätökset oikean tiedon pohjalta.

Suomen viennistä noin puolet tehdään Uudenmaan, Pir­ kanmaan ja Varsinais-Suomen alueilla. Vientiyrityksille hyvät lii­ kenneyhteydet ovat elinehto. Raaka-ainekuljetusten sujuvuus ja alihankintaketjujen vaatima logistiikka on pidettävä kilpai­ lukykyisessä kunnossa. Vientihyödykkeiden sujuva liikkuminen ulos maasta edellyttää toimivia liikenneyhteyksiä.

Nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa kaikkia väy­ läinvestointeja on arvioitava myös huoltovarmuuden näkökul­ masta. Eteläisen Suomen nopein ja tehokkain reitti länteen niin rauhan kuin kriisin aikana kulkee ja on historiallisesti aina kul­ kenut Lounais-Suomen kautta.

– Hyvin toimivat raideyhteydet Helsingin, Turun ja Tampe­ reen väleillä varmistavat elinkeinoelämän hyvinvoinnin ja ta­ saiset verotulot sekä kytkevät koko kasvukolmion ja Suomen länteen entistä tiiviimmin ja kestävällä tavalla. Tästä hyötyvät kaikki, kauppakamarien johtajat sanovat.

14 TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 2 n 2023

Jenni Pöllänen Pirkanmaan Yrittäjistä ja Markus Sjölund Tampereen kauppa­ kamarista avasivat yhteisen vaalitentin.

Työvoiman Kauppakamarin ja Pirkanmaan Yrittäjien yhteisessä vaalitentis­ sä puhuttiin verotuksesta, paikal­ lisesta sopimisesta, sosiaalitur­ van uudistamisesta, työvoiman riittämisestä ja liikenneyhteyksis­ tä. Ehdokkaita pyydettiin valitse­ maan kahdesta vaihtoehdosta: pääradan kehittäminen vai ­uusi suurnopeusjunien Suomi-rata?

Kannatusta löytyi molemmille.

Teksti Päivi Eskelinen • Kuvat Eija Ranua

EHDOTTOMASTI ei Suomi-radalle, sanoivat

keskustan Jouni Ovaska, kristillisdemok­ raattien Kauko Turunen ja perussuomalaisten Marika Puolimatka. Turunen rakentaisi pääradalle toiset raiteet Seinäjoelle asti ja lisäisi junavuorojen pysähdyksiä Parkanossa.

Vihreiden Iiris Suomela sanoi, että Suomi-radassa olennaista on toteuttaminen.

– Yksityinen pääoma voi olla kiinnostunut sijoittamaan siihen, mutta vihreiden huoli onkin luontokohteiden säilyttämisessä. Entä miten Häme suhtautuu? Hämeen maakuntahallituksen kritiikki on tiedossa, eikä ilman

Harri Jaskarin johtamaan keskusteluun Ratinan kauppakeskuksessa osallistuivat Kauko Turunen (toinen oikealta), Jouni Ovaska, Marika Puolimatka, Jocka Träskbäck, Hanna Laine, Iiris Suomela ja Marjo Vuorenmaa.

puute puhutti vaalitentissä suostumusta rataa voida rakentaa. Asiat ovat vielä auki, mutta lähtökohtaisesti kannatamme molempia vaihtoehtoja.

Sosiaalidemokraattien Hanna Laine parantaisi ehdottomasti pääradan kuntoa ja lisäisi sen kapasiteettia. Hän sanoi, että Suomi-rata ei ole ajankohtainen lähimmän vuosikymmenen aikana.

– Ilman muuta päärata, sanoi kokoomuksen Jocka Träskbäck ja epäili, että Suomi-rata liittyy pääkaupunkiseudun lentoradan rakentamiseen, johon pirkanmaalaiset on puijattu mukaan.

– Ilman muuta Suomi-rata, sanoi Liike Nytin Marjo Vuorenmaa.

– Kannatamme Suomen kehittämistä ja ihmisten liikkumisen helpottamista. Kun yksityisautoilua kuritetaan jatkuvasti, väy­ lien on oltava kunnossa, hän perusteli.

Maahanmuutto?

Kyllä, ei ja siltä väliltä Keskustelua johtanut Harri Jaskari Suomen Yrittäjistä halusi kuulla ehdokkaiden näkemyksiä maahanmuutosta ja saatavuusharkinnan tarpeellisuudesta. Saatavuusharkinta tarkoittaa, että TE-toimiston on varmistettava, löytyykö kotimaasta tekijöitä ennen kuin EU- ja ETA-alueen ulkopuoliseen työvoimaan turvaudutaan.

– Asiantuntijoiden mukaan Suomeen tarvittaisiin joka vuosi 44 000 maahanmuut-

tajaa, jotta työikäisen määrä vakautuisi, Jaskari pohjusti.

Jocka Träskbäck poistaisi saatavuusharkinnan ja lisäisi roimasti työperäistä maahanmuuttoa.

– Maa näivettyy, jollei hommaa saada toimimaan. Esimerkiksi Pirkanmaan ICTklusterissa on valtava työvoimapula muun muassa koodareista, joita ei löydy Suomesta eikä ETA-alueelta. Yhtä lailla hoiva-aloilla tarvitaan tekijöitä.

– Suomeen tarvitaan yhden luukun taktiikka. Tulijan on saatava kaikki palvelut samasta paikasta, hän sanoi.

Marika Puolimatkan mukaan saatavuusharkinta koskee pääosin matalapalkka-aloille tulevia, eikä hän puolueensa linjan mukaisesti kannata siitä luopumista.

– Rekrytointeja voitaisiin lisätä esimerkiksi paikallisesti sopimalla. Haluaisin julkiseen keskusteluun lisää vaihtoehtoja, ei pelkästään maahanmuuton lisäämistä. Maahanmuutto kuormittaa julkista talouttamme ja tuo ongelmia julkiseen koulutusjärjestelmäämme.

– En pidä tavasta puhua, että maahanmuutto kuormittaa. Pitäisi erottaa, ovatko kyseessä pakolaiset ja turvapaikanhakijat vai tullaanko tänne työn perässä. Yritysten viesti on selvä. Työvoimaa tarvitaan, Jouni Ovaska sanoi ja kertoi puoltavansa saatavuusharkinnasta luopumista ja nopeita lupaprosesseja.

Kauko Turunen sanoi vääntäneensä monesti Maahanmuuttoviraston kanssa lupaasioista.

– Vaikeaa se on ollut. Saatavuusharkinta pois ja lisää maahanmuuttoa.

– Liike Nyt kannattaa valikoivaa maahanmuuttoa. Sellaisille ihmisille, jotka haluavat jäädä tänne ja ovat valmiit sopeutumaan, sanomme tervetuloa. Ruotsi poisti ensimmäisenä OECD:n maana saatavuusharkinnan. Kaikki tiedämme, mikä tilanne Ruotsissa on tällä hetkellä. Ei samaa Suomeen, Marjo Vuorenmaa perusteli.

Yritykset tietävät itse Iiris Suomela sanoi, että yritykset kyllä tietävät, keitä ne tarvitsevat, ja siksi saatavuusharkinnasta on luovuttava.

– Byrokratiaa pitää karsia, ja tätä olemme hallituksessa pyrkineet tekemään. Tulijoilla on oltava mahdollisuudet myös perheen yhdistämiseen, Suomela muistutti.

Hanna Laine sanoi, että työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan, mutta sen seurauksena ei saa syntyä sosiaalituilla elävää väestönosaa. Yrittäjiksi aikovat maahanmuuttajat tarvitsevat tukea.

– Vantaalla jo 47 prosenttia uusista yrittäjistä on maahanmuuttajataustaisia, Espoossa lukema on 42 prosenttia, Harri Jaskari kertoi.

TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 2

n

2023 15

– Olen otettu, että saan luotsata työryhmää, johon on kertynyt hurjasti tietoa, taitoa ja näkemystä, Anni Karppinen sanoo.

Kansainvälisen kaupan työryhmä aloitti, toimii kuin nopean toiminnan joukot Tampereen kauppakamari on perustanut uuden, kansainvälisen kaupan työryhmän. Aloitus­ko­kouksessa ryhmää verrattiin nopean toiminnan joukkoihin, jotka tulevat yritysten tueksi poikkeustilanteissa ja niitä seuraavissa kansainvälisen kaupan esteissä.

Teksti ja kuva Päivi Eskelinen

– VALMIUKSIA nopeaan reagointiin kysyttiin erityisesti sekä koronapandemian että Uk­rainan sodan puhjettua, taustoitti johtaja Markus Sjölund Tampereen kauppakamarista.

Uuden työryhmän perustaminen on ollut Sjölundin mukaan melko harvinaista. Edellinen kerta oli kymmenkunta vuotta sitten, jolloin kauppakamarissa aloitti kaupan työryhmä. Siitä kasvoi nykyinen kaupan valiokunta.

Kv-kaupan työryhmä perustettiin myös yritysten yhdessä tekemistä, benchmark­ kausta ja osaamisen jakamista varten.

Työryhmässä on mukana kuusitoista vienti-, tuonti- ja logistiikkayritystä. Ryhmän sihteerinä toimii ulkomaankaupan asiakir16 TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 2 n 2023

joista Tampereen kauppakamarissa vastaava toimistopäällikkö Reetta Heinonkoski.

Ryhmä kokoontuu tänä vuonna neljä kertaa käsittelemään muun muassa logistiikan nykytilaa ja viennin haasteita, GPDRtietosuojaa kauppasopimuksissa, vapaakauppasopimuksia, pakotteita sekä kansainvälistymiseen saatavaa tukea.

”Sopii Dynasetille kuin nenä päähän” – Kansainvälisen kaupan työryhmä sopii Dynasetille kuin nenä päähän. Me elämme viennistä, ja suhtaudumme vientiin intohimoisesti, sanoo työryhmän puheenjohtajana aloittanut Dynaset Oy:n tuore toimitus­ johtaja Anni Karppinen. Hän otti vetovastuun perheyrityksestä vuoden alussa perustajan ­ja pitkäaikaisen toimitusjohtajan Reijo Karppisen siirryttyä yhtiön hallituksen puheenjohtajaksi.

– Reijo on käynyt ahkerasti yrittäjäfoorumeissa puhumassa viennin aloittamisesta ja kansainvälisille markkinoille menemisestä. Jatkamme samalla linjalla. Viestimme on, ettei aloittamista varten tarvitse välttämättä perustaa isoa projektia. Riittää, että ostaa lentoliput ja menee oman alan kansainvälisille messuille.

Anni Karppinen sanoo, että kv-kaupan työryhmä perustettiin tarpeeseen. Hän näkee

erityistä arvoa siinä, että eri vaiheissa olevat yritykset ovat vuorovaikutuksessa keskenään.

– Edistyneemmät voivat antaa tietoa hyvistä käytännöistä, jakaa kokemuksiaan ja ennen kaikkea kannustaa aloittavia yrityksiä.

– Ryhmä on myös tiedonvälityksen kanava, jota pitkin jaamme tietoa kauppakamarin monipuolisista kansainvälisen kaupan palveluista.

Työryhmän varapuheenjohtajaksi v­ alittu Poppamies Oy:n toimitusjohtaja Caj Sjöman on samoilla linjoilla.

– Odotan kiinnostuneena työryhmän kommentteja, best practices -tyyppistä ajatustenvaihtoa, myös varoituksen sanoja. Eri kulttuureilla on erilaiset tavat ilmaista tah­ toaan ja aikeitaan, joten niistä on hyvä olla perillä, useita vuosia ulkomailla eri toimialoilla johtotehtävissä työskennellyt Sjöman sanoi. n Lisätietoja Reetta Heinonkoskelta. n Lue lisää kamarin uutisista.

NÄIN SEN NÄIN

Rohkeasti kansainvälisiä opiskelijoita harjoitteluun SUOMESSA syntyvyys on laskenut ennätyksellisen alas – nyt se on mittaushistorian matalin. Ennakkotietojen mukaan vuonna 2022 syntyi 44 933 lasta, mikä on 4 661 lasta vähemmän kuin vuonna 2021.

On selvää, että tarvitsemme Suomessa työperäistä maahanmuuttoa. Opetusja kulttuuriministeriö on velvoittanut korkeakouluja tavoittelemaan lisää ulkomaalaisia opiskelijoita Suomeen ja sitä kautta työmarkkinoillemme. Tampereen ammattikorkeakoulun osalta tämä tarkoittaa sitä, että vuoteen 2030 mennessä meillä opiskelisi noin 2700 ulkomaalaista opiskelijaa, kun tällä hetkellä heitä on reilut 900.

USKON, että pääsemme tavoitteeseen. Jo nyt kymmeneen englanninkieliseen koulutusohjelmaamme hakee liki 10 000 nuorta ympäri maapalloa. Ongelma ­onkin se, miten nämä nuoret saadaan suomalaiseen työelämään ja jäämään Suomeen. Euroopassa kilpailu näistä valmistuvista opiskelijoista on kova, sillä myös muualla on pula työvoimasta.

Ensimmäinen ja merkittävin asia, mikä Pirkanmaalla on saatava kuntoon, on harjoittelupaikat ulkomaalaisille opiskelijoille. Moni yritys arkailee harjoittelupaikkojen tarjoamista vierasta kieltä puhuville opiskelijoille. Osaammeko tai pystymmekö?

Tandem-harjoittelumalli on yrityksille kokeilemisen arvoinen, sillä riskit ovat pienet ja mahdolliset hyödyt suuret.

Kuva Saara Lehtonen, TAMK

HALUAISIN kannustaa yrityksiä, pienistä suuriin: kyllä pystytte! Meidän tehtävämme korkeakouluissa on auttaa teitä.

Olemme TAMKin Environmental Engineering -tutkinto-ohjelmassa kehittäneet tandem-harjoittelumallin. Tandem-harjoittelulla tarkoitetaan harjoittelua, jossa kansainvälinen opiskelija tekee työharjoittelua yhdessä suomen kieltä puhuvan opiskelijan kanssa ja suomalainen opiskelija toimii osan aikaa harjoittelusta mentorina ja tutorina.

MALLILLA pyritään parantamaan kansainvälisten opiskelijoiden työllistymistä sekä nopeuttamaan valmistumista. Kun tilannetta verrataan esimerkiksi suomalaisiin opiskelijoihin, kansainvälisen opiskelijan on vaikeampi saada tekemästään työstä korvausta Kansainväliset harjoittelijat eivät ole yritykselle riesa vaan mahdollisuus. Esimerkiksi tehtävät, joiden suorittamiseen liittyy laajaa tiedon hankintaa englanninkielisistä lähteistä sekä kerätyn tiedon prosessointia, ovat hyviä esimerkkejä itsenäisistä työkokonaisuuksista, joiden tulokset ovat helposti hyödynnettävissä. Tiedämme myös, että monissa kulttuureissa palvelu tai asiakkaiden kohtaaminen ja arvostaminen ovat taitoja, joissa suomalaisilla on paljon parannettavaa.

TANDEM-HARJOITTELUMALLI on yrityksille kokeilemisen arvoinen, sillä riskit ovat pienet ja mahdolliset hyödyt suuret. Kansainvälisten opiskelijoiden rekrytointiongelmaa perustellaan useimmiten kielitaidon puutteella. Toisaalta jos mahdollisuutta ei koskaan anneta, yritysten kielitaito ei myöskään kehity.

Kansainvälistymisen lisäksi tandem-harjoittelumallin hyödyntäminen antaa yrityksestä positiivisen mielikuvan ja signaalin hyvästä ennakointikyvystä. Tällä voi olla suurikin merkitys sellaisilla aloilla, joilla osaajatarve on suuri. Hyvämaineisen ja hyvin tunnetun yrityksen on helpompi saada hyviä tekijöitä.

TAPIO KUJALA rehtori, toimitusjohtaja Tampereen ammattikorkeakoulu

TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 2

n

2023 17

MATTI MÖRTTINEN Kirjoittaja on pirkkalalainen tietokirjailija ja toimittaja.

Eduskuntavaalit ovat EU-vaalit EDELLISESSÄ kolumnissani lupasin seuraavaksi käsitellä EUasioi­den merkitystä eduskuntavaaleissa. Lupaus on lupaus.

Nopein tapa käsitellä aihe on yksi lause: eduskuntavaalit ovat EU-vaalit.

Suomen EU-kannat määrittää maan hallitus, eduskunnan valvovan silmän alla.

Meillä on toki mahdollisuus vaikuttaa Euroopan unionin ­tekemisiin äänestämällä ensi vuonna Euroopan parlamentin vaaleissa. Mutta silloin on väärä aika ottaa kantaa Suomen ­EU-linjauksiin.

Vaikeus on kautta vuosien ollut erottaa kaksi keskustelun­ aihetta: mitä me haluamme EU:n tekevän nykyisillä valtuuksillaan ja mitä mahdollisia uusia valtuuksia haluamme unionille antaa (tai ottaa siltä pois).

Ensin mainittu teema kuuluu europarlamenttivaaleihin. Jälkimmäinen on eduskuntavaalien aiheita.

Huhtikuun toisena päivänä äänestämme monesta asiasta taloudenpidosta arvovalintoihin. Aikaa soisi silti löytyvän myös EU:lle. Erityisesti tämä pätee Pirkanmaalla, jossa meillä on ehdolla Suomen unionipolitiikan keskeisiä vaikuttajia. Ja jossa vaalit kenties jopa ratkaistaan.

Suomi on suorastaan malliesimerkki kansanvallasta, jossa eduskunnalla on aivan konkreettisiakin mahdollisuuksia puuttua hallituksen EU-politiikkaan.

Nykyään on vain ongelmana tunnistaa, mikä on se hallituksen EU-linja, johon valitsemamme kansanedustajat voisivat puuttua.

Mediajulkisuden perusteella voisi ajoittain luulla, että Suomella on selkeä ja vahva EU-tahto. Maan linjaukset henkilöityvät pääministeriin. Kun pääministeri antaa EU-kokouksen yhteydessä kameroille nasevan vastauksen ajankohtaiseen kysymykseen, se leviää salamana kautta maailman, ja tykkäyksiä somessa kertyy.

Uskottava politiikka vain on muutakin ja se vaatii muutakin kuin one-liner -tyyppisiä sanallisia sivalluksia.

Uskottavaa politiikkaa on pystyä vaikuttamaan EU-päätöksiin ajoissa. Esimerkiksi paljon puhutun ennallistamisasetuksen

18 TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 2 n 2023

ta­pauksessa suomalaiset olivat myöhässä pitkälti siksi, että Suomen linjasta oli sisäistä ristivetoa.

Helppoa ei ole oppositiossakaan. Siellä on nyt kaksi vahvaa puoluetta, jotka mahdollisesti kokoavat Suomeen seuraavan hallituksen. Toinen niistä on profiloitunut Eurooppa-myönteisenä, toisella on periaatteellisena tavoitteena eroaminen EU:sta.

Nykyisen hallituksen yli kaksi vuotta sitten antama EUselon­teko kertoo otsikollaan, että Suomi pyrkii rakentamaan ”vahvaa ja yhtenäistä” unionia.

Jotta EU olisi vahva, sille on annettava välineet olla vahva.

Unioni on juuri niin hyvä ja tehokas kuin sen jäsenvaltiot sallivat.

Kun tulee puhetta esimerkiksi EU-budjetin kasvattamisesta ja unionin oman rahoituksen kehittämisestä (mukaan lukien verotus ja yhteiset lainat), on Suomi pysynyt varovaisena tai paremminkin vastahankaisena. Ei maamme toki yksin sitä ole, mutta juuri näissä tilanteissa se on onnistunut esittämään selviä linjauksia. Ne valitettavasti vain ovat ristiriidassa ylevien periaatteiden kanssa.

Kansalaisille on tietysti vaikea mennä kansallisissa vaaleissa myymään ajatuksia vallansiirrosta EU:lle. Vaikka se olisi joskus kansallisen etumme kannalta viisainta.

Jos pienet maat eivät halua antaa valtaa EU:lle ja etenkin sen keskeisille instituutioille kuten komissiolle, parlamentille ja tuomioistuimille, valta valuu suurille jäsenvaltioille. Sitä en usko kenenkään Suomessa tavoittelevan.

Uskottava politiikka vaatii muutakin kuin one-liner -tyyppisiä sanallisia sivalluksia.

idan pikajunan arvoitus

n e n i e m i Vi Joulu

Ratkaise murhamysteeri ennen esitystä!

SYKSYLLÄ

2023

kelusuositus Esityksessä EoLnUOanIKnEisUDET, K18 ANNISK

Parhaat pikkujoulut juhlitaan teatterissa!

Idän pikajunan arvoitus + Murhamysteeri + buffet alk. 109 € Idän pikajunan arvoitus + buffet alk. 79 €

Last Christmas – Viimeinen joulu + buffet alk. 65 € Pyydä tarjous: Yritys- ja ryhmämyynti | p. 010 346 2400 | myyntipalvelu@tampereenteatteri.fi TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 2

n

2023 19

2023

Kokousten ja juhlien ammattilainen

Sirkusta seminaarin väliajalle tai runoutta yri­

Ravitsevalla aamiaisella ja lounaalla on tysjuhlien kohokohdaksi? Pirkanmaan kulttuuri­ merkitystä, laadukkaalla kokoushetkellä pankki -verkkopalvelu yhdistää tilaisuuksien jär­ on vaikutusta.

Merkityksellisiä kohtaamisia jestäjätValtatien ja kulttuurija taidepalvelujen tuottajat. sinulle sykkeessä.

Palvelu löytyy osoitteesta kulttuuripankki.fi.

Lämpimästi tervetuloa!löytyy tällä hetkellä yli 200 Verkkopalvelusta

kulttuurintekijää ja 170 palvelua. Sisältöjä voivat

Hienoa ohjelmaa tilaisuuksiin Pirkanmaan kulttuuripankista SIRKUSTA seminaarin väliajalle tai runoutta yritysjuhlien kohokohdaksi? Pirkanmaan kulttuuripankki -verkkopalvelu yhdistää tilaisuuksien järjestäjät ja kulttuuri- ja taidepalve­ lujen tuottajat. Palvelu löytyy osoitteesta kulttuuripankki.fi.

Verkkopalvelusta löytyy tällä hetkellä yli 200 kulttuurin­ tekijää ja 170 palvelua. Sisältöjä voivat tilata kaikki kulttuu­ ri- ja taidepalveluja tarvitsevat tahot paikkakunnasta riip­ pumatta: kunnat, hyvinvointialueet, yritykset, yhdistykset ja yksityishenkilöt.

Kulttuuripankki on avoin kaikille pirkanmaalaisille am­ mattimaisesti toimiville taiteilijoille, tuottajille, kulttuuri- ja taideyhteisöille sekä taidelaitoksille. Kulttuurin ja taiteen tekijät ovat ottaneet ilolla kulttuuripankin vastaan, sillä se tuo pirkanmaalaisille kulttuurintekijöille lisänäkyvyyttä ja auttaa heitä tuotteistamaan palvelujaan.

Pirkanmaan kulttuuripankin on toteuttanut Tampereen kaupunki yhteistyössä 14 Pirkanmaan kunnan kanssa.

044 710 kulttuuri9464 ja taidepalveluja tarvitse­ tilata kaikki vat tahot paikkakunnasta riippumatta: kunnat, valtatie30@foodandco.fi

hyvinvointialueet, yritykset, yhdistykset ja yksi­ tyishenkilöt.

Kulttuuripankki on avoin kaikille pirkanmaa­ laisille ammattimaisesti toimiville taiteilijoille, tuottajille, kulttuuri- ja taideyhteisöille sekä tai­ delaitoksille. Kulttuurin ja taiteen tekijät ovat ot­ taneet ilolla kulttuuripankin vastaan, sillä se tuo pirkanmaalaisille kulttuurintekijöille lisänäky­ Aamiainen | Lounas | Tarjoilut vyyttä ja auttaa heitä tuotteistamaan palvelu­ jaan.

Pirkanmaan kulttuuripankin on toteutta­ nut Tampereen kaupunkiwww.valtatie30.fi yhteistyössä 14 Pirkan­ maan kunnan kanssa.

Meiltä kokous, sauna ja juhla -tilat upeilla maisemilla sekä herkulliset tarjoilut toiveesi mukaan.

VARALA

Verkkopalvelusta löytyy tällä hetkellä yli 200 kulttuurintekijää ja 170 palvelua. Palvelu löytyy osoitteesta kulttuuripankki.fi.

20 TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 2 n 2023

Tiedustelut ja varaukset myyntipalvelu 03 2631 211, myynti@varala.fi. Kysy myös aktiviteetteja tilaisuuteesi.

TA PA H T U M AT O I M I S T O

Haluatko tarjota työntekijöillesi, asiakkaillesi ja yhteistyökumppaneillesi unohtumattoman kokemuksen?

Nyt siihen on täydellinen mahdollisuus, kirjaimellisesti aitopaikalta! Nokia Arenan luksusluokan aitiot Tampereella tarjoavat ainutlaatuisen elämyksen nauttia tähtiartisteista tai huippujääkiekosta, maittavin tarjoiluin katettuna.

Vauhdita bisnestäsi tai kehitä työntekijäkokemusta kanssamme. Finland Events toteuttaa yritys- ja yksityistilaisuudet, seminaarit, iltagaalat, tykypäivät, koulutustilaisuudet tai kansainväliset konferenssit vaivattomasti.

Toimimme paikallisesti sekä valtakunnallisesti, meillä tai teillä!

FINLANDEVENTS.FI

HERÄTÄ KOKOUSVIERAAT POHJOISEN MAUILLA VARAA KOKOUSPAKETTI AAMIAISELLA

Löydä Tampereen ainutlaatuisimmat puitteet aamiaistilaisuuksiin ja muihin tapaamisiin! Järjestä onnistunut kokous, seminaari tai yritysjuhla aitojen makujen äärelle. Lapland Hotels Tampereen ja Lapland Hotels Arenan kokous- ja juhlamaailma tarjoavat tilaisuudellesi poikkeuksellisen lumoavan näyttämön. Tule ja nauti pohjoisesta vieraanvaraisuudesta!

LAPLAND HOTELS ARENA – KESKELLÄ TAPAHTUMIA Lapland Hotels Arenassa olet keskellä tapahtumakaupungin sykettä. 5. kerroksen kokous- ja juhlamaailma on yhdistelmä elämyksiä ja mukavuutta.

Ainutlaatuiset aitiot kokoustamiseen ja Arenan tapahtumiin.

Ravintola Saivossa 250 asiakaspaikkaa sekä baari.

12. kerroksessa elämyksellinen Laawu Rooftop Terrace sekä tilaussauna ja Tuohta-kabinetti.

Jopa 300 henkilön tilaisuuksiin.

Neljä teknisesti huippuvarusteltua ja muunneltavaa kokoustilaa.

LAPLAND HOTELS TAMPERE – TUNNELMAA TILAISUUKSIIN Lapland Hotels Tampere loihtii kokoukseesi lämpimän ilmapiirin, jossa syntyvät niin ideat kuin ikimuistoiset hetket.

Sauna- ja juhlatila Kero, josta aukeaa upea näkymä yli kaupungin.

Ravintola Dabbalissa 135 asiakaspaikkaa sekä baari.

Lapland Hotels Tampereella seitsemän muunneltavaa kokoustilaa jopa 160 henkilölle.

Kerro meille millaista tilaisuutta olet järjestämästä, niin luomme sinulle ehdotuksen ikimuistoisesta päivästä täynnä herkullista ruokaa ja pohjoisen taikaa!

LAPLANDHOTELS.COM Tampereen myyntipalvelu: +358 3 3830 100, sales.tampere@laplandhotels.com

TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 2

n

2023 21

Omaleimaiset kokous- ja juhlatilat Finlaysonin alueella 2023

G LIVELAB TAMPERE

NOKIAN KARTANO

TYÖVÄENMUSEO WERSTAS

• Puutarhakatu 1, 33100 Tampere • p. 050 590 5628 (myyntipalvelu) • www.glivelab.fi/tampere

• Emäkoskentie 6, 37120 Nokia • p. 040 823 4077 • nokiankartano@foodandco.fi • www.facebook.com/nokiankartano • www.compass-group.fi/ravintolat

• Väinö Linnan aukio 8, Finlaysonin alue, Tampere • p. 010 4209 220 • www.tyovaenmuseo.fi

Nokian Kartano tarjoaa upeat tilat ja miljöön kokouksille, juhlille ja koulutuksiin. Alueella kolme erillisrakennusta käytössä ja suuret piha-alueet. Rakennuksissa on terassialueita ja saunatiloja. Suunnittelemme ja toteutamme tilaisuuksia toiveidenne mukaan. Tehdään tapahtumastasi totta – yhdessä!

Kokous- ja juhlatilat Finlaysonin historial­lisella tehdasalueella Tampereen keskustassa. Kokouksiin ja seminaareihin asianmukaisesti varustettu auditorio 70 hlölle, yritys- ja perhejuhliin juhlatila Galleria Bertel 70 hlölle.

Tilauksesta myös ruokailut ja opastuskierrokset.Varaukset: p 0104 209 265, varaukset@tyovaenmuseo.fi

G Livelab Tampere on musiikkiklubi, jonka ytimessä on laadukas ohjelmisto, huippuluokan äänentoisto ja moderni design. Kaikkiin konsertteihin voit vuokrata 50 hengen VIP-parven tai tehdä ryhmällesi pöytävarauksen. Vuokraamme myös tilojamme 10–250 hengen yritysjuhliin, seminaareihin, perhejuhliin ja muihin yksityistilaisuuksiin.

Räätälöimme tilaisuudet aina asiakkaan toiveen mukaan.

22 TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 2 n 2023

TUULENSUU PALATSI – AINA TÄYDELLISEN TYYLIKÄS! Tuulensuun Palatsin upeasti entisöidyt tilat taipuvat moneen. Tämä uusklassismin helmi ei paljon koristeluita kaipaa, sillä juhlalliset puitteet kuuluvat jo valmiiksi kauppaan.

Varaa oma tilaisuutesi!

Events Tampere – Anne Pesonen anne.pesonen@eventstampere.fi 040 905 2456 Tutustu palveluihimme: eventstampere.fi

Järjestä

JÄRJESTÄ

ELÄMÄSI TILAISUUS TAMPERE-TALOSSA

TAMPERE-TALO.FI/YRITYSTILAISUUDET Varaa yksi tila tai komeasti koko talo, meillä tilaisuutesi on kuin kotonaan!

Myyntipalvelu p. 03 243 4800, myyntipalvelu@tampere-talo.fi

TAVATAAN TAMPEREELLA! MONIPUOLISET TILAT JA JOUSTAVAT KOKOUSPAKETIT TARPEIDESI MUKAAN Kun järjestät kokousta, me Scandicissa olemme täällä sinua varten.

Modernit ja hyvin varustellut tilamme Tampereella ja Nokialla sopivat kaiken kokoisiin tilaisuuksiin. Kokousasiantuntijamme toimivat apunasi suunnittelusta toteutukseen räätälöiden juuri teille sopivan tilaisuuden.

Kokouselämyksen kruunaa maistuvat tarjoilut ja hyvät yöunet.

Lue lisää ja pyydä tarjous! scandichotels.fi/kokoustilat-tampere

MYYNTI JA MARKKINOINTI VILJA LAAKSONEN toimitusjohtaja, viestinnän tohtori Aava & Bang Oy

Tärkein markkinointi tehdään yrityksen sisällä TULEVAISUUDESSA yrityksen kasvua ei voi johtaa erikseen organisaation sisällä ja sen ulkopuolella. Siksi markkinoinnin, myynnin, viestinnän ja HR:n on puhuttava samaa kieltä ja rakennettava vaikuttavuutta aidosti yhdessä.

Muuttuva maailma, globaali kilpailu ja poikkeusajat haastavat yrityksiä työntekijä- ja asiakaskokemuksen johtamisessa. Tämä vaatimus on tunnistettu niin työelämän asiantuntijoiden kuin tutkijoiden parissa – kahden viime vuoden aikana aiheesta on kirjoitettu enemmän kuin koko 2010-luvulla.

Syksyllä 2022 toteutettu Kestävän kasvumarkkinoinnin nykytilatutkimus vahvistaa ymmärrystä siitä, että työntekijäkokemus ja asiakaskokemus ovat yhteydessä toisiinsa. Samalla tulokset osoittivat, ettei kestävää kasvua vielä johdeta systemaattisesti organisaation sisältä käsin. Tahtoa kehittämiseen on, sillä jopa 80 prosenttia vastaajista arvioi, että työntekijä- ja asiakaskokemuksen panostukset pysyvät samoina tai kasvavat vuonna 2023.

Tutkimuksen tulosten mukaan yrityksissä oli

eniten kehitettävää strategian juurruttamisessa. Tavoitteiden määrittäminen ei riitä, jos työntekijät eivät tiedä tavoitteita tai koe niitä merkitykselliseksi. Siksi työyhteisöviestinnällä on tärkeä rooli yhteispelin rakentamisessa yrityksen eri toimintojen välillä. Arjessa tämä voi tarkoittaa sitä, että myynnin ja markkinoinnin ihmiset katsovat samaa dataa ja tärkeistä myynnin ja markkinoinnin toimenpi-

Yksi tekijä selitti kestävää kasvua ylitse muiden: se, että esihenkilöt käyvät liiketoiminnan tavoitteet läpi tiiminsä kanssa.

teistä kerrotaan ensin yrityksen sisällä ja vasta sitten asiakkaille.

Oman haasteensa tuo se, että johdolla oli tulosten mukaan merkittävästi myönteisempi kuva henkilöstön ja asiakkaiden kokemuksista kuin työntekijöillä. Näin riskinä on, että päätöksiä tehdään puutteellisen ymmärryksen valossa. Vaikka yrityksillä on dataa enemmän kuin koskaan, ei datan määrä vielä kerro siitä, kuinka hyvin tietoa hyödynnetään päätöksenteossa.

Jokainen työntekijä ansaitsee laadukasta lähi­ johtamista. Tämä on paitsi arvopohjainen

asia myös taloudellisesti kannattavaa. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että vahva työntekijäkokemus ja asiakaskokemus ovat yhteydessä yrityksen kestävään kasvuun. Kuitenkin yksi tekijä selitti kestävää kasvua ylitse muiden: se, että esihenkilöt käyvät liiketoi-

minnan tavoitteet läpi tiiminsä kanssa. Tulos palauttaa arkisuudessaan olennaisen äärelle: jos työntekijät tietävät yrityksen tavoitteet ja kokevat ne merkitykselliseksi, on niitä kohti myös helpompi kulkea arjessa.

Vaikka digitalisaatio on nopeuttanut monia kehitysprosesseja yritysten arjessa, eivät perusasiat ole muuttuneet. Kestävä kasvu tehdään edelleen ihmisten, henkilöstön ja asiakkaiden, kanssa. Yrityksen kasvua ei voi johtaa erikseen organisaation sisällä ja sen ulkopuolella. Siksi tulevaisuudessa menestyvät ne organisaatiot, joissa strategia ja kulttuuri eivät kilpaile keskenään. Toinen ei syö toista, vaan ne mahtuvat samaan aamupalapöytään.

n Kestävän kasvumarkkinoinnin nykytilatutkimuksessa selvitettiin, millaista suomalaisten organisaatioiden työntekijäkokemuksen ja asiakaskokemuksen johtaminen on tänä päivänä ja miten se on yhteydessä organisaatioiden kasvuun.

Tutkimuksen aineisto koostuu 255 johtajan ja asiantuntijan vastauksista, jotka on kerätty syksyllä 2022. Lataa Kestävän kasvumarkkinoinnin nykytilatutkimuksen raportti: https://bang.fi/kestavakasvu

TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 2

n

2023 25

Kuva Puristeteos Oy

Kuva Annikaisa Knuutila

MIG, MAG, TIG, 3D-putkilaser… Puristeteos lähti kohti digitaalista tulevaisuutta jo 2015-luvun alussa.

Automaatiotaso on korkea, mutta työvaiheita teh­ dään myös käsin. Yrityksen toiminta on täysin sähköistä taloushallintoa myöten.

Puristeteos Oy n perustettu vuonna 1947 n metallin jatkojalostaja

l sopimusvalmistus: suunnittelu, metalliset

järjestelmät, osakokonaisuudet, komponentit

l omat tuotteet, osuus 15 prosenttia

liikevaihdosta: muun muassa Twist-teräskierrepaalut, aitaelementit, terassi- ja laiturijärjestelmät, HighRise-julkisivukasetti l alumiinin jatkojalostus l projektit: muun muassa aurinkoenergiajärjestelmien teline -ja perustusratkaisut n liikevaihto 5,8 miljoonaa euroa (2022), työntekijöitä 28 n vientiä Viroon, 6–10 prosenttia liikevaihdosta.

Hukka pois ja kustannustehokasta – Niin. Minähän olen automaa­ tiota rakastava mies, naurahtaa Puristeteos Oy:n toimitusjohta­ ja Ville Mäenpää esitellessään ­yrityksen tiloja, konekantaa ja toimintatapaa.

Tästä rakkaudesta seuraa, ­ettei metallin jatkojalostaja ole potenut työntekijäpulaa, pystyy koko ajan tehostamaan toimin­ taansa ja vastaamaan asiakkai­ densa tarpeisiin – jopa ennakoi­ maan niitä.

26 TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 2 n 2023

Teksti Annikaisa Knuutila

PURISTETEOS syntyi vuonna 1947, kun Vil-

le Mäenpään pappa teki käsityönä markkinoille uistimia, lukkoja, vetimiä, kahvoja.

Autotallista yritys kasvoi Villen isän aikana metallin alihankintapajaksi Sarankulmassa. Kun tilat siellä kävivät ahtaiksi, yritys muutti omaan halliin Kangasalan Lentolaan vuonna 2012.

Ville Mäenpää aloitti toimitusjohtajana vuonna 2003. Kahdenkymmenen vuoden aikana yritys on investoinut keskimäärin 600 000 euroa vuodessa. Uusi halli koneineen oli kuuden miljoonan euron investointi – iso asia silloin 2,2 miljoonaa vaihtaneelle yritykselle.

– Olimme taloudellisesti liian kireällä.

Nyt vasta toimimme omalla kassalla, emme vain lainarahalla.

Helpottaako se yrittäjän elämää yhtään?

Mäenpää hymähtää.

– Koronan alusta asti elämä on ollut jatkuvaa muuttumista. Sota Ukrainassa vei meiltä yli kuuden miljoonan euron liikevaihdosta saman tien kaksi miljoonaa…

Mutta: olemme myös onnistuneet sopeutumaan markkinoihin.

Onnistumisen kivijalka, strategian muutos, valettiin jo aikaisemmin.

– Keskityimme vielä 2000-luvun alussa massatuotantoon – esimerkiksi moottorikelkkojen telamattojen solkiin. Mutta näimme, että globalisaation myötä yrityksen työt siirtyisivät kustannussyistä halpatuotantomaihin. Aloimme investoida automaatioon, robottisoluihin, koko toiminnan digitalisointiin, hyvään ja turvalliseen työympäristöön, henkilöstön ammattitaitoon, trendien seurantaan. Monipuolistimme palveluja ja nostimme tuotteidemme jalostusarvoa. Emme halunneet enää olla pelkkä alihankkija, vaan asiakkaan kehittäjäkumppani niin, et-

YRITYS PIRKANMAALLA Toimitusjohtaja Ville Mäenpäällä on kirjaimellisesti monta rautaa tulessa.

– Hiki tulee delegoidessa! Mutta ei minulla ole varaa käyttää aikaani muuhun kuin töiden hankkimiseen yritykselle ja ihmisille.

kauppaa tä tilanne on molemmille win-win. Jos strategiaa ei olisi muutettu, yritys olisi kaatunut jo 15 vuotta sitten, Mäenpää arvioi.

Kriisissäkin ratkaisun avaimet omissa käsissä – Nytkin eletään epävarmaa vuoristorata-­ aikaa, mutta ratkaisun avaimet ovat omissa käsissä, Mäenpää sanoo.

Kun korona tyrehdytti lomamatkailun, ihmiset alkoivat rakentaa pihojaan, terasseja ja laitureita. Puristeteoksessa kehitettiin tuotekokonaisuuksia piharakenteisiin. Kylpytynnyrien kamiinoita tehtiin ”järkyttävät määrät” ja niin tehokkaasti, että ulkomaiset kilpailijat joutuivat laskemaan hintojaan.

Aurinkokennojen maakenttätelineitä alettiin valmistaa 1,5 vuotta sitten, mutta vielä viime talvena puolalaiset veivät kaupat.

– Mietimme, miten teemme sellaisen ra-

kenteen, että pärjäämme kilpailussa. Löysimme ratkaisun, ja nyt olemme useammassa projektissa mukana. Toistaiseksi telineitä valmistetaan energialaitoksille, tulevaisuudessa mahdollisesti uusien tuotteiden myötä myös kotitalouksille.

Sota Ukrainassa lopetti täysin yhden bisneksen, joka kuitenkin onnistuttiin puoliksi paikkaamaan ja näin tasapainottamaan tekemistä.

– Emme osanneet varautua sotaan millään tasolla. Oli pantava myyntijalka liikkeelle entistä vikkelämmin, mutta suunnitelmallisesti. Paniikkimyynti on pahinta, mitä voi tehdä. Siitä jää rasitteita pitkäksi aikaa eteenpäin. Huonolla kaupalla ei lainoja makseta, Mäenpää sanoo.

kehittäjää tai valmistajaa, tai valmis tuote, muttei kykyä optimoituun tuotantoon. Puristeteos haluaa olla asiakkaan elinkaarikumppani ja mukana jo tuote- ja menetelmäsuunnittelussa.

– Tärkeää on, että asiakkaan tuoterakenne on sovitettavissa meidän tuotantoomme, että me sovimme asiakkaan kumppaniksi. Ei meillä ole varaa tehdä mitään väkisin. Sanon suoraan, jos emme ole oikeanlainen kumppani, ja vinkkaan vaikka kilpailijaa tilalle – eihän se ole meiltä pois. Kun autat paljon, saat enemmän, Mäenpää sanoo ja lisää: – Kumppanuudessa on hienoa se, että asiakas on yhtä tärkeä meille kuin me olemme asiakkaalle. Siitä syntyy yhteistyön arvostus.

Monta rautaa tulessa

Kasvu kysyy notkeutta

Muutoksiin sopeutumista helpottaa sekin, että Puristeteos tekee tuhansia erilaisia metallituotteita mahdollisimman monelle toimialalle traktorinvalmistuksesta designkalusteisiin, kylmäkalusteista jätevesijärjestelmiin ja hydraulikompressoreihin.

– Kun tulee jokin kriisi, jotkut toimialat lossaavat, jotkut kantavat. Mitä useammalle alalle työskentelee, sitä vakaampi tilanne.

Suunta tulevaisuudessa on tosin suurempiin asiakkaisiin. Uskon tekevämme tulevaisuudessa kasvua erityisesti pyörillä kulkevien työkoneiden turvallisuustuotteilla, kuten turvakaarilla, ja sähkön pikalatauskaapeilla ja komponenteilla.

Sekin auttaa, ettei Puristeteoksessa ole tapana antaa periksi.

– Ei pidä pudottaa hanskoja, vaikka näyt­täisi miltä. Meilläkin oli muutosneuvotteluille deadline perjantaina. Keskiviikkona tuli niin iso kauppa, että se turvasi työt puoleksi vuodeksi eteenpäin.

Mäenpään yrityksessä otetaan myös hallittua riskiä.

– Me emme aina pysy siinä, mitä osaamme, vaan menemme epämukavuusalueelle: aletaan tehdä, opitaan ja sitten osataan. Sen edellytys kuitenkin on, että voi luottaa henkilökuntaan ja että yhdessä katsotaan tavoitteet ja projektit läpi.

Aikojen epävarmuus näkyy myös Puriste­ teoksen kasvussa. Kasvutavoitteita on, mutta Mäenpää sanoo olevansa kohtuutyytyväinen, jos vuoden 2023 liikevaihto päätyy vuoden 2021 tasolle, noin 6,6 miljoonaan euroon.

– Tarvitaan yhä enemmän notkeutta ja nopeutta asiakkaan palvelemisessa, jotta edetään kymmentä miljoonaa kohti. Ympäristö on tehtävä sellaiseksi, että siinä onnistutaan.

Puristeteos on jo pitkälle lean, prosessit ovat automatisoituja ja digitaalisia, kaikkea analysoidaan ja mitataan yhden alustan kautta.

– Lisäksi mietimme, miten koneita pystytään käyttämään entistä monipuolisemmin – eli miten konekapasiteetti kasvaa, vaikka koneita ei hankita lisää. Seuraamme trendejä, ennakoimme uusien vaatimusten synnyttämiä asiakastarpeita. Ja koska rakentaminen on kallista, kuinka käytämme nykyisiä tiloja entistä tehokkaammin? Kasvamme nykyisissä tiloissa vähentämällä varastotilaa.

Tehokkuutta lisää sekin, että kaikki tehdään yhden katon alla. Sisäisiltä kuljetuksilta vältytään, muut kuljetukset taas suunnitellaan niin, etteivät rekat koskaan aja tyhjinä.

– Hukan poisto on tärkeää, niin ener­ gian- kuin materiaalienkin käytössä. Hukan poisto ja se, että keskitytään tekemään kerralla ja kunnolla, ovat myös isoja ympäristötekoja, Mäenpää huomauttaa.

Molemminpuolinen arvostus Puristeteoksen asiakkaalla on yleensä tuoteidea tai puolivalmis tuote, johon tarvitsee

TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 2

n

2023 27

YRITYSAUTOILU

Myyntijohtaja Hannu Ryynänen toivoo, että sähköautojen käyttö yleistyy myös yrityksissä.

Yritysautoilukin sähköistyy, mutta kovin hitaasti Vuonna 2035 kaikkien Euroopan unionin alueella myytävien uusien henkilö- ja pakettiautojen on oltava päästöttömiä. Käytännössä Euroopan parlamentin ja sen jäsenmaita edustavan neuvoston päätöksessä kyse on siis uusien polttomoottoriautojen myynnin kieltämisestä.

Teksti Jari Runsas

PÄÄSTÖRAJOITUKSIA tiukennetaan jo ennen

myyntikieltoa. Vuoteen 2030 mennessä uusien henkilöautojen päästöjä on leikattava 55 prosenttia vuoden 2021 tasosta.

Päätökset vauhdittavat jo alkanutta sähköautoihin siirtymistä. Vuonna 2022 liki viidennes Suomessa rekisteröidyistä uusista autoista oli sähköautoja. Vuoden 2023 alussa Suomessa oli noin 45 000 täyssähköautoa ja kuluvan vuoden aikana määrän uskotaan tuplaantuvan.

Yritykset paikoin vielä arkoja Silti kehitys saisi olla vieläkin nopeampaa – ainakin autovuokraamo Aviksen myyntijohtaja Hannu Ryynäsen mielestä.

– Yritysten autotarpeista keskustellessa sähköautot ovat usein vahvasti esillä. Turhan harvoin keskustelut silti konkretisoituvat päätöksiksi. Esteiksi nousevat usein käyttöön liittyvät asiat. Osalla se on liian harva latausverkosto, toisilla riittämätön toimintamatka ja joillain hinta, Ryynänen sanoo.

28 TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 2 n 2023

Esimerkiksi Tampereen alueella latausverkoston kapasiteetin rajat tulevat hyvin nopeasti vastaan, jos sähköautojen määrä merkittävästi kasvaa. Sähköautojen yleistyminen työsuhdeautoina edellyttää siis latausverkoston kehittymistä niin yleisten- kuin kotilatausmahdollisuuksien osalta.

Pidentyneet odotusajat lisäävät vuokra-autotarvetta Pandemian ja sittemmin Ukrainan sodan seurauksena syntynyt komponenttipula on tuonut isoja haasteita autoalalle. Uusien autojen toimitusajat ovat pidentyneet muutamista kuukausista paikoin jopa reiluun vuoteen. Se on avannut lisämarkkinoita lyhytaikaiseen vuokraukseen ja erilaisiin minileasing-ratkaisuihin erikoistuneelle Avikselle.

– Yhä useampi yritys hyödyntää odotusaikana meidän autojamme. Vuokra-auto on hyvä ratkaisu myös määräaikaisissa projekteissa tai työsuhteen alussa koeaikana. Yrityksen ei tarvitse sitoutua pitkiin sopimuksiin ja vanhenevaan kalustoon, vaan tilan-

netta voidaan arvioida aina tarpeen mukaan, Hannu Ryynänen sanoo.

Kalusto sähköistyy Käytännössä kaikki Aviksen hankkimat uudet autot ovat jollain tavalla sähköistettyjä – joko hybridejä tai täyssähköautoja. Polttomoottoriautojen osuus supistuu luonnostaan koko ajan.

– Auton vuokraus on helppo tapa tutustua sähköautoiluun, Ryynänen vinkkaa.

– Yhä useammalla yrityksellä on jo vähäpäästöisempiin autovalintoihin ohjaavia käytäntöjä ja ohjeistuksia. Isommilla yrityksillä ne voivat olla varsin pitkällekin vietyjä vaatimuksia. Jatkossa ohjeistukset varmasti entisestään yleistyvät.

Investointeina sähköautot ovat perinteisiä polttomoottoriautoja kalliimpia. Kun mukaan lasketaan käyttökustannukset esimerkiksi leasingsopimuskaudelta, lopputulos voi kuitenkin yllättää monet.

SUOMEN ASIANAJAJALIITON JÄSENYRITYKSIÄ Asianajotoimisto ACTAS Oy Väinölänkatu 1 33100 Tampere Puh. 010 548 6060 www.actas.fi • Lempäälä, Ideapark • Sastamala • Valkeakoski

2022* *EPS I Rat ing

Asianajotoimisto Alfa Oy Hämeenkatu 20 A, 6. Krs 33200 TAMPERE 03 3142 9000 alfalaw.com

ASIAKKAAN ASIALLA JO YLI 20 VUOTTA!

Yrityksen lakipalvelut Oikeudenkäynnit Talojuristit.fi Perintösuunnittelu

Asianajotoimisto Applex Oy Rautatienkatu 21 C 33100 Tampere Puh. 010 2999 471 info@applex.fi www.applex.fi

Löydät meidät osoitteesta Hämeenkatu 31, aivan Hämeenpuiston tuntumasta.

Tervetuloa tutustumaan asiakkaitaan lähellä olevaan pankkiin.

Kauppakatu 7 33200 Tampere Puh. 010 684 1500 etunimi.sukunimi@ eversheds.fi www.eversheds.fi

Tampere puh. 020 1645 000 | www.poppankki.fi/kurikka/pop-pankki-tampere

KURU

Asianajotoimisto Facta Oy Tuomiokirkonkatu 15 A 8 33100 Tampere Puh (03) 230 3000 toimisto@asianajofacta.fi www.asianajofacta.fi

SILTATIEN ALUEEN

yritystontit Ylöjärvellä VARATAAN NYT!

Vapaa Varattu 65

Myös pienemmät hallihankkeet mahdollisia!

JARI HYTTI

Aleksis Kiven katu 10 E 33210 Tampere Puh. (03) 273 0145 jari.hytti@jarihytti.fi www.jarihytti.fi Rödl&Partner Affiliate

Lexia Asianajotoimisto Technopolis Yliopistonrinne, A-talo Kalevantie 2, 33100 Tampere puh. +358 3 260 2000 lexia.fi

Logistinen napakymppi!

VA A S

ELOVAI ELO VAINIO NIO

A

SOP OP P PEE PEENM NMÄEN NMÄ EN TEOLLI TEO TEOLL LLI LISU LI IS SUUSA SUU SU U SAL S ALUE UE

HELSINKI

3

YLÖJ ÖJÄR ÄRVI ÄR V VI TAMPERE

Timo Isolähteenmäki, p. 050 351 6507 Tanja Vuori, p. 050 437 1281 Inkeri Remsu, p. 044 423 5233

ylojarvenyritystontit.

Koskikatu 7 A 1, 33100 Tampere, puh. 029 360 1200 www.kak-laki.fi

Keskustori 5 | 33100 Tampere 050 571 7327 www.merkuriuslaw.fi Hämeenkatu 15 B 33100 Tampere Puh. (03) 3123 5100 Neuvottelutilat Mäntässä Rinnepolku 3 sopimuksen mukaan www.tempolaw.fi

TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 2

n

2023 29

LAKI JA TALOUS

PETER RASMUSSEN toimitusjohtaja, asianajaja

OTTO SANTALA lakimies, KTM Asianajotoimisto Alfa Oy

Työnantajan muistilista, kun etätöistä sovitaan ETÄTYÖ tuli keväällä 2020 ryminällä, ja se tuli jäädäkseen. Viime vuosina syntynyt uusi työelämätrendi on synnyttänyt joukon oikeudellisia kysymyksiä, joihin työnantajalla on oltava ratkaisut.

Kokosimme tiiviin muistilistan, mitä ­asioita työnantajaorganisaation on syytä huomioida, jos työntekijöille mahdollistetaan työnteko varsinaisen työpaikan ulkopuolella.

Etätyöstä sopiminen ”Etätyössä” on kysymys työnjärjestely­ tavasta, jossa työtä tehdään työntekijän kotona, mökillä tai muualla työnantajan toimipisteen ulkopuolella tietotekniikkaa hyväksikäyttäen. Lainsäädäntö ei määrittele, mitä etätyö on. Siihen liittyvät olennaisesti ajasta ja paikasta riippumattomat työjärjestelyt. On kuitenkin selvää, että etätyöhönkin sovelletaan työnantajan ja työntekijän välisessä sopimussuhteessa kaikkia lakeja ja sopimuksia, joita ”perinteiseenkin” työsuhteeseen sovelletaan.

Vaikka etätyöstä on tullut uusi normi ­koronan sekä kiristyneen kilpailutilanteen seurauksena, työnantaja tai työntekijä e­ ivät voi yksipuolisesti päättää etätyön tekemisestä. Viime kädessä lopullinen päätäntävalta etätyön mahdollistamisesta on aina työnantajalla. Koska etätyöstä ei ole säännöksiä lainsäädännössämme, etätyöstä on syytä sopia mah-

30 TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 2 n 2023

dollisimman yksiselitteisesti työntekijän kanssa, jotta myöhemmiltä erimielisyyksiltä vältytään.

HR-käytännössä solmitaan etätyösopimuksia, joilla työnantaja ja työntekijä sopivat etätyössä noudatettavista käytänteistä, kuten esimerkiksi työntekoajasta, työn raportoinnista sekä käytettävistä työvälineistä.

Työturvallisuus Työturvallisuuslain säännöksiä sovelletaan työhön, jota työntekijä tekee sopimuksen mukaan kotonaan tai muussa valitsemassaan paikassa. Työnantajalla on velvollisuus huolehtia työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä, vaikka työntekijä tekisikin töitä jatkuvasti omassa kodissaan. Työnantajan tulee kiinnittää erityistä huomioita työntekijän työvälineisiin sekä työergonomiaan, jotta vältytään erilaisilta tuki- ja liikuntaelinsairauksilta ja pitkäaikaisilta sairauspoissaoloilta.

Työnantajan tulee varautua myös etätyössä aiheutuvan työtapaturman mahdollisuuteen ja huolehtia, että työntekijällä on vakuutusturva myös työpaikan ulkopuolella sattuvien vahinkojen varalle.

Varsinaisella työntekopaikalla sattuneet tapaturmaperäiset vahingot korvataan, vaikka haaveri olisi sattunut muun kuin

varsinaisen työnteon yhteydessä. Myös lounastauolla tai työmatkalla sattuneet vahingot korvataan, jos työntekijä on ”toimistolla”. Työntekijän kotona tapahtunut työtapaturma korvataan kuitenkin vain, mikäli tapaturma on sattunut varsinaisen työnteon yhteydessä. Siten esimerkiksi lounasta haettaessa tai sitä valmistettaessa sattunutta tapaturmaa ei korvata työtapaturmavakuutuksesta, ­mikäli työntekijä on etätöissä.

Työtapaturmien korvattavuuteen liittyvät soveltamiskäytännöt aiheuttavat käytännön ongelmia. Yksi tapa hallita riskiä työnantajan näkökulmasta on, että työnantajan ja työntekijän väliseen etätyösopimukseen kirjataan ehto, jonka perusteella työnantaja kustantaa työntekijän vapaa-ajan tapaturmavakuutuksen tai ottaa työntekijälle erillisen ja kattavamman etätyövakuutuksen.

Tietoturva Kun asiantuntijat tekevät työtä työnantajan varsinaisen toimipisteen ulkopuolella, on korostetun tärkeää, että työntekijöiden kanssa sovitaan riittävällä tavalla tietoturva-asioista sekä työntekoon liittyvän viestinnän luottamuksellisuudesta.

Kotona asiakkaiden kanssa puhutut luottamukselliset asiakaspuhelut eivät kuulu työntekijän perheenjäsenten tietoon.

Moni työnantajaorganisaatio ei ole vielä luonut kattavia kirjallisia pelisääntöjä näihin tilanteisiin.

l l l l l

Lakisääteinen tilintarkastus Veroneuvontapalvelut Sisäinen tarkastus Neuvontapalvelut ICT-varmennuspalvelut

idmanvilen.fi tampere@idmanvilen.fi p. 020 794 0480

Valitse osaava tilitoimisto!

AMARON OY* Taloushallintoliiton hyväksymiä ja valvomia tilitoimistoja Pirkanmaalla. * merkityt ovat auktorisoituja tilitoimistoja www.taloushallintoliitto.fi

Technopolis Yliopistonrinne, Kalevantie 2, 33100 Tampere puh. 040 539 2290 Aila Kangas aila.kangas@amaron.fi www.amaron.fi

TILKON OY*

Hämeenkatu 13 B a-rappu, 4. kerros 33100 Tampere puh. 010 320 9020 Ilse Alander www.tilkon.fi

effet.fi

CARBON NEUTRAL KIILTO 2028 ely-keskus.fi TAMPEREEN

glaston.net

ansiomerkit.fi

tesc.fi

KAUPPA KAMARI Seuraava printtilehti ilmestyy 10.5.

Teemana asuminen ja rakentaminen

Muista myös Tampereen kauppakamarilehden, verkkolehden ja Kamarin uutiset -uutiskirjeen mainospaikat!

Ota yhteyttä mediamyyntiin, Saarsalo Oy: Timo Lepistö, 044 534 9878, timo.lepisto@tampereenkauppakamarilehti.fi TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 2

n

2023 31

AJANKOHTAISTA

Miten jaksat arjessa ja tuet terveyttäsi omilla aktiivisilla valinnoillasi?

Entä miten työnantajana voit tukea henkilöstön hyvinvointia?

Janne Kallio

Taru Puukko

Pippa Laukka

Työhyvinvointipäivä ke 26.4. klo 17–20.15 Technopolis Yliopistonrinne l klo 17.00

10 totuutta vai tarua terveysteknologiasta • Head of Partner Products Janne Kallio, Suunto Oy l n. klo 17.50 Teknostressi • toimitusjohtaja Taru Puukko, RESET.ON Digitalisaation myötä lisääntyvä tekno- stressi heijastuu paitsi työhyvinvointiin ja sitoutumiseen myös erilaisten kehitys- hankkeiden ja muutosten onnistumiseen. l klo 18.10 Tauko, tarjolla kahvia, teetä, smoothie ja pientä suolaista l klo 18.30 Pippa Laukka: Miten voida hyvin ja jaksaa paremmin työelämän paineessa ja stressissä sekä miten työnantaja voi tukea henkilöstön hyvinvointia • liikuntatieteen erikoislääkäri Pippa Laukka l klo 19.15 Tauko l klo 19.30 Pippa Laukan puheenvuoro jatkuu Muutokset ohjelmassa mahdollisia.

Hinta 109 € (+alv).

Osallistumismaksu laskutetaan jälkikäteen.

Ilmoittaudu mukaan www.tampereenkauppakamari.fi/koulutus 32 TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 2 n 2023

KAUPPAKAMARI KOULUTTAA 2023

Osallistu suorana lähetettäviin koulutuksiimme helposti omalta koneeltasi!

Kauppakamari kouluttaa Kauppakamari järjestää vuosittain noin 150 ajankohtais­ koulutusta, joihin voit osallistua etäyhteyksin. Tarjoamme koulutuksia muun muassa seuraavista aiheista: l taloushallinto

l henkilöstöhallinto

l kansainvälistyminen

l johtaminen ja esimiestyö l myynti

Kauppakamarin kouluttajat saavat erinomaista palautetta rautaisesta ammattitaidostaan sekä käytännönläheisestä otteestaan. Asiakaspalautteen keskiarvo on 4,4/5.

Myös nettosuositteluindeksi NPS on hyvällä tasolla (62).

l markkinointi l viestintä

l julkiset palvelut l juridiikka

Palautetta koulutuksistamme:

Monipuolisesta tarjonnasta löydät vaihtoehtoja koko henkilöstölle. Koulutusten pituudet vaihtelevat puolen päivän koulutuksista laajempiin valmennuskokonaisuuksiin.

Laajenna osaamistasi ja poimi ajantasainen tieto sekä itseäsi kiinnostavat etäkoulutukset kalenteriisi. Vuonna 2023 tulossa muun muassa Suuri Työsuhdepäivä, Esihenkilöpäivät, Palkanlaskijan päivä, Johtoryhmätyön valmennus ja Anna Perhon Antisäätäjä™ – uusia koulutuksia päivitetään sivustolle kevään mittaan.

Aktiiviselle opiskelijalle suosittelemme kausikorttia, jolla voi osallistua jopa kymmeneen, enintään päivän pituiseen etäkoulutukseen vuodessa.

Lisätietoja kausikortista kauppakamarikauppa.fi.

”Koulutus oli aivan loistava! Mielenkiinto säilyi koko koulutuksen ajan ja saimme paljon uusia, hyviä vinkkejä mitä ja miten voimme kehittää omaa someamme uusille ulottuvuuksille.

Tällaisia koulutuksia ehdottomasti lisää!” ”Olen todella tyytyväinen koulutuksen sisältöön ja suosittelen tätä lämpimästi kaikille aiheesta kiinnostuneille. Sisältö oli kattava ja kouluttaja oli hauska, mutta ammattitaitoinen.” ”Koulutuksen sisältö oli hyvä. Sain paljon uutta tietoa arvonlisäverosta, josta varmasti on hyötyä työssäni.” ”Paljon asiaa yhteen päivään tiivistettynä, asiantunteva kouluttaja.”

Lisätiedot ja ilmoittautuminen koulutuksiimme:

www.tampereenkauppakamari.fi/koulutus tai www.kauppakamarikauppa.fi (vain striimit) info@tampereenkauppakamari.fi | (03) 230 0555

SAVE THE DATE Tampereen kauppakamarin kevätkokous 15.5.2023 klo 11.00 Save the Date: Kutsut lähetetään sähköpostitse huhtikuussa toimitusjohtajille/ yksikönjohtajille.

Hallituspaikka-tapahtuma 1.11.2023 Tampereen Messu- ja Urheilukeskus, E-halli TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 2

n

2023 33

PRO Lisätiedot ja ilmoittautuminen

hhj.fi

Hyväksytty hallituksen jäsen (HHJ) -kurssi soveltuu hallitustyöskentelyn aktivoimiseen ja kehittämiseen.

l "Erityisen hyvää oli käytännönläheisyys ja yrityscaset." l "Hallitustyö voi parantua vain kouluttautumalla ja saamalla vertaistukea!

Siksikin tämä on hyvä konsepti"

l ”Sain HHJ-kurssilta itsevarmuutta ja sitä kautta lisää tarmoa ja ryhtiä

työskentelyyn. Lisäksi useat kurssilla esitetyt yritysten esimerkit toivat pohdittavaa, ajatuksia ja lisäarvoa omaan hallitustyöhön.” l ”Ylitti odotukset!”

Suorita HHJ-kurssi vielä tänä keväänä: HHJ-kurssi 2023/4: 4.4., 11.4., 18.4., 25.4. ja 2.5.

HHJ-kurssi 2023/5: 3.5., 10.5., 17.5., 24.5. ja 31.5.

HHJ-kurssin hinta kauppakamarin jäsenille 1950 € (+alv), normaalihinta 2800 € (+alv).

Hallitus on hyvin toimiessaan voimavara erityisesti perheyrityksen murrostilanteissa: kasvussa ja kansainvälistymisessä, yritystoiminnan uudistamisessa ja sukupolvenvaihdoksessa

Perheyrityksille suunnattu HHJ-puheenjohtajakurssi To 15.6. klo 11.15–16.30 ja pe 16.6. klo 8.30–16.00 internaattitoteutuksena Tampereella Kurssin toteuttavat yhteistyössä Perheyritysten liitto ja HHJ. Kauppakamarin sekä Perheyritysten liiton jäsenetuhinta 2000 € (+ alv), normaalihinta 2750 € (+ alv).

Majoitus ja tarjoilut sisältyvät kurssin hintaan.

HHJ Pro syksyllä 2023 – hae mukaan nyt!

HHJ Pro on yritystoiminnan eri osa-alueita monipuolisesti kehittä­ vä ­kokonaisuus ja Suomen laajin ­hallitustyön koulutusohjelma omistajille, hallitustyötä tekeville ja toimitusjohtajille, jotka haluavat nousta seuraavalle portaalle tulevaisuuden hallitustekijänä.

Palautetta HHJ Pro -ohjelmasta: l Yleisarvosana HHJ Pro -ohjelmasta kokonaisuutena 4,9 (asteikolla 1-5). l "Ryhmässä syntynyt avoin ja luottamuksellinen ilmapiiri mahdollisti kaikkien osallistujien kokemuksiin perustuvan keskustelun, joka antoi merkittävän lisäarvon jo sinänsä korkeatasoiselle kurssin sisällölle."

34 TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 2 n 2023

Kiinnostaako HHJ-tutkinto?

Kesän tutkinto järjestetään etäyhteyksin ke 23.8.2023 klo 10.15–16.00.

Tutkintoon ilmoittautuminen on avoinna 20.4. saakka osoitteessa hhj.fi.

Ilmoittaudu mukaan nyt!

Pölyiset käsitykset saavat kyytiä podcast-sarjassa, jossa kuullaan kahdeksan tarinaa nykyaikaisesta hallitustyöstä.

Keskusteluissa hallitustyötä käsitellään omistamisen, yrityksen uudistamisen, vastuullisuuden ja digitalisaation näkökulmista sekä haetaan oppia pörssiyhtiöiden maailmasta.

HHJ eli Hyväksytty hallituksen jäsen BoardCast -sarjan ovat tehneet HHJkoulutusasiantuntijat Minni Rimpioja (vasemmalla) ja Susanna Keskinen Tampereen kauppakamarista. Sarja syntyi halusta avata hallitustyön sisältöjä varsinkin nuorille sukupolville.

– Kysymme heidän puolestaan asioita, joita moni miettii, mutta ei tohdi kysyä. Selvitämme, mitä taitoja hallituksissa tarvitaan, keitä niihin halutaan ja miten valinnat tehdään. Puhumme suoraan myös rahasta.

Tekijöiden mukaan podcastien asiantuntijat ovat persoonaltaan erilaisia, mutta heillä on yhteinen piirre: kaikki tekevät työtään rakkaudesta lajiin.

– Yksi haastateltavista sanoi osuvasti, että hallituksen arvo piilee sen kyvyssä neutralisoida asioita. Hän tarkoitti, että hallituksissa tarvitaan ihmisiä, joilla on rohkeutta käsitellä myös ikäviä asioita ja kipupisteitä.

Kyse ei ole superihmisistä.

Kahdeksan henkilöä, kahdeksan tarinaa 1. Ei mikään sikarikerho | Sanna Suvanto-Harsaae 2. Hallitus ei aina toimi – joskus sentään | Ismo Salminen 3. Omistaja, älä pilaa hallitusta | Tero Luoma 4. Haasteet ja suurimmat opit hallitustyössä | Jorma Eloranta 5. Tunteet pelissä sukupolvenvaihdoksessa | Teija Siren 6. Vastuullisuus on uusi musta | Katri Sipilä 7. Money, money, money – vai rakkaudesta lajiin? | Sami Somero 8. Älyä hallituksiin – miten hallitustyö digitalisoituu | Ville Tolvanen

Kuuntele! Spotifyssa HHJ BoardCast tai Youtubessa HHJ-kanava

hhj.fi

Mielenrauhaa liiketoimintaan Mahdollistamme kasvun ja pienennämme riskejä olipa kyseessä rahoitus, uudet investoinnit tai vaikka kansainvälisen rahaliikenteen reaaliaikainen seuranta.

• Oma yhteyshenkilö, suora numero • Paikallinen toimija, nopea ja sujuva päätöksenteko • Koko verkoston osaaminen yhden soiton päässä

Mika Kuisma Toimitusjohtaja, CEO Grundium Oy Markus Vallinoja Asiakkuuspäällikkö, yritysasiakkaat vahinkovakuutus Pohjola Vakuutus Oy

Sofia Hemminki Asiakkuusasiantuntija, yritysten maksuliikepalvelut Oskari Tuominen Asiakkuusjohtaja, yritysasiakkaat

“OP:n Oskari tiimeineen on kasannut nopeasti ja joustavasti sopivia ratkaisuja kaikkiin erilaisiin tarpeisiin, mitä meidän nopea liiketoiminnan kasvumme on tuonut tullessaan.”

Ville Purhonen Talousjohtaja, CFO Grundium Oy