METSOPOLI
Pääkaupunkiseudun keskisuomalaiset ry:n uutiskirje 1/2016 Jämsä, Multia ja Leivonmäki saivat kulttuuriympäristöpalkinnot salaistoiminnasta oman kotiseuo seitsemännen kerran myön- dun ja kulttuuriperinnön hyväksi. netty Keski-Suomen kult- Kotiseutuyhdistyksen aktiiviset tuuriympäristöpalkinto jaettiin paikallistoimijat ovat merkittäJyväskylässä 9. joulukuuta 2015. vä yhdyslenkki jopa sukupolvia Tällä kertaa palkinnon sai agrono- ylittävässä kulttuuriympäristökasmi Lea-Elina Nikkilä. Kunniakir- vatuksessa. Seura on myös säilytjat myönnettiin Multia-Seuralle ja tänyt maakunnallista osaamista jämsäläiselle Villa Hiidenmäelle. ja perinteisiä työtapoja kaikkien Lea-Elina Nikkilä on aktiivi- käytössä. sesti osallistunut useisiin luonnon Jämsäläisen Villa Hiidenmäen monimuotoisuutta ja perinteisten yrittäjät Marjatta Kunnaton ja elinkeinojen säilyttämistä edistä- Timo Korpela ovat kehittäneet viin hankkeisiin, joilla on tuotu historialliseen ympäristöön toiminäkyväksi ja kehitetty myös perin- van matkailu- ja majoituskohteen, nemaisemien hoidon tapoja. Nik- joka tukeutuu tilalla olevan luonkilä on suunnitelmallisesti hoita- nonsuojelualueen ja muinaismuisnut ja kunnostanut Leivonmäellä toalueen arvoihin. sijaitsevan Haapalehdon tilan peVilla Hiidenmäellä arvokas rarinnemaisemia. kennettu kulttuuriympäristö, maiMultia-Seura ry on hyvä esi- sema ja arvokkaat luontokohteet merkki keskisuomalaisesta kan- on nähty voimavarana.
J
Metsopolin nyyttikestiteeilta Sipoossa 17. helmikuuta 2016 Metsopolin väki viettää teeiltaa nyyttikestien tapaan Tiina Lindholmin kotona keskiviikkona 17.2.2016 alkaen kello 17.00 osoitteessa Halkosuontie 38 B, Martinkylä, Sipoo. Tämänkertaisena teemana “omat harrastukset” leppoisan yhdessäolon ohella. Talo tarjoaa teen, kahvin ja mehun. Ilmoittautumiset ja nyytinsisältöehdotukset Tiinalle viimeistään perjantaina 12.2.2016 sähköpostitse: tiina.lindholm@saunis.net. Muut yhteystiedot takakannessa kohdasta “Hallituksen muut jäsenet”. Lämpimästi tervetuloa uudet ja vanhat jäsenet!
Matti Nykäsen mitaleja voi keväällä ihailla Jyväskylässä.
Matti Nykäsen mitalit esille Jyväskylään ■
Mäkikotka Matti Nykäsen mitalit ovat tänä keväänä esillä hänen kotikaupungissaan Jyväskylässä. Nykäsen arvokisamitaleihin voi tutustua Keski-Suomen museossa aina 10. huhtikuuta 2016 asti. Mestarihyppääjä saavutti urallaan 1982–1990 neljä olympiakultaa ja yhden olympiahopean sekä yhteensä 14 aikuisten MM-mitalia, joista kuusi kultaista. Matti Nykäsen mitalit -näyttely on lainassa Suomen Urheilumuseosta Helsingistä. Kokoelmaan, joka hankittiin vuonna 1995 kansalaiskeräyksellä, kuuluu yhteensä 42 mitalia.
2
Tulevaa ohjelmaa Metsopolissa Puheenjohtaja porisee
M
etsopolin kevätkausi käynnistyy samaan aikaan, kun kotiseudulla KeskiSuomessa kamppaillaan rajun työttömyyden parissa. Esimerkiksi maakunnan pohjoisosassa työtä vailla on jo tasan viidennes työvoimasta. Näin ei saisi olla, sillä jokaisen tulisi voida hankkia leipänsä omalla työllään - nyt siihen ei vain anneta mahdollisuutta. Kummastelua herättää se, minne on kadonnut lakitekstistä lause: ”Työvoima on valtiovallan erityisessä suojeluksessa”. Vaikka Metsopolin toiminnassa mukanaolevat eivät saakaan rahallista korvausta aherruksestaan, ei vapaaehtoistyön merkitystä tule koskaan väheksyä. Ilman meitä vapaaehtoisia erittäin harva yhdistys toimisi päivääkään. Kotiseututyö on pitkälti kulttuurityötä: huolehtimista oman heimonsa pesäpuusta, asuipa sen juurella yhden pitäjän tai kokonaisen maakunnan väki. Meidän keskisuomalaisten kannattaa muistaa ylpeänä, että 5. helmikuuta vietetään Runebergin päivää ja 28. helmikuuta taas Kalevalan päivää. Runeberg’hän viihtyi Saarijärvellä ja Kalevalaan olisi varmasti löytynyt aineistoa ympäri Keski-Suomea ainakin puolen kansalliseepoksen verran (kts. uutiskirje, ss. 6-7). Jari Pietiläinen puheenjohtaja
Metsopolissa on keväällä 2016 tarjolla monenlaista tekemistä. Tässä alustava ohjelma – katso ajantasaiset tiedot kotisivuiltamme: www.metsopoli.fi. Ke 17.2.
Teeilta Sipoossa Katso tarkemmin etusivun ilmoitusta.
Maaliskuu
Vierailu Kansallisarkistoon
Ma 18.4
Onko lottovoitto syntyä Keski-Suomeen? Vierailu Veikkauksen pääkonttorissa Vantaalla
La 21.5.
Tutustuminen Helsingin Seurasaareen
Keski-Suomen päivää vietetään jälleen 18. huhtikuuta ■
Keski-Suomen päivä on vapaamuotoinen, talkoohenkinen erilaisten tilaisuuksien ja tapahtumien päivä, jota vietetään omaehtoisesti eri puolilla maakuntaa. Tänä vuonna juhlaa vietetään taas perinteisellä paikallaan: maanantaina 18. huhtikuuta 2016. Keski-Suomen päivä täyttää nyt tasan 160 vuotta, sillä käsite Keski-Suomi esiintyi sanomalehden palstalla 18.4.1856 tiettäväs-
ti ensimmäistä kertaa historiassa. Silloin jyväskyläläinen piirilääkäri Wolmar Schildt julkaisi Suometarlehdessä kirjoituksen, jossa hän toivoi Suomen armolliselta esivallalta maaherran lääniä Keski-Suomeen. Päivän tapahtumat on koottu maakuntaliiton sivuille: www.keskisuomi.fi/kspaiva. Facebook: www.facebook.com/ KeskiSuomenPaiva.
Keski-Suomen vanhin kesäteatteri kovassa iskussa ■ Hankasalmella toimiva Venekos-
ken kesäteatteri on lajissaan koko maakunnan vanhin: ensi kesänä pyörähtää käyntiin jo 62. toimintakausi. Tällä kertaa teatteriin tuo vauhtia Antti Heikkisen dramatisoima ja
Annu Sankilammin ohjaama Pihkatappi. Viime vuosien aikana on nähty muun muassa Ulvova mylläri, Pikku Pietarin piha sekä Mies joka ei osannut sanoa ei. Teatterin katettuun katsomoon mahtuu 500 näytelmien ystävää.
3
Kun metson väki pikkujouluja vietti... Jari Pietiläinen
■
Pikkujouluperinne ei ole Suomessa kadonnut mihinkään, vaan voi yhä sangen pulskasti. Tähän tulokseen saattoi kepeästi tulla, kun osallistui Metsopolin ensimmäiseen pikkujouluun Vantaan Tikkurilassa 9. joulukuuta. Juhlapaikaksi oli hyvän vinkin ansiosta valikoitunut tuliterä Maltainen Metso, joka sijaitsee Tikkurilan uudella asemalla, suoraan junanraiteiden päällä. Tämä paikka on nyt korkattu! Tikkurilassa sijaitseva pubiravintola Maltainen Maltainen Metso on erikoistunut Metso osoittautui Metsopolin pikkujouluja varten oivalliseksi paikaksi. Alkuilhyviin viskeihin, oluisiin ja siide- lasta vielä hieman ujosteltiin... reihin - luonnollisesti myös alkoholiton vaihtoehto on aina tarjolla. Jokaiseen oikeaoppiseen pikkujouluun toki kuuluvat myös pienet lahjapaketit. Näitä paketteja Helsinki-Korvatunturi-väliä reissaava Joulupukki ehti meille jättää, kun vaihtoi Tikkurilassa junaa. Talon antimiin tutustuessaan ja lahjapaketteja jakaessaan Metsopolin väki pohdiskeli samalla jo vuoden 2016 suuntaviivoja. Ainakin siitä tehtiin vankka päätös, että emme jätä Maltaista Metsoa ensi vuonnakaan autioitumaan, vaan joulukoristelemme sitä somasti pyrstösulillamme. ...mutta illan päätteeksi otettiin jo sokka irti. Tunnelma oli rennonsorttista.
Keski-Suomi-palkinto odottaa ottajaansa – kuka saaja voisi olla? ■
Keski-Suomen liitto on käynnistänyt palkintokampanjan, jonka avulla etsitään parasta tekoa tai toimintaa keskisuomalaisen perinteen tallentamiseksi. Kampanja-aika kestää 27. helmikuuta 2016 saakka. Kuka oivallinen perinteen tallentaja tulee mieleesi? Ilmoita palkintoehdokkaaksi harrastuspiiri,
kerho, järjestö, yritys, kunta, seurakunta, koulu, työpaikka tai yksittäinen henkilö, joka mielestäsi ansaitsee tämän palkinnon keskisuomalaisen perinteen tallentamisesta. Kampanjan päätyttyä esiraati valitsee ehdotusten joukosta neljä finalistia. Voittajan valitsee kamarineuvos Erkki Fredrikson, joka
kruunaa Keski-Suomi -palkinnon saajan Keski-Suomen päivänä 18. huhtikuuta 2016. Tammikuun loppuun mennessä mukana on jo toimijoita muun muassa Hankasalmelta, Kannonkoskelta, Keuruulta, Konginkankaalta, Lievestuoreelta ja Palokasta. Kampanjassa on mukana myös Pääkaupunkiseudun keskisuomalaiset ry. Voit ehdottaa toimijaa perusteluineen nettilomakkeella osoitteessa: www.keskisuomi.fi/keskisuomipalkinto
4
Metsonsulat pörhössä – hallituksen jäsenet esittäytyvät Uutiskirjeessä aloitetaan uusi palsta, jossa yhdistyksen hallituksen jäsenet saavat itse kertoa itse itsestään. Jari Pietiläinen, puheenjohtaja:
hoitaja ja terveystieteiden tohtori. Ammatikseni tutkin parisuhdeväkivaltaa ja hoitamisen etiikkaa. Pääkaupunkiseudulle tulin vuonna 1983, kun aloitin opintoni Helsingin yliopistossa. Koti-ikävissäni liityin oitis Keskisuomalaiseen osakuntaan. Näille teille tulin sitten jääneeksi, kun myös perheenperustamiskuviot aktivoituivat seuraava-
Kun muuan linnunpoika talvella 1964 kiekaisi elämänsä ensi kerran keskussairaalassa Jyväskylässä, eipä hän tiennyt, miten lujaan keskisuomalaisuus hänessä pinttyy. Näin on kuitenkin käynyt. Olen lähtöisin laukaalaisia, Lievestuoreelta kotoisin. Kun Haarlan sellutehdas aikanaan kaatui, perheemme muutti vuonna 1967 Keuruulle. Einari Vuorelan, Hannele Huovin, Kirsi Neuvosen, Matti Kassilan ja Kalevi Sorsan kotipitäjässä oli hyvä varttua, mutta valkolakin jälkeen halusin levittää siivet uusiin tuuliin. Valmistuin sosiaalialan ammattiin, sitten minusta Metsopolin porukkaa riittää joka kankaalle. Nyt tuli toimittaja. Kynä- yhdistyksen hallituksen jäsenet. hommia olen tehnyt jo reilun varttivuosisadan ajan. na vuonna. Metsopoli on yhdistyksenä ollut Yhdistykseen liittymisestäni: verraton foorumi nähdä, miten eri- Kun nykyinen puheenjohtajamme laisia me Keski-Suomessa syntyneet Jari soitti minulle vuonna 2013 ja olemme. Yhdellä on silmää taiteelle, kyseli, olisinko kiinnostunut keskitoisella on kädentaidot hyppysissä suomalaisista ihmisistä ja asioista ja kolmas tunteekin vaikka urheilun täällä etelämmässä, olin heti valomakseen. mis kuin partiolainen konsanaan. Yhteistä yhdistystä on ollut ilo Siitä alkaen me yhdistyksen pejohtaa. Ilman meidän jokaisen parustaneet ja siihen myöhemmin nostamme ei siitä olisi koskaan tullut näin hienoa ja pippurista. Tähän liittyneet kotiseutupöhköt olemme vekkuliin joukkoon kuuluminen ja koettaneet pitää metsonpyrstösulKeski-Suomen lipun kantaminen kiamme mahdollisimman paljon esillä, keksiä mukavaa puuhaa layhdessä on aikamoinen etuoikeus. jitovereillemme ja pitää samalla kieppimme lämpiminä. Tiina Lindholm, jäsen: Erityismainintoja Metsopolista: Taustastani: Olen syntyjäni saarijär- Metsopolissa on mukavaa muun veläinen, koulutukseltani sairaan- muassa se, että yhteisestä kotiseu-
dusta huolimatta me olemme varsin erilaisia ihmisiä, jotka viihtyvät todella hyvin keskenään ja joilla on runsaasti monipuolista osaamista siipiensä alla yhteiseksi hyväksi. Uudehko yhdistyksemme tarjoaa jatkuvasti mahdollisuuksia vaikuttaa toimintaan ja olla luovasti kekseliäs tulevien tapahtumien suunnittelemiseksi. Anneli Neittaanmäki, varajäsen: Olen syntynyt Saarijärven Koskenkylällä maanviljelijäperheeseen. Vuonna 1975 lähdin opiskelemaan Jyväskylään, sieltä jatkoin Kuopioon, Suonenjoelle ja lyhyen kotiseudulle paluun jälkeen Esesittäytyvät pooseen. Espoon Leppävaarassa on vierähtänyt jo 34 vuotta. Yhtä pitkä on myös työsuhteeni Espoon kaupunkiin. Entisillä saarijärveläisillä on pääkaupunkisseudulla Saarijärven Lossi -niminen yhdistys. Sen vetäjältä Tiina Lindholmilta kuulin, että ollaan perustamassa keskisuomalaisten yhdistystä. Olin asiasta heti innostunut ja menin perustamiskokoukseen. Siitä lähtien olen osallistunut yhdistyksen toimintaan. On ollut mukava tutustua uusiin keskisuomalaisiin ja meillä on ollut monia mielenkiintoisia ja mukavia tapahtumia. Sarja jatkuu seuraavassa Uutiskirjeessä
Pyörämatkaillen halki Länsi-Viron, osa I
5
Matkaa tekivät isä Ossi ja poika Marko
Ossi Rantakömi
■
Tätä pyöräretkeä suunniteltiin jo alkutalvesta 2015 ja majoitusvaraukset tehtiin kuukausia ennen matkan alkua. Pojallani oli innostusta asiaan niin paljon, että hän hoiteli kaikki varaushommat netin kautta ja minun tehtäväkseni jäi huolehtia, että välimatkat eivät tule liian pitkiksi ja että vältämme mahdollisimman paljon vilkkaita väyliä. Aikaisemmilla retkillä olimme joutuneet ajamaan vilkkaallakin tiellä muutaman kymmenen kilometrin matkan ja se ei kyllä ole mukavaa; se on myös vaarallista. Tällä matkalla onnistuimme valitsemaan hyvät reitit. Kulkuvälineinä meillä oli tavalliset retkipyörät ja varusteet pyrimme karsimaan mahdollisimman vähiin. Sääennusteet lähtöhetkellä lupailivat sateita koko matkalle, joten varustauduimme kunnon sadevaatteilla. Eväitä emme paljon ottaneet matkaan, kun niitä on saatavissa matkanvarrelta ja vielä halvemmallakin kuin meiltä. Matkaan lähdimme 15.7.2015 aamukuuden aikoihin. Viking-laivalle on Koillis-Helsingistä matkaa 16 km. Laivaan meno on helppo, kun ei tarvitse kävellä pitkiä rännejä, vaan pyöräilijöille laitettiin ihan oma silta pyörätilaan. Kun laivalla saimme levähtää lähes kaksi tuntia, olimme valmiit lähtemään hyvin hoidettuja rantapolkuja kohden Laulasmaata, jossa ensimmäinen yöpymispaikkamme oli kylpyläpalveluineen ja aamiaisineen. Seuraava päivä olikin mielenkiintoinen. Paldiskin majakka, Kloogan ja Ämärin historialliset kohteet tavoitteenamme. Matkalla ei voinut olla näkemättä lukuisia Naton lentokoneita. Olikin hyvä, että ei niitä jääty ihailemaan, koska sadepilvet lähestyivät uhkaavasti ja ehdimme juuri ja juuri sisälle, kun kesän kovin ukonilma oli päällä. Sadetta saimme katsella Paldise mõis -majapaikkamme ikkunasta. Kartanossa meitä palveltiin hyvin, kun pyörämakailijoita oli meidän lisäksemme vain pariskunta Saksasta ja pari nuorta Hollannista. Aamulla saimme lähteä poutasäällä jatkamaan kohti Dirhamin satamaa, harvaan asuttua merenrantaa. Matkalla ihastelimme kirkkoja ja muita vanhoja rakennuksia. Majapaikkamme oli jahtiklubin yhteydessä oleva uusi ja siisti hotelli, jonka baarissa ystävällinen suomea puhuva tarjoilija, kertoi paljon tarinoita lähihistoriasta.
Viitasaarelais-helsinkiläinen Ossi Rantakömi teki poikansa Markon kanssa mukavan pyörämatkan halki Viron.
Hoplaa, nyt on virolaisilla kalaa!
Viro on miltei paratiisi vanhojen kirkkojen ystäville.
Jatkuu seuraavassa Uutiskirjeessä. Viitasaarelta kotoisin oleva kirjoittaja on Metsopolin hallituksen varajäsen
6
Katkelmia keskisuomalaisesta kansanrunoudesta Koonnut Tiina Lindholm
■
Professori Ahti Rytkönen on laatinut esityksen keskisuomalaisesta kansanrunoudesta, jonka kuvaavat esimerkit ajoittuvat ilmeisesti 1700-luvulta aina 1900-luvun alkupuolelle asti. Rytkösen kirjoitus julkaistiin Keski-Suomi VIIteoksessa sivuilla 271-287. Nide ilmestyi vuonna 1965 Keski-Suomen Museoyhdistyksen julkaisusarjassa, ja siinä muun muassa todetaan, miten Keski-Suomessakin on saatu talteen Kalevalan ”eepillisen aineksen rippeitä” (s. 275). Tähän artikkeliin on Rytkösen esityksestä poimittu sekä aiheeseen liittyvää tietoutta että ehkä hauskimpia kirjoittajan huomion saaneista runoista. Saarijärven Kolkanlahdesta on peräisin seuraava 16-vuotisen nuorenmiehen sanelema runo, jonka tallentamistai julkaisuvuotta ei ole teoksessa mainittu:
älä tykkee minusta enempi kuin Jumala siitä sielusta, joka väärin vannoo ja katumata kuoloo.”
”Syö ruoste, ruma henki, rautaa, Nuijasodan muistoksi on puoleseläkä lapsen hampaita.” taan Keuruulla v. 1776 laadittu runo, josta oli säilynyt vain kolme Sumiaisista on saatu talteen lapkatkelmaa: sennukutusruno: ”Kivijärven kiltit miehet, ”Nukuta, Jumala, lasta, vahvat Vastingin urohot, että saisin itekkin moata, nuijan nurkassa pitääpi, petäjäisen penkin peässä, pimeässä pitkä-varren, raitasen rahin nenässä, jolla Huovia hosuupi, kultatuolin kumpusessa.” ryyttäriä rynkyttääpi.” Joutsassa hyräiltiin seuraavaa kehtolaulua: ”Yksin ompi hyvä olla, kaksin kaunis moata männä, mutta kun tulee tuutilulla, sitte vasta on paha olla: vaku se panee tiikun kiikun, lapsi se sanoo vääkyn vääkyn, muori se sanoo, että voi voi voi mikä tuon tollikan tuohon toi.”
”Ampiainen armas lintu, älä puske poikaväkkeä, äläkä miesväkkeä, voan puske akkaväkkeä.” Sen toisinnos on löytynyt Saarijärven Hännilän kylältä: ”Ampiainen armas lintu, lenti että siivet vinku. Ei se ammu aikamiestä eikä potki poikamiestä ampuupi akkaväkeä.” Aihepiiriltään tähän sopii pihtiputaalainen ”Hiien linnun” karkoitusloitsu: ”Ampijainen Hiien lintu, jolla on käärmeen kähyä, mustan linnun murkinata,
vastasyntyneen tulevat hampaat terveinä. Ensin lapsen suuhun saatettiin laittaa ruosteinen rautanaula, minkä jälkeen lausuttiin:
Kuvassa Henrik Gabriel Porthan, joka tunnetaan muun muassa Aurora-seuran perustajana. Porthan keräsi myös kansanperinnettä . Tätä oli myöhemmin täydentänyt H.G. Porthan: ”Weri pärskyi paidan päälle, Suolet singoilit sisäldä, Ryyttereist’ rywetyistä, Huowista hosotetuista.”
Karstulassa mies siunasi emäntää saadessaan ruokaa ja maitoa – naapuriaan unohtamatta: ”Tähän taloon sata sarven kantavata, tuhat villan tuopaa. Mutta tuohon toiseen taloon yksi kyittö kytkyelle, kieli suusta riippumahan, napa moata vetämähän, sarvet p---an kakkaleissa, häntä vätkä väiveitä täyteen.”
Ennen vanhaan ihmiset olivat varsin taikauskoisia monien eläHankasalmella on ollut käytössä mänilmiöiden suhteen. Karstulasloitsu, jonka uskottiin säilyttävän sa koetettiin pitää käärmeet loitolla
7 kartanolta kiertämällä rakennus Matinpäivänä kolmeen kertaan vetäen perässä raakkurautaa ja isännän housuja. Samalla tuli lausua: ”Pois kieru kartanosta, väärä makkara majasta.” Samalla tavoin kansa uskoi sairauksienkin johtuvan monenlaisista, jopa yliluonnollisista syistä. Niinpä vaivojen poissapitämiseksi tarvittiin tautiloitsuja, joista Rytkösen mukaan (s. 279281) kaikkein tapeellisimpia olivat ns. riidenluvut. Riisi-sana juontunee venäjän kielestä ja on sukua järsimistä ja kaluamista tarkoittavalle grystjverbille, joka suomeksi voitaisiin kääntää ’taudiksi’ tai ’järsijätaudiksi’. Riiden komplikaationa eli ”tautitoverina” esiintyi ”sätkä”, tauti, joka sai ihmisruumiin sätkimään aiheuttaen vihlovia ja ”luistelevia” kipuja erityisesti reumatismin ja synnytyksen yhteydessä Riisi- ja sätkäloitsut ovat säilyneet ja edelleen muokkaantuneet muun muassa Hankasalmella, Jämsässä, Karstulassa, Kivijärvellä, Pihtiputaalla ja Viitasaarella. Esimerkiksi Viitasaarella ”riisin” eri lajit – kuten pää-, silmä-, rinta-, syvän-, maha- ja sätkäriisi – karkotettiin “Kipuvuoren kukkulalle”. Esitettäköön vielä tämän katsauksen lopuksi Saarijärveltä löytynyt tunnelma(!)runo: ”Tule surma suota myöten, kangasta myöten kaputtele, teälläpä sinua tarvitaan, teäl on akka ammuksissa, väkäleuka veännyksissä, koukkuleuka kuolluksissa .”
Kotiseutuni Keski-Suomessa IV (Jatkoa edellisestä uutiskirjeestä) raste, jossa veljeni on innokkaasti mukana. Toto-raveja järjestetään ■ Vapaa-ajan asuntoa minulla ei useita kevään,kesän ja syksyn aikana. ole Pihtiputaalla, joten tukikohta siellä käydessä on lapsuuden ajan Lapsuuden ja kouluaikojen koti, jota on asuttanut veljeni perkavereista kuulee silloin tällöin. he. Joitakin jopa näkee. Maatalouden harjoittamisen Yksi luokkakokous on pidethekin lopettivat 1990-luvun alty vuonna 2001, jolloin kokoonkupuolella. Liitonjoen kylällä on nuimme yhteen. Keskikoulun tietojeni mukaan enää viitisen loppumisesta oli tuolloin kulunut asutustilaa, jossa on eläimiä tai 25 vuotta. viljellään peltoja. Mieleenpainuva tapahtuma se Viime vuosina kylänraittia oli. Onnistuimme saamaan mupyöräillessäni olen huomannut, kaan meidän silloinen luokanvalettä maisema on muuttunut. On vojamme. tutun ja tuntemattoman näköistä. Samanlaiset ovat tuntemukset koItse lähdin Pihtiputaalta siltipihapiiristä. loisen vaimoni kanssa armeijan Monesta kohtaa tulee mieleen jälkeen Etelä-Suomeen ammattituttuja muistoja. Yhteensä 35 koulutuksen pariin ja sen jälkeen vuotta poissa muualla, synnyttää olen työuraani tehnyt Vantaan pakosta vierauden tunnetta lapkaupungilla rahatoimiston kirsuudenajan pihapiiristä ja kyläjanpitäjänä ja laskentasihteerinä raitista. kuntatekniikan keskuksessa. Lapsia minulla on yksi ja lapPihtiputaalta lähdön jälkeen senlapsia kaksi. Asuinpaikka olen tapahtumia ja asioita seuVantaalla Hakunilassa. rannut sekä paikallislehden että Tämän kirjoituksen laatiminen sukulaisten kautta. Valtakunnan on ollut antoisa ja hauska koketasolla urheilussa Pihtipudas tunmus. Lopuksi haluan todeta pihtinetaan parhaiten keihäspitäjänä. putaalaisen sananparren, joka on Kesäisin järjestetään keihäskarminusta tuntunut kotoisalta: nevaalit ja keihäskoulu lajista – Parempi on päivä Puttaalla kiinnostuneille. kuin viikko Viitasaarella... Niemenharjun leirintäalueen uutta rakentamishanketta seuraan mielenkiinnolla. Kirjoittaja on Pihtiputaalla toimii vireä talMetsopolin sihteeri kootyövetoinen raviurheiluhar-
Erkki Heinonen
Muistathan, että Keski-Suomen päivää vietetään 18. huhtikuuta 2016!
8
Metsäprofessori Peitsa Mikola täytti pyöreät sata vuotta
Näin saat yhteyden Metsopoliin Metsopolin hallitus: Puheenjohtaja Jari Pietiläinen jari.pietilainen@gmail.com 040 822 1574 Varapuheenjohtaja Anne Schütz annschut@welho.com 044 2937472
Suomalaisen metsäntutkimuksen uranuurtaja Peitsa Mikola täytti lokakuussa 2015 täydet sata vuotta. Helsingin Pitäjänmäessä asuva Mikola on kotoisin Jyväskylästä. (Kuva: Ville-Petteri Määttä)
■ Suomalaisen metsäntutkimuksen ja -hoidon varsinainen grand old man on Helsingissä asuva Peitsa Mikola, 100. Viime lokakuussa syntymäpäiväänsä juhlineen Mikolan isä oli pappi ja Jyväskylän seminaarin uskonnonopettaja. Jo vuonna 1934 ylioppilaaksi kirjoittanut Mikola väitteli tohtoriksi Helsingin yliopistossa vuon-
na 1949. Samainen korkeakoulu nimitti hänet 1957 metsäbiologian professorin virkaan, jossa hän toimi vuonna 1978 alkaneisiin eläkepäiviin asti. Lokakuussa julkistettiin myös Peitsa Mikolan juhlakirja Vuosisadan metsäbiologi. Metsopoli onnittelee paljon nähnyttä ja sitkeää keskisuomalaista!
Kotiseutupäivä kokosi väen yhteen Jämsässä ■ Marraskuussa Jämsässä vietettiin Keski-Suomen maakunnallista museo- ja kotiseutupäivää. Päivien pääpuhuja oli Tarja Pääjoki, joka teki selkoa muun muassa kulttuuriperinnön hyvinvointia lisäävästä vaikutuksesta.
Päivän aikana tutustuttiin erityisesti Jämsän, Jämsänkosken sekä Kuoreveden ja Längelmäen kotiseutuyhdistysten toimintaan. Kuluvana vuonna museo- ja kotiseutupäivää vietetään Jyväskylässä.
Tule mukaan! Liity jäseneksi! Pääkaupunkiseudun keskisuomalaiset ry:n jäseneksi pääset maksamalla 20 euroa yhdistyksen pankkitilille. Laita maksun saajaksi Pääkaupunkiseudun keskisuomalaiset ry sekä maksajan tietojen kohdalle jäseneksi liittyjän nimi. Yhdistyksen pankkitilin numero on: FI65 4764 0010 0343 10 BIC-HELSFIHH
Sihteeri Erkki Heinonen erkki.heinonen.1959@gmail.com 040 720 2851 Hallituksen muut jäsenet: Juha Kämäräinen Tiina Lindholm tiina.lindholm@saunis.net 040 842 7181 Jouni Minkkinen jouniminkkinen@outlook.com 040 936 8010 Tarkko Oksala tarkko.oksala@gmail.com 044 544 4873 Hallituksen varajäsenet: Anneli Neittaanmäki Erkki Pohjanheimo Ossi Rantakömi Pirjo Sipi Toimihenkilöt: Rahastonhoitaja, jäsensihteeri Juhani Kytöjoki juhani.kytojoki@kolumbus.fi 045 279 2883 Toiminnantarkastaja Jani Jansson (varalla Jari Pylväinen) Yhdistyksen kotisivu ja sähköposti:
www.metsopoli.fi info@metsopoli.fi