Tampereen kauppakamarilehti 1/2024

TAMPEREEN

KAUPPA KAMARI

NUMERO 1 HELMIKUU 2024

Ammatillisen koulutuksen rahoitustalkoot jatkuvat 10

I

XO Metal investoi ja kasvaa Parkanossa 20

I

POLKAISTAANPA ETEENPÄIN!

RUUT RONNI ON HAKEUTUNUT ROHKEASTI TEHTÄVIIN, JOISSA HÄN PÄÄSEE TEKEMÄÄN TÄRKEITÄ PÄÄTÖKSIÄ I 12

TECHNOPOLIKSEN ASIANTUNTEVA SUUNNITTELUPALVELU APUNASI

UUSI, TOIMIVA TOIMISTO? Vastaako nykyinen toimistonne hybridiajan tarpeisiin?

Työntekemisen tapojen kehittyessä myös työympäristön on muututtava. Technopoliksen suunnittelutiimi huolehtii, että toimistonne vastaa tarpeitanne. Suunnittelussamme otamme asiakaslähtöisesti huomioon mm. tarvittavat tilat hybridikokouksille, yhdessäololle sekä hiljaiselle työskentelylle.

TECHNOPOLIS TAMPERE • Technopolis Asemakeskus tarjoaa modernit toimitilat aivan kaupungin keskustassa.

• Technopolis Hermia on täyden palvelun kampus, joka tarjoaa muunneltavat toimitilat kaikenkokoisille yrityksille. Hermiaan on helppo saapua niin autolla kuin julkisilla!

• Technopolis Yliopistonrinne hurmaa joustavilla toimitiloilla ja monipuolisilla palveluilla Nokian Arenan vieressä.

Ota yhteyttä:

Juuri oikeiden alueiden yhdistelmällä mahdollistetaan toimitila, joka houkuttelee työntekijät tulemaan toimistolle ja vaikuttaa tehokkuuteen sekä tukee yrityskulttuuria. Lisäksi kampusten monipuoliset palvelut turvaavat yritysten ja työntekijöiden arjen sujumista.

technopolisglobal.com

BIRGIT MUSTALAHTI p. +358 46 870 0185 birgit.mustalahti@technopolis.fi RIITTA MUSTALAHTI p. +358 50 564 6448 riitta.mustalahti@technopolis.fi

PÄÄKIRJOITUS

Tiekartta, työryhmä ja todellisuus AJANKOHTAISTEN kirjoitusten kirjoittaminen on nykyään helppoa. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita riittää runsaudenpulaksi asti.

Vastuulliset mediat hierovat naamaamme jatkuvasti poikkeavaa, epänormaalia ja ennätyksellistä höystettynä mielikuvituksellisilla uusiosanoilla. Kilpailu median ilma­tilassa on kovaa, ja vain räväkin revitys saa turtuneet ihmiset klikkaamaan taas uuden katastrofin auki matkapuhelimensa näytölle.

Moni asia maailmassa on muuttunut pitkän, vakaan kauden jälkeen, eikä kaikkia meneillään olevan geopoliittisen järjestyksen muutoksia ole vielä nähty. ­Yllättävän suuri joukko suhdanteista riippumatonta kuukausipalkkaa nauttivista toimihenkilöistä roikkuu edelleen päättäväisesti ideologisissa utopioissaan, vaikka ruoka- ja energiainfrastruktuuri huoltoepävarmuuksineen murenee alta. Teknistaloudellisen realiteetin voi unohtaa täysin tiekartassa, ohittaa sujuvasti työryhmissä, mutta todellisuuden puraistessa ollaan taas perusasioiden äärellä.

Pirkanmaalla kehitys on ollut Suomen kärkeä vertailtaessa muun muassa alueellisia kasvu- ja kiinnostavuustilastoja. Voimme olla tekemästämme työstä syystäkin ylpeitä, etenkin kun muistamme hyvin ajan, jolloin olimme talousalueena melkoisissa haasteissa. Rohkea ja eteenpäin katsova investointiohjelma on ollut, ja on myös jatkossa, ainoa tie kestävään talouskasvuun. Mikäli talousalueen investoinnit eivät korvaa vähintään käyttöomaisuuden kulumista, pidemmässä tarkastelussa päädytään aina kurjistumisen tielle.

Hyvästä kehityksestä huolimatta emme ole Pirkanmaallakaan täysin im­muu­ neja maailman muutoksille. Asiakkaamme ovat suurelta osin maailmalla, ja heidän elonkiertonsa määrittää myös meidän polkuamme. Inflaatio on maltillistumassa, mutta elintasoomme on jäänyt pitkään arpeutuva lovi, eikä keskuspankin korkopolitiikka suinkaan edistä markkinan toipumista aivan lähitulevaisuudessa.

Uudistuminen ja jatkuva parantaminen ovat prosesseja, joiden ylläpitäminen on aina tärkeää, mutta erityisen merkityksellistä niistä huolehtiminen on aikoina, jolloin epävarmuus on keskimääräistä suurempaa ja näkymä eteenpäin sumea. Meillä alueellisena elinkeinoelämän edellytysten kehittäjänä on tärkeä hetki katsoa tulevaisuuteen rohkeasti. Päätökset, joita nyt teemme, vaikuttavat ratkaisevasti ­siihen, säilytämmekö tulevaisuudessa maakuntana sijoituksemme Suomen talousalueiden kärkisijoilla.

Omasta ja Tampereen kauppakamarin hallituksen puolesta kiitän kaikkia kauppakamarin toiminnassa ja vaikuttamistyössä mukana olleita sekä koko laajaa elin­ keinoelämän toimintaedellytysten kehittämiseen osallistunutta sidosryhmä- ja ­yhteistyöverkostoa onnistuneesta päättyneestä vuodesta. Toivotan lumirikasta talvenjatkoa kaikille.

54. vuosikerta ISSN 0782-3541 (painettu), ISSN 1458-4417 (verkkolehti) Julkaisija ja kustantaja Tampereen kauppakamari Technopolis Yliopistonrinne II, Kalevantie 2, 33100 Tampere puhelin (03) 230 0555 www.tampereenkauppakamari.fi Päätoimittaja Antti Eskelinen, Tampereen kauppakamari

Toimitussihteeri Päivi Eskelinen, puhelin 040 189 6569, paivi.eskelinen@tampereenkauppakamari.fi Ilmoitusmyynti Saarsalo Oy, Erika Iijanen, puhelin 044 246 4564, erika.iijanen@saarsalo.fi Ulkoasu ja ilmoitusaineistot Tiina Lautamäki, aineisto@tampereenkauppakamarilehti.fi Painopaikka PunaMusta Tampere Oy Painos 11 000 kpl

JUHANI LEHTI hallituksen puheenjohtaja Tampereen kauppakamari

Rohkea ja eteenpäin katsova investointiohjelma on ainoa tie kestävään talouskasvuun.

Jakelu Lehti postitetaan Tampereen kauppakamarin jäsenille ja sidosryhmille sekä jaetaan kattavasti yrityksiin Pirkanmaallla Lehden osoiteasiat reetta.heinonkoski@tampereenkauppakamari.fi Kannen kuva Olli-Pekka Latvala Seuraava lehti ilmestyy 13.3.2024 www.tampereenkauppakamarilehti.fi

TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 1

n

2024 3

MATTI APUNEN

Sailaksen haamu PETTERI Orpon hallitus ilmoitti ohjelmassaan tasapainottavansa julkista taloutta neljän miljardin säästöillä, ja sittemmin leikkauspaineet ovat pikemminkin kasvaneet kuin lientyneet.

Leikkausten lähtökohdista on kuitenkin äärimmäisen vaikea löytää yhteistä pohjaa. Julkisessa keskustelussa meteli on valtava, ja yhdet faktat kumotaan heti ­toisilla. Poliitikot katsovat anovasti taloustieteilijöihin, jotka puolestaan sanovat, että kyseessä on poliittinen päätös, ja siirtävät pallon takaisin ministeriöihin ja eduskuntaan.

Siis: Kuka tekisi aloitteen, jota ei huudettaisi kumoon lähimmän tunnin aikana?

1990-luvun laman keskellä sen teki budjettipäällikkö Raimo Sailas. Hän laati kuuluisan listansa, jossa vuosien 1994-95 budjeteista leikattiin yhteensä noin 35 miljardia markkaa. Summa oli hurja, nykyrahaksi muutettuna lähes kymmenen miljardia euroa, ja Sailaksesta tuli puolimyyttinen hahmo.

Vuonna 2012 istuin Sailaksen työhuoneessa Senaatintorin laidalla. Puhuimme valtiontalouden tasapainosta ja rapistuvasta kansalaisyhteiskunnasta. Hän oli juuri kirjoittanut Kanava-lehteen tiukan artikkelin kansallisista terveyseroista ja yksilön vastuusta.

Miksi kohdennettu leikkaaminen tuntuu olevan poliittisesti mahdoton tehtävä?

4 TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 1 n 2024

Kysyin Sailakselta priorisoinneista ja siitä, miksi kohdennettu leikkaaminen tuntuu olevan poliittisesti mahdoton tehtävä. Toisin sanoen miksi aina päädytään juustohöyläykseen, silpaisuun sieltä ja täältä.

Sailas hymähti ja sanoi, että perimmiltään julkiset kulusäästöt kaatuvat aina samaan asiaan. ”Jos ajatellaan erilaisia etuuksia, niin usein ne kohdistuvat suhteellisen pieneen ryhmään. Tälle ryhmälle on taloudellisesti tärkeää, tuleeko etuus vai ei. Maksajat ovat veronmaksajia, siis valtavasti suurempi joukko.” ”Ketään veronmaksajaa ei saa etuuden poistamisen taakse sanomalla, että sinun verosi vähän kevenee, koska tämä keventyminen on kaikille jaettuna niin olemattoman pientä. Leikkaukset kiinnostavat aina paljon enemmän edunsaajien joukkoa kuin maksajien joukkoa,” Sailas sanoi.

Vaikutusta vahvistaa omalla toiminnallaan media, joka mielellään esittelee kohteeksi joutuvan edunsaajan kipua tunnevaltaisissa kertomuksissa. Veronmaksaja myötäelää tuskan, ja etuus jää voimaan.

Sailaksen ajatus jäi lähtemättömästi mieleeni. Se on hieno tiivistys julkisen talouden paradoksista. Olen sittemmin kutsunut sitä Sailaksen maksiimiksi – kunnianosoituksena tiukalle virkamiehelle.

Sailaksen listalla oli yhteensä 56 säästöehdotusta, joista kaikki eivät kuitenkaan menneet lävitse. Esimerkiksi korkeakoulujen lukukausimaksut olivat silloiselle hallitukselle liian kova pala.

Ekonomistit ovat sittemmin todistaneet, miten lukukausimaksujen puute on pitkällä jänteellä tulonsiirto hyväosaisille tai miten esimerkiksi kotitalousvähennys ei toimi toivotulla tavalla. Minulla on silti vahva kutina, että vähennys pysyy eikä lukukausimaksuja tule.

Kotitalousvähennys on nimittäin meidän perheelle oikein mukava – tai tarkemmin ajatellen täysin korvaamaton – etuus. Ja jos joku vänkää vastaan, tekoäly kirjoittaa näkemykselleni napakat perustelut viidessä sekunnissa.

TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 1

n

2024 5

Tunnustusta TAKKin valimokoulutukselle n Valimoteollisuus ry on palkinnut Tampereen Aikuiskoulutuskeskus TAKKin valimokoulutuksen säilyttämisestä ja pitää sitä Suomen huoltovarmuutta tukevana vastuullisuustekona. TAKK on järjestänyt valimoalan täydennys- ja kurssimuotoista koulutusta vuodesta 2020 lähtien ainoana oppilaitoksena Suomessa.

Kun Valimoinstituutti lopetettiin, TAKK perusti opetusvalimon Nirvan kampukselle vuonna 2020. Seuraavana vuonna perustettiin Valimoalan osaamiskeskus. TAKKilla on nykyään noin 30 alan kouluttajaa ja luennoijaa, ja valuatlas.fi-nettiportaalista on kehitetty alan kattava tietopankki.

Valimotekniikka luetaan kriittiseksi osaamiseksi Suomessa. Osaamisen säilyminen on huoltovarmuuskysymys, koska valimot valmistavat esimerkiksi kranaatin kuoria. Valimotekniikan kehittämisessä seurataan myös nykyaikaa: TAKK on kehittänyt laskurin, jolla voidaan laskea ja osoittaa valutuotteen hiilijalanjälki.

Tasavallan presidentin investoijapalkinto Agco-konsernille n Nokialla toimivan Agco Power Oy:n emoyhtiö Agco-konserni oli yksi tasavallan presidentin vuoden 2023 kansainvälistymispalkintojen saajista. Agco palkittiin pitkäaikaisen kansainvälisen investoijan kategoriassa. Agco Power Oy:n liikevaihdosta pääosa syntyy moottoreiden ja voiman­siirtokomponenttien myynnistä. ­Investoinnit Suomeen ovat jatkuneet myös 2020-luvulla. Nokialla on keskitytty erityisesti tuotekehitykseen ja valmistukseen. Yritys työllistää 950 työntekijää. ­Suomessa konserniin kuuluu myös Jyväskylässä toimiva Valtra Oy.

Vaikuttamissuunnitelma 2024 on julkaistu Tampereen kauppakamarin keskeiset edunvalvonnan tavoitteet, kohteet ja toimet kokoava Vaikuttamissuunnitelma 2024 julkaistiin 2. helmikuuta.

Suunnitelma laaditaan yhteistyössä luottamushenkilöiden ja jäsenyritysten kanssa.

Tutustu tampere.chamber.fi

6 TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 1 n 2024

Tammikuussa pidettävä Pj-gaala on yksi kauppakamarin tapahtumavuoden kohokohdista. Tälläkin kertaa siihen osallistui yli 200 toimintaan aktiivisesti osallistuvaa kamarilaista.

Kansainvälisyys ja rohkea asenne Pj-gaalassa palkittuja TAMPEREEN kauppakamari palkitsi Puheenjohtajagaalassa Vuoden 2023 yritysjohtajana Lojer Oy:n toimitusjohtajan, yrittäjä Ville Laineen ja Vuoden elinkeinovaikuttajana Nokia Arenan.

Ville Laineen johdolla pumppuja valmistaneesta Vammalan Konepajasta on kehittynyt Pohjoismaiden johtava sairaalakalusteiden valmistaja ja kansainvälinen kasvuyritys.

– Olemme pyrkineet kasvattamaan Lojeria terveysteknologian markkinaa nopeammin. Tavoitteemme on ollut 6–8 prosentin kasvu vuodessa. Tahti on kuitenkin kiihtynyt. Yhtiöltä kesti sata vuotta tavoit-

Yhteiskuvassa palkitun Ville Laineen kanssa työministeri Arto Satonen ja Tampereen kauppa­ kamarin puheenjohtajana 2018–2021 toiminut Minna Metsälä.

taa liikevaihdossaan 30 miljoonaa, mutta seuraavat 30 miljoonaa saavutimme viidessä vuodessa, Laine kertoi.

Kasvussa ja kansainvälistymisessä Ville Laine painotti riskinottokykyä ja jalkatyötä. Omina vahvuuksinaan hän pitää strategista ajattelukykyä ja hyvää liiketoimintaosaamista.

Vuoden 2023 elinkeinovaikuttaja -palkinnon perusteluissa kauppakamari painotti Nokia Arenan merkittävää panosta aluetaloudelle ja tamperelaisen elämystalouden tarjonnalle. Kahdessa vuodessa areenassa on järjestetty yli 300 tapahtumaa, joissa on vieraillut 2,5 miljoonaa kävijää.

TALOUDESSA TAPAHTUU

yhdistävät

Ville Lainetta (vas.) ja Marko Hurmeen johtamaa areenayhtiötä yhdistää rohkea kansainvälisyys. – Kasvun ja kansainvälistymisen tärkein edellytys on halu mennä maailmalle, Laine tiivisti.

– Jääkiekon MM-kisojen kaltainen kansainvälinen, pitkäaikainen suurtapahtuma tuo alueelle useiden kymmenien miljoonien eurojen tuoton. Yksittäisen suurtapahtuman arvioidaan jättävän alueelle 1–3 miljoonaa euroa, areenayhtiön toimitusjohtaja Marko Hurme summasi.

Jotta elämystalous vahvistuisi Tampereen kaupunkiseudulla, Hurme alleviivasi toimijoiden yhteistyötä, alan yrittäjyyttä ja koulutusta sekä tapahtuma-alustojen jatkuvaa kehittämistä järjestäjien tarpeiden mukaisesti.

Kiitoksena merkittävästä luottamushenkilöurasta kunniakirjan saivat Leena Sulonen (alarivissä vas.), Kristiina Michelsson, Helena Karppelin, Vesa Häkli ja Jukka Heikkilä, Ismo Paananen (takarivissä vas.), Erkki Kuivajärvi, Minna Metsälä, Jukka Reilin, Sauli Brander, Ari Lamberg ja Max Gylling.

Valkeakosken kauppakamariosastoa edustivat Juha Luomala (vas.) ja Erkki Kuivajärvi.

TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 1

n

2024 7

Yritysten tunnelmat edelleen heikot, mutta pohjakosketus lienee nähty YRITYSTEN näkemykset suhdannekehityksestä ovat edelleen synkät, selviää vuoden 2024 ensimmäisestä kauppakamarien talouskyselystä. Arviot eivät ole kuitenkaan heikentyneet lisää vaan hieman elpyneet verrattuna edelliseen kyselyyn, joka tehtiin viime lokakuussa.

Talouskysely tehtiin 10.–12. tammikuuta, ja siihen vastasi 1582 kauppakamarien jäsenyritystä eri puolilta Suomea. Kyselyyn vastasi 177 Tampereen kauppakamarin jäsenyritystä.

Kasvun eväät ovat toistaiseksi hennot.

Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvistin mukaan tuloksia voi kuitenkin tulkita niin, että suhdannesyklin pohjakosketus koettiin viime vuoden loppupuolella.

– Nyt ollaan pikkuhiljaa etenemässä parempaan suuntaan. Erityisesti odotukset tilauskantojen kehityksestä ovat parantuneet.

Myös työllisyysodotukset olivat yllättäen kohentuneet, vaikka työllisyys usein reagoi suhdannekäänteisiin pitkällä viiveellä, Appelqvist sanoo.

Arviot ovat kohentuneet lokakuusta vain vähän. Kaikista vastaajista lähes puolet, 47,5 prosenttia, luonnehti oman toimialansa tunnelmia pessimistiseksi tai erittäin pessimistiseksi. Optimistisena suhdannetunnelmaa piti 16,2 prosenttia yrityksistä.

Pirkanmaalaisten yritysten viesti on samanlainen. 49,7 prosenttia vastanneista arvioi toimialansa tunnelmia pessimistiseksi tai erittäin pessimistiseksi. Optimismiin aihetta näki 17,5 prosenttia vastanneista.

Synkimmät tunnelmat ovat edelleen rakentamisessa, mutta äärisynkkä tunnelma oli lievittynyt hieman.

– Suunta on siis hyvä, mutta nousutahti on toistaiseksi verkkainen, Appelqvist sanoo.

Liikevaihdon kehityksen näkymät kituliaita Liikevaihdon kehityksessä näkymät ovat yhä kituliaita. Vastaajayrityksistä noin 26 prosenttia arvioi liikevaihtonsa kasvavan kuuden seuraavan kuukauden aikana. Osuus on noussut vain vähän verrattuna lokakuuhun, jolloin kasvua odotti 24,4 prosenttia vastaajista. Liikevaihdon supistumiseen uskovien osuus oli tammikuussa 29 prosenttia. Enemmistö vastaajista uskoi liikevaihtonsa pysyvän ennallaan.

Pirkanmaalla liikevaihdon supistumiseen uskoi 27,7 prosenttia vastanneista. Kasvuun uskoo 32,8 prosenttia.

Yllättävää Appelqvistin mielestä oli, että työllisyysodotukset olivat parantuneet. Yli 82 prosenttia vastaajista ennakoi henkilöstömääränsä pysyvän vähintään ennallaan seuraavan kuuden kuukauden jaksolla, ja kasvuun uskoi 20,6 prosenttia. Henkilöstömääränsä supistumista ennakoi 17,8 prosenttia vastaajista. Vastaava osuus oli lokakuussa 22,0 prosenttia.

Pirkanmaalla kasvua odottaa 27,3 prosenttia. 52,8 prosenttia odottaa henkilöstömääränsä pysyvän samana.

Saatavuusongelmat ovat hellittämässä Kuluvan vuoden vientiodotukset ovat kohtalaisen valoisat. Vientitoimintaa harjoittavissa yrityksissä on enemmän niitä, jotka uskovat

vientinsä kasvuun kuin niitä, jotka ennakoivat supistumista. Vastaajista 77,5 prosenttia odottaa vientinsä pysyvän tänä vuonna vähintään viime vuoden tasolla. Kasvuun uskoo reilu 28 prosenttia vastaajista ja supistumiseen 22,5 prosenttia.

– Alkuvuodesta vienti kärsii kauppakumppanien vaikeuksista, mutta kysyntätilanne paranee vuoden edetessä, kun rahapolitiikka löystyy ja investoinnit lähtevät paremmin liikkeelle, sanoo Appelqvist.

Odotukset kannattavuuden kehityksestä ovat kohentuneet selvästi, mutta edelleen on enemmän vastaajia, jotka uskovat kannattavuuden heikkenemiseen kuin niitä, jotka uskovat sen paranemiseen. Seuraavan kuuden kuukauden jaksolla kannattavuuden heikkenemistä odotti 36 prosenttia vastaajista, kun lokakuussa heikkenemistä ennakoi vielä 41,4 prosenttia vastaajista. Kannattavuuden paranemista ennakoi nyt 24,4 prosenttia vastaajista.

– Vaikka tilannetta ei voi luonnehtia loistavaksi, on muutos silti selvä. Kannattavuusnäkymiä piristää kustannuspaineiden ja tavaratoimituksiin liittyvien saatavuusongelmien hellittäminen. Tilanteen normalisoituminen edellyttäisi silti myös kysynnän elpymistä, Jukka Appelqvist sanoo. n Kauppakamarien talouskysely tehtiin 10.–12.1.2024, ja siihen vastasi 1582 yritystä eri toimialoilta eri puolilta Suomea.

Kyselyn aineisto on kerätty sähköpostitse kauppakamarien jäsenyrityksiltä.

Kyselyyn on ­voinut vastata yhden kerran jäsenyritystä kohden.

Kasvun eväät ovat toistaiseksi hennot.

Nyt ollaan pikkuhiljaa etenemässä parempaan suuntaan. Erityisesti odotukset tilauskantojen kehityksestä ovat parantuneet.

Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist

8 TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 1 n 2024

Tervetuloa Virroille, kuntakummitoiminta, iloitsevat kunnan yritys- ja markkinointikoordinaattori Marit Toroskainen (vas.) ja elinvoimapäällikkö Tiina Perämäki.

Sari Neva-aho on itsekin yrityskummi sekä yrittäjä ja tehnyt pitkän uran mediamyynnissä ja myynnin konsultoinnissa.

Hän veti myös Yrityskummien edellistä, yksinyrittäjille suunnattua Kasvun eväät -hanketta.

Kuntakummiverkosto levitetään maakunnan joka kolkkaan Yrityskummien palvelutarjonta kasvaa lähiaikoina Pirkanmaalla. Viime syksynä aloitettu Kuntakummihanke on edennyt pilottikuntien valintaan ja palveluvalikoiman määrittelyyn nimetyissä kunnissa.

– YRITYSKUMMIT on toiminut koko maakunnan leveydeltä jo aiemminkin, mutta menossa on nyt järjestelmällinen jalkautuminen ja vakiintuneen toimintamallin luominen kaikkiin kuntiin, kuvaa hankkeen projektipäällikkö Sari Neva-aho.

Neva-aho kontaktoi viime syksynä Pirkanmaan kunnat, vieraili niistä useimmissa ja selvitti kuntien ja Pirkanmaan Yrittäjien paikallisyhdistysten kanssa, minkälaisille yrityspalveluille olisi erityisesti kysyntää.

– Kuntien palvelut vaihtelevat, joten mallinsimme ensin jokaisen kunnan tarjonnan ja etsimme mallinnoksista mahdollisia palvelukapeikkoja. Tarpeiden lisäksi kokosimme toiveita.

Kysyntää kunnissa on säännöllisille neuvontapäivystyksille sekä yksilö- ja ryhmämentoroinneille. Yksittäisistä aiheista esiin nousivat ennakointiosaaminen ja omistajanvaihdokset sekä talouslukujen ymmärtäminen.

– Ennakoinnin ja varhaisen valmistautumisen tärkeyttä ei voi korostaa liikaa, olipa kyse sukupolven vaihdoksesta, yrityksen myynnistä tai yritystoiminnan lopettamisesta. Samoin rahoitus ja rahoitushaut herättävät kysymyksiä. Varsinkin rahoitushaun jälkeiseen raportointiin tarvittaisiin tukea.

Selvitystyö paljasti, että maa- ja metsätalousyrittäjät ovat ryhmä, jota ei mentoroi oikeastaan kukaan.

– Monessa kunnassa se on kuitenkin liikevaihdoltaan kasvava yrittäjäryhmä.

Hankkeen piloteiksi on valittu Akaa, Tampere ja Ylöjärvi. Lisäksi koottiin kaksi pilottiryhmää: Ikaalinen, Hämeenkyrö ja Parkano-Kihniö sekä toisena ryhmänä Mänttä-Vilppula, Virrat ja Ruovesi. Halukkaita oli paljon, ja mukaan otettiin yrityspalveluiltaan mahdollisimman erilaisia kuntia.

Yhteistyötä tehdään sen lisäksi muidenkin kuntien kanssa samaan aikaan.

– Testaamme kuntakummitoimintaa laajalti ensin Pirkanmaalla, minkä jälkeen toimintakonsepti on tarkoitus levittää koko Suomeen. Sen tähden pilottikuntien on hyvä olla erilaisia.

Kuntakummihaku on aloitettu Seuraavaksi pilottikuntiin ja -kuntaryhmiin etsitään yrityskummeja.

– Yrityskummilta toivotaan hyvää työelämän tuntemusta ja kokemusta elinkeinoelämän johtotehtävistä. Moni kummi on itsekin taustaltaan yrittäjä, mutta oma yrittä-

jäura ei ole pakollinen. Halu auttaa on perusarvo.

– Yrityskummilla on hyvä olla paikallistuntemusta ja kokemusta alueesta, jonka kuntakummiksi ryhtyy. Hänen on sitouduttava antamaan aikaansa sovitulla tavalla.

Nyt kun pilottikunnat on valittu, kuntien yrittäjillä on tuhannen taalan paikka tuoda esille mentorointitarpeitaan, sillä ne luonnollisesti painavat kummien valinnassa. Neva-aho kertoo, että maatilamatkailuyritykset ovat jo ilmaisseet halunsa saada apua markkinointiin.

Hanke sisältää myös kummien koulutusta. Tampereen Aikuiskoulutuskeskus TAKKin yritysneuvonnan osaajan koulutukseen liitetään kuntayhteistyön teema, joka alkaa ensi syksynä.

Sari Neva-aho luottaa siihen, että hankkeessa kyetään rakentamaan kaikille osapuolille hyödyllinen toimintamalli.

– Kaikki voittavat kuntakummitoiminnassa. Kuntien elinkeinotoimen palvelut vahvistuvat, ja yrittäjät saavat tukea ja rohkaisua. Yrityskummit voivat jatkaa entistä järjestäytyneempinä toimintaansa. n Yrityskummit.net

TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 1

n

2024 9

Ammatillisen jatkuvat Pirka Ammatillisen koulutuksen kimurantti rahoitustilanne Pirkanmaalla ei ota oietakseen.

Maakunnan kouluttajat ovat jo vuosia rahoittaneet koulutusta osittain itse. Käytännössä Pirkanmaalla pyöritetään volyymiltaan keskikokoista oppilaitosta talkoovoimin.

V

Teksti Päivi Eskelinen • Kuva Mikko Ovaska

altion nykyinen koulutuksen rahanjakomalli ei ole seurannut moneen vuoteen muutoksia, joita syntyy Pirkanmaan vetovoimasta ja yritysten kasvaneista ja vaihtuvista osaa-

mistarpeista.

– Kyseessä on pidempi trendi, sillä koulutuksen valtionosuusrahoitus on laahannut suhteessa kysynnän kasvuun aikakin 3–4 viime vuotta, kertoo Tampereen seudun ammattiopisto Tredun johtaja Kirsi Viskari.

– Työelämän tarpeet muuttuvat yritysten investoidessa Pirkanmaalle. On syntynyt uusia toimintoja, ja työpaikkoja on tullut lisää.

Lisäksi väestö on kasvanut varsinkin Tampereen seudulla ennakoitua enemmän, ja iso osa kasvusta tulee kansainvälisestä maahanmuutosta. Tulijoiden osaamista on täydennettävä ja kohdennettava suomalaisen työelämän tarpeisiin.

Maakunnan koulutuksen järjestäjät ovat reagoineet tilanteeseen kouluttamalla tekijöi-

– Ammatillisen koulutuksen valtionosuusrahoitus on laahannut jäljessä ainakin 3–4 viime vuotta.

10 TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 1 n 2024

Käyrät kertovat totuuden.

Valtion nykyinen ammatillisen koulutuksen rahanjakomalli ei ole seurannut enää moneen vuoteen muutoksia, joita syntyy Pirkanmaan vetovoimasta ja yritysten kasvavista osaamistarpeista.

KOULUTUS

koulutuksen rahoitustalkoot nmaalla tä työelämään omalla kustannuksellaan. Talkoovoimin toteutetut opiskelijavuodet ovat lisääntyneet jatkuvasti, ja viime vuonna talkootyössä tehtiin ennätys, 1133 opiskelijavuotta. Tämä vastaa volyymiltaan keskikokoista oppilaitosta. Rahassa mitattuna kouluttajat antoivat omasta pussistaan lähes 10 miljoonaa euroa.

Tilanne ei ole samanlainen kaikkialla Suomessa. Ammatillisen koulutuksen rahoitus on pysynyt viime vuodet ennallaan monessa muuttotappiomaakunnassa. Koulutuksen rahoituksella tehdään aluepolitiikkaa.

– Rahanjakomalli on kankea, eikä se vastaa Suomessa meneillään olevaan muutokseen. Ihmiset vaihtavat asuinpaikkaa sen mukaan, missä heille on tarjolla työtä ja itselleen sopivia sosiaalisia ja kulttuurisia verkostoja. Tätä ei koulutuksen resurssien suuntaamisessa oteta tarpeeksi huomioon.

Maksu oppivelvollisuuden jatkamisesta erääntyi nyt Vuoden 2024 rahanjaossa opetus- ja kulttuuriministeriö OKM teki kaksi isoa muutosta edellisvuosiin nähden. Ensinnäkin suurin osa rahoituksesta jaettiin kerralla, kun aikaisemmin OKM on säästänyt syksyyn lisäsuoritehaun, jossa kouluttajat ovat voineet hakea rahaa kustannusten ylityksiin.

– Toinen muutos oli, että rahoitusta kohdennettiin kokonaiskehyksen sisällä erityisammattioppilaitoksille.

Kirsi Viskari painottaa, että rahanjaon suuntaaminen tehtiin perustellusti ja siitä on aikanaan hyötyä koko ammatilliselle koulutukselle. Silti se kirpaisee. Taustalla on edellisen hallituksen päätös oppivelvollisuuden jatkamisesta 18 ikävuoteen. Koulutukseen osallistuu nykyisin erityistä merkittävästi

enemmän tukea vaativia opiskelijoita, jotka ennen ohjautuivat erilaisiin yhteiskunnan tukipalveluihin täytettyään 16 vuotta.

Edellinen hallitus ei osoittanut oppivelvollisuuden laajentamisesta syntyneille tarpeille tarpeeksi resursseja. Rahoitus, joka edellisen hallituksen aikana suunnattiin uudistukseen, riitti Viskarin mukaan lähinnä läppäreihin, koulumatkakustannuksiin ja kouluruokailuun. Opetuksen resurssiin ja erityistä tukea tarvitseville nuorille ei osoitettu rahoitusta. Tilannetta korjataan nyt jälkikäteen.

– Isot uudistukset ovat monesti sellaisia, että arviota kokonaisvaikutuksista on hankala tehdä riittävällä tarkkuudella, Viskari sanoo.

Lisärahaa ei tullut nytkään, vaan asia ratkaistiin rahoituskehyksen sisällä erityisammattioppilaitosten hyväksi.

– Meidän on jälleen mietittävä, miten pyöritämme toimintaamme ja ylläpidämme koulutuksen volyymia entistä pienemmällä rahalla. Vähennys ei suoraan uhkaa toimintaamme, mutta ei se kyllä tuekaan pyrkimyksiämme nykyisessä väestönkasvussa.

– On silti muistettava asian valoisa puoli. Kun erityisammattioppilaitospaikkoja saadaan lisää opetuksen resurssit ohjautuvat entistä paremmin opiskelijoiden hyödyksi.

Rahoituksen ohjausmalliin esitetään muutosta Kentällä kuplii parhaillaan keskustelu OKM:n suunnitelmista kehittää ammatillisen koulutuksen ohjausta. Suomessa on 136 koulutuksen järjestäjää, joista 50 suurinta kouluttavat 90 prosenttia kaikista opiskelijoista ja 50 pienintä 1,5 prosenttia. Joukossa on todella pieniä kouluttajia, joilla on

Ammatillisen koulutuksen opiskelijavuodet ja väestönkehitys Pirkanmaalla 18 500 18 000 17 500 17 000 16 500 16 000 15 500 15 000 14 500

540 000 535 000 530 000 525 000 520 000 515 000 2019

2020 Rahoitus

2021 Toteuma

2022

2023 Väestö

510 000

luonnollisesti oma hallintonsa ja prosessinsa koulutuksen tuottamista varten.

– Vertailun vuoksi on hyvä tietää, kuinka OKM menettelee korkeakoulujen kanssa.

Jokaisen kanssa käydään yksilölliset rahoitusneuvottelut ja sopimus rahoituksesta tehdään usealle vuodelle. Tämä antaa korkeakouluille suunnittelu- ja työrauhaa ja mahdollisuuden pitkäjänteiseen tekemiseen.

Ammatillisella puolella tähän ei kyetä koulutuksen järjestäjien suuren määrän ­takia.

– OKM on nyt ideoinut mallia, jossa osa koulutuksen järjestäjistä otettaisiin mukaan neuvottelumenettelyyn, jossa niiden alueelliset vastuut ja vapaudet määriteltäisiin eri tavalla kuin nyt.

Esimerkiksi maakunnallisesti toimiva, iso kouluttaja voisi järjestää mitä tahansa koulutusta, mikäli sille on kysyntää.

– Kouluttajalla olisi kuitenkin velvollisuus kouluttaa työllistävään osaamistarpeeseen, joten malli sopisi hyvin työllisyyspalvelujen uudistuksen rinnalle. Lisäksi koulutuksen laadunvarmistukseen kehitettäisiin uusia malleja.

OKM:n ideoimassa mallissa erikoistuneet, esimerkiksi saamenkieliset oppilaitokset saisivat oman aseman.

Uutta mallia edistettäisiin kokeilulain avulla.

– Myös rahoituksen mallia esitetään uudistettavaksi niin, että se painottaisi enemmän tuloksellisuutta kuin volyymia. Tämäkin ajatus noudattelee korkeakoulujen rahoitusta ja painottaisi tutkintoja, suorituksia sekä työllistymistä, Viskari kertoo.

VAIKKA Pirkanmaa kasvaa kohisten ja yritykset investoivat ja tarvitsevat osaajia, maakunnan tilannetta ei tunnisteta valtakunnan tasolla. Pirkanmaalaiset ammatilliset kouluttajat pitävät siksi ääntä resurssien tarpeestaan. Vastuuministerin maakuntavierailua odotellessaan Kirsi Viskari, Tampereen Aikuiskoulutuskeskus TAKKin rehtori Teppo Tapani ja edunvalvontajohtaja Peer ­Haataja Tampereen kauppakamarista ovat keskustelleet muun muassa ministerin erityisavustajan kanssa.

– Meillä oli äskettäin Teams-tapaaminen hänen kanssaan. Avustaja ihaili kykyämme esiintyä päättäväisesti yhdessä. Meille pirkanmaalaisillehan se on täysin luontevaa, Kirsi Viskari naurahtaa.

TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 1

n

2024 11

Positiivisella energialla eteenpäin Kun kuvaaja ehdottaa Ruut Ronnille A-Insinöörien henkilöstö-Jopon ottamista mukaan kauppakamarilehden kansikuvaan, hän tarttuu empimättä pyöränsarviin.

– Olisihan minulla omakin pyörä ulkona, hän ehdottaa mutkattomasti.

Pysymme silti sisätiloissa, vaikka kesät talvet töihin pyöräilevä Ronni olisi pukeutunut epäilemättä rivakasti asianmukaisiin varusteisiin.

Teksti Päivi Eskelinen • Kuvat Olli-Pekka Latvala

12 TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 1 n 2024

R

uut Ronnin reitti kiinteistö- ja rakennuttamisalan konsulttiyhtiö A-Insinööreihin ei ole se tavanomaisin. Hän on työskennellyt aikaisemmin arkkitehtiyrittäjänä ja arkkitehtitoimistoissa. A-Insinööreihin hän tuli vuonna 2018 ensin rakennuttajapäälliköksi ja siirtyi rakennuttamispalvelujen yksikönjohtajaksi kesällä 2021.

– Hakeuduin suunnittelupuolelta rakennuttamiseen, koska halusin osallistua tarveselvityksiin ja hankesuunnitteluun eli siihen rakentamisen vaiheeseen, jossa tehdään ratkaisevat päätökset ja lyödään lukkoon isoja linjoja. Rakennussuunnittelija-

PROFIILI

Ruut Ronni kävi viime vuonna Hyväksytty hallituksen jäsen HHH -kurssin ja suoritti sen päälle HHJ-tutkinnon.

Opintoihin kannustivat oma yrittäjäja yhdistystausta sekä A-Insinöörien yrittäjähenkinen kulttuuri. – Hankin HHJ:sta oppeja yksikön johtamista varten, ja toki myös hallituspaikat kiinnostavat tulevaisuudessa.

na minusta tuntui joskus siltä, että tulin mukaan vasta kun tärkeimmät määrittelyt oli tehty.

Hankkeisiin osallistuminen on tosin jäänyt viime aikoina vähemmälle, mikä vähän harmittaa. Nykyisin työ on lähinnä päivittäis- ja henkilöjohtamista, asiakkuustyötä ja asiakashankintaa.

– Käytän hankkeisiin noin kolmasosan työstäni, mutta sekin pala on tärkeä, sillä se pitää minut ammatillisesti ajan tasalla ja tukee työtäni esihenkilönä.

Yksi mieluisista Ronnille korvamerkityistä hankkeista on Tampereen yliopiston kampuskehitysstrategiaan perustuva toimitilaohjelma, jonka toteuttamista hän on

konsultoinut vuosia. Työssä arvioidaan yliopiston tilantarpeita ja -käyttöä kolmella kampuksella.

– On herkullista pohtia uusia työympäristöjä ja -tapoja. Ratkaisuja niihin mietitään paitsi rakennusteknisesti myös tieteen ja tutkimustiedon pohjalta.

Vastuu isosta yksiköstä Ruut Ronnin johtamassa A-Insinöörien rakennuttamispalvelujen Sisä-Suomen yksikössä työskentelee lähes 50 asiantuntijaa: projektipäällikköitä, valvojia ja suunnittelijoita. Yksiköllä on toimipaikat Tampereen lisäksi Vaasassa ja Kokkolassa.

– Työkannassamme on paljon julkista rakentamista, toimitiloja sekä teollisuuden ja kaupan kohteita, joten rakennusalan notkahdus ei ole näkynyt meillä vahvasti. Yksiköllä on lisäksi pitkiä puitesopimuksia, ja uusia kumppanuuksia on syntynyt maanpuolustusta ja uusiutuvan energian rakentamista koskevissa hankkeissa.

– On silti surkeaa lukea alan ahdingosta ja rakennusliikkeiden konkursseista. Kevät kertonee, milloin ala nousee kuopan pohjalta. Todennäköisesti käännettä odotetaan ensi syksyyn, ja sellaistakin on väläytetty, että ensimmäisenä nousisi Pirkanmaa.

A-Insinöörit on kasvanut yhdeksi Suomen suurimmista rakentamisen suunnittelu-

TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 1

n

2024 13

RUUT RONNI syntynyt 1980 Tampereella, lapsuudenkoti Vatialassa Kangasalla ”Olen juurtunut Pirkanmaalle, ja on ihanaa tuntea täältä paikkoja ja ihmisiä. Juurillani on minulle suuri arvo.”

1999 ylioppilas, Tampereen yhteiskoulun lukio TYK KOULUTUS 2006 arkkitehti, Tampereen teknillinen yliopisto TTY URA 2021– A-Insinöörit Rakennuttaminen Oy, yksikönjohtaja 2018–2021 A-Insinöörit Rakennuttaminen Oy, rakennuttajapäällikkö 2012–2018 Arkkitehtitoimisto Neva Oy, projektiarkkitehti 2017–2018 Suomen Arkkitehtiliitto SAFA, paikallisasiamies 2009 Arkkitehtitoimisto Lasse Kosunen Oy, projektiarkkitehti 2006–2009 Arkkitehtitoimisto Neva Oy, projektiarkkitehti 2002–2006 Arkkitehtitoimisto M. ja A. Holttinen, CAD-suunnittelija 2003–2018 useita opetustehtäviä TTY:n arkkitehtuurin osastolla, Tampereen ammattikorkeakoulussa ja Tampereen Steiner-koulussa 2006–2018 oma yritys Arkkitehtistudio Pinta LUOTTAMUSTEHTÄVÄT 2023– aluesuunnittelu- ja liikennevaliokunnan jäsen, Tampereen kauppakamari 2018–2020 hallituksen puheenjohtaja, Tampereen Arkkitehtuurikasvatus ry. Yksi lasten arkkitehtuurikoulu Tiilen perustajajäsenistä 2003–2019 useita luottamustehtäviä ja hallituksen jäsenyyksiä muun muassa SAFAssa ja sen paikallisosastossa TamSAFAssa PERHE Puoliso controllerina Sandvikilla työskentelevä Henry Viljanen, esikouluikäinen tytär ja yläkoulua käyvä poika. ”Lapsilla on ison ikäeron takia erityinen keskinäinen suhde.

Kesälomapurjehduksilla menee muutama päivä, minkä jälkeen he sopeutuvat toistensa seuraan, ja sitten on oikein hauskaa.”

KOTI ”Asumme Käpylässä satavuotiaassa hirsitalossa. Puutalossa asuminen on tavallaan elämäntapa ja elämän opettaja. Talo ei ole ikinä täysin valmis, keskeneräisyyttä on pakko sietää. Aina on menossa jokin remontti tai muutostyö, ja välillä pitää vetää henkeä.

Ensi kesänä rakennamme pihan entiseen talliin saunan.”

HARRASTUKSET Purjehdus ja liikunta. ”Olen purjehtinut lapsesta asti, kuten puolisonikin.

Nuorena kun muut hankkivat ensimmäisen auton, minä ostin purjeveneen. Minulla on vain yksi ehto veneelleni: sen on oltava kaunis.

Viime kesänä hankimme käpyläläisen porukan kanssa kimppaveneen, jolla purjehdimme Turun saaristossa. Se on hyvin varusteltu matkavene, jonka hanasta tulee lämmintä vettä nopeammin kuin kotona!”

ELÄMÄNOHJE ”Yritän ajatella positiivisen kautta. Eläköitynyt esimieheni Juhani Karhu sanoi aina, että ajatukset johdattavat tekoja.

Olen samaa mieltä. Lausahdus never complain, never explain on myös hyvä. Asioita ei pidä jäädä märehtimään.”

TAMPEREEN KAUNEIN TALO "Rakennuksissa huomioni kiinnittyy yleensä yksityiskohtiin, tutkin niitä mielelläni. Tampereen kaunein talo voisi olla Palanderin talo Keskustorilla.

Panin sen merkille jo lapsena, kun odottelin Kangasalan-bussia pysäkillä."

14 TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 1 n 2024

Tiedän, että kuntien rakennusvalvonnassa ja kaavoituksessa on osaajapulaa, joten miksi työtä ei jaettaisi yksityisten toimijoiden kanssa?”

ja konsulttitaloista, ja se täydentää jatkuvasti palvelujaan. Kasvustrategiansa mukaisesti se on ostanut muun muassa kolme arkkitehtitoimistoa pääkaupunkiseudulta kahden viime vuoden aikana ja tarjoaa nykyisin myös teollisuus- ja talotekniikan suunnittelua.

– Arkkitehti- ja insinöörisuunnittelun yhdistäminen on lupaava avaus. Asiakkaalle voi olla tärkeää saada kaikki rakentamisen palvelut yhdeltä luukulta. Yleensä on myös hyvä, että hankkeeseen osallistuu mahdollisimman monialainen asiantuntijoiden joukko, sillä asiat ovat monimutkaistuneet myös rakentamisessa.

Yksin ei ollut kiva yrittää Ruut Ronni valmistui arkkitehdiksi Tampereen teknillisestä yliopistosta. Yrittäjyys veti puoleensa, ja hän perusti pian oman arkkitehtistudion.

– Yritin saada mukaani muita arkkitehtejä, mutta opiskelukavereista ja sen ajan työtovereista ei löytynyt yrittämisestä kiinnostuneita. Yksinyrittäjänä suunnittelutyöt jäivät väkisinkin pieniksi, joten totesin, että suunnittelutoimistossa pääsisin mukaan itseäni kiinnostaviin töihin. Se oli hyvä päätös, vaikka nautinkin yrittäjyydestä. Se sopi siihen elämäntilanteeseen ja opetti myyntiä ja kaupallista ajattelua.

Arkkitehtitoimisto Nevassa Ruut Ronni voitti työryhmänsä kanssa Hyvän rakentamisen palkinnon onnistuneesta kerrostalon korotuksesta Kuninkaankatu 22:ssa Tampereella. Tällaisten hankkeiden suunnittelussa hän tunsi olevansa elementissään.

– Vanhan rakennuksen muutosten ja yleensä täydennysrakentamisen suunnittelu ei ole helppoa, mutta minä nautin kaupunkirakenteen tutkimisesta ja ratkaisujen etsimisestä.

Intohimo täydennysrakentamiseen ei laantunut Ronnin siirryttyä A-Insinööreihin. Yritys kehitti hänen aloitteestaan markkinoille lisärakentamisen kannattavuusselvityspalvelun, joka on suunnattu esimerkiksi täydennysrakentamista suunnitteleville taloyhtiöille.

– Suurin osa taloyhtiöiden hankkeista on saanut alkunsa rakennusliikkeen otettua yhteyttä. Kannustan silti taloyhtiöitä itse selvittämään täydennysrakentamisen mahdollisuuksia, sillä yleensä parhaan tuoton saa, kun on ottanut itse asian haltuunsa ja tietää, mistä neuvottelee.

Alli-valiokunnan ahkera jäsen Viime vuosi oli Ruut Ronnille ensimmäinen Tampereen kauppakamarin aluesuunnitteluja liikevaliokunnan eli allin jäsenenä. Uuden jäsenen aktiivisuus ei jäänyt valiokunnan muilta jäseniltä huomaamatta.

– Kyllä, olen ollut mukana ahkerasti, ja kun pääsen toimintaan entistä paremmin sisään, osaan toivottavasti kohta ottaa asioihin myös kantaa, hän nauraa.

Kauppakamarin edunvalvonta- ja vaikuttamistyö on ollut Ronnille uutta ja ehdottomasti kiinnostavaa. Hänen mielestään yksittäiset toimijat hyötyvät kauppakamarin vaikuttamisverkoston leveistä hartioista.

– Yksittäisenä toimijana palautteenanto voi olla hankalaa, mutta ryhmänä voimme esittää asioita alan kannanottoina. Uskon, että kauppakamarin asiantuntijaryhmiä myös kuunnellaan.

Alli-valiokunta on nostanut pöydälle jo vuosia sitten maankäytön suunnittelun, kaavoituksen ja rakennuslupien sujuvoittamisen Tampereella ja naapurikunnissa. Prosessien kesto ei ole edelleenkään merkittävästi lyhentynyt. Vuoropuhelua yritysten, kun­

VÄHÄLTÄ piti, ettei Ruut Ronnista tullut opettaja. Tämäkin vaihtoehto kävi mielessä, kun hän mietti uransa suuntaa ennen A-Insinöörejä.

– Olin joskus TTY:ssä arkkitehtiosastolla opintosuunnittelijana. Pedagogiikka tai sen yhdistäminen jollakin tavalla työtehtäviin kiinnosti sillä seurauksella, että suoritin opettajan pätevyyden antavat pedagogiset opinnot ja pohdin opetusalaa yhtenä vaihtoehtona.

– Jälkikäteen ajatellen on hyvä, että en siirtynyt opettajaksi, sillä sieltä olisi ehkä ollut hankalaa palata suunnittelutehtäviin. Pedagogisista opinnoista on silti ollut hyötyä esihenkilötehtävissä.

tien kaavoituksen ja rakentamisen luvituksen kesken pitää jatkaa.

– Lupahakemusten määrä väheni viime vuonna merkittävästi, joten jonoja voitaisiin purkaa vauhdilla. Nyt olisi suorastaan näytön paikka! Toivon todella, että tämä tilaisuus käytettäisiin hyödyksi.

– Tiedän, että kuntien rakennusvalvonnassa ja kaavoituksessa on myös osaajapulaa, joten miksi työtä ei jaettaisi yksityisten toimijoiden kanssa? Jonkin verran ulkopuolisia konsultteja on käytettykin ruuhkien purkamisessa.

Niin, siitä pyöräilystä…

Ronni asuu perheineen satavuotiaassa hirsitalossa Käpylässä ja polkee työmatkansa yleensä Ranta-Tampellan reittiä ja koskenrantaa pitkin. Hän ajattelee usein olevansa etuoikeutettu saadessaan taittaa matkaa Tampereen parhailla paikoilla.

– Tampereen koskimaisema on upea ja herkkä kokonaisuus, jota on varjeltava. En tosin näe riskiä sen tärveltymiselle, mutta Takon tehdas voi olla aikanaan kysymysmerkki, jos se paikoiltaan joskus lähtee.

– En osaa kuvitella Tamperetta myöskään ilman metsiä. Pääsen kotipihastani Kauppiin juoksemaan ja hiihtämään, ja arvostan, että se on oikea metsä, ei mikään puisto.

Tampereen korkeaa rakentamista ja viime vuosien suuria hankkeita Ronni katselee hyväksyvin silmin.

– Tampereella korkean rakentamisen paikka on radanvarressa, ja linjausta toteutetaan johdonmukaisesti. Tarvitaanko Tampereen kokoisessa kaupungissa sitten korkeaa rakentamista? Nähtävästi, mutta rakentamisen rajaaminen määrättyyn paikkaan on tarpeen.

– 10–15 vuotta sitten tuntui vähän jännältä, kun Tampereella pohdittiin esimerkiksi Rantaväylän tunnelin rakentamista. Silloin saattoi vähän huimata, mutta nyt kun katselee tunnelia, tornihotellia tai areenaa ja näkee, miten ne pärjäävät, eihän niitä voi kyseenalaistaa. Olemme olleet rohkeita ja saaneet aikaan positiivista kierrettä.

– Ehkä siksi tamperelaisten mieliala ei ole notkahtanut nykyisessäkään talouden laskusuhdanteessa.

TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 1

n

2024 15

MATTI MÖRTTINEN

Kirjoittaja on pirkkalalainen tietokirjailija ja toimittaja.

Yksi osa tuota rajua muutosta oli ollut suuryhtiö Tampellan ajautuminen ahdinkoon. Tampella ei ollut ainoastaan konepajojen ja kutomoiden konserni. Se oli tiettyinä aikoina puolustusteollisuuden tähtiyritys.

Kylmän sodan aikakaudella vain oli ollut viisaampaa vaieta Tampereella kehitettyjen tykkien ja kranaatinheittimien maailmanmaineesta kuin pitää siitä kovaa julkista meteliä. Täkäläinen ”ei tehdä tästä numeroa” -mentaliteetti oli silloin arvokas ominaisuus.

EU:ssa on nyt turvatalouden aika AIVAN lähiaikoina tulee kuluneeksi 30 vuotta siitä, kun Suomi teki sopimuksen liittymisestä Euroopan unioniin.

Lokakuussa 1994 sopimus sai selkeän enemmistön hyväksynnän historiallisessa kansanäänestyksessä.

Keskustelu EU-jäsenyydestä keskittyi silloin taloudellisiin ulottuvuuksiin. Sittemmin kuitenkin on todettu, ­että turvallisuuden hakeminen painoi eniten päätöksessä. Sitä vain ei haluttu sanoa ääneen edes vielä 1990-luvun puolivälissä, jolloin Neuvostoliitto oli valtiona siirtynyt historiaan.

Etenkin presidentti Mauno Koivisto halusi varautua myös ei-tulokseen EU-kansanäänestyksessä. Jos Suomi olisi avoimesti ilmaissut hakevansa jäsenyydestä kollektiivista turvaa, ja jäsenyys olisi sitten jäänyt toteutumatta, olisi maa myöntänyt maailmalle olevansa turvallisuusvajeessa – jopa itse aiheutetussa sellaisessa.

Nyt, vuonna 2024, Suomi on sekä EU:n että läntisen puolustusliiton Naton täysivaltainen jäsenvaltio. Nato on hallinnut keskustelua, ja siinä innostuksessa on tahtonut unohtua, että Euroopan unioni on myös yhä oleellinen osa turvallisuuspolitiikkamme perustaa.

Vielä tärkeämmäksi EU-ulottuvuus tulee, jos noin vuoden kuluttua Capitol-kukkulalla Washingtonissa vannoo presidentin virkavalan poliitikko, joka ei Natosta ­liiemmin piittaa ja joka haluaa etäännyttää Amerikkaa ­Euroopasta.

Pirkanmaalaisetkin olivat jo 30 vuotta sitten enemmän EU-mielisiä kuin -vastaisia, vaikka Suomen silloinen hallitus keplotteli Tampereen seutukunnan pois unionin niin sanottujen tavoite 2 -tukialueiden listalta, jonne se olisi ehdottomasti kuulunut teollisuuden rakennemuutoksessa kovia kokeneena alueena.

16 TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 1 n 2024

Talous ja turvallisuus kulkevat varsin usein käsi kädessä, pidimme siitä tai emme. EU:kin on rakennettu taloudellisen keskinäisriippuvuuden pohjalle rauhan takaamiseksi.

Ei ole järkeä sotia naapuria vastaan, jos strategiset taloudelliset voimavarat ovat pitkälti yhteiset.

Nykyinen EU on jo lisännyt merkittävästi yhteistyötä jäsenmaiden puolustustaloudessa. Sanomattakin on selvää, että erityisen sysäyksen on antanut Venäjän raakalaismainen hyökkäyssota Ukrainassa.

EU:n yhteinen turvallisuus edellyttää yhä lisää yhteisiä aseteollisia hankkeita, puolustusmateriaalien ostoja ja kehitystyötä.

Pirkanmaalla on edelleen vahvaa puolustusteollisuutta, joka työllistää noin 10 000 henkeä. Aseiden valmistukseen ei voi sivistysvaltion tai -maakunnan taloutta perustaa, mutta juuri nyt puolustusmateriaalien tuottaminen on tarpeellista yhteisten arvojemme puolustamiseksi.

Siksi puolustustalous on lähiaikojen tärkeimpiä EUedunvalvontakohteita pirkanmaalaisille. Myös menneiden vuosikymmenten menestystarinoita voisi hyvin hyödyntää, kun osaamistamme markkinoidaan.

Kannattaa muistaa, että siviilipuolellakin – kallionporausta myöten – on Tampereella saavutettu paljon innovaatioita, joiden taustalla on asekehitys.

Kannattaa muistaa, että siviilipuolellakin – kallionporausta myöten – on Tampereella saavutettu paljon innovaatioita, joiden taustalla on asekehitys.

Noora Mustajärvi (vas.) ja Mari Luodes aikovat seuraavaksi kehittää Luin Livingin hallitustyötä. Noora kävi Hyväksytty hallituksen jäsen HHJ -kurssin viime vuoden lopussa, ja Mari osallistuu kurssille tänä keväänä. – Teemme strategisia ja operatiivisia päätöksiä kaksin ja enemmän tai vähemmän juosten. Olisi mukavaa, jos tiimissäämme olisi meitä sparraava hallitusammattilainen, jolle raportoisimme ja jonka kanssa käsittelisimme yrityksen asioita säännöllisesti.

Luin Livingin yrittäjät asettivat itselleen kolme ehtoa:

keskity laatuun, erottaudu, ole vastuullinen Hyvät tuotteet syntyvät yleensä arjen tarpeista. Kun Luin Livingin yrittäjät Noora Mustajärvi ja Mari Luodes kyllästyivät laadukkaiden hiuspyyhkeiden puutteeseen, siitä se idea sitten lähti.

-I

Teksti Päivi Eskelinen • Kuvat Luin Living

hmettelimme, miksi markkinoilla ei ole kunnollisia hiuspyyhkeitä, vaikka kyse on tuotteesta, jota useimmat naiset käyttävät päivittäin. Päähän kietaistu möhkälemäinen kylpypyyhe ei ole lainkaan sama asia. Tilasimme verkkokaupoista hiusturbaaneja kokeeksi. Idea niissä oli hyvä, mutta kaikki muu olikin sitten pielessä, he kertovat.

Yleensä ensiksi petti materiaali, sitten kiinnitys. Pyyhkeet olivat… noh, arkisia.

Niissä ei ollut hemmottelun häivääkään.

Mustajärvi ja Luodes aloittivat materiaaleista ja tilasivat pyyhkeitä Harrodsin tavaratalosta Lontoosta.

– Olimme molemmat äitiyslomalla, ja siinä me sitten istuimme vauvoinemme olohuoneen lattialla, leikkelimme Harrodsilta tilattuja laatupyyhkeitä palasiksi ja tutkimme niiden materiaaleja ja tekotapo-

ja. Mietimme myös designia ja ompelimme mallikappaleita. Lähdettiin siitä, että tuotteen pitää olla paitsi laadukas, myös oikeasti kaunis ja ihana käyttää, he kertovat.

Materiaalien tutkinnan lisäksi perehdyttiin tekstiilimarkkinaan. Kaupallisesti ajattelevina naiset tulivat pian tulokseen, etteivät pelkät hiuspyyhkeet riitä.

– Sen sijaan että olisimme yhden tuotteen ihme, aloimme suunnitella ylellisten kylpytekstiilien tuoteperhettä.

TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 1

n

2024 17

Luin Living -tuotteiden taustalla on alusta asti ollut idea kylpylätunnelmasta kotona, koti-spasta, sekä pyrkimys omaan, tunnistettavaan ilmeeseen, jolla erottaudutaan muista.

– Kun siihen aikaan meni tavaratalon kodintuotteiden osastolle, vastassa oli paljon printtejä. Me suosimme kirjavuuden sijaan maanläheisiä värejä ja harmoniaa ripauksella metallinhohtoa antamassa ylellisyyttä.

Hyvä laatu ja ajattomuus keskustelevat myös yrittäjien vastuullisuutavoitteen kanssa.

– Maailma on pullollaan kodintekstiilejä, mutta me haluamme edustaa less is more -ajattelua. Liputimme ajattomuuden ja pitkäkestoisen laadun puolesta silloin ja nyt. Ei kukaan tarvitse uusia pyyhkeitä joka vuosi.

Ruotsin kautta Eurooppaan

Kaikki alkoi ideasta suunnitella maailman paras hiuspyyhe, joka kestää lähes ikuisesti.

Vastuullisuus ja kestävyys ohjaavat yrityksen toimintaa. Mallistot eivät vaihdu sesongeittain, laatu on hyvää ja valmistus valvottua.

Ei halpatuotannolle Mari Luodes ja Noora Mustajärvi ovat olleet ystäviä yliopistoajoista lähtien. He opiskelivat muun muassa markkinointia ja suunnittelivat jo opiskelijoina yhdessä yrittämistä, mutta erkanivat valmistumisen jälkeen omille työurilleen yli kymmeneksi vuodeksi. Noora työskenteli Nokian Renkaissa ja pankkialalla myynnin ja rahoituksen tehtävissä, ja Mari teki uraa lääkefirmassa ja päivittäistavarakaupassa markkinoinnissa ja brändityössä.

– Sittemmin yrittäjinä osaamisyhdistelmämme on toiminut hyvin. Meillä on omat, yhteensopivat vahvuutemme.

Kun pyyhkeiden materiaaliksi oli päätetty puuvilla, aloitettiin valmistajan etsintä Business Finlandin avustuksella.

– Business Finland listasi mahdollisia valmistajia, ja urakka oli valtava. Yhteydenottopyyntöjä tehtiin kai pari sataa.

Osa tehtaista ei reagoinut mitenkään aloittavien yrittäjien yhteydenottoihin.

– Etsinnän teki vaativaksi myös se, että rajasimme pois tekstiilien halpatuotantomaat.

Meille on tärkeää, että voimme olla satavarmoja tuotannon vastuullisuudesta. Työolojen on oltava hyvät, ja tehtaissa on saatava vierailla. Myös Aasia rajattiin pois pitkien merirahtien takia.

Neuvottelut saatiin lopulta alkuun muutaman valmistajan kanssa.

– Halusimme tuotteillemme uniikin ja ta-

18 TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 1 n 2024

voitteittemme mukaisen materiaalin. Lopulta yksi kehitystyöhön valmis yritys erottautui joukosta, ja totesimme henkilöt muutenkin hyviksi tyypeiksi. Jälkikäteen on nostettava heille hattua. He uskoivat meihin ja liikeideaamme.

Luin Livingin yhteistyökumppani on edelleen sama ja tehdas sijaitsee Turkissa, mutta enempää Luodes ja Mustajärvi eivät kerro.

– Valmistaja on meille oikea kultakimpale. Salassapitosopimuksella turvaamme tuotteemme ja yhteistyön, he perustelevat.

Tunnistettavaa designia Luin Livingin tuotteet putkahtivat markkinoille vappuna 2015. Hiuspyyhkeiden lisäksi lanseerattiin käsi- ja kylpypyyhkeet sekä kylpytakit.

– Avasimme verkkosivut ja verkkokaupan, jonka ensimmäiset asiakkaat olivat omat äitimme.

Seuraavan syksyn Habitare-sisustusmessut Helsingissä olivat käänteentekevä tapaus.

Messut varmistivat, että valittu tie on oikea ja tuotteille on tilaus.

– Olimme ihmisten ilmoilla vasta ensi kertaa, ja myimme viideksi messupäiväksi varaamamme tuotteet puolessatoista päivässä. Löysimme Habitaresta myös ensimmäiset jälleenmyyjämme ja solmimme kontakteja kylpylöiden kanssa.

Lanseerauksen jälkeen yrittäjät halusivat viedä Luin Living -tuotteet nopeasti kansainvälisille markkinoille.

– Kokeilimme ensiksi turvallisesti Ruotsin-markkinaa, ja osallistuimme ensimmäisille messuille Ruotsissa jo toisena toimintavuotena. Saimmekin muutamia jälleen­ myyjiä.

Seuraavaksi osallistuttiin Euroopan suurimmille design ja lifestyle -messuille, Maison & Objet -tapahtumaan Pariisissa. Niiltä on avautunut myyntikanavia muualle Eurooppaan sekä Lähi-itään, Japaniin ja USA:han.

– Olemme osallistuneet Pariisin-messuille kahdesti vuodessa kuuden vuoden ajan.

Tämän vuoden alussa olimme ensi kertaa messuilla myös Münchenissä. Messut vaativat näytteilleasettajilta paljon työtä, mutta toisaalta niiden seurauksena voi syntyä mitä vain.

Tuotevalikoima on nykyään laaja. Erilaisten pyyhkeiden lisäksi on kylpytakkeja, -mekkoja ja -tossuja kaikenikäisille, huonetuoksuja ja tuoksukynttilöitä sekä sisustustekstiilejä, kuten torkkupeittoja, tyynyliinoja ja kylpymattoja.

– Vuodevaatteitakin on ollut, mutta koska fokuksemme on kansainvälistymisessä, niiden jatkoa mietitään, sillä joka maassa vuodevaatteille on omat standardinsa.

Tekemistä riittää vielä hurjasti.

– Olemme vasta avanneet ovia Keski-Euroopassa, joka on oikeasti vaativa markkina erilaisine kulttuureineen. Sitä silmällä pitäen olemme täydentäneet tiimiämme saksalaisella ja ranskalaisella osaajalla. Lähi-itä vaikuttaa edelleen lupaavalta, ja uskomme myös USA:han ja Japaniin.

– Suomessa olemme saaneet jo näkyvyyttä ja jalansijaa, mutta kyllä meillä täälläkin riittää vielä otettavaa, yrittäjät naurahtavat.

NÄIN SEN NÄIN

Yhteinen ekosysteemi nostaisi Pirkanmaan luovat alat maailmanluokkaan TAMPEREELLA on selvitetty EU-rahoitteisessa hankkeessa Pirkanmaan luovien alojen ekosysteemin nykytilaa ja haasteita vuosina 2022–2023. Tavoitteena oli luoda kattava kuva Pirkanmaan luovista aloista, kasvumahdollisuuksista ja pullonkauloista.

Pirkanmaalla on paljon hyviä luovien toimialojen sisäisiä verkostoja ja valtavasti potentiaalia. Alueelta puuttuu kuitenkin kaikkia yhdistävä ekosysteemi, jonka rakentamista olisi nyt tehostettava syntyneen tiedon pohjalta. Toimiakseen tehokkaasti ekosysteemi tarvitsee rakennusvaiheessa omistajuutta ja organisointia.

Selvityksen perusteella voidaan todeta, että kaupunki olisi alkuvaiheessa se taho, joka koordinoisi kehitystä ja toimintamalleja eteenpäin ottaen mukaan myös sidosryhmät, kuten Business Tampereen, korkeakoulut ja toimialat.

Mahdollisuuksia kasvuun on. Pirkanmaalla tehdään jo nyt monipuolisesti kansainvälisen tason toteutuksia ja tuotantoja. Luovien alojen liikevaihto Pirkanmaalla oli vuonna 2022 noin 600 miljoonaa euroa. Yrityksiä oli 2780 kappaletta, ja yli 10 000 euroa vuodessa ansaitsevia työntekijöitä oli 5710.

Tapahtumat ja kulttuurikohteet houkuttelevat väkeä.

Suuri osa heistä käyttää rahaa myös muuhun kuin pääsymaksuihin.

Tampere on selkeästi Pirkanmaan luovien alojen keskus. Maakunnassa on myös paikallisia keskittymiä, kuten Nuutajärvellä lasimuotoilu, Sastamalassa kirjallisuus ja Mänttä-Vilppulassa kuvataide. Lisäksi on paljon muita paikallisia luovien alojen toimijoita.

Näiden rinnalla on toimialoja, joilla on järjestäytynyttä toimintaa. Esimerkiksi pelialalla toimijoita kokoaa yhteen Tampere Game Hub. Myös museoilla, messuilla, teattereilla ja tapahtuma-alalla on omat verkostonsa. Av-alalla Tampereen seutu on kasvanut reilussa viidessä vuodessa alan merkittäväksi kehittäjäksi Film Tampereen aktiivisen otteen ja tuotantokannustimen ansiosta.

Suurimmat taloudellisen kasvun mahdollisuudet ovat usein skaalautuvassa liiketoiminnassa. Esimerkiksi peli- ja AV-ala pitää tunnistaa yhdeksi teollisuuden haaraksi, jolla on myös vientipotentiaalia ja siten kasvun mahdollisuuksia.

Luovien alojen vaikutukset aluetalouteen ovat mittavat. Tapahtumat ja kulttuurikohteet houkuttelevat väkeä. Suuri osa heistä käyttää rahaa myös muuhun kuin pääsymaksuihin. Tammerfestin tai Blockfestin tyyppisillä isoilla tapahtumilla voi olla suuri työllistävä vaikutus, puhumattakaan suurista kansainvälisistä tapahtumista.

Luovien alojen ja elämystalouden vahvistuminen ruokkii muita toimialoja. Luo­vien alojen osaamisen kautta voidaan tuottaa tietoa esimerkiksi palveluiden käyttäjien tarpeisiin tai uusien teknologien käytettävyyteen ja käyttökohteisiin sekä tarinallistaa ja visualisoida yritysten sanomaa. Muut alat hakevat yhä enemmän ratkaisuja luovien alojen kautta, ja tämä voikin olla seudun vahvuus, joka tuo muiden alojen yrittäjiä alueelle ja vahvistaa nykyisiä. Tätä yhteistyötä voitaisiin edistää entistä ­tehokkaammin ekosysteemin avulla.

Luovat alat ovat näkyvästi esillä myös Pirkanmaan laajassa koulutus- ja tutkimusverkostossa. Tulevaisuuden haasteisiin varauduttaessa oppilaitosten, toimialojen ja kuntien vuoropuhelua tulee lisätä.

HEIKKI AITTALA Erityisasiantuntija Tampereen kaupunki

Lisätietoja hankkeen tuloksista: Pirkanmaan luovien alojen ekosysteemi, Tampereen kaupunki – Elämyksellinen Tampere

TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 1

n

2024 19

YRITYS PIRKANMAALLA

Toimitusjohtaja ja toinen pääomistaja Petri Niinimäki on parkanolaisen metallialan peruskoulutuksen kasvatti.

Muun muassa energiateollisuudelle XO Metal toteuttaa erilaisia laitetilaratkaisuja. Konttia ­hitsauskokoamassa Matti ja Ari-Pekka Tamminen.

Vahvasti investoinut XO Metal Parkanolainen metalliteollisuuden sopimusvalmistaja XO Metal Oy on viime vuosina investoinut voimakkaasti toimitiloihin, ­koneisiin ja laitteisiin, henkilöstön osaamiseen sekä tuotannon ohjaamiseen ja digitalisoimiseen. Panostukset ovat vauhdittaneet yrityksen kasvua.

Globaalin taloustilanteen haasteista huolimatta yhtiö on nyt tilanteessa, jossa on aika ­painaa kaasua, jatkaa vahvaa kas­vua sekä vakuuttaa uudet asiakkaat ja toimialat yhtiön osaami­sesta.

20 TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 1 n 2024

X

– Ajatus yhteistyöstä jäi kuitenkin itäO Metal on perustettu vuonna mään, ja monien keskustelujen jälkeen XO 2011. Yhtiön omistavat toimiMetal perustettiin 2011. Yksi hankalimmistusjohtaja Petri Niinimäki ja ta asioista oli nimen keksiminen yritykselle. hallituksen jäsen Tero Pentti.

Yhden saunaillan jälkimainingeissa se sitten Kaksikon tiet kohtasivat kauvarmaan vuoden pakertamisen jälkeen synpankäynnin lomassa. tyi, Niinimäki naurahtaa.

– Olen opiskellut ammattikoulun metallialan peruskoulutuksen täällä Parkanossa ja Asiakaskunta laajeni nopeasti työskennellyt nuoresta pojasta asti paikallisissa yrityksissä. Vuonna 2008 hankin sahan Tilat yritykselle löytyivät helposti Tero Pensekä hitsauslaitteen ja laitoin isäni autotalliin tin omistuksessa olleesta noin 600 nelipystyyn oman toiminimen. Tein päivätyön ön hallista, ja heti alkuun yhtiölle palkattiin jälkeen iltaisin ja viikonloppuisin alihankinmyös ensimmäinen työntekijä.

Uuden yrityksen piti investoida myös tana pienimuotoisia levy- ja rautarakennetöilaitteisiin. Perustuotannossa tarvittavien kotä lähinnä paikallisille yrityksille, Petri Niinimäki kertoo. neiden jatkoksi hankittiin heinolalaisesMateriaalihankintoja tehdessään Niita konkurssipesästä paikallisnostin. Samalta reissulta matkaan tarttui myös vähän käytetnimäki tapasi toisen parkanolaisen yrittäjän, terästukkuri Tero Pentin, jolle paikallity Finn-Power-laserleikkuri.

– Tajusin nopeasti, että laserleikkurin nen isompi yritys oli tarjonnut esikäsittelyyn hankkimisella liittyvää alihankintasopimusta.

Sen toteutta– Monella yrittäjällä on taustallaan tietyn- saisimme nostettua jalostusminen yksin ei ollut mahdollista. laista hulluutta jaKaksikko riskeistä viis astettamme veisaamista.merkittävästi pidemmälle, Petri pohti voimien yhdistämistä ja projektiin Niinimäki kertoo.

Riskitietoisista harvoinryhtulee yrittäjiä.

– Teimme aluksi alihankintatöitä pääasitymistä, mutta totesi sen lopulta liian isoksi riskiksi. assa yritykselle, joka toimi Sandvikin kumpTeksti Jari Runsas • Kuvat Jari Runsas ja XO Metal Oy

Koko XO Metal Oy:n tuotannon- ja varastonohjaus on digitalisoitu.

XO Metal n parkanolainen, vuonna 2011 perustettu metallialan yritys n omistajina Petri Niinimäki ja Tero Pentti n tekee kokonaisvaltaista teräsalihankintaa

kaivosalasta offshore-yrityksiin

n liikevaihto vuonna 2023 noin 14,2 miljoonaa n työllistää noin 50 henkilöä ja laajan alihankkijaverkoston n valikoimissa yli 2000 tuotetta ja yli 30 000 nimikettä n tuottaa vuosittain noin 1500 tonnia jalostettua terästä n kevään aikana valmistumassa noin 9000 neliön

modernien toimitilojen remontti

n digitalisoitu tuotannon- ja varastonohjaus

hakee jatkoa kasvulleen panina. Erinäisten sitä koskeneiden yritysjärjestelyjen jälkeen Sandvik tarjosi meille suoraa yhteistyötä vuonna 2014, ja siitä lähtien he ovat olleet yksi tärkeimmistä asiakkaistamme.

Pari vuotta myöhemmin vuonna 2016 XO Metal hankki Belgiasta käytetyn jauhemaalauslinjaston. Se käytiin itse purkamassa ja asennettiin uudelleen Parkanoon. Pintakäsittelylinjaston myötä valmistusprosessi voitiin vihdoin tehdä lähes kokonaan itse.

Nykyisin levynleikkauksessa käytetään vuonna 2022 hankittua kuitulaseria, joka mahdollistaa nopeat toimitukset. Levyjä pystytään myös käsittelemään monipuolisesti useilla särmäys- ja taivutuslaitteilla.

Uudet tilat mahdollistavat isojenkin kappaleiden ja kaikenlaisten teräslaatujen hitsaukset. Pienimuotoisessa omassa koneistamossa tai tarvittaessa yhteistyökumppaneiden tiloissa voidaan tehdä koneistukset sorvauksesta hitsattujen rakenteiden koneistamiseen. Tältä osin laitekantaa on tarkoitus myös parantaa lähivuosina.

Pintakäsittelylinjastolla onnistuu isojenkin kappaleiden käsittely, ja moderni ko-

koonpanolinja toimii tilanteen mukaan viimeistelyvaiheena.

Laitevalmistajan luottokumppani Laitekannan modernisoituessa osatoimitusten rinnalle alkoi tulla tilauksia myös laajemmista kokonaisuuksista, ja XO Metalin asiakaskunta laajeni.

– Kun pystymme tarjoamaan koko tuotantoprosessin kattavasti, voimme missiomme mukaisesti olla laitevalmistajan luottokumppani. Olemme mukana usein jo suunnitteluvaiheessa tuomalla etenkin materiaalioptimoinnin ja tuotannon järkevän suunnittelun osaamistamme asiakkaiden tuotekehityshankkeisiin.

– Esimerkiksi satamalaitepuolella meillä on ollut useita kehityshankkeita etenkin laitesuojien valmistuksessa niiden sähköistyessä yhä enemmän. Myös energiateollisuudelle olemme kehittäneet erilaisia laitetilaratkaisuja muun muassa tuulivoimaan ja latausasemiin liittyen. Etenkin kaivos-, satama- ja energiateollisuudessa meillä on

isoja, globaalisti toimivia asiakkaita, Niinimäki kertoo.

Sopimusvalmistajana XO Metal toimittaa asiakkailleen niin yksittäisiä komponentteja kuin laajoja tuotekokonaisuuksia alusta loppuun asti valmistettuina. Myös erilaiset metallirakenteiden projektitoimitukset eri tarpeisiin ovat yritykselle arkipäivää.

Liikevaihto kymmenkertaistunut Perusasioiden oltua kunnossa XO Metal kasvoi vauhdikkaasti, digitalisoi tuotantoa ja kymmenkertaisti liikevaihtonsa alkuvuosiin nähden. Vuosien 2017–2023 aikana liikevaihto kasvoi 5,3 miljoonasta 14,2 miljoonaan. Omien panostusten lisäksi kasvussa merkittävässä roolissa ovat olleet yrityksen paikalliset alihankkijat.

– Parkanossa on paljon metallialan osaamista, ja meillä on erittäin toimiva alihankintaverkosto. Sen avulla pystymme vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin nopeasti ja joustavasti. Parkanon metallialan yriTAMPEREEN KAUPPAKAMARI 1

n

2024 21

hitsausvaiheen töissä, joissa piirustuksia on helpompi käsitellä tulosteina. Muuten tuotannon eri vaiheissa käytössä ovat tabletit. Tuotantoketjussa hyödynnetään laajasti automatisaatiota ja robotiikkaa. Laitekantamme on tällä hetkellä huippumoderni, Petri Niinimäki toteaa.

Pullonkaula poistui

XO Metalin laitekanta ja nykyiset hallitilat mahdollistavat tuotantoprosessin suunnittelusta kokoonpanoon asti.

#osaajiatöihin | Tampereen Aikuiskoulutuskeskus

www.takk.fi

tykset eivät kilpaile keskenään vaan tekevät hyvää yhteistyötä, Petri Niinimäki kiittelee.

Yrityksen kasvettua seinät alkoivat tulla vastaan. Eri puolilla Parkanoa käytössä oli erillisiä hallitiloja, mikä toi omat logistiset haasteensa tuotannolle. Vuonna 2022 XO Metal muutti uusiin noin 9000 neliön toimi-

tiloihin, joita on asteittain remontoitu nykyaikaiseksi. Samalla laitekantaa on moderni­ soitu. Tuotantoon hankittiin muun muassa Skytrack-hitsausasema, joka pystyy työstämään entistä vaativampia kappaleita.

– Tuotantoketjumme on lähes täysin digitalisoitu. Paperia on käytössä vain tietyissä

Uusien toimitilojen myötä XO Metalin kasvun tieltä poistui suurin pullonkaula. Vaikka isot samanaikaiset investoinnit tuovat isoja haasteita, avaavat ne myös suuria mahdollisuuksia.

– Meidän valttejamme ovat osaava henkilökunta sekä uudet tilat ja laitteet. Olemme nyt tämän kokoluokan toimijoina alan kärjessä, ja yritämme siellä myös pysyä.

Tulevan viisivuotiskauden tavoitteena onkin kasvattaa liikevaihto 20 miljoonaan euroon. Se edellyttää lisähenkilöstön rekrytointia ja siirtymistä kahteen vuoroon. Vaikka kilpailu on kovaa, joustavuudella ja ketteryydellä Petri Niinimäki uskoo parkanolaisten pärjäävän myös jatkossa.

– Toki se edellyttää nykyisten asiakkuuksien syvenemistä ja uusien asiakkuuksien syntymistä. Meillä on mielenkiintoisia suunnitelmia esimerkiksi sotilasteollisuuden puolella. Toivomme saavamme siellä pään auki yhteistyölle. Suomen liittyminen Natoon avasi tällä sektorilla uusia mahdollisuuksia.

yhteistyöllä tuloksia Onko tiedossa muutoksia, joissa tarvitaan uudenlaista osaamista tai onko tarvetta rekrytoida?

Onnistuuko johtaminen ja esimiestyö?

Tarjoamme liiketoiminnan ja henkilöstön osaamisen kehittämispalvelut mittatilaustyönä.

Kartoitamme yhteistyössä tarpeet ja muotoilemme teille sopivan palvelukokonaisuuden. Valttejamme ovat joustavuus sekä yritys- ja yksilökohtaiset räätälöinnit.

Ota yhteyttä!

Olli-Pekka Tuomi, puh. 044 7906 230 Kimmo Rintala, puh. 044 7906 240 Rosa Hyvönen, puh. 044 7906 428 Kati Kauranen, puh. 044 7906 379 s-postit muotoa etunimi.sukunimi@takk.fi

22 TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 1 n 2024

lue lisää takk.fi/yrityksille

MYYNTI JA MARKKINOINTI

Tekoälyn vallankumous vaatii johtajuudelta uudenlaista ajattelua OMAN työurani aikana en ole koskaan nähnyt minkään teknologian muuttavan asioita näin nopeasti kuin tekoäly on tehnyt. Eikä­ ­ihme, sillä ChatGPT saavutti 100 miljoonan käyt­täjämäärän kahdessa kuukaudessa. Sama suoritus vei Facebookilta 4,5 vuotta. Käyttäjämäärien kasvu ei ole ainoa mittari teknologian laajuudesta tai vaikutuksesta, mutta se antaa osviittaa tekoälyn nopeasta leviämi­ sestä.

Olin perhevapaalla vuoden 2023. Kiistattomasti puhutuin, spekuloiduin ja innostavin puheenaihe sivustaseuraajan näkökulmasta oli ChatGPT. Tässä hieman ensipuraisua ja ajatuksia siitä, miten koin tekoälyn tulemisen omasta näkökulmastani, kun töissä oli reilun kolmenkymmenen ihmisen lisäksi vielä yksi virtuaalinen työkaveri, jonka kanssa en ollut tehnyt sinunkauppoja.

Uskon, että suomalaisissa yrityksissä ymmärretään yleisesti hyvin, että edessä on suuria muutoksia. Tätä haastavampaa on tunnistaa, mitä tekoäly tarkoittaa konkreettisesti ja miten sitä voi hyödyntää.

Erityisesti johdon näkökulmasta on tarkasteltava huolellisesti muun muassa tekoälyn eettisiä, sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia. Tekoälyn päätöksentekoprosessit perustuvat usein monimutkaisiin algoritmeihin, joita ei voi kutsua kovin läpinäkyviksi. Myönnän, että ensimmäiset ajatukset tekoälystä uhkakuvien jälkeen voisivat johdolla helposti liittyä vain työnteon tehostamiseen ja kustannuksien leikkaamiseen. Ajatus on kuitenkin erittäin ­k apea eikä millään tavoin sellainen, joka kantaa pitkälle. Johtajuuden näkökulmasta on tär­keää löytää tasapaino inhimillisen ja tekoälypohjaisen työvoiman välillä. Tämä vaatii strategista ajattelua ja ihan uusia johtamiskäytäntöjä.

Vaikka pelisääntöjen rakentaminen eettisyyden ja tiedon turvallisuuden näkökulmasta on ollut meille tärkeää, emme ole halunneet jarruttaa toimintaa liikaa, vaan olemme halunneet luottaa rohkeaan kokeilun kulttuuriin.

Vain testaamalla saamme selville, millainen

Vain testaamalla saamme selville, millainen työkaveri tekoäly voi parhaimmillaan ja huonoimmillaan olla.

työkaveri tekoäly voi parhaimmillaan ja huonoimmillaan olla. Koska tekoäly valjastaa käyttöömme valtavan tietomäärän nopeasti, ehkä meillä jää oikeasti enemmän aikaa rakentavalle, luovalle ja inhimilliselle yhdessä ajattelulle. Yhdessä ajattelu hyödyttää sekä asiakasta että luo lisää hyvinvointia yrityksen sisälle. Samalla pystymme olemaan tuottavampia ja käyttämään aikaa kehittämiseen ja mielekkäämpään tekemiseen.

JOHANNA RAISKIO toimitusjohtaja, partner Unfair Oy

Ihan pieni esimerkki omasta työstä. Pyysin apua ChatGPT:ltä tämän kirjoitukseni aloitukseen. Sinänsä tekoälyn kirjoittama aloitus oli hyvä. Ei sellainen, jonka itse kirjoittaisin, mutta toimiva. On varmasti tilanteita, jolloin tekoälyn tekemä tuotos olisi jo sellaisenaan riittävän hyvä. Vähintään se auttaa tyhjän paperin syndroomassa.

Tekoälyn käyttämisestä, hyödyllisyydestä ja tehokkuudesta on paljon parempia asiantuntijoita kuin minä. Tiedostan kuitenkin sen, ­etten voi palata työhöni ilman, että ymmärrän tekoälyn olevan osa työn tekemisen arkea. Samalla ymmärrän, että se voi toimia erinomaisena työkaverina arjen johtamisessa.

Jotta voin itse olla ohjaksissa, on minun vietettävä aikaa tämän uuden työkaverini seurassa.

TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 1

n

2024 23

LAKI JA TALOUS

PAULI SORTTI asianajaja, osakas Asianajotoimisto Roihu Oy KAUPPAKAMARI KOULUTTAA 2023

Tunnetko markkinoinnin keskeisen lainsäädännön?

SUOMESSA markkinointitoiminnan sääntely perustuu useisiin lakeihin ja ohjeistuksiin. Yritysten markkinointiviestintää ohjaavat lainsäädäntöön kuuluvat toiminimilaki, tavaramerkkilaki sekä laki sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa. Lisäksi Kansainvälisen kauppakamarin (ICC) markkinoinnin säännöt luovat tärkeitä suuntaviivoja.

Erityisesti kuluttajiin kohdistuva markkinointi on pääosin kuluttajansuojalain ja Kuluttajaviraston ohjeistuksien alaista. Markkinoinnin juridisen tarkastelun kannalta kaksi keskeistä lainkohtaa ovat laki sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa 1. luvun 1. pykälä (”Elinkeinotoiminnassa ei saa käyttää hyvän liiketavan vastaista tai muutoin toisen elinkeinonharjoittajan kannalta sopimatonta menettelyä.”) ja kuluttajansuojalain 2. luvun 4. pykälä (”Markkinoinnista on käytävä selkeästi ilmi sen kaupallinen tarkoitus sekä se, kenen lukuun markkinoidaan.”).

On tärkeää ymmärtää kaupallisen ja ei-kaupallisen viestinnän ero markkinoinnissa. Esimerkiksi elinkeinonharjoittajan mainosfilmi ja esittävän taiteen lyhytelokuva noudattavat erilaisia sääntöjä toisten tavaramerkkien käytössä.

Suomessa on totuttu siihen, että markkinoinnissa lainataan toisten elinkei-

24 TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 1 n 2024

nonharjoittajien tai organisaatioiden tunnettavuutta, tavaramerkkiä tai nimeä usein huumorisävytteisesti tai parodian keinoin. Kaupallisessa käytössä ei ole kuitenkaan niin sanottua parodiapoikkeusta, eli kaupallinen käyttö huumorimielessä ilman lupaa ei ole sallittua. Sen sijaan taiteessa parodian käyttö on mahdollista, kunhan luodaan itsenäinen teos, joka säilyttää yhteyden alkuperäiseen teokseen.

Huhtikuussa 2023 tuli voimaan tekijänoikeuslain 23. pykälää koskeva muutos, jolla säädettiin Suomen tekijänoi­ keuslaki vastaamaan EU:n tekijänoikeusdirektiivin eurooppalaista linjaa.

Muutoksella sallitaan julkaistun teoksen käyttäminen parodiassa, karikatyyrissä ja pastississa.

Säännöksen tarkoituksena on turvata sanan- ja ilmaisunvapauden toteutuminen esimerkiksi niin sanotuissa meemeissä, taiteessa ja yksilöiden verkkoalustoilla harjoittamassa viestinnässä. On tärkeää huomata, että tekijänoikeuslain parodiapykälän tarkoituksena ei ole sallia tekijänoikeuksien kaupallista käyttöä esimerkiksi mainoksissa tai muunneltuna kilpailevien yritysten omissa tuotteissa tai tavaramerkeissä.

ICC:n markkinoinnin sääntöjen 15. artiklassa käsitellään tunnettavuuden oikeudetonta hyväksikäyttöä elinkeino-

toiminnassa: ”Markkinoinnissa ei tule oikeudetta käyttää toisen yrityksen tai muun yhteisön nimeä, lyhennettä, logoa, tavaramerkkiä tai muuta tunnusmerkkiä...”

Suomen oikeuskäytännössä on toistaiseksi puututtu tunnettavuuden ja maineen hyväksikäyttöön varsin löyhästi, ja riita-asiat sovitaan usein ennen tuomioistuinkäsittelyä. Ruotsissa puolestaan yritykset puolustavat oikeuksiaan aktiivisesti. Suomen oikeuskulttuuri kehittyy, ja odotamme isompia päätöksiä, jotka koskevat olemassa olevaa sääntelyä.

Yrityksen on parasta suojata omat tuotteensa ja palvelunsa mahdollisimman laajasti. Tämä tapahtuu oman toiminimen ja verkkotunnuksen rekisteröinnin lisäksi tavaramerkkiä koskevalla rekisteröinnillä ja joissakin tapauksissa mallioikeudellisella rekisteröinnillä sekä teknisissä sovellutuksissa patentilla tai hyödyllisyysmallilla. Nykyisin sekä Suomessa että EU-tasolla on myös mahdollista saada erityistä tukea eri immateriaalioikeuksien rekisteröintiin (innovaatioseteli, SME Fund). Näiden rekisteröintien toteuttamisessa ennakointi ja asiantuntijan käyttäminen on lähes aina suositeltavaa.

– Palveluaikojen tarkistukset ovat tarpeen, sillä asiointi on siirtynyt nettiin ja asiak­kaita käy toimistossa enää hyvin vähän.

Nykyään 98,5 prosenttia asiakirjahakemuksista käsitellään sähköisesti. Tilanne on samanlainen kauppakamareissa kaikkialla Suomessa, vientiasiakirjoista vastaava hallintopäällikkö Reetta Heinonkoski kertoo.

– Haluamme palvella asiakkaitamme hyvin, ja tarvittaessa joustamme palveluajoissa.

Asiat myös hoidetaan saman päivän aikana, mikäli asiakkaan palvelupyyntö tulee ennen kello 15.30, hän lisää.

”Nopea, tehokas, asiantunteva”. Tampereen kauppakamarin vientiasiakirjatiimi eli Reetta Heinonkoski (oikealla), Eveliina Ruonela-Vähätalo ja Sinikka-Susanne Pesonen saivat huippupisteet asiakastyytyväisyyskyselyssä viime syksynä. Tiimi palvelee joustavasti asiakastarpeiden mukaan myös jatkossa.

Muutoksia Tampereen kauppakamarin toimiston palveluaikoihin

Y LÖ J Ä RV I

TAMPEREEN kauppakamarin toimiston aukiolo- ja palveluajat muuttuvat. Toimisto on avoinna 15.2. lähtien maanantaisin kello 9–12 ja muina aikoina sopimuksen mukaan.

Kun kyse on kiireellisistä, märkäleimaa vaativista tai postitettavista asiakirjavahvistuk-

sista, toimistoon on hyvä ottaa yhteyttä e­ nnen käyntiä joko sähköpostitse tai puhelimitse.

Kasvokkain tapahtuvan palvelun lisäksi toimisto palvelee normaaliin tapaan puhelimitse ja sähköpostitse maanantaista perjantaihin kello 9–16.

Vapaa

Uudet aukiolo- ja palveluajat 15.2.2024 alkaen n Toimisto on avoinna maanantaisin klo 9–12, muina aikoina sopimuksen mukaan. n Vientiasiakirjapalvelu (sis. www.vientiasiakirjat.fi ja www.atacarnet.fi) ma–pe klo 10–11.30 ja 14–15.30. n Toimisto palvelee sähköpostitse ja puhelimitse ma–pe klo 9–16.

Tampereen kauppakamari asiakirjat@tampereenkauppakamari.fi p. (03) 230 0555

Varattu

effet.fi

3

TAMPERE - H

Kolmenkulm

antie

Logistinen napakymppi!

ELSINK

KOLMENKULMAN

I

yritystontit Ylöjärvellä

glaston.net

VARATAAN NYT!

punamusta.com

Timo Isolähteenmäki, p. 050 351 6507 Tanja Vuori, p. 050 437 1281 Inkeri Remsu, p. 044 423 5233

ylojarvenyritystontit.

ansiomerkit.fi

TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 1

n

2024 25

UUDET JÄSENET A. Lamminmäki Oy, linja-autojen tilausliikenne Aisikon Oy, metallien työstö, koneistuskomponenttien järjestelmätoimittaja.

Ara-Asuntojen Tuotanto Arttu Oy, hoivakiinteistöjen vuokraus ja hallinta Birkaland Great Outdoors Company Oy, kalastus-, metsästys-, retkeily- ja ulkoiluvarusteet, välineet ja tarvikkeet Botteja Oy, IT-konsultointi Buildwise Group Oy, kiinteistöjen energiatehokkuus, konsultointi­ palvelut Columbia Road, ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus DEKRA Inspection Oy, ydinlaitosten tarkastuksiin keskittynyt yhtiö Ecomp Rent Oy, ympäristötekniikka Finn Teräsrakennepalvelut Oy, ­teräsrakenteet tarvittaessa konepajasuunnittelusta aina valmiisiin asennuskokonaisuuksiin saakka.

Growble Oy, sijoitustoiminta Harristo Oy, rakennuttaminen ja rakennushankkeiden kehittäminen Ilolan Maatilamatkailu, ruoka-, majoitus-, kokous- ja juhlapalvelut, ratsastus Iltanen Consulting Oy, IT-palvelut JAK-Metalli Oy, metallituotteiden suunnittelu, valmistus ja markkinointi.

Energiapuukourat Kalevan Kello H & J Pietarila, kultasepänteosten ja kellojen vähittäiskauppa

ORGANISER

Tampere University, the City of Tampere, Tampere Chamber of Commerce, Sitra, University of Tampere Foundation sr, and Industrial Research Fund at Tampere University of Technology.

26 TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 1 n 2024

Kalevan Kodit Oy, asuntojen välitys Kiinteistöjuridia Oy, isännöinti ja kiinteistövarallisuuden hoito Kirico Oy, liikkeenjohdon konsultointi Korkea Tekniikka Oy, muu rakennusja teollisuussiivous Millog Oy, teollisuuden kunnossapito Moovy Oy, pysäköintipalvelut Oittisen Tila Oy, yhdistetty kasvinviljely ja kotieläintalous (sekatilat) OuMaDesign Oy, liikelahjat ja markkinointituotteet Posti Jakelu Oy, logistiikka Siirtoliima Oy, betoni­tuotteiden valmistus rakennustarkoituksiin Sorvimo Optimointipalvelut Oy, ohjelmistotuotanto ST-Autokeskus Oy, moottoriajoneuvojen myynti ja huolto Sytytä Oy, liikkeenjohdon konsultointi Tagomo Digital Oy Ltd., ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus Talenom Oyj, muu liikkeenjohdon konsultointi Tanssi- ja liikuntakeskus Fiiliksellä, liikunta- ja hyvinvointi Toinen Totuus Oy, muu liikkeenjohdon konsultointi TR Funds Oy, sijoitus- / holding-yhtiö Uotilan Leipomo Oy, leivän valmistus, tuoreiden leivonnaisten ja kakkujen valmistus Vesilahden kunta, julkinen sektori VK Global Oy, käännöstoimisto XO Metal Oy, alihankintateollisuus

READ MORE:

KAUPPAKAMARI KOULUTTAA 2024

Kauppakamari kouluttaa – osaaminen yrityksen voimavaraksi Kauppakamarin koulutukset tarjoavat monipuolisen kattauksen ajankohtaista ja käytännönläheistä tietoa yrityksille – tarjonnasta löytyy vaihtoehtoja koko henkilöstölle! Pituudet vaihtelevat puolen päivän koulutuksista laajempiin valmennuskokonaisuuksiin. Suorana lähetettäviin koulutuksiin voit helposti osallistua omalta koneeltasi.

Aktiiviselle opiskelijalle suosittelemme kausikorttia, jolla voi osallistua jopa 10:een enintään päivän pituiseen etäkoulutukseen vuodessa. Lisätietoja kausikortista kauppakamarikauppa.fi.

Kouluttajina toimivat alansa osaavat ammattilaiset, jotka varmistavat, että saat aina ajantasaisimman tiedon.

Kauppakamarin koulutuksista löydät tutut suosikit sekä paljon uusia aiheita ja asiantuntijoita. Yhtenä ajankohtaisena aiheena esille nousee ChatGPT, jota käsitellään tuottavuuden, markki­ noinnin ja viestinnän sekä HR:n näkökulmasta.

Kauppakamareiden jäsenorganisaatioiden henkilöstö osallistuu koulutuksiin jäsenetuhinnalla.

Keväällä 2024 Tampereella järjestettävässä Vientikaupan ajankohtaispäivässä 23.5.2024 käydään

Kouluttajana toimii Jukka Säikkälä.

Hänellä on kokemusta tavaravientiin liittyvistä asiakirjavaatimuksista ja ulkomaankaupan määräyksistä eri organisaatioissa on yli 25 vuoden ajalta.

Hän myös vastaa uudesta Viennin maatieto -teoksesta, joka kuuluu KauppakamariTiedon Ulkomaankauppa & Maatieto -osioon.

läpi vientikauppaan liittyvät ajankohtaiset tekijät, riskit, asiakirjat ja muut viennissä huomioon otettavat keskeiset asiat.

Koulutuksesta saa hyvän kokonaiskuvan vientikaupasta; päivä on suunnattu kaikille vientikaupan parissa työskenteleville.

LISÄTIEDOT JA ILMOITTAUTUMINEN KOULUTUKSIIMME: www.tampereenkauppakamari.fi/ koulutus tai www.kauppakamarikauppa.fi (vain striimit) info@tampereenkauppakamari.fi (03) 230 0555

Tervetuloa koulutukseen, jossa käydään läpi vientikauppaan liittyvät ajankohtaiset tekijät, riskit, asiakirjat ja muut viennissä huomioon otettavat keskeiset asiat. Saat koulutuksen avulla hyvän kokonaiskuvan vientikaupasta!

Vientikaupan ajankohtaispäivä Torstaina 23.5.2024 klo 9.00 - 16.00, Technopolis Yliopistonrinne EU:n asettamat vientirajoitukset ja pakotteet l USA:n asettamat pakotteet ja niiden vaikutukset suomalaisten yritysten vientiin l USA:n ja Kiinan kauppapoliittiset kiistat ja niiden vaikutukset l Venäjään kohdistuvat pakotteet ja pakotteiden kiertämisen tunnistaminen l EU:n vapaakauppasopimukset ja niiden hyödyntäminen vientikaupassa – sopimuksiin liittyvät alkuperäselvitykset ja tuotteen alkuperän määräytyminen l Tullinimikkeet – oikean tullinimikkeen käytön tärkeys vientikaupassa l Yhteenvetoa vientikaupassa tarvittavista keskeisistä asiakirjoista – kauppalasku, pakkausluettelo, tuotekohtaiset sertifikaatit jne. l Kauppakamarien myöntämät asiakirjat – Euroopan unionin yleinen alkuperätodistus, ATA carnet -tulliasiakirja l

Vientiasiakirjojen laillistaminen ja vahvistaminen Kuljetuksissa huomioitavaa – Incoterms-toimituslausekkeet, tavarankuljetusvakuutukset ja ISPM 15 -standardi l Brexitin tuomat muutokset asiakirjamääräyksiin Isoon-Britanniaan vietäessä l Hyödyllisiä tietolähteitä, jotka helpottavat vientikauppaan valmistautumisessa: Tullin Fintaric-, Euroopan komission Access2Markets- ja KauppakamariTiedon Viennin maatieto -verkkopalvelut l Team Finland -verkoston tarjoamat digitaaliset palvelut vientiyrityksille – työkalut viennin ja kansainvälistymisen eri vaiheisiin l l

JÄSENETUHINTA 420 euroa (+ alv), normaalihinta 840 euroa (+ alv).

ILMOITTAUDU MUKAAN: www.tampereenkauppakamari.fi/koulutus

TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 1

n

2024 27

HHJ-kurssin suorittaneita on jo yli 15 700!

Liity joukkoon ja varaa paikkasi kevään HHJ-kursseilta.

l HHJ-kurssi 2024/02 Tampere (täynnä)

Tiistai-iltapäivisin: 6.2., 13.2., 20.2., 5.3. ja 12.3.

l HHJ-kurssi 2024/03 Tampere (täynnä)

Keskiviikkoiltapäivisin: 20.3., 27.3., 3.4., 10.4. ja 17.4.

l HHJ-kurssi 2024/04 Tampere

Tule kuulolle maksuttomaan, valtakunnalliseen HHJ-infoon verkossa ti 5.3. klo 14–15 tai to 16.5. klo 14–15.

Keskustelemassa hallituksen puheenjohtaja Sami Somero, Hallituspartnerit ry Tampere sekä HHJ-kouluttaja, HHJ PJ Ismo Salminen, Hallituspartnerit ry.

HHJ-puheenjohtajakurssi 2024/03 Tampere l to 7.3. klo 11.15–16.30 ja pe 8.3. klo 8.30–16.00 ”Parasta oli ryhmän keskustelut ja luennoitsijoiden laaja kokemus ja siihen pohjautuvat esitykset.”

Lisätiedot ja ilmoittautuminen: www.hhj.fi ➞ koulutukset

28 TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 1 n 2024

Lisätiedot ja ilmoittautuminen

hhj.fi

Tiistai-iltapäivisin: 23.4., 7.5., 14.5., 21.5. ja 28.5. (Ei kurssia viikolla 18) l HHJ-kurssi 2024/05 Tampere Keskiviikkoiltapäivisin: 15.5., 22.5., 29.5., 5.6. ja 12.6.

Kurssilla käsitellään hallituksen kokoonpano, rooli, vastuut, riskienhallinta ja työmuodot erityisesti pk-yrityksen näkökulmasta ja vahvasti käytäntöön soveltaen yritysesimerkkien kautta. HHJ-kurssi on myös mainio paikka verkostoitua. HHJ-kurssin suorittanut on oikeutettu osallistumaan suosittuun HHJ-tutkintoon.

Järjestyksessään 37. tutkinto järjestetään kesällä 2024 seuraavasti: l ma 18.12.2023 ilmoittautuminen tutkintoon alkaa l to 11.4.2024 ilmoittautuminen tutkintoon päättyy l ma 15.4.2024 ennakkotehtävävaihe alkaa l ma 13.5.2024 ennakkotehtävävaihe päättyy l ti 20.8.2024 tutkintopäivä klo 10.15–16.00.

Tutkintopäivä järjestetään etäyhteyksin.

Ennakkotehtävien tarkastajat purkavat kaikki neljä ennakkotehtävää seminaarityylisesti.

Iltapäivällä on varsinainen monivalintakoe.

KAUPPAKAMARI KOULUTTAA 2024

HHJ Pro 4 -ohjelmaan haku on nyt auki! Suuren suosion saavuttanut HHJ Pro on suunnattu HHJ-kurssin, -tutkinnon tai -puheenjohtajakurssin suorittaneille ja jo kokemusta hankkineille hallitustekijöille. Suomen laajin hallitusosaamisen kehittämisohjelma sisältää kahdeksan lähipäivän lisäksi hallitustyöaiheisen opinnäytetyön ja etätehtäviä, jotka hyväksytysti suorittanut voi käyttää HHJ Pro -nimikettä.

Pääpaino Prossa on käytännön tapauksissa ja osallistujien keskustelussa sellaisista hallitustyön teemoista, joita aikaisemmilla kursseilla ei ole syvällisesti käsitelty. HHJ Pro -ohjelmassa käsitellään mm. hallituksen kriisitilanteita, omistajayhteistyötä, tulevaisuuden ennakointia, systemaattista strategiaohjausta, kasvun mahdollistamista, toimitusjohtajayhteistyötä ja kestävää liiketoimintaa hallituksen näkökulmasta.

Pidätämme oikeuden aikataulu- ja ohjelmamuutoksiin. Mikäli muutoksia tulee, siitä ilmoitetaan ilmoittautuneille.

Nyt korvat auki! Vuosi sitten julkaistu suosittu Hyväksytty hallituksen jäsen HHJ BoardCast -podcast jatkuu kahdeksalla uudella jaksolla Toisella tuotantokaudella puhutaan muun muassa diversiteetistä eri muodoissaan, strategiasta muutoksen tukena, asiakaskokemuksesta sekä tekoälyn ja digitalisaation mahdollisuuksista. Ensimmäisen kauden tapaan podcasteissa tuodaan näkyviin hallitustyön inhimillistä puolta ja kerrotaan henkilökohtaisia kasvutarinoita.

Toisen tuotantokauden vieraina ovat Petra Erätuli-Kola, Antti Haapakorva, Helene Auramo, Rajkumar Sabanadesan, Kirsti Laasio, Katri Harra-Salonen, Hanna Kivelä ja Risto Lähdesmäki Kaikki HHJ BoardCast -jaksot ovat kuunneltavissa Spotifyssa ja YouTubessa.

TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 1

n

2024 29

MAINOS MAINOS MAINOS Kuva: Kuva: Osuuskunta Osuuskunta KPY KPY / Akseli / Akseli Muraja Muraja Kuva: Osuuskunta KPY / Akseli Muraja

Strateginen Strateginen Strateginen ajattelu ajattelu ajattelu kehittyy kehittyy kehittyy neljän neljän neljän pysähdyksen pysähdyksen pysähdyksen taktiikalla taktiikalla taktiikalla

Antti Haapakorva kutsuu itseään osuvasti hallitusherättäjäksi.

Hän on myösosuvasti tietokirjailija, Antti Haapakorva kutsuu itseään Antti Haapakorva kutsuu itseään osuvasti kasvuyrittäjä Talentree Oy:ssä, hallitushallitusherättäjäksi.

Hän on myös tietokirjailija, hallitusherättäjäksi.

Hän on myös tietokirjailija, ammattilainen ja Hyväksytty hallituksen kasvuyrittäjä Talentree Oy:ssä, hallitus- jäsen kasvuyrittäjä Talentree Oy:ssä, hallitusHHJ PJ -koulutusten pidetty asiantuntija.

Uusin ammattilainen ja Hyväksytty hallituksen jäsen ammattilainen ja Hyväksytty hallituksen jäsen meriitti on Vuoden nuori hallitustekijä 2023.

HHJ PJ -koulutusten pidetty asiantuntija.

Uusin HHJ PJ -koulutusten pidetty asiantuntija. Uusin meriitti on Vuoden nuori hallitustekijä 2023. meriitti on Vuoden nuori hallitustekijä 2023.

Kun Savon strategistit Antti Haapakorva taa arkisessa toiminnassa.

Kun Savon strategistit Anttikirjaansa Haapakorva taa arkisessa toiminnassa. ja Mika kirjoittivat Kun SavonSutinen strategistit Antti Haapakorva taa toiminnassa.

– arkisessa Termi strategian jalkauttaminen pitäisi ja Mika Sutinen kirjoittivat kirjaansa strategia!, hekirjaansa tekivät ällistytja Pelastetaan Mika Sutinen kirjoittivat – Termi strategian jalkauttaminen pitäisi kieltää.

Parempia ovat toteuttaminen, Pelastetaan strategia!, he tekivät ällistyttävän havainnon: vain yksi neljästä yrityk– Termi strategian jalkauttaminen pitäisi Pelastetaan strategia!, he tekivät ällistytkieltää.

Parempia ovat toteuttaminen, yhdessä tekeminen, todeksi eläminen. tävän havainnon: vainstrategiansa yksi neljästätoimeenyrityksestä oli tyytyväinen kieltää.

Parempia ovat toteuttaminen, tävän havainnon: vain yksi neljästä yritykyhdessä tekeminen, todeksi eläminen.

Niistähän siinä on kysymys. sestä oli tyytyväinen strategiansa toimeen- yhdessä panoon. tekeminen, todeksi eläminen. sestä oli tyytyväinen strategiansa toimeenNiistähän siinä on kysymys. panoon.

Niistähän siinä on kysymys. panoon.

Antti Haapakorva toivoo, että henkilöstön – Ja me tutkimme sentään valikoitunutta Antti Haapakorva toivoo, että henkilöstön rooli strategiaprosesseissa mahdolli– Ja me tutkimme sentään valikoitunutta ja valistunutta kasvuyritysten joukkoa, Antti Haapakorva toivoo, että olisi henkilöstön – Ja me tutkimme sentään valikoitunutta rooli strategiaprosesseissa olisi mahdollisimman iso. ja valistunutta kasvuyritysten joukkoa, Haapakorva huomauttaa. rooli strategiaprosesseissa olisi mahdollija valistunutta kasvuyritysten joukkoa, simman iso.

Haapakorva huomauttaa. simman iso.

Haapakorva huomauttaa.

– Nykyihminen ei sitoudu päätöksiin, joita Toimeenpano on yleensä siis strategia– Nykyihminen ei olla sitoudu päätöksiin, joita hän ei ole saanut tekemässä.

Sama Toimeenpano on yleensä siis strategiaprosessin heikoin lenkki.

Mikä neuvoksi?

– Nykyihminen ei sitoudu päätöksiin, joita Toimeenpano on yleensä siis strategiahän ei ole saanut olla tekemässä.

Sama kuin puolisosi tekisi asuntokaupat molemprosessin heikoin lenkki. Mikä neuvoksi? hän ei ole saanut olla tekemässä. Sama prosessin lenkki.

Mikä neuvoksi? kuin puolisosi tekisi asuntokaupat molem– Kuten heikoin kirjamme alaotsikko ”pöytälaatipien puolesta kysymättä mielipidettäsi, kuin puolisosi tekisi asuntokaupat molem-ja – Kuten kirjamme alaotsikko ”pöytälaatipien puolesta kysymättä mielipidettäsi, ja kosta päivittäiseksi työkaveriksi” vihjaa, vaikka asunto olisi kaikin puolin sopiva, – Kuten kirjamme alaotsikko ”pöytälaatipien puolesta kysymättä mielipidettäsi, ja kosta päivittäiseksi työkaveriksi” vihjaa, vaikka asunto olisi kaikin puolin sopiva, strategiatyöstä kannattaa riisuavihjaa, turha vai- vaikka varmasti jokin jääkaikin hiertämään. kosta päivittäiseksi työkaveriksi” asunto olisi puolin sopiva, strategiatyöstä kannattaa riisua turha vaivarmasti jokin jää hiertämään. keus ja lähestyä sitä oman organisaation strategiatyöstä kannattaa riisua turha vaivarmasti jokin jää hiertämään.

– Mitä enemmän voimme käyttää yhteisiä keus ja lähestyä sitä oman organisaation kypsyyden ja kykyjen mukaan.

Eli ei tehdä keus ja lähestyä sitä oman organisaation – Mitä enemmän voimme käyttää yhteisiä aivoja strategiamatkan kulkemiseen, sitä kypsyyden jaakateemista kykyjen mukaan.

Eli ei tehdä strategiasta harjoitusta, vaan – Mitä enemmän voimme käyttää yhteisiä kypsyyden ja kykyjen mukaan. Eli ei tehdä aivoja strategiamatkan kulkemiseen, sitä enemmän ihmiset sitoutuvat päätöksiin. strategiasta akateemista harjoitusta, vaan aivoja suhtaudutaan siihen kuin minkä tahansa strategiamatkan kulkemiseen, sitä strategiasta akateemista harjoitusta, vaan enemmän ihmiset sitoutuvat päätöksiin.

Silloin ei välttämättä eroteta, että tässä suhtaudutaan siihen kuin minkä tahansa taidon treenaamiseen. enemmän ihmiset sitoutuvat päätöksiin. suhtaudutaan siihen kuinKeskinkertainenkin minkä tahansa Silloin ei välttämättä eroteta, että tässä tehtiin strategiaa jaeroteta, nyt toteutamme taidon treenaamiseen.

Keskinkertainenkin strategia voi olla ihanKeskinkertainenkin hyvä, kunhan sitä Silloin ei välttämättä että tässäsitä. taidon treenaamiseen. tehtiin strategiaa jaimeytymään nyt toteutamme sitä.

Asiat vain lähtevät arkeen. strategia voi olla ihan hyvä, kunhan sitä toteutetaan. tehtiin strategiaa ja nyt toteutamme sitä. strategia voi olla ihan hyvä, kunhan sitä Asiat vain lähtevät imeytymään arkeen. toteutetaan.

Asiat vain lähtevät imeytymään arkeen. toteutetaan.

Haapakorvan mielestä strategian toteuttaYmmärrys. Näkemys. Valinnat. Toteutus.

Haapakorvan mielestä strategian toteuttaminen on lopulta sitkeyslaji ja pitkälti proYmmärrys. Näkemys. Valinnat. Toteutus.

Haapakorvan mielestä strategian toteuttaYmmärrys.

Valinnat.

Toteutus. minen on lopulta sitkeyslaji ja pitkälti pro– Tämä onNäkemys. yksinkertainen runko, niin sanot- minen jektinhallintaa. on lopulta sitkeyslaji ja pitkälti pro– onpysähdyksen yksinkertainen runko, jolla niin sanotjektinhallintaa. tuTämä neljän taktiikka, orga- jektinhallintaa.

– Tämä on yksinkertainen runko, niin sanot– Yrityksen johtamisjärjestelmässä pitäisi tu neljän pysähdyksen taktiikka, jolla orgavoi harjoitellataktiikka, strategista tunisaatio neljän pysähdyksen jollaajatteorga– Yrityksenettä johtamisjärjestelmässä pitäisi varmistaa, kun olemme hirveästi käytnisaatio voi harjoitellavoi strategista ajatteluaan.

Vaikeusastetta lisätä sitä mukaa, – Yrityksen johtamisjärjestelmässä pitäisi nisaatio voi harjoitella strategista ajattevarmistaa, että kun olemme hirveästi käyttäneet aikaa meille kaikista tärkeimmän luaan.

Vaikeusastetta voi lisätä sitä mukaa, kun oma ajattelu kehittyy. varmistaa, että kun olemme hirveästi käytluaan.

Vaikeusastetta voi lisätä sitä mukaa, täneet aikaa meille kaikista tärkeimmän miettimiseen, maaliin puristamisen olisi kun oma ajattelu kehittyy. täneet aikaa meille kaikista tärkeimmän kun oma ajatteluistuu kehittyy. miettimiseen, maaliin puristamisen olisi Kun strategia omaan organisaatioon miettimiseen, onnistuttavamaaliin perusarjenkin keskellä. puristamisen olisi Kun strategia istuu omaan organisaatioon onnistuttava perusarjenkin keskellä. ja tuntuu hyödylliseltä, sitä halutaan sovel- onnistuttava Kun strategia istuu omaan organisaatioon perusarjenkin keskellä. ja tuntuu hyödylliseltä, sitä halutaan sovelja tuntuu hyödylliseltä, sitä halutaan sovel-

Hallitus tukee, auttaa ja kirittää Hallitustukee, tukee, auttaajajakirittää kirittää Hallitus Antti Haapakorvanauttaa mielestä hallitus voi olla

Antti Haapakorvan mielestä hallitus voi olla erinomainen työkalu yrityksen strategisen Antti Haapakorvan mielestä hallitus voi olla erinomainen työkalu yrityksen strategisen ajattelun kehittämisessä. erinomainen työkalu yrityksen strategisen ajattelun kehittämisessä. ajattelun kehittämisessä.

– Jos hallituksessa on ulkopuolisia jäseniä, – Jos hallituksessa on ulkopuolisia jäseniä, keskustelun lentokorkeus nousee luontai– Jos hallituksessa on ulkopuolisia jäseniä, keskustelun lentokorkeus nousee luontaisesti, sillä heidän katseensa ovatluontaiyleensä keskustelun lentokorkeus nousee sesti, sillä heidän katseensa ovat yleensä päivittäisten asioiden yläpuolella: sesti, sillä heidän katseensa ovat yleensä päivittäisten asioiden yläpuolella: Mitä mahdollisesti tulossa? Mitä tuon päivittäisten asioidenon yläpuolella: Mitä mahdollisesti ontakana tulossa?

Mitä tuon seuraavan metsikön lymyää?

Mitä mahdollisesti on tulossa?

Mitä tuon seuraavan metsikön takana lymyää? seuraavan metsikön takana lymyää?

Hallituksen kannattaa myös seurata strateHallituksen kannattaa pyytää myös seurata strategiatyötä aktiivisesti säännöllisesti Hallituksen kannattaaja myös seurata strategiatyötä aktiivisesti ja pyytää säännöllisesti selvityksiä toteuttamisen edistymisestä. giatyötä aktiivisesti ja pyytää säännöllisesti selvityksiä toteuttamisen edistymisestä.

Pieni pakko on paras muusa. selvityksiä toteuttamisen edistymisestä.

Pieni pakko on paras muusa.

Pieni pakko on paras muusa.

– Hallituksen tehtävä on tukea, auttaa ja – Hallituksenkirittää, tehtäväjos onhomma tukea, auttaa ja tarvittaessa uhkaa – Hallituksen tehtävä on tukea, auttaa ja jäädä tarvittaessa kirittää,johdon jos homma uhkaa jäädä piippuun.

Toimivan on kuitenkin oltarvittaessa kirittää, jos homma uhkaa jäädä piippuun.

Toimivan ja johdon on kuitenkin oltava itseToimivan aktiivinen omistettava strategia. piippuun. johdon on kuitenkin oltava itse aktiivinen ja omistettava strategia.

Se ei voi syntyä hallituksesta valuttamalla. tava itse aktiivinen ja omistettava strategia.

Se ei voi syntyä hallituksesta valuttamalla.

Se ei voi syntyä hallituksesta valuttamalla.

Kolme sääntöä strategiatyölle Kolme sääntöä strategiatyölle Kolme sääntöä strategiatyölle • tunnista organisaatiosi strategia• osaaminen tunnista organisaatiosi strategia• tunnista organisaatiosi strategiaosaaminen •osaaminen ota mukaan mahdollisimman moni • ota mukaan mahdollisimman moni pidä katsemahdollisimman toteutuksessa.

• ota mukaan moni • pidä katse toteutuksessa.

• pidä katse toteutuksessa.

Kuuntele Antti Haapakorvan Kuuntele Antti Haapakorvan HHJ BoardCast -haastattelu Kuuntele Antti Haapakorvan HHJ BoardCast -haastattelu Spotifysta tai YouTubesta.

HHJ BoardCast -haastattelu Spotifysta tai YouTubesta.

Spotifysta tai YouTubesta.

hhj.fi hhj.fi hhj.fi 30 TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 1 n 2024

Laadukkaasti, asiakasta kuunnellen

TILINTARKASTUS-, VERO- JA MUUT ASIANTUNTIJAPALVELUT www.moore.fi Ota yhteyttä p. 020 794 0480 tampere@moore.fi

Suomen Asianajajaliiton jäsenyrityksiä Asianajotoimisto Alfa Oy Hämeenkatu 20 A, 6. Krs, 33200 TAMPERE p. 03 3142 9000 alfalaw.com Yrityksen lakipalvelut Oikeudenkäynnit Talojuristit.fi Perintösuunnittelu

Asianajotoimisto Applex Oy Rautatienkatu 21 C 33100 Tampere Puh. 010 2999 471 info@applex.fi www.applex.fi Eversheds Sutherland Kauppakatu 7 33200 Tampere Puh. 010 684 1500 etunimi.sukunimi@ eversheds.fi www.eversheds.fi Asianajotoimisto Facta Oy Tuomiokirkonkatu 15 A 8 33100 Tampere Puh (03) 230 3000 toimisto@asianajofacta.fi www.asianajofacta.fi

JARI HYTTI

Asianajotoimisto Jari Hytti Aleksis Kiven katu 10 E 33210 Tampere Puh. (03) 273 0145 jari.hytti@jarihytti.fi www.jarihytti.fi

Koskikatu 7 A 1, 33100 Tampere, puh. 029 360 1200 www.kak-laki.fi

Keskustori 5 | 33100 Tampere 050 571 7327 www.merkuriuslaw.fi Asianajotoimisto Tempo Hämeenkatu 15 B 33100 Tampere Puh. (03) 3123 5100 www.tempolaw.fi

TAMPEREEN

KAUPPA KAMARI

Seuraava printtilehti ilmestyy 13.3.2024

Muista myös Tampereen kauppakamarilehden, verkkolehden ja Kamarin uutiset -uutiskirjeen mainospaikat!

Teemana liikenne ja logistiikka Ota yhteyttä mediamyyntiin, Saarsalo Oy: • Erika Iijanen, 044 246 4564, erika.iijanen@saarsalo.fi • Timo Lepistö, 044 534 9878, timo.lepisto@saarsalo.fi TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 1

n

2024 31

Mielenrauhaa liiketoimintaan Mahdollistamme kasvun ja pienennämme riskejä olipa kyseessä rahoitus, uudet investoinnit tai vaikka kansainvälisen rahaliikenteen reaaliaikainen seuranta.

Leena Heininen talouspäällikkö Kattokeskus Oy

Janette Karvonen asiakkuusasiantuntija Maksuliike ja kassanhallinta

Juha Palolampi rahoitusjohtaja Rahoitusyhtiöpalvelut Tarja Niemi asiakkuusjohtaja

“Perheyrityksenä meillä on sellainen tekemisen malli, että hyvällä joukkueella ja yhteistyöllä päästään parhaisiin lopputuloksiin.

Ihan niin kuin tämän OP:n yritystiimin kanssa.”

• Oma yhteyshenkilö, suora numero • Paikallinen toimija, nopea ja sujuva päätöksenteko • Koko verkoston osaaminen yhden soiton päässä

OP Tampere

Ensio Haapanen toimitusjohtaja Kattokeskus Oy