Metsopolin uutiskirje 03 2015

METSOPOLI

Pääkaupunkiseudun keskisuomalaiset ry:n uutiskirje 3/2015 Nyt! Tulossa!

Metsopolin KAKSIVUOTISILTAMAT torstaina 1.10.2015 kello 18.00–21.00 Ravintola White Lady, Mannerheimintie 93, Helsinki

Menossa mukana ikko m o o k i g a m änen p p e L o t s i R

Musiikista vast Tuuli Suom aa inen

Arvontaa – mojovat palkinnot

Juontajana Tarkko Oksala Tarjolla salaatti, keitto ja jälkiruokakahvi.

Bonuksena erinomaista keskisuomalaista seuraa!

Ilmoittaudu viimeistään to 24.9. maksamalla 26 euroa yhdistyksen tilille FI65 4764 0010 0343 10 Ja viestit-osioon mahdolliset ruokavaliotoiveet!

Lämpimästi tervetuloa perheen ja ystävien voimin!

2

Postiauto Suolahdesta Haapajärvelle

Puheenjohtaja porisee

M

etsopolin kaksivuotisjuhlan kynnyksellä on syytä tutkailla sekä mennyttä että tulevaa.

Paljon olemme yhdessä uurastaen tehneet, mutta aina voimme kohottautua yhä korkeammalle.

Meiltä on toivottu aiempaa monipuolisempaa ja nuorekkaampaa ohjelmaa. Kenties kotiseututyö koetaan hieman konservatiiviseksi ja säilyttäväksi – jopa menneisyyteen käpristyväksi.

Näin ei tietenkään pitäisi olla. Mikään ei estä meitä kokoontumasta pubiin tai vaikkapa karaoketapahtumaan.

Olemme ottaneet vinkeistä vaarin ja rennonsorttinen pubi-ilta onkin tulossa jo joulukuussa, jolloin kokoonnumme Tikkurilan uudistetulle juna-asemalle avatussa Maltaisessa Metsossa – siitäpä voimme leipoa itsellemme vaikka kantapaikan...

Oma kotiseutuyhdistys on meidän kaikkien yhteinen pesämme, josta toivon mukaan virtaa voimaa myös arjen temmellyksiin.

Mukaan pääsee helposti, sillä kynnyksiä ei majassamme ole laisinkaan. Metsopoli kelpuuttaa joukkoonsa niin koreat koppelot, pikkupoikaset kuin ukkometsotkin – aivan kaiken ikäiset.

Tule sinäkin siipiemme suojaan!

Jari Pietiläinen puheenjohtaja

Suolahdesta Haapajärvelle kulkenut postiauto pääsi postimerkille vuonna 2013. Se valittiin kaksi vuotta sitten Euroopan kauneimmaksi postimerkiksi.

Kulttuuriperinnöstä pohjoisessa Keski-Suomessa Hannu Luotola

■ Kotiseutuliiton vuosikirja 2015

Aineettoman läsnäolo – kulttuuriperinnön tulkintoja käsittelee aineettoman kulttuuriperinnön ilmenemismuotoja kuten suullista perinnettä, esittävää taidetta, sosiaalisen elämän käytäntöjä, rituaaleja ja juhlamenoja sekä luontoa ja maailmankaikkeutta koskevaa tietoa, taitoa ja käytäntöjä.

Pohjoisen Keski-Suomen kunnat vaalivat kukin omaa kulttuuriaan niiden edellytysten mukaan, jotka päättäjät niille mahdollistavat. Kuntaliiton tilastojen mukaan (2014) Suomen kunnat käyttävät kulttuuripalveluihin keskimäärin 111 euroa asukasta kohden. Poimintoja tilastosta: Pihtipudas 174 euroa, Saarijärvi 169 euroa, Viitasaari 143 euroa, Kannonkoski 131 euroa, Kivijärvi 111 euroa, Karstula 100 euroa, Kyyjärvi 94 euroa ja Kinnula 67 euroa.

Kunnat eivät järjestä kulttuuripalveluja yksin. Tilastosta puuttuvat yksityiset taiteilijat, tapahtumajärjestäjät, yhdistykset ja järjestöt, joiden merkitys on korvaamaton.

Kotiseututyöhön kuuluvat olennaisena osana myös sotaajat moninaisine vaikutuksineen.

Saarijärvi- Seuralla on tähän kulttuuriperinnön vaalimiseen erinomainen yhteistyökumppani, kulttuuri- ja taideosastot sisältävä Saarijärven museo, jonka seura aikanaan perusti. Siitä on muodostunut ”se yksi luukku”, minkä kautta seutukunnan veteraanien aineellinen ja henkinen perintö taltioidaan jälkipolvien käyttöön.

Siellä jossain – toisen maailmansodan muistonäyttely 13.6.– 13.9.2015 on osoitus Saarijärven museon osaamisesta.

Oman kulttuurin tunteminen ja tekeminen luo voimaa ja antaa elämään merkityksellisyyttä. Taloudellisesti huonona aikana kulttuuriperinnöllä on erityisen merkittävä vaikutus ihmisten hyvinvointiin. ”Missä kulttuuri kukoistaa, siellä yrityselämä viihtyy!” (päätoimittaja Erkki Laatikainen) Loppuun sopivat J.V. Snellmanin sanat: ”Kulttuurissa on pienen kansan voima.”

Kirjoittaja on Saarijärvi-Seuran puheenjohtaja

3

Keski-Suomen oma lapanen kiinnostaa kädentaitajia Jari Pietiläinen

■

Kymmenkunta Metsopolin innokkainta käsityönaista ja -miestä kokoontui 9. syyskuuta Eteläesplanadilla sijaitsevan Taito Helsky ry:n tiloihin tutustumaan maakuntalapasten salaisuuksiin.

Erityisen kiinnostuksen kohde oli tällä kertaa Keski-Suomen maakuntalapasen malli, josta Taito Helsky on tuotteistanut myyntiin paketin, joka sisältää kudontaohjeen lisäksi myös tarvittavat langat.

– Keski-Suomen kädenlämmitti-

mien alkuperäinen malli on säilynyt Keski-Suomen museossa Jyväskylässä, kertoi Taito Shopin myymälänhoitaja Maritta Saarikoski.

Taito Helsky on tuotteistanut vuodesta 1993 lähtien yli 20 maakunnan vanttuut, joista siis Keski-Suomen lapanen on yksi muiden joukossa.

– Kainuun lapanen on kaikkein suosituin malli, mutta pääkaupungissa tietenkin myös Helsingin ja Uudenmaan tumppuja kudotaan ahke-

rasti, Saarikoski arvioi.

Ja kuinka sattuikaan: lapasillan opettaja Ulla Oikarinen oli itsekin keskisuomalaisia, sillä hän on kotoisin Kivijärveltä.

Oikarisen ohjeiden mukaan Keski-Suomen lapasta pääsi omin käsin kutomaan koko joukko käsityöläisiä. Hän on tuotteistanut myös Helsinki-aiheisia käsitöitä, muun muassa Eira-huivin sekä Viikki- ja Paloheinä-pipot.

Keski-Suomen maakuntalapanen elää ja voi hyvin! Ulla Oikarinen ja Maritta Saarikoski opastivat Metsopolin väkeä kutomaan perinnelapasta omin käsin.

Kiitos mukavasta illasta niin opettajille kuin oppilaillekin!

Kotiseutuliitto vetoaa pakolaisten puolesta

■ Suomen Kotiseutuliitto vetoaa nettua. Kykenimme sen tekemään tarvitsevat. Pyydämme, että mahauttamaan maahamme tulleita pakolaisia ja turvapaikanhakijoita.

Liitto muistuttaa, että maamme historiassa 400 000 karjalaista evakuoitiin Karjalasta muun Suomen alueelle.

– Sekin aika oli vaikeaa ja edellytti luopumista kodeista, naapureista ja omaisuudesta, jakamaan omasta ja ottamaan vastaan an-

ja olemme oppineet olemaan yksimielisiä ja ylpeitä saavutuksestamme, muistuttaa liitto.

Liiton mukaan nyt on aika auttaa niitä, jotka tänään apuamme tarvitsevat.

– Vetoammekin kaikkiin kotiseutuja ja ihmisyyttä rakastaviin.

Avataan mielemme ja sydämemme auttamaan niitä jotka apua

dollisimman moni kotiseutu olisi valmis vastaanottamaan ja auttamaan pakolaisia. Meidän yhteiset arvomme, omat vahvuutemme tunnistaen, ovat ihmisyyttä ja erilaisuutta kunnioittavia.

Tämä vaatii ovien aukaisua ja välittämistä, olemaan ihminen ihmiselle.

Autetaan yhdessä!

4

Keskisuomalaisia kesätapahtumia: Poikoset koolla Karstulassa Tiina Lindholm

■

Karstula ylsi lähes maailman maineeseen, kun Poikosten sukuseura kasaantui Karstulan lukioon nyt jo kahdeksannen kerran 11. heinäkuuta 2015.

Mainitsemisenarvoisen juuri tästä tapahtumasta teki se, että paikalle saapui merkittävä Ameriikan vieras, USA:n verohallinnon päällikkö John A. Koskinen, joka 76 vuoden iässä sai ensikosketuksen suomalaisiin juuriinsa. Näin Karstulan lisäksi myös Poikoset ja koko Keski-Suomi pääsivät monella tapaa esille vierailun saaman runsaan mediahuomion kautta.

Päivä alkoi ilmoittautumisten jälkeen kädentaito- ja perinnenäyt- John Koskinen Helsingin kaupunginmuseon edustalla yhdessä torstaisen “vastaanottokomiteansa” – Jyväskylän yliopiston dekaanin Pekka Neittaanmäen telyllä, joka sai suuren suosion sekä Tiina ja Sakari Lindholmin – kanssa. niin näytteilleasettajien kuin siihen tutustuneidenkin keskuudessa. Li- tervetulleeksi, minkä jälkeen kajau- varsin työntäyteinen elämänsä vasäksi kokouksen järjestelijöillä oli tettiin yhdessä Keski-Suomen koti- lottuivat yleisölle elävästi. myyntipöytiä aiemmin julkaistuille seutulaulu. Muun ohjelman lomassa Kokonaisuudessaan tilaisuuden sukulehdille ja vastikään päivitetyil- tapahtuman päävieras, John Koski- juonsi letkeästi suomeksi ja engle, Poikosten historiaa valottaville nen, pääsi estradille Juho Lindhol- lanniksi Keuruun kirkkoherra Ossi tiedoille sekä paperi- että DVD-ver- min vetämässä haastattelutuokiossa, Poikonen, joka toimi ansiokkaasti siona. jonka Juho myös tulkkasi tarkasti. myös virallisen kokouksen puheenKoskiselle tehtyjen kysymysten johtajana.

Tunnelman kohottamisesta huo- avulla hänen taustansa ja nykyinen, lehtivat karstulalaissyntyinen PentLukiolle järjestetty kokoontuminen ti Rasi tyttärensä Ada Wirbergin huipentui kakkukahveihin, joiden kanssa, jotka taikoivat hanurin ja yhteydessä pidettiin lievää odotukflyygelin avulla mitä hurmaavampia sentäyteistä jännitystä aiheuttaneet säveliä juhlaväen iloksi. Aikaa oli arpajaiset. Voitot olivat joko mavarattu myös rennolle yhdessäololkoisia (kuten itseleivottu ruisleipä), le, tutustumiselle ja seurustelulle. hyödyllisiä (kuten autonpesusiePuoliltapäivin koitti totuuden ni) tai muuten vain mukavia (kuten hetki, kun kokoukseen osallistujat tuoksupuu eli wunderbaum). saivat lounaakseen Karstulan MartVarsinaisesti sukukokouspäivän päätti Karstulan kirkossa pidetty iltojen valmistamaa muttia, keskisuotavesper, jossa puhui ja lauloi Ossi malaista perinneruokaa.

Poikonen. Illan musiikillista antia Kun vatsat oli saatu täyteen, oli täydensivät Pentti Rasi ja Ada Wirhyvä siirtyä auditorioon päivän ohberg, joka vasta 14-vuotisena nuorejelmalliseen osuuteen. na neitona soitti itsensä uruilla kuuSukuseuran hallituksen puheenjohtaja, Saarijärvellä varttunut Tii- John Koskinen Helsinki-Vantaan len- lijoiden sydämiin.

Aika vekkuleita, nuo Poikoset! na Lindholm toivotti juhlaväen toasemalla torstaina 9.7.2015.

5

Espoon kotiseutupäiville kokoontui satamäärin väkeä ■ Kotiseutuliikkeen suurin vuo- – ja joukossa tietenkin myös kessittainen tapahtuma pidettiin tänä vuonna Espoon Leppävaarassa.

Elokuun alussa pääkaupungin kainaloon kokoontui yli kolmesataa kotiseutuaktiivia ympäri maata

kisuomalaisia.

Virallisen kokousohjelman lisäksi tarjolla oli muun muassa puolisen tusinaa monipuolista kotiseuturetkeä ympäri Espoota.

Jyväskylää ilmasta käsin kuvaava teos on ehdolla vuoden kotiseutukirjaksi.

Onko tässä vuoden paras kotiseutukirja?

■ Jussi Jäppisen toimittama

Täältä tullaan, Keski-Suomesta ollaan! Saarijärvi-Seuran puheenjohtaja Hannu Luotola (oik.), Keski-Suomen museon johtaja Heli-Maija Voutilainen ja historiaa tutkinut Martti Porvali ovat tuttuja kasvoja kotiseutupäivillä.

Espoon kaupunginmuseon oivallinen opas Jenni Siltainsuu opasti kotiseutupäivien retkeläisiä muun muassa keskiajan arkeologian syvyyksiin.

Kaupunki siipien alla – Jyväskylä vanhoissa ilmavalokuvissa kilpailee koko vuoden parhaan kotiseutukirjan tittelistä.

Suomen Kotiseutuliiton nimeämä raati on valinnut Vuoden kotiseututeos -finalistit. Kaikkiaan 40 ehdokkaan joukosta loppusuoralle pääsivät myös Iittiä, Mäntsälää ja Kellon kylän elämää kuvaavat kirjat.

Tänä vuonna vuoden parhaan kotiseututeoksen valitsee Marttaliiton toiminnanjohtaja Marianne Heikkilä 3. lokakuuta Turun kansainvälisillä Kirjamessuilla.

– Finaaliin valittuja teoksia yhdistää sydämellä ja rakkaudella tehtävä kotiseututyö, Heikkilä kertoo.

Vuoden 2015 kotiseututeos -kilpailu kannustaa kotiseutukirjojen tekijöitä ja tuo näkyvyyttä hyvälle kotiseutukirjallisuudelle. Kilpailussa vertaillaan ehdolla olevien teosten ulkoasua, kuvatarjontaa, taittoa, viimeistelyä ja tekstien loogisuutta.

6

Kotiseutuni Keski-Suomessa, osa II Rahan saaminen tuohon aikaan oli hankalaa, koska ansaitsemismahdollisuuksia oli vähän.

Maitotili, teurasmyynti ja puunmyyntitulot olivat keskeisiä tulonlähteitä. Niistä tuloista sain rahaa vaihKirjoitus on jatkoa edellisesstä uutiskirjeestä. televasti.

Kerran piti odottaa 3 viikkoa, että sain 5 mk maksa■ Vanhempi siskoni käskytti minua tietoisesti työntekoon. Puuklapien hakua, kasvimaan kitkemistä ja van Koho jääkiekkomailan.

Vastakirjalle ostettiin vain ruokatarvikkeita, joko olla hänen mukanaan marjastamassa ja sienestämässä. Kun isä pyysi jotain tekemään, en uskaltanut siitä myymäläautosta tai kirkonkylän Sokos Kotikunnasta.

Luottokortteja ei tunnettu. hevillä kieltäytyä.

Yksi tällainen työ oli talvisin, herätä aikaisin aamulla työntämään vesikelkalla maitotonkia tienvarteen Kansakoulun kävin Peningin koulussa. Koulussa maitolavalle. Kova pakkanen ja tien umpeutuminen oli oppilaita keskimäärin 30-40. Koulumatkat tehlumisateessa olivat syitä, että työntöapuani tarvittiin. tiin talvella kävellen tai hiihtäen n. 3 km suuntaansa, Kodissani sain mallia työn tekemiseen ja yrittämi- muulloin polkupyörällä. Koulussa oli kuri ja järjestys seen. Sitä olenkin arvostanut aikuisena hyvin paljon. ehdoton. Vaikeimmatkin tilanteet koululla tappelu tiItse aloin säännöllisesti auttamaan kodin peltotöis- lanteista lähtien, selvitettiin aina koulussa, eikä niistä kotiin tullut tietoa. sä, kun olin 14-vuotiKansakoulussa oli as. paljon sääntöjä. Välitunnilta tultiin luokkaYmmärsin, että tehuoneeseen järjestäkemällä ja auttamaljän ohjauksessa, yksi la voin sitten pyytää luokka kerrallaan. hankkimaan minulle Luokkahuoneessa ismopo ja kevyt moottuttiin odottamassa toripyörä. Mopot ja opettajan tuloa luokmoottoripyörät olivat kaan. Opettajan tullesintohimoni nuorena. sa luokkaan, kaikkien Läpi vuoden niillä piti nousta seisomaan. ajeltiin.

Läksyjen kuulustelusOlihan se hyvä sa piti vastata seisaalkeino yrittää tutustua taan. tyttöihin, kun pääsi heille antamaan kyyPuutyötunnilla oli tiä mopolla tai mootkova paine, koska peltoripyörällä. käsin opettajan huuVaikka mopot toitamista, jos sahasin mivat kuinka hyvin, vinoon ja siten työaina piti miettiä, voiEipä ole lapsuuden kesien voittanutta! Kuvassa pihtipukappale meni piloille. siko mitenkään virittää taalainen Erkki Heinonen sisaruksineen.

Opettaja kuulusteli asilisää.

Virityksen tarve alkoi monesti siitä, kun kaveri kur- oista, joita hän näki kouluajan ulkopuolella. Esimerkvasi pihaan ja kertoi, kuinka mopo nyt kiihtyy ja on kinä polkupyörällä toisen kyyditseminen.

Tuntui välillä, että hän puuttui kaikkeen. Tottelehyvä raapimaan maata. Oma mopo piti saada samoilla maan saaminen oli opettajalle kunnia-asia. vinkeillä vähintään yhtä hyväksi.

Muistan, kuinka vanhempi veljeni monesti hermos(Jatkuu seuraavassa uutiskirjeessä) tui meidän viritys ja korjaus puuhiin, koska pyysin häneltä rahaa sytytyspuolaan, mäntään, vaijereihin ja Kirjoittaja on Metsopolin sihteeri rattaisiin.

Erkki Heinonen

7

Maukas uunikalakeitto Konnevedeltä Juhani Kytöjoki

■ Tässäpä helppo ja maukas uunissa valmistuva kalaruoka, joka tunnetaan ainakin Hankasalmella ja Konnevedellä. Ruoan nimitys, valmistustapa ja -aineet saattavat vaihdella eri paikkakunnilla. Ei muistuta perinteistä kalakeittoa, mutta kannattaa kokeilla!

Ainekset (ruokailijoitten syömätottumuksita riippuen tästä tulee 2 – 4 annosta)

0,6 kg tuoreita muikkuja Tästä alkaa uunikalakeiton valmistus: aineksina ovat 5-6 keskikokoista perunaa tuoreet muikut ja perunat.

2 ruokalusikallista karkeita ruisjauhoja 2 dl kermaa 1,5 dl vettä 1 kalaliemikuutio 0,5 teelusikallista jauhettua mustapippuria Hienonnettua merisuolaa maun mukaan

Valmistelu Kuori perunat ja viipaloi ne noin puolen sentin siivuiksi. Laita kylmään veteen odottamaan, etteivät perunat tummu.

Perkaa muikut puhkaisemalla peukalolla kalan vatsapuoli kidusten takaa ja vedä etummaiset vatsaevät irti sekä suolet samalla ulos kalan sisältä. Katkaise Jauhotetut muikut ja perunat ladotaan vieretysten paiskalan pää peukalon kynnellä. Leikkaa saksilla ainakin toastiaan. isompien kalojen pyrstö poikki, poista samoin selkäevä ja taaimmaiset vatsaevät. Huuhdo kalat kylmässä vedessä ja valuta liika vesi ritilässä tai paperin päällä pois.

Valmistus Tee ruoka uunipellille tai laakeaan uunivuokaan. Sekoita jauhojen joukkoon pippuri. Pyörittele muikut jauhoseoksessa ja lado jauhotetut muikut vieretysten paistoastian keskelle tai jompaan kumpaan reunaan.

Pyöräytä sirottimesta hieman suolaa kalojen päälle.

Lado tamän jälkeen valutetut perunasiivut vapaaseen kohtaan paistoastian pohjalle. Kalaa ja tarvittaessa perunaakin voi olla useammassa kerroksessa. Syömään! Valmis uunikalakeitto tunnetaan muun muasLiuota kalaliemikuutio kiehuvaan veteen ja kaada sa Hankasalmella ja Konnevedellä. vesi paistoastiaan sekä myös kerma. Nestettä saa olla nevän täydellisesti, pitää paistoaikaa lisätä ja lämpöä niin paljon, että kalat ja perunat melkein peittyvät. vähentää reilusti, ettei ruoka kuivu liikaa. Nestettä voi tarvittaessa lisätä.

Kypsennys Laita paistoastia uuniin ja paista noin 70 minuuttia Kirjoittaja on 160 asteen lämpötilassa. Näin keitoksen pinta tulee Metsopolin rahastonhoitaja kauniin ruskeaksi. Jos haluaa kalan ruotojen pehme-

8

Syksyn tapahtumia Metsopolissa Metsopolissa on syksyllä 2015 tarjolla monenlaista mielenkiintoista tekemistä. Tässä alustava ohjelma – katso ajantasaiset tiedot kotisivuiltamme: www.metsopoli.fi.

Näin saat yhteyden Metsopoliin Metsopolin hallitus:

17.9.–22.9.

Metsopolin hallituksen sähköpostikokous Esityslista lähetetään hallituksen jäsenille, varajäsenille ja toimihenkilöille 16.9.

Puheenjohtaja Jari Pietiläinen puheenjohtaja@metsopoli.fi 040 822 1574

Ke 1.10.

Metsopolin kaksivuotisjuhla Ravintola White Lady, Mannerheimintie 93, Helsinki.

Kello 18.00. Katso tarkemmat tiedot juhlasta tämän uutiskirjeen etusivulta. Huom: ilmoittautumiset mahdollisin ruokavaliotoivein viimeistään torstaihin 24.9. mennessä.

Varapuheenjohtaja Jari Pylväinen info@metsopoli.fi 050 547 2218

Ke 7.10.

Keski-Suomen ja muiden maakuntien murreilta Teatterikorkeakoulun puheen lehtori ja opettaja Malla Kuuranne kertoo siitä, miten Suomen murteet jaksavat ja kuinka niitä voidaan oppia. Paikka ja kellonaika vielä avoin, mahdollisesti Teatterikorkeakoulu kello 18.00.

Ke 14.10.

Metsopolin hallituksen kokous Suomen Kotiseutuliitto, Kalevankatu 13, Helsinki. Kokous alkaa kello 17.00.

Ke 4.11.

Metsopolin sääntömääräinen syyskokous Kampin palvelukeskus, Salomonkatu 21, Helsinki. Kokous alkaa kello 18.00. Esityslista lähetetään myöhemmin.

Tervetuloa kaikki jäsenet tekemään hyviä päätöksiä!

Ke 18.11.

Pirkko Arstilan teeilta Helsingin sos.viraston Vuosaaren toimipiste, Kahvikuja 3A,

7. kerros (Columbuksen ostarin päässä korkein osa), Hel sinki. Alkaa kello 18.00. Maankuulu teentuntija Pirkko Ars tila kertoo, miten hyvä ja maistuva tee syntyy. Osallistumis maksu 15 euroa. Tarkemmat tiedot lähempänä tapahtumaa.

Ke 9.12.

Metsopolin teeilta ja pikkujoulut Tikkurilan asemarakennukseen on avattu tuliterä pub nimeltä Maltainen Metso. Testaamme paikan kokoontumalla yhteen pikkujoulumielellä alkaen kello 18.00.

Tapahtumatietoja tarkennetaan myöhemmin. Seuraa kotisivujamme!

Sihteeri Erkki Heinonen erkki.heinonen.1959@gmail.com 040 720 2851 Hallituksen muut jäsenet: Sari Häkkinen sari.hakkinen@wippies.fi 0400 182 591 Tiina Lindholm tiina.lindholm@saunis.net 040 842 7181 Tarkko Oksala tarkko.oksala@gmail.com 044 544 4873 Juha Kämäräinen Hallituksen varajäsenet: Kimmo Chydenius Anneli Neittaanmäki Irma-Liisa Perttunen Pirjo Sipi Muut toimijat:

Tule mukaan! Liity jäseneksi!

Pääkaupunkiseudun keskisuomalaiset ry:n jäseneksi pääset maksamalla 20 euroa yhdistyksen pankkitilille.

Rahastonhoitaja, jäsensihteeri Juhani Kytöjoki juhani.kytojoki@kolumbus.fi 045 279 2883

Laita maksun saajaksi Pääkaupunkiseudun keskisuomalaiset ry sekä maksajan tietojen kohdalle jäseneksi liittyjän nimi.

Toiminnantarkastaja Jani Jansson

Yhdistyksen pankkitilin numero on: FI65 4764 0010 0343 10 BIC-HELSFIHH

Yhdistyksen kotisivu ja sähköposti:

www.metsopoli.fi info@metsopoli.fi