METSOPOLI
Pääkaupunkiseudun keskisuomalaiset ry:n uutiskirje 1/2015 Tässä numerossa: Metsopolille tuliterä hallitus Yhdistyksemme uusi hallitus on aloittanut toimintansa vuodenvaihteessa. Sivu 2.
Teeillat piristävät kuluvaa kevättä Tänä keväänä Metsopolissa kokeillaan uutta toimintaa: teeiltoja. Sivu 2.
Tästä kuorosta lähtee uljas ääni! KSO:n Metsoforte-kuoro viettää nyt 20-vuotisjuhlaa.
Metsoforte täyttää pyöreitä
Kotiseutupäivät Leppävaarassa Kotiseutuliikkeen suurin vuotuinen tapahtuma järjestetään elokuussa Leppävaarassa. Sivu 3.
Keski-Suomen päivä Oulunkylässä Perinteistä Keski-Suomen päivää vietetään 18. huhtikuuta. Tällä kertaa teemana on liikunta ja ulkoilu, ja menossa mukana on myös Metsopoli. Sivu 4.
Jaana Liiri
■
Helsingin yliopiston Keskisuomalaisen Osakunnan kuoro Metsoforte juhlii tänä vuonna 20-vuotista lauluuraansa. Iloa ja naurua ei kuoron jokaviikkoisista treeneistä puutu, mutta mukana on myös aimo annos kunnianhimoa. Yhteistä sointia, sujuvia sävelkulkuja ja oikeaoppista äänenmuodostusta hiotaan joka torstai kolmen tunnin ajan Jukka Jokitalon johdolla. Metsoforte kuuluu Helsingin yliopiston osakuntakuorojen kunniakkaaseen joukkoon. Vuonna 1995 perustettu, nykyään noin 25-henkinen sekakuoro muodostuu sekä opiskelevista että jo valmistuneista laulunharrastajista. Porukka on vuosien mittaan vaihtunut, mutta onpa mukana joitakin todella pitkän linjan kuorolaisiakin. Sibelius-Akatemiassa kuoronjohtoa opiskellut Jokitalo on johtanut kuoroa jo kymmenisen vuotta. Metsoforten ohjelmisto on ollut vuosien saatossa vaihtelevaa ja ennakkoluulottoman kokeilevaa. On co-
veroitu Ultra Bran hittejä, iloteltu Abban ikivihreiden kanssa ja tehty uusia versioita ihanan kamalista Finnhitseistä, mutta keskitytty myös perinteisempään kuoromusiikkiin. Kuoron kotiseutua kunnioitetaan kotiseuturakkautta enemmän tai vähemmän uhkuvan ohjelmiston ja Keski-Suomeen suuntautuvien konserttimatkojen kautta. Keskisuomalaisuuden henkeä vaalitaan niin ikään osakunnan monenkirjavissa tapahtumissa, vuosijuhlissa ja illanistujaisissa. Juhlavuottaan Metsoforte viettää ahkerasti harjoitellen ja vuoden tapahtumia järjestellen. Lauantaina 24.10. pidettävää juhlavuoden pääkonserttia on alettu jo valmistella, jotta vuosi huipentuisi arvoisellaan tavalla. Sitä ennen on tiedossa keväinen kirkkokonsertti ja useita pienempiä esiintymisiä. Parhaiten juhlavuoden tapahtumista pysyy selvillä tykkäämällä kuorosta Facebookissa ja tutkimalla nettisivuja osoitteessa http://mf.kso.fi.
Kirjoittaja on KSO:n tiedottaja
2
Yhdistyksen uusia kuulumisia
Puheenjohtaja porisee
M
etsopolin toinen varsinainen toimintavuosi on käynnistynyt mukavalla tavalla: tammikuussa kuulimme jyväskyläläisen Martti Porvalin mielenkiintoisen luennon Keski-Suomen miesten sotapoluista ja helmikuussa kokeilimme ensimmäistä teeiltaa. Teeilta on vapaamuotoinen tapaaminen, jossa näemme tuttuja ja uusia kasvoja ja rupattelemme omia ja yhdistyksen kuulumisia. Kokeillaanpa seuraavaa teeiltaa jo huhtikuussa, kun lähdemme Tiina Lindholmin luo Sipooseen. Euroviisut täyttävät piakkoin tasan 60 vuotta ja niinpä multialaisjuurinen tv- ja viihdealan konkari Erkki Pohjanheimo on lupautunut kevätkokouksen yhteydessä 30.3. kertomaan meille muistojaan euroviisuista. Erkillä on kokemusta näistä laulukisoista vuosilta 1969–1996. Luvassa on kiintoisa ilta!
■ Pääkaupunkiseudun keskisuomalaiset ry:n hallituksen kokous pidettiin
27. tammikuuta 2015. Tuolloin varapuheenjohtajaksi valittiin uudelleen Jari Pylväinen (Pylkönmäeltä). Tervetuloa jatkamaan! Sihteeriksi puolestaan valittiin Pihtiputaalta lähtöisin oleva Erkki Heinonen. Toivotetaan Erkki lämpimästi tervetulleeksi uuteen pestiin! Viime vuonna tehtävässä toimi Sari Häkkinen (Säynätsalo), joka jatkaa edelleen hallituksessa. Kiitos Sarille vuodesta 2014! *** Muut hallituksen jäsenet vuodelle 2015 valittiinkin jo viime vuoden puolella sääntömääräisessä syyskokouksessa. Puheenjohtajana jatkaa Jari Pietiläinen (Keuruu), ja muut hallituksen jäsenet ovat Juha Kämäräinen (Hankasalmi, uusi hallitusjäsen), Tiina Lindholm (Saarijärvi) ja Tarkko Oksala (Korpilahti, uusi). Varajäsenet ovat Kimmo Chydenius (Karstula, uusi), Anneli Neittaanmäki (Saarijärvi, uusi), Irma-Liisa Perttunen (Saarijärvi) ja Pirjo Sipi (Laukaa). Menestystä kaikille! *** Tämän vuoden toiminnantarkastajaksi pestattiin jo viime vuodelta tuttu Jani Jansson (Säynätsalo). Rahastonhoitajana jatkaa vuoden 2014 konkari Juhani Kytöjoki (Konnevesi), joka on nyt myös jäsensihteeri. *** Metsopolin tilit ovat kunnossa. Viime vuoden tilikauden ylijäämä oli 463,95 euroa. Summa ei ole suuri, mutta yhdistys pärjää sillä kyllä hyvin, kun jatkossakin elämme säästeliäästi. Kuluvan vuoden jäsenmaksut on jo postitettu, muistattehan hoitaa maksun ajoissa!
Jyväskylän opiskelijoilta kotiseutupeli
Keski-Suomen päivää vietetään kotimaakunnassa ja Helsingin seudulla 18. huhtikuuta. Tänä vuonna teemoina ovat liikunta ja ulkoilu. Luepa tämän uutiskirjeen sivulta 4, minne yhdistyksemme aikoo tuolloin suunnata. Unohtaa ei pidä myöskään valtakunnallisia kotiseutupäiviä Espoossa ensi elokuussa. Tervetuloa mukaan Metsopolin riveihin – vauhtia riittää jo alkuvuodesta!
Jari Pietiläinen puheenjohtaja
Jyväskylän yliopiston opiskelijat Joni Salminen ja Joni Pietiläinen esittelivät tammikuussa uutta kotiseutuaiheista peliä Helsingissä. Peliä ihasteli Suomen Kotiseutuliiton järjestöpäällikkö Liisa Lohtander. Pelistä tarkemmin ensi uutiskirjeessä. (Kuva: Elina Kuismin)
3
Metsopoli eduskunnassa ja sotapoluilla ■ Pääkaupunkiseudun keskisuomalaiset ovat uteliaan innokkaita tutustumaan eduskuntatyöhön. Jo vuoden 2013 lopussa kävimme eduskunnassa kivijärveläisen kansanedustajan Anne Kalmarin (kesk.) vieraana ja vuoden 2014 joulukuussa kuulimme, miten jyväskyläläinen Sinuhe Wallinheimo (kok.) uurastaa Arkadianmäellä Keski-Suomen hyväksi. Wallinheimo oli huolissaan muun muassa sote-uudistuksesta ja KeskiSuomen kuntien palveluista. Tammikuussa 2015 aloitimme uuden toimintavuoden kuuntelemal-
la Keski-Suomen syyttäjänviraston entisen johtavan kihlakunnansyyttäjän Martti Porvalin tarkkaa esitelmää keskisuomalaisten miesten sotapoluista vuosina 1939–1944. Porvalin perusteellisesta selvityksestä kävi ilmi, että yli 70 vuotta sitten käytyjen taistelujen selvittäminen ei ole jälkipolville ollut helppo tehtävä. Kunniakkaasti kotimaakuntamme miehet kaikesta huolimatta sotataipaleensa hoitivat ja maa säilyi itsenäisenä. Porvali on pitänyt aiheesta suosittuja luentoja ympäri Keski-Suomea.
Sinuhe Wallinheimo (yllä) ja Martti Porvali (alla).
Metsopolin väki oli tarkkana eduskunnassa. (Kuva: Erkki Pohjanheimo)
Kotiseutupäivät lähestyvät: Tervetuloa Espooseen! ■ Vuoden 2015 valtakunnalliset kotiseutupäivät järjestetään Espoossa 6.–9. elokuuta. Tänä vuonna kotiseutupäiviä vietetään teemalla Rakkaudesta kotiseutuun. Päätapahtumapaikkana on Leppävaara. Kotiseutupäivien suojelijana toimii tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Tänä vuonna kotiseutupäivien ohjelmassa on runsaasti kaikille avoimia tapahtumia, joiden avulla
myös paikallisille tarjotaan mahdollisuuksia löytää uusia puolia omasta kotiseudustaan.
Valtakunnalliset kotiseutupäivät ovat Suomen Kotiseutuliiton ja kotiseututyön vuotuinen päätapahtuma, joilla käsitellään kotiseututyön ajankohtaisia aiheita ja esitellään järjestäjäaluetta. Päivillä pidetään liiton vuosikokous ja julkistetaan Vuoden kaupunginosa- sekä Vuoden kotiseututeko -palkintojen saajat. Päiviä on pidetetty vuodesta 1949 lähtien joka vuosi.
4
Keski-Suomen ikioma päivä on 18.4.2015 ■ Huhtikuun 18. päivä on nimetty Keski-Suomen päiväksi siitä syystä, että käsite Keski-Suomi esiintyi sanomalehden palstalla 18.4.1856 tiettävästi ensimmäistä kertaa historiassa. Silloin jyväskyläläinen piirilääkäri Wolmar Styrbjörn Schildt, tuo suomalaisuuden, suomen kielen ja Keski-Suomen maakuntaaatteen puolestapuhuja, julkaisi Suometar-lehdessä kirjoituksen, jossa hän toivoi Suomen armolliselta esivallalta maaherran lääniä KeskiSuomeen. Keski-Suomen päivää vietettiin maakunnassa 1980-luvulla monenlaisten kulttuuritapahtumien merkeissä. Koulut olivat vahvasti mukana Keski-Suomen päivän juhlistamisessa. Myöhemmin, 2000-luvun taitteen molemmin puolin Keski-Suomen liitto yhdessä kuntien kanssa järjesti KeskiSuomen juhlan vuorotellen eri seutukunnissa. Kunnat tuottivat juhliin omaleimaisen ohjelman ja tarjoiltavat noudattelivat paikallisia perinteitä. Nykyään Keski-Suomen päivä on vapaamuotoinen, talkoohenkinen erikokoisten ja -näköisten tilaisuuksien ja tapahtumien päivä, jota vietetään omaehtoisesti eri puolilla maakuntaa. Ja Metsopoli on tietenkin päivän vietossa mukana, kuten viereiseltä palstalta voitte lukea.
Vaikka kirsikkapuut eivät aivan kukikaan, Metsopolin väki lähtee 18. huhtikuuta Kustaankartanoon ikäihmisiä ulkoiluttamaan. Tulehan mukaan!
Keski-Suomen päivänä lähdetään liikkeelle Jari Pietiläinen
■ Perinteistä Keski-Suomen päivää vietetään tänä vuonna jälleen 18. huhtikuuta. Tänä vuonna Keski-Suomen liitto on päättänyt omistaa päivän kuntoilulle, liikunnalle ja hyvinvoinnille. Myös Metsopoli on mukana maakuntamme nimikkopäivän vietossa täällä pääkaupunkiseudulla. Olemme lähestyneet Oulunkylässä sijaitsevaa Kustaankartanon vanhustenkeskusta ja kysyneet, voisimmeko olla apuna ikäihmisten ulkoilupäivässä.
Ajatuksemme on otettu Kustaankartanossa vastaan erittäin positiivisesti ja meidät on toivotettu tervetulleeksi lauantaina 18.4. avustamaan senioreita esimerkiksi ulkoilussa. Ulkoilupäivän käytännön järjestelyt selviävät muutaman viikon sisällä ja niistä kerrotaan tarkemmin kotisivuillamme ja sähköpostitse. Nyt on oiva tilaisuus saada kokoon mukava porukka auttamaan vanhuksia ja saamaan samalla hyvä mieli itsellekin. Asiasta lisää maaliskuussa kotisivuilla. Tule ihmeessä mukaan!
Liitto listaa teemapäivän tapahtumat ■ Keski-Suomen liitto kerää Facebook-sivulleen kattavan listauksen siitä, mitä mielenkiintoista kotimaakuntamme pitäjissä saadaan aikaan 18. huhtikuuta. KeskiSuomen päivän tapahtumiin voi tutustua nettiosoitteessa: www.facebook.com/KeskiSuomenPaiva. Sivulle voi myös laittaa kuvia
ja kertoa jälkeenpäin, miten liikunnallinen Keski-Suomen päivä meni, mitä tapahtui ja paljonko oli osallistujia. Tänä vuonna maakuntaliitto ei kokoa painettua ohjelmalehtistä Keski-Suomen päivän tapahtumista, vaan se luottaa sähköisen viestinnän voimaan.
5
Saarijärvi muisti Runebergiä innolla Eila Peura
■ Saarijärvi-Seuran Runebergin päivän juhlaa vietettiin 5. helmikuuta kaupungintalolla. Juhlat avasi Saarijärvi-Seuran puheenjohtaja Hannu Luotola ja juhlapuheen piti professori Laura Kolbe. Kolben puheen aihe oli ”Mitä annettavaa kansallisrunoilijalla on tähän päivään, tähän aikaan?” Herajärven koulun kuudes luokka esitti Runebergkimaran, joka sisälsi musiikkia, runoa ja standupia. Ohjaajana toimi Vesa-Matti Laaksonen. Myös kansanmuusikko Ville Ojasen luotsaama lasten kansanmusiikkiryhmä esiintyi. Yleisö sai nauttia seuran nuoren jäsenen Joona Koiviston elävästä arkistosta toteuttaman videoidun Runeberg-runon. Kaupungin päätössanat juhlassa lausui sivistysjohtaja Arja Siikström. Lopuksi laulettiin Maamme-laulu. Juhlien yhteistyökumppaneina toimivat Saarijärven kulttuuritoimi ja museo.
Professori Laura Kolbe kertoi juhlassa kansallisrunoilija Runebergin merkityksestä nykysuomalaiselle.
Kirjoittaja on Saarijärvi-Seuran toimistosihteeri
Ylh.: Runebergin päivän kahvilla olivat Timo Rusanen, Arja Siikström, Sirkka-Liisa Miettinen ja Eija Harju. Vas.: Ville Ojanen soitti Herajärven lapsiryhmän kera. ■ Metsopolin jäsenyhdistys Saarijärvi-Seura toimii pääkaupunkiseudulla aktiivisesti. Saarijärven Lossin nimellä tunnettu yhdistys juhlii 30. maaliskuuta nelivuotista taivaltaan. Alunperin vuonna 1943 perustettu Lossi sai uuden elämän vuonna 2011 – ja nyt on siis juhlan aika. Lossin väki kokoontuu yhteen maanantaina 30.3. kello 11–14 ravintola White Ladyn Olohuonekabinettiin, Mannerheimintie 93, Helsinki. Juhlaväki saa vieraakseen Lauri Koskisen, jonka jutunjuonena on
Nelivuotias Saarijärven Lossi juhlii pian Saarijärven murre ja Matti Rutanen. Tilaisuuteen sisältyy 18 euron hintainen lounaspöytä jälkiruokakahveineen tilavuokra mukaanluettuna. Ilmoittautumiset tehdään näin: Ruokavaliotoive Lossin kipparille Tiina Lindholmille ja lounaspöy-
dän maksu Lossin tilille FI92 8042 0710 2763 49 ehdottomasti viimeistään keskiviikkona 25.3. Olohuone-kabinetti on Lossin käytössä vain, jos kokoustajia on vähintään 14. Jos määrä jää tämän alle, tilaisuus joudutaan peruuttamaan. Mikäli määrä ei täyty, juhlan peruuntumisesta ilmoitetaan mahdollisimman pian. Myös ilmoittautumismaksut palautetaan. Tiinan lisäksi Lossissa toimii perämiehenä Kimmo Chydenius. Molemmat ovat myös Metsopolin aktiivijäseniä.
6
”Oma tupa kullankallis” – keskisuomalaisesta talonpoikaiselämästä Tiina Lindholm
■
Pari vuosisataa sitten talonpoikaistalon tärkeimpänä huoneena pidettiin asuintupaa, johon eläminen keskittyi riippumatta siitä riippumatta, ”oliko tämä huone oikea, vanhanaikainen savupirtti vai uloslämpiävällä nuurilla varustettu tupa”. Savupirtit alkoivat kuitenkin olla katoavaa kansanperinnettä, sillä ”Korkea esivalta oli, havaittuaan savupirtin puutteellisuudet, edellisen vuosisadan lopulla ryhtynyt ilmisotaan sitä [savupirttiä] vastaan”. (---) Hämeen-Uudenmaan läänin maaherra A. de Bruce koetti ohjata asukkaita terveellisempään elämään, sillä hänen mukaansa savutuvissa oli ”terveyden ja siisteyden kannalta paljon muistutettavaa: niissä majailivat (---) väen ohella hevoset, siat, vuohet ja muut eläimet, joiden lika ja hiestys aikaansaivat terveydelle vaarallisia höyryjä; monet yleiset taudit, kuten pistokset, röhkä ja varsinkin silmäpasko (sura ögon) johtuivat niissä asumisesta; niistä puuttui ”ilmanvaihtoa”, joka terveellisen hengityksen kautta ylläpitää elämän terveyttä, sielun ja ruumiin hilpeyttä sekä innokasta huolta talousaskareista”. de Brucen innoitus tuntui leviävän käytäntöön ilmeisen verkkaan ja vastahakoisestikin, mistä kertoo seuraava maininta: ”Pohjoisemmassa Keski-Suomessa, esim. Saarijärvellä ja Laukaassa, siirtyminen savutuvasta uloslämpiävään tupaan on tapahtunut huomattavasti myöhempään ja hitaammin kuin eteläisessä Keski-Suomessa”. Eläimet olivat tuonajan yhteiskunnassa todella tärkeitä. Siksipä nekin tarvitsivat lämmintä paikkaa lähes yhtä välttämättömästi kuin ihmisetkin: ”Hevoset (---) asustivat
aina talvisin, aamuin illoin, tuvissa, myöskin monissa uloslämpiävissä tuvissa, ja juuri oven luo, seinän viereen, olivat niiden silppuastiat sijoitetut. Aamulla, viimeistään kello neljä, käytiin avaamassa ”kylmän tallin” ovi, ja hevoset riensivät kohta ”sen kyydin kanssa” tupaan – osasivatpa muutamat niistä hampaillaan vetää oven auki. (---) Lukuunottamatta oriita, jotka oli tarvis pitää sidottuina, hevoset olivat tuvassa aivan irroillaan. (---) Mikäli ne yrittivät sinne [perälattialle] mennä ja varsinkin mikäli ne tekivät liipiskanttia (omavaltaisuutta), niille kohta ärähdettiin: ”mäne silipulles’”.
deltä yöllä! Lastenkin oli osallistuttava, ”sillä heidän piti olla mukana pärettä näyttämässä”.
Jäniksennahalla oli suuri merkitys arjen elämässä, sillä ne torjuivat russakoita! Nahka asetettiin muun muassa pöydän ja taikinasaavin jalkoihin, vitsapantoihin, ”joiden varassa leipävakkanat riippuivat keskiorresta”. Myös varsin uuden keksinnön, kellon, taakse laitettiin jäniksennahka estämään ei-toivottuja otuksia ”vaeltamasta sen sisään; nehän muuten, kun niitä oli suuret laumat, olisivat seisottaneet sen käynnin”. Kirjoittaja oli havainnut, miten ”Korpilahdella isännän ja emännän sänky oli suojattu torakoita vastaan sillä nerokkaalla tavalla, että se oli kiinnitetty neljällä vitsaköydellä laipioon ja köysien päät oli ympäröity jäniksennahalla”. Näihin toimiin oli ollut syytä ryhtyä ”vain ruskeita venäjäntorakoita vastaan, jotka levisivät Keski-Suomeen jotenkin myöhään, enemmästä määrin vasta 1840-luvulta lähtien. Aikaisemmin oli kyllä runsaasti ruohtintorakoita, jotka olivat mustia väriltään ja niin suuria, ”sontiaisen kokoisia”, etteivät ne edes mahtuneet seinänrakoihin, mutta ne eivät olleet yhtä harmittavia; ne hävisivät maakunEntisajan hevoset osasivat Keski- nasta yleensä samanaikuisesti kuin Suomessa jopa vetää tuvan oven savutuvat taloista – sitä mukaa kuin venäläiset veljet saapuivat virkaa hampaillaan auki. hoitamaan”. Tuvan ovipuoli oli varattu likaisiin töihin; hevoset jättivät sinne ”omat jälkensä” ja siellä myös teurastet- Lähde: Kuusanmäki Lauri (1934): tiin eläimet. Sen sijaan ”siat kui- Talonpoikaiselämää Keski-Suotenkin puhdistettiin karjokyökissä messa 1800-luvun keskivaiheilja tuotiin tupaan vain halkaistavik- la. Teoksessa: Historian Ystäväin si”. Teurastus haluttiin saamaan Liitto (toim. 1934): Elämää Suovalmiiksi ”ennen päivän nousua” messa 1800-luvulla suomalaisten samalla, kun tupakin piti saada tutkijain esittämänä. Ss. 95-97, siivotuksi. Tästä seurasi, että lahti- 101, 105. Historian aitta V. Otava, aamuina väki nousi töihinsä jo yh- Helsinki.
7
Näyttelijä Mirjami Kuosmanen sata vuotta ■ Keuruulta lähtöisin olevan
Lohilaatikko on tunnettu perinneherkku Keski-Suomessa.
Keskisuomalainen ruoka ulkopuolisten silmin Heli-Maija Voutilainen
■ Nuori unkarilainen Antal Regu-
lyn teki matkan Suomeen vuonna 1839. Opiskellessaan suomen kieltä Laukaassa, hän kirjasi samalla muistiin kortteeritalonsa Lammasahon ruokailutottumuksia. Nuoren tiedemiehen mielestä keskisuomalainen talonpoikainen ruoka poikkesi paljon unkarilaisesta. Kylmät ja vahvasti suolatut ruoat oudoksuttivat. Voita ja maitoa oli tarjolla riittävästi ja silloin tällöin myös tuoretta kalaa ja varpupaistia. Usein tarjottiin ryynipuuroa ja jauho- tai perunapuuroa, joista tuli vieraan herkkua. Muikkuja ja kuoreita käytettiin paljon. Laukaalainen leipä oli rukiista ja paksua. Juhlapäiviksi leivottiin ohrajauhoista paksuhkoa ja imelää leipää. Erityisesti keskisuomalaisiksi ruoiksi Reguly havaitsi hapanrokan, keiton, johon lisättiin hapanta taikinaa, lihalla höystetyn makurokan sekä jauhoja sisältävän rokan. Talkkunaa syötiin paljon samoin kuin palvattua lihaa. Karummilla ja vähävaraisemmilla seuduilla ruoka-
pöytä ei ollut yhtä runsas kuin Laukaan Lammasahossa. *** Nuori helsinkiläisylioppilas Ernst Palmen asusti vuonna 1870 perhetuttujen luona Jyväskylän seminaarin mallikoulun johtajan Adolf Oksasen perheessä. Kotiin lähetettyjen kirjeiden mukaan Jyväskylässä syötiin aika lailla samoin kuin kotona Helsingissä. Aamiainen oli varsin tukeva. Tarjolla oli milloin paistettuja, milloin keitettyä perunoita, tuoretta lohta, joskus juustoa ja jopa munakokkelia. Päivälliseksi valmistettiin muhennosta, papuja ja sianlihaa, lohta ja pinaattia sekä usein lihaa ja lohilaatikkoa. Vuonna 1904 ilmestyneessä kirjassaan ”Suomea samoilemassa” O. M. Reuter kuvaa pohjoishämäläiset olot vaatimattomiksi. Lihaa oli harvoin tarjolla. Suolakala oli yleisempää, mutta pääasiassa syötiin ruisleipää, ohraa, perunoita ja piimää. Kirjoittaja on Keski-Suomen museon johtaja
elokuvanäyttelijän Mirjami Kuosmasen (1915-1963) syntymästä tuli helmikuussa 2015 kuluneeksi tasan sata vuotta. Kuosmanen oli aviossa ohjaaja Erik Blombergin kanssa. Yhteistyö huipentui 1950-luvulla, jolloin Kuosmanen teki uransa tunnetuimman roolinsa elokuvassa Valkoinen peura (1952). Tämä elokuva palkittiin Jussi-patsain ja se huomattiin myös Cannesin filmijuhlilla sekä Hollywoodin Golden Globe -gaalassa. Keuruulla Kuosmanen tunnettiin pelottomana tyttönä, joka ratsasti, miekkaili ja ajoi moottoripyörää. Ensi kesänä Keuruun kotiseutumuseossa järjestetään Mirjami Kuosmasen elämää ja uraa kunnioittava muistonäyttely.
Mirjami Kuosmanen syntyi Keuruulla 1915. (Kuva: Elonet)
8
Kevään tapahtumia Metsopolissa Metsopolissa on keväällä 2015 tarjolla monenlaista mielenkiintoista tekemistä. Tässä alustava ohjelma – katso ajantasaiset tiedot kotisivuiltamme: www.metsopoli.fi. Ma 30.3.
Metsopolin kevätkokous Yhdistyksen sääntömääräinen kevätkokous pidetään maanantaina 30. maaliskuuta alkaen kello 17.00. Paikkana on Kampin palvelukeskuksen ruokasali, Salomonkatu 21 B, Helsinki. Esityslista lähetetään sähköpostitse myöhemmin.
Ma 30.3. Euroviisut 60 vuotta – multialainen muistelee Multialaislähtöinen Erkki Pohjanheimo on tv- ja viihde alan konkari, jolla on runsaasti omakohtaista kokemusta Eurovision laulukilpailuista. Erkki kertoo euroviisuista ke vätkokouksen jälkeen 30.3. alkaen kello 18.15. Huom: paikkana on Kampin palvelukeskuksen juhlasali, jonne siirrymme ruokasalissa pidetyn kevätkokouksen jälkeen. Euroviisuilta on maksuton ja kaikille avoin.
Näin saat yhteyden Metsopoliin Metsopolin hallitus: Puheenjohtaja Jari Pietiläinen puheenjohtaja@metsopoli.fi 040 822 1574 Varapuheenjohtaja Jari Pylväinen info@metsopoli.fi 050 547 2218 Sihteeri Erkki Heinonen erkki.heinonen.1959@gmail.com 040 720 2851 Hallituksen muut jäsenet:
Ke 15.4. Teeilta Sipoossa Helmikuussa aloitetut teeillat jatkuvat. Huhtikuun vapaa muotoinen teeilta pidetään keskiviikkona 15.4. alkaen klo 17.00 Tiina Lindholmin kotona, Halkosuontie 38 B, Martinkylä, Sipoo. Teeiltaan on mahdollisuus päästä myös kimppakyydillä. Huom: Ilmoittautumiset etukäteen vii meistään pe 10. huhtikuuta Tiinalle, puh. 040842 7181 tai tiina.lindholm@saunis.net.
Tiina Lindholm tiina.lindholm@saunis.net 040 842 7181
La 18.4.
Keski-Suomen päivä Oulunkylässä Ulkoilutamme ikäihmisiä Kustaankartanon vanhustenkeskuksessa. Katso tarkemmin tämän uutiskirjeen sivu 4.
Tarkko Oksala tarkko.oksala@gmail.com 044 544 4873
Ke 6.5.
Vierailu kulttuurikeskus Sofiaan Vuosaaressa Monet ovat toivoneet vierailua kulttuurikeskus Sofiaan, Kallvikinniementie 35 (ent. Kallvikintie 28), Vuosaari, Helsinki. Alustavasti retkeä on suunniteltu 6.5. Tarkemmin kevään toisessa uutiskirjeessä ja kotisivuilla.
Juha Kämäräinen
Tule mukaan! Liity jäseneksi! Pääkaupunkiseudun keskisuomalaiset ry:n jäsenhankinta on jo hyvässä vauhdissa. Tee sinäkin kulttuuriteko: liity mukaan joukkoomme! Jäseneksi pääset kätevimmin maksamalla jäsenmaksun 20 euroa yhdistyksen pankkitilille. Merkitse maksun saajaksi Pääkaupunkiseudun keskisuomalaiset ry sekä maksajan tietojen kohdalle jäseneksi liittyjän etu- ja sukunimi. Yhdistyksen pankkitilin numero on: FI65 4764 0010 0343 10 BIC-HELSFIHH
Sari Häkkinen sari.hakkinen@wippies.fi 0400 182 591
Hallituksen varajäsenet: Kimmo Chydenius Anneli Neittaanmäki Irma-Liisa Perttunen Pirjo Sipi Muut toimijat: Rahastonhoitaja, jäsensihteeri Juhani Kytöjoki juhani.kytojoki@kolumbus.fi 045 279 2883 Toiminnantarkastaja Jani Jansson Yhdistyksen kotisivu ja sähköposti:
www.metsopoli.fi info@metsopoli.fi