Ursus 5/2016

ursus 5/2016

Partiolippukunta Jyväskylän Metsänkävijöiden tiedotuslehti

ursus

ursus Par tiolippukunta Jyväskylän Metsänkävijöiden tiedotuslehti

Kansi: Tuomas Turpeinen Kuva: Tuomas Puurtinen

1

SISÄLTÖ 5/2016

Lippukunnanjohtajan terveiset

2

Keitä me olemme? Mitä on partio?

3

Raportit Jäätävän kylmää ja höyryävän kuumaa 5 – Islannin valloitus Talviretken tunnelmia

9

Lettuja, talkoohommia ja yhteistyökuvioita

15

Tule mukaan!

16

Jyväskylän

Metsänkävijät

LIPPUKUNNANJOHTAJAN TERVEISET

V u o d e n ko h o ko h ti a j a t u l e va n o d o t u s ta Tämä Ursuksen numero on tehty kootaksemme yhteen viimeisimmän partiovuoden kohokohtia. Se on tehty erityisesti sinulle, jolle partiolippukuntamme on vielä vieras, ja niinpä kerromme myös perustietoja partiosta ja meistä Jyväskylän Metsänkävijöistä.

Kun nyt muistelen kuluneen partiovuoden tapahtumia, tunnen lippukunnanjohtajana ylpeyttä siitä, että pienestä koostamme huolimatta olemme saaneet harrastaa partiota näin monipuolisesti. Partiossa me olemme saaneet kokea yhdessä upeita elämyksiä luonnossa, oppia uutta ja kasvaa ihmisinä.

Nyt olen innoissani siitä, mitä kaikkea tuleva kesä ja syksy tuovat tullessaan.

Olemme suunnitelleet kalenterit pullolleen toimintaa.

Retket, leirit ja ryhmien monipuoliset partioillat sekä johtajiston rentoutukset ovat toimintamme arkea, mutta tänä keväänä katse on jo kääntynyt myös Suomen Partiolaisten suurleiriin Roihuun, jonne on tulossa lähes 17 000 osallistujaa.Toinen kohokohta on varmasti syksyn vaellus, jota jo ainakin itse malttamattomana odotan.

Toivon, että tästä Ursuksesta välittyy se yhdessä ja luonnon parissa toimimisen riemu, jota olemme menneen vuoden aikana saaneet kokea. Jos sinussa herää sama kipinä, haluan kannustaa sinua tulemaan mukaan tutustumaan – olit sitten lapsi, nuori tai aikuinen.

Partiokesää ja -syksyä odotellen, Mikko lippukunnanjohtaja PS. Suuret kiitokset painopalveluista Jukalle, Juhalle ja Samille!

2

KEITÄ ME OLEMME? MITÄ ON PARTIO?

Partiossa saa haastaa itsensä, nähdä maailmaa ja tutustua uuiin ihmisiin Me olemme Jyväskylän Metsänkävijät, partiolippukunta Jyväskylästä.

Luonnossa liikkuminen ja retkeily ovat tärkeä osa toimintaamme. Teemme retkiä lähimaastoon ja Sallaajärven rannalla olevalle partiokämpällemme, jossa nuoret metsänkävijät saavat ensikosketuksensa erätaitoihin ennen pidempiä retkiä ja leirejä.

Lapset ja nuoret kokoontuvat viikottain omissa ryhmissään tehden oman ikäkautensa monipuolista partio-ohjelmaa. Partioilloissa tehdään aktiviteetteja, jotka rakentuvat erä-, leiri- ja kansalaistaidoista, johtamisesta sekä sosiaalisuuden ja luovan ajattelun taidoista. Lisäksi harjoitellaan kädentaitoja sekä luonnontuntemukseen ja -suojeluun liittyviä taitoja. Aktiviteetteja tekemällä opitaan uutta ja valmistaudutaan partioretkiin, -kisoihin, -leireihin ja -vaelluksiin.

Me olemme verrattain pieni lippukunta, mutta pienestä koosta on hyötyä: tunnemme hyvin toisemme, kukaan ei jää ulkopuoliseksi ja meillä on tiivis yhteishenki! Pienestä koosta huolimatta meillä on aktiivista ja monipuolista toimintaa. Toimimme yhdessä: käydään retkillä kävellen, hiihtäen, meloen tai purjehtien, nukutaan teltassa, laavussa, rakovalkean lämmössä tai vaikka lumikammissa. Erikoisuutenamme on tehdä partioreissuja myös ulkomaille: tähän asti olemme käyneet seikkailemassa Etelä-Afrikassa, Kreikassa ja Islannnissa ja uusi onpa uusi reissukin jo suunnitteilla...

Taustayhteisönä toimii vanhempainyhdistys, joka tukee lippukuntaa rahallisesti sekä hallinnoi ja huoltaa käytössämme olevia kiinteistöjä.

3

Partio on maailmanlaajuinen nuorisoliike, jonka tavoitteena on kasvattaa lapsista ja nuorista vastuuntuntoisia, aktiivisia sekä itsenäisesti ajattelevia kansalaisia. Suomessa partiolaisia on noin 65 000 ja koko maailmassa yli 45 miljoonaa. Partiolaisia on lähes kaikissa maailman maissa.

Toimintaa kaiken ikäisille Partiolla on paljon annettavaa niin lapsille, nuorille kuin aikuisillekin.

Partiossa koetaan unohtumattomia elämyksiä, tutustutaan uusiin ihmisiin, opitaan jatkuvasti uutta ja nautitaan seikkailuista yhdessä ystävien kanssa.

7–9-vuotiaiden sudenpentulaumojen toimintaa värittävät leikit, seikkailut ja tarinat. Viikoittaisissa illoissaan sudenpennut oppivat asioita, joita ei tietokonepelejä ahmimalla omaksuta. Sudenpennut tapaavat ikätovereitaan retkillä, leireillä ja partiotaitokilpailuissa.

10–12-vuotiaden seikkailijajoukkueet opettelevat partion perustaitoja ja retkeilevät paljon.

Seikkailijoiden ohjelmaan kuuluu taitomerkkejä ja partiotaitokisoihin osallistumista. Seikkailija taivaltaa tutkimusmatkailijan lailla: niin retkikeittimet, ensiapu, rakentelu kuin solmutkin tulevat tutuiksi.

12–15-vuotiaiden tarpojavartioiden ohjelmassa korostuu yhdessä toimiminen ja kavereiden kanssa koetut elämykset. Tarpojat liikkuvat ketterästi haastavissakin maastoissa. Tarpojaohjelma koostuu neljästä puolen vuoden jaksosta eli tarposta. Tarppojen teemat ovat leiri, luovuus, selviytyminen ja yhteiskunta. Jokaisen tarpon päätöstapahtumaa kutsutaan majakaksi.

15–17-vuotiaiden samoajavartioiden partio-ohjelmaan kuuluu olennaisena osana ryhmänohjaajakoulutus ja johtamisharjoittelu. Samoajat toimivat tarpojaikäisten vartionjohtajina.

Samoajat suunnittelevat toimintaansa yhdessä aikuisen luotsinsa kanssa ryhmän kiinnostuksen kohteiden mukaisesti.

Kuva: Suomen Partiolaiset / Hanna Suomi

aikuisena partioon Aikuiset tukevat lasten ja nuorten toimintaa osallistumalla viikkotoimintaan, retkille ja leireille. Lasten ja nuorten kanssa toimimisen lisäksi partio kannustaa aikuisia kouluttautumaan. Aikuinen voi kouluttautua partiossa muun muassa eri ikäkausiryhmien johtajaksi, lippukunnan johtajaksi, projektin johtajaksi ja kouluttajaksi. Tuemme johtajiamme kasvattamaan taitojaan erilaisilla kursseilla, joissa opitaan niin erätaitoja, ensiapua, johtamista kuin partiokisojen järjestämistäkin ja tutustutaan toisiin partiojohtajiin. 18-22-vuotiaaat vaeltajat tekevät johtajatehtäviensä lisäksi oman ikäkautensa ohjelmaa yhdessä Järvi-Suomen Partiolaiset -piirin ja Suomen Partiolaisten muiden vaeltajien kanssa.

Kuvat: Mikko Ilmoniemi

4

RAPORTTI:

Jäätävän kylmää ja höyryävän kuumaa Jyväskylän Metsänkävijät on järjestänyt vuodesta 2008 lähtien kansainvälisiä partiomatkoja yhdistyksen vähintään 12-vuotiaille nuorille. Tällä kertaa matka kohdistui Islantiin 29.7.–9.8.2015.

Matkan keskeisenä tavoitteena oli tutustua kohdemaan luontoon, kulttuuriin ja partiolaisiin.

Projektin aikana nuoret opettelivat vastuunkantoa isommassa partioprojektissa esimerkiksi järjestämällä varainhankintaa ja etsimällä matkalle sponsoreita. Myös matkan ohjelma suunniteltiin nuorten kanssa yhdessä. Mukana oli kahdeksan nuorta ja kolme aikuista partiojohtajaa.

Pulveri- ja paperihommia Matkaa valmisteltiin ahkerasti. Yhteisessä partioprojektissa nuoret ja aikuiset kantavat vastuun matkasta yhdessä sen kaikissa vaiheissa matkakohteen valinnasta alkaen. Viime keväänä oli käynnissä aktiivinen varainhankinta ja matkasuunnitelman tekeminen. Tämä tarkoitti mm. pesuaineiden ja papereiden kauppaamista lähipiirissä, sponsoreiden etsimistä, Ravintolapäivissä lettukahvilan rakentamista ja matkasuunnitelmien hiomista pienissä ryhmissä. Pikku hiljaa palaset saivat muotoaan, ja matkasuunnitelma selkiytyi. Parhaiten oppii itse tekemällä, ja monenlaista matkan varrella opittiinkin. Valmistelutöissä opittiin paitsi tiedonhankintaa ja projektin suunnittelua myös hyvin käytännöllisiä yhteistyö- ja neuvottelutaitoja. Miksi on tärkeää vastata saamiinsa tekstiviesteihin? Millä tavalla puheenvuorot kannattaa jakaa, jotta jokainen tulee kuulluksi ja asiat selviksi? Mitä tarkoittaa yhteinen vastuumme matkasta? Näistä opeista on varmasti hyötyä matkan jälkeenkin.

(Ylhäällä oik.) Varainhankintaa tehtiin mm. paistamalla lettuja useamman kerran Ravintolapäivässä.

Perillä tuulee Ensivaikutelma Islannista lentokoneen ikkunasta katsottuna oli karun kaunis. Maa on tummaa, vulkaanista kiveä, puita on vain harvassa, ja perille päästyämme vastassa olikin kova tuuli.

Islannissa oli nyt keskikesä, mutta ilma voi olla kuulemma melkein mitä tahansa – on sanottu, että Islannissa voi yhden päivän aikana kokea kaikki neljä vuodenaikaa. Ensimmäisen päivän aikana otimme ensi tuntumaa Reykjavikin keskustaan ja hankimme mm. polttoaineita ja evästä vaellukselle. Iltapäivällä pääsimme majoittautumaan yhteistyölippukuntamme Skátafélagið Landnemarin "kololle", joka oli varsin hulppea, kaksikerroksinen, kotoisa, partiomuistoja täynnä oleva talo.

Retkikunta matkan varrella.

6

Pelkkää ylämäkeä Reissun vaellusosuudelle oli varattu viisi päivää.

Reitti, johon päädyimme, on Islannin suosituin vaellusreitti Laugavegurinn. “Kun pääsimme marssiin Laugavegurista, pysähdyimme hyvin pian tauolle kuumille lähteille ja lämmitimme retkiruokaa lähteen höyryssä. Paljon ylämäkeä.

Koko ajan pelkkää ylämäkeen marssimista. Kun pääsimme lumirajalle saakka, alkoi työ ja tuska.

"Löysin paljon kauniita kiviä – myöskin kiiltävää "laavalasia". Kun vihdoin retkimaja näkyi, fiilikset olivat hienot”, kuvaili ensimmäistä vaelluspäivää Eemil.

Ylös ja alas rinteitä.

Maisemaa matkalta.

7

Höyrystettyä retkiruokaa ja kiihkeitä keskusteluja Ensimmäisen päivän vaellus oli matkan vaativin osuus, ja sen jälkeen kulkeminen oli helpompaa.

Pääsimme nauttimaan monipuolisesti Islannin maisemista: vuorista, jäätiköistä, kuumista lähteistä, joista ja järvistä. Ruoan valmistaminen matkan varrella kävi kätevästi, kun syömävalmiit ruoka-annokset saattoi höyrystää kuumissa lähteissä. Nousujen lisäksi vaelluksen erityisiä haasteita olivat muutamat jokien ylitykset.

Vesi oli jäätävän kylmää, ja virtaus joissa varsin vuolasta. Matkan varrella oli aikaa ajatusten tulla ja mennä, ja niinpä hassun hauskojen vitsailujen lisäksi retkikuntalaisten keskustelut kävivät välillä varsin kiihkeiksikin politiikkaan, historiaan ja uskontoon liittyvistä kysymyksistä.

Höyrystettyä retkiruokaa.

Vaellusreitti 1. VAELLUSPÄIVÄ Landmannalaugar - Hrafntinnusker Matkan pituus: 12 km, Nousua: 530 m, laskua: 80 m Blue Lagoonissa rentoutumassa.

Kipein jaloin maalia kohti “Aamulla aikaisin herätessämme oli kaikilla jo mielessä Reykjavikiin pääsy ja kauppojen mässyt, mutta ensin oli kuitenkin edessä matkan viimeiset aamupuurot. Matka lähti hyvin käyntiin.

Kipeistä jaloista huolimatta valitusta ei kuulunut, mutta ostoslistojen loputtomat tuoteluettelot kuuluivat kaikkien suista. Maisemat olivat alkuun samankaltaisia kuin aiemminkin, mutta pensaat ja puut olivat kuitenkin jotain, mitä ei oltu vielä vuoristossa nähty.” Tommyn kuvaileman viimeisen vaelluksen päätteeksi pääsimme saunomaan, ja illan kruunasi tieto tulevasta buffet-aamiaisesta.

"Menisin uusiksi" Vaelluksen jälkeen oli pari päivää aikaa tutustua Reykjavikin kaupunkikohteisiin. Kävimme mm.

Penismuseossa, Chuck Norris -grillillä ja Videyn saarella. Matkan viimeiseen varsinaiseen päivään, lauantaihin, oli varattu luksusta. Valtterin sanoin: “Aamulla herättiin aikaisin ja lähdettiin bussiin, joka meni Blue Laguniin. Siellä lilluttiin jonkin aikaa piisavet naamalla ja mentiin syömään. Sen jälkeen lilluimme lisää ja lähdimme hostelliin, jossa söimme. Ihan ok. Menisin uusiksi. 4,5/5.”

Maalia kohti!

Maasto: Enimmäkseen kiipeämistä paljailla kivisillä rinteillä. Loivia rinteitä ja muutamia jyrkkiä nousuja.

2. VAELLUSPÄIVÄ Hraftinnusker - Alftavatn Matkan pituus: 12 km Nousua: 130 m, laskua: 600 m Maasto: Korkeimmat kohdat ovat täynnä veden uurtamia railoja ja ovat helpoimmat kulkea alkukaudesta, jolloin ne ovat lumen täyttämät. Reitti laskeutuu kivistä mäkeä alas joelle, joka on kahlattava yli.

3. VAELLUSPÄIVÄ Alftavatn - Emstrur Matkan pituus: 16 km Nousua: 200 m, laskua: 270 m Maasto: Kolme jokea ylitettävänä. Loivia nousuja ja laskuja. Kasvillisuus väistyy tuhkan ja kivikon tieltä.

4. VAELLUSPÄIVÄ Emstrur - Husadalur Matkan pituus: 15 km Nousua: 350 m, laskua: 600 m Maasto: Loivia rinteitä, mutta myös muutama jyrkkä ja kivinen nousu ja lasku. Tuhka ja kivikko muuttuu vähitellen metsiköksi.

Teksti: Sanna Vähäaho Kuvat: Tuomas Turpeinen ja Marko Yrjänä

8

RAPORTTI:

Talviretken tunnelmia Jyväskylän Metsänkävijät (JyMe) & Keljon Kävijät (KeKä) järjestivät yhteisen talviretken JyMen omalla eräkämpällä Ylä-Sallaajärven rannalla, Taka-Keljossa 5.-7.2. Mukana oli enimmillään nelisenkymmentä eri ikäistä partiolaista sudenpennuista vanhempiin.

Teksti: Sanna Vähäaho Kuvat Mikko Ilmoniemi ja Sanna Vähäaho

9

R

etki alkoi perjantai-iltana johtajien saapumisella kämpälle. Ensimmäisenä iltana syötiin hyvin, saunottiin ja suunniteltiin lauantaiksi saapuvien päiväretkeläisten ohjelmaa.

Lauantaina, suuren joukon saavuttua paikalle, ohjelmassa oli yhteinen lipunnosto partiohuutoineen sekä talvisia rastitehtäviä järven rannalla. Osallistujat pääsivät kokeilemaan suopungin heittoa, harjoittelemaan jäihin pudonneen ihmisen pelastamista, testaamaan kykyjään kaverin kanssa jalat yhteen sidottuna superpallottelu-radan kiertämisessä sekä opastamaan sokkoilevaa ystävää. Päivä huipentui suureen laskiaismäenlaskuun. Sen jälkeen ruoka maistui hyvin, nuoremmat päiväretkeläiset vanhempineen lähtivät

hyvällä mielellä kotiin, ja muut alkoivat valmistautua yöpymiseen kaminateltassa. Kipinävuorot hoituivat mallikkaasti, ja teltassa oli lämmin nukkua.

Aamun ohjelmassa oli aamupuuron keittämistä vartioittain trangioilla sekä leirin purkua ja tavaroiden pakkailua. Lippukuntien partiohuudot metsänkorvessa komeasti kaikuen oli hyvä päättää tämäkin retki.

10

Retkelle osallistui eri ikäistä väkeä Ilona, KeKä Olen Ilona. Olen mukana retkellä äitinä ja osittain vähän partiojohtajana – vedän seikkailijaryhmää. Parasta retkellä on ollut hyvä meininki, mäenlasku, kiva tavata uusia ihmisiä ja partiolaisia.Tulisin ehdottomasti uudestaan retkelle, jotta saisin nähdä tämän päivän valon ja kokea kaiken uudelleen. Seuraavalta haastateltavalta haluaisin kysyä: “Pesitkö kädet ennen ruokailua?”

Tupe ja Tume, JyMe Mä olen Tuomas taikka Tupe ja mä olen täällä tämmönen apumies. Mä oon tykänny lumesta. Lumi on hieno asia.

Sitä on paljon täällä. Ja ruokakin on hyvää. Tulisin uudestaan retkelle, koska täällä on hienosti tätä lunta. Ja ehkä tän ruoankin takia. Ja aina kun soitetaan, niin tottahan sitä pitää lähteä.

Mä oon Tuomas tai Tume ja mä oon tämmönen apumies-antero täällä. Mä oon tykänny lumisateesta täällä näin. Se on kiva. Tulisin uudestaan, on ollut kivaa.

Saunaan ois voinu vielä päästä.

Muistitteko pestä kädet ennen ruokailua?

– En muistanut. Kattelin kyllä, että pitäis pestä, mutta en, unohdin.

– En muistanut. Ajattelin, että kun on steriilit hanskat, niin se on ihan ok.

Mitä haluaisitte kysyä seuraavalta haastateltavalta?

- Mitä tämmöinen luminen suomalainen metsä tuo sinulle mieleen?

11

Ville, KeKä Mun nimi on Ville ja mä tuun Keljon Kävijöistä. Oon ollu aikasemminkin retkellä. Parasta talviretkellä on ollut pulkalla laskeminen. Tulisin uudestaankin retkelle, koska haluaisin laskea uudestaan pulkalla.

Muistitko pestä kädet ennen kuin tulit syömään?

– Joo! Piditkö ruuasta?

– No mä en oo vielä syöny.

Mitä sulle tulee mieleen suomalaisesta metsästä?

– Täällä on kiva olla. Saa olla rauhassa ja on kiva olla järven rannalla.

Mikko, JyMe, retkenjohtaja Miten kommentoisit hygieniavaatimusten täyttymistä retkellä?

– Hygieniavaatimukset täyttyi erinomaisesti ja vatsatautiepidemioilta vältyttiin.

Miten meni noin niinkun omasta mielestäsi?

– Retki meni tosi hyvin, varsinkin lauantaipäivä oli hirveän mukava. Osallistujia oli paljon, ja sää oli todella mukava, talvinen kaunis pakkassää. Aikuisia ja vanhempia oli retkellä tosi paljon vierailemassa ja myöskin tekemässä ja osallistumassa ja auttamassa ruoanlaitossa.

Mitä tekisit toisin seuraavalla kerralla?

– Ens kerralla mä antaisin napakelkan jäätyä vielä vähän pidemmän aikaa niin me saatas valtavan suuri eeppinen

napakelkka rakentumaan järven jäälle ja vielä entistäkin vauhdikkaampaa ohjelmaa tehtyä meidän talviretkelle.

Muistitko pestä kädet ennen ruokailua?

– Kyllä muistin, sillä hygienia on toinen nimeni.

Piditkö ruuasta?

– Pidin todella, ja siitä erityiskiitokset Henrin perheelle: Mari-Liisille, Jussille ja Ellalle.

Mitä suomalainen luminen metsä tuo sinulle mieleen?

– Se tuo mieleen puhtaan luonnon, jossa jokainen voi käydä vapaasti retkeilemässä ja nauttimassa hiljaisuudesta ja luonnon kauneudesta.

12

JyMe vaeltaa vatsallaan - tai jotain sinne päin eli talviretken ruokalista JyMen retkillä yksi asia on varma – syödään paljon ja hyvin. Talviretken ruokalistan laati Marsu, ja ruokaa laitettiin yhteisvastuullisesti.

Lauantaina, suurena retkipäivänä, kauhan varressa kämpän keittonurkkauksessa hääräsivät Mari-Liis, Jussi ja Ella.

Perjantaina Iltapalaksi herneenverso-rucola-päärynähalloumi-punasipuli-kirsikkatomaatti-salaattia, leipää sekä leipäjuustoa ja tyrnihilloa Lauantaina Aamupalaksi hidas sipuli-juusto-tomaatti -munakas ja ruisleipää Lounaaksi hernekeitto Välipalaksi maapähkinävoi-vadelmahillo- ja kurkku-juusto-kolmioleivät, banaanit ja lämmin kaakao Päivälliseksi kanaa ja riisiä Iltapalaksi laskiaiskuppipullat ja kaminamakkarat Sunnuntaina Aamupalaksi mehukeitto-puuro Lähtöpalaksi nuotiomakkarat ja voileivät.

13

14

Lettuja, talkoohommia ja yhteistyökuvioita Pyrimme pitämään partion osallistumiskustannukset pieninä, jotta jokaisella lapsella ja nuorella olisi mahdollisuus osallistua toimintaamme varallisuudesta riippumatta.

Rahoitamme toimintamme omin ja vanhempainyhdistyksen talkoovoimin sekä yhteistyökumppaneiden tuella. Olemme esimerkiksi osallistuneet Ravintolapäivään Lettu ja nuoli -letturavintolalla jo usean vuoden ajan, ja vanhempainyhdistys kerää varoja myymällä pääsylippuja Killerin raviradalla.

Etsimme lippukunnallemme uusia yhteistyökumppaneita. Olisiko sinun yrityksesi tai yhdistyksesi halukas lähtemään sponsoriksemme? Tai olisitko kiinnostunut lippukunnan kannatusjäsenyydestä? Pienikin avustus on tärkeä. Jos kiinnostuit, ota yhteyttä lippukunnanjohtaja Mikko Ilmoniemeen.

15

Kysy lisää tai tule mukaan!

Jos mielenkiintosi heräsi ja haluat tietää meistä lisää tai haluat mukaan riemukkaaseen partiotoimintaan, laita meille viestiä! mikko@ilmoniemi.com

Toimintaamme ovat tervetulleita myös aikuiset!

Haluaisitko päästä retkeilemään ja nauttimaan luonnosta sekä saada uusia kavereita? Kiinnostaisitko sinua olla mukana mahdollistamassa lapsille ja nuorille hauska ja kehittävä harrastus ja oppia samalla itsekin uutta?

Emme edellytä pitkäaikaista sitoutumista, vaan mukaan voi tulla myös projektiluontoisesti. Me olemme poikalippukunta, mutta johtajiksi ovat tervetulleita myös naispuoliset.

Jyväskylän alueella on myös useita tyttö- ja sekalippukuntia. Lue lisää Järvi-Suomen Partiolaisten kotisivuilta: www.j-sp.partio.fi

Lue lisää:

www.JyMe.org facebook.com/ JyvaskylanMetsankavijat

16

Sinun

s

yrityk

#mä Seuraa roihuavaa meininkiä somessa

@roihu2016

hän?

os tä

ain esi m

oon

liek

eissä

Roihu on Suomen suurin nuorisoelämys, joka huipentuu 20.–28.7.2016 suurleiriin Evolla.

Roihu on enemmän kuin jättimäinen kesäleiri. Se on kokemus, jonka me kaikki osallistujat ikään katsomatta teemme yhdessä.

Ilmoittautuminen leirille on mahdollista 1.11.2015–24.1.2016.

Ilmoittautumisohjeet, avoimet pestit ja muhkean lisätietopaketin löydät netistä, www.roihu2016.fi.