Vuosikertomus 2016 - 2017 by Jari Koski

Vuosikertomus

NAKKILAN LUKIO 2016-2017

Matka Dormageniin Vaihto-opiskelijat

Lukiolaiset Pihla Yliverronen ja Ossi Niemi menossa jatkolennolle Frankfurtin lentokentällä huhtikuun lopulla.

Saksalaiset isännät olivat meitä vastassa Düsseldorfin lentokentällä. Oikealla vararehtori Britta Heiermann. Kansi: Jenna Parkkali sai apua luokkatovereiltaan Akseli Rantaselta, Roope Kankerilta ja Frans Perkkolalta pujotteluradalla Dormagenin lukiossa, Saksassa. Kaisa Sjögren kannusti taustalla.

REHTORIN AJATUKSIA

Rehtorin ajatuksia Elämä on täynnä jatkuvaa muutosta. Juuri, kun tuntuu siltä, että on saavuttanut jotain, huomaa löytävänsä edestään taas jotain uutta ja saavuttamisen arvoista. Oppiminen on aina jatkuvaa ja milloinkaan ei ole liian vanha oppimaan uutta. Viime syksynä lukion aloittaneet opiskelijat aloittivat opiskelunsa uuden OPS:n parissa. Uutta on ollut digikokeiden tuleminen lukioon. Tänä keväänä ensimmäiset Nakkilan lukiolaiset tekivät osan ylioppilastutkintoaan tietokoneilla. Ylioppilastutkinto on alkanut Turun Akatemian sisäänpääsykuulusteluista. Vuonna 1852 se sidottiin ensimmäistä kertaa lukion oppimäärään. Tästä vuodesta on alkanut nykyisenmallinen ylioppilastutkinto. Yhteiskunta on muuttunut huomattavasti ja tutkinnosta on tullut lukion päättökoe. Samalla siitä on tullut arviointiväline, jonka mukaan lukiot asetetaan paremmuusjärjestykseen. Tässä arvioinnissa Nakkilan lukio on pärjännyt kohtalaisen hyvin tai erinomaisen hyvin verrattaessa tuloksia maakunnan muihin lukioihin. Vuoteen 1852 asti olivat ensimmäiset kokeet vain suullisia kokeita, jonka jälkeen säädettiin myös kirjalliset kokeet suullisten rinnalle. Aluksi ylioppilastutkinto suoritettiin kokonaan Helsingin yliopistolla vuoteen 1874 asti ja sitten tutkinto siirrettiin lukioihin. Suulliset kokeet lakkautettiin vuonna 1919 ja nyt palataan vanhaan, kun suunnitellaan, että vieraisiin kieliin lisättäisiin suullinen osuus. Pakollisia kokeita alkuvaiheessa oli viisi, nykyään pakollisia kokeita on neljä. Pakollisten määrä neljään vähennettiin vuonna 1947. Viime vuosisadan alun pakollisista kokeista vain äidinkielenkoe on säilyttänyt pakollisuutensa. Reaalikokeet tulivat kokeisiin mukaan myöhemmin. Vuonna 2005 vahvistettiin reaalikokeen uudistus, jonka jälkeen reaaliaineissa järjestettiin erilliset kokeet. Viimeisin muutos tutkinnon osalta on ollut sen siirtäminen paperilta sähköiselle alustalle. Ensimmäiset digi-kokeet tehtiin syksyllä 2016 ja keväällä 2019 tehdään kaikki aineet tietokonetta hyväksi käyttäen. Tässä yhteydessä erilliset kuullunymmärtämiskokeet poistuvat ja ne siirtyvät yhdeksi osaksi koko koetta. Odotettavissa on, että ylioppilastutkinto tulee muuttumaan tulevaisuudessa lisää.

Lämmintä ja aurinkoista kesää toivottaen, Jari Koski Nakkilan lukion ja yhteiskoulun rehtori

Nakkilan

LUKIO

OPETTAJAT

Opettaja

Oppiaine

Koski Jari

rehtori

Ilomäki Kirsi

15a

vararehtori, biologia, maantiede, terveystieto

Ahtola Marika

liikunta

Ekko Johanna

kemia

Haavisto Markku

musiikki, II jakson loppuun, sen jälkeen Heurlin Eerik

Hohkuri Joonas

matematiikka

Häivälä Kirsti

14a

historia, yhteiskuntaoppi

Kopio Juha

kuvataide, viestintäkasvatus

Korhonen Hanna-Leena 16a

äidinkieli, kirjallisuus

Nissilä Pia

opinto-ohjaus

Laato Anne

16b

uskonto, psykologia, filosofia

Peltomäki Henri

Wilma-tunnukset

Siikilä Merja

ruotsi

Tontti Juha

14b

matematiikka, fysiikka

Viskari Katriina

15b

englanti

Vuosikertomus 2016-2017 Tätä vuosikertomusta ovat olleet tekemässä Jimi Alakahri, Eetu Ellä, Wilma Heiskanen, Emilia Hirvikoski, Roope Kankeri, Nuutti Karjalainen, Ina Laine, Alisa LEinonen, Ossi Niemi, Markus Palmu, Dora Pankotai, Jenna Parkkali, Frans Perkkola, Akseli Rantanen, Jeremias Rauhaniemi, Kiia Reponen, Kaisa Sjögren, Pihla Yliverronen, Oona Isoviita, Josefiina Jokela, Juuso Nieminen, Jami Mäkinen, Suvi Pentikäinen, Veeti Reponen, Noora Sinkko, Nuutti Taipale, Jenna Välimäki, Annika Westergård, Mari Viitaniemi, Nea Pulli, Nelly Sivonen, Nea Airaksinen. Opettaja Juha Kopio. Nakkilan lukio, Porintie 13, 29250 Nakkila.

Nakkilan

LUKIO

YLIOPPILAAN PUHE

Hyvät ylioppilaat, koulun väki ja juhlavieraat. Tahtoisin kysyä teiltä kysymyksen. Mistä voimme olla varmoja, etteivät ilkeät avaruusdinosaurukset ole aivopesseet meitä tekemään heille aivotyötä käymällä lukiota läpi ja etteivät lakkiaiset ole riitti, jossa ihmiset taistelevat sitä vastaan sarkastisesti juhlimalla kolmea orjuuden vuotta? Voisin itse vastata kysymykseeni; lukion junioreilla on ollut liian vilkas mielikuvitus filosofian kurssilla aikoinaan. Oikeastihan kysymys tänään on siitä, että me vastavalmistuneet olemme omalla panoksellamme kahlanneet nämä muistorikkaat kolme vuotta lävitse ja nyt käännämme pedanetin palautuskansioiden keskiyön takarajan aiheuttaman ahdingon iloksi, riemuksi ja onneksi. Pääsemme jo toistamiseen koulun penkistä irti, mutta itselleni tämä on jotenkin haikeampi tilanne kuin peruskoulun päättyminen. Aikanani manasin Nakkilan lukiota huonona vaihtoehtona. Kuka nyt oikeasti haluaisi käydä koulua samassa rakennuksessa omien sisaruksiensa kanssa? Pidin sillä hetkellä Poria ylivoimaisena vaihtoehtona. Lukioon oli kuitenkin mentävä, sillä koin, että ammatin opiskelu, johon ei olisi varmaa kiinnostusta, olisi erittäin turhauttavaa ja olin muutenkin tiedonjanoinen luonteeltani. Pääsin kuitenkin pikkumaisuuksien ylitse ja tulin Nakkilaan pääasiassa käytännöllisyyden ja vaivattomuuden vuoksi. Toisaalta vaivattomuus on usein käytännöllisyyttä, mutta ei nyt takerruta tekstin sisältöön. Täällä osasin nauttia ajastani paljon paremmin kuin mitä olisin voinut peruskoulun perusteella voinut kuvitella. Lukiossa kykenin opiskelemaan itseä kiinnostavat aineet etusijalla, ja pienen lukion läheisyys teki opiskelusta helpompaa. Mutta etusijalla oli kuitenkin opiskelijayhteisö. Täällä tulin paremmin toimeen toisten kanssa, tai niin ainakin kuvittelen, en tiedä millaisena riesana muut pitävät minua. Koulun lukiolaisten virallisessa taukohuoneessa Mokkamekassa oli aina hauskaa: välitunneilla kiersivät huonot jutut ja karseat meemit, kahvi oli niin vahvaa ja myrkyllistä, että seuraavalla tunnilla tuskin pystyi keskittymään. Biljardipallot tuskin pysyivät pöydällä ja uno-korteilla pidettiin liian monipuolisesti hauskaa… Niin hauskaa, että nekin piti takavarikoida. Mutta abeilta pitää aina jotakin takavarikoida, että abit olisivat kunnon abeja. Tässä olivat henkilökohtaiset kokemukseni siitä, kuinka tulin valinneeksi juuri oikean paikan itselleni, koska en oikein muusta tiennyt. Pidän tämänkertaisen puheeni lyhyenä, jotten hermostuttaisi itseäni puhekyvyn ulkopuolelle, joten on aika kiittää opettajia hyvästä työstä ja tuesta. Kiitän myös juhlaväkeä paikalle saapumisesta ja puheeni kuuntelemisesta. Mutta eritoten haluan kiittää jokaikistä abia siitä, että näitte sen kaiken vaivan lakkinne eteen ja ettekä luovuttaneet kesken. Toivo Hakanen

Nakkilan

LUKIO

OPPILASVAIHTO

Vappuna Saksassa Seitsemäntoista lukion ensimmäisen vuosikurssin opiskelijaa ja opettaja Juha Kopio tekivät matkan Dormageniin, Saksaan 26.4.-4.4.2017. Opiskelijat majoittuivat perheisiin, opettaja Kopio saksalaisen opettajan kotiin. Lento lähti todella aikaisin keskiviikkona 26.4., joten lähdimme jo kello puoli kaksi aamuyöllä tilauslinja-autolla lukion pihalta kohti Helsinki-Vantaan lentoasemaa. Varhaisesta lähdöstä huolimatta juuri ketään ei nukuttanut, koska tuleva runsaan viikon mittainen matka jännitti. Lensimme ensin Frankfurtiin, jossa oli koneenvaihto. Osa matkalaisista joutui lentämään aikaisemmalla lennolla. Opettaja Kopio saattoi heidät lähtöportille ja palasi sitten muun ryhmän luokse. Saksalaiset isännät olivat meitä vastassa lentokentällä. Lähdimme kohti Dormagenia junalla. Menimme ensin perheisiin, joissa kävimme suihkussa ja vaihdoimme vaatteet. Alkuillasta kokoonnuimme Dormagenin lukion liikuntahalliin, jossa meille ja saksalaisille isännillemme oli erilaisia joukkuepelejä ja -harjoituksia. Vaikka olimme vähän pitkän matkan väsyttämiä, oli kaikilla todella hauskaa. Uni maittoikin, kun pääsimme myöhemmin illalla takaisin perheisiin. Seuraava päivä olikin sitten jo koulupäivä. Se alkoi kello kahdeksan. Tulimme kouluun pääsääntöisesti perheiden kuljettamana, osa tuli joukkoliikenteellä. Tapasimme koulun rehtori Rimplerin. Hän kertoi koulusta ja sen opetustarjonnasta. Bertha von

Opettaja Möller jakoi junassa joukkoliikenteen näyttöliput.

Vuonna 1950 kuolleen Tuffi-elefantin muisto elää maitopurkissa.

Majoittumisen jälkeen oli tutustuttautumistapahtuma liikuntahallissa.

Liikunnanopettajat olivat laatineet monipuolisia ja hauskoja tehtäviä.

Nakkilan

LUKIO

OPPILASVAIHTO

Suttnerin yhtenäiskoulu on paljon omaamme isompi. Oppilaita on yli 1300 ja opettajiakin yli 100. Luokka-asteet ovat 5-13. Osassa saksalaisia lukioita on 13. vuosikurssi, jotte opiskelijat voisivat saada paremmat eväät yliopistoon. Valitettavasti monille se tarkoittaa, että 12. vuotena ei tarvitse niin kovasti opiskella, koska on vielä yksi vuosi sen jälkeen. Kotiluokkia ei ole, joten opettajat ja oppilaat kiertävät. Meille esiteltiin koulurakennusta. Alisa Leinonen ylittää estettä muiden Pääsimme ottaessa vastaan. osallistumaan myös oppitunneille. Samanaikaisesti koululla oli käymässä myös lukiolaisryhmä Moskovasta. Emme kuitenkaan tavanneet heitä.

Liikunnanopettajat Tobias Ridder ja Kristina Dikmann olivat suunnitelleet monipuolisen ohjelman tervetulotapahtumaan. Rehtori Rimpler esitteli koulua.

Ruokailun jälkeen menimme koulubussilla Dormagenin keskustaan tapaamaan pormestari Eric Lierenfeldiä, joka on Saksan nuorin pormestari. Hän kertoi työtehtävistään, esitteli kaupungintaloa ja sen kokoelmia. Hän ehti myös poseerata ryhmäläistemme kanssa vaikka olikin kiireinen. Meillä oli myös mahdollisuus tutustua itse kaupungin keskustaan ja käydä kaupoissa ja syömässä.

Nakkilan

LUKIO

OPPILASVAIHTO

Tämän jälkeen oli ohjelmassa käynti Schloss Burg nimisessä keskiaikaisessa linnassa. Linna oli hyvässä kunnossa ja meillä oli erinomainen opas kertomassa sen historiasta. Hän osasi puhua elävästi menneistä ajoista ja tunsi historian hyvin.

Abiturientit saavat koristella seinämaalauksin koulun käytäviä.

Pormestari esitteli kokoelmia, joihin kuuluu mm. pienoismalli Dormageniksi kastetusta Lufthansan lentokoneesta.

Pienoismalli antaa selkeän kuvan linnasta.

Pormestari Lierenfeld Frans Perkkolan, Akseli Rantasen, Eetu Ellän ja Roope Kankerin välissä.

Schloss Burg sijaitsee Wupperissa, Solingenissa. Sen on rakentanut alunperin kreivi Adolf III vuonna 1133. 1400-luvulla linna muutettiin jahtikäyttöön. Linna peruskorjaus Linnan opas kertoi, että kansainvälinen sotilaiden tapa tervehtiä aloitettiin vuonna 1882 ja linnan historiasta tulee ritariajalta, jolloin kypärän silmikkoa piti aina välillä nostaa kertovat maalaukset tehtiin 1900-luvun alussa. nähdäkseen mitä ympärillä tapahtui.

Nakkilan

LUKIO

OPPILASVAIHTO

Linnan historia liittyy mm. Kölnin katedraaliin. Sinne on haudattu kreivi ja arkkipiispa Engelbert, joka murhattiin omien sukulaisten toimesta linnassa vuonna 1225. Hänen patsaansa pystytettiin linnanpihalle v. 1929. Tulipalo v. 1920 tuhosi linnaa ja sitä jouduttiin korjaamaan jälleen. Linnan muodostama kunta liitettiin Solingenin kaupunkiin 1975. Linnan kirkko on suosittu hääkirkkona ja linnan ympäristö tarjoaa monipuoliset vaellusmahdollisuudet.

Opas esitteli kuinka ikävystyttävää oli ennenvanhaan kuunnella kirkonmenoja latinankielellä.

Ryhmä yhteiskuvassa.

Wilma Heiskasen isäntäperhe Weinertin perhe oli minulla isäntänä. Perheessä oli huumorintajuinen äiti Christina. Hän ei osannut kovinkaan paljoa englantia, mutta minä osasin jonkin Hiihtohissi, jolla mekin pääsemme ajelemaan. verran saksaa, niin tulimme hyvin toimeen. Perheen isä Tomas oli hauska ja oli kiinnostunut hieman suomalaisesta kulttuurista. Perheen pikkuveli ei ollut puhelias, mutta oli muuten mukava. Minun isäntäni oli juuri täyttänyt 15 vuotta ja hänen nimensä on Alina. Perhe asui noin 20 minuutin päässä Dormagenin koulusta, jossa seurasimme oppitunteja. Asuinalue oli oikein viihtyisä ja kauniisti hoidettu. Kaikkialla oli niin vihreää ja automatkoilla sai nauttia kairkkaankeltaisista rypsipelloista. Perheen talo oli viihtyisä ja upea sisältä. Minulle oli osoitettu huone Alinan huoneen vieressä. Oma rauha nopeatempoisten päivien päätteeksi oli tärkeää. Perheessä tarjoiltiin tuttuja ruokia ja he laittoivat aina minulle kouluun eväät. Perheen naapuri omisti hienon, uudenkorimallin Mustang GT, jossa oli V8-moottori. Hän halusi viedä minut ja Alinan sillä ajelulle. Kuvasin videon siitä ajelusta ja otin myös valokuvia. Kävimme perheen kanssa jalkapallo-ottelussa, minigolfaamassa, eläintarhassa, Phantasialandissa ja muutamaan otteeseen syömässä. Minulla oli todella hauskaa ja Alinaa jäi ikävä. En katunut reissuunlähtöä ja mielelläni lähtisin uudelleen. Toivon näkeväni Alinaa muulloinkin, kuin koulujen järjestämillä matkoilla.

Nakkilan

LUKIO

OPPILASVAIHTO

Alisa Leinosen isäntäperhe Asuin ikäiseni tytön, Leona Naurothin luona. He asuivat alle kilometrin päässä koulusta, ja Leonan lisäksi perheeseen kuului isä, äiti ja kymmenenvuotias pikkuveli. Perheen isä haki minut juna-asemalta tullessamme Saksaan. Ensimmäiseksi he esittelivät minulle taloa. Talo oli todella kaunis ja sain majoittua Leonan isoveljen vanhassa huoneessa. Emme ehtineet viettää paljoakaan aikaa perheen kanssa kotona, koska kiersimme ympäri Dormagenia ja lähikaupunkeja niinäkin aikoina, jolloin koulun puolesta ei ollut ohjelmaa. Kuitenkin niinä iltoina ja päivinä kun olimme perheessä, sain nauttia hyvästä saksalaisesta ruoasta ja keskustella perheenjäsenten kanssa. Pikkuveljen kanssa pelasimme eri tietokonepelejä, vaikka yhteistä kieltä meillä ei juurikaan ollut. Sebastian ei osannut ikänsä takia puhua englantia kovinkaan paljoa.

Koulun opetuskeittiö.

Yhtenä päivänä kävimme perheen kanssa esimerkiksi Alankomaissa asti, ja muita yhdessä tekemiämme asioita olivat esimerkiksi vappumarkkinoille osallistuminen viikonloppuna sekä yhden Leonan ystävän juhlat. Kävimme myös muutaman muun Koulun kioskista voi ostaa erilaisia välipaloja. suomalaisen ja saksalaisen kanssa Aqua Land -vesipuistossa. Yhdessä kaikkien vaihto-oppilaiden kanssa olimme myös minigolfaamassa maanantaina, jolloin oli vapaapäivä koulusta. Toinen päivämme Saksassa oli mielestäni yksi parhaimmista, kun menimme suomalaisten kesken tapaamaan Dormagenin pormestaria. Tämän jälkeen kävimme lyhyen ajomatkan päässä katsomassa pikkukaupunkia, joka oli vuoren päällä. Siellä saimme opastetun kierroksen mielenkiintoisessa linnassa nimeltään Schloss Burg ja saimme viettää aikaa myös hollantilaisten ylläpitämässä vohveliravintolassa.

Ruokalassa. Opiskelijamme totesivat ruoan erinomaiseksi.

Drama-tunnilla. Bertha von Suttnerin koulu on liikuntapainotteinen.

Nakkilan

LUKIO

OPPILASVAIHTO

Tuomiokirkon opas kertoo pyhäinjäännöslippaasta, johon kerrotaan haudatun vastasyntynyttä Jeesusta kumartamaan saapuneet Kolme Kuningasta.

Pyhäinjäännöslippaan sisältö on pystytty ajoittamaan noin 2000 vuotta vanhaksi.

Kölnin tuomiokirkko vihittiin 873 ja sitä laajennettiin 900- ja 1000-luvuilla. Keisari Frederik I Barbarossa lahjoitti 1164 arkkipiispalle merkittäviä pyhäinjäännöksiä, Kolmen Kuninkaan jäännökset. Tuomiokirkosta tulikin merkittävä pyhiinvaelluspaikka. Uuden tuomiokirkon peruskivi muurattiin 1248, se edustaa goottilaista tyyliä ja on saanut vaikutteita Ranskasta. 1520 rakentaminen keskeytettiin ja kirkko meni huonoon kuntoon. 1700-luvun lopulla se oli tallina, varastona ja vankilana. Kirkko saatiin valmiiksi 1880 ja oli silloin maailman korkein rakennus, 157 metriä.

Vuosisatojavanhasta tuomiokirkosta irtoilee palasia, joita myydään hyvään hintaan koriste-esineiksi.

Seuraava aamupäivä oli koulua ja opetukseen tutustumista. Ruoan jälkeen menimme junalla Kölniin. Kohteena oli kuuluisa tuomiokirkko. Opas esitteli meille kirkkoa ja kertoi sen historiasta. Kirkko oli keskiajalla huonossa kunnossa. Toinen torni oli jäänyt keskeneräiseksi ja sen huipulla oli nostokurki. Se oli kaupungin symboli vuosisatojen ajan. Tuomiokirkkokierroksen päälle menimme katsomaan lukkoja, joita oli ripustettuna tuhansittain läheiseen rautatiesiltaan. Tuomiokirkko on päärautatieaseman vieressä. Nakkilan

LUKIO

Roope Kankeri ja Frans Perkkola ihmettelevät lukkoja.

OPPILASVAIHTO

Frans Perkkola kävi isäntäperheensä kanssa Neanderthalmuseossa, jossa kerrotaan ihmisen historiasta yleisestikin.

Perjantain jälkeen olikin vuorossa vapaata ohjelmaa perheiden mukana aina vapun yli eli 29.4.-1.5.. Jenna Parkkali Viikon mittainen Saksanreissu oli kieltämättä kouluvuoteni kohokohta. Tämän kyseisen viikon ajaksi leiriydyin Christina Kofer -nimisen tytön luokse. Hän on samanikäinen ja tulimme toimeen loistavasti - odotan jo innolla sitä, että hän ja muut vaihto-oppilaat tulevat vuorostaan luoksemme Suomeen. Christinan vanhemmat olivat myös erittäin vieraanvaraisia sekä mukavia, viihdyin mainiosti heidän luonaan ja sain nauttia hyvästä saksalaisesta kotiruoasta. Arvostin tietenkin suuresti myös Christinan kissan, Tigerin, tarjoamaa seuraa. Teimme matkan aikana niin monia asioita, etten millään voi kirjoittaa kaikesta romaanipituuden välttämiseksi. Heti ensimmäisenä iltana host-perheeni esitteli minulle kaunista Kölniä, kertoen siitä kaikkea kiinnostavaa. Kävimme myös pikaisesti eräässä tivolissa, vesivuoristoradassa kastumassa. Muita mieluisia vierailukohteita olivat mm. kiipeilypuisto, Christinan tanssitunnit sekä paikallinen elokuvateatteri. Matkan aikana pääsin vierailemaan myös Saksan rajojen ulkopuolella, Maastricht- nimisessä alankomaalaisessa kaupungissa. Se oli positiivinen yllätys.emmänkin. Ehdottomasti parasta koko reissussa oli kuitenkin se, että sain tutustua paremmin saksalaiseen kulttuuriin sekä tavata uusia, mahtavia ihmisiä. Matka oli selvästi hyväksi myös luokkamme yhteishengelle. Nakkilan

LUKIO

Saksassa on siirrytty atomivoimasta takaisin ruskohiileen.

Kiipeilypuisto.

OPPILASVAIHTO

Dormagen sijaitsee kohtuullisen matkan päässä Hollannista, Belgiasta ja jopa Ranskasta. Monet perheet käyvätkin isoissa ostoskeskuksissa. Jono Vansin myymälään Almeressa, Hollannissa.

Museo Insel Hombroich (ylh. vas. ja keskellä) on erikoinen kokoelma modernia taidetta, kansatiedettä ja vanhaa taidetta. Galleriarakennukset on sulautettu osaksi luontoa.

Vappusalko nousee Zonsin kaupungin juhlassa.

Nakkilan

Haribon tehtaanmyymälä.

LUKIO

OPPILASVAIHTO

Tiistaina 2.5. osallistuimme taas oppitunneille. Tapasimme tutun edellisestä vaihdosta, Ronjan (oik.).

Pienoismallissa on esitetty Zons miltä se näytti keskiajalla. Se ei ole muuttunut aivan hirveästi. Kaupungin ympärillä on edelleen muuri, talot eivät ole hajallaan kuten meillä. Rein pysyy nykyään uomassaan, kiitos modernin tulvasuojelun.

Opas kertoo Zonsia piinanneista tulvista. Rein tulvi joskus niin, että vedenkorkeus nousi useita metreja.

Zons Asukkaita on saman verran kuin Nakkilassa. Arkeologisissa kaivauksissa on löydetty asutusta 600luvulta. 1200-luvulla rakennettiin linna. 1372 Kölnin arkkipiispa siirsi tulliaseman Neussista Zonsiin. Tuolloin se alkoi kerätä veroa Reinillä liikkuvilta laivoilta. Se sai kaupunkioikeudet 1373. Pääelinkeino on ollut näihin päiviin asti maanviljelys. Läheinen

Jeremias Rauhaniemi Majoituin reissun ajan Alexa Jennertin luokse. Hänen perheensä oli hyvin vieraanvarainen, ja siihen siis kuului hänen lisäkseen hänen vanhempansa ja kaksi hänen vanhempaa veljeään. Toisen veljen huone oli varattu minulle, ja perheellä oli neljä kissaa. Tiistai 2.5 alkoi sillä, että kaikki menivät saksalaisten oppilaiden kanssa kouluun. Koulupäivä alkoi klo 8.00. Omakohtaisesti tämä tarkoitti tulemista matematiikan ja kuvaamataidon tunneille luokkatoverieni Inan, Wilman ja Kiian kanssa. Matematiikan tunnilla käytännössä vain seurasimme saksankielistä opetusta, mutta kuvaamataidon tunnilla opettaja antoi meille tehtävää. Hän jakoi meille monisteen, jossa oli kiinalaisia kirjaimia ja sitten yritimme jäljentääa niitä musteella ja kynän muotoisen, mutta terättömän tikun kanssa. Kuvaamataidon tunnin jälkeen menimme tutustumiskierrokselle Zonsiin ja takaisin perheisiin.

Nakkilan

LUKIO

OPISKELIJAVAIHTO

Düsseldorfin kaupunkikuvaa hallitsee villi, kokeileva Ruhrin aluetta pommitettiin niin rajusti sota-aikana, että lähes arkkitehtuuri. kaikki metsät paloivat. Tilalle tuotiin mm. Amerikasta nopeakasvuisia kuusia, jotka ovat nyt hakkuukypsiä.

Aamupäivä 3.5. oli koululla oppituntien seuraamista. Sen jälkeen lähdimme Düsseldorfiin tutustumaan kaupungin keskustaan ja televisiouutisten tekemiseen. Düsseldorf on satamakaupunki, joka näkyy vilkkaana liikenteenä. Laivat maksavat paljon satamankäytöstä, joka näkyy kaupungin budjetissa. Kaikkialla rakennetaan kiivaasti. Oli hienoa nähdä modernia arkkitehtuuria vanhan rinnalla. Uutisstudio oli todella mielenkiintoinen. Meille näytettiin, miten uutisia tehdään nykyaikaisimmalla kalustolla kalustolla mitä rahalla saa. Uutisstudiokäynnin jälkeen kävimme nopeasti kotona vaihtamassa vaatteet ja sen jälkeen palasimme koululle, jossa oli jäähyväisjuhla. Perheet olivat valmistaneet erilaisia herkkuja, jotka pantiin esille koulun ruokasaliin. Rehtori Rimpler ja opettajat pitivät WDR-televisioyhtiön rakennuksessa puheet. Sen jälkeen meille jaettiin osallistumistodistukset. Äideille pääsimme tutustumaan aitoon studioon, jaettiin kukkavihot kiitoksena kuluneesta vierailusta. Sen jälkeen josta oli tehty suora uutislähetys vai hetkeä aiemmin. Kättelemässä Markus palasimme koteihin pakkaamaan. Palmu ja Jimi Alakahri. Nakkilan

LUKIO

LUOKKAKUVAT

LUKIO 1, JUNIORIT Eturivi vas. Lotta Kivelä, Dora Pankotai, Alisa Leinonen, Kiia Reponen, Ina Laine, Jeremias Rauhaniemi, Sini Pärssinen, Jenna Parkkali. 2. rivi Hanna-Leena Korhonen, Markus Korhonen, Emilia Hirvikoski, Ossi Niemi, Jimi Alakahri, Markus Palmu, Tuomo Loula, Kaisa Sjögren, Wilma Heiskanen, Anne Laato. Takarivi Nuutti Karjalainen, Akseli Rantanen, Eetu Ellä, Aleksi Virtanen, Frans Perkkola, Kiia Ukkonen, Roope Kankeri, Pihla Yliverronen.

LUKIO 2, SENIORIT Eturivi vas. Josefiina Jokela, Noora Sinkko, Oona Isoviita, Jenna Ketola, Anniina Raitanen, Julianna Kiuru, Olivia Leinonen, Ina Kannisto. 2. rivi Annika Westergård, Susanna Suominen, Veeti Reponen, Eveliina Snäkin, Jenna Välimäki, Kristian Räihä, Linda-Ellen Rytkölä, Venla Viita, Inka Rannikko. Takarivi Eetu Koivula, Emma Lepistö, Heikki Falck, Nuutti Taipale, Sami Helo, Joonas Rieppola, Jami Mäkinen, Juuso Nieminen.

LUOKKAKUVAT

LUKIO 3, ABITURIENTIT Edessä Topias Vaittinen. Eturivi vas. Anssi Sikoniemi, Pietari Metsärinne, Perttu Viita, Jesse Vastamaa, Toivo Hakanen, Pyry Taipale, Tommi Saarinen. Takarivi Nina Lindroos, Netta Välimäki, Milla Orava, Emma Kartastenpää, Tiia Ukkonen, Noora Kyynäräinen, Jonna Rieppola, Silja Sallinen, Jenna Onnela, Jenna Aronpää.

Tutor-opiskelijat Tutoreina toimivat kuluneena lukuvuonna Olivia Leinonen (tutor-vastaava), Julianna Kiuru, Joonas Rieppola ja Susanna Suominen. Tutor-toiminnan pääasiallisena tehtävänä on ollut kertoa lukion aloittaneille koulun toiminnasta sekä ohjata opinto-ohjaajan avustuksella oikeanlaisen opiskelutekniikan kehittämiseen. Lisäksi tutorit ovat esitelleet lukio-opintoja sekä lukion toimintaa myös yhdeksäsluokkalaisille. Tutortoiminta on nykyisin sulautettu osaksi opiskelijakunnan toimintaa.

Opiskelijakunnan hallitus Lukuvuonna 2016-2017 opiskelijakunnan hallitukseen kuuluivat Joonas Rieppola, puheenjohtaja, Olivia Leinonen, varapuheenjohtaja, Eetu Ellä, sihteeri, Eetu Koivula, tilavastaava, Susanna Suominen, postivastaava, Frans Perkkola, rahastonhoitaja, Lotta Kivelä, ilmoitusvastaava, Julianna Kiuru, juoksevien asioiden hoitaja. Opiskelijakuntaan kuuluminen on maksutonta ja siihen kuuluvat kaikki lukion opiskelijat. Opiskelijakunnan hallitus valitaan vaaleilla. Opiskelijakunnan hallitus järjestää monipuolista ohjelmaa, kuten taksvärkin, juhlia ja retkiä, jäsenilleen kouluvuoden kuluessa. Opiskelijakunnan ohjaajana toimi lukuvuonna 2016-2017 Hanna-Leena Korhonen.

OPISKELIJAVAIHTO

Markus Palmu saa diplomin lisäksi kukkavihon annettavaksi saksalaisäidille.

Äitien tekemää ruokaa.

Viimein koitti kotiinlähtö. Teimme viimeiset pakkaamiset aamulla. Perheet veivät meidät rautatieasemalle, josta menimme junalla Frankfurtin lentokentälle. Siellä oli erittäin tiukka turvatarkastus. Kiirehdimme lennolle. Ukonilma keskeytti kaikki lennot ja jouduimme istumaan koneessa peräti kolme tuntia. Tuntui, että kukaan ei osannut kertoa mitä tapahtuu. Nakkilassa olimme vasta puolenyön aikoihin.

Jenna Parkkali ottaa yhteiskuvaa Christina Koferin kanssa Dusseldorfin asemalla.

Yhteys Düsseldorfin ja Frankfurtin välillä oli hoidettu junalla, jolla oli Lufthansan lentonnumero. Junan huippunopeus oli 330 kmh, joka oli sekin elämys.

Nakkilan

LUKIO

Kun ukonilma oli ohi, kaikki koneet ohjattiin kiitoradalle ja vuorollaan ilmaan.

OPISKELIJAVAIHTO

Zoie Lang 17-vuotias lukion päättöluokan opiskelija Zoie Lang tuli Lakelandista, Floridasta käymään Suomessa maaliskuun puolivälissä. Hänellä on kaukaisia sukulaisia Pudasjärvellä, jonne hän matkusti isoäitinsä kanssa. He ehtivät runsaan viikon aikana käydä myös Helsingissä, Turussa ja vieläpä mennä laivalla Tukholmaan ja sieltä junalla Nynäshamniin.

Floridalainen Zoie Lang tuli pikaviisiitille Suomeen maaliskuussa yhdessä isoäitinsä Patricia Sandersin kanssa. Tässä hän poseeraa yhdessä alligaattorikuivalihatankojen kanssa.

Ulriika Loula ja Kiia Ukkonen suhtautuvat lievän epäileväisesti Aatu Pihkoluoman tarjoilemaan alligaattorinlihaan.

Kaikissa amerikkalaisissa kouluissa on maalis-huhtikuussa viikon loma, spring break. Se vaihtelee hieman osavaltioittain ja koulupiireittäin, kuten meillä on porrastettu syys- tai hiihtoloma. Zoie Langin michiganilainen isoäiti Patricia Sanders on opettaja Kopion ystävä. Nykyään eläkkeellä oleva opettaja Sanders ja hänen miehensä tutustuivat Kopioon, kun tämä oli vaihto-opettajana Tecumsehissa, Michiganissa 1993-94. Patricia Sander on käynyt useita kertoja Suomessa ja Nakkilassa. Hänen isoisovanhempansa ovat lähtöisin Pudasjärveltä, joka oli perusteena käydä tälläkin kerralla myös Lapissa. He saapuivat Helsinkiin, jossa tapasivat opettaja Kopion ja hänen lukiolaisryhmänsä. Zoie Lang ja lukiolaisryhmä tutustuivat Helsingin nähtävyyksiin, Sibelius-monumenttiin, Temppeliaukion kirkkoon, Senaatintoriin, Tuomiokirkkoon ja Uspenskin katedraaliin. He kävivät myös katsomassa Yhdysvaltain suurlähetystöä sekä vierailivat Mannerheim-museossa, jossa heillä oli opastettu kierros englanniksi. Pihla Yliverronen osaa erinomaista englantia, joka tulee olemaan tarpeeseen seuraavana kouluvuonna, kun hän menee vaihtoon Sveitsiin. Pihla Yliverronen kysyi monista ryhmäläisiämme kiinnostavista asioista oppaalta. Tämä kiittelikin kierroksen päätteeksi, että kierros venyi yli tunnin mittaiseksi, koska opastettavat olivat niin innokkaita. Lukion ryhmä palasi Nakkilaan, mutta Lang ja Sanders jäivät Helsinkiin, koska heillä oli seuraavana päivänä lento Rovaniemelle. He kävivät katsomassa kaukaisia sukulaisiaan Rovaniemellä, Pudasjärvellä ja Oulussa, josta he palasivat OnniBusilla Poriin. Zoie Langilla oli vain päivä aikaa tutustua Nakkilan lukioon, illalla he jo matkustivatkin Turkuun, josta menivät lautalla Tukholmaan. Ensimmäinen kohde siellä oli Nynäshamn, jossa asuu Patricia Sandersin eritrealaisia tuttavia. He ehtivät myös käydä tukholmalaismuseoissa ennen paluutaan Floridaan. Sadersit ovat tyypillinen michiganilainen pariskunta. He asuvat kesät Clintonissa, Michiganissa, mutta talvet Lakelandissa, Floridassa. Heillä on kaksi tytärtä. Toinen asuu Michiganissa, toinen Floridassa. Nakkilan

LUKIO

OPISKELIJAVAIHTO

Nimi: Dóra Pankotai. Kotoisin Budapestista, Unkarista. Syntynyt 2000. How has it been in Finland this far? My exchange is going way better than I could ever imagine and I have to say that I had a pretty great image in my head about this year. I just love being here in Finland. Bad and good things about Finland? As I said I truly love Finland. Of Dora had a presentation for members of the Lions Club Nakkila in April. course I do miss some things such as cheap food and the city life sometimes. But there are definitely more thing I find good about Finland such as the nature and the landscape, sauna, how things work in the government and last but not least the food. Have you learned the language well? Hmm the language... Well I have to say that the Finnish language is quite hard but I am trying my best. I do understand quite many things but speaking is a bit hard. But I will do my best. Has it been easy to meet new people? Well since finns are the shyest people in this universe the beginning was actually really quite hard. But with time and effort I can say that I made many Finnish friends that I am hopefully keep in touch with in the future. Of course with the exchange students it was really easy since we are going through the same things. Has the culture been strange or surprising? I really like the Finnish culture. I like that the silences are not awkward here and that Finland is such a safe country. Of course there are a few things which were difficult to deal with in the begginng. Like finns are not really showing their love and their open-mindedness so that was the hardest I think especially in the beginning of my year. When you go back home, what do you think you will miss from Finland? I am kind of the person who thinks about the future quite much so I was thinking of this my leaving much lately. The truth is that I don't want to leave. I love this place so much and I got to know so many people and I know leaving is going to be one of the hardest things I have ever had to face with. I am gonna miss so many things and so many people. But since I live quite close it is easy for me to come back to visit but still it is not the same. Christmas party speech: Tervetula! Jos ette tunne minua, olen Dora olen unkarilainen vaihto-oppilas. Olen asunut Suomessa viisi kuukautta. Minulla on ollut ihanaa aika täällä Nakkilassa. Ja nyt, minulla on mahdollisuus viettää joulun aika täällä. Joulu on rakkauden ja yhdessäolon juhla, ja mina haluan jakaa sen teidan kanssanne mutta englanniksi. I want to thank my friends, my teachers, my host families and all people who filled these 5 months with fun and happiness. Even though Nakkila is the smallest village ever and I think we can all agree that a Starbucks would not be that bad. But I love living here. Kiitos ja Hyvää Joulua! Nakkilan

LUKIO

OPISKELIJAVAIHTO

Nimi: Suvi Pentikäinen. Syntynyt 1999. Kotoisin Suomesta. Millaista Tsekissä on ollut? Vaikka Tsekki on lähellä Suomea, täällä kulttuuri on tosi monella tapaa erilainen. Jo se, että Tsekillä on aivan erilainen historia, kuin Suomella, tekee tästä erilaista. Ja Tsekissä muutenkin historia näkyy nykyelämässä vahvemmin kuin Suomessa. Ainakin ihmisten asenteissa. Kanssani samassa kaupungissa on kaksi muutakin vaihto-oppilasta: Katya ja Aron. Aronin kanssa en tule oikein juttuun, mutta Katya on ehdottomasti paras ja läheisin kaverini, vaikka toki minulla on myös paikallisia kavereita. Selvennykseksi kerrottakoon, että Katya on asunut koko ikänsä Kaliforniassa, mutta hänen äitinsä on venäläinen. Katya ei Suvi, taustalla hänen kotikaupunkinsa Trebic. ole ikinä edes käynyt Venäjällä ja puhuu kotonaan Amerikassa suurimman osan ajasta englantia ja englanti on hänen äidinkielensä. No, siitä huolimatta täällä on ollut tilanteita, joissa Katyalle on oltu ilkeitä tai häntä on kohdeltu huonosti hänen alkuperästään johtuen. Kaverit ja samanikäiset ihmiset eivät ole huonosti asennoituneita, mutta opettajat ja vanhemmat ihmiset ovat. Minultakin ovat jotkut kysyneet, miten sinun ja Katyan ystävyys oikein toimii, kun sinä olet suomalainen ja hän on venäläinen. Hyviä ja huonoja puolia Tsekissä? Hyviä puolia: Tsekissä on halvempaa, kotona kotitöitä on naurettavan vähän, koska täällä äidit tekevät kaiken. (Täkäläinen äitini vaivaantuu, jos yritän auttaa häntä jossain. Nuoremmilla ihmisillä on ehkä yleisesti paremmat käytöstavat kuin Suomessa, ei ole niin kylmä kuin Suomessa, vaikka kyllä täälläkin ihan kunnollinen talvi on. Tsekkiläiset ovat ekologisempia kun suomalaiset, yleisesti tsekkiläiset tykkäävät huumorista, tsekkiläisillä ei myöskään tavallaan ole tiettyä mielikuvaa siitä, miten elämä täytyisi elää. Suomessa perhe, omakotitalo, koira jne. Jos joku sanoo olevansa vaikka strippari tms., siihen ei suhtauduta kovin jyrkästi. Tsekkiläisten mielestä jokainen tavallaan tekee omat päätöksensä eikä esimerkiksi omia lapsia yritetä ajaa mihinkään tiettyyn muottiin. Muutenkin oikeastaan asioihin suhtautuminen on täällä kevyempää kun Suomessa. Huonoja puolia: Tsekkiläisten tapa pukeutua on äärettömän tylsä ja mitään kovin erikoisia hiustyylejä ei näe. Jopa minä saan joskus outoja katseita pukeutumisesta, puhumattakaan Katyasta, sillä lähellä San Franciscoa missä Katya asuu, on tunnetusti hyvin vapaa meininki pukeutumisen ja tyylin suhteen. Eilen Katya yritti huvin vuoksi kokeilla pukeutua ihan "normaaleihin" vaatteisiin ja Katyan luokkakaveri sanoi, että tämä näyttää ihan mummolta. Muita huonoja puolia: Tsekkiläiset eivät suunnittele tai jos suunnittelevat, niin eivät koskaan ainakaan ajattele asioita loppuun asti. Ottaa muuten välillä kaaliin. Tsekkiläisiltä on välillä vaikea saada yksinkertaiseen kysymykseen kunnon vastausta. Sitten tsekkiläiset välillä tekevät ongelmia asioista, joissa ei ole ongelmaa. Kuten eräs vaihtokaverini Buffalosta sanoi: "Czech people make issues out of nothing."

Nakkilan

LUKIO

OPISKELIJAVAIHTO

Tsekkiläinen ruoka ei ole mitään maailman parasta, mutta ei minulla sen kanssa ongelmiakaan ole ollut, voisi olla huonompaakin. Katyan perhe tosin soitti Katyan äidille Calille, että mitä me teemme tuon kanssa, kun hän ei syö tarpeeksi. Johtunee siitä, että Katya tykkää tsekkiläisestä ruuasta vielä vähemmän kuin minä. Oletko oppinut kieltä hyvin? Koulussa tunneilla ymmärrän hyvin vähän, täällä koulupäivät on pidempiä, kuin Suomessa ja väsyn helposti koulussa, mutta koulun ulkopuolista elämää jos ajatellaan, niin oman isäntäperheen kanssa puhun vain tsekkiä. Minun vanhempani puhuvat tosi vähän englantia. Useimmiten, jos en ymmärrä jotain sanaa lauseen keskeltä, niin he kääntävät sen saksaksi. Ymmärrän tsekkiä hyvin vapaa-ajalla ja kotona. Tajuan mitä on meneillään, kun ihmiset keskustelevat. Itse puhun suhteellisen yksinkertaisesti, mutta asioiden selittäminen onnistuu. Jos on ongelmia, niin käytän kääntäjää apuna. Jos en osaa sanoa jotain sanaa tsekiksi, sanon sen venäjäksi ja ihmiset ymmärtävät. Olen myös kuullut monilta puhuvani tsekkiä venäläisaksentilla. Koulukavereiden kanssa puhutaan englantia ja tsekkiä, nuorten ihmisten puhetta on joskus vaikeampi ymmärtää. Onko uusiin ihmisiin ollut helppo tutustua? Ihmisiin tutustuminen on täällä helpompaa kuin Suomessa, täällä ei olla niin ujoja. Tsekkiläiset tykkäävät vaihtareista. Ja etenkin nyt viime kuukausina se on tullut vieläkin helpommaksi, kun puhun paikallista kieltä eli nekin, jotka eivät halua tai osaa puhua englantia, voivat puhua minulle. Jos keskusteluaihe menee liian hankalaksi, niin sitten usein pyydän käännösapua joltain. Mutta ihmissuhteita täytyy pitää yllä itse. Onko kulttuurissa ollut jotain outoa/yllättävää? Yllättävää on ollut se, että hirveän monet tsekkiläiset luulevat, että suomenkieli ja unkarinkieli ovat melkein sama kieli, ja että unkarilaiset ja suomalaiset ymmärtävät toisiaan. No, olen hyvin monelle ihmiselle selittänyt että ei, asia ei ole niin, sama kieliryhmä on kyllä kyseessä, mutta mitään tolkkua ei kummastakaan kielestä saa, jos ei sitä ole opiskellut. Olen kertonut että viro ja suomi ovat lähellä toisiaan ja periaatteessa virolaiset ja suomalaiset voivat puhua toisilleen omalla äidinkielellään. Ikävämpi yllätys on ollut se, että koulusysteemi ei ole mielestäni kovin toimiva tai ainakin se on hyvin erilainen kuin Suomessa. Tsekkiläisillä, ainakin tässä koulussa, on tosi korkean tason matematiikkaa, kemiaa ja fysiikkaa, paljon vaikeampia asioita, kuin mitä koko Suomen lukioaikana on. Ja otetaan huomioon, että luokkalaiseni ovat vuoden nuorempia kuin minä. Luokkalaisillani on lähes päivittäin vähintään yksi tai kaksi koetta tai testiä. Yhtenä päivänä oli neljä. Täällä opettajat ovat paljon isommassa arvossa kun Suomessa. Opettajat käyttäytyvät täällä enemmän tai vähemmän kuin presidentit tms.. Niille ei poikkipuolista sanaa sanota ja puhutellaan eri tavalla kuin Suomessa. Opettajilla on lyhyt pinna ja ne ärsyyntyvät melko helposti, jos joku oppilas ei osaa jotain asiaa tai kysyy apua. Tsekkiläiset opettajat eivät ole motivoituneita auttamaan oppilaita, joka luultavasti johtuu melko alhaisista palkoista. Täällä on tavallaan oppilaan oma ongelma, jos ei osaa jotain. Matemaattisissa aineissa opettajat katsovat listasta nimen ja käskevät satunnaisesti jonkun tulla laskemaan laskun taululle. Useimmiten laskut sujuvat oppilailta ilman ongelmia, mutta jos on ongelmia, niin muut oppilaat saavat huudella neuvoja. Muissa aineissa taas opettajat käskevät jokaisen omalla vuorollaan puhumaan noin viiden minuutin ajaksi jostain. Siitä ilmoitetaan yleensä etukäteen niin, että opettaja kertoo kenen vuoro seuraavalla tunnilla on mennä luokan eteen. Minun ei onneksi ole sitä tarvinnut tehdä. Jotkut opettajat saattavat olla tosi ilkeitäkin oppilaille, jos he eivät osaa. Minulle he vain hymyilevät nätisti ja luulevat, etten ymmärrä tsekkiä. Opettajat ovat muutenkin olleet minua kohtaan kivoja. Katyalla homma ei ole mennyt ihan niin onnekkaasti ja jotkut opettajat ovat huonosti asennoituneita häntä kohtaan. Tsekissä myös todella monet nuoret seurustelevat. Reilusti useammat kuin Suomessa.

Nakkilan

LUKIO

OPISKELIJAVAIHTO

Mitä jäät kaipaamaan vaihtovuodesta, kun palaat kotiin? Hintoja. Tietysti kavereita (paikallisia ja muita vaihtareita), sitä että on niin paljon promeja, sitä et ei tarvitse käydä koulua tosissaan, sitä että asun niin lähellä kaikkia kauppoja, eikä tarvitse matkustaa toiseen kaupunkiin jos tarvitsee uusia vaatteita tai haluaa käydä kahvilassa. Ja elämä ilman Katyaa tulee olemaan hyvin outoa ainakin aluksi, sillä olen tottunut olemaan ja menemään sen kanssa niin paljon. Rotary International 1,2 milj. jäseninen kansainvälinen, aatteellinen järjestö, joka perustettiin 1905 Chicagossa. Suomessa toiminta alkoi 1926. Se toimii yli 200 maassa ja itsehallihtoalueella. Klubin tavoit-teena on pyrkimys hyviin asioihin ja ympäröivän yhteiskunnan myönteiseen kehittämiseen. Klubi järjestää n. 8 000 nuorelle vuoden, kesän (2 kk) tai leirivaihtoja (1 kk) vuosittain. Suvi ja Katya.

Tsekin tasavalta Tunnetaan myös nimeltään Tsekki tai Tsekinmaa. Tsekki on sisämaavaltio, jonka naapureita ovat Saksa, Itävalta, Slovakia ja Puola. Asukkaita on runsas 10 miljoonaa. Pääkaupunki on Praha. Rahayksikkö on koruna, 1€=27CZK. Kieli on tsekki. Nykyinen Tsekki koostuu kolmesta historiallisesta alueesta Böömistä, Määristä ja Sleesian länsiosista. Ensimmäiset asukkaat olivat boiiniminen kelttiheimo 500 eKr., josta Böömi (Bohemia) on saanut nimensä. Kelttejä seurasivat germaanit ja sitten 400 jKr. slaavit. Kolmikymmenvuotinen sota käynnistyi Böömin aateliston ja Habsburgien keisarien välisestä kamppailusta 1618. Vuoden 1848 jälkeen Tsekki ja Slovakia alkoivat erkaantua toisistaan. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen perustettiin Tsekkoslovakia. Saksalaiset jakoivat maat taas toisessa maailmansodassa. Sodan jälkeen tuli uudelleen Tsekkoslovakia. Se kuului Neuvostoliiton vaikutuspiiriin 1989 asti. Tsekki ja Slovakia erkaantuivat taas toisistaan. Kuuluisia tsekkejä ovat mm. uskonpuhdistaja Jan Hus (1370-1415), joka poltettiin roviolla Konstanzin kirkolliskokouksen yhteydessä, art nouveau kuvataiteilija Alfons Mucha (18601939) ja runoilija Franz Kafka (1883-1924). Konferenssissa Frantiskovy Laznessa, joka sijaitsee lähellä Saksan rajaa. Katya ja Suvi pitivät esitelmän tsekiksi, aiheena olivat suomenkielen hauskat lauseet ja sanat. Nakkilan

LUKIO

OPISKELIJAKUNTA

Opiskelijakunta Elokuun lopussa 2016 uusi opiskelijakunnan hallitus aloitti toimintansa. Perinteen mukaan ensimmäinen tehtävä oli hoitaa vanhan hallituksen kahvitus ja päättää, mihin taksvärkkipäivästä saadut rahat lahjoitettaisiin. Rahat lahjoitettiin puoliksi WWF:lle “viileiden lajien” puolustamiseen ja toinen puoli annettiin Unicefin päivätyökeräykseen. Pian hallitus myös päätti perustaa oman Instagram-tilin, jota käytetään opiskelijoiden tiedottamiseen, tili löytyy nimellä nakkilanlukionopkh. Hallitus järjesti syyslukukaudella pienimuotoisen teemapäivän, jonka ideana oli kertoa nykyinen parisuhdetilanteensa vaatteiden väreillä. Joulukuussa hallitus piilotti joka päivä suklaayllätyksiä ja antoi vinkit niiden löytämiseen Instagramissa. Ennen joulua alettiin kutoa hyväntekeväisyyspeittoa: opiskelijat ja opettajat kutoivat 10 cm x 10 cm tilkkuja, jotka Nakkilan työpajan väki liitti kauniisti yhteen. Peitto luovutettiin palvelutalo Keinustooliin toukokuun lopulla. Tanssiaispäivänä 5.12. hallitus kävi laskemassa seppeleen sankarihaudalle sekä järjesti leikkimielisiä väittelyitä opiskelijoille. Syyslukukausi päättyi perinteisesti joulujuhlaan, jonka järjestämisessä hallituksella oli suuri rooli. Joulujuhlassa kisailtiin Angry Birds -pehmolelun voitosta, kisan voitti juniorit. Joululomalla hallitusta kohtasi ilouutinen, sillä koulumme voitti WWF:ltä pehmokarhun kiitokseksi osallistumisesta taksvärkkiin. Kevään koittaessa hallitus järjesti pääsiäisenä erilaista ala-asteteemaista ohjelmaa: kirkonrottaa, norsupalloa ja hyppynarulla hyppelyä. Hallitus osti myös MokkaMekkaan uudet biljardimailat vanhojen ja rikkinäisten tilalle. Vappuna ei ollut järjestettyä ohjelmaa, mutta MokkaMekasta lukiolaiset löysivät herkkuja ja simaa. Kuluneen lukuvuoden aikana oppilaskunta on saanut rahaa Seppälän koulukuvilta sekä kerännyt sitä myös Invalidiliiton pinssikeräyksen kautta. Oppilaskunnan hallituksen jäsenet kävivät muun muassa Onnipekassa keräämässä rahaa Invalidiliitolle ja lahjoituksista saimme pitää 40%. Rahaa on käytetty teemapäivien järjestämiseen sekä ostettu MokkaMekkaan kahvia ja uusia biljardimailoja. Joonas Rieppola pj. Olivia Leinonen vpj.

Nakkilan

LUKIO

OPISKELIJAKUNTA

Lukion ja yhteiskoulun oppilaskunnnat laskivat seppeleen Sankarihaudalle 5.12..

Itsenäistä Suomea juhlittiin tanssiaisten merkeissä juhlasalissa 5.12..

Joulujuhla Joulujuhlaa vietettiin jälleen kerran iltamyöhällä niin, että se jatkui seuraavan vuorokauddn puolelle. Monipuolinen ohjelma sisälsi mm. opettajien esityksen, joka herätti ansaittua hilpeyttä. Juhlassa paljastettiin myös, että Nakkilan lukio oli huomioitu pitkäaikaisena Suomen Luonnonsuojeluliiton lahjoittajana kunniapalkinnolla, WWF:n pehmohylkeellä.

Julianna Kiurun ja Olivia Leinosen lauluesitys oli erittäin kaunis.

Nakkilan

LUKIO

OPISKELIJAKUNTA

Julianna Kiuru ja Susanna Suominen riemuitsevat saatuaan äänentoiston toimimaan haluamallaan tavalla.

Potkijaiset Perinteisiä potkijaisia vietettiin Puttosessa 50luvun Rock& Roll -hengessä. Abit “joutuivat” tekemään kaikenlaista kivaa, kuten limboamaan ja laulamaan ylistystä vanhoille. Jatkot olivat tällä kerralla Tunnista oikea Cola oli yksi lukuisista Dora Pankotai saapui potkijaisiin yhdessä tehtävistä abeille. Harjavallassa, Satalinnan nk. Topias Vaittisen kanssa. Vaittiset olivat Doran Proffan talossa. ensimmäinen isäntäperhe Nakkilassa.

Vanhat yhteiskuvassa.

Nakkilan

LUKIO

OPISKELIJAKUNTA

Opettaja Joonas Hohkuri innostui abiturienttien antamasta tanssitehtävästä.

Juhlasalin takaseinä toimi valkokankaana, kun Pietari Taipaleen esittämä “Donald Trump” esiintyi.

Penkinpainajaiset Penkinpainajaisten teemana oli Disney-tuotanto. Koristeita valmistettiin joululomalla kuvataideluokassa ja koulun käytävillä. Koristeet olivat niin taidokkaasti tehtyjä, että ne päätyivät pääsääntöisesti uusiokäyttöön penkinpainajaisten jälkeen. Abiturientit olivat pukeutuneet Disney-hahmoiksi ja koristelleet koulun myös samalla aiheella. Opettajista tehtiin pilaa vanhaan malliin. Hanna-Kaisa Korhonen on palannut äitiyslomalta, joka huomioitiin Tällä kerralla etsittiin penkinpainajaisissa. Opettaja Korhosena Noora Kyynäräinen. opettaja Kopiota, joka olikin ulkomailla. Illalla abiturientit suunnistivat risteilylle.

Mystisesti kadonneen opettaja Kopion olinpaikaksi paljastui lomaranta etelässä. Nakkilan

LUKIO

OPISKELIJAKUNTA

Julianna Kiuru ja Heikki Falck johtivat vanhat juhlasaliin.

Vanhojen päivä Hiihtoloman alusviikko huipentui vanhojen päivään. Lukion II vuosikurssin opiskelijat olivat harjoitelleet perinteisten tanssien lisäksi uusia, nykyaikaisia kappaleita. jotka oli sovitettu toimimaan iltapukujen kanssa. Aamu alkoi vanhojen saapumisella kouluun kunniakujaan pitkin. Ensimmäisenä saivat nähdä tanssiesitykset koulun omat oppilaat, sen jälkeen päiväkotilaiset ja vielä vanhainkodin asukkaat. Illalla olivat vuorossa omat perheenjäsenet.

Dora Pankotai tanssi yhdessä Jami Mäkisen kanssa. Illalla pääsivät myös vanhemmat ja muut perheenjäsenet tanssimaan vanhojen kanssa (oik.). Nakkilan

LUKIO

OPISKELIJAKUNTA

Yhteiskoulun kaksivuotinen Erasmus-projekti päättyi kokoukseen Nakkilassa toukokuun puolivälissä. Osallistujia oli Suomen lisäksi Romaniasta, Espanjasta, Italiasta, Ranskasta, Espanjasta ja Ruotsista. Eräs ruotsalaisten ryhmään kuulunut oli Niclas Hekkala. Hänen isänsä on syntyperäinen porilainen, joten Niclaskin osasi sujuvaa suomea. Ällistys oli suuri, kun se paljastui opiskelijoille. Niclas oli koko viikon kääntänyt tovereilleen, mitä suomalaiset puhuivat. Eräs lukiolainen tosin sanoi epäilyksensä heränneen, kun Niclas söi lounalla puuroa, joka ei näyttänyt muille ulkomaalaisille maistuvan. Eetu Koivula, Oona Isoviita, Heikki Falck, Dora Pankotai, Noora Sinkko, Josefiina Jokela, Olivia Leinonen, Julianna Kiuru, Susanna Suominen ja Annika Westergård keskustelivat Niclas Hekkalan kanssa. Heitä kiinnosti kuulla opiskelusta tukholmalaisessa lukiossa ja yleensä elämisestä länsinaapurissa.

Vuoden 1999 abiturientit kokoontuivat lukiolla tammikuun puolivälissä. AnttiJussi Kivelä, kuvassa oikealla, oli tapahtuman puuhamiehenä. Hän ja muutama muu aktiivi olivat onnistuneet saamaan paikalle lähes kaikki luokkatoverinsa sekä monta sen ajan opettajaa, joista iso osa on jo eläkkeellä. Entinen uskonnon ja psykologian opettaja Marketta Mäkinen sovitti päähänsä vanhaa ylioppilaslakkiaan, joka löytyi koulun kokoelmista.

Nakkilan

LUKIO

YLIOPPILAAT

Ylioppilaat Kevät 2017 Aronpää Jenna, Hakanen Toivo, Kartastenpää Emma, Kyynäräinen Noora, Metsärinne Pietari, Onnela Jenna, Orava Milla, Rieppola Jonna, Sallinen Silja, Sikoniemi Anssi, Taipale Pyry, Ukkonen Tiia, Vaittinen Topias, Vastamaa Jesse, Viita Perttu, Välimäki Netta

Stipendit Stipendit ovat nähtävänä koulun osoitteessa http://www.nakkila.fi/koulut/lukio/ Ilmoitusasiat Ilmoitettavat asiat ovat nähtävänä koulun osoitteessa http://www.nakkila.fi/koulut/lukio/

Nakkilan

LUKIO

Lukiolaiset Helsingin Tuomiokirkon rappusilla yhdessĂ¤ floridalaisen Zoie Langin kanssa (oik.) 18.3..

Lukion kuvataiteen kurssi teki 11.3. matkan Paimion Parantolaan, joka on Alvar Aallon suunnittelema.

Lukiolaiset tutustuivat kuningatar Kaarina Maununtyttären hautakappeliin Turun Tuomiokirkossa maaliskuussa. Kuningas Eerik XIV:n puoliso, Kaarina Maununtytär, oli kuningattarena 87 päivää vuonna 1568.

Suntio korjaa Wilma Heiskasen kaulaliinaa Kalevan kirkon kellotornissa lukiolaisten käydessä Tampereella.