Tampereen kauppakamarilehti 3/2023

TAMPEREEN

KAUPPA KAMARI NUMERO 3 TOUKOKUU 2023

Nato on yrityksille valtava mahdollisuus 8

I

Atostek – idealistista ongelmanratkaisua 21

I

GO WEST

KRISTIINA HELENIUS AUTTAA SUOMALAISYRITYKSIÄ YHDYSVALTAIN MARKKINOILLE JA KEHOTTAA TAKOMAAN, KUN RAUTA ON KUUMAA I 10

V A L I T S E T I E S I UUSI GLE NYT ENNAKKOMYYNNISSÄ MEILLÄ.

Iso, ylellinen GLE ja urheilullinen GLE Coupé tarjoavat entistäkin enemmän voimaa ja mukavuutta, silti kulutuksen ja päästöt minimoiden. Kaikki mallit ovat kevyt- tai ladattavia hybrideitä, jotka yhdistävät sähkömoottorin joko bensiini- tai dieselmoottoriin. Ladattavan hybridin sähköinen toimintamatka on mallista riippuen lähes 100 km. Vahva vakiovarustelu sisältää kaiken olennaisen monipuolisesta ajoavustinpaketista älypuhelimen integrointiin ja langattomaan lataukseen.

Lue lisää: veho.fi/uusi-gle

Mercedes-Benz GLE 400 e 4MATIC kokonaishinta alk. 96 516,20 € (sis. alv:n, arvioidun autoveron ja toim.kulut 600 €). Vapaa autoetu 1 445 €/kk, käyttöetu 1 310 €/kk.

CO2-päästöt (WLTP) 20 g/km, EU-keskikulutus 0,9 l/100 km. Toimintamatka pelkällä sähköllä lähes 100 km. Huolenpitosopimus 3 vuodeksi kiinteällä kk-maksulla alk. 40 €/kk.

Mercedes-Benz GLE 400 e 4MATIC Coupé kokonaishinta alk. 102 640,08 € (sis. alv:n, arvioidun autoveron ja toim.kulut 600 €). Vapaa autoetu 1 535 €/kk, käyttöetu 1 400 €/kk.

CO2-päästöt (WLTP) 19 g/km, EU-keskikulutus 0,8 l/100 km. Toimintamatka pelkällä sähköllä lähes 100 km. Huolenpitosopimus 3 vuodeksi kiinteällä kk-maksulla alk. 40 €/kk.

Lämpötila, ajo-olosuhteet, auton kuormaus sekä kuljettajan ajotapa voivat vaikuttaa auton toimintamatkaan, akun kapasiteettiin ja suorituskykyyn.

Ajotietokoneiden kieli: suomi. Kuvan autot lisävarustein.

VEHO TAMPERE Taninkatu 11, Lielahti veho. 010 569 3100 | Ma–pe 9–18, la 10–15 Huolto: 010 569 8080 | Ma–pe 7.30–18

Puhelun hinta 010-numeroihin: 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min. (sis. alv. 24 %).

PÄÄKIRJOITUS

Suuntana USA ja Nato MAAILMAN muuttuessa Tampereen kauppakamari haluaa auttaa yhdessä ­ usiness Tampereen kanssa yrityksiä uusille markkinoille USA:han ja Japaniin.

B ­Hyvänä lisänä työssä on EK:n, Business Finlandin ja Suomen kuuden suurimman kaupungin eli kuutoskaupunkien Washingtoniin palkkaama teollisuusasiamies.

Tehtävään on nimitetty tamperelaisille tuttu ja kokenut Martti Wallin.

Hän auttaa valittuja yrityksiä USA:n markkinoille, esimerkiksi Lockheed Martinin ja muiden amerikkalaisten puolustusalan suuryritysten kanssa tehtävään yhteistyöhön.

ALOITIMME Business Tampereen kanssa yhteistyön myös MiItton USA:n kanssa. Sen järjestämät matkat ensi kesäkuussa ja lokakuussa madaltavat kynnystä lähteä rohkeasti kohti USA:n markkinoita. Kesäkuun Tech Trends and Business ­Development in the U.S. Defense Market -matka suuntautuu Washingtoniin ja sisältää laajasti tietoa Yhdysvaltain puolustusteollisuuden painotuksista, hankinta- ja yhteistyömenettelystä sekä uusista liiketoimintamahdollisuuksista. Syksyn matka on yleinen tutustumismatka Yhdysvaltain markkinoihin ja yhteiskuntaan.

TARJOAMME jatkossa lisäksi tietoa Naton tarjoamista uusista mahdollisuuksista

yrityksille ja teollisuudelle.

SUOMEN Nato-jäsenyys ja kahdenvälinen puolustusyhteistyösopimus USA:n kanssa edellyttävät, että kansainvälisten ja kansallisten yhteyksien on oltava kunnossa. Tällä hetkellä Finnair, Finavia ja VR ajavat voimakkaasti hallitusohjelmaan kirjausta, jonka mukaan Suomessa säilytettäisiin vain 5–7 lentokenttää. Samalla yritetään vahvistaa VR:n monopolia Suomen sisäisessä liikenteessä. Taustalla on Finnairin vanha, Kaikki Helsinkiin -strategia. Siltä on valitettavasti lentänyt pohja pois, kun Venäjän ylilennot kiellettiin ja Finnairin kilpailuetu muuttui sille haitaksi. Tilannetta yritetään nyt paikata valtionyhtiöitä lobbaamalla ja niiden monopoliasemaa vahvistamalla.

KAUPPAKAMARIEN tehtävänä on edistää tervettä kilpailua markkinataloudessa. Vaadimme, että valtionyhtiöiden asema ja tehtävät arvioidaan kiihkottomasti seuraavalla hallituskaudella. Arviointi on tehtävä alueita ja yrityksiä kuunnellen, ei valtionyhtiöiden johdon ja hallituksen intressien pohjalta. Hallitusohjelmaan on saatava lisäksi kirjaus Tampereen seudun ja Pirkanmaan elinvoimalle ja kasvulle tärkeistä vaatimuksista alueiden saavutettavuudesta.

53. vuosikerta ISSN 0782-3541 (painettu), ISSN 1458-4417 (verkkolehti) Julkaisija ja kustantaja Tampereen kauppakamari Technopolis Yliopistonrinne II, Kalevantie 2, 33100 Tampere puhelin (03) 230 0555 www.tampereenkauppakamari.fi Päätoimittaja Antti Eskelinen, Tampereen kauppakamari

Toimitussihteeri Päivi Eskelinen, puhelin 040 189 6569, paivi.eskelinen@tampereenkauppakamari.fi Ilmoitusmyynti Saarsalo Oy, Timo Lepistö, 044 534 9878, timo.lepisto@tampereenkauppakamarilehti.fi Ulkoasu ja ilmoitusaineistot Tiina Lautamäki, aineisto@tampereenkauppakamarilehti.fi Painopaikka PunaMusta Tampere Oy Painos 12 000 kpl

ANTTI ESKELINEN toimitusjohtaja Tampereen kauppakamari

Suomen Nato-jäsenyys ja puolustusyhteistyösopimus USA:n kanssa edellyttävät, että kansainvälisten ja kansallisten yhteyksien on oltava kunnossa.

Jakelu 4 000 kpl Tampereen kauppakamarin osoitteiston mukaan, 8 000 kpl Postin yritysosoitteistolla Lehden osoiteasiat reetta.heinonkoski@tampereenkauppakamari.fi Kannen kuva Snorre Wik Seuraava lehti ilmestyy 27.9. www.tampereenkauppakamarilehti.fi

TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 3

n

2023 3

MATTI APUNEN

Paljastetut profeetat TALOUSTIETEILIJÖISTÄ on tullut yhteiskunnan yleisselittäjiä. He esiintyvät päivittäin lehdissä ja ajankohtaisohjelmissa ja maalaavat mahdollisuuksien ja uhkien maailmoita. Heidän vaikutuksensa poliittisiin päätöksentekijöihin on kasvanut kohisten.

Yhteiskuntaa kartoittavien tieteiden joukossa taloustiede nähdään helposti ”tieteellisempänä” tai vähemmän politisoituneena. Kysymys ekonomistien ja ideologian suhteesta on ikuinen – ja hämmästyttävän huonosti tutkittu.

Kunnes maaliskuussa Cambridge Journal of Economics julkaisi tutkimuksen, jonka kohteena oli 2425 taloustieteilijää 19 maasta. Lopputulos oli ”selkeä näyttö” siitä, että ekonomisteilla esiintyy ideologista taittovikaa.

Pitäisikö meidän olla jotenkin hämmästyneitä siitä, että talouden profeetat olivatkin vain ihmisiä?

En ole tavattoman peloissani ekonomistien vaikutusvallasta. Kokemukseni mukaan he ovat keskimäärin erittäin oppineita, harmillisen loogisia ja hyviä numeroiden kanssa.

Se, että he nojaavat matematiikkaan ja tilastotieteeseen, ei tietenkään vapauta heitä ideologiasta, mutta antaa paremmat edellytykset päästä keskustelussa niskan päälle. Ekonomisteille tyypillinen argumentti ”aiheesta on runsaasti tutkimusnäyttöä” on vahva veto. Kukaan ei halua

Suurin herkkyys ideologiseen vinoumaan löytyi niiltä, joiden tutkimusalueena on makrotaloustiede, julkinen talous tai kansainvälinen talous.

ryhtyä keskustelun tuiskeessa perkaamaan tätä näyttöä, jotta ei vaikuttaisi pikkumaiselta nillittäjältä.

Taloustieteilijät ovat ylpeitä itsenäisyydestään ja samalla inhimillisen auktoriteettiuskoisia. Cambridgen tutkimuksessa ekonomistit arvioivat lausuntoja oikeudenmukaisuudesta, globalisaatiosta, taloustieteen metodeista ja tasa-arvosta. Lausunnot olivat kaikille samoja, mutta ilmoitetut lähteet eivät. Osalle lähteeksi ilmoitettiin maineikas kollega, osalle tuntemattomampi tai nimetön taho. Ja kuten jo arvaatte, väitteiden sisältö ei ollut ainoa mielipiteeseen vaikuttanut seikka.

Taipuvaisimpia ideologiseen vinoumaan olivat taloustieteilijät Japanissa, Australiassa ja – Pohjoismaissa. Kun vertailukohteeksi otettiin paikka, jossa ekonomisti oli tohtorintutkintonsa suorittanut, vahvin kallistuma löytyi Aasiasta, USA:sta ja jälleen Skandinaviasta.

Ja sitten jo melkein huolestuin. Nimittäin suurin herkkyys ideologiseen vinoumaan löytyi niiltä, joiden tutkimusalueena on makrotaloustiede, julkinen talous tai kansainvälinen talous. Toisin sanoen ne, joilla voidaan arvella olevan suorin vaikutus talouspoliittiseen päätöksentekoon.

Mielenkiintoinen detalji on myös se, että tutkimuksen mukaan miehillä ideologinen vinouma oli noin 40 prosenttia suurempi kuin heidän naispuolisilla kollegoillaan.

Mikä on siis tarinan opetus?

Yksi: Eksperttejä tarvitaan, mutta samalla on varottava halo-ilmiötä, ammattitaidon turpoamista kaikenkattavaksi yleisasiantuntijuudeksi. Kaksi: Päättäjä, varo hoviprofeettoja.

Brittiläinen John Maynard Keynes, yksi maailman tunnetuimmista taloustieteilijöistä, tiivisti asian hienosti: ”Olisi suurenmoista, jos ihmiset ajattelisivat ekonomisteista, että nämä ovat nöyriä, päteviä ammattilaisia, hiukan samalla tavalla kuin hammaslääkärit.”

4 TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 3 n 2023

www.takk.fi #osaajiatöihin | Tampereen Aikuiskoulutuskeskus

Rekrytoi tai kouluta henkilöstöä Oppisopimus on toimiva keino rekrytointiin ja nykyisen henkilöstön kouluttamiseen. Oppisopimuksella voi opiskella joustavasti kaikkiin ammatillisiin tutkintoihin.

Osatutkinnoilla voidaan kehittää työpaikalla tarvittavaa täsmäosaamista. Oppisopimuskoulutuksessa painottuu työssä oppiminen.

Ota yhteyttä ja kerromme lisää!

TAKKin oppisopimuspalvelut Harri Huhdanpää, puh. 044 7906 473 Jani Nieminen, puh. 044 7906 412 Maiju Aro, puh. 044 7906 411 s-postit muotoa etunimi.sukunimi@takk.fi

BUSINESSNOKIA.FI

YLI

tutustu koulutustarjontaan takk.fi/koulutukset & takk.fi/oppisopimus

JOPA

12 000

35 000

200 UUTTA YRITYSTÄ VUONNA 2022

SEITSEMÄNNEKSI SUOSITELLUIN PAIKKA YRITTÄÄ

YRITYSTONTTEJA MENESTYVÄSSÄ YRITYSKAUPUNGISSA

Taloustutkimuksen yritysjohtajille teettämän Kuntien imago 2022 -tutkimuksen mukaan Nokia on Pirkanmaalla Tampereen kanssa kärkikaksikossa ja koko maan mittakaavassa 6. paras. Nokia on johdonmukaisesti kehittynyt yrittäjämyönteisyydessä, elinvoimaisuuden vahvistamisessa sekä logistisissa yhteyksissä.

Suositteluindeksissä yrittäjien halukkuus suositella Nokiaa yrityspaikkana on sijalla 7.

Yrittäjille tarjotaan aktiivista toimintaa ja verkostoitumista, muun muassa Yrittäjän päivän etkoilla sekä Taste of Nokia -ravintolatapahtumien kaltaisissa alan yrittäjien yhteistapahtumissa.

Vuonna 2022 Nokian kaupunki voitti yhdessä yrittäjäyhdistysten ja yrittäjien kanssa Pirkanmaan yrittäjyys- ja elinvoimakunta -kilpailun. Suomen Yrittäjien kuntabarometri -kyselyssä Nokia saavutti Pirkanmaan 1. sijan ja valtakunnan 8. sijan keskikokoisten kuntien sarjassa. Vapaat yritystontit ja toimitilat tarjoavat lisää tilaa onnistumisille.

#BUSINESSNOKIA

2 000

YLI

YRITYSTÄ

TYÖPAIKKAA

Lisätietoja toimitiloista ja tonteista:

ASUKASTA

Tiina Laakkonen, elinkeinojohtaja 044 486 0918, tiina.laakkonen@nokiankaupunki.fi

businessnokia.fi nokiankaupunki.fi

TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 3

n

2023 5

NIMITYKSIÄ

SUOMEN ASIANAJAJALIITON JÄSENYRITYKSIÄ Asianajotoimisto ACTAS Oy Väinölänkatu 1 33100 Tampere Puh. 010 548 6060 www.actas.fi • Lempäälä, Ideapark • Sastamala • Valkeakoski

Asianajotoimisto Alfa Oy Hämeenkatu 20 A, 6. Krs 33200 TAMPERE 03 3142 9000 alfalaw.com Yrityksen lakipalvelut Oikeudenkäynnit Talojuristit.fi Perintösuunnittelu

Asianajotoimisto Applex Oy Rautatienkatu 21 C 33100 Tampere Puh. 010 2999 471 info@applex.fi www.applex.fi Kauppakatu 7 33200 Tampere Puh. 010 684 1500 etunimi.sukunimi@ eversheds.fi www.eversheds.fi Asianajotoimisto Facta Oy Tuomiokirkonkatu 15 A 8 33100 Tampere Puh (03) 230 3000 toimisto@asianajofacta.fi www.asianajofacta.fi

Antti Heikkinen POK:n toimitusjohtajaksi n Pirkanmaan Osuuskaupan hallintoneuvosto on valinnut Pirkanmaan Osuuskaupan uudeksi toimitusjohtajaksi Antti Heikkisen. Heikkisellä on vahva johtamiskokemus eri tehtävistä S-ryhmässä. Viime vuodet hän on luotsannut Turun Osuuskauppaa.

Antti Heikkinen (48) valmistui diplomi-insinööriksi Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta vuonna 1999 pääaineenaan energiatalous. Hän on suorittanut eMBA:n Hankenissa

vuonna 2012 pääaineenaan rahoitus. Hänellä on yhteensä 17 vuoden kokemus S-ryhmästä, ja hän on toiminut muun muassa rahoituksessa, S-Voiman toimitusjohtajana ja ABC-ketjujohtajana.

Osuuskaupan pitkä­aikai­ nen toimitusjohtaja Timo ­Mäki-Ullakko jää loppuvuoden 2023 aikana pois tehtävästään.

Antti Heikkinen aloittaa toimitusjohtajana viimeistään marraskuun alussa.

Aleksis Kiven katu 10 E 33210 Tampere Puh. (03) 273 0145 jari.hytti@jarihytti.fi www.jarihytti.fi Rödl&Partner Affiliate

JARI HYTTI

Lexia Asianajotoimisto Technopolis Yliopistonrinne, A-talo Kalevantie 2, 33100 Tampere puh. +358 3 260 2000 lexia.fi

Koskikatu 7 A 1, 33100 Tampere, puh. 029 360 1200 www.kak-laki.fi

Keskustori 5 | 33100 Tampere 050 571 7327 www.merkuriuslaw.fi Hämeenkatu 15 B 33100 Tampere Puh. (03) 3123 5100 Neuvottelutilat Mäntässä Rinnepolku 3 sopimuksen mukaan www.tempolaw.fi

6 TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 3 n 2023

Keijo Hämäläinen on Tampereen yliopiston uusi rehtori n Tampereen korkeakoulusäätiön hallitus on valinnut pro­ fessori, filosofian tohtori Keijo Hämäläisen Tampereen yliopiston rehtoriksi 1.6.2023 alkaen.

Hämäläinen toimii tällä hetkellä Jyväskylän yliopiston rehtorina. Sitä ennen hän työskenteli Helsingin yliopistossa vararehtorina, dekaanina ja fysiikan professorina. Hänen luottamustoimiinsa kuuluu muun muassa Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI ry:n puheenjohtajuus vuosina 2020–21 sekä jäsenyydet Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran ja Suomen

kulttuurirahaston hallituksissa.

Hämäläinen väitteli filosofian tohtoriksi fysiikan alalta Helsingin yliopistossa vuonna 1990.

Rehtori johtaa säätiömuotoisen Tampereen yliopiston toimintaa ja toimii samalla säätiölain tarkoittamana toimitusjohtajana. Tampereen teknillisen yliopiston ja Tampereen yliopiston yhdistymisen myötä syntyneen uuden Tampereen yliopiston ensimmäisen rehtorin Mari Wallsin toimikausi päättyy, kun uusi rehtori ottaa tehtävän hoitaakseen.

RAKENTAMINEN

Petri Kujala on toinen Suomessa viherrakentamisen tarkastuksia tekevistä HTT-tavarantarkastajista.

Eniten tarkastajia on rakentamisen alalla.

Viheralan tavarantarkastaja selvittää piharakentamisen laatua Hyväksytty tavarantarkastaja HTT on alansa ammattilainen ja puolueeton asiantuntija, joka tekee toimeksiannosta palvelujen tai tavaroiden teknisiä tarkastuksia. Piha- ja vihertöihin erikoistunut tamperelainen Petri Kujala kuuluu viheralan harvalukuiseen tarkastajien joukkoon.

Teksti ja kuva Päivi Eskelinen

– MINUN lisäkseni Suomessa on tiettävästi

yksi viherrakentamisen HTT-tavarantarkastaja pääkaupunkiseudulla, Petri Kujala kertoo.

Tampereen Infra Oy:ssä rakennuttajahortonomina työskentelevä Kujala hankki HTTtavarantarkastajan pätevyyden vuonna 2004.

Hän toimii itsenäisesti mutta Keskuskauppakamarin tavarantarkastajalautakunnan oh­ jauksessa ja valvonnassa.

Kujala ottaa vastaan pihan ja viheraluei­ den rakentamista koskevia toimeksiantoja, joissa työn tilaajalle ja tekijälle on syntynyt erimielisyyttä lopputuloksesta, laadusta tai kustannuksista.

– Viherrakentamisessa riidat koskevat useimmiten pihakiveyksiä tai nurmikon tai kasvualustan laatua. Tarkastuksia tilaavat yksityishenkilöt, taloyhtiöt ja rakennusliikkeet.

Tavarantarkastajat tekevät työnsä määrätyn kaavan mukaan.

– Asiakkaan ottaessa yhteyttä käymme tapauksen läpi. Selvitän aluksi, olenko jäävi toimimaan asiassa. Kumpikaan osapuoli ei ole saanut toimia esimerkiksi aliurakoitsijana Tampereen Infralle tilaamissani töissä, ei-

kä taustalla saa olla keskinäisiä työsuhteita, Kujala selvittää.

– Tämän jälkeen laadin asiakkaan kanssa toimeksiantosopimuksen, jossa tarkennetaan tarkastuksen kohde ja sisältö sekä sovitaan palkkiosta.

Kun Kujala on perehtynyt ennakkomateriaaliin, hän ilmoittaa tarkastuksesta osapuolille hyvissä ajoin, jotta heillä olisi tarpeeksi aikaa valmistautua.

– Tarkastus voidaan pitää, vaikka toinen osapuoli ei siihen osallistuisi. Yleensä kaikki ovat kyllä paikalla.

Tilaisuudessa osapuolet kertovat riita-­ asiasta oman näkemyksensä.

– Jos riita koskee kiveystä, se tarkastetaan oikolaudan, mittanauhan ja vatupassin avulla ja tulokset dokumentoidaan. Nurmikon kasvu, peittävyys ja tasaisuus arvioidaan samoilla välineillä sekä lisäksi silmämääräisesti havainnoimalla. Mullasta voidaan tarvittaessa ottaa näyte, joka toimitetaan viljavuuspalveluun, ja saatuja tuloksia verrataan ohjearvoihin.

Tavarantarkastajan asiantuntemus ja auktoriteetti ovat pelissä, kun hän arvioi riitaa synnyttänyttä työtä osapuolten läsnä ollessa. Tavarantarkastajalta edellytetäänkin vähintään 30 vuoden ikää ja kymmenen vuoden työkokemusta alaltaan. Työkokemuksen tulee olla kertynyt tutkinnon suorittamisen jälkeen.

– Joskus työtä on tehtävä kieli keskellä suuta. Tarkastustilanteessa voivat salamat lennellä ja meteliä syntyä. Vaikuttamisyrityksiäkin on ollut.

Tilaisuuden jälkeen Kujala laatii tavarantarkastuskertomuksen Keskuskauppakamarin vahvistamalle lomakkeelle ja toimittaa sen osapuolille, jotka voivat sen perusteella sopia riidan tai jatkaa taistelua esimerkiksi oi-

keudessa. Tavarantarkastajan osuus päättyy tähän. Osapuolten ohjeistaminen on ehdottomasti kielletty, jollei kyse ole terveyttä ja turvallisuutta uhkaavista vaaroista.

Suosituksen mukaan tavarantarkastus on tehtävä neljän viikon kuluessa tarkastushetkestä laskien.

– Jokainen tarkastaja määrittää tuntihinnan työlleen. Laskutan tilaajaa valmistelusta, tarkastustilanteesta, matkakuluista ja raportoinnista oman tuntiveloitukseni mukaisesti.

HTT-tavarantarkastajan on päivitettävä ammatillista osaamistaan säännöllisesti. Petri Kujala raportoi kolmen vuoden välein tavarantarkastajalautakunnalle käymistään alan koulutuksista. Lisäksi hän osallistuu kauppakamarin tavarantarkastajille järjestämiin koulutuksiin.

Hyvämaineisia ammattilaisia etsitään PIRKANMAALLA on parikymmentä eri alojen HTT-tavarantarkastajaa, jotka on luetteloitu Tampereen kauppakamarin vuosikirjassa.

HTT-tavarantarkastajaksi pyritään hakumenettelyllä. Hakuaika umpeutuu aina kunkin vuoden toukokuun loppuun mennessä, joten tavarantarkastajaksi haluavien on aika toimia.

Keskuskauppakamarin nettisivuilla on yksityiskohtaiset hakijavaatimukset, hakulomake ja tietoa hakuprosessin etenemisestä.

n kauppakamari.fi/palvelut/ tutkinnotjakokeet/htt/

TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 3

n

2023 7

– Tutkijoiden ja poliitikkojen on tuotava entistä enemmän esiin Naton teollisuuspoliittista näkökulmaa. Yritykset tarvitsevat myös oppaita ja muuta materiaalia, jonka avulla ne voivat lähestyä Natoa ja arvioida sen mahdollisuudet omalle liiketoiminnalleen, Reima Kuutsa sanoo.

Nato on yrityksille valtava mahdollisuus, mutta kotiläksyt on tehtävä ensin Suomessa Natoa on käsitelty toistaiseksi lähinnä sotilaallisena organisaationa, vaikka Nato-jäsenyys tarjoaa paljon kaupankäynnin mahdollisuuksia. Kun Suomi liittyi Natoon, ovet avautuivat myös yrityksille.

Teksti ja kuva Päivi Eskelinen

– JULKISESSA keskustelussa on käsitelty

melko vähän Nato-jäsenyyden seurauksia suomalaiselle teollisuudelle, työllisyydelle ja viennille, vaikka vaikutukset mitataan suoraan euroissa. Meillä on korostettu – ymmärrettävistä syistä – turvallisuuspolitiikkaa toisin kuin Ruotsissa, jossa poliittinen johto ilmoitti liittyvänsä Natoon yhdessä ruotsalaisen teollisuuden kanssa, sanoo Pirkanmaan turvallisuusklusterille Nato-jäsenyyden hyödyistä puhunut Reima Kuutsa kansainvälisestä puolustus- ja teknologiayhtiö Patriasta.

Nato-jäsenyys ei ole Kuutsan mukaan teollisuudelle hopealuoti, mutta ainakin se poistaa muodolliset esteet, joita on ollut.

8 TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 3 n 2023

– Tutkijoiden ja poliitikkojen on tuotava entistä enemmän esiin Naton teollisuuspoliittista näkökulmaa, Naton kolmannen artiklan osuutta. Yritykset tarvitsevat myös oppaita ja muuta materiaalia, jonka avulla ne voivat lähestyä Natoa ja arvioida sen mahdollisuudet omalle liiketoiminnalleen.

Natosta ei kannata siis höyrähtää, vaan punnita resurssinsa huolellisesti. Puolustusja ilmailuteollisuus PIA ry ja Teknologiateollisuus ry pitävät jäsenilleen Nato-infoja.

Tietoa voi etsiä myös puolustusministeriön nettisivuilta.

– Natolla on hyvät nettisivut, mutta on tiedettävä, mitä niiltä hakee, Kuutsa sanoo.

Patrialla on ollut toimintaa useissa Na-

to-maissa jo vuosia, ja se tuntee Naton hyvin organisaationa.

– Koska kaikilla yrityksillä ei ole riittävästi omia resursseja Nato-yhteistyöhön, yksi mahdollisuus on, että yritykset lähtevät mukaan yhteenliittymänä ison yrityksen, esimerkiksi Patrian, sateenvarjon alla.

Patrian tuotteet ovat Nato-yhteensopivia Patrialla on ollut jo ennen Suomen Natoon liittymistä oma Nato-asioihin keskittynyt tiimi. Tiimiin kuuluvilla henkilöillä on hyvät tiedot Nato-organisaatiosta ja sen toiminnasta. Tiimi on selvittänyt, mitä Nato-jäsenyys

Nato on monikerroksinen kokonaisuus, joka yritysten on hahmotettava ja otettava haltuun ainakin osittain.

merkitsee Patrialle ja mitä teollisuusyrityksen on tiedettävä Natosta.

Reima Kuutsa aloitti Patriassa vuosi sitten. Tätä ennen hän työskenteli Puolustusvoimissa yli 30 vuotta ja johti viime vuodet Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen järjestelmäkeskusta. Hänen tehtävänään Patrian tiimissä on tiedonhankinta ja Nato-ymmärryksen lisääminen.

Nato-tietämystä ei ole padottu Patriassa tiimiin, vaan tiimin tehtävänä on ollut valmistella Patrian muutos täysin Nato-kelpoiseksi.

– Patriassa Nato-tieto jalkautetaan koko organisaatioon osaksi normaalia liiketoimintaa. Tuotteemme ovat jo nyt Nato-yhteensopivia, myynnissä ja markkinoinnissa otetaan huomioon Naton hankintakanavat ja muun muassa HR varautuu siihen, että Patriassa on Naton kannalta sopivaa osaamista myös tulevaisuudessa, Kuutsa kuvaa.

Nato-rakenteet on otettava haltuun Nato on monikerroksinen kokonaisuus, joka yritysten on hahmotettava ja otettava haltuun ainakin osittain.

– Kun alkaa seurata Natoa, on ehdottomasti selvitettävä siviiliorganisaation rakenne ja tunnistettava paikat, joissa teollisuus voi olla mukana ja missä voi pyrkiä vaikuttamaan. Teollisuutta koskeva poliittinen päätöksenteko tapahtuu pääosin Naton siviilirakenteissa. Naton sotilaallinen rakenne suunnittelee joukkojen sijoittelua ja sotilasoperaatioita.

Nato jakaa tietoa itsestään varsin avoimesti nettisivuillaan ja tilaisuuksissaan. Jokaisessa huippukokouksessa julkaistaan julkilausuma, jossa esitellään tavoitteet tulevasta teknologisesta suunnasta ja painotuksista.

– Naton suorituskykyjen kehittämisessä painotus on siirtynyt kriisinhallinnasta perinteiseen kollektiiviseen puolustukseen Ukrainan sodan takia. Tavallaan on palattu Naton perinteiseen operointimalliin. Nyt puhutaan yhteiskäyttöisyydestä eli tuotteiden olisi oltava niin samankaltaisia, että ne voidaan ottaa käyttöön ilman pitkiä koulutusjaksoja.

Tulevaisuuteen katsova Nato Technology Foresight kertoo kärkiteknolo­gioista ja kehi-

tystrendeistä, joita Nato seuraa ja joiden kehittämistä se ohjaa niiden kehittämistä. Kehittämistyön tuloksena Nato julkaisee standardeja, joiden perusteella teollisuus voi rakentaa tuotteita ja palveluita. Standardit takaavat yhteensopivuuden ja yhteentoimivuuden järjestelmätasolla.

Teollisuuden kannattaa selvittää Naton joukkorakennetta, koska se kertoo, minkälaisia Nato-joukkoja on eri maissa ja millä tavoin niitä varustetaan.

– Nato Defence Planning Process on neljä vuotta kerrallaan kestävä suunnittelukierros. Se määrittelee suorituskykyjen rakentamisen tehtävät Nato-maille. Tehtävät ja tavoitteet antavat perusteet teollisuudelle suunnata tuotekehitystä oikeaan suuntaan. Yksinkertaisesti sanottuna suunnitteluprosessissa määritellään perusteet siitä, mitä Nato-maat ostavat neljänä seuraavana vuotena.

Multi Domain Operations eli MDO on Naton tapa sotia maalla, merellä ja ilmassa.

Se kattaa myös kyberturvallisuuden, johtamisjärjestelmät ja logistiikan.

– Teollisuuden on rakennettava tuotteita ja palveluja, jotka sopivat yhteen kattavasti kaikilla aloilla. Ei kannata kehittää esimerkiksi vain yhdelle puolustushaaralle sopivaa satelliittijärjestelmää.

– Digitalisaatio on lopulta se tekijä, jolla tavarat ja tuotteet yhteensovitetaan. Suomalaiset ovat digitalisaatiossa hyviä, ja Suomea on liittymisprosessissa kehuttu siitä, että meiltä löytyy digitalisaatiossa eri ulottuvuuksia: tekoälyä, analytiikkaa, miehittämättömiä aluksia, ohjausjärjestelmiä, valvontaa. Digitalisaatio on kuin liimaa, jolla sotilaalliset elementit yhdistetään.

Reima Kuutsa mainitsee vielä kaksi tärkeää organisaatiota, jotka tekevät teollista yhteistyötä. Ne ovat International Military Staff IMS ja Allied Command Transformation ACT. Ne ovat valmisteluorganisaatioita, joissa luodaan perustaa tuotekehitykselle.

– ACT järjestää esimerkiksi teollisuusfoorumeja. Molemmissa on myös työryhmiä, joihin Suomen puolustushallinto ja teollisuusyritykset ovat lähettäneet edustajiaan.

Niissä käsitellään esimerkiksi tutka- ja sa­ telliittialaa, ajoneuvoteknologiaa tai tiedonsiirtoa.

Nato tekee lisäksi tutkimusta yhteistyössä yliopistojen ja yritysten kanssa. Patria on ollut mukana useissa tutkimuskonsortioissa.

NSPA on Naton Hansel Nato-kauppoja tehdään yhteishankintaorganisaatioiden avulla. Niitä on kaksi, Nato Support and Procurement Agency NSPA ja Nato Communications and Information NCIA. – Nato ostaa organisaationa yllättävän vähän itselleen. Naton omat hankinnat ovat lähinnä johtamisjärjestelmiä, joita se ostaa NCIA:n kautta.

Nato-maiden puolustusvoimat käyttävät hankinnoissaan NSPA:ta, joka on kuin suomalainen Hansel.

– NSPA:ssa on tarjouspyyntöjä aurinkolaseista suksiin, suojanaamareista veneisiin, lentokoneisiin, ammuksiin ja ohjuksiin, eli kaikkea mitä sotajoukot tarvitsevat. Vaikea keksiä yritystä, jonka tuotteita ei voisi myydä NSPA-kanavalla.

Voidakseen tarjota tuotteitaan yrityksen on liityttävä NSPA:han.

– Suomen puolustusministeriöön on perustettu Nato-sektori, joka tukee yrityksen määrittelyä Nato-kelpoiseksi eli kykeneväksi toimimaan Natossa. Sen jälkeen NSPA tarkastaa yrityksen taustat, rahoituksen ja omistajasuhteet ennen kuin yritys hyväksytään NSPA:n jäseneksi.

Jäsenet pääsevät mukaan NSPA:n sähköiseen hankintaprosessiin ja -portaaliin, jossa ne voivat esitellä palvelujaan ja tuotteitaan sekä nähdä tarjouspyyntöjä.

– Eri maiden puolustusvoimat tekevät NSPA:n kautta myös suorahankintoja yritysten palvelu- ja tuotetarjonnasta.

NSPA:n hankintapolitiikkaan kuuluu ajoittain tarkistaa, onko jokin Nato-maa saanut sen kautta riittävästi kauppaa. Jos ei ole, NSPA voi ohjata hankintoja tällaisen maan teollisuudelle.

– Tämä on tasoittamisen politiikkaa, josta pääsevät osallisiksi vain Naton jäsenet, nyt siis myös Suomi. Nato-kumppaneille tämä mahdollisuus on suljettu, Reima Kuutsa ­kertoo.

TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 3

n

2023 9

Etsijä, arvioija, yhdi Washington teki Kristiina Heleniukseen lähtemättömän vaikutuksen, kun hän aloitti kaupungissa Suomen suurlähetystön lehdistösihteerinä vuonna 2001. – Washington meni ihon alle heti.

Se on kiihkeä kaupunki täynnä valtaa, hän kuvaa.

Teksti Päivi Eskelinen • Kuvat Snorre Wik

10 TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 3 n 2023

PROFIILI

Silmätysten elämän rajallisuuden kanssa Kristiina Helenius on sairastunut kaksi kertaa vakavasti. Vuonna 2006 hän sairasti Hodgkinin taudin eli imukudossyövän ja kirjoitti kokemuksistaan kirjan. Mikä maa, mikä syöpä käsittelee sairastumista ja siitä selviytymistä, mutta myös amerikkalaista terveydenhuoltojärjestelmää.

– Minulla oli onnea, sillä Hodgkinin taudin hoidossa oli juuri tehty läpimurto. Paranin, mutta olihan se kova kokemus. Muuttiko se minua ihmisenä? Ikävä havainto oli, ettei sairaus jalosta. Mutta kyllä kuoleman käsitteleminen ravistelee elämänarvoja. Alkaa aiempaa rohkeammin tehdä valintoja ja tunnistaa asiat, joihin haluaa elämänsä käyttää ja minkälaisten ihmisten kanssa sen viettää.

istäjä YHDYSVALTAIN pääkaupunki on asettunut Heleniuksen elämään pysyvästi. Hän asuu Washingtonissa ja tekee lyhyitä pyrähdyksiä Suomeen. Helsingissä sijaitseva kakkoskoti on yhteinen tukikohta puolison, Yleisradion erikoistoimittaja Mika Hentusen kanssa, jota työ vie pitkin maailmaa.

Konsulttitoimisto-ajatuspaja Milttonin Yhdysvaltain-toimintojen johtajana Helenius auttaa tiimeineen pohjoismaisia yrityksiä paikallisille markkinoille.

– Tyypillisiä asiakkaitamme ovat kansainvälistyvät, nopeasti kasvavat yritykset. Palvelemme perheyrityksiä, kansain-

välisiä pörssiyrityksiä ja yrityksiä, joilta Venäjän-markkina lähti alta. Asiakkaita on laidasta laitaan, ehkä eniten B2Byrityksiä, lisäksi myös kuluttajabrändejä. Koska Washington on liittovaltion sotilaallinen keskus, puolustusala on hyvin edustettuna.

Suomen ja Yhdysvaltojen kahdenvälistä suhdetta pidetään tällä hetkellä tärkeämpänä ja tiiviimpänä kuin koskaan aikaisemmin. Amcham Finlandin tuoreen raportin mukaan USA on noussut Ruotsin ohi Suomen suurimmaksi kauppakumppaniksi.

Nato-jäsenyys voi tiivistää taloussuh-

teita entisestään. Myös massiivinen puhtaan energian Inflation Reduction Act (IRA) -elvytyspaketti tarjoaa valtavasti bisnesmahdollisuuksia suomalaisille.

– Nato-prosessi ja -jäsenyys toivat Suomelle merkittävästi julkisuutta, joka kannattaa käyttää nyt hyödyksi. Mielikuvat ovat muuttuneet kylmästä ja syrjäisestä Pohjolan maasta korkean teknologian osaajaksi, joka on aina huolehtinut turvallisuudestaan.

Parikymmentä vuotta sitten moni asia oli toisin.

– Lehdistöneuvoksena Washingtonissa 2000-luvun alussa viestin Suomen ➡

TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 3

n

2023 11

PROFIILI

brändiä, joka rakentui hyvään PISA-menestykseen ja tasa-arvoiseen yhteiskuntaan. Reaktiot olivat kohteliaita: ok, mutta entä sitten? Ne ovat isoja, inspiroivia asioita, mutta eivät avanneet kauppaa. Nyt meillä on konkretiaa. Suomalaisilla on osaamista, jota on mahdollista ostaa. Voimme luoda kumppanuuksia ja investoida.

Suomalainen ei narahda tuotteestaan Helenius kertoo saaneensa viime aikoina yhteydenottoja ruotsalaisilta yrityksiltä. Monet kokevat yllättäen olevansa takamatkalla suomalaisiin nähden varsinkin puolustusalalla.

– Ruotsalaiset ovat hyviä brändäämään vaikka vettä ja luovat loistavia tuotteita esimerkiksi musiikissa ja populaarikulttuurissa, mutta kun ajat ovat kovat, nuo ovat kuin ohutta yläpilveä. Jänis ja kilpikonna -satua mukaillen Suomi on ollut kilpikonna, joka on sitkeästi tehnyt omaa juttuaan, ei ehkä näyttävästi ulospäin, mutta nyt se ylittää maaliviivan ensimmäisenä.

Kristiina Helenius on työskennellyt Yhdysvalloissa parikymmentä vuotta, ja hänellä on Milttonissa kokenut tiimi ja kymmenkunta asiantuntijaa tukenaan.

– Olemme nähneet toistuvasti, mikä toimii, mikä ei ja missä piilee sudenkuoppia.

Ensimmäiseksi on tiedettävä, mihin päänsä pistää. Pitää tutustua markkinaan, monitoroida ja tehdä markkina-analyysejä.

– Toiseksi sanoisin, että pyri insideriksi, jotta äänesi kuuluisi. Eli tutustu paikalliseen toimintaympäristöön. Kolmas neuvo on, että tee tutustumismatka. Järjestämme ympäri vuoden eri kohderyhmille intensiivisiä paketteja, joihin kootaan osallistu­jien liike­toiminnalle relevanteinta ja ajankohtaisinta tietoa.

Omaa rooliaan Milttonissa Helenius kuvaa asiantuntijoiden etsijäksi, evaluoijaksi ja yhdistäjäksi.

12 TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 3 n 2023

KRISTIINA HELENIUS 1965

syntyy Helsingissä

KOULUTUS 1985 ylioppilas, Nokian lukio 1991 kauppatieteiden maisteri, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu URA 1991–1995 freelance-toimittajana Münchenissä, Soulissa ja Pariisissa 1995–1996 A-studion toimittaja ja juontaja 1997–1998 tv-uutisten toimittaja ja juontaja 1998–1999 Viiden talous -ohjelman perustajatiimissä ja juontajana 1999–2001 Ylen Brysselin-kirjeenvaihtaja 2001–2007 Lehdistösihteeri Suomen Washingtonin- suurlähetystössä 2007–2017 Suomen amerikkalaisen kauppakamarin toimitusjohtaja 2017➞ Washingtonissa Milttonin Yhdysvaltain-liiketoiminnan perustaja ja toimitusjohtaja (firma ensin nimellä Nordic West Office ja nyt Miltton USA)

LUOTTAMUSTOIMET • Suomen pakote- ja vientirajoite­ yhdistyksen hallitus • Amchams-in-Europe hallituksen jäsen • Suomi-Amerikka yhdistysten liiton hallituksen puheenjohtaja PERHE Mies Mika Hentunen, Ylen Natoerikoistoimittaja, lähdössä kirjeen­ vaihtajaksi Kiinaan.

Lontoossa asuva aikuinen tytär.

ASUINPAIKKA Washington, D.C. HARRASTUKSET Pilates, punttisali, National Community Church, International Women’s Forum.

MOTTO What goes around, comes around.

Tuhannen mailinkin matka alkaa ensimmäisellä askeleella.

MISTÄ SAAT VIRTAA? Tekemisestä ja tulosten näkemisestä.

Liikkuvaa masiinaa on paljon helpompi ohjata ja sen suuntaa säätää kuin paikallaan olevaa.

Kristiina Helenius rakastaa Washingtonia. – Kaupungissa on huikeaa visiointia ja maailmanparannusta enemmän kuin missään muualla maailmassa, hän sanoo.

– Meidän osaamistamme on koota projekti, joka palvelee asiakasta. Etsimme niihin parhaalla osaamisella varustetut tekijät Washingtonista tai muualta Yhdysvalloista. Meille on syntynyt korkean tason asiantuntijaryhmä, joka on sitoutunut toimintaamme. Siihen kuuluu muun muassa Yhdysvaltain entinen Suomen suurlähettiläs Charles Adams.

Suomalaisten vientitaidoissa on tapahtunut huikea muutos.

– Osaamme liikkua maailmalla ja kielitaitoa on riittävästi, ja mikä tärkeintä, suomalaiset eivät narahda tuotteistaan. Ne ovat tarpeeksi sofistikoituneita ja kehittyneitä kansainvälisille markkinoille. Markkinointiosaamisessa on ehkä taitettava vielä vähän matkaa, mutta tärkein, tuote, on kunnossa.

– Tarvitsemme ehkä lisää intensiteettiä vuorovaikutukseen, sillä joskus kuulee ihmettelyä, mihin suomalaiset katoavat kesällä. Amerikkalaisten bisnesdraivi kun on tunnetusti kovaa.

Pakko päästä maailmalle Kristiina Helenius on kotoisin ”kunnon ihmisten” Nokialta.

– Nokia oli lapselle ja nuorelle hyvä paik­ka asua ja käydä koulua. Harrastettiin yhdessä, pelattiin paljon koripalloa.

Veto maailmalle oli kuitenkin kova jo lukioikäisenä.

– Ennen ylioppilaskirjoituksia olin ehtinyt olla au pairina Lontoossa. Kirjoitusten jälkeen olin Israelissa kibbutsilla, koska se oli hyvä tapa nähdä maailmaa ilmaiseksi. Oli mentävä maailmalle, koska maailma ei tullut luokse. Ei ollut internetiä.

Myös ammatinvalinnassa oli selvät sävelet: toimittajaksi!

– Teininä olin Aamulehdessä tutustumassa työelämään ja kysyin, kuinka päästään kirjeenvaihtajaksi. Konkaritoimittajaa hymyi-

lytti, mutta hän neuvoi viisaasti hankkimaan ensin jonkin toisen koulutuksen, sillä se tukisi toimittajan työtä. Menin sitten Turkuun kauppakorkeaan ja työskentelin myöhemmin taloustoimittajana. Kauppakorkean opit tuli käytettyä tarkoin hyödyksi.

Helenius naurahtaa, että hänen Amerikan-hulluutensa alkoi jo lukion vaihto-oppilasvuodesta, jonka hän vietti Michiganissa.

– Mutta Washington meni sitten täysin ihon alle. Se on suunnattoman kiinnostava kaupunki täynnä valtaa. Lähes kaikilla asioilla on siellä hermonpäät. Jos Suomessa puhutaan keskittymästä kehä kolmosen sisäpuolella, Washingtonia kuvaillaan samalla tavoin "inside the beltway". Siellä tehdään liittovaltion budjettipäätökset. Siellä ovat tutkimus, Amazon ja muut isot bisnekset, puolustusalan keskukset, ja hyvä paikka suomalais­ yrityksillekin arvioida sijoittumistaan Amerikan kartalle.

Vaikutuksen teki myös suurkaupungin henkinen ilmapiiri.

– Huikeaa visiointia ja maailmanparannusta on enemmän kuin missään muualla maailmassa.

Suomen näkymättömyys kirpaisi Seitsemän Washingtonin-vuoden jälkeen Helenius palasi kotimaahan Suomen amerikkalaisen kauppakamarin toimitusjohtajaksi vuonna 2007. Amcham (The American Chamber of Commerce in Finland) oli perustettu vasta pari vuotta aiemmin.

– Se oli sitä aikaa, kun kansainvälisyys löi läpi Suomessa. Halusimme olla kansainvälisille johtajille matalan kynnyksen verkosto, sillä heidän oli vaikeaa päästä suomalaisten piireihin. Olimme heille kuin kotipesä keskellä Helsinkiä.

Aika Amchamissa oli innostavaa, sillä työtä sai ideoida vapaasti. Helenius sanoo markkinalähtöisenä ihmisenä nauttineensa,

kun hänen työpanoksestaan oltiin valmiita maksamaan.

– Kun lähdin, kauppakamarissa oli 400 jäsenyritystä. Voin sanoa onnistuneeni.

Amchamin johtajana Helenius vieraili säännöllisesti Washingtonissa ja tunsi aina kirpaisun nähdessään, kuinka muut Pohjoismaat näkyivät ja toimivat kaupungissa kor­ kealla profiililla. Niinpä kun joukko vaikuttajia alkoi miettiä kansainvälisen kaupan konsultointipalvelua suomalaisyrityksille, Helenius ei epäröinyt hetkeäkään vaan lähti mukaan.

– Vaikka ovathan tällaiset päätökset uran tai talouden kannalta vähän hulluja hommia, hän naurahtaa.

Nordic West Officen perustivat Heleniuksen lisäksi Risto E.J. Penttilä, Jorma Ollila, ruotsalainen poliitikko Aida Hadzajlic ja ­aiemmin mainittu Charles Adams.

– Ylpeänä voin sanoa, että marssin Was­ hingtoniin ensimmäisenä, kun olimme päättäneet, että tällainen yrityksiä palveleva toimisto tarvitaan. Silloinkin elettiin sekavaa aikaa. Trump oli juuri valittu presidentiksi, ja Iso-Britanniassa pidettiin Brexit-kansanäänestys.

USA on mahdollisuuksien maa, mutta minkälainen toimintaympäristö se on arjessa? Suomalaisen silmin Yhdysvaltojen sisäpolitiikka näyttää välillä kaoottiselta.

– Jakolinjat ovat jyrkät, ja sisäpolitiikka on välillä likaista ja ikävää, mutta kapitalistisessa markkinassa bisnes kulkee omilla ehdoillaan. Politiikka on amerikkalaisessa yhteiskunnassa kuitenkin vain yksi lokero.

– USA:ssa kaikki ovat jatkuvasti valppaina, mikä on seuraava iso juttu. Jokainen on jollakin tavalla utelias, ja oma menestyminen on kiinni siitä, tunnistaako oikean osaamisen tarpeeksi ajoissa. Ja kun puhutaan buy Americasta ja protektionismista, ne unohtuvat nopeasti, kun pöytään lyödään tarpeeksi ainutlaatuista osaamista. Sekin on nähty.

TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 3

n

2023 13

MATTI MÖRTTINEN Kirjoittaja on pirkkalalainen tietokirjailija ja toimittaja.

Viimein kaikin puolin lännessä ENSIN hyvät uutiset: Suomi on Naton jäsenmaa. Siniristi nousi salkoon ja Maamme-laulu soi läntisen puolustusliiton päämajan pihassa 4. huhtikuuta.

Olemme nyt Pohjoismaista kaikkein ”lännettynein”. Yksikään muu viisikosta ei ole Suomen tavoin sekä Naton, EU:n, euro­ alueen että vapaan liikkuvuuden Schengen-ryhmän jäsen.

Historian erikoisuuksiin jää se, että Baltian maat saavuttivat saman lännettymisen tason jo ennen kaikkia Pohjoismaita.

Sitten perinteiseen tapaan vähemmän hyvät uutiset: eduskuntavaalien alla käydyissä keskusteluissa ei paljon EU:sta puhuttu.

Eikä sen puoleen Natostakaan.

Ehkä tärkein viesti saatiin vaalien alla perussuomalaisten puheenjohtajalta, jonka mukaan puolue kyllä edelleen periaatteessa pyrkii viemään Suomen ulos unionista mutta ei juuri nyt aktiivisesti edistä eroamista.

Toinen merkittävä tieto tuli vaalien jälkeen: perussuomalaiset vaihtoi kotia Brysselissä eli siirtyi EU-parlamentissa laitanationalistien ID-ryhmästä ECR-nimiseen puolueeseen. Se on syntynyt aikoinaan Britannian konservatiivien EU-skeptisen siiven ympärille.

Nykyisen ECR:n vahvoja osia ovat Italian pääministerin ­Giorgia Melonin johtama Italian veljet ja Puolan valtapuolue ­Laki ja oikeus. PS siirtyi vaikuttavaan seuraan, jossa EU:ta halutaan muuttaa mutta sitä ei pyritä lopettamaan.

Tätä kirjoitettaessa Suomen hallitustunnustelut ovat kesken.

Merkit ovat kuitenkin viitanneet siihen, ettei Eurooppa-politiikasta synny riitaa, johon mikään koalitio kaatuisi. Isoimmat erimielisyydet ovat koskeneet maahanmuuttoa ja talouden sopeutusta.

Tämä EU-hiljaisuuden jatkuminen on oikeastaan sekä hyvä että huono uutinen.

Hyvää on se, että Suomen voi luottaa pysyvän kohtuullisesti yhteistyökykyisenä jäsenmaana unionissa. Huonolta kuulostaa taas se, että Suomi jatkanee ilman selkeää linjausta siitä, millaista Eurooppaa haluamme rakentaa.

14 TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 3 n 2023

Sellaistahan oli Suomen EU-toiminta myös päättyneellä vaalikaudella, kuten edellisessä kolumnissani yritin tuoda esiin.

Nyt odotettavissa on, että EU:ssa esillä olevat kysymykset ratkaistaan uudessakin hallituksessa tapaus kerrallaan. Samalla toivotaan, että yhdestäkään Brysselin-asiasta ei tule sellaista Suomen sisäistä ristiriitaa, joka horjuttaisi hallitusta kotimaassa.

Odotettavissa ei valitettavasti ole enää uudestaan sellaista aikakautta, jona Suomi näyttäytyy kokoaan isompana EU-maana.

Sellainen se oli viimeksi vuosituhannen taitteen molemmin puolin. Yhtenä timanttina kyseisestä ajasta jäi loistamaan Tampereen EU-huippukokous lokakuussa 1999.

Ehkä jotain hyvää voi löytyä tästäkin asetelmasta: vain vähän yli vuoden päässä odottavista Euroopan parlamentin vaaleista tulee varmasti mielenkiintoiset, kun käymme niihin vihdoin kaikin puolin läntisenä maana.

Toivottavasti niistä ei Suomessa kuitenkaan tehdä eduskunta- tai jopa presidentinvaalien rääppiäisiä tai revanssimatsia.

Pirkanmaalla toki olisi tärkeä eurorevanssin paikka. Täkäläiset mepit ovat olleet vähissä. Nyt tarvitaan painavia ehdokkaita, joista menisi vähintään joku läpi. Jos Keski-Suomi pystyy saamaan parlamenttiin kolme jäsentä (kuten tapahtui vuonna 2019), niin kyllä Pirkanmaan on kyettävä kahteen.

EU-hiljaisuuden jatkuminen on oikeastaan sekä hyvä että huono uutinen.

MUISTETTAVIN YRITYSTILAISUUS VIETETÄÄN JÄRVIMAISEMASSA

Oletko järjestämässä yritystilaisuutta, henkilöstö- tai asiakastilaisuutta, tykypäivää, kokousta, kick-off -tilaisuutta, seminaaria tai muuta tapahtumaa? Anna meidän suunnitella juuri Teidän tarpeeseenne sopiva ohjelma kauniissa järvimaisemissa, Viikinsaaressa tai ravintoloissamme. Risteilemme kaikkina vuodenaikoina järven ollessa sula ja ravintolalaivamme ovat käytettävissä myös satamassa.

Järjestä mieleenpainuva yritystilaisuus! Nauti ravintoloidemme maittavista tarjoiluista upeissa järvimaisemissa ja anna järven yhdistää.

Tiedustele ja pyydä tarjous: myyntipalvelu@hopealinja.fi | 010 422 5699

Elämyksiä laineilla!

KURU

SILTATIEN ALUEEN

yritystontit Ylöjärvellä VARATAAN NYT!

Vapaa Varattu 65

Myös pienemmät hallihankkeet mahdollisia!

Ilmestyy 27.9.

Logistinen napakymppi!

VA A S

ELOVAI ELO VAINIO NIO

A

2023

SOP OP P PEE PEENM NMÄEN NMÄ EN TEOLLI TEO TEOLL LLI LISU LI IS SUUSA SUU SU U SAL S ALUE UE

HELSINKI

3

YLÖJ ÖJÄR ÄRVI ÄR V VI TAMPERE

Timo Isolähteenmäki, p. 050 351 6507 Tanja Vuori, p. 050 437 1281 Inkeri Remsu, p. 044 423 5233

Tampereen kauppakamarilehden Hieno tilaisuus -teemakokonaisuus on sananmukaisesti hieno tilaisuus yrityksille ja yhteisöille markkinoida tilojaan ja palvelujaan erilaisten tapahtumien – kuten myyntikokousten, asiakas- ja yritysjuhlien ja virkistyspäivien – järjestämisessä.

Ota yhteyttä mediamyyntiin, Saarsalo Oy: Timo Lepistö, 044 534 9878 timo.lepisto@tampereenkauppakamarilehti.fi Erika Iijanen, 044 246 4564 erika.iijanen@saarsalo.fi

ylojarvenyritystontit.

TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 3

n

2023 15

MYYNTI JA MARKKINOINTI

Kyllä, teilläkin on brändi, halusit tai et TÄMÄ on hyvä tai huono uutinen, riippuen siitä mitä itse ajattelet asiasta: kaikilla yrityksillä on brändi. Niilläkin, joissa sitä ei pidetä tärkeänä. Ainoa ero on, että toiset rakentavat brändiä tavoitteellisesti ja toiset antavat sen rehottaa villisti kuin rikkaruohoa työntävä tunkio.

Mikä brändi sitten on, ja miksi se on tärkeä joka yritykselle?

Kaikki liiketoiminta perustuu odotusten myymiseen. Jotta saat asiakkaan maksamaan teille, sinun on ensin saatava hänet luottamaan siihen, että se kannattaa.

Jos odotusarvon luominen kuulostaa höttöiseltä, sitä se ei ole, vaan liiketoiminnan kovaa ydintä. Kysy vaikka jonkun pörssiyhtiön toimitusjohtajalta, jonka tehtävä on tulevaisuuden tuotto-odotusten myyminen sijoittajille.

PETRI UUSITALO toimitusjohtaja Kaski Creative Agency Oy

Positiivisen odotusarvon tärkeys pätee niin B2C- kuin B2B-myynnissä. Tarjouskilpailun voittamiseen voi vaikuttaa eniten ennen kuin se alkaa.

Väärinkäsityksiä brändin tärkeydestä syntyy, koska meillä markkinointi-ihmisillä on taipumus puhua brändistä pinnallisesti. Kommunikaatiokäsitteet, kuten ilme, attribuutit ja persoona ovat väärä tapa aloittaa keskustelu brändistä. Parempi on kysyä, millä arvon tuottamisen idealla toimitte. Mikä on se kilpailijoista erottuva lisäarvo, joka antaa asiakkaille syyn valita teidät? Vasta sen jälkeen, ­ kun nämä brändin ydintä koskevat asiat ovat selvät, on olemassa kriteerit brändin kommunikaatiolle.

Brändin ydin on asiakkaiden odotus arvos-

ta, jota hänelle tuotatte. Se ratkaisee, ostaako hän vai ei. Joku odotusarvo, positiivinen tai negatiivinen, syntyy aina riippumatta siitä, johdatteko sitä vai ette. Kukaan ei voi päättää, että omalla yrityksellä ei brändiä olisi.

Yksi harhakäsitys on, että brändin rakentaminen on kallista. Ei ole, ainakaan siihen verrattuna, että sitä ei rakenna. Ilman hallittua

16 TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 3 n 2023

Yksi harhakäsitys on, että brändin rakentaminen on kallista. Ei ole, ainakaan siihen verrattuna, että sitä ei rakenna.

brändiä on varaa olla vain niillä, joilla riittää rahaa hankkia asiakkaita kalliimmilla keinoilla.

Kaikki yritykset kohtaavat ja kommunikoivat asiakkaiden kanssa joskus ja jossain.

Jokainen kohtaaminen joko rakentaa tai rapauttaa asiakkaan odotusarvoa. Ensimmäinen ja kaikille mahdollinen askel oman brändin haltuun ottamisessa on katsoa, millaista asiakasarvoa eri kohtaamiset asiakkaiden kanssa viestivät – liiketoiminnan tavoitteiden mukaista vai niiden vastaista?

Mitä kerromme nettisivuilla? Onko somen si-

sältö suunnitelmallista vai sekavaa sitä mukaa kun joku joskus jonkun idean keksii? Miltä näyttävät palvelukanavamme, myynnin materiaalit, henkilöstön työvaatteet, pakkaukset, ajoneuvot? Onko vaikutelma hallittu, vai viestiikö hajanainen kokonaisuus sitä, että tuolla yrityksellä ei varmaan mikään muukaan asia pysy hanskassa?

Nämä ovat perusasioita, joiden kuntoon laittaminen kirkastaa asiakkaiden ajatukset siitä, miksi valita teidät, alentavat ostamisen kynnystä ja myynnin kustannuksia, ja auttavat teitä kasvamaan nopeammin ja edullisemmin kuin olisi mahdollista ilman kirkasta brändiä. Nämä ovat ensimmäisiä asioita, joihin jokaisen kasvuhakuisen yrityksen kannattaa panostaa.

NÄIN SEN NÄIN

Kongressivieras kuluttaa käydessään 1400 euroa

Sujuvien kokous­ järjestelyjen lisäksi vieraille pitää olla tarjolla laadukasta vapaa-ajan toimintaa, jonka avulla voidaan kehittää lisätuottoja matkailun palveluyrityksille.

Kuva Laura Vanzo

TAMPERE tunnetaan suosittuna kokous- ja kongressimatkailukohteena Suomessa. Kaupungin keskeinen sijainti, hyvät kulkuyhteydet ja monipuoliset kokous- ja m ­ ajoituspalvelut houkuttelevat yrityksiä ja organisaatioita järjestämään tapahtumansa Tampereella.

Tapahtumien järjestäminen vaatii isoja investointeja. Niiden taloudellinen merkitys riippuu suurelta osin siitä, kuinka paljon osallistujia tapahtumat houkuttelevat ja kuinka hyvin ne onnistuvat tavoittamaan oikean kohdeyleisön. On tärkeää huolehtia, että tapahtumien järjestämisestä aiheutuvat kustannukset ja hyödyt ovat tasapainossa. Tänä päivänä sujuvien kokousjärjestelyjen lisäksi pitää olla tarjolla laadukasta vapaa-ajan toimintaa, jonka avulla voidaan kehittää lisätuottoja matkailun palveluyrityksille ja parantaa asiakaskokemusta.

Tampereen alueella on useita suuria kokous- ja kongressikeskuksia, kuten Tampere-talo, joka on yksi Suomen suurimmista ja moderneimmista kongressikeskuksista. Tampere-talon laadukkaissa tiloissa järjestetään tapahtumia aina pienistä kokouksista suuriin kansainvälisiin kongresseihin asti.

Nokia Arena taas nosti Tampereen kertaheitolla Euroopan tapahtumakaupunkien kärkeen. Uusi monitoimiareena on saanut mainion startin ja menestynyt paremmin kuin osattiin kuvitellakaan.

Visit Tampereessa olemme panostaneet paljon kokous- ja kongressimatkailun kehittämiseen. Tänä vuonna resursseja kansainvälisten yritystapahtumien saamiseksi Tampereelle lisättiin yhdessä matkailutoimijoiden kanssa, jotta saataisiin sitä kautta uutta kasvua yrityskokouksiin. Samalla kehitetään erilaisia tapahtuma- ja kokouspaketteja, jotka helpottavat tapahtumien järjestämistä ja tarjoavat lisäarvoa matkailijoille.

Kustannukset ja hyödyt tasapainossa Yritystapahtumien järjestäminen Tampereella antaa kaupungille mahdollisuuden lisätä matkailua, edistää talouskasvua ja vahvistaa sen asemaa yritysten ja investointien keskuksena. Samalla edistetään kaupungin imagoa ja tunnettuutta yritysystävällisenä paikkana sekä houkutellaan uusia investointeja ja yrityksiä kaupunkiin. Tampereella on jo olemassa vahva teknologiateollisuus, ja yritystapahtumat voivat auttaa vahvistamaan kaupungin asemaa tieteen ja teknologian keskuksena.

Tampereen kokousmatkailun taloudelliset vaikutukset riippuvat monista tekijöistä, kuten kokouksen koosta, kestosta, osallistujamäärästä, hotellien täyttöasteesta ja kokouksen aikana tehdystä kulutuksesta.

Tutkimuksissa on arvioitu kokousmatkailun taloudellisia vaikutuksia kaupungille. Pelkästään kansainväliset kongressit toivat vuonna 2019 Tampereelle 14 miljoonaa euroa. Kongressiosallistuja käyttää keskimäärin 1405 euroa matkaa kohden, ja vierailun kesto on viisi päivää. Tämän lisäksi yrityskokoukset ovat ­alueelle merkittävä tulonlähde, johon kannattaa panostaa. Näihin kaikkiin löytyy apua Visit Tampereesta.

Kokousmatkailun taloudelliset vaikutukset ulottuvat hotelli- ja ravintola-alan lisäksi myös esimerkiksi paikallisliikenteeseen, kauppoihin, nähtävyyksiin ja tapahtumiin, jotka hyötyvät lisääntyneestä matkailijavirrasta. Kokonaisuudessaan voidaan siis todeta, että Tampereen kokousmatkailulla on merkittäviä taloudellisia vaikutuksia kaupungille ja koko sen elinkeinoelämälle.

JARI AHJOHARJU toimitusjohtaja Visit Tampere Oy

TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 3

n

2023 17

OPISKELIJOIDEN TYÖSSÄKÄYNTI

Työmarkkinat vetävät opiskelijoita, vaarana opintojen keskeytyminen Yhä useampi opintojen loppuvaiheessa olevista yliopisto-opiskelijoista käy töissä säännöllisesti, sillä töitä on hyvin tarjolla ja työvoimapulaa potevat yritykset kilpailevat nuorista osaajista.

– Työnteon ja opiskelun yhdistämisessä ja tutkinnon saattamisessa loppuun tarvitaan työnantajan tukea, sanovat Heli-Maija Tontti, Tuomas Räsänen ja Antti Ryhänen.

18 TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 3 n 2023

Teksti ja kuva Päivi Eskelinen

Töiden tekeminen opintojen ohessa on hyvä asia, sillä se jouduttaa sijoittumista oman alan töihin. Kääntöpuolena on opintojen viivästyminen ja jopa keskeytyminen.

– Meillä on tuntuma, että opiskelijoiden työssäkäynti on lisääntynyt merkittävästi viime vuosina. Yksi syy voi olla korona, joka toi joustavuutta opintojen suorittamiseen. Opintojen rinnalle oli aiempaa helpompaa ottaa töitä, sanoo opintopäällikkö Heli-Maija Tontti Tampereen yliopistosta.

Jos työssäkäynti muuttuu päätoimiseksi, sillä on seurauksia opintojen edistymiseen. Työssäkäynti pidentää usein opintoaikaa, vaikka työn ja opiskelun yhteensovittaminen sujuisi muuten hyvin.

– Yliopiston rahoituksesta merkittävä osuus koostuu suoritettujen tutkintojen määrästä. Siksi toivomme, että tutkinnot valmistuvat ja tietenkin mieluiten tavoiteajassa.

Kanditutkinnon tavoiteaika on kolme vuotta ja maisteritutkinnon kaksi vuotta eli yhteensä viisi vuotta.

– Varsinkin nyt kun työmarkkina vetää hyvin, monet siirtyvät työelämään jo kandivaiheessa. Johtamisen ja talouden tiedekunnan opiskelijat työskentelevät opintojen ohella paljon ja usein koulutustaan vastaavissa tehtävissä. Esimerkiksi talouden, juridiikan, vero-oikeuden ja vakuutustieteen opiskelijat ovat kysyttyjä. Myös tekniikan aloilla on enemmän sääntö kuin poikkeus, että viimeistään maisterivaiheessa ollaan jo täysipäiväisesti töissä.

Tontti kertoo pohtineensa, voisivatko yliopisto ja yritykset tehdä enemmän yhteistyötä, jotta opinnot eivät jäisi roikkumaan työelämän imussa.

– Mielestäni tämä on niin tärkeä asia, että opiskelijan rekrytoivan yrityksen olisi hyvä kiinnittää siihen huomiota. Tunnistetaanko tutkinnon arvo ja laajemmin sivistyksen ja korkeakoulutuksen merkitys? Tästä pitäisi käydä vuoropuhelua.

– Vastuu omasta valmistumisesta on tietenkin opiskelijoilla, mutta tilanne voi olla hankala. He ovat usein vielä nuoria, palkka voi olla hyvä, koko ajan tulee eteen entistä vaativampia ja kiinnostavampia tehtäviä ja lisätunteja tarjotaan. Niistä saattaa olla vaikeaa kieltäytyä, sillä jalka halutaan pitää oven välissä.

Tekemätön työ painaa mieltä Useimmiten opinnot jämähtävät opinnäytetyön tekemiseen. Vain harva pystyy teke-

mään gradun tai diplomityön työn ohessa omalla ajalla.

– Tutkinnon vieminen loppuun on tärkeää. Se on osoitus kyvystä pitkäjänteiseen työhön. Opinnäytetyöllä osoitetaan alan tuntemus sekä valmius tiedon ja menetelmien soveltamiseen. Se on osoitus myös viestintätaidoista. Nuo kaikki ovat tärkeitä nykyajan työelämässä.

Monelle tekemätön opinnäytetyö kasvaa taakaksi. Tutkinnon keskeneräisyys voi hävettää, ja sitä saatetaan piilotella.

Heli-Maija Tontti toivoo, että yrityksissä tunnistettaisiin opiskelevat työntekijät. Yritys ja opiskelija voisivat käydä tilanteen yhdessä läpi ja selvittää mahdollisen tuen tarpeen.

– Ajattelen, että on yritystenkin etu, että opiskelijamme valmistuvat.

– Joissakin yrityksissä on kannustimia ja toimintatapoja, joilla tuetaan opiskelevia työntekijöitä. Työnantajan kannustus on avainasemassa erityisesti siinä vaiheessa, kun gradu tai diplomityö on tekeillä. Silloin lyhytkin opintovapaa voi riittää. Mitä enemmän aikaa kuluu, sitä vaikeampaa on palata tekemään opinnot loppuun.

Solita tukee työntekijöidensä valmistumista – IT-alalla on työvoimapula, joten olemme lisänneet viime vuosina alkuvaiheen työntekijöiden rekrytointia, kouluttamista ja perehdytystä. Meillä on oma akatemiakonsepti, jonka kautta otamme alalle työuransa alussa olevia tai alanvaihtajia. On hyvin tavallista, että tulokkaiden opinnot ovat loppusuoralla ja lopputyö tulee tehtäväksi työn ohessa, kertoo asiakkuusjohtaja Tuomas Räsänen teknologia-, data- ja designyhtiö Solitasta.

Räsänen valmistui kauppatieteiden mais­ teriksi Tampereen yliopistosta vuonna 2021 oltuaan kirjoilla yliopistossa 17 vuotta.

– Gradu painoi ajatuksissa taustalla, ja kaveritkin siitä välillä ystävällisesti muistuttivat. Itselleni oli aina selvää, että kyllä se valmiiksi tulee, se vain odottaa oikeaa hetkeä, hän naurahtaa.

Oikea hetki koitti, kun Räsäsen perheeseen syntyi toinen lapsi. Hän oli yhdistetyllä opinto- ja isyysvapaalla puoli vuotta ja paketoi tänä aikana opintonsa.

– Ei gradun kirjoittaminen lopulta ollut ajallisesti iso asia, eikä sitten henkisestikään, kun sitä alkoi tehdä.

Tutkintojen suorittamiselle asetettiin yliopistolaissa tavoiteajat vuonna 2005. Räsä-

nen oli hyväksytty yliopistoon edellisenä vuonna, joten hänen opiskeluoikeutensa oli ikuinen.

– Pari kurssia jouduin tekemään muuttuneiden vaatimusten takia.

– Kokemukseni perusteella voin sanoa, että vaikka yliopistoon ottaisi yhteyttä vuosienkin päästä, siellä varmasti etsitään keinot, joilla autetaan valmistumaan. Yhteydenottoon ei kannata rakentaa minkäänlaista kynnystä. Sain erittäin hyvää palvelua, kun oli kysyttävää.

Heli-Maija Tontti kertoo, että jokaisen yhteyttä ottavan tilanne selvitetään.

– Helposti ajatellaan, että on myöhäistä, jos ei ole kirjautunut yliopistoon enää moneen vuoteen. Suosittelen ottamaan yhteyttä, sillä useimmiten ratkaisu löytyy.

Lopputyö asiakastoimeksiantona Tuomas Räsänen kertoo, että hänen päätöksensä jäädä opintovapaalle otettiin Solitassa vastaan myönteisesti.

– Tiesin, että minun ei tarvitse pelätä työtehtävieni puolesta, kun ehdotin, että otan vapaata.

Ajan tarve opintojen tekemiselle katsotaan aina tapauskohtaisesti.

– Jos lopputyö linkittyy Solitan toimintaan, tekemiseen saa käyttää tietyn määrän työtunteja. Opintovapaita voi ottaa eri mittaisissa jaksoissa tai tehdä lyhennettyä työviikkoa. Lisäksi autamme lopputyön aiheen etsimisessä.

Tietojohtamisen opiskelija Antti Ryhänen on ottanut diplomityötään varten useita lyhyitä opintovapaajaksoja. Tätä haastattelua tehtäessä hän oli jäämässä viikon kestävälle viimeistelyvapaalle.

– Lopputyöni aihe löytyi asiakkaalta. Reaalimaailmaan liittyvänä sitä on ollut mielekästä tehdä. Työssä on kaksi osaa, asiakascase ja teoreettinen, yliopiston vaatimuksiin soveltuva osuus, data engineerinä työskentelevä Ryhänen kertoo.

– Asiakastoimeksiantoon liittyy sopi­ muk­s ellisia asioita, joiden hoitamiseen saimme selkeät ohjeet yliopistolta, Tuomas Räsänen sanoo.

TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 3

n

2023 19

OPISKELIJOIDEN TYÖSSÄKÄYNTI

Boomin tukisäätiöstä stipendejä opinnäytetöiden tekemiseen

Jarno Lahtinen oli Boomi ry:n puheenjohtaja, kun idea tukisäätiöstä syntyi vuonna 2004. Tukisäätiö perustettiin kaksi vuotta myöhemmin. Tähän mennessä se on jakanut noin 300 000 euroa kauppatieteelliseen tutkimukseen.

TAMPEREEN yliopiston kauppatieteiden opiskelijoiden tukisäätiö auttaa opiskelijoita valmistumaan myöntämällä heille stipendejä kandidaatin ja pro gradu -tutkielmien tekemiseen.

– KÄYTÄNNÖSSÄ toimitaan siten, että yritys lahjoittaa tukisäätiölle rahasumman, joka ohjataan yrityksen haluamaan tutkimusalueeseen. Sen jälkeen tukisäätiö myöntää opiskelijalle stipendin tutkimustyöhön. Yritys voi vähentää tieteelle lahjoittamansa summan täysimääräisesti tuloverotuksessaan, jos summa on 850–50 000 euroa, selvittää tuki­säätiön hallituksen puheenjohtaja Jarno Lahtinen.

Tampereen yliopiston kauppatieteiden opiskelijat Boomi ry:n vuonna 2006 perustama tukisäätiö on Suomen ainoa opiskelijoiden omistama tiedettä tukeva säätiö.

– Sen päätarkoituksena on, että yritykset ja yhteisöt saavat kustannustehokkaasti kauppatieteen opiskelijoita tekemään kanditai pro gradu -töitä tai muita tieteellisiä tutkimuksia, joiden tutkimusalueesta voisi olla lahjoittajalle hyötyä. Olemme jakaneet noin 300 000 euroa kauppatieteelliseen tutkimukseen säätiön perustamisesta lähtien.

Tukisäätiö vähentää maksamastaan stipendistä nimellisen hallinnointikulun. Opis-

kelijalle stipendi on verovapaata tuloa.

– Yleensä opiskelija etsii itse opinnäytetyölleen rahoittajan, mutta kuvio toimii myös toisinpäin. Yrityksessä voi olla jokin tutkimusidea tai -aihio, mutta ei tekijää. Silloin voi ottaa yhteyttä Boomiin, joka auttaa löytämään sopivan tekijän. Kun hän löytyy, kohdistamme stipendin haluttuun tutkimuskohteeseen.

– Järjestelyn avulla yritys saa kauppatieteellistä tutkimusta käyttöönsä, ja opiskelija saa loppututkintonsa tehdyksi ja parhaassa tapauksessa työllistyy yritykseen. Järjestely sopii hyvin myös opiskelijaryhmille. Emme aseta ehtoja tutkimusaiheille, niiden on vain kuuluttava kauppatieteiden alaan.

Yritykset, yhteisöt ja yksityishenkilöt voivat perustaa säätiöön myös nimikkorahaston, josta ohjataan apurahoja perustajan toivomaan kauppatieteelliseen tutkimusalueeseen.

– Merkkipäiväänsä viettävä henkilö tai yritys voi ohjata muistamiset nimikkorahastoon, sillä harva kaipaa enää tavaralahjoja.

Tukisäätiön hallitus kohdistaa apurahan lahjoittajan haluamalle tutkimusalalle tai tutkimukseen. n boomi.fi/tukisaatio

Mikrosirut ovat tärkeitä kaikkialla arkielämässä ja kaikilla aloilla. Niitä käytetään esimerkiksi kännyköissä, matkapuhelinverkoissa ja autoissa, mutta myös korkean teknologian turvallisuuslaitteissa.

Sirualan huippukeskus Tampereelle?

SUOMELLA on erinomaiset mahdollisuudet nousta eurooppalaiseksi siruosaamisen kärkimaaksi. Tämän saavuttamiseksi Tampereen yliopisto, Aalto-yliopisto, Tampereen ja Espoon kaupungit sekä VTT ja Teknologiateollisuuden puolijohdetoimialaryhmä yrityskumppaneineen esittävät Suomelle kansallista siruohjelmaa.

Siruja Suomesta -ohjelman tavoitteena on rakentaa Suomesta puolijohde- ja kvanttiteollisuuden eurooppalainen keskittymä, joka pohjaa alan yritysten ja tutkimustoimijoiden erikoisosaamiseen.

20 TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 3 n 2023

Siruja Suomesta esittää kansallisen, verkostomaisesti toimivan siruosaamiskeskuksen perustamista. Sen pohjana toimivat Tampereen yliopiston Järjestelmäpiirien suunnittelun keskus SoC Hub ja Aalto-yliopiston piirisuunnitteluosasto, joissa molemmissa Nokia on tiiviisti mukana.

Ohjelma esittää myös, että puolijohdealan yritysten kasvua tuetaan investoimalla toisiaan täydentäviin pilotointiympäristöihin.

Tampereen Hervantaan sijoittuvassa SIPFAB (System in a package) -pilotointiympäristössä voitaisiin kehittää ja testata III-V-alkuai-

neisiin pohjautuvia fotoniikkasiruja yhteistyössä yritysten kanssa. Toinen pilotointiympäristö olisi Espoon Otaniemessä.

– Yritysympäristölle voidaan tarjota yhtenäinen kansallinen palvelukokonaisuus sirujen kehittämiseen ja hyödyntämiseen. Kokonaisuutta kehittämällä suomalaiset toimijat voivat kytkeytyä tehokkaasti sirukehityksen eurooppalaiseen ydinverkostoon ja ottaa aktiivisen roolin Euroopan aseman vahvistamisessa, Tampereen yliopiston rehtori Mari Walls sanoo.

YRITYS PIRKANMAALLA

Atostek tutkailee vientimarkkinoita, ensiksi Amerikasta. – Siellä on medtechissä – ja miksei teollisuudessakin – paljon kysyntää hyvin järjestäytyneelle, osaavalle ohjelmistokehittäjälle. Lisäksi Suomen julkisuusnoste on kova: Nato-jäsenyys, Sanna Marinin rokkitähti-imago, maailman onnellisin kansa. Aikaikkuna on auki nyt, toimitusjohtaja Mika Torhola sanoo.

Kirjoitamme tietokoneelle sielua Kun pitää säästää, tehostaa, nopeuttaa, kehittää, vastaus on digitalisaatio. Mutta mistä se on tehty? Miten digitalisaatio oikeasti auttaa yksilöä, yritystä tai yhteiskuntaa?

Ohjelmistokehitysyhtiö Atostekissa tiedetään, että ollakseen hyödyksi digitalisaatio tarvitsee sielun.

Teksti ja kuva Annikaisa Knuutila

– VOISI ajatella, että tietokone on kuin ihmi-

sen keho, fyysinen kokonaisuus, lihakset ja vaatteet. Tietokoneen sisällä on ohjelmisto eli tietokoneen sielu, ymmärrys ja järki, jotka pistävät koneen toimimaan. Me Atostekissa kirjoitamme tietokoneelle sielua, kuvaa toimitusjohtaja Mika Torhola.

Siksi yrityksen omaa sielua kannattelee idealistinen ongelmanratkaisu.

– Emme palkkaa koodareita ohjelmisto­ koodia tuottamaan, sitähän voi pyy­tää ChatGPT:ltä. Meidän pitää ymmärtää asiakkaan ongelma, kysyä oikeita kysymyksiä asianosaisilta, pohtia, hakea lisää tietoa ja

huolehtia toimeenpanosta. Tämän kaiken sisällä koodin kirjoittaminen on toki yksi osa.

”Ongelmat ovat ihania!”

Mutta idealistinen ongelmanratkaisu…

– Ongelmat ovat ihania! Torhola huudahtaa.

– Haluamme olla sellaisessa projektissa, jossa on vaikea tietojärjestelmiin liittyvä ongelma ratkaistavaksi. Mitä useammin muut ovat yrittäneet ongelmaa ratkaista, sitä merkityksellisempi se on. Emme monista liukuhihnalta jotain järjestelmätyyppiä, kuten ERP tai CRM, vaan ratkaisemme ongel-

TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 3

n

2023 21

maa. Se vaatii ajatustyötä ja valintoja, millaista tietojärjestelmää kehitetään.

Torhola uskoo, että vaikeiden ongel­mien idealistiselle ratkaisijalle löytyy kysyntää, vaikka jotkut asiat toki automatisoituvat ja siirtyvät edullisemman kustannustason maihin.

– Haluamme myös olla oikean, maltillisen ja kannattavan kasvun yritys. Atostekin omistavat 100-prosenttisesti henkilöstö ja toimiva johto. Tätä rakennetta ja olemusta emme halua rikkoa.

Atostek keskittyy kehittämään ohjelmistoja terveydenhuollon ja lääketieteen sovelluksiin, teollisuuden tuotekehitykseen sekä liikennealalle. Koronan aikana Atostek kehitti järjestelmän massarokotusten tehostamiseen ja koronatodistusten tulostuspalveluun, joka oli johdannainen yrityksen jo aikaisemmin kehittämästä kansallisten todistusten ja lääkärinlausuntojen tulostuspalvelusta.

Teollisuutta yritys auttaa kehittämään satamissa ja varastoissa liikkuvien koneiden autonomisuutta, kuten täysautomaattista konttisatamaa. Yritys on mukana kehittämässä myös esimerkiksi tieliikenteen ohjausta ja vesiväylätietojen hallintaa.

Hyvää kohti hyvinvointialueilla Kun usein päivitellään uusien hyvinvointialueiden monenlaisia ”himmeleitä”, tietojärjestelmien suhteen Mika Torhola on toiveikas.

– Suomeen on hyvillä päätöksillä rakennettu vahvaa kansallista infraa sote-alan IT:hen, esimerkiksi Kanta-palvelut, sähköiset lääkemääräykset, potilastiedon, sosiaalitietojen ja kuva-aineistojen arkistot… Me uskomme, että terveydenhuollossa Suomen kannattaa keskittää isompiin alueisiin kuin kuntiin ja kuntayhtymiin.

Torhola sanoo, että kansallisen keskittämisen hyötyjä näkyy jo nyt, mutta kymmenen vuoden kuluessa koko tietojärjestelmäkenttä yksinkertaistuu ja kansalliset palvelut kehittyvät edelleen.

– Nyt on tuhannen taalan paikka oikein toimimalla luoda aikaisempaa tehokkaampia yksiköitä. Ei pidä hommata yhtä järjestelmää vaan muokata järjestelmäkokonaisuutta niin, että tiedot liikkuvat, ja sitten pikkuhiljaa yksinkertaistaa rakennetta. Kansallinen kehitys on tärkeää, hyvinvointialueen ei tarvitse teh-

Atostek Oy n perustettu vuonna 1999,

aloitti toimintansa vuonna 2000

n kehittää ohjelmistoja

terveydenhuoltoon ja lääke­tieteellisiin sovelluksiin, teollisuuteen autonomisten koneiden ja laitteiden valmistajille sekä liikennealan julkisten toimijoiden tarpeisiin n konserniin kuuluvat myös Atostek Palvelut Oy ja Atostek Invest Oy n liikevaihto 9,8 miljoonaa euroa, henkilöstö täysimääräisiksi työpanoksiksi muutettuna 100 (2022) n toimipisteet Tampereella ja Espoossa.

Teksti ja kuvat Annikaisa Knuutila

Lähes kaikki Atostekille tehdyt opinnäytetyöt ovat esillä yrityksen toimistossa.

Kaikkiaan töitä on valmistunut yli 60.

Opintoja tukemalla varmistetaan osaajien saanti 22 TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 3 n 2023

MITEN sujuu Atostekissa työvoiman rekrytointi? Toimitusjohtaja Mika Torhola miettii tovin ja arvioi, että ei siinä suuria ongelmia ole. Yritys tekee paljon töitä jo opiskelijarintamalla.

– Jos halutaan lopettaa itku osaajapulasta, pitää tehdä toimet, joilla osaajia saadaan reippaassa tahdissa työelämään, hän huomauttaa.

Atostek palkkaa kokeneempien lisäksi mielellään yliopisto-opinnoissaan loppusuoralla olevia ”kirkkaita mieliä”.

– Polku meille alkaa usein jo kesätöistä, ja siitä edetään osa-aikaisuuteen opiskelujen ohella. Kun opinnot ovat DI-työtä lukuun ottamatta valmiit ja henkilö haluaa täysipäiväiseksi, hänet otetaan mukaan johonkin projektiin, jonka jostain osasta hän myös laatii lopputyönsä meille yliopiston professorin ja meidän oman ohjaajamme opastuksessa. Lopputyön projektillinen sisältö tehdään normaalina palkallisena työnä, minkä lisäksi opiskelija saa käyttää 350 tuntia työajastaan varsinaiseen lopputyön kirjoittamiseen.

Atostekin resurssipalaverissa käsitellään kahden viikon välein, ketkä tekevät opinnäytetyötä, ketkä heitä ohjaavat ja keitä on tulossa putkeen sisään.

– Jos putkessa ei ole ketään, olemme sitten kyllä munanneet nuorten rekrytoinnissa.

YRITYS PIRKANMAALLA

dä kaikkea itse. Missiomme on toteuttaa tätä kehitystä ja olla luomassa Suomen sote-IT:n uutta aikakautta. Tarjoamme ongelmanratkaisua, emme vain tuoteratkaisua johonkin yksittäiseen tilanteeseen ja tarpeeseen.

Atostek on kymmenen vuotta kehittänyt omaa ERA-tiedonhallintapalvelua, johon kuuluvat muun muassa eResepti ja eArkisto. ERA helpottaa asiakkaan tietojärjestelmän liittymistä kaikkiin sote-alan IT-palveluihin ja mahdollistaa myös Kanta-palveluiden suorakäytön.

Atostekissa on myös kehitetty terveys- ja hoitosuunnitelma. Tulevaisuudessa koko hyvinvointialue voi kirjata potilaan eri sairaudet yhteen järjestelmään. Terveys- ja hoitosuunnitelmaa pilotoidaan tällä hetkellä Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä.

Hyvinvointialueiden yhtenä kipukohtana on pidetty sitä, että tietojärjestelmät eivät keskustele keskenään ja tieto ei liiku. Torhola sanoo, että ei nyt ihan niinkään.

– Meillä on jo julkisomisteinen UNA Oy. Se on valtakunnanlaajuinen, kansallista terveysinfraa hyödyntävä kehitysyhtiö. Se tukee asiak­kaitaan sote-tietojen integraatiossa ja potilastietojärjestelmien kehittämisessä se-

kä varmistaa, että tieto kulkee ammattilaisten välillä. UNA Ydin -integraatioratkaisua on kehitetty meillä, ja ERA on sen ytimessä.

UNA Ydin on tällä hetkellä jo kuuden hyvinvointialueen käytössä, ja käyttöä laajennetaan jatkuvasti muillekin hyvinvointialueille.

Jotta tulijoita on, Atostek tekee yliopistoyhteistyötä, on näkyvillä opiskelija- ja muissa tilaisuuksissa, sekä tukee tietoteekkarien kiltaa. Toimipisteen sijaintikin on strategisesti valittu Tampereen yliopiston, entisen teknillisen yliopiston naapurista.

– Emme me vahingossa Otaniemessäkään ole, Torhola naurahtaa.

Lopputyötään valmistelevia on Atostekissa tällä hetkellä noin kymmenen. Vuosien saatossa yritys on tukenut yli kuuttakymmentä opinnäytetyötä.

Torhola sanoo, että opiskelijoiden tu­ kemisessa kyse on myös sivistyksen arvostamisesta. Hän viittaa töihin, joita yritys ha­ luaa tehdä.

– Työntekijämme pitää pystyä ymmärtämään asiakasongelma, kysymään asianomistajilta oikeita kysymyksiä ja johtamaan siitä jokin ratkaisu. Siihen tarvitaan sivistystä. Miten softa tuottaa entistä parempaa bisnestä?

On osattava miettiä vaihtoehtoja. Pitää olla ymmärrystä teollisuudesta, tuotekehityksestä ja bisneksestä, ei vain softasta. Meillä töitä tekevät selviävät tämän putken läpi.

Torhola kritisoikin sitä, että julkisissa kilpailutuksissa hankintayksiköt usein peräävät pitkää kokemusta jostain spesifistä teknologiasta tai jotain tiettyä taitoa.

– Kannattaa kuitenkin miettiä, onko pitkä ja laaja-alainen kokemus sama kuin pätevyys

ja kyky saada aikaan. Mitä kertoo ”pitkä kokemus projektissa X”, jos työntekijän omaa panosta ei tarkemmin määritetä? Tai jos painotetaan jonkin teknologian osaamista – eihän se kerro projektin onnistumisesta mitään.

Turvallista kielitaitoa Teollisuudessa Atostek palvelee ohjelmistokehityksellään yritysten tuotekehitysyksikköjä. Ytimessä ovat autonomiset liikkuvat koneet satamissa ja varastoissa. Torhola huomauttaa, että automaatiossa on kyse äärimmäisestä tehokkuuskehityksestä, mutta koska koneiden ympäristössä toimii vielä myös ihmisiä, softa ei saa synnyttää vaaratilanteita.

– Autonomisten koneiden ohjelmistojen erityispiirteitä ovat turvallisuuden kaksi ulottuvuutta: safety ja security. Ohjelmiston pitää olla laadittu niin, ettei se aiheuta onnettomuuksia, eivätkä ulkopuoliset pääse siihen käsiksi. Ratkaisevaa on ohjelmointikielen valinta. C ja C++ ovat laitteita ohjaavien ohjelmistojen valtakieliä, mutta ne ovat myös sukupolvensa tuotteita ja niissä on heikkouksia, jotka altistavat ohjelmistoja virheil-

le. Siksi on kehitetty uusia ohjelmointikieliä.

C/C++:n korvaajaksi on nousemassa Rust, ja sen oppimiseksi sekä turvallisten ohjelmien kirjoittamiseksi tarjoamme koulutusta.

Olemme myös kehittäneet ”robottikäyttöjärjestelmä” ROS2:een RustDDS-toteutuksen, joka mahdollistaa Rust-kielisten moduulien käyttämisen ROS2-pohjaisten robottien kehittämisessä.

Torhola toteaa, että terveydenhuollon ja teollisuuden yhdistelmä kiinnostaa myös Atostekia.

– Unelma olisi saada leikkaavia robotteja valmistava yritys asiakkaaksi. Emme ole olleet ulkomailla läsnä, mutta nyt meillä on mies Texasissa tekemässä liiketoiminnan kehitystyötä ja tutkimassa kasvumahdollisuuksia. Medtech on isoa Dallasissa ja Houstonissa. Meillä on myös Kiinassa agentti tekemässä ERA-ratkaisua tunnetuksi. Euroopasta etsimme teollisuusyrityksiä asiakkaiksemme.

Maaliin saakka Tampereen yliopiston opiskelija Jasmin Kuusisto kirjoittaa parhaillaan lopputyötään Atostekille. Sähkötekniikkaa, elektroniikkaa ja ohjelmointia opiskeleva Jasmin tutkii kortinlukusovelluksen kirjastototeutusta Android- ja iOS-laitteille. Hän arvioi työn valmistuvan viimeistään alkusyksystä.

– Yrityksen tuella on suuri merkitys valmistumiselleni. On ensinnäkin hienoa, että saan tehdä diplomityön aiheesta, joka liittyy työtehtäviini. Eniten lopputyön tekemisessä auttaa kuitenkin se, että saan varata ohjelmoinnin lisäksi myös kirjoittamiselle palkallista työaikaa päivän tai kaksi viikossa, Jasmin sanoo.

Valmistuminen on Jasminille tärkeää.

– Olen nähnyt opiskeluni eteen paljon vaivaa, ja siksi haluan viedä opinnot päätökseen enkä jättää niitä roikkumaan. Valmistuminen tarkoittaa myös, että voin keskittyä täysin työelämään eikä tarvitse tasapainotella työn ja opiskelun välillä.

Jasmin Kuusisto sanoo, että yrityksen tuki merkitsee paljon. – Esimerkiksi kirjoitusosuus valmistuisi huomattavasti hitaammin, jos joutuisin kirjoittamaan iltaisin työpäivien jälkeen tai viikonloppuisin.

TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 3

n

2023 23

Kärsimätön kuluttaja ohjaa kaupan Teksti Päivi Eskelinen Kuva Jonne Renvall, Tampereen yliopisto

MUUTAMAN vuoden takaiset uutiset kivijalkakaupan kuolemasta olivat ennenaikaisia.

Esimerkiksi Amerikassa kivijalkakauppojen myynti kehittyy nyt verkkokauppoja vikkelämmin, ja ilmiö tunnistetaan muuallakin.

– Toisaalta kyse on kivijalka- ja verkkokaupan lähentymisestä. Tuotetta katsellaan verkkokaupassa, mutta se saatetaan noutaa myymälästä, sillä meistä on tullut kuluttajina hyvin kärsimättömiä. Verkkokaupan viikonkin toimitusaika voi olla sietämätön, selvittää kaupan alaa vuosikymmeniä tutkinut ja kehittänyt Lasse Mitronen. Hän aloitti Tampereen yliopiston työelämäprofessorina tämän vuoden alussa.

Mitrosen mukaan kauppa muuttuu tällä hetkellä nopeammin ja perusteellisimmin kuin koskaan aikaisemmin. Ostokäyttäytymisemme on muuttanut varsinkin kaupan logistiikkaa.

– Tähän asti kauppa on rakennettu tukkulogistiikan varaan eli tuotteita on tuotu isoja määriä kauppaan, josta kuluttajat tai muut asiakkaat ne noutavat. Nykyään tuotteita kuljetetaan asiakkaille heidän määrittelemillään

24 TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 3 n 2023

toimitusajoilla. Nopeus on jälleen valttia, mikä on luonut uusia markkinoita Woltille ja muille samankaltaisille toimijoille.

Robotiikka rynnistää kauppoihin. Inventaarion tekevät robotit, ja ruokakassien kerääminen kaupoissa automatisoituu.

– Täysin automatisoitua varastoa kokeillaan Suomessakin. Kauppojen takahuoneisiin on syntymässä myös fullfillment centereitä eli täysautomaattivarastoja kuluttajapakettien lähettämistä varten, Mitronen kuvaa teknologista kilpajuoksua.

Kauppa on myös media Digitaalisuus kaupan logistiikan hallinnassa, laskutuksessa ja taloushallinnossa on jo arkipäivää. Digitaalisuus on astunut myös asiakasrajapintaan, ja kaupan markkinointiin ja viestintään. Kauppa on itsekin media.

– Kauppa tietää, paljonko ja mihin tuotteisiin asiakas käyttää rahaa, ja sillä on suora kanava asiakkaisiin sosiaalisen median kautta. Asiakastiedolla johtaminen on iso muutos, samoin se, että asiakas saa tiedon itselleen Plussa- ja vihreän kortin sovelluksilla.

Vastuullisuus ja ekologisuus ovat nyky­ trendejä kaupassakin. Mitrosen mainitsema enemmän vähemmästä -ilmiö näkyy Tampereen keskustan isoissa tavarataloissa vaatteiden second hand -myyntipisteinä ja korjauspalvelujen tarjontana.

– Kansainvälisten kauppaketjujen vastapainoksi paikallisuus lisääntyy. Lähimarkkinan syntyminen on ajan ilmiö varsinkin ruokatuotteissa. Se on myös ideologinen muutos; ei halutakaan olla enää niin globaaleja.

”Tampere on keksittävä uudelleen” Kaupunkikeskustojen elinvoimasta puhut­ taessa Lasse Mitronen sanoo, että Tampereella tilanne on monia kaupunkeja parempi, mutta huolenaiheitakin on.

– Tampere kauppapaikkana pitäisi keksiä uudelleen. Koronan ja ratikkatyömaan jälkeen palautuminen ei tapahdu itsestään. Ihmiset oppivat pitkänä poikkeusaikana asioimaan kaupunginosakeskuksissa.

– Olen asunut Tampereella ison osan elämääni, mutta nykyään olen keskustasta ymmälläni. Mitä liikkeitä täällä on? Missä saan

UUDET JÄSENET

LASSE MITRONEN sanoo palanneensa Tampereelle juurilleen. Hän valmistui kauppatieteiden maisteriksi Tampereen yliopistosta vuonna 1984. Pro gradun tekeminen Keskolle vei Mitrosen kauppajätin palvelukseen 24 vuodeksi. Hän laskee olleensa Keskolla kymmenessä eri tehtävässä. Keskon jälkeen Mitronen työskenteli Tampereen yliopistossa professorina ja johti Tampereen Palveluinnovaatiokeskusta. Ennen paluutaan Tampereelle hän toimi Aalto-yliopiston kauppakorkean työelämäprofessorina. Tohtoriksi Mitronen väitteli verkostojen johtamisesta vuonna 2002. Hän toimii useiden yritysten, muun muassa Comatec Oy:n hallituksessa.

suuntaa ajaa, minne vien autoni, milloin kannattaa käyttää ratikkaa?

Lasse Mitrosen mielestä yksityisautoilun ankara rajoittaminen keskustoissa on virhe.

Se vaikeuttaa varsinkin lapsiperheiden elämää sillä seurauksella, että ne karkaavat kaupunginosakeskuksiin. Keskustaan jäävät asumaan ikääntyneet, niukasti kuluttavat ja vähän palveluja hankkivat kaupunkilaiset.

– Kauppa elää lapsiperheistä, joilla kulutus on suurta. Auton käyttöä rajoittamalla kaupunki pakottaa syrjään suuren kuluttajaluokan. Miten perheet kuljettavat ostoksensa, vai ajatellaanko, että ne hoitavat kauppaasiansa toimituspalveluilla?

Lasse Mitrosen mielestä kaupunki olisi nähtävä kokonaisuutena, johon mahtuu erilaisia kulkutapoja.

– Hämeenkatu voisi elää eri tavoin eri vuorokauden tai viikon aikoina ja olla välillä suljettu yksityisautoilta. Tällaisesta on hyviä kokemuksia maailmalta. Tai miksi emme ottaisi mallia Saksasta, jossa suositaan kävelyä kaupunkikeskustoissa, ja silti parkkipaikat ovat suhteellisen edullisia.

Aikailematta, työnohjaus ja palvelumuotoilu Anniina Salminen tmi, mainostoimisto Aqua Action Finland Oy, urheiluvälineet, ulkoiluvälineet, ulkoiluvarusteet ASH Metalli Oy, teräsrakenteet, metallityöt ja kokoonpanot Asuva Oy, asuin- ja muiden rakennusten rakentaminen ATCoWork Oy, metsätalouden palvelut ATG Consulting Oy, sijoitustoiminta Autohuolto Tapiainen Oy, autojen huollot ja korjaukset, rengas- ja varaosamyynti Autokorjaamo Pispalan Autot Oy, henkilöja pakettiautojen korjaukset ja huollot Automaatio Center AC Oy, rakennus­ automaatio Boutique BQ Oy, vaatteiden yleisvähittäiskauppa CHS Air & Sea Oy, huolinta ja Rahtaus Cicom Oy, vaatteiden ja tekstiilien agentuuriliike Cronos Digital Safety Solutions Oy / JT Fire Protection, muut koulutusta antavat yksiköt E-P Monipalvelu Oy, laitteiden huolto ja korjaus Hakalattiat Oy, lattiapäällysteiden ammattilainen HMK Talotekniikka Oy, lämpö-, vesijohto- ja ilmastointiasennus Hämeen RP Rakenne Oy, rakennusalan palvelut asiakkaan tarpeen mukaan Hämeen Sähkö Oy, sähköasennus IdeaPaint Oy, maalaus IKM-Kiinteistöt Oy, muuttovalmiiden pientalojen rakentaminen Instekno Oy, käytettyjen rakennuskoneiden osto, myynti ja korjaus Interventus Oy, huonekalu- ja verhoilu­ nahkoja maahantuova tukkukauppa J.Kuusiluoma Oy, maarakennuskoneiden myynti, välittäminen ja ostaminen JM Maxx Oy / Pellavatehdas, naisten pellava­vaatteiden myynti sekä naisten asusteet ja vaatteet Jolex Oy, liikkeenjohdon konsultointi / yritysten taloudellinen ja toiminnallinen asiantuntijatyö Josira Oy, asuin- ja muiden rakennusten rakentaminen Kajo Apuvälineet Oy, terveydenhuollon laitteet ja välineet Karant Oy, metallintyöstö Kipu Solutions Oy, vähittäismyynti, verkkokauppa Konecranes Finland Oy, modernisaatioja lisäarvopalvelut Koneistus Veljekset Alho Oy, metallintyöstö Kylmälaite Laakkonen Oy, rakennusala, ilmalämpöpumppuinnovaatiot Kyrel Oy, elektroniikan, mekaniikan ja sähkömekaniikan kokoonpanopalvelua Laatukumppani Oy, hoivakiinteistöjen rakennusaikainen valvonta ja ylläpitomanagerointi Leadership as a Service Company Oy, ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus Levy-Set Oy, konepajateollisuus ja metallityöt

Meijou Oy, asuin- ja muiden rakennusten rakentaminen Meknia Oy, vakuutuspalvelut Mikko Kivelä Oy / Taksipalvelu Kivelä, taksiliikenne Naakan Asennuspalvelu, varasto- ja teollisuuskalusteiden suunnittelu ja asennus Neste K Tampere Lielahti/ Lielahden Kodinkone Oy, huoltamotoiminta Neuvoa Advisors Oy, muu liikkeenjohdon konsultointi Nokas Finland Oy, yksityiset turvallisuus­ palvelut NT-Kodit Oy, saneeraus- ja remontti­ ammattilainen Nucos Oy, konepaja-automaatio, työstökoneiden mordernisointi, uusien työstökoneiden ja robotiikan maahantuonti Opiskelijahaalarit.fi / HD-Group Oy, opiskelijahaalarit Pirkkalan Konepalvelu Oy, kiinteistöhuolto Prestocon Oy, kenkien maahantuonti ja tukkukauppa Pyynikin Brewing Oy, oluen valmistus Rakennusliike Skarak Oy, nostinvuokraus ja rakennuspalvelut Ralos Oy, aurinkovoimalat SafeDrying Oy, rakennusten kosteusongelmien kuivatus ja kuivanapito Skillmore Oy, liikkeenjohdon konsultointi/ yritysvalmennukset/koulutuspalvelut/ coaching Standa Oy, työvaatteet Stenni Oy, villan/mökin vuokraustoiminta Suomen Tuulilasimestarit Oy, ajoneuvolasitukset System-300 Group Oy, yksilölliset keilausradat Sähkö- ja kylmäpalvelu Hakala Oy, sähkötyöt ja ilmalämpöpumppuasennukset Sähköasennus Kulonen Oy, sähkötyöt Sählölandia Oy, sähkötekninen suunnittelu Sähköverkkopalvelu Finland Oy, sähkö- ja tietoliikenneverkkojen rakentaminen T-Trading Oy / Fidoca, lemmikkieläinalan tukkukauppa TamErgo Oy, huonekalutehdas Teboil Lempäälä Pirkanhovi/ LJJ-Company Oy, kahvila-ravintolat TeeKoo-Auto Oy, autokorjaamo, autohuolto TerraX Oy, maanrakennus ja maansiirto Teräsrakenne Suikki Oy, alihankintatyönä rakennusten teräs- ja metallirakenteet teollisuudelle ja rakennuspuolelle.

Tickingbot Oy, ohjelmistokonsultointi TM-Rauta Oy, rauta-ja rakennustarvikkeiden yleisvähittäiskauppa TOP-Pinnoitus Oy, maalaus TS-Louhinta Oy, maanrakennus ja maansiirto Valveres Oy, liikkeenjohdon konsultointi Vuoksi Talot Oy, rakennus- ja energia-alan agentuuritoiminta Wau Experience Oy, lastenvaunujen ja -tarvikkeiden vähittäiskauppa WordDive Group Oy, edtech

TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 3

n

2023 25

AJANKOHTAISTA

PRO Kenelle HHJ Pro sopii? n HHJ-koulutuksista innostuneet itsensä kehittäjät n Hallitustyöstä kilpailuetua haluavat omistajayrittäjät n HHJ Pro -statuksesta hyötyvät hallituskonkarit n Itsensä ajan hermolla pitävät hallitusten jäsenet n Hallitustyöstä lisää tehoa toivovat toimitusjohtajat

Ismo Salminen johti projektiryhmää, joka loi sisällön HHJ Pro -ohjelmalle. Historian ensimmäinen HHJ Pro alkoi lokakuussa 2022.

HHJ Pro -ohjelma profiloitiin suoraan hallituskoulutusten huipulle Teksti Päivi Eskelinen

HYVÄKSYTTY hallituksen jäsen HHJ -koko-

naisuus kasvoi viime syksynä uudella HHJ Pro -ohjelmalla. Se on tällä hetkellä Suomen laajin hallitustyön koulutusohjelma ja tarkoitettu nimensä mukaisesti henkilöille, jotka haluavat nostaa hallitusosaamisensa protasolle.

Tampereella on järjestetty tähän mennessä yksi HHJ Pro -koulutusohjelma. HHJ Pro 2 päättyy kesäkuussa, ja kolmas koulutusohjelma alkaa 28.9.2023.

– Järjestimme kaksi koulutusta tiiviisti peräkkäin, sillä ensimmäiseen koulutukseen pyrki enemmän ohjelmasta kiinnostuneita kuin sille voitiin ottaa. Jatkossa vauhti tasaantuu ja järjestämme HHJ Pron kerran vuodessa, kertoo HHJ-kehityksestä vastaava johtaja Ismo Salminen Tampereen kauppakamarista.

Syventävän hallituskoulutuksen tarve nousi esille syksyllä 2021 HHJ-strategiaryhmässä, kun Hallituspartnereita edustava Merja Talkio-Vilanen heitti ajatuksen korkean tason HHJ-koulutuksesta.

– Hän käytti siitä vieläpä HHJ Pro -ni-

26 TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 3 n 2023

meä. Kun asia oli lausuttu ääneen, se konkretisoitui ja aloitimme vaativan jatko-ohjelman suunnittelun.

Projektiryhmään kuuluivat Talkio-Vilasen lisäksi tulevaisuuden hallitustyöhön perehtynyt Aleksis Nokso-Koivisto, yritysten hallitustyön oikeudellisiin kysymyksiin erikoistunut Janne Ruohonen Tampereen yliopistosta sekä Tampereen kauppakamarin HHJ-asiantuntijat.

Liekehtiviä keskusteluja hallitustyön ytimessä HHJ Pron lähtövaatimuksena on, että osallistujat ovat käyneet HHJ-kurssin tai HHJ-puheenjohtajakurssin.

– Ohjelmassa ei käydä enää läpi asioita, jotka kuuluvat alempien HHJ-koulutusten ohjelmiin. Lisäksi osallistujilta edellytetään hallitustyökokemusta mielellään useita vuosia.

HHJ Pro sisältää neljä kahden päivän lähijaksoa, joilla jokaisella on nimetty teema: hallituksen arvontuotto, ennakointi hallituksessa, yrityksen suorituskyky ja kasvu sekä

kestävyys ja kriisinsietokyky.

– Pääteemat jaetaan edelleen päiväkohtaisiin aiheisiin, joita avataan case-esimerkkien ja tapauskuvausten avulla. Työmenetelminä ovat ryhmäkeskustelut ja vertaisoppiminen. Voi sanoa, että aiheet ovat hallitustyön ytimessä ja niitä käsitellään pohjamutia myöten. Vierailevien asiantuntijoiden tositarinat innostavat ja ovat saaneet keskustelut suorastaan liekkeihin, Salminen kertoo.

Vierailevat asiantuntijat ovat meritoituneita ja menestyneitä hallitustyön ammattilaisia, kuten edelliskerroilla esiintyneet hallitusammattilainen Mika Sutinen, viestintätoimisto Ellun Kanojen toimitusjohtaja ­Taru Tujunen ja tamperelaiset huippujohtajat Kristiina Michelsson, Jari Niska, Timur Kärki ja Aleksi Arpiainen.

HHJ Pron lähijaksot toteutetaan internaattina, mikä tarkoittaa, että ryhmä sulkeutuu ulkopuoliselta maailmalta ohjelman teemojen pariin. Toteutustapa pakottaa ottamaan ajan työskentelylle ja jättämään kaiken muun syrjään. Jokaisen lähijakson ohjelmaan kuuluu lisäksi yhteinen päivällinen, jolle osallistuu tunnettu vieras. Päivällisvieraana ja

AJANKOHTAISTA

Seuraava askel HHJ Pro – hae mukaan nyt!

HHJ Pro on HHJ-kurssin, -tutkinnon tai -puheenjohtajakurssin suorittaneille ja jo kokemusta hankkineille hallitustekijöille tarkoitettu laaja hallitusosaamisen kehittämisohjelma.

Pro sisältää kahdeksan kiinnostavan ja antoisan lähipäivän lisäksi hallitustyöaiheisen opinnäytetyön ja etätehtäviä, jotka hyväksytysti suorittanut voi käyttää HHJ Pro -nimikettä.

Pääpaino Prossa on käytännön tapauksissa ja osallistujien keskustelussa sellaisista hallitustyön teemoista, joita aikaisemmilla kursseilla ei ole syvällisesti käsitelty. HHJ Pro -ohjelmassa käsitellään mm. hallituksen kriisitilanteita, omistajayhteistyötä, tulevaisuuden ennakointia, systemaattista strategiaohjausta, kasvun mahdollistamista, toimitusjohtajayhteistyötä ja kestävää liiketoimintaa hallituksen näkökulmasta.

JAKSO I: 28.–29.9.2023 JAKSO II: 16.–17.11.2023 JAKSO III: 25–26.1.2024 JAKSO IV: 14.–15.3.2024

KAUPPAKAMARI KOULUTTAA 2023

”Lupaus oli iso, mutta se lunastettiin” HHJ Prota on markkinoitu sloganilla ”on tullut aika astua seuraava askel, joka on HHJ Pro”.

Kun Erika Hietamäki näki sloganin, se niin sanotusti osui ja upposi.

– Ajattelin, että tuo on juuri sitä, mitä tarvitsen. Hallitusammattilaisuus kiinnostaa minua, samoin oman osaamisen kehittäminen. Lupaus oli iso, mutta se lunastettiin. Otimme todellakin askeleen uudelle hallitusosaamisen tasolle, hän sanoo.

Erika Hietamäki on parkanolaisen Kopar Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Hän on työskennellyt yrityksessä eri tehtävissä vuodesta 2002. Yhtiö on tänä aikana luonut nahkansa ja muuttunut sopimusvalmistajasta prosessiteollisuuden ja voimalaitosten kuljetinjärjestelmien kehittäjäksi ja valmistajaksi. Uudistuminen ei ole sujunut ilman ki-

puilua, ja vaikeuskerrointa lisäsivät vuoden 2008 finanssikriisi ja korona.

Hietamäen oma ura on ollut vaiheikas, ja siihen on mahtunut työuupumus Koparin toimitusjohtajana. Nykyään hän asuu perheineen Tallinnassa.

– Suunnittelen tulevaisuuttani hallitusammattilaisena.

HHJ Pro antoi varmuutta, että osaamisellani on käyttöä jossakin pk-yrityksessä. Hallitustyötä tehdäkseen ei tarvitse olla pitkän uran päättänyt eläkeläinen, 45-vuotias Hietamäki sanoo.

Ohjelman asiantuntijoista suurimman vaikutuksen Hietamäkeen teki omistajuudesta puhunut Tero Luoma. Esitys johti pohtimaan pk-yrityksen omistamista omassa opinnäytetyössä. n Lue lisää Erika Hietamäen HHJ Pro -kokemuksista hhj.fi

­ eskustelun virittäjänä on ollut muun muk assa Fujitsu Finlandin toimitusjohtaja Hanna Kivelä.

HHJ Pro huipentuu opinnäytetyöhön Koulutusohjelmaan kuuluu opinnäytetyö, jonka hyväksytysti tehnyt henkilö on oikeutettu käyttämään HHJ Pro -nimikettä.

HHJ Pro -opinnäytetyö vastaa rakenteeltaan ammattikorkean tai yliopiston opinnäytetyötä, mutta on niihin nähden luonnollisesti suppeampi, 20–30 sivun kokonaisuus.

Opinnäytetyön tekemistä ohjaa ja sen tarkastaa HHJ Pro -kehitysryhmään kuuluva Janne Ruohonen.

– Opinnäytetyö sisältää kehityskohteen tai ongelman määrittelyn, taustoittavan lähdekartoituksen ja tutkimustyön kuvauksen ja tulokset. Tutkimusmetodina on lähinnä oma pohdiskelu. Opinnäytetyön tekeminen on ohjelman syventävä osuus. Se on mittari, mutta samalla ehdottomasti myös oppimiskokemus, Ismo Salminen sanoo.

– HHJ Pron seurauksena aion lisätä strategista tulevaisuuden pohdintaa Koparin hallituksessa, Erika Hietamäki sanoo.

TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 3

n

2023 27

PRO Hyöty irti hallitustyö Tule kuulolle maksuttomaan, valtakunnalliseen verkkotilaisuuteen tiistaina 30.5. klo 14–15.

Hyväksytty hallituksen jäsen (HHJ) -kurssi soveltuu hallitustyöskentelyn aktivoimiseen ja kehittämiseen.

HHJ on kasvanut yhdestä ­kurssista ja tutkinnosta koko­ naiseksi pk-yritysten hallitustyön kehittämisohjelmaksi.

Yhä useampi suorittaa kurssin ja kehittyy hallitustyöntekijänä.

Haluatko kuulla tarkemmin?

Tai tiedätkö henkilön, joka hyötyisi HHJ-koulutuksesta?

Keskustelemassa hallituksen puheenjohtaja Sami Somero, Hallituspartnerit ry Tampere sekä johtaja, HHJ-kehitys Ismo Salminen, Tampereen kauppakamari.

Järjestämme Tampereella syksyllä neljä HHJ-kurssia.

Ilmoittautuminen on nyt auki – varaa paikkasi!

HHJ-tutkinto HHJ-tutkinnon hyväksytysti suorittaneita on jo 7089. Haluatko mukaan joukkoon?

Kiinnostaako oikeus käyttää arvostettua HHJ-nimikettä? Haluatko syventää opittua?

Järjestämme kolme tutkintoa vuodessa.

Kesän HHJ-tutkintoon ilmoittautui 390 henkilöä. Toukokuussa ennakkotehtävät hyväksytysti suorittaneet saivat kutsun 23.8.2023 tutkintopäivään.

Syksyn HHJ-tutkintoon ilmoittautuminen 9.8.–14.9.2023.

Ennakkotehtävävaihe 18.9.–9.10.2023.

Ennakkotehtävät hyväksyttävästi suorittaneet kutsutaan 22.11.2023 tutkintopäivään. HHJ-tutkintoon voivat osallistua HHJ-kurssin käyneet.

Lisätietoja hhj.fi >> Kokonaisuus >> Tutkinto l "Voi miksi en ole ymmärtänyt käydä tätä jo vuosia sitten!" l "Kiitokset erittäin hyvästä kokonaisuudesta, ei mikään läpihuutojuttu – oli sopivan vaativa ja sen myötä myös palkitseva. Kurssi ja tutkinto antoivat hyvät eväät hallitustyöhön ja siinä kehittymiseen."

28 TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 3 n 2023

Kuvassa vasemmalta koulutus­ päällikkö Susanna Keskinen, HHJ-tutkintolautakunnan puheenjohtaja Pia Pursiainen, HHJ-rehtori Juha Koski ja ennakkotehtävien tarkastajista Minna Metsälä ja Henry Kampman.

KAUPPAKAMARI KOULUTTAA 2023

Lisätiedot ja ilmoittautuminen

hhj.fi stä!

Osallistu suorana lähetettäviin koulutuksiimme helposti omalta koneeltasi!

Kauppakamari kouluttaa – osaaminen yrityksen voimavaraksi Kauppakamari järjestää vuosittain noin 150 ajankohtaiskoulutusta, joihin voit osallistua etäyhteyksin. Tarjoamme koulutuksia muun muassa seuraavista aihepiireistä: l taloushallinto

HHJ-kurssi 2023/08: 29.8., 5.9., 12.9., 19.9. ja 26.9.

HHJ-kurssi 2023/09: 13.9., 20.9., 27.9., 4.10. ja 10.10.

HHJ-kurssi 2023/10: 24.10., 31.10., 7.11., 14.11. ja 21.11.

HHJ-kurssi 2023/11: 8.11., 15.11., 22.11., 29.11. ja 13.12.

HHJ-kurssin hinta kauppakamarin jäsenille 1950 euroa (+alv), normaalihinta 2800 euroa (+alv).

HHJ-puheenjohtajakurssi Perheyrityksille suunnattu HHJpuheenjohtajakurssi internaattitoteutuksena Tampereella torstaina 15.6. klo 11.15–16.30 ja perjantaina 16.6. klo 8.30–16.00 Scandic Rosendahlissa Puheenjohtajakurssi on suunnattu perheyritysten hallitusten puheenjohtajille sekä puheenjohtajaksi aikoville, perheyritysten omistajille sekä henkilöille, jotka ovat kiinnostuneita hallituksen puheenjohtajan paikasta perheyrityksessä.

l henkilöstöhallinto

l kansainvälistyminen

l johtaminen ja esimiestyö l myynti

l markkinointi l viestintä

l julkiset palvelut l juridiikka

Monipuolisesta tarjonnasta löydät vaihtoehtoja koko henkilöstölle.

Koulutusten pituudet vaihtelevat puolen päivän koulutuksista laajempiin valmennuskokonaisuuksiin. Striimikoulutuksiin osallistuminen onnistuu helposti etänä omalta koneeltasi. Laajenna osaamistasi ja poimi ajantasainen tieto sekä itseäsi kiinnostavat etäkoulutukset kalenteriisi.

Syksyllä 2023 tulossa muun muassa l HR-vuosikello l Suuri Palkkapäivä l Työoikeuspäivä 2023 l Suuri arvonlisäverotuksen ajankohtaisseminaari l Tietosuojavastaavien ajankohtaispäivä ja paljon muuta.

Aktiiviselle opiskelijalle suosittelemme kausikorttia, jolla voi osallistua jopa 10:een enintään päivän pituiseen etäkoulutukseen vuodessa.

Lisätietoja kausikortista kauppakamarikauppa.fi.

Tampereella järjestetään marraskuussa vuosittainen taloushallinnon ammattilaisten ajankohtaistapahtuma Kauppakamarin veropäivä 2023.

Uudistettu Veropäivä tarjoaa keskeiset lakimuutokset ja -uudistukset sekä muut tilinpäätös- ja veroasiat tiiviinä, käytännönläheisenä pakettina.

Lisäksi lähikoulutuksena Tampereella järjestetään vuoden tärkein kansainvälisen kaupan koulutuspäivä, Pirkanmaan Vientipäivä.

Lisätiedot ja ilmoittautuminen koulutuksiimme: www.tampereenkauppakamari.fi/koulutus tai www.kauppakamarikauppa.fi (vain striimit) info@tampereenkauppakamari.fi | (03) 230 0555

Kurssin toteuttavat yhteistyössä Perheyritysten liitto ja HHJ. Kauppakamarin sekä Perhe­yritysten liiton jäsenetuhinta 2000 euroa (+ alv), normaalihinta 2750 euroa (+ alv).

Majoitus ja tarjoilut sisältyvät kurssin hintaan.

Palautetta koulutuksistamme:

l ”Koulutus oli aivan loistava! Mielenkiinto säilyi koko koulutuksen ajan ja saimme paljon uusia hyviä vinkkejä mitä ja miten voimme kehittää omaa someamme uusille ulottuvuuksille.

Tälläisiä koulutuksia ehdottomasti lisää:) Kiitos!” l ”Olen todella tyytyväinen koulutuksen sisältöön ja suosittelen tätä

lämpimästi kaikille aiheesta kiinnostuneille. Sisältö oli kattava ja kouluttaja oli hauska, mutta ammattitaitoinen. Kiitos paljon!”

TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 3

n

2023 29

LAKI JA TALOUS

JOHANNA RENKOLA asianajaja, varatuomari, osakas Asianajotoimisto Roihu Oy

Uusi rakentamislaki – mikä muuttuu?

EDUSKUNTA hyväksyi 1.3.2023 monivuotisen ja -vaiheisen valmistelun jälkeen rakentamislain, jonka on määrä tulla voimaan 1.1.2025.

Laki on osa alueiden käyttöä ja rakentamista koskevaa kokonaisuudistusta, jonka on ollut tarkoitus muuttaa voimassa olevaa maankäyttö- ja rakennuslakia. Lopulta uudistus on typistynyt koskemaan vain rakentamisen ­osion muuttamista. Hallituksen esityksen mukaan voimassa oleva maankäyttö- ja rakennuslaki muutetaan alueidenkäyttölaiksi ja siitä poistetaan rakentamista koskevat luvut.

Rakentamislain tavoitteena on tuoda ilmastonmuutoksen torjuminen osaksi rakentamisen lainsäädäntöä. Lisäksi pyrkimyksenä on sujuvoittaa rakentamista, parantaa sen laatua ja mahdollistaa digitaalisten järjestelmien hyödyntäminen rakentamiseen liittyvien päätösten ja tietosisältöjen käsittelyssä.

Uusi rakentamislaki edellyttää, että rakentamisessa huomioidaan rakennuksen koko elinkaaren aikana syntyvät ilmastohaitat ja -hyödyt. Jo rakentamislupavaiheessa lupaa hake-

van tahon on liitettävä hakemukseensa ilmastoselvitys, jossa on raportoitava rakennuksen hiilijalanjäljen ja hiilikädenjäljen määristä. Tämän tarkoitus on suunnata rakentavat tahot valitsemaan muun muassa ilmastoystävällisiä materiaaleja.

Rakentamisen sujuvoittamistavoitteeseen liittyvä olennainen muutos koskee luparakennetta. Lakiin sisällytettiin vain yksi lupamuoto, rakentamislupa. Tämä korvaa nykyiset lupamuodot eli rakennusluvan ja toimenpideluvan. Lisäksi laki nostaa lupaa edellyttävien rakentamishankkeiden kynnystä. Esimerkiksi alle 30 neliömetrin varaston tai pihasaunan voisi rakentaa rakentamislain mukaan ilman lupaa. Näin toteutettavissa hankkeissa on toki noudatettava kaikkea rakentamista koskevaa sääntelyä, ja kaikki rakennukset kuluttavat jatkossakin tontin rakennusoikeutta.

Rakentamisen laadun parantamista koskevat tavoitteet taas ovat johtaneet uuteen sääntelyyn rakentamisen vastuista. Rakennushankkeeseen ryhtyvä voi uuden lain mukaan nimetä rakennushankkeeseen päävastuullisen

toteuttajan, joka vastaisi hankkeen toteutuksen kokonaisuudesta ja laadusta. Päävastuullinen toteuttaja vastaisi suhteessa viranomaiseen siitä, että rakennustyö toteutetaan suunnitelmien, säännösten ja määräysten, rakentamisluvan ja hyvän rakennustavan mukaisesti. Mikäli päävastuullista toteuttajaa ei nimetä, rakennushankkeeseen ryhtyvä vastaa itse päävastuullisen toteuttajan tehtävistä.

Uuden rakentamislain valmistelua on moitittu puutteelliseksi. Lausuntokierrokset poikivat runsaasti kritiikkiä. Esimerkiksi edellä mainittua päävastuullista toteuttajaa koskeva sääntely herätti runsaasti arvostelua, ja lopulta sitä muutettiin merkittävästi alkuperäisestä ehdotuksesta. Käsittelyn loppuvaiheessa eduskunta teki lakiin vielä useita kymmeniä pykälämuutoksia. Niin kannatettavia tavoitteita kuin lakiuudistuksen taustalla onkin, sen väitetään johtavan muun muassa entistä runsaampaan byrokratiaan ja rakennusvalvonnan työmäärän ruuhkautumiseen. Nähtäväksi jää, käykö näin.

Uutta KoulutusOnlinessa!

Helpompi käyttää

KoulutusOnline Aina ajankohtaiset koulutukset verkossa 24/7.

Kansainvälistymisen koulutukset Sertifikaatit Englanninkieliset koulutukset

KoulutusOnlinen verkkokoulutuksilla koko henkilöstön on helppo kasvattaa asiantuntijuuttaan työn lomassa - jo vartti viikossa riittää!

Uudistuneesta digipalvelusta löytyy laaja kattaus koulutuksia ajankohtaisista lakimuutoksista työelämätaitojen harjoitteisiin asti.

Tilaa maksuttomat koekäyttötunnukset ja aloita jo tänään!

Hinta / 12kk: 1-10 käyttäjää alk. 590 € + alv /käyttäjä

kauppakamari.koulutusonline.fi

Kysy lisää myynti@helsinki.chamber.fi

30 TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 3 n 2023 KoulutusOnline Tampere 2023 210x99.indd 1

20.12.2022 11.44

l l l l l

Lakisääteinen tilintarkastus Veroneuvontapalvelut Sisäinen tarkastus Neuvontapalvelut ICT-varmennuspalvelut

idmanvilen.fi tampere@idmanvilen.fi p. 020 794 0480

Valitse osaava tilitoimisto!

AMARON OY*

Technopolis Yliopistonrinne, Kalevantie 2, 33100 Tampere puh. 040 539 2290 Aila Kangas aila.kangas@amaron.fi www.amaron.fi

Taloushallintoliiton hyväksymiä ja valvomia tilitoimistoja Pirkanmaalla. * merkityt ovat auktorisoituja tilitoimistoja www.taloushallintoliitto.fi

TILKON OY*

Hämeenkatu 13 B a-rappu, 4. kerros 33100 Tampere puh. 010 320 9020 Ilse Alander www.tilkon.fi

TAMPEREEN

KAUPPA KAMARI Seuraava printtilehti ilmestyy 27.9.

Teemana koulutus

Muista myös Tampereen kauppakamarilehden, verkkolehden ja Kamarin uutiset -uutiskirjeen mainospaikat!

Ota yhteyttä mediamyyntiin, Saarsalo Oy: Timo Lepistö, 044 534 9878, timo.lepisto@tampereenkauppakamarilehti.fi Erika Iijanen, 044 246 4564 erika.iijanen@saarsalo.fi

effet.fi

ely-keskus.fi

glaston.net

ansiomerkit.fi

CARBON NEUTRAL KIILTO 2028

tesc.fi

TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 3

n

2023 31

Mielenrauhaa liiketoimintaan Mahdollistamme kasvun ja pienennämme riskejä olipa kyseessä rahoitus, uudet investoinnit tai vaikka kansainvälisen rahaliikenteen reaaliaikainen seuranta.

Mira Hietanen asiakkuuspäällikkö Maksuliike ja kassanhallinta Sami Pietilä Senior Sales Manager OP Markets

“Kyllä se helpottaa, kun vastassa on aito ihminen, tuttu tyyppi, joka tuntee yritystoimintamme ja jonka kanssa pystyn sparrailemaan ja läpikäymään eri vaihtoehtoja.”

Eero Ojanen Toimitusjohtaja Lehtovuori Oy

Antti Tuomi asiakkuusjohtaja

• Oma yhteyshenkilö, suora numero • Paikallinen toimija, nopea ja sujuva päätöksenteko • Koko verkoston osaaminen yhden soiton päässä