Metsopolin uutiskirje 2 / 2016 by Jari Pietiläinen

METSOPOLI

Pääkaupunkiseudun keskisuomalaiset ry:n uutiskirje 2/2016 Palokan upea pelimannitalo sai Keski-Suomi -palkinnon

Tässä numerossa: Keski-Suomi on lottovoittajien luvattu maa Keskisuomalaiset ovat lottokansaa – sen todistaa multialainen Tero Talaslahti Veikkauksesta. Sivu 2.

Keskisuomalaisuus joustaa joka taholle Keski-Suomen halki kulkevat idän ja lännen reitit. Siksi oman maakunnan väki on joustavaa. Sivu 3. Palokan pelimannitalo on voittanut Keski-Suomi-palkinnon. Kirsi Tapperin tekemän taideteoksen vastaanottivat Kari Dahlblom, Erkki Hiekkavirta ja Tuomo Vartiainen. (Kuva: Risto Aalto)

erinteistä Keski-Suomen päivää vietettiin 18. huhtikuuta kotimaakunnassa juhlavasti. Tuolloin jaettiin vuotuinen Keski-Suomi -palkinto, jonka saajaksi oli tänä vuonna valikoitunut komea, paikallinen nähtävyys: Palokan pelimannitalo. Palkinnon jakoi kamarineuvos Erkki Fredrikson, joka perusteli valintaa sillä, että pelimannitalo on ehtinyt vakiinnuttaa asemansa kansanmusiikin tärkeimpänä ja aktiivisimpana keskuksena maakunnassamme. – Yksi argumentti valinnalle oli se, että tässä talossa on osattu hyödyntää vanhan 150-vuotiaan pitäjänmakasiinin hirsinen miljöö hyvää makua ja arkkitehtonista oi-

vallusta osoittavalla tavalla, Fredrikson totesi. Palokan pelimannitalon yläkerrassa toimii myös kantelemuseo, joka on mitä todennäköisimmin koko maailman mittakaavassa ainutlaatuinen. Museon kokoelmissa on 150 suomalaista ja Itämeren alueen kanteletta, joista osa on tyypiltään hyvin harvinaisia. Keski-Suomi-palkintoa tavoitteli kaikkiaan 19 kohdetta, joista esiraati valitsi neljä finalistia. Tähän loppukilpailuun pääsivät Kotiseutuyhdistys Keurusselän Seura ry, Konginkankaan Kotiseutukerho Kömin Kilta ry, Palokan Pelimannitalo sekä Viitasaaren museokesä.

Multia säilyy aina sydämessä Erkki Pohjanheimo on Multiaista Satoa -tapahtuman puuhamiehiä. Sivu 4.

Saarijärven Lossin hulppea vuosijuhla Saarijärven Lossi vietti uudelleenperustamisensa viisivuotisjuhlaa. Sivu 6.

Jyväskylä vaalii Harjun iltasoittoa Harjun komea iltasoitto on kiirinyt Jyväskylän kesäillassa jo neljän vuosikymmenen ajan. Sivu 7.

Puheenjohtaja porisee

etsopolin kevätkausi on jälleen kääntymässä loppuaan kohden. Talven mittaan tapahtumia on ollut paljon, joten kesätauolle voimme siirtyä levollisin mielin. Kannattaa muistaa, että kesäloma Keski-Suomessa ei ole lainkaan huono vaihtoehto – esimerkiksi erilaiset museot ja taidenäyttelyt ovat oiva tapa tutustua kotimaakunnan rikkaaseen kulttuuriperintöön. Entäpä kesäteatterit? Niitäkin löytyy maakunnasta miltei joka pitäjästä. Elokuussa 2017 Jyväskylässä järjestetään valtakunnalliset kotiseutupäivät. Tapahtuma on oiva mahdollisuus tehdä myös Metsopolin toimintaa tunnetuksi kotimaakunnassa. Ensi vuonna juhlitaan myös Jyväskylän 180-vuotisjuhlaa sekä Suomen 100-vuotista taivalta itsenäisenä valtiona. Varteenotettavia tapahtumia myös Metsopolille. Pääkaupunkiseudulla toimiva Saarijärven Lossi viettää ensi keväänä näyttelijä Tarmo Manni -iltaa. Tässäpä oiva esimerkki meillekin: miksi emme jatkossa nostaisi Keski-Suomen rakastetuimpia näyttelijöitä esiin? Pitemmittä puheitta toivottelen teille kaikille virkistävää kesää – syksyllä jälleen tavataan! Jari Pietiläinen puheenjohtaja

Metsopolin ponteva joukko vierailulla Veikkauksen pääkonttorissa Vantaalla.

Metsopolin väki tutustui lottovoittajien maailmaan ■

Keski-Suomen päivä 18. huhti- ron lottovoitto. Vuonna 2014 Jyväskylään napkuuta sujui Metsopolin väeltä sasahti 5,5 miljoonan euron lottonanmukaisesti rikkaissa tunnelmissa: tällä kertaa tutustuimme Vantaan voitto ja vuonna 2015 Viitasaarelle Pähkinärinteessä sijaitsevan Veik- osui hieman yli 3,9 miljoonan euron Eurojackpot-voitto. kauksen pääkonttoriin. Illan isäntänä toimi Multialta lähtöisin oleva Veikkauksen tiedottaja Kokonaan oma lukunsa on Jämsässä vuoden 2014 lopussa veikatTero Talaslahti. Hänen johdollaan pääsimme kur- tu peräti yli 18,5 miljoonan euron kistamaan Veikkauksen kabinettiin Eurojackpot-voitto: se sattui riviin, – siihen samaan, jossa Veikkaus joka oli 10 hengen kimppa. – Kaikki yli ottaa vastaan 150 000 euron kaikki rahapesuuruiset voilien suurvoittot pitää sääntoja lunastatöjen mukaan maan tulleet tulla henkihenkilöt. lökohtaisesti K e s k i lunastamaan Suomeen on täältä Vantaalkautta aikojen ta, Talasniemi osunut kaikkertoo. kiaan 27 yli Illan päätmiljoonan euteeksi tutusron rahapelituimme vielä voittoa. NäisVeikkauksen tä suurin on mielenkiinvuonna 2013 toiseen muJämsään osunut kuuden Veikkauksen tiedottaja Tero Talaslahti on seonurkkaukseen. miljoonan eu- kotoisin Multialta.

Keskisuomalaisuus pääkaupunkiseudulla Tiina Lindholm

■

Pääkaupunkiseudun keskisuomalaiset ry:n eli tuttavien kesken Metsopolin toimintaideana on ”kotiseudun kaikinpuolinen kehittäminen paikallisten erityispiirteiden pohjalta, elinympäristön laadun parantaminen ja ihmisten viihtyvyyden lisääminen, kotiseututietouden lisääminen, kotiseutuhengen ylläpitäminen, omatoimisuuden voimistaminen sekä kotiseudun kulttuurien vaaliminen ja edistäminen”. Tämä kaikki on kirjattu yhdistyksemme sääntöihin, ja niihin on meidän jokaisen hyvä aikaajoin palata.

Keskisuomalaisen Osakunnan (KSO) pitkäaikainen inspehtori, professori Raimo Lahti ja hänen puolisonsa Varpu Lahti ovat pohtineet keskisuomalaisuutta ja korostavat omien sukujuurien tiedostamisen ja sukupolvien jatkumon tärkeyttä sekä yhteyttä toisiin keskisuomalaisiin. Heille tämä on merkinnyt henkistä rikastumista, ja heidän kokemansa ”lämminhenkinen vuorovaikutus” on luonut ”paljon ystävyyssuhteita ja muuta iloa ja virkistystä”. He muistuttavat myös

sa. Tämän Uutiskirjeen sivulla 7 oleva Aulis Raitalan vuonna 1948 säveltämä ja Martti Korpilahden sanoittama ”Laulu synnyinseudulle” tavoittaa jotain siitä, mitä ajattelen Keski-Suomesta.

Kotimaakuntaankin ulottuva Uutiskirjeemme on varmasti välittänyt terveisiä antoisista tapahtumistamme ja iloisista kokemuksistamme. Toivon mukaan sana toiminnastamme leviää laajalle ja saa oivan joukkomme kasvamaan entisestään! Haastan lopuksi teidät kaikki Uutiskirjettämme lukevat lähettämään postia lehden toimitukseen, esimerkiksi päätoimittajalle, ja kertomaan, mitä keskisuomalaisuus teidän mielestänne on ja Koska Kesmitä se teille henki-Suomi on kilökohtaisesti eri heimojen Keskisuomalaiset ovat eläneet aina idän ja lännen välissä – niinpä monen merkitsee. ja murteiden mielestä meidän luonteenlaatuamme leimaavat sopeutuvaisuus ja muiden Lähettäkää m e l k o i n e n huomioon ottaminen. vastauksenne kircocktail, voi jeitse tai sähköhyvällä syyllä kysyä, mitä keski- koulutuksen ja kulttuurin merkityk- postitse omalla nimellänne tai nisuomalaisuus pohjimmiltaan on ja sestä. mimerkillänne heinäkuun loppuun mennessä. Vastauksistanne laadionko sille mikään ominaista ja tyyJos minulta kysytään, keskisuo- taan kooste, joka julkaistaan syksyn pillistä. pääkaupunkiseudulla aikana. Metsopolin jäsenet ovat joskus malaisuus asiaa keskenään pohtineet ja päätel- on minulle ylpeyttä, kiitollisuutleet, että muun muassa joustavuus ta, yhteyttä ja ikävää; se on omien Lähteet: ja sopeutuvaisuus ovat asukkaille juurieni ja kotiseutuni asukkaiden, ominaista, koska he ovat joutuneet luonnon ja rikkaan kulttuurin ar- Pääkaupunkiseudun keskisuomalaivostamista, mielessäpitämistä ja set ry:n säännöt. Ennnakkotarkastetaina ottamaan toiset huomioon. Keski-Suomeen on tultu ja sen niistä kertomista. Kotiseutuikä- tu 10.7.2012; hyväksytty yhdistyksen läpi kuljettu, joten asukkaat ovat vääni lievitän vaalimalla yhteyksiä perustamiskokouksessa 2.10.2013. oppineet olemaan avoimia, mut- Keski-Suomessa asuviin sukulaisiita toisaalta myös pitämään kiinni ni ja ystäviini ja toimimalla täällä Lahti R. & V. 2011. Keskisuomalaietelässä kotiseutuhenkeä ylläpitä- suus meissä. Teoksessa: Pylsy E., omastaan. Dammert E., Kosonen A., Manninen Voidaan olettaa, että kotoalu- vissä yhdistyksissä. Esimerkiksi Metsopoli on tarjonV., Niemelä A. & Pienimäki A, (toim. eemme on hyötynyt tästä liikkuvaisuudesta saamalla sisä- ja ulko- nut vielä varsin lyhyen olemassa- 2011): Keski-Suomea ja keskisuosyntyisiä virikkeitä, jotka osaltaan olonsa aikana todella monipuolisia malaisia VIII. Keskisuomalaisen ovat kehittäneet ihmisten tietoja ja ja samalla ikimuistoisia hetkiä yh- Osakunnan 80-vuotisjuhlajulkaisu. dessä toisten ”lajitovereiden” kans- Multiprint Oy, s. 60-67. taitoja.

Metsonsulat pörhössä – hallituksen jäsenet esittäytyvät Uutiskirjeessä jatketaan palstaa, jossa yhdistyksen hallituksen jäsenet saavat itse kertoa itse itsestään. Erkki Pohjanheimo, varajäsen:

Tampereelle 1955 ja Helsinkiin 1960. Olen siis miltei koko nuoruuteni asunut näyttelijäperheessä. Erilaisten sattumien ansiosta löysin itseni Yleisradion kameramieskurssilta ja sitten kameramiehen tehtävistä. Joitakin vuosia myöhemmin minut valittiin TV1:n Viihdetoimituksen toimittajaksi. Ohjaajana, käsikirjoittajana, toimittajana ja tuottajana tein Ylessä lukemattomia viihdeohjelmia. Vii-

tanssilavoja, seurojentaloja ja työväentaloja laulajana. Ensin Jorma Weneskosken yhtyeessä ja sittemmin oman tanssiyhtyeeni kanssa. Välillä oli vähän hankalaa sovittaa tv-työtä ja laulukeikkoja yhteen. Tein myös muutamia äänilevyjä. Esiinnyn vieläkin, jos keikalle pyydetään. Multian Hallin lavalla olen laulanut miltei joka kesä jo parikymmentä vuotta. Olen naimisissa MTV:n tuottajaohjaaja Mervi Pohjanheimon kanssa. Minulla on kaksi tytärtä edellisestä avioliitosta, Hollannissa asuva laulaja-laulunopettaja Pauliina May ja näyttelijä-laulaja-laulunopettaja Petriikka Pohjanheimo.

Tunnen vahvasti olevani multialainen, vaikka olen tuon synnyinpaikkani lisäksi asunut vuosia Turussa, Tampereella ja Helsingissä. Tai kuten alkuperäiset multialaiset sanovat: olen multiainen. Muualta Multialle muuttaneet ovat niitä multialaisia. Synnyin aivan Multian keskustassa, äitini Railin kotitalossa, isoisäni Werner Valkolan kauppaliikkeen yhteydessä olevassa asuinrakennuksessa. Isäni lentokapteeni Erkki Olavi Pohjanheimo oli tuolloin sotatehtävissä. Hän toimi mm. pommilentäjänä ja Ilmavoiminen lentäjäkouluttaMultian väkilujana. Isäni kaatui vun väheneminen pudottuaan Pyrysurettaa. Nuoruunimisellä hävittädessani se oli vuojällä Tampereen sikymmeniä noin Koivistonkylään. 4400, mutta nyt liHän oli silloin, kimain 1700. keväällä 1943, Meillä on edelkoelentäjänä Ilma- Erkki Pohjanheimo on televisiotyön ammattilainen, joka kuvassa vileen kesämökki Iso voimien lentovari- deoi Multiaista Satoa -tapahtuman antia. Multianjärven rankolla Tampereella. meiset 16 vuotta työelämästäni työs- nalla. Se on rakkain paikkani. Olin Kuulun hyvin sukurakkaaseen kentelin omassa tuotantoyhtiössäni, vuonna 1998 perustamassa Multian hienoa kesäistä kulttuuri- ja viihdemultialais-saarijärveläiseen Hetemä- Sunny Notes Oy:ssä. tapahtumaa, Multiaista Satoa. Toiki-Valkola-sukuun. Toisen isoäitini kautta olen myös keskisuomalainen. Nuoruuteni kesät Multialla olivat min muutamia vuosia sen hallituksen Iso-isoisäni oli Leivonmäen kanttori tärkeitä. Vietin kolmen kuukauden jäsenenä ja sihteerinä. Heinäkuussa Otto Nordlund (1831–1914). Hän kesälomani tarkalleen siellä. Parhaat saan nauttia jo tuon kesätapahtuman suomensi sukunimemme Pohjanhei- kaverini olivat Multialla. Lauantaisin 19. vuodesta. nuoriso souti kirkonkylältä pitäjän moksi. Lisätietoja Multiaisesta Sadosta: Asuin ensimmäiset vuoteni äitini suurimman järven, Sinervän, perille www.multiaistasatoa.net kanssa Multialla. Muutimme Tur- telttoineen, lenkkimakkaroineen ja https://fi.wikipedia.org/wiki/Mulkuun, kun hän meni uusiin naimisiin kahvipannuineen. Onnekkaimpien näyttelijä Leevi Kuuranteen (ent. suotuveneitten kokassa soi grammari tiaista_Satoa Lindström) kanssa 1946. Sieltä mat- ja vinyylilevyt. 1960-luvulla kiertelin Suomen Sarja jatkuu kasin edelleen isäpuoleni työn vuoksi

Pyörämatkaillen halki Länsi-Viron, osa II

Matkaa tekivät isä Ossi ja poika Marko

Ossi Rantakömi

■ Aamupalan jälkeen oli sitten aika lähteä kohti Haaps-

alua, jonne on matkaa n. 50 km. Tälle osuudelle on hyvä lähteä aamuvarhain, jolloin on vähemmän liikennettä. Loppumatka olisi liian vilkasliikenteinen tie, mutta vaihtoehtoinen reitti on lakkautettu rautatie, joka on kunnostettu hyväksi pyörätieksi. Tälläinen ratapohjatie on siitä erikoinen, että siinä on pitkiä kapeita, suoria, tasaisia ja hiljaisia osuuksia, joilla hermot lepäävät. Tämä baana johtaakin suoraan Haapsalun lakkautetulle rautatieasemalle, jossa tällä hetkellä on rautatiemuseon hyvin tarkka katsaus Viron rautateiden historiaan. Tämänpäivän nuoren on vaikea ymmärtää, miksi junalippujen myyntiin on tarvittu noin 100 metriä pitkä rakennus. Haapsalun linna on mielenkiintoinen nähtävyys ja kaupunkijunasta sai nopeasti läpileikkauksen koko kaupungista. Täältä löysi hyvin ruokapaikan cityalueelta. Aamuvarhain piti lähteä liikkeelle samaa ratapohjaa lautalle, joka menee Virtsun satamasta Kuivastun satamaan Hiidenmaalle. Olisi tehnyt mieli käydä pääkaupungissa Kärdlassa, mutta se ei sopinut aikatauluumme ja niin ajoimme suoraan Emmasten satamaan. Laivalla Leisin satamaan Oja 2 -majapaikkaamme, joka oli hyvätasoinen mökkimajoitus asuintalon isolla tontilla. Seuraava kohde olikin saaren pääkaupunki Kuressaare, jonne menimme saaren päänähtävyyden Kaalin kraaterin kautta. Majapaikkamme oli aivan cityssä vanhanaikaisessa kivitalossa, jossa olimme kaksi yötä. Täällä riitti tutustumista paikkoihin, joista Piispanlinna on kyllä kaikkein kuuluisin, tuulimyllyravintola, paljon viihtyisiä kahviloita ja satama, josta pääsee Virtsun saarelle.

Ossi ja Marko Rantakömi tekivät viime kesänä hulppean pyörämatkan halki luonnonkauniin Viron.

Yöpymispaikkana pyöräretkellä toimi muun muassa tämä pieni, mutta kaunis mökki.

Tästä satamasta 70 vuotta sitten tuhansien virolaisten oli lähdettävä Siperiaan. Seuraava paikkamme sijaitsee Saarenmaan itäosassa. Matkalla oli kirkko, jossa oli suomalaisia ”riparilaisia” ja toinen suuri kirkko, jota sanerattiin, koska näytti olevan sortumisvaarassa. Majapaikka oli Student Hostel Orissaaressa. Paikalta löytyi hyvä ruokapaikka. Seuraavaksi aamuvarhaisella pitkän sillan kautta Muhun saarelle, josta Kuivastun satamasta lauttaan ja Virtsun satamasta Oidrema Manor -kartanoon, jossa meidät vastaanotti kartanon koira ja kissa, sekä pihalla tepastelevat haikarat. Jatkuu seuraavassa Uutiskirjeessä.

Virossa patsaatkin ovat musiikkimiehiä.

Viitasaarelta kotoisin oleva kirjoittaja on Metsopolin hallituksen varajäsen

Saarijärven Lossi vietti vuosijuhlaansa Koonnut Tiina Lindholm

■

Saarijärven Lossi, joka on pe- la varustettu luokkasormus, vetäisi rustettu vuonna 1943 ja uudelleen puolestaan toinen kyseisen aarteen käynnistetty viisi vuotta sitten, viet- näytille omasta sormestaan! Sormuksen omistaja kertoi, miti vuosijuhlaansa ravintola White ten hankkeen puuhamiehet olivat Ladyssa 15. maaliskuuta 2016. Erittäin lämminhenkiseen ti- joutuneet hakemaan kunnanhallilaisuuteen osallistui kaikkiaan 25 tukselta Virallisen Luvan käyttää henkilöä ohjelmansuorittajat mu- varsin tuoretta vaakunaa hiukan poikkeuksellisessa asiayhteydessä. kaanlukien. Syntymäpäivät käynnistyivät Harvinaislaatuinen sormus sai kunPääkaupunkiseudun keskisuoma- nian kiertää juhlassamme yleisön laiset ry:n eli Metsopolin puheen- hypisteltävänä ja ihailtavana. johtajan Jari Pietiläisen oivallisella esityksellä, joka käsitteli Saarijärven vaakunan syntyä ja jolle Saarijärven museo oli antanut erinomaista sisällöllistä taustatukea Pietiläisen esityksestä kävi ilmi muun muassa, miten Saarijärven kunnanvaakunalle oli vuonna 1954 haettu suunnittelijaa kaikille avoinna olleen kilpailun avulla. Ehdotukset oli lähetetty suljetuissa kirjekuorissa nimimerkkien suojissa. Saarijärven museon kokoelmista löytyi yhteensä kuusi talteensaatua vaakunaehdotusta, joista kilpailun voittajaksi oli valittu litografi-heraldikko Ahti Hammarin (1911– 1978) työ. Toiseksi oli sijoittunut Aarne Kaarnaman ja kolmannek- Saarijärven kirkkoherra Hugo Winter si Gustav von Numersin ehdotel- syntyi 150 vuotta sitten. ma. Mainittakoon, että myös Kain Illan toinen yllätysnumero oli ja Yrjö Tapper olivat lähettäneet erään saarijärveläisen matkaajan kisaan omat suunnitelmansa. Saa- osuminen Ambomaalla sairaalaan, rijärven kunnanvaltuusto hyväksyi jonka seinäkylttiin oli kirjoitettu uuden vaakunan kokouksessaan varsin odottamaton teksti. Sen mu12.7.1954 ja Sisäasiainministeriö kaan sairaalan oli perustanut saavahvisti sen käyttöönotettavaksi rijärveläinen lähetyslääkäri Selma Rainio! 14.9.1954. Edistyksellisestä ja aikaansaavasta Rainiosta ja hänen erikoisisVaakuna-aihe sai muutamien osallistujien koulumuistot herää- ta vaiheistaan voi lukea lähemmin mään, jopa aivan käsinkosketelta- kirjasta Minä voin mennä! Ambovasti. Kun yksi läsnäolijoista mai- maan ensimmäinen lääkäri Selma nitsi, miten vuonna 1957 silloiselle Rainio 1873–1939. Teoksen ovat yhteiskoulun viidennelle luokalle kirjoittaneet Elina Heikkilä ja oli hankittu Saarijärven vaakunal- Maarit Nurminen.

Seuraavaksi saimme nauttia Tuuli Suomisen kauniista musiikista, johon hän oli saanut vaikutteita muun muassa hiljattain tekemältään Afrikan matkalta. Illan päätteeksi lähdimme vielä matkoille kahdelle eri vuosituhannelle. Kuulimme elävästi kerrottuja tarinoita rovasti ja kirkkoherra Hugo Winteristä ja hänen maailmanympärysmatkoistaan 1800-1900-luvun vaihteen molemmin puolin. Saimme tietää myös 2000-luvun matkakokemuksista Intiasta ja Bhutanista loisteliaiden kuvien höystämänä. Anekdoottina voitaneen tässä kohtaa esittää yksi hupaisa tarina Winterin edesottamuksista Eeti Hännisen muistelmat -nimisen julkaisun (1989) pohjalta: Erään kerran Winter oli menossa pitämään seuroja Lannevedelle. Siellä häntä tiedettiin jo odottaa, jolloin Eeti Hänninen ja hänen ”mesenoitavansa” Tarmo Manni olivat saaneet päähänsä tehdä hiukan koirankujeita rovastille. Niinpä Manni oli riisuutunut uimahoususilleen, kiinnittänyt niihin raparperinlehdet ja asettunut ”sattumalta” tepastelemaan maantielle Leppälän talon kohdalle juuri, kun Winter ilmaantui näköpiiriin. Talon emännälle Winter oli huudahtanut: ”Näin ihmeellisen näyn! Mies oli pitkä ja musta kuin Bahama-saarten alkuasukas, vain muutama kaislankorsi vyötäisillään!” Emäntä oli rauhallisesti arvellut sen olleen Tarmo Manni, mihin Winter oli todennut: ”Se näyttelijäkö? No, nyt minä ymmärrän!” Mainittakoon, että Winterin syntymästä tulee kuluneeksi 150 vuotta 3. heinäkuuta 2016.

Laulu synnyinseudulle

KSO palkitsi ansioituneita Helsingissä

(sanat Martti Korpilahti, sävel Aulis Raitala)

Oi, päivät seutuvilla Päijänteen,

oi, tuttu kellon kilke koivuhaasta! Niin kirkas tunne nousee sydämeen kuin muisto jostain kaukaa onnen maasta. Oi, matkat korven poikki naapuriin, kun polku kiertäen käy lammen rantaa, oi, retket saarihin ja poukamiin, kun aurinko taas lämmön armaan antaa!

Te Keski-Suomen rakkaat rantatiet,

te tuoksut heinäpellon, kukkaniityn! Ah, aika, vaikka multa paljon viet, et kiintymystä, jolla tänne liityn. Tään kansan kanssa kuulun yhtehen, sen tunnen nytkin juuri tällä kertaa. On täällä hyvä olla ihmisen, en synnyinseudulleni tiedä vertaa.

Harjun iltasoitto soinut jo 40 vuotta Jari Pietiläinen

■ Jyväskylässä sijaitsevan Harjun

joutunut nauhoittamaan esityksen peräti kahteenkin kertaan, sillä ensimmäinen äänite pääsi kulumaan puhki. Poikkeuksen iltasoittoon teki viime vuoden elokuussa Jyväskylässä järjestetty Athenis Finlandiae -tapahtuma, jonka kunniaksi tuttu sävelmä sai viikoksi Jyväskylän Studiokuoron esittämät latinankieliset sanat.

Vesilinnan kesäiltainen iltasoitto täyttää alkavana suvena tasan 40 vuotta. Iltasoitto lienee Jyväskylän kaupungin äänekkäin maamerkki. Kesäiltaisin kuultava kappale on Torsten Lindforsin trumpetilla soittama Aulis Raitalan sävellys Laulu synnyinseudulle. Joulun aikaan tornista kaikuu Kun Vesilinna juhli 50-vuotisiltaisin Armas Maasalon Hiljaa, ta olemassaoloaan vuonna 2003, Torsten Lindfors esitti tutun iltahiljaa joulun kellot kajahtaa. soiton livenä. Jyväskylän kaupunki tiedusteli Kesäisellä iltasoitolla on jo pitkät perinteet, sillä se aloitettiin jo Vesilinnan juhlavuoden yhteydesvuonna 1976. Jyväskylän silloinen sä kaupunkilaisilta laulun suosiomatkailupäällikkö Risto Reivi oli ta. Kysely sai tuolloin ainoastaan kuullut tämänkaltaista musisointia 51 vastausta, joista iltasoittojen Naantalissa ja halusi siirtää tavan jatkamista kannatti 43 vastannutta. myös omaan kotikaupunkiinsa. Moni toivoi iltasoitosta jopa Tuttuun trumpettiesitykseen on sen jälkeen puututtu vain muu- ympärivuotista rutiinia. Aika taman kerran. Lindfors on tosin näyttää, toteutuuko tämä toive.

■

Helsingin yliopiston Keskisuomalaisen Osakunnan 85. vuosijuhlaa vietettiin maaliskuun alkupuolella Finlandia-talolla. Paikalla oli reilut 180 osallistujaa. Osakunta myönsi KSO:n ansiomerkit Viitasaarelta lähtöisin olevalle Helsingin Sanomien toimittaja Unto Hämäläiselle ja jyväskyläläiselle Hilkka Raennolle. Keski-Suomen liitolle myönnettiin kunniamerkki osakunnan ja koko KeskiSuomen maakunnan eteen tehdystä työstä. Tilaisuudessa kunniamerkkinsä kävi noutamassa myös merkin vuonna 2014 saanut Äänekoski Jazz ry. Keskustan entiselle kansanedustaja Aino Suholalle vuonna 2013 myönnetty ansiomerkki luovutettiin hänelle aikaisemmin tänä vuonna yksityisesti. Helsingin yliopiston Keskisuomalainen Osakunta on perustettu 3. kesäkuuta 1931.

Osakunnan tunnuksessa komeilee maakuntalintu metso.

Keski-Suomen museon kesänäyttelyssä alaston setelityttö

Näin saat yhteyden Metsopoliin Metsopolin hallitus: Puheenjohtaja Jari Pietiläinen jari.pietilainen@gmail.com 040 822 1574 Varapuheenjohtaja Anne Schütz annschut@welho.com 044 2937472 Sihteeri Erkki Heinonen erkki.heinonen.1959@gmail.com 040 720 2851

Jyväskylän maalaiskunnassa syntynyt Lydia Metsämaa on ollut mallina tehtäessä muun muassa tätä seteliä vuonna 1922.

■ Keski-Suomen museon kesänäyttely Lydia alaston setelityttö – piiasta jumalattareksi kertoo Jyväskylän maalaiskunnassa syntyneen alastonmalli Lydia Metsämaan (1893–1981) tarinan. Hänen piirteensä esiintyvät monissa 1900-luvun alussa maalatuissa tauluissa, freskoissa ja veistoksissa sekä vuoden 1922 seteleissä. Lydia muutti Keski-Suomesta Helsinkiin vuonna 1910 ja pääsi malliksi Ateneumiin. Hän toimi mallina myös Helsingin yliopiston piirustussalissa ja Teknillisessä korkeakoulussa. Lydian piirteet on ikuistettu myös moniin Helsingin julkisiin taideteoksiin. Viktor Malbergin

”Vedenkantaja”-patsas Tove Janssonin puistossa on kenties tunnetuin. Hietaniemen hautausmaalla Lydian löytää Johannes Haapasalon ”Maaemo”-veistoksesta. Sen lisäksi hänet voi nähdä Kansallisteatterin kattofreskoissa Yrjö Ollilan ja Juho Rissasen ikuistamana sekä Topi Vikstedin siveltimen vedoissa Teatteriravintola Apollon katossa. Edellisten lisäksi Lydia on toiminut muun muassa Martta Wendelinin, Ester Heleniuksen ja Viivi von Schrowe-Kallion mallina. Viihdemies Jukka Virtanen teki Metsämaasta Ylen dokumentin Riisuttu, verhoton, karvaton, paljas vuonna 1972.

Hallituksen muut jäsenet: Juha Kämäräinen Tiina Lindholm tiina.lindholm@saunis.net 040 842 7181 Jouni Minkkinen jouniminkkinen@outlook.com 040 936 8010 Tarkko Oksala tarkko.oksala@gmail.com 044 544 4873 Hallituksen varajäsenet: Anneli Neittaanmäki Erkki Pohjanheimo Ossi Rantakömi Pirjo Sipi Toimihenkilöt:

Tule mukaan! Liity jäseneksi! Pääkaupunkiseudun keskisuomalaiset ry:n jäseneksi pääset maksamalla 20 euroa yhdistyksen pankkitilille. Laita maksun saajaksi Pääkaupunkiseudun keskisuomalaiset ry sekä maksajan tietojen kohdalle jäseneksi liittyjän nimi. Yhdistyksen pankkitilin numero on: FI65 4764 0010 0343 10 BIC-HELSFIHH

Rahastonhoitaja, jäsensihteeri Juhani Kytöjoki juhani.kytojoki@kolumbus.fi 045 279 2883 Toiminnantarkastaja Jani Jansson (varalla Jari Pylväinen) Yhdistyksen kotisivu ja sähköposti: