Ursus 2/2022

Partiolippukunta

Jyväskylän Metsänkävijöiden tiedotuslehti

ursus

TOIMITTAJAT Mikko Ilmoniemi, Joose Jaskari, Aatos Leppäaho, Hanna Lindblom, Manuel Lyhty, Metsän Sudet -seikkailijajoukkue, Sauli Pulkkinen, Tommy Salminen, Ilari Suortamo, Sanna Vähäaho, Marko “Marsu” Yrjänä KANSIKUVA Tero Maaniemi KUVAT Eetu Aalto, Mikko Ilmoniemi, Justus Leppäaho, Tero Maaniemi, Tuomas Turpeinen, Sanna Vähäaho, Fla con -kuvakekirjasto, Canvan kuvakirjasto TAITTO Marko "Marsu" Yrjänä PAINOPAIKKA DM Print JULKAISIJA

SISÄLLYS

K A T S E M E N N E I S I I N

lut läpi lippukunnan historiikkia, ja lut kiinnostavaa nähdä, miten kuntamme on rakentunut yiseen muotoonsa. Partio‑ rrastus on pitänyt minut mukanaan vuotta, ja lippukunnan pian yttäessä 90 vuotta on selvää, että mä harrastus on ollut monille keä. mmäistä kertaa JyMe lähti alle 60‑luvulla. Tuolloin kohteena ja nyt 60 vuotta myöhemmin Skotlantiin. Tätä reissua varmasti stelemaan vielä vuosienkin päästä. näkemään niin Skotlannin mia kuin nummiakin, maistelemaan paikallisia herkkuja sekä tutustumaan Galashielsin partiolaisiin.

Tänä vuonna järjestettiin myös suurleiri Kajo, talvileiri, Lokasauna, ryhmien retkiä ja vaikka mitä muuta eli tekemistä on riittänyt. Nähtäväksi jää, mitä tuleva vuosi tuo tullessaan, mutta tämän vuoden perusteella sekin tulee olemaan ikimuistoinen. Kiitokset kaikille kuluneesta vuodesta ja tehdään yhdessä tulevasta vuodesta vieläkin hauskempi!

Matka ja miten se tehtiin

Jyväskylän Metsänkävijöiden perinteisiin kuuluvat kansain‑ väliset partiomatkat. Tällä kertaa matka tehtiin Skotlantiin 6.‑19.6.2022. Projekti ja moninaiset matkavalmistelut aloitettiin jo syksyllä 2020.

JyMen kansainvälisten matkojen ideana on, että projekti tehdään alusta alkaen yhdessä, ja erityisesti nuoret ovat aktiivisessa roolissa. Niin tälläkin kertaa. Nuoret

Matkan rahoittamiseksi kehitettiin kaksi nimikkoteetä yhteistyössä Teeleidin kanssa (Sanna)

SANNA

SANNA, TUPE JA MIKKO

opettelivat vastuunkantoa valit semalla matkakohteen, tekemällä varainhankintaa, etsimällä matkalle sponsoreita ja suunnittelemalla matkan ohjelmaa. Mukana oli aiempia reissuja suurempi matkajoukkue: 14 nuorta ja 6 aikuista partiojohtajaa.

Haave omasta pakohuoneesta oli elänyt lippukunnan piirissä jo pidempään, ja sysäys pelin rakentamiseen saatiin, kun koronavuosi hankaloitti lippu kunnan normaalia varainhankintaa. Peli rakennettiin partiolaisvoimin vapaaehtoistyönä, ja vapaaehtoiset myös vetivät pelit. Yhteis työtahoksi pelin kehittelyyn saatiin pakohuoneyritys Mysteeri, joka tarjosi käytännön tietotaitoa projektin tueksi.

Teeleidin kanssa saimme kehiteltyä kaksi reissun hyväksi myytävää nimikkoteetä: Nummien kutsu ja Mesikämmenen maistiainen. Paketit kuvitettiin ja

taitettiin itse, ja saimme valita Teeleidin valikoimista mielei semme maut. Tämäkin yhteistyö koettiin hyväksi ja toimivaksi, ja varainhankinta teemyynnin muodossa saattaa toteutua toisenkin kerran.

Matkaohjelmaa suunniteltiin ja järjesteltiin sekä Suomesta käsin että Skotlannin puolella. Tavoitteenamme oli tutustua Skotlannin luontoon, kulttuuriin ja partiolaisiin. Aiempiin reissuihin verrattuna tällä kertaa matkasta huomattava osuus vietettiin yhdessä paikallisen partio lippukunnan kanssa.

Matkalle pääseminen tuntui tällä kertaa erityisen suurelta askeleelta, sillä pandemia varjosti projektia melkein sen alusta alkaen. Jouduimme muuttamaan matkan ajankohtaa ja pitämään

erityisellä tavalla yllä positiivista suhtautumista siihen, että reissua kannattaa epävarmoissakin olosuhteissa valmistella. Matkan jälkeen onkin huojentunut ja monta oppia, kokemusta ja elämystä rikkaampi olo. Reissu kannatti tehdä ja vaivaa kannatti nähdä.

Lämmin kiitos kaikille projektia ja matkaa sen eri vaiheissa tukeneille: Jari Pekka Jäätelökioskit, Ruthin leipomo, Keskisuomalainen, Teatteri Eurooppa Neljä, K Market Kotiväylä, Lions Club Jyväskylä/ Harju, JyMen kannatusyhdistys, Bitcomp Oy, Symcode Oy, Sigma Trukit Oy ja Folke Bernadotten Muistosäätiö.

Matkalla ollaan viimein (Tupe)

Viirit liehuivat Galashielsissa (Mikko)

Yhteistyö skotTIEN kanssa

Tämä reissu ei olisi ollut mitään ilman aktiivista yhteistyötä skotlantilaisten partiolaisten kanssa. Galashielsin partiolaiset tulivat meille tutuiksi jo ennen matkaa, ja perillä ystävystymistä jatkettiin. Pääsimme vieraiksi myös toisen paikallisen partiolippukunnan luokse.

vaikutti hyvältä, matka suunniteltiin niin, että viettäi‑ simme perillä aikaa juuri Galashielsin lippukunnan kanssa.

Järjestimme ennen matkaa useita etätapaamisia sekä johtajien kesken että yhdessä koko matkajoukkueen ja skotlantilaisten partiolaisten kesken. Näissä

Ensimmäinen huiputus Galashielsin partiolaisten kanssa

SANNA

TUPE

Galashiels sijaitsee noin 50 kilometriä etelään Edinburghista. Saimme koko matkan ajan majoittua paikallisella partiotalolla, ja sieltä käsin teimme mm. päiväretkiä Edinburghiin. Vietimme paikallisten partiolaisten kanssa aikaa pelaten, retkeillen ja yhdessä ruokaillen. Matkan vaellusosuuden jälkeen palasimme takaisin tutulle talolle, ja viimeisenä päivänä ennen kotiinpaluuta kävimme vielä yhdessä uimassa galashielsilaisten ystävien kanssa.

Matkaohjelmaamme kuului kulttuuriretki Hawickin kaupunkiin. Siellä järjestettiin paikallis historiaan kytkeytyvä tapahtuma, jossa tien varsille kokoonnuttiin seuraamaan komeaa hevos‑ ratsastusta kaupungin halki. Paikallinen partiojohtaja Angela opasti meitä, ja saimme hevostelun jälkeen nauttia aamiaistarjoilusta paikallisten partiolaisten isännöiminä. Matkan ikimuistoisimpiin hetkiin kuuluu sydäntä pakahduttava säkkipillien tervetulosoitto astellessamme sisään näiden partiolaisten saliin. Ystävyyttä yli rajojen tuli koettua tällä reissulla monella tavalla, ja maailma pieneni jälleen. Kuulumme samaan partiolaisten suureen perheeseen. Ystäväl‑

Hawickin partiolaisten kanssa tutustuttiin paikallishistoriaan

Perinteisiä urheilulajeja ja ystävyyttä yli rajojen

lisyyttä ja vieraanvaraisuutta kohdattuaan sitä haluaa olla myös itse antamassa eteenpäin. Seuraavalla reissulla tulee yhteistyö paikallisten partiolaisten kanssa varmasti olemaan myös keskeisenä tavoitteena.

VAELLUKSELLA

Skotlannin matkajoukkue vaelsi Ylämaalla kolme päivää, ja lopuksi leiriydyttiin Glen Nevisin leirintäalueelle. Sieltä lähdettiin huiputtamaan Skotlannin ja koko Britteinsaarten korkeinta vuorta, Ben Nevisiä. Aamupalaa syödessä jännittää, tuleeko sade loppumaan ja taivas kirkastumaan. Olemme viettäneet yön Glen Nevisin leirintäalueella ja lähdössä aamupalan jälkeen kiipeämään ylös kohti Ben Nevisin huippua. Mutta pilvet estävät näkymän. Voimakas tuuli vihmoo kylmää suihkumaista sadetta. Lopulta pilvipeite rakoilee sen verran, että uskallamme lähteä yrittämään. Mukaan pakkaamme lämmintä vaatetta, lounastarpeet, trangiat ja juomapullot.

Joen ja lammaslaitumen ohitet tuamme rinne alkaa jyrkentyä nopeasti. Pian polku muuttuu kivetyksi portaikoksi, jonka sade on tehnyt liukkaaksi. On varottava

jokaista askelta. Askel askeleelta nousemme ylöspäin, ja maisema takanapäin alkaa näyttää siltä kuin katselisimme pienoismallia. Puut näyttävät pensailta, lampaat pieniltä täpliltä ja kuohuva joki kapealta kiemurtelevalta viirulta.

Vuoren rinteillä kuohuivat vesiputoukset (Joose)

MIKKO

TUPE JA JOOSE

Tuulta päin! (Tupe)

Polku kiemurtelee vuoren rinnettä ylöspäin. Nousu alkaa tuntua takareisissä. Sumun vuoksi näkyvyys on tuskin viittä metriä. Kuljemme ryhmittäin varmis taaksemme, että kaikki pysyvät matkassa mukana. Kun tuuli puhaltaa sumun hetkeksi pois, näemme viereisen vuoren rinteiltä valuvat kuohuvat purot ja vesiputoukset.

Vaikka tunnelma on iloinen, vihmovan tihkusateen ja huonon näkyvyyden vuoksi matkan jatkaminen vuoren huipulle asti alkaa tuntua koko ajan

uonommalta ajatukselta. aastavassa ja nopeasti uuttuvassa ympäristössä on htävä huolella harkittuja äätöksiä. Niinpä päätämme pitää unastauon ja katsoa, muuttuisiko ä sen aikana selvemmäksi. ää ei muutu. Tuuli yltyy ja sumu henee. Toteamme, että on rkeää pelata varman päälle, eikä uipulle jatkaminen ole viisasta. äätämme kuitenkin jatkaa vielä hän matkaa ylöspäin, reitin uoliväliin asti. uolivälissä meitä odottaa kaunis, ru vesiputous. Tuuli puhaltaa pilvet pois, ja aurinko värittää värit lämpimiksi. Reunalta katsoessa näkyy vain valkoista. Syömme eväitä, täytämme juomapulloja ja otamme valokuvia. Tuuli vihmoo hymyileviä kasvoja. Välillä hiljaisuuden rikkoo nauru. Tältä tuntuu olla elossa.

MITÄ REISSUSTA JÄI MIELEEN?

MATKAJOUKKUE

Skotlannin matkajoukkueen jäsenet muistelivat kesän reissua ja sen parhaita ja haastavimpia hetkiä sekä matkalla oppimiaan asioita. Myös muutamia makumuistoja mainittiin.

Paras muisto reissusta oli skottien kanssa ajan viettäminen. Vaikeinta matkalla oli joidenkin ruokien löytäminen. Paras maku matkalla oli Irn Bru ‑limsa.

Parhaimpana muistona jäi todennäköisesti vaellus ja sen tuomat haasteet sekä kulttuurilliset erot ja siitä väännetyt vitsit. Parhaimpana makuna jäi mieleen haggis positiivisena yllätyksenä. Opin matkalla brittiläisestä kulttuurista paljon. Kiinnostaisi joskus mennä ehkä jopa takaisin valloittamaan Ben Nevis.

Ilari

Aatos

TUPE

Parhaat muistot jäivät varmaankin vaellukselta. Ylämaa oli karu ja kaunis, parhaimmillaan hiljaisen puhutteleva. Ja päivän kävelyn jälkeen, kunnon päivällisen syötyään, sateen ropistessa teltan kattoon, parhautta on myös käpertyä pehmeään makuupussiin ja kuunnella ei mitään.

Paras muisto reissusta jäi Edinburghiin tutustumispäivästä, josta erityisesti Illuusiomuseo jäi mieleen. Haastavinta reissulla oli se, että julkinen liikenne ei aina toiminut niin kuin olisi pitänyt. Paras maku matkalla oli ehdottomasti fish and chips, ja haggis ei oikein napannut.

Opin matkalla historiasta ja Skotlannin partiolaisten tavoista. Matkan tukijoille haluan sanoa: Kiitos siitä, että pääsimme Skotlantiin.

Skotlannissa kivointa oli Edinburghiin tutustuminen ja Illuusiomuseo. Ärsyt‑ ävintä puolestaan oli tiskaaminen aelluksella tuhansien mäkäräisten yötävänä.

Joose

Manuel

Marsu

VANHAKIN NYT NUORTUU

SAULI JA HANNA

Jyväskylän Metsänkävijöiden kannatusyhdistys täyttää vuosia. Kyseessä ei ole mikään pieni virstanpylväs, koska 17.12.1962 perustettu kannatusyhdistys on toiminut aktiivisesti jo pyöreät 60 vuotta!

Ihmisten kuusikymppisiä juhlitaan usein arvokkaasti ja isosti, ja avioliiton saavuttaessa saman virstanpylvään puhutaan timantti‑ häistä. Juhlaan on siis aihetta, ja kakkukynttilöiden määrä ylittää todennäköisesti aikuisenkin puhalluskapasiteetin.

Partiopoikalippukunta Jyväskylän Metsänkävijöiden kannatus‑ yhdistys r.y. syntyi vuodesta 1953 toimineen, metsänkävijöiden toimintaa tukeneen vanhempain neuvoston perustamana. Tarkoitus oli silloin, kuten nykyisinkin, tukea hyvänä pidettyä lasten harrastusta ja vapauttaa partiolaiset sekä lippukunnan johto keskittymään partioharrastukseen huolehtimalla partiotoiminnan puitteista ja taloudesta. Lähes poikkeuksetta suomalaisen partiotoiminnan puitteet järjestää seurakunta tai muu vastaavanlainen toimija.

TERO

JyMen kannatusyhdistys on tässä mielessä ainutlaatuinen muiden joukossa: menneiden vuosi kymmenten aktiivisten vanhempien erinomainen talkoo henki on kannatellut lippukuntaa jo yli puoli vuosisataa. Kannatusyhdistys on melko näkymätön, mutta aktiivinen ja välttämätön. Viikoittaiset koloillat olisivat mahdottomat ilman kannatusyhdistyksen jatkuvaa partiokolon hallinnointia ja ylläpitoa. Yhdistyksen näkyvin panostus tapahtui vuonna 1957, kun lippukunnan mainio partiokämppä rakennettiin Ylä Sallaajärven rantaan silloisen vanhempainneuvoston avus tuksella. Kannatusyhdistys kunnostaa ja siivoaa kämppää sekä vahtii kämpän pihapiiriä riistakameravalvonnan avulla. Valvonta on tarpeellista, koska kämpän tontille ajautuu silloin tällöin asiattomia oleskelijoita, kuten Neste rallien yhteydessä ilmaista yöpaikkaa haikailevaa rallikansaa. Viimeisin kämppään liittyvä kunnostustyö oli elokuussa 2022 keittokatoksen vesipadan parantelu. Nyt vesipadan hormi vetää paremmin ja tiskivesi lämpenee nopeasti!

Tällä hetkellä Sallaajärven kämppä on kipeästi suuremman remontin tarpeessa. Kannatusyhdistys harrastaa aktiivista varain hankintaa, ja aivan lähiaikoina Jyväskylän Lions Club myönsi avokätisen 500 euron lahjoituksen materiaalihankintoja varten. Lämmin kiitos heille! Nämä varat eivät kuitenkaan vielä riitä: pelkästään välttämättömät korjaustarpeet eli kämpän lahonneen kulmahirren vaihto ja lattian sekä tulisijan uusiminen maksavat karkean kustannusarvion perusteella 4000 €. Yhdistyksen varainhankinta elää eräänlaista kriisiaikaa, koska pitkään varainhankinnan pää‑ menetelmänä olleista ravitalkoista luovuttiin tämän vuoden alussa. Jatkuva tulon lähde siis puuttuu, ja korvaavia keinoja varainhankintaan on yritetty miettiä vailla selvää

ratkaisua. Ilman tasaista kassavirtaa partiokämppä ränsistyy, kiinteistöjen vuotuiset kulut syövät vähitellen yhdistyksen puskurirahaston ja toiminta kuihtuu kokoon. Kannatus yhdistyksen jäsenistön tilanne heittää myös varjon JyMen lippukunnan tulevaisuudelle. Pitkään kannatusyhdistystä aktiivi sesti pyörittäneitä vanhempia on tänä vuonna lähtenyt yhdistyksestä. Suurkiitos heidän vapaaehtoisesta työpanoksestaan, joka on lastemme harrastuksen vuoksi korvaamatonta!

Kannatusyhdistys tarvitsee lisää aktiivisia vanhempia mahdol listaakseen partiotoiminnan jatkuvuuden. Ensiapuna varain hankinnan kriisiin olemme nostaneet kannatusyhdistyksen jäsenmaksun 40 euroon, mikä tarkoittaa sitä, että kuka tahansa

voi tukea lasten partioharrastuksen jatkumista liittymällä kannatus‑ jäseneksi sitoutumatta mihinkään toimintaan. Voisitko sinä olla yhdistyksen seuraava kannatus jäsen? Kaikenlainen osallistuminen on tervetullutta, ja auttaa voi myös esimerkiksi pyytämällä lasten isovanhempia tai kummeja kannatusjäseniksi, tekemällä kertalahjoituksen tai ehdottamalla jotain työmuotoa. Myös talkoo porukkaa tarvitaan, ja kannatus‑ yhdistyksen hallituskin kaipaa uutta verta koska viimeiset pitkäaikaiset konkarit ovat pian poistumassa hallituksesta.

Kannatusyhdistys ei voi toimia eikä JyMen partiotoiminta tällaisenaan jatkua pitkään, jollei meissä 2020‑ luvun vanhemmissa herää samanlaista talkoohenkeä kuin menneisyyden vanhempain neuvostossa. On hienoa jättää jälkensä paikallishistoriaan partiokämpän peruskorjanneena

sukupolvena, jotta tulevatkin sukupolvet voivat sitä hyvään harrastukseen käyttää. Tule mukaan uudistamaan kannatus yhdistyksen toimintaa ja tukemaan lasten partioharrastusta edes pienellä panostuksella! Pienistä puroista kasvaa suuri joki, jota pitkin lastemme on helppo purjehtia myötävirtaan aikuisuutta kohti.

Jos et vielä ole JyMen kannatusyhdistyksen jäsen, liity tästä täyttämällä jäsentietolomake QR koodin tai osoitteen https:// urly.fi/2l21 kautta.

Muista lisäksi maksaa 40 € suuruinen jäsenmaksu kannatus‑ yhdistyksen tilille FI11 5290 0220 6231 83.

Lämmin kiitos lasten partio‑ harrastuksen tukemisesta!

Pitkästä aikaa lippukunnassamme on raportoitu liljasta. Sen saadakseen piti samoajavartio Koppelon valvoa 24 tuntia. Mistä oikein on kysymys?

Liljat ovat samoajien ja vaeltajien aktiviteetteja, joissa tehdään jotain asiaa tietyn ajan tai matkan. Liljat ovat usein kärsivällisyyttä koettelevia tehtäviä. Liljoissa on yleensä kolme suoritustasoa, jotka pitää suorittaa erikseen helpoimmasta vaikeimpaan. Samoajaryhmä Koppelo valitsi ensimmäiseksi tavoiteltavaksi liljakseen pahkaliljan, joka suoritetaan valvomalla. Aniliininpunainen (ensimmäinen taso) edellyttää 24 tunnin valvomista. Sääntöjen mukaan kohtuullinen kahvinjuonti on sallittu. Ryhmän oma raportti kuuluu näin: “Samoajaryhmä Koppelo suoritti pahkaliljan Reippaiden kämpällä 23. 25.9. Pahkaliljaan sisältyy

pääasiassa valvominen 24h ajan. Ohjelmaamme kuului saunominen, kortinpeluu, ympäristön tutkiminen, syöminen ja muu toiminta, joka pitäisi meidät hereillä. Valvominen sujui hyvin, ja kovan taistelun jälkeen kaikki saivat valvottua 24h onnistuneesti.”

ILARI JA SANNA

LOKASAUNA

METSÄN SUDET JA SÄHKÖRAUSKUT

Lippukunnan vuoden kohokohta on omalla Kämpällä järjestettävä Lokasauna, joka kokoaa koko lippukunnan joka syksy yhteen. Sudenpennut ja seikkailijat muistelivat retkiviikonloppua ja kertoivat toiveitaan seuraavaa leiriä varten.

Seikkailijajoukkue Metsän Susilla oli kaikilla kivaa retkellä. Mukavina muistoina jäivät kaikki pelit, erityisesti viimeisen aamun präisis, ensimmäinen kipinäyö, kokkisota ja villakoirat. Toiveena seuraavalle leirille esitettiin toisaalta enemmän liharuokia ‑ toisaalta lisää kasvisruokia. Teltassa oli ollut ilmeisen tiivistä, ja niinpä toiveena li til i t ltt Li äk i

Sähkörauskujen mielestä Lokasaunassa ei ollut juuri mitään tylsää. Useat pennut nauttivat jopa vesisateesta ‑ lienevätkö samat lapset, jotka mainitsivat saunomisen ja uinnin kylmässä järvessä parhaana kokemuksena. Yksi muisteli isoveljen pitämää rastia leiriolympialaisissa, toinen nuotion valoa ja lämpöä, unohtamatta tietenkään leirien klassikkoa, kokkisotaa. Itse tehty ruoka on aina "nii iin hyvää" ja kilpailu luo mukavaa jännitystä peliin. Tosin, tuomarit, päätättehän oikeasti kisalle voittajan! Mukavaa leirillä on myös nukkuminen, kun sai vain olla ja levätä ja rentoutua. Pitkän ja raskaan päivän jälkeen nukahtaa aina hyvin, ja aamulla on mukava herätä leirin uusiin, jänniin asioihin. Unelmista puheen ollen, ne sudenpennut, jotka eivät Lokasaunaan päässeet, unelmoivat seuraavalle leirille luonnossa seikkailusta ja tietysti syömisestä!

ANSIOMERKIT TUTUIKSI OSA 1

SANNA

Suoritusmerkkien lisäksi olet saattanut huomata partio‑ tovereiden paidoissa ja huiveissa myös muita merkkejä. Tässä sarjassa kerrotaan niistä. Ensimmäisenä esitellään Ananas‑ juhlassa jaettavat huivisoljet ja ananaspinssi.

Lippukunnassamme jaetaan vuosittain kahta Suomen Metsänkävijöiden ikäkausi‑ huivisolkea: sudenpääsolkea pää sääntöisesti seikkailijoille ja karhunpääsolkea tarpojille. Solkien tarkoitus on toimia kannustimena ryhmien etevimmille, innok kaimmille ja ahkerimmille partiolaisille ja kannustaa muita pyrkimään samaan. Huivisolki voidaan myös myöntää erityistä partiomieltä osoittavasta teosta. Solkia kannetaan partiohuivissa tilaisuuksissa ja mielellään myös kokouksissa.

Lippukuntamme erikoisuutena on ananaspinssi, joka valmistetaan lippukunnan omin voimin.

Huivisolkien tapaan myös pinssi myönnetään vuosittain suden‑ pennulle, joka esimerkillisellä toiminnallaan (ahkeruudella, aktiivisuudella ja hyvällä käytöksellä) on osoittanut omak‑ suneensa partiotoiminnan sisällön ja pe vereitaan paremm

TRI APO

Mistä retkeilyyn ja leireilyyn liittyvistä välineistä on kyse? Yhdistä kuvat ja anagrammit. 1 tiirikka

sävelnekkula

puhtoiivari 4 vatsat tulelle

lukitutti

yöpeili sykkii

se pato

Tehtävän on laatinut Mirkku Hakaste, kuvistus Canvasta. Oikeat vastaukset sivulla 15.