METSOPOLI
Pääkaupunkiseudun keskisuomalaiset ry:n uutiskirje 2/2015 Tässä numerossa: Kotiseutuväki koolle Espooseen
Keuruulaislähtöinen Leevi Haapala Kiasman johtoon
Valtakunnalliset kotiseutupäivät pidetään elokuussa Espoon Leppävaarassa. Sivu 2.
Multia tarjoilee taas parastaan Multian oma kulttuurijuhla Multiaista Satoa on tänä kesänä anniltaan ennätysrikas. Sivu 5.
Pienenä poikana Pihtiputaalla Metsopolin sihteeri Erkki Heinonen kertoo lapsuudestaan Pihtiputaalla. Sivu 6.
Syksyn ohjelma on jo selvillä Metsopolin tulevan syksyn ohjelma on pääpiirteissään valmis. Mukaan mahtuu jokainen. Sivu 8.
Jyväskylässä juhlitaan maakunnan oman osuuskaupan satavuotista taivalta. Keskimaan musiikkijuhlille kokoonnutaan elokuussa. Sivu 5.
Keuruulla syntynyt Leevi Haapala on Helsingin keskustassa sijaitsevan nykytaiteen museo Kiasman uusi johtaja kesäkuun alusta lukien. muun muassa lukuisia Kiasman ykytaiteen museo Kiasman kokoelma- ja vaihtuvia näytteuudeksi johtajaksi on valittu lyitä. Keväällä 2014 hän kuratoi keskisuomalaisittain ilahduttava FocusFinland-osuuden ARCOasiantuntija: Keuruulla syntynyt taidemessuille Madridissa. Lisäksi Leevi Haapala, 42. Haapala on luennoinut ja kirjoittaHaapala siirtyi uuteen tehtä- nut laajasti nykytaiteesta. Hän toiväänsä kuluvan vuoden kesäkuun mii IHME-nykytaiteen festivaalin alussa Kuvataidetyöryhmän jäsenenä, akatemian professokerrotaan Kuvatai”Haapala on rin paikalta. deakatemian nettiluennoinut Hän on kuraattori sivuilla. ja kirjoittanut ja nykytaiteen tutkiKiasman johtajaklaajasti ja, joka on väitellyt si haki viisi henkilöä. nykytaiteesta.” taidehistorian opSen lisäksi johtajaa piaineesta Helsingin yliopistosta etsittiin kansainvälisesti kykyjenvuonna 2012. etsijän avulla. Haapalan valitsi Kuvataideakatemiaan Haapala tehtävään Kansallisgallerian säätisiirtyi Kiasman amanuenssin teh- ön hallitus. tävästä, ja on toiminut sitä ennen Kiasma on yksi Kansallisgalletutkijana Kuvataiteen keskusarkis- rian kolmesta museosta Ateneutossa. min ja Sinebrychoffin taidemuseHän on ollut kuratoimassa on lisäksi.
N
2
Yhdistyksen uusia kuulumisia
Puheenjohtaja porisee
M
etsopolin kevätkausi on kulunut mukavissa ja myönteisissä merkeissä. Tapahtumia on ollut runsaasti ja väkeä niihin on alkanut kertyä. Yhdistys on selvästi vakiinnuttamassa paikkansa Helsingin seudun keskisuomalaisten mielissä. Kiitos siitä kuuluu teille kaikille, jotka olette mukana toiminnassa aktiivisesti! Yksi uusista toimintamuodoista voisivat olla Metsopolin ja muiden ”junantuomien” yhdistysten yhteistyö pääkaupunkiseudulla. Vierailut esimerkiksi Eteläja Keski-Pohjanmaalta, Pohjois-Karjalasta tai Rauman, Oulun ja Savonlinnan seudulta tulleiden luo ovat taatusti kokeilemisen arvoisia. Näitä yhdistyksiä Helsingin seudulla on miltei kymmenkunta. Vaikka Keski-Suomi onkin meille se läheisin seutu, voimme varmasti kaikki oppia toinen toisiltamme ja tutustua myös muihin maakuntiin. Henkilökohtaisesti en pitäisi lainkaan huonona ideana sitä, että ryhtyisimme tapaamaan muita kotiseutuyhdistyksiä säännöllisestikin. Pari yhteistä tapahtumaa vuodessa ovat arvatenkin virkistäviä hetkiä. Mutta ennen syksyn runsaita rientoja nautitaan kaikki kesästä – ja käydään tietenkin Keski-Suomessa! Jari Pietiläinen puheenjohtaja
■ Pääkaupunkiseudun keskisuomalaiset ry:n hallituksen kokous pidettiin 20. toukokuuta 2015. Kuluneen kevään viimeisessä hallituskokouksessa suunniteltiin laajasti jo ensi syksyn ohjelmaa. Jo nyt näyttää siltä, että Metsopolin ohjelmaan sisältyy mukavasti monipuolisia tapahtumia, jotka palvelevat monia vannoutuneita Keski-Suomen ystäviä. Esimerkiksi syys-lokakuun vaihteessa Metsopoli juhlii jo kaksivuotista taivaltaan ja juhlan ohjelmaa kehitellään. Tarkemmin syksyn ohjelmasta uutiskirjeen sivulla 8. Osa tapahtumaajoista on vielä alustavia. Seuraa kotisivujamme! Hallitus päätti lähettää puheenjohtajansa edustamaan Metsopolia Espoon tulevilla kotiseutupäivillä elokuussa. Seuraavan kerran Metsopolin hallitus on koolla elokuun lopussa, lokakuun puolivälissä ja joulukuun alussa.
Tutun juhannuspiirroksen synty
Tämä Uuno Niemisen piirros on tullut tutuksi Keskisuomalaisen lukijoille.
■ Sanomalehti Keskisuomalaisen vakioilmestymispaikka oli lehden piirtäjä Uuno Nieminen (1920– 2006) ilahdutti lukijoita vuosikymmenten ajan monien tuntemalla juhannuspiirroksellaan. Uuno Nieminen piirsi Keskisuomalaiselle 1953–1985 välisenä aikana aluksi poliittisia päivänkuvia ja myöhemmin myös Kansan suusta siepattua -nimisiä pilapiirroksia. Kun Keskisuomalaisen poliittisia pilakuvia alkoi piirtää Raimo Riihimäki, keskittyi Niemi pelkästään pilapiirroksiin, joiden
"allakkasivulla", sivulla 6. Arviolta yli 16 000 kuvaa lehteen tehnyt Nieminen piirsi lehdessä myös juhannusaattoisin julkaistavan kuvan On juhla ja juhannusilta. Vuonna 2012 Keskisuomalainen päätti julkaista alkuperäisen tuntemattoman taiteilijan kuvan ja hylätä vuosikymmeniä talolle freelancerinä piirtäneen Niemisen käsialaa olevan kuvan. Yläpuolella kuitenkin se ainoa, alkuperäinen kuva.
3
Tämän kesän kohokohta: Kotiseutupäivät Espoossa Jari Pietiläinen
■
Pääkaupunkiseudulla asuvilla keskisuomalaisilla on elokuussa mitä mainioin tilaisuus kurkistaa kotiseututyön maukkaimpaan ytimeen. Espoon Leppävaarassa pidettäville kotiseutupäiville kokoontuu yhteen 6.-8.8.2015 satamäärin kotiseutuaktiiveja koko maasta. – Ohjelmassa halutaan ottaa huomioon kaikenikäiset ja myös lapsiperheet, jotta päivät olisivat kiinnostavia ja tapahtumaan olisi helppo tulla, muistuttaa Suomen kotiseutuliiton toiminnanjohtaja Riitta Van- Elokuussa Espoon Leppävaarassa järjestetään valtakunnalliset kotiseutupäivät. hatalo . Kuvassa juhlakansaa Hämeenlinnassa kesällä 2014. Tällä kertaa me pääkaupunkiseudulla asuvat keskisuomalaiset pääsemme kurkistamaan espoolaisten kotiseutuun. Yksi kotiseutupäivien osanottajista on Espoon perinneseura, jonka aherruksen tuloksena on koottu kirjankansien väliin monta mielenkiin-
toista julkaisua. Kuluneena keväänä päivänvalon näkee myös espoolaisten kansakoulumuistoja käsittelevä teos. – Koulumuistoja on kerätty lähinnä nettikyselynä, johon saatiin reilut neljäkymmentä vastausta. Myös jonkin verran vanhoja valokuvia tuli päivänvaloon, kertovat Espoon perinneseurasta Pirkko Kivimäki ja Esko Uotila. Eniten kansakoulumuistoja kirvoittivat oppilaiden mielissä opettajat ja esimerkiksi liikunta- ja käsityötunnit. Myös kouluruokailu on jäänyt monen
Kotiseutupäivät vihdoin Jyväskylään juhlavuonna 2017 ■ Kotiseutupäivillä on pitkä perin-
ne suomalaisen paikalliskulttuurin saralla, sillä ensimmäiset kotiseutupäivät pidettiin jo vuonna 1949. Keski-Suomessa tapahtuma on järjestetty tähän mennessä vain kaksi kertaa: Keuruulla vuonna 1967 ja hajautetusti ympäri Keski-Suomea vuonna 1983. Ensi vuonna kotiseutupäivät on päätetty pitää Kajaanissa, mutta 2017 on vihdoin Jyväskylän vuoro.
Jyväskylä viettää tuolloin 180-vuotisjuhlaansa ja itsenäinen Suomi on tasan satavuotias. Vuonna 2017 aiotaan pohtia muun muassa, mitä kotipaikka merkitsee opiskelijalle tai maahanmuuttajalle Paikalliset asukkaat korostavat, että kaupungissa on valmiina hyvä infra suuriakin tapahtumia varten. Kaupungin pitkä kuoroperinne puolestaan näkyy taatusti vaikkapa Lounaispuiston laululavalla.
kansakoululaisen mieleen. Kotiseutupäivillä on mahdollisuus tutustua Espooseen monien retkien muodossa. Vanhojen koulujen lisäksi retkiä järjestetään museoihin, kartanoihin, saaristoon, arkkitehtuuriin sekä keskiaikaiseen Espooseen ja Nuuksion kansallispuistoon. Tervetuloa sankoin parvin, niin ukkometsot kuin koppelotkin! Lue lisää: www.kotiseutuliitto.fi/ kotiseutupaivat2015
Rantojen raidoilla tuhansittain mökkejä ■ Keski-Suomi on melkoinen
mökkimaakunta: Tilastokeskuksen mukaan Keski-Suomessa oli viime vuonna noin 36 000 kesäasumusta. Tällä luvulla päästään maakuntien joukossa peräti viidenneksi. Meitä edelle mökkien määrässä kirivät Varsinais-Suomi, EteläSavo, Pirkanmaa ja Uusimaa. Koko maassa on nyt yhteensä hieman yli 500 000 kesämökkiä.
4
Erkki tuntee Euroviisut estradien takaa
Multialta lähtöisin oleva, Helsingin Pukinmäessä asuva Erkki Pohjanheimo on työskennellyt Euroviisuissa ohjaajana ja tuottajana vuosikymmeniä. Muistoksi on jäänyt mittava pino levyjä. (Kuva: Johanna Erjonsalo) muistelee. Jos Suomi saisi joskus jälleen vii– Toisaalta Pave Maijanen sijoit- suvoiton, Pohjanheimon mukaan se tui viimeiseksi vain neljällä pisteel- ilman muuta nostaisi hetkeksi kan■ Hyvin harva suomalainen on ko- lä, mutta ei sieltä silloinkaan tultu sallista itsetuntoa. – Lordi oli tästä hyvä esimerkki kenut niin monet euroviisuhetket takaisin Suomeen itku kurkussa. vuonna 2006. Ajattelin kyllä, että omakohtaisesti kuin multialaissyntyinen, nykyisin helsinkiläinen Erk- Vielä 1970-luvulla Yleisradio lähet- Lordi saisi paljon ääniä, mutta en ti viisuihin esiintyjien lisäksi vain uskonut hevikappaleen menevän fiki Pohjanheimo, 73. Kun miehellä on takanaan koke- kolmihenkisen ryhmän: laulukisan naalissa voittoon asti. musta jo 1960-luvun Euroviisuista, selostajan lisäksi mukana oli johtaja silloin häntä kannattaa kuunnella tai tuottaja – sekä tietenkin suoma- Vaikka kisojen järjestäminen mak– vaikkapa sitten sen legendaarisen lainen kapellimestari. He huoleh- saa yleisradioyhtiöille miljoonia eutivat siitä, että Suomen kotikatso- roja, Pohjanheimo kiistää sen, että euroviisukappaleen verran. Tuottajana, toimittajana ja oh- moissa päästiin samaan tunnelmaan Suomi olisi takavuosina jopa tahallaan hävinnyt kisat. jaajana useina vuosina aikavälillä kuin kisapaikalla. Pohjanheimo joko selosti kisoja, – Ylen viihdetoimitus teki aina to1969–1996 toiminut Pohjanheimo ohjasi esiintyjiä tai oli ryhmän johsissaan töitä viisuvoiton saamiseksi. ehti nähdä paljon riemukkaita viiJoka kerta hartaasti toivoimme, että suvoittoja ja itse kisoissa koettuja tajana. Tapa riemuita finaalin viisuvoiSuomen kappale ja esitys olisi voitokarvaita tappioita. Suomalaisten eutosta jo etukäteen on luonteenomaiskas, jotta kisat voitaisiin tuoda Suoroviisumenestys on aina jännittänyt. meen, Pohjanheimo muistuttaa. – Ehdottomasti yksi parhaita het- ta juuri suomalaisille. – Nyrkkisääntö on kyllä se, että kiä oli kuulla Anneli Saariston La Dolce Vita vuonna 1989. Se oli ker- olalle taputtajia on aina ennen finaa- Erkki Pohjanheimo kertoi Kampista kaikkiaan hyvä sävellys ja hän lilähetystä, mutta kehujia ei kuiten- sa 30. maaliskuuta työstään Eurovision laulukilpailuiden parissa. esiintyi erinomaisesti, Pohjanheimo kaan kannata liikaa uskoa. Jari Pietiläinen
5
Multiaista Satoa on jälleen täpötäynnä kulttuuria ■ Multiaista Satoa on taide- ja pai-
kallislähtöinen, laadukas ja pippurinen kulttuuritapahtuma Multialla, jossa kulttuuri kukoistaa komeasti 22.–26. heinäkuuta 2015. Multiaista Satoa tulee tänä vuonna täyteen ikään: nyt vuorossa on jo 18. juhla. Tätä juhlistetaan nuorten sinfonikkojen tapaamisella ja konsertilla Multian kirkossa sunnuntaina 26. heinäkuuta. Viiteen päivään mahtuu uskomaton määrä ohjelmaa: on uudenlaisia Barock ja pop -jatkoja työväentalolla, perinteinen romanttinen ilta, sellomusiikkia yksityiskodissa ja räppiä Hallin lavalla. Myös lyriikka ja nukketeatteritaide saavat Multiaisessa Sadossa oman sijansa. Taidenäyttelyyn töitään tuo tänä vuonna peräti kolmetoista esillepanijaa. Viisituhatta osallistujaa ei ole enää ihan pieni kyläjuhla, joskin kävijäennätys tehtiin vuonna 2007, kun Multialle poikkesi 10 000 juhlavierasta.
Multiaista Satoa pidettiin ensi kerran vuonna 1998. Järjestäjänä on Multiaista Satoa ry, jonka puheenjohtajana on draamakasvatuksen opettaja Satu Olkkonen. Tapahtuman ideana on elvyttää ja kehittää paikallista kulttuuri- ja viihde-elämää kokoamalla yhteen multialaisia taiteilijoita ja taitajia. Tilaisuuden taiteilijoiksi ja taitajiksi hyväksytään vain syntyperäiset multialaiset eli multiaiset ja Multialla asuvat tai heidän jälkeläisensä sekä Multialle naidut tai sukujuurensa Multialla omaavat. Kesätapahtuman historian aikana on mukana ollut sadoittain esiintyjiä muun muassa musiikin sekä kuva- ja näyttämötaiteen saralta. Tapahtumista on tehty kaksi myyntivideota, joista ensimmäinen on nimeltään ”Viisi Satoisaa Vuotta”. Toinen on nimeltään ”Hyvän Sadon Vuodet 2003–2012”. Videot on valmistanut Sunny Notes Oy ja ohjannut Erkki Pohjanheimo.
Näin jammaillaan Multialla! Täysi-ikäiseksi tänä kesänä pääsevä Multiaista Satoa -festivaali kerää Multialle taas tuhansia kulttuurinnälkäisiä.
Osuuskauppa Keskimaa on saanut muhkean historiikin.
Osuuskauppa Keskimaa täyttää sata vuotta ■ Osuuskauppa Keskimaa on
päässyt täyteen sadan vuoden ikään. Yhden myymälän ja parinkymmenen jäsenen jyväskyläläisestä kauppaliikkeestä on kasvanut vuosikymmenten vieriessä keskisuomalaisten oma osuuskauppa, joka palvelee reilua 118 000 omistajaansa yli sadassa toimipaikassa. Keskimaa juhlii taivaltaan pitkin vuotta. Jyväskylän Lutakonaukiolla vietetään kaikkien aikojen ensimmäisiä KeMuja eli Keskimaan musiikkijuhlia 21.–23. elokuuta. Kovan luokan musisoinnista vastaavat mm. Lauri Tähkä, Arja Koriseva ja Eppu Normaali. Keskimaan monivaiheisesta polusta on kirjoitettu historiikkikin. Dosentti Jorma Wilmin teos 100 vuotta keskisuomalaisten kotien hyväksi on peräti 600-sivuinen tietopaketti osuusliikkeen menneisyydestä ja nykypäivästä. Kirjaa on saatavilla paperiversiona ja sen voi ladata maksuttomana pfd-versiona myös internetistä.
6
Kotiseutuni Keski-Suomessa, osa I Erkki Heinonen
■ Kotiseutuni Keski-Suomessa on Pihtiputaalla Liitonjoenkylässä. Liitonjoenkylä on raivattu 1950-luvulla tiettömään korpeen, jolloin kylälle rakennettiin noin 50 asutustilaa. Asutustilasta on käytetty myös nimeä rintamamiestila. Ihmiset tulivat rakentamaan asutustiloja eri puolilta Suomea. Oli karjalaisia, hämäläisiä, pohjalaisia ja savolaisia. Perheitä tuli aluksi pienemmällä porukalla rakentamaan rakennuksia ja raivaamaan peltoa. Ne, joiden kodeissa oli valmiita huoneita, majoittivat muita perheitä siihen saakka, kun oma koti valmistui.
seksi heille riitti useasti pelkkä ruoka ja majoitus. Meillä kotona oli lehmiä, hevonen, lampaita, porsas ja kanoja. Hevonen oli se tärkein kotieläin minullekin. Se ei tarhassa mennyt koko aikaa karkuun päin, niin kuin kaikki muut eläimet. Hevosen arvostus tuli sen osallistumisesta työntekoon. Hevosen viisaus näkyi sen käytöksessä. Saavuttaessa kylätietä kotiinpäin, se tunnisti aina oman tienhaaran, jonne se kääntyi, eikä suitsista tarvinnut nykäistä. Samoin hevonen toimi suitsista ohjaamalla esimerkillisesti. Pysähtyy, kun suitsista vedetään taaksepäin ja eteenpäin pyydetään, kun suitsia napsautetaan sen selkäpuolelle. Hevosen kanssa osallistuin mm. peltojen jyräämisen ja heinäharavakoneella ajoon. Traktorikoneilla osallistuin peltotöiden tekemiseen niin kotona, kuin naapureille.
Asutustiloille raivattiin peltoa keskimäärin 10–15 hehtaaria. Metsämaata näille tiloille luovutettiin metsäyhtiöiden ja valtion säästömetsiä noin 100 hehtaaria/tila. Talkootyöllä on raivattu palKun olin lapsi, työstä jon peltoja ja rakenja tekemisestä ei ollut nuksia, koska ei ollut puutetta. Piti ainakin rahaa ostaa työkoneita. olla tappien laittajana Kylälle perustettiin heinäseipäisiin heinäpienviljelijäyhdistys, pellolla ja pyörittämäsjoka osti erilaisia kosä tahkoa, kun kirveitä, neita asutilojen käytsirppejä ja viikatteita töön. Yhdistyksen teroitettiin. koneista muistan heiViljan puiminen oli nänsiemenen lajitteluminulle myrkkyä, kosja kylvökoneen, sorkVantaalainen Erkki Heinonen on kotoisin Pihtiputaalta. ka jouduin pahnakasan kasakset ja justeerin. Kuvassa Erkki äidin sylissä ja kotiväkeä 1950-luvulla. päälle ja pöly oli valtaiMuutamat perheet sa. Mieluimmin olisin lähtivät tiloilta pois jo alkuvuosina. Työ oli raskasta ja kokemattomuus maanviljelytyöhön eivät luoneet tule- ollut vaikka uimassa, ongella tai leikkimässä kylällä kavereiden kanssa. vaisuuden uskoa jatkaa asumista asutustilalla. Vanhemmat sisarukset tekivät tilantöitä luonnostaan Talon isännillä oli mahdollisuus lisätuloihin syksy- enempi. Minä ja nuorin sisko päästiin vähemmällä. ja talviaikana, jolloin tehtiin paljon metsänhakkuu- ja Minulla ei asetettu iltaisin kotiintuloaikoja kavereiden puidenajotöitä laaniin sekä omassa että vieraiden met- luota kotiin, mutta silti tiesin ajat, milloin viimeistään pitää olla kotona. sissä. Monella tilalla oli ulkopuolisia työmiehiä ja -naisia. Miehet olivat renkejä ja naiset piikoja. He olivat suu- (Jatkuu seuraavassa uutiskirjeessä) reksi avuksi. Kirjoittaja on Metsopolin sihteeri. Heille maksettiin palkkaa vaihtelevasti. Korvauk-
7
Se veleho tavu Uurasilta Paavo Kässi
■ He. Se on melekein ku yks tavu,
josta sitten oottais että siitä versois sana tai vaikka joku viherkasvi. Mutta ei. Lyhyeks se jeä. He. Tullee suusta, ku on tullakseen. Ussein tulleekin. Lipsahtaa ruokapöyässä, ku kurottelee piimäpurkkia tai leipevä. Sitten toinen tarjovaa sitä ku samarialainen apua. Sannoo takasin vaa että he. Mikä helevetin ”he”? Elä kysy. Tai kysy voa, hölömömpiäki on kyselty. He on niinku ”het”, vaa ei kuitenkaan. He on semmonen käen jatke. Isä sitä hokkee joka välissä, eikä siitä tolkkua ota. Semmosta keskustelua meillä käyvään, missä äet sannoo, että ku oot jalan vilijassa. Isä sannoo siihen että he. Joskus äityy ja sanoo ”ka”. He. Ka. Het vissiin. Toista se o mummun ja papan luona (välliin soppii sitte sanoa he). Siellä on puhheet vähän pitemmät. Jokunen vuos sitten jouluna kävin, ja oli taas yhellaista (tähän se he).
Justiinsa papalla, mummuhan se puhhuu kirijakielellä. Lausu runoja pienenä, semmosta oppi. Pappa osotti joulukuusta ja sano ”kato ku o veleho kynttel”. Siinä myö
Opiskelija Paavo Kässi osaa Uuraisten murteen. Kuva: Helleka Tallgrén.
sitten katottiin. Velehosta puhu, mutta ei siinä mittään Tylypahkaleimaa näkyny. Väriä kyllä piisas, ja vilikkukin vielä. Pappa sitten jatko juttusiaan: ”Ota kotmaisia
Kinnulan kotiseutulaulu Sanat: Mikko Nykänen - Sävel: Yrjö Liinaharja Maaselän vieremäin louhikkomailla Kinnula kaunis ja rakkahin on. Täällä on maisemat vertaansa vailla, tää kotiseutu on voittamaton. Jos Sydän-Suomemme luontoa etsin, jos haen jälkiä Luojamme työn, on salot siintävät aarniometsin, uinuvat lahdelmat helmassa yön. Taistellen korpea, vainoja vastaan, taattomme raatoivat raivaten maat. Paljosta luopuivat, ei Kinnulastaan, muistot ne jättivät kunniakkaat. Meidän nyt vuoro on taattojen lailla yhdessä torjua puuttehet pois, niin että Kinnulan rakkailla mailla eilistä kirkkaampi huominen ois.
omenia.” No otetaan vaikka niitä (he), selevästä ku ei tuu mittää. Olikohan se sitten setä... Joo kyllä vaan, tämmöstäkin näillä runonhakureissuilla oon saanu seleville. Joku kartoittaja oli setämiehelle soittanu ja kysyny jotain paikannimistä. Setä vastas, että se o lehthoasiammäk (he). Ymmärtäisitkö? Minä en ainakaa, eikä muuten kartoittajakaa. Lehthoasiammäk. Selevishän se sitten: hukassa ollu nimi oli ”Lehtihaasianmäki”. Välillä sitä ajattellee, että sitä puhhuu melekein ku oikea ihmine. Sitten kun tuonne lähtee sukulaisten luona käymään ulkomailla Uuraisilla, niin äkkiä sitä hoksaa, että vuosisatojen ristisiitos on työnsä tehny. Perheen parissa alkaa heti höpöttää iha hulluja. Jos ees alkuun pääsee. Riittää, kun sannoo vaa että he. Kirjoittaja on Jyväskylän yliopiston opiskelija, joka on kotoisin Uuraisilta. Kirjoitus on julkaistu alunperin Jyväskylän Ylioppilaslehti Jylkkärissä 8/2014.
Koulutus kiinnostaa kotiseutuväkeä ■ Hyvä koulutus on tärkeää
kotiseututyössäkin. Suomen Kotiseutuliiton toiminnanjohtaja Riitta Vanhatalo väitteli tohtoriksi Tampereen yliopistossa viime marraskuussa. Hänen väitöskirjansa käsitteli kansalaisvaikuttamisen verkostotoimintaa. Filosofian maisterin tutkinnon Vanhatalo on suorittanut Jyväskylän yliopistossa.
8
Ensi syksyn tapahtumia Metsopolissa Metsopolissa on syksyllä 2015 tarjolla monenlaista mielenkiintoista tekemistä. Tässä alustava ohjelma – katso ajantasaiset tiedot kotisivuiltamme: www.metsopoli.fi. To-su 6.–8.8. Valtakunnalliset kotiseutupäivät Espoossa Suomen Kotiseutuliitto järjestää vuoden suurimman kotiseututapahtuman Leppävaarassa. Katso tarkempi ohjelma liiton sivuilta: www.kotiseutuliitto.fi. Ke 26.8.
Metsopolin hallituksen kokous Hallitus kokoontuu Musiikkitalon kahviossa kello 17.00.
Ke 9.9.
Keskisuomalaiset perinnelapaset Helsingissä Helsingin käsi- ja taideteollisuus ry:n Taito Shop Helskyssä tutustutaan Keski-Suomen ja muiden maakuntien perinnelapasiin ja niiden valmistukseen. Mahdollisuus myös omiin ostoksiin. Lapasilta alkaa kello 18.00. Ilmoittaudu mukaan 1.9. mennessä: jari.pietilainen@gmail.com.
Ke 1.10.
Metsopolin kaksivuotisjuhla
Ke 7.10.
Keski-Suomen ja muiden maakuntien murreilta Teatterikorkeakoulun puheen lehtori ja opettaja Malla Kuuranne kertoo siitä, miten Suomen murteet jaksavat ja kuinka niitä voidaan oppia. Paikka ja kellonaika vielä avoin, mahdollisesti Teatterikorkeakoulu kello 18.00.
14.10.
Metsopolin hallituksen kokous Suomen Kotiseutuliitto, Kalevankatu 13, Helsinki. Kokous alkaa kello 17.00.
Ke 4.11.
Metsopolin sääntömääräinen syyskokous Kampin palvelukeskus, Salomonkatu 21, Helsinki. Kokous alkaa kello 18.00.
Marraskuu
Pirkko Arstilan teeilta
Ke 9.12.
Pääkaupunkiseudun kotiseutuyhdistysten tapaaminen
Tapahtumatietoja tarkennetaan myöhemmin. Seuraa kotisivujamme!
Näin saat yhteyden Metsopoliin Metsopolin hallitus: Puheenjohtaja Jari Pietiläinen puheenjohtaja@metsopoli.fi 040 822 1574 Varapuheenjohtaja Jari Pylväinen info@metsopoli.fi 050 547 2218 Sihteeri Erkki Heinonen erkki.heinonen.1959@gmail.com 040 720 2851 Hallituksen muut jäsenet: Sari Häkkinen sari.hakkinen@wippies.fi 0400 182 591 Tiina Lindholm tiina.lindholm@saunis.net 040 842 7181 Tarkko Oksala tarkko.oksala@gmail.com 044 544 4873 Juha Kämäräinen Hallituksen varajäsenet: Kimmo Chydenius Anneli Neittaanmäki Irma-Liisa Perttunen Pirjo Sipi Muut toimijat:
Tule mukaan! Liity jäseneksi! Pääkaupunkiseudun keskisuomalaiset ry:n jäseneksi pääset maksamalla 20 euroa yhdistyksen pankkitilille.
Rahastonhoitaja, jäsensihteeri Juhani Kytöjoki juhani.kytojoki@kolumbus.fi 045 279 2883
Laita maksun saajaksi Pääkaupunkiseudun keskisuomalaiset ry sekä maksajan tietojen kohdalle jäseneksi liittyjän nimi.
Toiminnantarkastaja Jani Jansson
Yhdistyksen pankkitilin numero on: FI65 4764 0010 0343 10 BIC-HELSFIHH
Yhdistyksen kotisivu ja sähköposti:
www.metsopoli.fi info@metsopoli.fi