METSOPOLI
Pääkaupunkiseudun keskisuomalaiset ry:n uutiskirje l 1/2017 Konneveden mies hiihtää vaikka yhdellä suksella
Tässä numerossa: Muistathan maksaa jäsenmaksun? Taas on tullut jäsenmaksun maksamisen aika. Muistathan hoitaa asian kuntoon? Pankkisiirtolomake löytyy seuraavalta sivulta. Sivu 2.
Metsopoli taas monessa mukana Alkuvuodesta Metsopolilla on perinteiseen tapaan ollut monenlaisia rientoja. Tutustu parhaisiin paloihin. Sivu 3.
Pylkönmäki tuli tutuksi Rissaselle Taiteilija Juho Rissanen sai innoitusta useista paikoista, muun muassa Pylkönmäeltä. Sivu 8.
Pyhä-Häkin kansallispuisto
Reppu-Finlandia vuonna 1985 oli Juhani Kytöjoelle jäätävä urakka: ladulla oli pakkasta -26 astetta. Mutta mies oli silti maalissa ensimmäisenä!
■
Konnevedeltä lähtöisin oleva Juhani Kytöjoki on ankara hiihtomies. Kun takana on yli 20 hiihtokertaa 90 kilometrin Pirkan Hiihdossa ja miltei 30 kertaa Lapponia-hiihdossa, suksimiehen reissuilla on ehtinyt sattua monenlaista.
Erikoisin tapaus taisi sattua tasan 30 vuotta sitten, kun Kytöjoki oli urakoimassa läpi Lapponia-hiihtoa Pallastunturin kupeessa. Tuolloin takaa tuli toinen kilpahiihtäjä ja... Lue lisää sivulta 5.
Saarijärvellä toimiva PyhäHäkin kansallispuisto on erinomainen loma- ja rauhoittumiskohde. Sivu 6.
Jyväskylän kotiseutupäivät Kotiseutu kutsuu koko Suomea elokuussa Jyväskylään juhlimaan. Sivu 9.
2
Puheenjohtaja porisee
Tulevaa ohjelmaa Metsopolissa Metsopoli tarjoaa perinteiseen tapaan monia mielenkiintoisia rientoja. Alla kuluvan vuoden tulevaa ohjelmaa.
Ke 5.4.2017 klo 16.00
Kuvataitelija Maisa Kiven ja lasitaiteilija Pia Kianteen taidenäyttely Tummaa ja kirkasta. Galleria Pirkko-Liisa Topelius, Hietalahdenranta 17, Helsinki. Vapaa pääsy. Esillä olevia töitä voi ostaa.
Ti 18.4.2017
Keski-Suomen päivä. Katso tapahtumat kotimaakunnassa: www.keskisuomi.fi/kspaiva.
Ke 3.5.2017 klo 17.00
Metsopolin hallituksen kokous. Suomen Kotiseutuliitto, Kalevankatu 13A, Helsinki.
Toukokuu
Mahdollinen vierailu Seurasaaressa. Käynnin aikataulusta kerrotaan myöhemmin.
10.–13.8.2017
Valtakunnalliset kotiseutupäivät Jyväskylässä. Katso lisää tämän uutiskirjeen sivulta 9. Ajantasainen ja tarpeen mukaan päivittyvä ohjelma: www.jyvaskyla.fi/kotiseutupaivat.
S
uomalaisen kotiseutuliikkeen vahvin voimannäyte lähestyy jälleen. Valtakunnallisia kotiseutupäiviä vietetään elokuussa Jyväskylässä – ja myös Metsopoli on suunnitellut olevansa silloin paikalla. Tapahtuma on mitä oivallisin paikka muistuttaa yhdistyksen olemassaolosta myös Keski-Suomessa. Tuoreimmat tiedot kotiseutupäivien tapahtumista löydät osoitteesta: www.jyvaskyla.fi/kotiseutupaivat.
Muistathan maksaa jäsenmaksun vuodelle 2017? ■
Yhdistyksen kuluvan vuoden jäsenmaksu kannattaa nyt hoitaa saman tien kuntoon. Kaikkein kätevimmin se sujuu käyttämällä al-
laolevan pankkisiirtolomakkeen tietoja. Jos maksat nettipankissa, muista merkitä viestikenttään, että kyse on vuoden 2017 jäsenmak-
susta, sillä erillistä viitenumeroa ei käytetä. Metsopolin jäsenmaksu tälle vuodelle on aiempien vuosien tapaan vain 20 euroa.
3
Ylellisen hyvä valtiovierailu Pasilassa Jari Pietiläinen
■ Viime vuonna 90 vuotta täyttänyt
Yleisradio avasi Metsopolin väelle porttinsa 16. maaliskuuta 2017, jolloin teimme oivallisen vierailun Pasilaan. Näimme oppaamme Anne Kempaksen johdolla kattavan läpileikkauksen Ylen toimitiloihin, historiaan ja nykytoimintoihin. Noin 3 000 työntekijän Yleisradiolla on pitkä perinne laadukkaan journalismin tuottajana. Studiot, äänittämöt ja puvustukseen käytetyt tilat ovat yhä ällistyttävän laajoja ja monipuolisia. Ylellä on kaikkiaan 18 suomenkielistä toimitusta ympäri maan – yksi niistä sijaitsee Jyväskylässä. Vaikka Ylen alueelliset tv-uutiset luetaankin nyt Helsingistä, niiden paikallinen materiaali tuotetaan yhä maakunnissa. Keski-Suomen alueuutiset toimitetaan Kauppakadulla sijaitsevassa toimituksessa. Kiitos asiantuntevalle oppaallemme sekä tietenkin myös Erkki Pohjanheimolle, joka hoiti vierailun järjestelyt hienosti.
Parinkymmenen hengen joukko metsopoliittoja tutustui Anne Kempaksen (eturivissä toinen vasemmalta) johdolla Yleen.
ä Äänieristetty huone on tarpeen esimerkiksi kuunnelmien teossa.
ä
Näitä hattuja käytetTrai-trai-trallallaa! Suomalaisten ra- tiin vastikään Tom of kastama alkuperäinen Kasper-nukke Finland -elokuvan teossa. viettää eläkepäiviään Pasilassa.
4
Petäjävedestä savuton kunta ■
Petäjävedellä tupakointi on maaliskuun alusta lähtien kielletty kunnan työpaikoilla ja työaikana. Työaikana tupakoinnista voi seurata jopa irtisanominen. Työterveyshuolto tukee tupakoinnin lopettavia työntekijöitä.
Laukaa saa ekokoulun ■
Laukaan Vuonteella on alkanut Vuonteen, Savion ja Tarvaalan kylien yhteisen ekokoulun rakentaminen. Koulu rakennetaan puusta, se lämpenee biokaasulla ja oppilaat ruokitaan lähiruoalla. Ekokoulu valmistuu 2018.
Kivijärvelle uusi karkkitehdas ■ Makeistehdas Candy Well aloittaa toiminnan uudelleen yksityisen omistamassa teollisuushallissa Kivijärvellä. Tulipalo tuhosi tehdashallin ja koneet marraskuussa 2016.
Viitasaarelle oma maamerkki ■
Viitasaaren maamerkin ideointikilpailu on tuottanut lähes sata ehdotusta. Kaupungin ja Viitasaaren Seudun järjestämällä kilpailulla haetaan maamerkkiä Keskitien liikenneympyrään lähelle nelostietä.
”Yhdessä olemme paljon enemmän”
Kotiseutuliike on Suomessa vahvempi kuin vuosiin ■ Ministeri, emeritus valtiosihtee-
ri Raimo Sailas Espoosta jatkaa Suomen suurimman kulttuurialan kansalaisjärjestön hallituksen varapuheenjohtajana. Suomen Kotiseutuliiton hallitus päätti valinnasta 3. helmikuuta 2017. Sailas on ollut liiton hallituksen jäsen vuodesta 1992 ja varapuheenjohtaja vuodesta 2001. Kotiseutuliiton hallituksen puheenjohtajana toimii Jyväskylän yliopiston hallintojohtaja Kirsi Moisander. Sailaksen lisäksi hallituksen jäseniä ovat dosentti Rauno Lahtinen, historiantutkija Pia Puntanen, kulttuuritoimenjohtaja Sampo Purontaus, filosofian maisteri Tuula Salo ja koulutuskuntayhtymän johtaja Sampo Suihko. Valtuuston ja samalla liiton puheenjohtajana toimii professori Janne Vilkuna ja varapuheenjohtajina filosofian maisteri, jatko-opiskelija Teppo Ylitalo ja kasvatustieteiden tohtori, rehtori Irja-Kaisa Lakkala. Kotiseutuliitto on ilolla seurannut ja edesauttanut liiton jäsenmäärän huikeaa kasvua viime vuosina. Paikallisuus on pontevassa nousussa eri puolilla maatamme, ja keskusjärjestöön kuulumisen koetaan tuovan voimaa ja tukea yksittäisen yhdistyksen työskentelyyn. Liiton jäsenyhteisöjä on jo yli 850, ja jäsenkentässä on yli 150 000 aktiivista toimijaa. Yksi jäsenyhteisöstä on Metsopoli.
– Suuretkaan yhteiskunnalliset muutokset eivät ole heikentäneet kotiseutuliikettä, vaan pikemminkin luoneet uusia haasteita ja antaneet uusia mahdollisuuksia. Ja mitä todennäköisimmin myönteinen kehitys jatkuu, Raimo Sailas pohtii. Sailas on huolissaan siitä, että historian opetus kouluissamme on vähenemässä. – Kansakunta, joka ei tunne historiaansa, on heikoilla. Kotiseutuliikkeen työ paikallishistorian tuntemuksen parantamiseksi tulee näin yhä arvokkaammaksi. Paikallishistoriaan tutustumisen kautta nuoret kiinnostuvat laajemminkin historiasta. Kotiseutu ja siellä syntyvä kotiseututyö kaikessa moninaisuudessaan yhdistää erilaisia ihmisiä. Uusilla ja vanhoilla asukkailla, tulivat he mistä päin maailmaa tahansa, on yksi yhdistävä asia: nykyinen kotiseutu. Kotiseututyö kiinnittää tuohon seutuun ja opettaa arvostamaan aluetta. Kotiseututyön tavoite onkin pohjimmiltaan hyvin yksinkertainen: tuottaa hyvinvointia ja hyvää elämää toimijoille, kokijoille ja tuleville sukupolville. Kotiseututyö – kuten muukin vapaaehtoistyö – on ihmisille tärkeää hyvin henkilökohtaisella tasolla ja se vaikuttaa suoraan ihmisten hyvinvointiin. Itsenäisyyden juhlavuonna Suomen Kotiseutuliitto tuo esille kotiseututyötä satavuotiaassa Suomessa etenkin osallisuuden ja lähidemokratian näkökulmasta.
5
Keskisuomalaista sisua kilpaladuilla Juhani Kytöjoki
■ Pohjalaisia on yleensä totuttu pi-
tämään peräänantamattomina suomalaisen sisun ilmentyminä. Mutta osaa se keskisuomalainenkin junttura olla sisukas ja peräänantamaton, kun sille päälle sattuu. Yksi junttura on tämän tarinan kirjoittaja Keski-Suomessa Konnevedellä pieneen maataloon syntynyt Juhani Kytöjoki, joka nyt eläkevaarina asustelee Helsingissä ja on Metsopolin rahastonhoitaja. Olen ollut innokas hiihdon harrastaja jo lapsuudesta asti, vaikka silloin ei ollut edes kunnon varusteita. Hiihdin koulumatkat kylän muiden lasten lailla, mäkeä laskettiin iltaisin ja osallistuin koulun kilpailuihin lainasuksilla. Aikuisena erikoisesti pitkät kuntohiihdon tyyppiset matkat ovat olleet mieleeni. Suksittua on tullut pari 100 kilometrin kisaa, yhdeksänkymmenen kilometrin Pirkan Hiihto 25 kertaa, Hetta–Kautokeino 90 kilometrin Saami Ski Race- hiihto kahdesti ja Tunturi-Lapissa Lapponia-hiihto 29 kertaa.
myös yleensä sattuu ja tapahtuu, ei kuitenkaan kovin vakavaa. Omalla kohdalla on pari kertomisen arvoista sattumusta Lapponiassa, joista seuraavat muistelot.
Osamatka läpi yhdellä suksella Vuoden 1998 Lapponian viimeinen osamatka hiihdettiin 30.3.2007. Reitti kulki kuten yleensä aina Kar-
Konkarisivakoija Juhani Kytöjoki on nähnyt kisoissa vuosien varrella monenlaisia kelejä.
Lapponiassa hiihdetään kolme osamatkaa, joista ensimmäisen, Keimiön Kiekerön matka on 60 km, toisen Himmelriikin hiihdon 50 km ja kolmannen eli Karrahuikosen pituus on 80 km. Yleensä hiihtojen välillä on yksi lepopäivä. Vaikka tämä Lapponia ei ole varsinainen kilpahiihto, kyllä siinä mennään täysillä, niin kuntoilijat kuin kilpahiihtäjätkin. Hiihdossa
rahuikosessa, Enontekiön Hetasta Ounas- ja Pallastunturien maisemien kautta Pallashotellille ja siitä edelleen Olokselle. Sää lähtöpaikalla oli hieman pakkasen puolella ja ladut liukkaat. Tunturissa oli kuitenkin tullut yön aikana uutta lunta sellaiset 10–15 senttiä. Vaikka latukone oli ajanut aamulla ladut, ura oli silti aika pöpperäinen. Oli hiihdetty noin 28 kilometriä, kun vauhdikkaan alamäen jälkeen
oli laduissa mutka vasemmalle. En saanut suksia käännetyksi riittävän nopeasti, oikea suksi sujahti hangen alle ja tupsahdin nokalleni. Totesin, ettei tässä kuinkaan käynyt, taidan olla ehjä, lunta vain vähän kasvoilla ja kerraston alla. Aloin kammeta itseäni ladulle, ettei letka jonka perässä olin hiihdellyt karkaisi kovin kauas. Ihmettelin kuitenkin, kun toisen suksen kärki osoitti kummasti ylöspäin. Totesin oikean suksen taittuneen siteen etupuolelta lähes 45 asteen kulmaan. Hetken mietin, että mitäs tässä nyt tehdään, kun ollaan keskellä erämaata rikkinäisillä varusteilla. Takaisinpäin Hannukurun huoltopaikalle on ehkä nelisen kilometriä, mutta sieltä tuskin saisi apua, korkeintaan hiihtäjien perässä tulevan huoltokelkan kyytiin aikanaan pääsisi. Päätin yrittää rikkinäisellä suksella parinkymmenen kilsan päässä olevalle Pallakselle, siellä on yleensä varasauvoja ja varmaan suksiakin. Hiihdon keskeytys ei käynyt edes mielessä, tärkeintä olisi päästä maaliin. Ei muuta hiihtokuin tarpomaan pöpperölumessa eteenpäin. Vaihdoin ehjän suksen oikeaan jalkaan ja menoksi. Liu`ut eivät olleet ymmärrettävästi kovinkaan pitkiä, mutta kun olin tottunut hiihtämään tasatyöntöä, meno joten kuten onnistui. Eihän se ollut erityisen mieltä ylentävää seurata, kun viereistä latua porukkaa painuu yhtenään ohi. Joku sanoi kuitenkin lohduttavan sanan, yleensä sain vain sääliviä katseita.
Jatkuu seuraavalla sivulla
6 Hetkeäkään miettimättä tokaisin hänelle ”Ei tänne keskeyttämään ole tultu, tuokaa tuo rikkinäinen suksi Olokselle, minä menen hiihtämällä.” Ja ei muuta kuin ladulle.
tuloksen sai 316 hiihtäjää, oma sijoitukseni oli 278:s.
Viidenkympin hiihdon jälkeen ajattelin, että kohta helpottaa, koska reitti yhtyy Pallaksen kuntolatuun ja se kun on yleensä paljon hiihdetty, niin kovettuneella ladulla pystyy meikäläinenkin paremmin etenemään. Mutta eihän vaikeudet siihen hyvän uran alkamiseen loppuneet. Kun kuntoladulle oli matkaa enää noin 200 metriä, katkesi vaurioituneen suksen pintalaminaatit ja kärki jäi pelkän pohjalaminaatin varassa roikkumaan kääntyillen ylös, alas ja sivuille. Eihän sellaisella voinut hiihtää yhtään.
Pitkää alamäkeä oli hyvä lasketella Mäntyrovalle asti. Vauhti ei tietenkään ollut kova. Vasenta jalkaa piti lepuutta välillä oikean suksen ja välillä oikean monon päällä. Tasapainoa oli yritettävä pitää
Toinen mieleen jäänyt erikoinen sattumus tapahtui 8.4.1987 hiihdettäessä Lapponian toista osamatkaa Himmelriikin hiihtoa. Startti tapahtui Vuontispirtiltä ja reitti kulki ylös Montellin majalle, siitä Kortejängälle ja Pallaksen länsipuolta hotellille ja Toras-Sieppin kautta maaliin. Tosin maaliintulo lopussa hieman eri reittiä kuin kartassa, sillä maantien alitustunneli tuli käyttöön vasta myöhemmin.
irroitella numerolappuani sanoen: ”Sinä varmaan keskeytät hiihdon?”
otetaan yhdellä suksella hiihtäen! Miesten sarjassa Karrahuikosen
Keskisuomalaista sisua kilpaladuilla (Jatkoa sivulta 5)
Hiihtää voi tiedottomanakin
Keli oli liukas, edellisenä päivänä suojannut ja aamulla -15 pakkasta. Pari kilometriä ennen Toras-Sieppiä on loiva, mutta vauhdikas alamäEi muuta kuin ki. suksi kainaloon Hiihdin noin ja lykkimään yh6–7 miehen letdellä suksella kassa ja olin letnoin kolmen kilokassa ensimmäisemetrin päässä oleNäin sujui Juhani Kytöjoen taival Lapponia-hiihdossa vuonna 2010. nä. Uran pinta oli valle Pallakselle. ihan jäätiköllä eikä Siellä heti kyselemään vaihtosuksea, sanoivat, että monolla jarruttamalla ja sauvoilla kunnon latua. Yritin siinä auraakyllä löytyy ja valittavaksi tuotiin sivuilta. Kertaakaan en kuitenkaan malla jarrutella, mutta vauhdissa useita pareja. Mutta taas takaisku, kaatunut yhden suksen taktiikalla menin tietenkin nurin. Heti kävi mielessä, että täytyy yhdessäkään suksiparissa ei ollut hiihtäessäni. Ylämäet ja tasaiset monoihini sopivia Rottefellan-si- menivät hyvin tasatyöntöä sauvoil- pyrkiä kapealta uralta pois, sillä tuskin toisetkaan saavat vauhtiaan teitä vaan kaikki olivat Fischereitä, la lykkien. pysäytettyä. En ehtinyt alta pois, joten eiväthän ne minun monoihini käyneet. Maaliin sitä tultiin aikanaan noin ehdin vain huomata, että perässäni puolitoista tuntia hitaammalla ajal- tullut kaveri liukui vauhdilla kohti Siirryin huoltopöydän luo naut- la kuin normaalisti. Kyllä siinä minua osuen hartioihini. Sen jältimaan velliä ja virvokkeita. Hiih- kanssakilpailijoilla ja yleisöllä oli keen ei pieneen hetkeen kunnon don toimitsija tuli luokseni, alkoi hämmästelemistä, kun loppukiri muistikuvia ole.
Jatkuu sivulla 8
5
Saarijärvellä sijaitsevassa Pyhä-Häkin kansallispuistossa puut saavat rauhassa kasvaa pituutta ja paksuutta.
Pyhä-Häkki huokuu luonnonrauhaa Keski-Suomen kansallispuistot 2/5
Jari Pietiläinen
■
Saarijärvellä sijaitseva PyhäHäkin kansallispuisto perustettiin kuuden muun suomalaisen kansallispuiston kanssa vuonna 1956. Puiston perustaminen sujui sitä luonnehtivalle vanhalle metsälle ominaiseen rauhalliseen tapaan, sillä alue oli jo valmiiksi kokonaan valtion hallussa ja metsätaloustoimenpiteiltä suojeltu. Pyhä-Häkin kansallispuiston parissa vuodesta 1980 työskennellyt, nyt jo eläkkeelle jäänyt metsänhoitaja Juhani Saarinen ihmetteleekin, miten hyvin puisto on säästynyt kaikenlaisilta mullistuksilta. – Ainakaan minun tietooni ei ole tullut mitään ristiriitoja, mutta olihan sopeuttamisaikakin, valtion säästömetsän perustamisesta vuonna 1912 kansallispuiston perustamiseen, varsin pitkä, Saarinen pohtii. Paikalliset ovat suhtautuneet kansallispuistoon koko ajan ”asiallisen suopeasti”. Saarisen mukaan erityisesti nuoret pitävät puistoa tärkeänä.
Pyhä-Häkin kansallispuisto Sijainti: Saarijärvi Saapuminen: Autolla. Tekemistä: Nähtävyydet ja näköalat, patikointi. Näkemistä: Palokorojen merkitsemät kilpikaarnaiset ikihongat ja Mastomäen ikimetsät. Puuvanhukset: Vanha iso puu ja Iso puu. Poika-ahon kruununmetsätorppa. Soveltuvuus: Sopii kaikenikäisille. Palvelut: Opas kesäisin, keittokatos, kaivo, kuivakäymälöitä, vuokratupa.
Metsäpalot ja myrskytuhot muuttivat menneinä aikoina paljon Pyhä-Häkin alueen metsien rakennetta, mutta puiston perustamisen jälkeen suurilta luonnonmullistuksilta on vältytty. Ääriolosuhteetkaan, kuten takavuosien kesän kolmen kuukauden kuivuus, eivät hetkauta Pyhä-Häkin elämää. Yhtenä mieleenpainuvana tapauksena puiston rauhallisesta elämästä Saarinen muistelee muutaman vuoden takaisia lapinpöllön pesintöjä. – Toinen pesistä oli niin lähellä merkittyä polkua, että sen saattoi nähdä polulta poistumatta. Siinä sitten jännättiin, miten poikasten lähtö maailmalle onnistuu ja saadaanko retkeilijöiltä korvausvaatimuksia päänahkaa raapineista pedoista. Poikaset häipyivät kuitenkin pesästä rauhalliseen tapaan kenenkään tietämättä, Saarinen kertoo.
8
Juho Rissanen maalasi Pylkönmäellä ■ Yksi suomalaisen maalaustaiteen suurista hahmois-
Jalkojaan lämmittelevä mies vuodelta 1903.
Keskisuomalaista sisua kilpaladuilla (Jatkoa sivulta 6)
Letkan perässä tulleet hiihtäjät ehtivät reagoimaan alkupään tapahtumiin ja saivat vauhtinsa pysähtymään. He kertoivat jälkeenpäin, että olin uran sivussa täysin tiedottoman näköisenä, silmät päässä vain muljahtelivat. He päättelivät, etteivät pysty minua auttamaan, paras ratkaisu oli, että hiihtävät mahdollisimman nopeasti Toras-Sieppin huoltopaikalle, sillä sieltä saa apua. Kukaan ei jäänyt paikalle varmistamaan, kuinka selviän. Olin kuitenkin vironnut sen verran, että lähdin hiihtämään ja vielä oikeaan suuntaan. Ensimmäinen hatara muistikuvani oli, että moottorikelkka ajoi
ta, Juho Rissanen (1873–1950) vieraili 30-vuotiaana maalarinalkuna Keski-Suomessa Pylkönmäellä. Rissanen oli helmi- ja maaliskuussa 1903 serkkunsa, Kuoppalan koulun opettajan Adam Kurosen luona Pylkönmäellä toipumassa umpisuolileikkauksesta. Adam Kuronen oli innokas yhdistysmies. Rissanen kirjoitti vierailustaan Esther Hjeltille näin: ”Olen taas täällä maalla, ei vaan tahdo se suloinen kaupunki maistua vaikka kuinka hyvänä pitäisivät. Myöskin tuntui niin hyvälle päästä vähän vapaammin hengittämään, vaikka ensin tänne saavuttuani tuntui kovin apealle ja yksinäiselle. Vaan kuinhan taas pääsen oikeen työhön kiinni, niin kyllä se sitte menee ja kaikki ikävät haihtuvat.” Vierailusta jäi muistoksi Rissasen vesivärimaalaus Jalkojaan lämmittelevä mies, josta on olemassa useita eri versioita. Yksi näistä maalauksista on nähtävissä Helsingissä Didrichsenin taidemuseossa, missä on 28. toukokuuta 2017 saakka esillä näyttely Juho Rissanen – lapsuuden muisto.
vastaani, ja siitä huutelivat, että tiedänkö, missä se loukkaantunut on? En muista vastanneeni mitään. Toras-Siepissä oli huoltopiste. Sitä en muista, enkä kuulema siinä edes pysähtynyt. Näin kertoi eräs tuttavani, joka oli ollut hiihtoa seuraamassa. Ihmetteli myös, etten ollut vastannut mitään hänen tervehdykseensä. Huoltopisteen jälkeen ylitetään Toras-Sieppijärven noin kilometrin pituinen järvenselkä. Vähän ennen vastarannalle nousua muistan katselleeni sivuilleni ja mielessäni ihmettelin, miksi hiihtäjillä on numerolaput rinnassaan. Rannan jälkeistä rinnettä noustessa totesin, että kas, minullakin on numero rinnassa, ollaankohan sitä jossakin hiihtokilpailussa. Näin muisti siis palautui ja loppumatka vajaa 10 kilometriä sujui ongelmitta. Tajuttomana ladun varressa olin
arvioni mukaan joitakin minuutteja, sillä hiihtäjien meno Toras-Sieppiin lienee kestänyt 4–5 minuuttia ja kelkan tulo parisen minuuttia. Tokkurassa ja muistamattomana arvioin hiihtäneeni reilut kolme kilometriä. Oloksella menin tietysti hotellin saunaan, kuten hiihdon jälkeen on tapana. Porukka, jonka mukana olin hiihtänyt, oli lauteilla ja huuteli lähes yhteen ääneen: Kuinka sinä täällä olet, sinunhan pitäisi olla sairaalassa, sinähän jäit sinne ladun varteen tajuttomana makaamaan. Selitin kuinka olin matkan tullut ja toiset vannottivat, että nyt painut heti lääkäriin kun saunasta pääset. Vaikka niskat olivat aika kipeät, arvatkaa, meninkö? Tuloksia katsellessa totesin, että hävisin sen letkan hiihtäjille noin 8 minuuttia. Aika sukkelaan loppumatkan olin muistamattomana silti tullut.
9
Jyväskylän kotiseutupäivät lähestyvät ■
Jyväskylässä 10.–13. elokuuta 2017 pidettävät kotiseutupäivät ovat jatkumoa valtakunnallisille kotiseutupäiville, joita on pidetty Suomessa vuodesta 1949 lähtien. Kotiseutuliikkeen vuosittaiseen päätapahtumaan osallistuu runsaasti kotiseutuaktiiveja eri puolilta Suomea, mutta ennen muuta se on kaikkien keskisuomalaisten yhteinen iloinen juhla. Jyväskylän tapahtumassa kotiseutuaate ammentaa menneestä, mutta elää vahvasti tässä päivässä ja katsoo eteenpäin. Avajaiset tanssahdellaan kävelykadun Kompassiaukiolla, josta löytyy myös kotiseututorin myynti- ja esittelypisteitä. Lounaispuiston ilmaistapahtumien esiintyjinä toimivat tutut keskisuomalaiset: Ilmavoimien Soittokunta, Arja Koriseva ja maineikas Seminaarinmäen mieslaulajat. Elokuun illassa istutaan Leffapiknikillä eikä yhteislauluakaan unohdeta. Ja mitä mahtaa tapahtua
kotiseutuhuutokaupassa Toivolan Vanhalla Pihalla, kun huutokauppakeisari Aki Palsanmäki paukuttaa nuijaansa? Tapahtuman keskustelukammareissa ja seminaarissa puheenaiheina ovat muun muassa kouluopetuksen ja koulutuksen historia ja nykypäivä, resurssiviisaus, lähiruuan tuotanto, seurantalot kulttuurin tiloina, arkkitehtuuri kotiseutujemme mielenmasemissa sekä maakuntauudistus. Saunakammarikin on lämpimänä. Kotiseuturetket vievät osallistujat kauniin Keski-Suomen maakuntakohteisiin ja Jyväskylän kaupunkikierroksille. Retkillä tutustutaan muun muassa Kivikauden kylään, Unescon maailmanperintökohteisiin ja Alvar Aallon arkkitehtuuriin sekä alueen huipputeknologiaan. Kotiseuturetkistä voit lukea tarkemmin viereiseltä palstalta. Tapahtuma järjestetään yhteistyössä Jyväskylän yliopiston ja Suomen Kotiseutuliiton kanssa.
Kotiseutupäivien retket ■
Jyväskylän kotiseutupäivillä on valittavana peräti 11 retkeä, joiden avulla voi tutustua kotimaakunta Keski-Suomeen. Retkipäivä on lauantai 12.8.2017. 1. Alvar Aalto Jyväskylässä. 2. Jyväskylä 180 vuotta. 3. Naisarkkitehtien töitä Jyväskylässä. 4. Historiaa ja huipputeknologiaa Äänekoskella. 5. Porthanin jäljillä Viitasaarella. 6. Taidekeskuksesta savutuvan kautta kansallismaisemaan Laukaassa ja Konnevedellä. 7. Taiteilijaelämää Korpilahdella, huopateollisuutta ja paperiperinnettä Jämsässä. 8. Struven ketju – maanmittauksen historiaa Korpilahdella (huom: tämä retki pidetään jo 11.8.). 9. Saarijärvi – pala Suomea, kappale sydäntä sen 10. Kaakkoisen KeskiSuomen kauneutta Joutsassa ja Toivakassa. 11. Kaunista Suomea, puhdasta kieltä ja upeita puukirkkoja Keuruulla ja Petäjävedellä.
10
Näin saat yhteyden Metsopoliin Metsopolin hallitus: Puheenjohtaja Jari Pietiläinen jari.pietilainen@gmail.com 040 822 1574 Varapuheenjohtaja Anne Schütz annschut@welho.com 044 2937472 Sihteeri Erkki Heinonen erkki.heinonen.1959@ gmail.com 040 720 2851 Hallituksen muut jäsenet: Juha Kämäräinen
Tiina Lindholm tiina.lindholm@saunis.net 040 842 7181 Jouni Minkkinen jouniminkkinen@ outlook.com 040 936 8010 Tarkko Oksala tarkko.oksala@gmail.com 044 544 4873 Hallituksen varajäsenet: Anneli Neittaanmäki Erkki Pohjanheimo Ossi Rantakömi Pirjo Sipi
Toimihenkilöt: Rahastonhoitaja, jäsensihteeri Juhani Kytöjoki juhani.kytojoki@ kolumbus.fi 045 2792883 Toiminnantarkastaja Jani Jansson (varalla Jari Pylväinen) Yhdistyksen kotisivu ja sähköposti: www.metsopoli.fi info@metsopoli.fi
Muista: Keski-Suomen päivä 18.4.2017!
Uutiskirjeen painopaikka: Topmainos Helsinki
Näin pääset jäseneksi Metsopoliin
2017