METSOPOLI
Pääkaupunkiseudun keskisuomalaiset ry:n uutiskirje 4/2016 Jyväskylä järjestää kaikkien aikojen kotiseutupäivät
J
yväskylän kaupunki isännöi valtakunnallisia kotiseutupäiviä 10.–13. elokuuta 2017. Jyväskylän iloisessa kesätapahtumassa kotiseutuaate ammentaa menneestä, mutta elää vahvasti tässä päivässä ja katsoo eteenpäin. Tapahtuman keskustelukammareissa ja seminaarissa ovat aiheina muun muassa kouluopetuksen ja koulutuksen historia ja seuraintalot kulttuuri- ja rakennusperintönä. Kymmenen kotiseuturetkeä vie
osallistujat kauniin Keski-Suomen maakuntakohteisiin ja Jyväskylän kaupunkikierroksille. Retkillä tutustutaan muun muassa Kivikauden kylään Saarijärvellä, Unescon maailmanperintökohteisiin ja Alvar Aallon arkkitehtuuriin sekä alueen huipputeknologiaan. Tapahtuma järjestetään yhteistyössä Kotiseutuliiton ja Jyväskylän yliopiston kanssa. Valtakunnallisia kotiseutupäiviä on pidetty vuodesta 1949 alkaen.
Tässä numerossa: Matthias Calonius – Saarijärven poika
Suomalaisen oikeustieteen isä Matthias Calonius oli Saarijärven Lossin illanvieton aiheena lokakuussa. Professori Jukka Kekkonen luennoi Caloniuksen merkityksestä. Sivu 2.
Jyväskylässä vietetään valtakunnallisia kotiseutupäiviä elokuussa 2017. Edellisillä kerroilla kotiseutupäivät on järjestetty Keski-Suomessa vuosina 1983 ja 1967.
Keski-Suomen metsokanta kasvaa ■
Keski-Suomen maakuntalintu metso voi suhteellisen hyvin. Kuluneen syksyn riistalaskennat osoittavat, että koko maan metsotiheys oli lähes edellisvuotisella tasolla. Keski-, Itä- ja Kaakkois-Suomen metsokanta on lievästi runsastunut – nyt korkeimmat lintutiheydet todettiin Kaakkois-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa, samoin osis-
sa Keski-Lappia. Keski-Suomessa metsokanta on ollut runsastumaan päin. Edellisen 10 vuoden keskiarvoihin verrattuna poikasosuudet olivat lievästi pienemmät. Aikuislintujen määrä laskennassa suhteessa edellisen vuoden koko lintumäärään, oli hieman korkeampi kuin vuotta aikaisemmin.
Vanhat Ketut musiikin pyörteissä Vanhat Ketut eli Yleisradion seniorit ottivat Metsopolin vieraakseen – ja ilta oli täynnä monipuolisen pulppuavaa musiikki-iloittelua. Sivu 3.
Kinnula ja Kivijärvi luonnontilassa Salamajärven kansallispuisto vetää kauneudellaan väkeä Kinnulaan ja Kivijärvelle. Metsäpeura viihtyy alueella. Sivu 6.
2
Tulevaa ohjelmaa Metsopolissa Puheenjohtaja porisee
Metsopoli tarjoaa ensi kevään aikana monenlaisia mielenkiintoisia rientoja. Alla alustava ohjelma alkuvuodelle 2017.
Ti 17.1. klo 18.00
Vuosi 2017 on Jyväskylän kaupungin 180-vuotisjuhlavuosi. Arkkitehti Tarkko Oksala kertoo Jyväskylän rakennusarkkitehtuurista, sen säilymisestä sekä hävittämisestä. Kampin palvelukeskus, Salomonkatu 21 A, Helsinki.
Ti 14.2. klo 17.30
Perinteinen teeilta Tiina Lindholmin kodissa, Halkosuontie 38 B, Martinkylä, Sipoo. Tarinoidaan ja musisoidaan yhdessä nyyttikestien merkeissä. Ilmoittautumiset Tiinalle sähköpostitse. Tästä tarkemmin tammikuussa.
Maaliskuu 2017
Vierailemme yhdessä Yleisradiossa Helsingin Länsi-Pasilassa. Käynnin ajankohta tarkentuu myöhemmin.
M
etsopolin kolmas varsinainen toimintavuosi alkaa olla takana päin. Vuoden mittaan olemme ehtineet tehdä yhdessä monenlaista: on kokoustettu virallisesti ja retkeilty vapaamuotoisesti. Toiminnasta on pyritty saamaan mahdollisimman monipuolista – yhdistävänä tekijänä on kuitenkin aina ollut Keski-Suomi. Ensi vuosi on meille merkittävä paitsi satavuotista itsenäisyyttään juhlivan Suomen vuoksi, myös Jyväskylässä pidettävien valtakunnallisten kotiseutupäivien takia. Metsopoli on päättänyt olla mukana kotiseutupäivillä omalla osastollaan. Elokuussa voimme saada mukavasti näkyvyyttä toiminnallemme. Sanomalehti Keskisuomalainen vieraili 8. joulukuuta kanssamme Kansallismuseossa ja tekee käynnistämme laajaa juttua. Artikkeli ilmestynee lehdessä aivan näinä päivinä – siitä kiitos kotimaakuntamme lehdelle! Museokäynnistä voitte lukea muös ensi vuoden ensimmäisestä uutiskirjeestämme. Nyt on aika kiittää kaikkia teitä mukavasti kuluneesta vuodesta. Toivotan teille rauhaisaa joulua ja yhdistysintoa myös alkavalle vuodelle!
Jari Pietiläinen puheenjohtaja
Metsopolin hallitus kokoontuu keväällä 2017 kolme kertaa. Lisäksi sääntömääräinen kevätkokous. Näistä tarkemmin sähköpostitse ja uutiskirjeessä.
Tuttu hallitus luotsaa yhdistystä 2017 ■ Pääkaupunkiseudun keskisuoma-
laiset ry:n syyskokousta vietettiin tuttuun tapaan Kampin palvelukeskuksessa 23. marraskuuta 2016. Kokouksessa päätettiin valita entinen hallitus uudelleen jatkoon. Puheenjohtajaksi valittiin Jari Pietiläinen Keuruulta. Hallituksen muut jäsenet ovat Erkki Heinonen Pihtiputaalta, Juha Kämäräinen Hankasalmelta, Tiina Lindholm Saarijärveltä, Jouni Minkkinen Kannonkoskelta, Tarkko Oksala Korpilahdelta ja Anne Schütz Jyväskylästä. Varajäsenet ovat Anneli Neit-
taanmäki Saarijärveltä, Erkki Pohjanheimo Multialta, Ossi Rantakömi Viitasaarelta ja Pirjo Sipi Laukaasta. Toiminnantarkastajana ensi vuonna on Jani Jansson Säynätsalosta ja varatoiminnantarkastajana Jari Pylväinen Pylkönmäeltä. Hallitus valitsee myöhemmin keskuudestaan varapuheenjohtajan ja sihteerin sekä kutsuu avukseen rahastonhoitajan. Ensi vuoden toimintasuunnitelma hyväksyttiin. Myös yhdistyksen taloutta on kuluvana vuonna hoidettu mallikelpoisesti.
Petäjävedelle suunnitellaan kyläparlamenttia ■
Petäjävedellä pohditaan parhaillaan kyläparlamentin perustamista. Kuntalaisvaltuuston perustamisesta tehtyä aloitetta kannattaa kuusitoista kunnanvaltuutettua eli valtuuston enemmistö. Aloitteen taustalla on halu saada kuntalaisten ääni nykyistä parem-
min kuuluviin ja parantaa kunnan eri osa-alueiden tasa-arvoa. Kansalaisvaikuttaminen on yleistynyt Keski-Suomen kunnissa. Maakuntaan on perustettu vuosien varrella useita kyläparlamentteja muun muassa Keuruulla, Äänekoskella ja Jämsässä.
3
Vanhat Ketut viihdyttivät nuoria metsoja Teksti: Jari Pietiläinen Kuvat: Antero Takala ja Erkki Pohjanheimo
■ Vanhat Ketut eli Radio- ja televi-
siotoimittajien liiton senioriosasto kutsui Metsopolin ikinuoren väen pikkujouluihinsa, joita vietettiin Kulttuuriareena Gloriassa 30. marraskuuta 2016. Ohjelma oli huikaisevan häikäisevä ja etenkin illan musikaalinen anti lähes kaikenkattava. Riikka Rahi, Merja Saikkonen, Tobias Andersin, Benny Törnroos ja Erkki Pohjanheimo sekä Ladies & Gents takasivat koko pikkujouluväelle yhden syksyn ikimuistoisim- Multialaisjuurinen Erkki Pohjanheimo vakuutti yleisönsä siitä, että talven ihmemaa on todellakin olemassa. Myös Vincent van Goghille omistettu laulu herkisti mieliä. mista illoista. Erityisylistyksen saa myös pikkujoulujen kulinaarinen anti. Kiitos, Vanhat Ketut!
Vanhojen Kettujen pikkujouluilta oli sananmukaisesti hyvin mukiinmenevä.
Kodinkynttilät eli Monna Kamu, Maija Hapuoja ja Irma Tapio näyttivät, että naistriolta onnistuu niin Nissepolkka kuin ranskalainen chanson.
Metsopoliitat istuivat suut muikeina jo alkuillasta lähtien, sillä pikkujouluissa oli herkkuja niin korville kuin kielellekin. Kulttuurikeskus Gloria oli illalle mainio valinta.
4
Keuruulle nousee suuri hiihtonäyttely
Jukka Kekkonen luennoi Saarijärven Lossille
Calonius – aikansa suurmies
■ Keuruun SM-hiihtojen yh-
teyteen rakennettava näyttely esittelee hiihdon ja hiihtourheilun kehitystä Suomessa. Näyttely on nähtävillä Keuruun uimahallissa 17.1.– 6.3.2017 ja SM-hiihtojen aikana kisakeskuksessa. Se on samalla myös Keuruun Kisailijat ry:n satavuotisnäyttely. Esillä on video- ja kuvamateriaalia, palkintoja sekä hiihtovälineitä.
Juuso Waldenista kesänäytelmä Jämsään ■ Jämsän kesäteatteri esittää
ensi kesänä näytelmän legendaarisesta vuorineuvos Juuso Waldenista, joka toimi Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n toimitusjohtajana vuosina 1940–1969. Näytelmän on kirjoittanut ja ohjannut Risto Hakola. Nimiosassa nähdään Seppo Väänänen.
Luhanka juhlii ensi vuonna ■ Keski-Suomen pienin kunta
Luhanka viettää ensi vuonna perustamisensa 150-vuotisjuhlaa. Luhangassa on tällä hetkellä noin 760 asukasta. Tunnettuja luhankalaisia ovat muun muassa poliitikko Hertta Kuusinen ja kirjailija Kreetta Onkeli.
Saarijärven Lossi aloitti syyskauden toimintansa mielenkiintoisissa merkeissä: professori Jukka Kekkonen kertoi Saarijärvellä syntyneestä Matthias Caloniuksesta.
Tiina Lindholm
■ Saarijärven Lossi avasi syyskau-
den toimintansa Helsingissä 14. lokakuuta 2016 ravintola White Ladyssä. Aiheena oli saarijärveläissyntyinen oikeustieteilijä ja valtiomies Matthias Calonius – kotimaisen lainopin isä. Asiantuntijavieraana luennoi Helsingin yliopiston tunnettu oikeushistorian ja roomalaisen oikeuden professori Jukka Kekkonen. Kekkonen on toiminut vuonna 1990 perustetussa Calonius-seurassa useamman vuoden ajan sen puheenjohtajana. Kekkonen käsitteli Caloniusta oikeusvaltion näkökulmasta. Illan aikana kävi ilmi muun muassa, että Calonius oli ollut aikansa ”huipputyyppi”, jota suuruusluokaltaan voidaan verrata 1500-luvulla uskonpuhdistajana toimineeseen ja tuomarin ohjeet laatineeseen Olaus Petriin. Poikkeuksellisen lahjakkaana miehenä Calonius oli suorastaan edelläkävijä, ja monet hänen oikeusperiaatteensa ovat yhä edelleen käytössä. Vahvassa legalismissaan
Calonius puolestaan muistuttaa Kekkosen mielestä presidentti K.J. Ståhlbergiä. Kekkonen luonnehti Caloniusta persoonana omapäiseksi, itsetietoiseksi, kriittiseksi ja erittäin asiantuntevaksi henkilöksi, joka ilmeisen taitavasti osasi luovia vallanvaihdoksen välimaastossa Ruotsin menetettyä Suomen Venäjälle vuosina 1808–1809 käydyssä sodassa. Caloniuksella oli poikkeuksellista rohkeutta puolustaa asiaansa myös korkeimpia vallanpitäjiä vastaan, ja hänellä oli merkittävä rooli Suomen valtionhallinnon järjestämisessä. Tämä ilmeni erityisesti aikana, jolloin alunperin uudistusmielinen tsaari Aleksanteri muuttui yhä konservatiivisemmaksi kiristäen otettaan autonomisesta Suomesta. Matthias Caloniuksen muista tehtävistä mainittakoon Turun poliisilaitoksen perustaminen sekä Turun siviilioikeuden professorina ja Ruotsin korkeimman oikeuden jäsenenä toimiminen 1793–1800. Myöhemmin hän työskenteli myös prokuraattorina ja Turun akatemian lainopin professorina aina kuolemaansa asti.
5
Kotiseutupaidoissa kukkii pitäjähuumori ■
Kiimingissä asuva 34-vuotias Anne Sinivaara on keksinyt erinomaisen idean: tehdäänpä jokaisesta Suomen kunnasta kotiseutupaita. Kuluneen syksyn aikana Sinivaara on tuottanut jo lähes sata erilaista paitaa, joissa jokaisessa on kartan ja paikannimen lisäksi myös kuhunkin paikkaan liittyvä slogan.
Paidat kukkivat lempeää ironiaa eri kuntien ominaisuuksista. Keski-Suomesta Sinivaara on tehnyt kuusi paitaa. Kuka tahansa voi valita näistä paidoista:
Laukaa – parempi kiertää se kaukaa Pihtipudas – mummokaan ei viihdy Äänekoski – sen tuntee tuoksusta
Jyväskylä – yhden raitin kylä Jämsä – tänne tarina päättyy Keuruu – kulku vain kirkkoveneellä
Kotiseutupaitoihin voi tutustua osoitteessa: www.shop.spreadshirt.fi/kotiseutupaidat
Kuluneen syksyn hauskimpia oivalluksia ovat eri Suomen kuntia lempeästi irvailevat kotiseutupaidat. Paitoja on tehty jo kuudesta Keski-Suomen kunnasta – tässä niistä puolet.
Jyväskyläläinen Vox Aurea on vuoden nuorisokuoro ■ Jyväskyläläinen Vox Aurea on
valittu Yleisradion vuoden nuorisokuoroksi kaudelle 2016–2017. Valinnalla halutaan tukea suomalaista, korkeatasoista nuorisokuorotoimintaa. Tänä vuonna huomiota kiinnitettiin erityisesti kuoron pitkäaikaiseen, korkeatasoiseen työhön sekä tyylilliseen monipuolisuuteen. Vox Aurea, kultainen ääni, on Jyväskylän koulutoimen edustuskuoro. Vox Aurea kuuluu maamme eturivin lapsikuoroihin ja sen taso on tunnettu myös kansainvälisesti. Kuoron perusti musiikkipedagogi Torsten Lindfors Jyväsky-
län koululaitoksen musiikkiluokkien oppilaista vuonna 1968. Jo ensimmäisinä vuosinaan se kohosi maamme lapsikuorojen parhaimmistoon ja on palkittu kotimaisissa ja ulkomaisissa kilpailuissa. Lindforsin jälkeen kuoroa johti Kari Ala-Pöllänen, joka vuonna 1994 siirtyi maineikkaan Tapiolan Kuoron johtajaksi. Vuodesta 1994 vuoteen 2008 kuoroa johti myös säveltäjänä kansainvälisesti tunnettu kuoronjohtaja Pekka Kostiainen. Musiikkipedagogi Sanna Salminen on johtanut Vox Aureaa vuodesta 2009.
Maailman suurin saunafestivaali Keski-Suomessa ■
Ensi elokuussa Keski-Suomessa järjestetään maailman suurin saunatapahtuma nimeltä Jyväskylä Sauna Festival. Finnish Sauna Festival on täynnä toinen toistaan erikoisempia saunoja. Alueella on yli 40 erilaista saunaa, jotka ovat yleisön käytössä tapahtuman aikana. Osa saunoista on mahdollista vuokrata yksityiskäyttöön. Tapahtumassa on luvassa myös grillaustuokioita sekä kotimaisten kärkiartistien konsertteja. Tapahtuma järjestetään samaan aikaan Jyväskylän lisäksi myös Helsingissä ja Turussa.
6
Metsäpeurat liikkuvat Salamajärven kansallispuistossa etenkin keväisin. Sydäntalvella ne ovat alueella harvinaisia.
Salamajärvi on pohjoinen peuramaa Keski-Suomen kansallispuistot 1/5
Jari Pietiläinen
■
Keski-Suomen pohjoisin kansallispuisto Salamajärvi on maakunnan kansallispuistoista ainoa, jossa voi nähdä liikkuvan luonnonvaraisia metsäpeuroja. Niitä elää koko Suomenselän alueella tuhatkunta yksilöä. Kivijärvelle, Kinnulaan ja Perhoon vuonna 1982 perustetussa kansallispuistossa ei ole juuri lainkaan peuroja sydäntalvella. Metsäpeura hävisi Suomen luonnosta vuosikymmeniksi viime vuosisadan alussa. Salamajärven peurakanta on saanut alkunsa vuonna 1979 Kuhmosta siirretyistä kymmenestä yksilöstä. Keväthangilla peurat palaavat seudulle, ja silloin peurojen liikkeitä on helppo seurata lumijälkien ja jäkäläsyönnösten avulla. Kesäaikaan peurojen näkeminen on kuitenkin sattumanvaraista. Jälkiä ja papanoita sen sijaan löytää useammin. Salamajärven kansallispuiston kankaat ovat kivisiä. Suuret rakat
Salamajärven kansallispuisto Sijainti: Kivijärvi, Kinnula ja Perho. Tekemistä: Vaellus ja kalastus. Näkemistä: Metsäpeura ja muut erämaan eläin- ja lintulajit, Heikinjärvenneva, Salamanperän luonnonpuisto. Soveltuvuus: Sopii kaiken ikäisille ympäri vuoden. Palvelut: Luontotupa Koirasalmen kämppäkartanolla, laavuja, autio- ja vuokratupia, telttailua, tulentekopaikkoja, vuokrasauna, luontotorni. Reitit: Noin 70 km merkittyjä reittejä, jotka liittyvät Peuran polku -retkeilyreitistöön.
ovat syntyneet jääkauden jälkeen, kun eri kivilajeista koostuneeseen kallioperään joutui vettä. Veden vuorottainen jäätyminen ja sulaminen on aikojen kuluessa murtanut kallioperän yhä pienemmiksi lohkareiksi. Kansallispuiston luonto on ennen kaikkea suoluontoa. Puisto on vedenjakajalla, jossa korkeuserot ovat pieniä ja veden virtailu vähäistä; siksi alueella on runsaasti soita. Puistossa on suuria, avonaisia ja vähäpuustoisia nevoja, mutta sieltä löytyy edustava valikoima myös muunlaisia soita. Kansallispuiston soista merkittävin on Heikinjärvenneva. Sen reunalla olevasta luontotornista voi tarkkailla esimerkiksi kahlaajia, sorsa- ja lokkilajeja sekä kurkia ja laulujoutsenia. Myös metsähanhien elämää kannattaa ehdottomasti seurata.
7
Oot paikkani vieläkin (sanat ja sävel: Erkki Koivisto, Outa Paju ja Timo Hemmi) On meissä jotain jo vanhaa, kun näen taas tutun kaupungin, niin pitkään olin poissa, mut kevein askelin taas luoksesi tanssin takaisin. Oot paikkani vieläkin, sen nyt voin tunnustaa. Vain rannalla Keiteleen on sydän kohdallaan. Oot paikkani vieläkin, sen tahdon tunnustaa – oi onni on, kodiksein kun Viitasaaren saan. Oon maailmaa saanut jo kiertää, mut vähän mä sitä ymmärrän, mä silti sinut tunnen kuin hyvän ystävän. – sun kanssasi jälleen levähdän.
Tapani Heinosen sukuromaani sukkuloi Helsingin ja Keski-Suomen välillä.
Sukusaaga akselilla Helsinki– Keski-Suomi
Oot paikkani vieläkin, sen nyt voin tunnustaa...
Leivonmäellä leivotaan Suomen paras cheddarjuusto ■
Joutsan Leivonmäellä sijaitsevan Jukolan Juuston tuottama juusto on valittu vuoden cheddariksi. Jukolan juusto tekee cheddaristaan myös erikoisversioita, ja parhaan cheddarin palkinto pokattiinkin mustapippuricheddarilla. Cheddar on suomessa verraten tuntematon, mutta se on maailman kenties syödyin juusto. Cheddarin erottaa muista juustoista
valmistustapa. Kun esimerkiksi edam menee jo puristukseen, cheddarin kanssa vasta ryhdytään töihin. Tätä juustoa käännellään noin 20 minuutin välein vähintään kolme tuntia.
Metsopoli toivottaa hyvää joulua ja onnea vuodelle 2017!
■
Jyväskylässä asuva kirjailija Tapani Heinonen, 61, on saanut aikaan koskettavan perhesaagan nimeltä Kuka heilutti pesäpuuta. Viime vuonna Minervan kustantamana ilmestynyt teos kertoo kahden sukupolven tarinaa arvojen ja asenteiden muutoksesta. Uusi sukupolvi rakentaa elämäänsä pääkaupunkiin, kun taas iän rasittamat vanhukset kituuttavat synnyinseudullaan Keski-Suomen saloilla. Romaani heijastaa kuvaa modernista mutta karusta maasta, missä ihminen voi menettää uskonsa yhteiskuntaan, rakkauteen, Jumalaan – jopa itseensä. Kirjailija Heinonen on viettänyt lapsuutensa Karstulassa. Nyt ilmestynyt romaani on hänen toinen kirjansa.
8
Oikea Mielensäpahoittaja onkin kotoisin Keski-Suomesta
Näin saat yhteyden Metsopoliin Metsopolin hallitus: Puheenjohtaja Jari Pietiläinen jari.pietilainen@gmail.com 040 822 1574 Varapuheenjohtaja Anne Schütz annschut@welho.com 044 2937472 Sihteeri Erkki Heinonen erkki.heinonen.1959@gmail.com 040 720 2851
Antti Litja esitti pääroolia Mielensäpahoittaja-elokuvassa. (Kuva: Finnkino)
Jari Pietiläinen
■ Kirjailija Tuomas Kyrön Mielen-
säpahoittaja-hahmon legendaarinen tunnuslause ”kyllä minä niin mieleni pahoitin” on lähtöisin keskisuomalaisen isännän suusta. Mielensäpahoittajan jääräpäinen hahmo syntyi puolivahingossa syksyllä 2009, kun Ylen Radioteatteri päätti julkaista viisiminuuttisista kuunnelmista koostuvan 20-osaisen sarjan. Käsikirjoittajaksi valittiin tuolloin melko tuntematon romaanikirjailija Tuomas Kyrö ja lukijaksi maineikas näyttelijä Antti Litja. Kuunnelmaprojektia leimasi alusta saakka kova kiire. Yhtäkkiä Ky-
rön mieleen välähti hyvän kaverin edesmennyt isoisä, jonka hän tapasi vieraillessaan ystävän mummolassa 80-luvun lopulla. Kyrö muisti elävästi, kuinka maaseudun mies tapasi aloittaa lauseen ”kyllä minä niin mieleni pahoitin” pohtiessaan nykymaailman menoa.
Kaverin vaarin jurputukset jäivät elävästi nuoren Kyrön mieleen ja niistä tuli vuosikymmeniä myöhemmin osa suomalaisen kirjallisuuden historiaa. Kyrön mukaan Mielensäpahoittajan esikuva asui Keski-Suomessa sijaitsevassa kunnassa. Hän ei kuitenkaan halua paljastaa paikkakunnan nimeä, koska silloin myös isoisän henkilöllisyys saattaisi paljastua.
Hallituksen muut jäsenet: Juha Kämäräinen Tiina Lindholm tiina.lindholm@saunis.net 040 842 7181 Jouni Minkkinen jouniminkkinen@outlook.com 040 936 8010 Tarkko Oksala tarkko.oksala@gmail.com 044 544 4873 Hallituksen varajäsenet: Anneli Neittaanmäki Erkki Pohjanheimo Ossi Rantakömi Pirjo Sipi Toimihenkilöt:
Tule mukaan! Liity jäseneksi! Pääkaupunkiseudun keskisuomalaiset ry:n jäseneksi pääset maksamalla 20 euroa yhdistyksen pankkitilille. Laita maksun saajaksi Pääkaupunkiseudun keskisuomalaiset ry sekä maksajan tietojen kohdalle jäseneksi liittyjän nimi. Yhdistyksen pankkitilin numero on: FI65 4764 0010 0343 10 BIC-HELSFIHH
Rahastonhoitaja, jäsensihteeri Juhani Kytöjoki juhani.kytojoki@kolumbus.fi 045 279 2883 Toiminnantarkastaja Jani Jansson (varalla Jari Pylväinen) Yhdistyksen kotisivu ja sähköposti:
www.metsopoli.fi info@metsopoli.fi