Ursus 2/2021 by Jyväskylän Metsänkävijät

2 / 2021 Samoajat vaelsivat Lapissa Sudenpentujen kokemukset Lokasaunasta

Erkki vastaa: Pitääkö banaaneja suojella?

Partiolippukunta Jyväskylän Metsänkävijöiden tiedotuslehti

ursus

Ursus 2/2021 - Sisältö Lippukunnanjohtajan terveiset

Toimitus Toimittajat Mikko Ilmoniemi,

Kiitos kuluneesta partiovuodesta

Kesäleiri Iku-Turso KV-projekti: Kohti Skotlantia! Lokasauna Samoajien Lapin vaellus Mikä ihmeen KITT?

4 5 6 8 12

Partiopolku JyMessä

joissa ei toisin mainita), Niina Latva-Karjanmaa (piirrossymbolit), Anna-Kaisa Reed, Pixabay

Sisällä olemisen tylsyys, banaanit ja Lokasauna

Taitto Helmi Jyrkkänen

Meidän lippukunta -ristikko

Aatos Leppäaho

Hallitus 2022

Tapahtumat ja ryhmät

Koulutus

Kysy Erkiltä Puuhasivut

Nallenaama Johtajisto

Justus Leppäaho, Luca Ohinmaa, Annimaria Valli, Sanna "KukkaHamsteri" Vähäaho ja Marko "Marsu" Yrjänä

Kuvat Tero Maaniemi (valokuvat

Painopaikka DM Print Julkaisija Jyväskylän Metsänkävijät ry www.jyme.org Facebook: JyvaskylanMetsankavijat Instagram: jyvaskylanmetsankavijat

9.12.2021

Lippukunnanjohtajan terveiset

Kiitos kuluneesta partiovuodesta Vuosi alkaa olla taas paketissa ja koronakin pikkuhiljaa hellittää. Kolon toimintaa on päästy kesän pakohuoneen ja syksyn koloiltojen myötä testaamaan tehokkaasti. Pian on aika kääntää katseet ensi vuoden huipputapahtumiin kuten Kajo ja KV-projekti. Sitä ennen on vielä aikaa muistella kuluneen kesän ja syksyn tapahtumia. Riihityksessä taas kerran siirtyvät tarpojat ja muut riihittäjät pääsivät läpi. Hyvää suorittamista, ja mukava nähdä ettei osaaminen ole hävinnyt JyMestä pokkeuksellisina remontti- ja pandemiavuosina. Kesällä monet seikkailijat pääsivät ensimmäistä kertaa vaeltamaan isompien partiolaisten mukana. Iku-Turso-kesäleirillä uusia partiotuttavuuksia ja -ystävyyksiä syntyi hyvin lippukuntien välillä. Myös mukavasti nousi hymyjä kaikkien huulille vesiohjelman pärskestä, iltaohjelman näytelmistä ja ylipäätään aurinkoisista leiripäivistä. Hallitus ideoi ja päätti hyviä ratkaisuita kokoontuessaan kerrankin kasvokkain Kämpällä, ja johtajiston perinteinen Suurjohtajisto tuotti myös hedelmää tapahtumien ja toiminnan ideoimisessa. Ravintolapäivät ovat sujuneet hienosti isolla porukalla aktiivisia nuoria ja vanhempia partiolaisia. Kiitoksia kuluneesta vuodesta erityisesti ryhmänjohtajille ja tapahtumien järjestäjille, mutta myös kaikille tapahtumiin ja muuhun toimintaan osallistuneille. Mitähän muuta hauskaa tähän keksisikään, koska seuraavan kerran tätä palstaa kirjoittaa Tommy. Eipä varmaan muuta kuin hyvää joulua!

Justus 3

Iku-Turson leiritärpit leirinjohtajan muistivihkosta Teksti: Justus Leppäaho, kuva: Anna-Kaisa Reed

Iku-Turso oli Mäkipartion, Pihkapartion, Keljon Kävijöiden ja JyMen yhteinen kesäleiri, johon osallistui yli sata partiolaista heinäelokuussa 2021. Leiriä johtivat yhdessä Teresa Mäkipartiosta ja Justus JyMestä. Nyt voit lukea Justuksen muistiinpanot leiriohjelman parhaista paloista.

tarinat ja näiden teemat ovat paljon freesimpiä, kun tarinat on tuotu nykypäivän olosuhteisiin eikä ole pelkkää merihirviön metsäs-tämistä. Joukahaisella oli aikas makee mopoauto iltaohjelmissa! Elokuva valkokankaalta katoksessa laskevan auringon säteissä on eeppistä ja kivaa jäätelön ja muiden herkkujen kera.

Vesiohjelma

Muita huomioita

Vesiohjelma on parasta, ainakin saunominen ja uiminen virkistää kivasti. Mutapaini on ällöä mutta äärimmäisen mukavaa, kun vauhtiin pääsee ja jokainen lonkero ja räpylä on sopivan likainen. Silloin kun sotkeminen ei ole kivaa, on hyvä pestä johtajat vesisodassa. Järvessä voi tehdä muutakin kuin uida: esimerkiksi loikoilla ilmatäytteisellä jumppamatolla, tai taistella maton herruudesta. Norsupallokin toimii järvellä, mutta tuulisessa säässä pallo kulkee nopeampaa kuin näppärät kanootit tai leppoisa jolla, joilla myös saa ajan järvellä kulumaan.

Iltaohjelma

Iltaohjelmassa viihtyy, kun lauluja ja yhteistä ohjelmaa on sopivasti. Vanhat

Tarpojat saa helposti hukattua haikille, tarpojat selviävät hyvin haikista ja pitävät sitä jopa kevyenä, salkopallolla saa hymyn huulille ja mustelmat iholle sekä tunnusmusiikin saattelemana aamuisin ilmestyvä mörköpussi tuo jännitystä elämään.

Kohti Skotlantia! - yhteistyötä ja yrittämishenkeä Teksti: Sanna "Kukka-Hamsteri" Vähäaho, kuva: Pixabay Lippukuntamme on valmistellut sinnikkäästi matkaa Skotlantiin jo parin vuoden ajan. Alkuperäinen tavoitteemme oli päästä reissuun syyslomalla, mutta vallitseva pandemia jarrutti vielä lähtöämme. Hyvää kannattaa odottaa, ja tällä hetkellä tavoitteena on astella Skotlannin saarella ensi kesäkuussa. Jotta matkaan tarvittavat varat ja suunnitelmat saadaan kasaan, tarvitaan aimo annos yritteliäisyyttä ja yhteistyötä. Yrittämishenkeä onkin lippukunnastamme löytynyt hienosti. Yhteistyössä Teeleidin kanssa on tuotettu kaksi omaa teepakettia, ja kesän ajaksi lippukunnan Kolo muut-

tui pakohuoneeksi. Peli rakennettiin yhdessä pakohuoneyritys Mysteerin kanssa, ja yhteistyö oli ilmeisen onnistunutta. ”Täähän oli ihan oikea pakohuone”, kävijät kehuivat. Parhaillaan projektissa on menossa reitti- ja ohjelmasuunnitelmien tarkentaminen, sponsoreiden etsiminen, yhteydenpito ystävyyslippukuntamme kanssa ja hyväntuulisen innostuksen kasvattaminen reissuun lähtöä varten. Reissu-unelmista tulee totta tehtävä kerrallaan. Reissuvalmisteluhin ja matkajoukkueeseen voit tutustua lisää blogissamme: scotland.jyme.org

Lokasaunan tunnelmia Teksti: Sähkörauskut ja Annimaria Valli

Muiden mänkijöiden tapaan myös lippukunnan sudenpennut osallistuivat perinteiselle syysretkelle eli Lokasaunaan. Retkeä oli odotettu innolla jo pitkään. Onneksi Lokasauna täytti odotukset ja pääsimme kirjoittamaan tätä juttua siitä näkökulmasta, mikä Lokasaunassa oli parasta. Erään sudenpennun sanoin: “Kivointa Lokasaunassa oli vain olla Lokasaunassa.” Hyvä ruoka on aina tärkeä osa retkikokemusta. Tällä kertaa mieleen jäivät erityisesti klassiset partioherkut eli nuotiomakkarat ja muurinpohjaletut. Myös lauantain lounaaksi val-

mistettu hernekeitto oli maistuvaa, ehkä etenkin siksi, että se lämpeni itse tehdyn kolmijalan avulla nuotiolla. Partioretkelle kuuluvat tietenkin myös erilaiset pelit ja leikit. Tämän vuoden Lokasaunassa maastopelin virkaa toimitti kaikkialle lähimetsiin levittäytynyt Afrikan Tähti. Jalokivet löytyivät annetussa ajassa ja rosvoilta karkuun juokseminen onnistui vaihtelevalla menestyksellä. Osalle Sähkörauskuista munitus oli uusi peli, ja sen oppiminen ilahdutti. Mieleen jäivät myös leikissä kehitellyt hassunhauskat lempinimet.

Iltanuotiolle kuljettiin yhdessä kulkueena. Illan pimetessä päästiin myös leikkimään pimeäpiiloa ja majakkaa. Taskulamppuleikit olivat kivalla tavalla jännittäviä, eikä menoa haitannut edes taskulampun rikkoutuminen, sillä aina voi lainata kaverin lamppua. Vauhdikkaiden leikkien jälkeen olikin mukava päästä saunaan ja uimaan. Vaikka kesäleiriltä tutun vesiliukumäen puuttuminen harmitti, oli uiminen kuitenkin monelle retken kohokohta. Osan mielestä uiminen oli erityisen kivaa juuri siksi, että vesi oli lokakuussa jo kunnolla kylmää. Ennen nukkumaanmenoa kokoonnuimme yhteisen ison iltanuotion äärelle ja monien mielestä tämä olikin

retken ehdoton kohokohta. Nuotion sammuttua unikin maistui Kämpän lavereilla hyvin, jopa paremmin kuin kotona. Tässä auttoi jälleen pimeys, joka on Kämpällä aivan erilaista kuin kotona kaupungissa. Onnistuneen retken merkkinä voidaan pitää sitä, että vielä seuraavan viikon kokouksessa raikuivat retkivartioiden huudot, jotka olivat jääneet hyvin kaikkien mieleen. Vaikka löytötavaroita retkeltä taisi kertyä totuttuun tapaan, yhtä sudenpentua kuitenkin ilahdutti se, että tällä kertaa yhdetkään kalsarit eivät hukkuneet.

Samoajien Lapin vaellus Haastattelu ja kuvat: Marko "Marsu" Yrjänä

Kuka olet?

Luca Ohinmaa, Helsingin NMKY:n Rastipartiosta, partiossa yli 10 vuotta.

Olit ensimmäistä kertaa Lapissa vaeltamassa JyMen porukassa. Mitkä ovat tunnelmat nyt reissun jälkeen?

Ihan mahtava reissu takana! Lähdin vaellukselle töiden kiireiden keskeltä, ja se oli kyllä oikea päätös! Viikon aikana sai rentoutua hienojen tyyppien kanssa, päästiin koettelemaan rajoja pitkien päivämatkojen, joenylitysten ja ruoanlaittotaitojen kanssa, suunnistamaan upeassa Lapin maastossa ja heräämään teltasta hyvien yöunien jälkeen.

Millainen reitti ja vaellus olivat? Keitä reissulla oli mukana?

Reittimme alkoi Aittajärveltä heti

c joen ylityksellä, matkalla kuljettiin laavujen ja eräkämppien välejä 5-15 km päivässä. Ensimmäisillä väleillä päästiin jo koettelemaan erilaisia suomaastoja ja jokia, sadettakin tihkutti. Päiväretkellä kiivettiin luullaksemme Lankopään huipulle, mutta taisimme suunnistaa viereiselle Puilakkapäälle. No, tärkeintä on matka, ei määränpää! Matka jatkui kohti Kiilopäätä hyvin tunnelmin Luulammin kautta, jossa herkuteltiin letuilla ja extemporee-perunarieskoilla! REITTI 1 Aittajärvi (aloitus) 2 Siikavuopa (ensimmäinen yö) 3 Lankojärvi (kaksi yötä) 4 Luulampi (kaksi yötä) 5 Kiilopää (paluu)

Mitkä olivat reissun kohokohtia?

Tunturimaisemat ja lämpöiset päivät! Erityisesti mieleen painui meidän vaellusporukan tiimihenki, puhallettiin joka hetkessä yhteen hiileen, jotta aamupuurot ja teltat olivat ajoissa. Tuli opittua uusia taitoja ja vinkkejä matkan varrella, ja ennen kaikkea tutustuttua muiden ja itsensä kanssa.

Miten kuvailisit JyMeä sellaiselle, joka ei meitä vielä ole tavannut?

Oli mahtavaa kokea JyMen lämmin vastaanotto tälle reissulle, ihailen lippukunnan arvoja ja tyyliä toteuttaa partiota! Omassa lippukunnassani vaellustoiminta on jäänyt taka-alalle, sitä oli erityisen siistiä päästä kokemaan.

Mitä vinkkejä antaisit nyt ekaa kertaa Lappiin lähtijälle?

Rinkan paino max. 20% kantajan painosta. Vaihtokengät, monipuolinen muonitus, riittävä kattaus mausteita. Reitin on hyvä olla monipuolinen, ensi reissulle hyvä valinta voi olla jokin suosituimmista vaellusreiteistä, ne ovat usein paremmassa kunnossa.

Lähtisitkö uudelleen?

Ehdottomasti! Ensi reissuun toivottavasti tutut naamat taas mukaan!

Mikä ihmeen KITT? Teksti: Marko "Marsu" Yrjänä, kuvat: kisavartiot Koko ikäkauden tarpojatapahtumissa eli KITTeissä kootaan yhteen useamman ryhmän tarpojia ja toteutetaan vaativampia ja erikoisempia ohjelmia. Tänä syksynä JyMen nuoret osallistuivat KITT-retkelle yhdessä Mäkipartion, Pihkapartion ja Keljon Kävijöiden tarpojien kanssa. Parasta viikonlopussa oli varmasti viime kesäleirillä saatujen partiokavereiden

tapaaminen, mutta sen lisäksi osallistuimme koko piirin valokuvakilpailuun eli tarpojien minivotoon ja pääsimme räiskimään toisiamme värikuulasodassa. Minivotossa vartio Pesukarhut ylsi toiselle sijalle ja Havunneulat ja Puut saivat yksittäisistä kuvistaan kunniamaininnat! Näillä sivuilla näet koosteen kisakuvista.

Yksi joukkueistamme valmiina värikuulasotaan. Kohta räiskyy! Lasten oikeudet: Pesukarhut ja Kävyt

Tehtiin mitä piti: Palavat polttopuut ja Havunneulat Suojelukohde: Palavat polttopuut ja Puut

Missä kuljimme kerran: Puut ja Kävyt

Täyttä teatteria: Puut ja Pesukarhut Myös Sipulihaukat -vartio otti menestyksekkäästi osaa kisaan, vaikka heidän kuviaan emme voikaan julkaista.

Kysy Erkiltä Tällä kertaa selviää Kouvolan merkitys luovalle toiminnalle sekä banaanien tuotannon synkkä salaisuus, mutta vesiliukumäen puuttuminen Lokasaunasta jättää kaikki ymmälleen. Erkki vastaa palstallaan mieltä askarruttaviin kysymyksiin partioon ja joskus aika paljon muuhunkin liittyen. Tällä kertaa kysymyksiä lähetti sudenpentulauma Sähkörauskut. Miksi partiossa ollaan sisällä vaikka se on tylsää?

Mielenkiintoinen kysymys! Ulkona saa olla vapaammin, eikä tarvitse nököttää hiljaa paikallaan. Partiossa pyritäänkin olemaan mahdollisimman paljon ulkona, koska sisällä saamme viettää ihan riittävästi aikaa muutenkin. Myös partioliikkeen perustaja Robert Baden-Powell on todennut, että “Partio ei ole kerho eikä pyhäkoulu, vaan metsien koulu”. Joskus on sisälläkin hyvä olla, sillä ihan kaikkea ei aina kannata tehdä ulkona. Vaikka me partiolaiset emme ole sokerista, voi esimerkiksi rinkan pakkaamista olla parempi harjoitella sisätiloissa, jos ulkona on pimeää ja sataa räntää. Tai jos ulkona on

pakkasta, voi vaikkapa teroituksen harjoittelu olla ulkona hankalaa.

puukon

Tylsyyttäkin on muuten hyvä harjoitella, sillä monet asiat elämässä on aika tylsiä. Tylsyys on myös hyödyllistä, sillä se tekee meistä luovia. Erkki harjoittelee tylsyyttä ajattelemalla marraskuista Kouvolaa ja järjestämällä Aku Ankan taskukirjoja käänteiseen aakkosjärjestykseen.

Jos suojellaan luontoa, niin pitääkö myös banaaneja suojella?

Mielenkiintoinen kysymys! Me ihmiset olemme osa luontoa, riippuvaisia siitä ja tarvitsemme sitä elääksemme. Erkki on sitä mieltä, että meillä partiolaisilla on ihan erityinen velvollisuus huolehtia luonnosta ja maapallosta, ja siihen meitä kannustaa jo kaksi partioihannetta: “rakastaa ja suojella luontoa” sekä “tuntea vastuunsa ja tarttua toimeen”.

Mutta banaanit! Kauppojen hyllyltä tuttu banaanilajike Cavendish onkin erityisen herkkä kasvitaudeille, sillä nykyisin viljellyt banaanipuut ovat toistensa klooneja. Se tarkoittaa, että yksi ja sama sienitauti voisi levitessään tuhota kaikki maailman vientibanaanit! Myös banaaneja täytyy siis suojella. Sienitautien leviämiselle otollisia olosuhteita aiheuttavat ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat tulvat ja kuivuudet. Luonnonsuojelu ja ilmastonmuutoksen torjunta ovat siis paras keino myös banaanien suojeluun.

Miksi Lokasaunassa vesiliukumäkeä?

ollut

Erittäin hyvä kysymys! Miksi tosiaan ei, sitä ei Erkkikään pysty ymmärtämään. Onhan juuri Lokasaunaretkellä nimittäin ollut tapana kokeilla kaikenlaisia yllätyksellisiä asioita. Kerran eräs johtaja säikäytteli pahaaarvaamattomia yösuunnistajia porontaljaan ja kaasunaamaariin pukeutuneena, ja kerran poltettiin vanha vene komeana kokkona. Ja erään kerran istutettiin marraskuun kirpeässä säässä Kämpälle yrttitarha. Yllätyksellistä on ollut sekin, kun on

kokeiltu tarjoilla iltapalaksi viiliä ja paistaa nuotion yllä jäisiä kanankoipia – näistä kumpaakaan Erkki ei voi suositella. Mutta miksi Lokasaunassa ei ollut vesiliukumäkeä? Siihen ei Erkillä ole vastausta, sillä vesiliukumäki lokakuun tihkusateessa kuulostaa juuri sellaiselta oudolta hauskalta, johon partiolaisten tulisi ennakkoluulottomasti ryhtyä. Erkki suosittelee kuitenkin saunan lämmittämistä, jos vesiliukumäki seuraavassa Lokasaunassa rakennetaan.

Puuhasivut Koonnut ja laatinut: Sanna "Kukka-Hamsteri" Vähäaho

Meidän lippukunta -sanaristikko

PYSTYSUORAAN 1. Ensi kesän suurleiri eli Finnjamboree 2. Vesistö, jonka rannalla meidän Kämppä sijaitsee 4. Meidän lippukunnanjohtaja v. 2022 7. Meidän lippukunnan kansainvälinen matkakohde 9. Meidän lippukunnan tunnuseläin 10. Meidän lippukunnan aikuisvartio

VAAKASUORAAN 3. Meidän lippukunnan seikkailijajoukkue 5. Meidän lippukunnan huudon ensimmäinen sana 6. Meidän lippukunnan tarpojavartio 8. Meidän lippukunnan sudenpentulauma 11. Meidän lippukunnan hedelmä 12. Kaupunginosa, jossa meidän Kolo sijaitsee Ristikon ratkaisu löytyy viereiseltä sivulta.

Mikä on Kanadan – Kukkoda

vastakohta?

Mikä on tuomarin – viemäri

vastakohta?

Hiiri ja norsu lähtivät uimarannalle. - Minulla unohtui uimahousut, Hiiri sanoi. - Saat lainata minun, jos et vain venytä niitä, vastasi Norsu.

Ihmisiä on kolmenlaisia. On niitä, jotka osaavat laskea, ja niitä, jotka eivät osaa. Miten viisi norsua mahtuu autoon? – Helposti! Kaksi etupenkille ja kolme takapenkille.

istuu

Suomi on hieno kieli: The spruce is on fire = Kuusi palaa The spruce returns = Kuusi palaa The number six is on fire = Kuusi palaa The number six returns = Kuusi palaa Six of them are on fire = Kuusi palaa Six of them return = Kuusi palaa Your moon is on fire = Kuusi palaa Your moon returns = Kuusi palaa Six pieces = Kuusi palaa

Ristikon ratkaisu: 1. Kajo 8. Sähkö2. Sallaajärvi rauskut 3. Vesiliskot 9. karhu 4. Tommy 10. Näätä 5. Aliviivoo 11. ananas 6. Hukka 12. Mäki-Matti 7. Skotlanti

Mitä tapahtuu kun norsu dekkarin päälle? – Jännitys tiivistyy.

Oletteko kuulleet sen vitsin, missä Pikku-Kalle hiipi kellariin? En minäkään, koska se hiipi niin hiljaa.

Nallenaama Haastattelu: Hukka-vartio

Uusi palsta! Tällä sivulla esittelemme aina yhden JyMeläisen. Tällä kertaa Nallenaama on Aatos Leppäaho, tarpoja, 13 vuotta.

Milloin aloitit partion?

6-vuotiaana KeKässä, 7-vuotiaana JyMessä.

Mikä on parasta partiossa? Entä paras muistosi? Parasta on ulkona

oleminen ja retkeily. Paras muisto on ehkä ensimmäinen Koloyö. Mitä vihaat partiossa? Vihaan sitä, kun aina on teltassa huono tuuri ja kivi juuri per- pyllyssä painamassa! Miksi tulet leireille? Kotona tylsistyy helposti, mutta partiossa voi tehdä kaikenlaista varsinkin leireillä.

Paljonko mennyt partioon omaa rahaa? En tiedä, kun oon saanut paljon lahjaksi vaikka isoveljeltä.

Mitä teet 20 vuoden päästä partiossa? Varmaan johdan jotain ryhmää.

Kenet haluat haastaa seuraavaksi haastatteluun ja mitä kysyä häneltä? Haastan Kasperin Vesiliskoista ja haluan tietää, miksi hän aloitti partion harrastamisen.

Hallitus 2022 Lippukunnan jäsenet kokoontuivat syyskokoukseen Kämpälle 10. lokakuuta valitsemaan lippukunnanjohtajaa, hallituksen jäseniä ja päättämään seuraavan vuoden toiminnasta. Ensi vuonna lippukuntaa johtaa Tommy Salminen ja hallituksessa vaikuttavat Justus Leppäaho, Marko “Marsu” Yrjänä, Annimaria Valli, Sanna “Kukkahamsteri” Vähäaho ja uusimpana Ilari Suortamo. Johtajaksi kasvamisen selkeyttäminen sekä vaellustoiminnan ja taitokoulutuksen kehittäminen annettiin heille vuoden 2022 tärkeimmiksi tehtäviksi.

Historianurkka

Emme tiedä minä vuonna tämä kuva on todellisuudessa otettu, mutta aktiviteetti voisi sopia yhtä hyvin vuoteen 1945 kuin 2021.

Sinun mainoksesi tähän? Etsimme lisää yhteistyökumppaneita! Mainostamalla Ursuksessa saat näkyvyyttä yrityksellesi tai järjestöllesi ja tuet samalla lasten ja nuorten partioharrastusta. Ota yhteyttä Marsuun: marko.yrjana@iki.fi

Haluatko tukea Jyväskylän Metsänkävijöiden toimintaa? Liity mukaan kannatusyhdistykseemme! Kannatusyhdistys vastaa käytössämme olevien tilojen kuluista ja ylläpidosta sekä muuten tukee lippukunnan toimintaa. Pääset mukaan täyttämällä jäsenlomakkeen ja maksamalla jäsenmaksun - nämä onnistuvat osoitteesta urly.fi/2l21 tai oheisen QR-koodin kautta.