METSOPOLI
Pääkaupunkiseudun keskisuomalaiset ry:n uutiskirje 3/2016 ..
Saarijärvi ja Aänekoski komeilevat pian postimerkeillä
Tässä numerossa: Säveliä ja kaskuja Multian metsistä Kun Multia laittaa pystyyn nimikkoillan, siitä ei voi seurata muuta kuin hyvä mieli kaikille osallistujille. Sivu 3.
Kun telefooni Keski-Suomeen tuli Keski-Suomi oli 1870-luvulla teknisen kehityksen kärjessä. Puhelinyhteys toimi maakunnassa kohtuudella. Sivu 4.
Anselmi Aumon Saarijärvellä ottama herkkä tunnelmakuva keskisuomalaisesta saunasta päätyi postimerkkiin. Merkki ilmestyy ensi keväänä.
K
eskisuomalaiset kaupungit komeilevat pian peräti kolmella uudella postimerkillä. Postin ja Ilta-Sanomien saunaaiheisesta kilpailusta valikoitui neljä parasta kuvaa, joista ilmestyy postimerkki ensi kevää-
nä. Yksi voittajakuvista on peräisin Saarijärveltä – kuvan on ottanut Anselmi Aumo. Saarijärven ja Äänekosken vaakunoita kuvaavat postimerkit puolestaan ilmestyvät 7. lokakuuta 2016 (kuvat alla).
Tarmo Mannin haudan partaalla Näyttelijä Tarmo Mannin hautamonumentti sijaitsee oikeutetusti Hietaniemessä. Metsopolin väki kävi leposijalla. Sivu 5.
Komea kirja Konnevedeltä Konneveden kunniaksi on kirjoitettu upea kuvateos, johon kannattaa ehdottomasti tutustua. Sivu 7.
Valokuvien matkassa Jyväskylään Keski-Suomen museon uunituore valokuvanäyttely johdattaa loppuvuonna entisajan Jyväskylään. Sivu 8.
2
Tulevaa ohjelmaa Metsopolissa Puheenjohtaja porisee
Metsopoli tarjoaa syksyn aikana monenlaisia mielenkiintoisia rientoja. Alla alustava ohjelma loppuvuoden ajaksi.
Pe 14.10. klo 18.30
Saarijärven Lossin syyskauden avaus yhdessä Metsopolin kanssa ravintola White Ladyssa, Mannerheimintie 93, Helsinki. Huom: sitovat ilmoittautumiset 7.10. mennessä. Katso tiedot tarkemmin tämän palstan alta.
Ke 9.11. klo 17.00
Metsopolin hallituksen kokous, Suomen Kotiseutuliitto, Kalevankatu 13, Helsinki. Esillä esityslistan mukaiset asiat, erityisesti yhdistyksen syyskokoukseen valmistautuminen.
Ke 23.11. klo 18.00
Metsopolin kaikille jäsenille tarkoitettu syyskokous Kampin palvelukeskuksen Fade-salissa, Salomonkatu 21, Helsinki. Esityslistalla muun muassa talousasiat ja hallituksen henkilövalinnat.
M
etsopolin perustamisesta tuli lokakuun alussa kuluneeksi tasan kolme vuotta. Paljon olemme yhdistyksenä yhdessä saaneet aikaan: Metsopoli on selvästi osoittautunut tarpeelliseksi foorumiksi kaikille meille keskisuomalaisille täällä pääkaupunkiseudulla. Uusia ideoita toki kaivataan – ja onhan niitä tullutkin. Yksi mielenkiintoisimmista ajatuksista on paikkakuntailtojen järjestäminen. Oivallista esimakua niistä saatiin jo syyskuussa, kun Erkki Pohjanheimo ystävineen ilahdutti meitä Multiaillan monipuolisella annilla. Tästä kiitos Erkille ja muille esiintyjille! Toiseenkin suuntaan olemme jo ojentamassa kättämme: 14. lokakuuta koko Metsopolin väki on kutsuttu mukaan Saarijärven Lossin syyskauden avajaisiin täällä Helsingissä. Saarijärveläiset ovat mainiosti oivaltaneet, mikä on yhteenliittymisen vankka voima yhdistystoiminnassa – tästä kelpaa meidän metsopolitaanienkin ottaa oppia! Eipä myöskään unohdeta tänä vuonna 100-vuotisjuhlaansa viettävää Kansallismuseota – sinne teemme retken 8. joulukuuta. Tervetuloa mukaan! Jari Pietiläinen puheenjohtaja
To 8.12. klo 16.30
Ke 14.12. klo 18.00
Vierailu Kansallismuseoon, jossa tutustumme oppaan johdolla keskisuomalaisiin esineisiin. Sitovat ilmoittautumiset viimeistään to 1.12.2016 maksamalla 10 e (jäsenet) tai 12 e (ei-jäsenet) Metsopolin tilille FI65 4764 0010 0343 10 (sis. pääsymaksun ja opastuksen). Olethan paikalla hieman ennen opastuksen alkua ja ilmoittaudu Tiina Lindholmille, joka on vieraita vastassa sisääntuloaulassa. Lämpimästi tervetuloa! Metsopolin perinteinen pikkujoulu Maltaisessa Metsossa, Kauppakeskus Dixi, Tikkurilan rautatieasema, Ratatie 11, Vantaa. Tuothan mukanasi pikkulahjan joulupukin pussiin.
Matthias Calonius tulee pian tutuksi ■
Saarijärven Lossi on kutsunut Metsopolin vieraakseen syyskauden avajaisiinsa. Avajaisia vietetään perjantaina 14. lokakuuta kello 18.00–21.00 ravintola White Ladyssä osoitteessa Mannerheimintie 93, Helsinki. Illan aiheena on saarijärveläissyntyinen oikeustieteilijä ja valtiomies Matthias Calonius, josta kertoo oikeushistorian ja roomalaisen oikeuden professori Jukka Kekkonen noin kello 18.15-19.00. Hän esittelee myös tuoretta kirjaansa “Kun aseet puhuvat”. Iltapala alkaen kello 19. Osallistumisohjeet
ovat tässä: 1. Osallistumismaksu 30 euroa maksetaan Saarijärven Lossin tilille FI92 8042 0710 2763 49 viimeistään perjantaina 7.10.2016. 2. Mahdolliset ruokavaliotoiveet Tiina Lindholmille sähköpostitse: tiina.lindholm@saunis.net. Osallistumismaksuun sisältyy iltapala (kalakakku, tee tai kahvi ja makeinen) luentopalkkio ja tilavuokra. Tilaisuuden osallistujamäärä vähintään 14 henkilöä. Jos määrä ei täyty, tilaisuus peruuntuu ja maksut palautetaan.
3
Musikaalisen muikea illanvietto Multialta Teksti: Jari Pietiläinen Kuvat: Erkki Pohjanheimo ja Jari Pietiläinen
■
Metsopoli vietti 20. syyskuuta Kampin palvelukeskuksessa mielenkiintoista Multia-iltaa. Illan isäntänä toimi itsekin multiainen Erkki Pohjanheimo. Erkki oli rakentanut musiikin, kaskujen ja televisio-ohjelman ympärille monipuolisen kavalkadin, joka suuresti ilahdutti kaikkia iltaan osallistujia. Erkki ja hänen tyttärensä Petriikka Pohjanheimo kertoivat
Petriikka ja Erkki Pohjanheimo tarjosivat oivallisen Multia-aiheisen musiikki-illan.
muun muassa kuuluisan Empsun eli autoilija Emil Kivisen (1910– 1987) edesottamuksista multialaisten keskuudessa.
Viulisti Minna Kangas (vas.) taikoi instrumentillaan esiin Georg Telemannin säveltämää musiikkia. – Erkki Pohjanheimo teki vuonna 1975 Yleisradiolle ohjelman multialaisesta Kankaan musiikkiperheestä. Oikealla Erkki jututtamassa Olavi Kangasta.
Vuonna 1975 Erkki ohjasi Yleisradiolle ohjelman Kankaan laulava perhe, joka kertoi yhdeksänhenkisen musiikkiperheen elämästä Multialla. Perheen seitsemästä lapsesta kuusi muodostivat jousiyhtyeen, ja instrumentteja oli runsaasti – muun muassa viulu, alttoviulu, sello ja kitara. Televisio-ohjelmassa kuultiin muun muassa Olavi Kankaan sanoittama Multian mamman masurkka, Sinervä-sarja sekä Einari Vuorelan sanoittama Soutaja. Ohjelma antoi hyvän kuvan myös 1970-luvun keskisuomalaisesta maaseutuelämästä, sillä siinä pohdittiin maaltamuuttoa ja elämisen edellytyksiä Multialla.
Kankaan musiikkiperhe ei suinkaan ole historiaa – siitä oli oiva osoitus Sibelius-Akatemiassa viulunsoittoa opettavan Minna Kankaan musisointi: hän esitti muun muassa barokkisäveltäjä Georg Telemannin tuotantoa viulun kera. Kaiken kaikkiaan Multia-illasta Multialla asunut Kankaan laulava perhe sai maanlaajuista huomiota vuonna 1975, tuli mitä onnistunein ehtoo. Kiitos, jolloin televisiossa esitettiin Erkki Pohjanheimon ohjaama ohjelma Kankaiden monipuolisesta musiikkiharrastuksesta. Perheessä on seitsemän lasta. Erkki, Petriikka ja Minna!
4
Keskisuomalaisesta tuli mediajätti ■ Keskisuomalainen Oyj:stä
Entisajan mobiililiikennettä vuonna 1878 Puhelimen tulo Keski-Suomeen Tiina Lindholm
tuli syyskuun lopussa Suomen merkittävin maakuntaja paikallisuutismedia, kun se osti Mediatalo Esa Oy:n koko osakekannan. Kaupassa Mediatalo Keskisuomalaiselle siirtyy kaksi tilattavaa lehteä ja viisi kaupunkilehteä. Näistä lehdistä suurimmat ovat Itä-Häme ja Etelä-Suomen Sanomat. Pääkaupunkiseudulla Keskisuomalainen-konserniin ovat jo aiemmin kuuluneet muun muassa Länsiväylä, Helsingin Uutiset ja Vantaan Sanomat. Konserni on nyt lehtimäärältään Suomen suurin uutismedia, jolla on lähes 2 000 työntekijää.
■ Kesällä 1876 USA:ssa Philadel-
Jyväskylän Norssi juhlii pyöreitä vuosia
”Telefoni – nykyajan uudempia keksinnöitä – on senlainen kone, jolla woidaan peninkulmien päähän rauta- tahi waskilankaa myöten selwillä sanoilla puhua, joka kuitenkin tapahtuu niin, ettei wälilliset henkilöt kuule mitään, waikka kuinkakin painaisiwat korwansa lankaan. Kone itse on hywin pieni – päältäpäin ihan samaa mallia kuin puinen kaljatynnyrin hana – tehty puusta ja sen sisään on kiinnitetty maneetti-puikko, jonka toisen pään, koneesta sen puolisen, josta kuullellaan ja puhutaan, ympäri on kierretty ohuelta waski-lankaa, johonka taas on juotettu ne langat, mistä sitte saattaa yhdistää joko tawalliseen sananlennätin- tahi muuhun rautalankaan, jota myöden tahdotaan äänen antaa kulkea.
■ Jyväskylän yliopiston Nor-
maalikoulun alakoulu täyttää tänä vuonna 150 vuotta. Opinahjon syntyyn vaikuttivat vahvasti Suomen kansakoulun isän Uno Cygnaeuksen luomat koulumallit. Norssin pitkää taivalta on juhlittu koko lokakuun alun ajan. Koulu on muun muassa saanut tieteellisen historiateoksen nimeltä Opettajuuden mallia – Jyväskylän normaalikoulu 1864-2015. Teoksen ovat kirjoittaneet Janne Haikari ja Sofia Kotilainen.
phiassa oli pidetty maailmannäyttely, jossa tuore keksintö, puhelin, oli esitelty ensimmäistä kertaa suurelle yleisölle. Keksintö oli kuulemma jäänyt ”vähälle huomiolle”, mutta sitä koskevat tiedot olivat silti kiirineet Suomeenkin jo saman vuoden aikana tutkijoiden ja sanomalehtimiesten mukana. Myös Keski-Suomi -lehden toimittaja ja kustantaja Henrik Fabian Helminen oli tutustunut ”puhelinkeksintöön” osallistumalla maailmannäyttelyyn henkilökohtaisesti. Helminen kirjoitti aiheesta vuonna 1878 artikkelin, jossa esitteli tätä mullistavaa uutuutta seuraavasti:
Tällaisia koneita, kun tahdotaan puhua, pitää oleman kaksi, toinen toisesta ja toinen toisesta päästä lankaa. Puhuessa asetetaan suu likelle – ei kiini – sitä torwimaista kantta ja puhutaan puoli korkealla äänellä. Telefonilla tehtiin koetus täälläkin wiime keskiwiikkona, jossa tämän kirjoittajakin oli saapuwilla, Muuramen kylän ja tämän kaupungin wälillä – wäliä on noin 12 wirstaa – mutta onnistui erittäin huonosti, luultawasti syystä, että koetuksen tekiät oliwat tottumattomat kiinnittämään telefoni-lankaa sananlennätinlankaan. Ainoastaan muutamia ääniä saatiin kuulumaan esim. Muuramesta tänne ja nekin warsin epäselwästi juuri kuin maan alta. Sanomalehtien mukaan on muutamista paikoin senlaiset koetukset onnistaneet erittäin hywin.” Vaikka ensiyritys ei mennytkään toiveiden mukaan, oli Jyväskylän ja lähialueen puhelinverkko saatu valmiiksi vuonna 1885 eli vain seitsemän vuotta ”koetuksen” jälkeen. Ennen vuosisadan vaihdetta puhelinverkko kattoi jo koko Keski-Suomen, ja esimerkiksi Jyväskylästä oli mahdollista puhua ulkomaillekin. Lähde: Palviainen R. (1982): KeskiSuomen paikallis- ja kaukopuhelinliikennettä hoitaneet puhelinvälittäjät 1901-1979. Teoksessa: Keski-Suomi 17 (1982): Keski-Suomen museon julkaisuja. Ari-paino, Saarijärvi, s. 180-181.
5
Taide-elämyksiä Metsopolin malliin Anneli Neittaanmäki Tiina Lindholm
■
Helsingin taiteiden iltana eli 25. elokuuta 2016 aloitti Metsopoli oman kulttuurikierroksensa Töölössä Lauri ja Lasse Reitzin säätiön ylläpitämässä Reitz-kotimuseossa. Helsingin merkittävimpiin rakennuttajiin kuulunut Lauri Reitz (1893–1959) keräsi elämänsä aikana huomattavan taide- ja antiikkiesinekokoelman. Hänen kuolemansa jälkeen Maria Reitz, Lauri Reitzin leski, määräsi testamentissaan miehensä kokoelmaan pohjautuvan taidemuseon avattavaksi perheen entiseen kotiin Apollonkadulle vuonna 1972. Nykyisin säätiö ylläpitää museota ja kartuttaa kokoelmaa omaisuutensa tuotolla. Kokoelman tuoreimmista hankinnoista arvokkain lienee Helene Schjerfbeckin Sitruunoita, joka lunastettiin takaisin Suomeen Sotheby’n huutokaupassa tämän vuoden keväällä. Metsopolin väki sai kahden
Helsingin Töölössä sijaitseva Reitzin kotimuseo on pullollaan arvomaalauksia Suomen taiteen kultakaudelta. Metsopolin komea joukko tutustui museon antiin mieluusti.
tunnin erinomaisen asiantuntevan opastuksen taidehistorioitsijan johdolla. Saimme tutustua maalaustaiteemme merkkiteoksiin, hopeakokoelmiin, antiikkikelloihin sekä 1500–1800-luvuilta peräisin oleviin aseisiin, kypäriin ja haarniskoihin. Kulttuuri-iltamme jatkui Hietaniemen hautausmaan vanhalle
Tässä lepää suurmies! Saarijärveltä kotoisin ollut näyttelijä Tarmo Manni on saanut Hietaniemen hautausmaalle koskettavan monumentin.
puolelle, jossa hyvinsuunnitellun kierroksen oppaana toimi ylihammaslääkäri Kaj Rönnberg. Erittäin mielenkiintoisen ja koskettavankin kävelykierroksen aikana pysähdyimme muun muassa Albert Edelfeltin, Hugo Simbergin, J.V.Snellmanin, Helen Schjerfbeckin, Aaro Hellaakosken, Tove Janssonin ja lukuisten muiden historian merkkihenkilöiden haudoilla. Ihailimme samalla kauniita istutuksia, vanhoja hautakiviä ja upeita veistoksia. Taiteilijakukkulalle ehätettyämme ryhmityimme saarijärveläissyntyisen Tarmo Mannin (1920–1999) haudan äärelle kuvattaviksi. Lopuksi voidaan todeta, että molemmat vierailut avasivat todella hienolla tavalla Metsopolin syyskauden. Saimme aimo annoksen tietoa historiasta, minkä lisäksi pääsimme nauttimaan kauniista taideteoksista ja -esineistä. Näin muodoin jokaisen metson rinnassa kaihertava estetiikan kaipuu tuli perinpohjin lievitetyksi!
6
Jörn Donner tekee elokuvaa Kyyjärvellä ■ Ohjaaja Jörn Donner on kuvan-
nut uutta elokuvaansa Kyyjärvellä. Kyseessä on Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlallisuuksiin liittyvä pitkä dokumentti. Donnereita kävi syyskuussa Kyyjärvellä kaksikin, sillä isä Donnerin lisäksi mukana kuvauksissa oli myös hänen poikansa Rafael. Tulevaan dokumenttiin Kyyjärveltä löytyi hyvinkin paljon kerrottavaa. Videolle tallentui paikallisia tarinoita niin Nopola Newsista, Jaakko Uusitalon korjaamosta, lasten päivähoidon liikuntatunnista, lentopallosta, Betsetistä, Ponttisetin valmistamasta kuin Helsingin Musiikkitalon esiintymislavastakin. Elokuvan kuvauksia tehdään ympäri Suomea ja se valmistuu loppuvuodesta 2017.
Cheek pyörähti Keuruulla ■
Hiphop-artisti Cheek eli Jare Henrik Tiihonen poikkesi lokakuun alussa Keuruulla Otavan Kirjapainossa katsomassa elämäkertansa painatustyötä. Painokoneista pullahtaa pian toimittaja Mikko Aaltosen kirjoittama teos nimeltä JHT – Musta lammas. Kirjapainovierailu oli Tiihoselle ensimmäinen lajissaan. Hän kuvasi oman kirjansa valmistumista puolentoista vuoden urakan jälkeen hyväksi ja vapauttavaksi kokemukseksi.
Tällainen oli kahden miehen kesäinen pyöräreitti halki Länsi-Viron.
Pyörämatkaillen halki Länsi-Viron, osa III päässä olevalle asemalle. Pyörät junaan ja Tallinnaa kohden. Vie■ Seuraavaksi olikin vuorossa lä ehdimme kierrellä Tallinnan matka kierroksemme päätepis- vanhankaupungin kivisiä katuja, teeseen Pärnuun, osoitteeseen lounastaa Olde Hansassa, jonka Mai 39, tavalliseen asuinkerros- jälkeen laivaan, kotia kohti ja vietalohuoneistoon, jossa viivyim- lä laivalta 16 kilometrin pyöräily, me neljä yötä. Pärnussa riittikin niin kierros oli kierretty. katseltavaa ja koettavaa. Yhtenä päivänä oli sen verran Junalla matkustaminen Virostuuleton ja lämmin ilma, että oli sa on edullisempaa kuin meillä hyvä makailla biitsillä ja uida. ja pyörästä ei veloiteta. Laivassa Kylpylät, Viging ja Tervise, oli- matka Pärnu-Tallinna oli 7 euroa, vat paikat, jonne oli hyvä mennä pyörästä piti maksaa 4 euron limuutamaksi tunniksi, jos tuli ran- sämaksu. Matka meni ilman suurempia kempi sadekuuro. Erikoinen paikka varsinkin vastoinkäymisiä. Kahtena päivälapsia ajatellen oli Lottemaa, Pär- nä tunnin sateessa ajo antoi konusta etelään noin 15 km. Paikka kemusta sadevarusteista, ja kylon Muumimaan kaltainen lapsi- lähän niistä oli apua, teki menon perheiden ajanviettopaikka, jossa siedettäväksi. Päivämatkat olivat 50-70 kilometriä ja siihen lisäksi kannattaa käydä. Myös noin kaksi kilometriä nähtävyydet ja kaupunkikierrokpitkä luonnonkivinen aallonmur- set, niin koko matkan pituudeksi taja, jonka päässä jokaisen turis- tuli reilut 700 kilometriä. Tulevana kesänä on tähtäimestin pitää käydä, kuitenkin säävasä matka Narvasta Tarton kautta raus huomioiden. Pärnuun. Ossi Rantakömi
Neljän yön jälkeen olikin kotiinlähdön aika ja aamuvarhaisella polkaisimme parin kilsan
Ossin matkakertomus päättyy tähän.
7
Keurusselän sini (sanat ja sävel: Juha “Watt” Vainio – esittäjä: Berit, 1986) Oli etelän yö, kansa tanssi ja joi, minä huulillain hymyilin. Mutta tunsin, ei sieluni iloita voi, suotta surua pakenin. Joku tanssiin mun vei, mutta nähnyt hän ei kyyneleitä mun silmissäin. Tiesin vaikka maan ääriin kulkisin, ei yksi jää mun mielestäin. Hänen ihanissa silmissään aina Keurusselän sinen nään. Muistokin siitä yhä uudelleen saa sydämeni syttymään.
Meren rannalle pois yksin kävelin vain, hiljaa laulu soi mainingin. Ja mä tiedän oot yhä rakkahimpain, jos vain tahdot mun takaisin. Oma ylpeys mun käski jättämään sun, täytyi kauaksi taivaltaa. Katsoin tähtiin, jo niiltä minä rukoilin: “Taas meidät yhteen johtakaa.” Hänen ihanissa silmissään aina Keurusselän sinen nään...
Uunituore Kotiseutu-vuosikirja on juuri ilmestynyt.
Kotiseutuvuosikirja ikääntyy taidolla
Karstula, Korpilahti ja Luhanka juhlivat ■
Vuosi 2017 otetaan monessa keskisuomalaisessa kunnassa vastaan tavallista juhlavammissa merkeissä, sillä muun muassa Karstulan, Korpilahden ja Luhangan perustamisesta tulee tuolloin kuluneeksi tasan 150 vuotta.
Kuntien perustaminen sattui kuitenkin vaikeaan aikaan, sillä vuosina 1866–1868 maassamme koettiin suuri nälänhätä. Nälkään ja kulkutauteihin kuoli tuolloin peräti 150 000 suomalaista eli noin kahdeksan prosenttia väkiluvusta.
Komea kotiseutukirja Konnevedeltä ■
Viime vuonna ilmestynyt kirja Konneveden kunniaksi on teos kansallisveden kirkasvetisestä suurjärvestä Keski-Suomen ja Pohjois-Savon maakuntien rajalla, Etelä-Konneveden kansallispuistossa. Maamme uusin kansallispuisto perustettiin syyskuussa 2014. Kolmen biologin kirjoittama teos kertoo sanoin ja kuvin järvestä ja siihen nivoutuvasta kansallismaisemasta sekä Konneveden faunasta ja floorasta seudun kulttuurihistoriaa unohtamatta. Kirja oli yksi neljästä teoksesta, jotka yltivät finaaliin valittaessa vuoden parasta kotiseutukirjaa. Loppukilpailuun korkeatasoinen ja ulkoasultaan tyylikäs kan-
sallisvesikirja pääsi raadin mukaan siksi, että se muodostaa raikkaan lähestymistavan kotiseutukirjallisuuteen. Jorma Knuutinen, Eila Karki ja Risto Palokangas: Konneveden kunniaksi – Kertomus kansallisveden suurjärvestä. Kustannusosakeyhtiö Hai 2015.
■
Suomen Kotiseutuliiton uusi Kotiseutu 2016 – Kotiseutu iän myötä -vuosikirja avaa näkökulmia kotiseudun kokemiseen eri ikäkausina ja elämänvaiheissa. Yli satasivuisessa teoksessa on 16 artikkelia, jotka tuovat esille omakohtaisia kokemuksia kotiseudusta, toimintaa kotiseudulla ja kulttuuriperintötyössä sekä kiinnostavaa tietoa kotiseutututkimuksesta. Kirja alkaa kotiseutukokemuksilla eri elämänvaiheissa. Toinen osa koostuu lapsuuden kotiseuduista. Vuosikirjassa on myös useampi artikkeli kotiseutukasvatuksesta. Ikääntyminen voi tuoda aivan uusia mahdollisuuksia harrastaa kotiseutuasioita. Missä olo on kotoinen, on yksi keskeisistä kysymyksistä valittaessa vanhuuden ajan asuinpaikkaa.
8
Matti Salmen mielikuvia Keski-Suomen museossa ■
Keski-Suomen museossa Jyväskylässä on loppuvuoden ajan esillä mielenkiintoinen kuvanäyttely Matin mielikuvat 1957–1990. Näyttelyn valokuvat ovat syntyneet pääasiassa jyväskyläläisen valokuvaajan Matti Salmen oman elämän tapahtumista ja ihmisistä. Matti Salmi on ottanut valokuvia sieltä, missä on asunut ja liikkunut tai mistä on ollut muuten kiinnostunut. Näyttelyssä on kuvia muun muassa Jyväskylästä, Lahdesta, Tampereelta ja Kaavilta. Varhaisimmat kuvat ovat vuodelta 1957, jolloin hänen valokuvaamisensa alkoi. Vuosina 1967–1990 Salmi toimi Jyväskylän yliopistossa valokuvaajana, jonka jälkeen siirtyi freelanceriksi. Tapahtumat ja muistot Salmen lapsuudesta ja nuoruudesta ovat vaikuttaneet siihen, miksi hän on alkanut valokuvata, miksi hän on työtään
Valtakunnallisia kotiseutupäiviä vietetään 180 vuotta täyttävässä Jyväskylässä 10.–13. elokuuta 2017. Tapahtuman tarkoituksena on esitellä maakunnan omaleimaisuutta, vaihtaa ajatuksia kotiseututyöstä sekä saada virikkeitä ja elämyksiä.
Metsopolin hallitus: Puheenjohtaja Jari Pietiläinen jari.pietilainen@gmail.com 040 822 1574
Matti Salmen kuvia on esillä Jyväskylässä Keski-Suomen museossa. jatkanut ja myös siihen, mitä hän on aikojen saatossa kuvannut. Näyttelyn ohjelmassa järjestetään yleisölle avoin avajaistapahtuma 8.10. sekä yleisöopastus ja -luentoja 25.10. ja 18.11. Matin mielikuvat 1957-1990 – Matti Salmen valokuvia 8.10.–31.12.2016. Keski-Suomen museo, Alvar Aallon katu 7, Jyväskylä. Avoinna ti-su kello 11-18.
Kotiseutupäivät rakentuvat vauhdilla Jyväskylään ■
Näin saat yhteyden Metsopoliin
Kotiseutupäivien yhteydessä pidetään myös Suomen Kotiseutuliiton vuosikokous. Päivien aikana liitto jakaa kotiseututyön ansiomitalit sekä julkistaa vuoden kaupunginosan, vuoden kotiseututeon ja vuoden kotiseutuyhdistyksen.
Varapuheenjohtaja Anne Schütz annschut@welho.com 044 2937472 Sihteeri Erkki Heinonen erkki.heinonen.1959@gmail.com 040 720 2851 Hallituksen muut jäsenet: Juha Kämäräinen Tiina Lindholm tiina.lindholm@saunis.net 040 842 7181 Jouni Minkkinen jouniminkkinen@outlook.com 040 936 8010 Tarkko Oksala tarkko.oksala@gmail.com 044 544 4873 Hallituksen varajäsenet: Anneli Neittaanmäki Erkki Pohjanheimo Ossi Rantakömi Pirjo Sipi Toimihenkilöt:
Tule mukaan! Liity jäseneksi! Pääkaupunkiseudun keskisuomalaiset ry:n jäseneksi pääset maksamalla 20 euroa yhdistyksen pankkitilille. Laita maksun saajaksi Pääkaupunkiseudun keskisuomalaiset ry sekä maksajan tietojen kohdalle jäseneksi liittyjän nimi. Yhdistyksen pankkitilin numero on: FI65 4764 0010 0343 10 BIC-HELSFIHH
Rahastonhoitaja, jäsensihteeri Juhani Kytöjoki juhani.kytojoki@kolumbus.fi 045 279 2883 Toiminnantarkastaja Jani Jansson (varalla Jari Pylväinen) Yhdistyksen kotisivu ja sähköposti:
www.metsopoli.fi info@metsopoli.fi