Vuosikertomus 2017-2018 by Jari Koski

Vuosikertomus

NAKKILAN LUKIO 2017-2018

Rooma - Nakkila -vaihto Saksalaisten vastavierailu

Lukion joulujuhla sai lisää arvokkuutta, kun se oli samalla Tommi Saarisen ylioppilasjuhla.

Lukuvuoden 2016-2017 vaihto-opiskelija Dora Pankotai tuli potkijaisiin ja penkinpainajaisiin tapaamaan entisiä luokkatovereitaan. Kuvassa vasemmalta Julianna Kiuru, Olivia Leinonen, Dora Pankotai, Josefiina Jokela ja Susanna Suominen. Kansi: Patikointi Joutsijärvellä ja sen koskematon luonto hurmasivat Rooman miljoonakaupungin sykkeeseen tottuneet; Casimiro ja Giacomo rentoutuvat.

REHTORIN MIETTEITÄ

Rehtorin mietteitä kuluneesta lukuvuodesta On taas se aika vuodesta, kun on kouluvuosi vierähtänyt ja pitää alkaa arvioida kulunutta lukuvuotta. Onko se ollut onnistunut, olisiko jotain voitu tehdä paremmin, olisiko jotain pitänyt muuttaa. Suomalaiseen opetuskulttuuriin kuuluu, että opetussuunnitelmaa muutetaan noin kymmenen vuoden välein. Joskus muutokset ovat radikaaleja. Uudessa opetussuunnitelmassa painotetaan oppiaineita yhdistävää opetusta. Suomen koulujärjestelmä on edelleen arvostettu maailmalla, vaikka ihan kärkeä eivät kansainväliset vertailut meille enää suo. Suomalaista opetussuunnitelmaa katsotaan kuitenkin edelleen ylöspäin. Siitä on hyvänä esimerkkinä roomalaisen I.T.I.S. Galileo Galilei -lukion ja Nakkilan lukion yhteistyö, joka käynnistyi kuluneena kouluvuotena. Erasmus-hankkeen ja sitä edeltäneen Comeniuksen ansiosta meille oli muodostunut yhteys kyseiseen kouluun, jonka rehtori haluaa tehdä siitä Italian parhaan koulun - suomalaisin opein. Erasmus-hankkeen viimeinen kokoontuminen oli vuosi sitten. Lehtorit Anne Laato ja Merja Siikilä ottivat Erasmus-hankkeen myötä tulleen koulujen välisen yhteistyöhaasteen vastaan ja vierailivat lukion ensimmäisen luokan opiskelijoiden sekä Kokemäen lukion lehtori Mervi Maaralan kanssa Roomassa tämän vuoden helmikuussa. Vastavierailulle italialaiset tulivat huhtikuussa. Opettajamme luennoivat Roomassa koulujärjestelmästämme useammasta koulusta saapuneelle kuulijakunnalle. Täällä heille esiteltiin suomalaisen opetuskulttuurin lisäksi myös muuta kulttuuria, kuten jääkiekkoa, avantouintia ja Turun Linnaa. Muutoksia suomalaisissa opetussuunnitelmissa seurataan suurennuslasin kanssa maailmalla. Tämä tuli ilmi, kun lehtori Juha Kopio isännöi kahden espanjalaisen opettajan työnseurantaa huhtikuun alussa. Opettaja Kopio onnistui saamaan vierailun Opetushallitukseen erityisopettajille Jesus Mollalle ja Roman Gutierrezille. Opetusneuvos Nina Rekola ja kansainvälisten asioiden johtaja Samu Seitsalo ottivat vieraat vastaan ja kertoivat koulujärjestelmästä. Vieraat kysyivät oppiaineita yhdistävistä opinnoista. Nina Rekola sanoi, että se on monissa maissa aiheuttanut suorastaan kohua. Esimerkiksi eräässä seminaarissa unkarilainen opettaja kommentoi, että Suomessa ei ole enää oppiaineita ollenkaan, vaan kaikki on yhdistetty yhdeksi samaksi kokonaisuudeksi. Näin ei siis todellakaan ole jonka opetusneuvos Rekola vahvisti lehtori Kopiolta. Miksi opetussuunnitelmaa on muutettava kymmenen vuoden välein? Pääkysymys on, miten opetus kohtaa työelämän haasteet. Jos lukion jälkeen menee opiskelemaan yliopistoon, on työelämän käytössä viiden, kuuden vuoden kuluttua. Ammattikorkeakoulun kautta neljän, viiden vuoden kuluttua. Autonvalmistuksessa suunnittelu aloitetaan noin seitsemän vuotta ennen kuin uusi automalli rullaa kokoonpanolinjalta markkinoille. Insinöörin pitää siis tietää, mitkä ovat ihmisten toiveet ja unelmat useiden vuosien kuluttua. Samoin pitää tietää esimerkiksi tulevaisuuden päästötavoitteet. Ford ilmoitti noin kuukausi sitten, että se puolittaa kyseisen suunnittelukaavan. Myös opetussuunnitelmaa uudistettaessa pitää tietää, millainen koulutus vastaa yhteiskunnan tarpeita tulevaisuudessa. Suomi ei ole autonvalmistuksen suurvalta. Siitä huolimatta Uudenkaupungin autotehdas on kovassa nousukiidossa, työntekijöitä palkataan koko ajan lisää. Uudenkaupungin autotehtaan, tällä kertaa Mercedesit, ovat hyvässä maineessa maailmalla. Uudenkaupungin autotehtaan salainen ase on muita parempi laatu. Se on ainoa keino, millä syrjäinen, pieni tehdas pystyy kilpailemaan jättiläistehtaita vastaan. Koulutuksen laatu mahdollistaa suomalaisten kyvyn kilpailla globaaleilla markkinoilla. Kuluneen viikon aikana on perinteiseen tapaan ollut tarjolla lukioiden vertailuja. Valtakunnan päälehti Helsingin Sanomat totesi uutisessaan, että lukiovertailu ei kohtele lukioita tasapuolisesti.

Nakkilan

LUKIO

REHTORIN MIETTEITÄ

Superlukiot, jotka pääsevät valitsemaan peruskoulun päättöluokan kympin oppilaat, tekevät heistä ällän ylioppilaita. Todelliset supersankarit ovat pienten maaseutulukioiden opettajat, jotka ovat tekemisissä tavallisten tai jopa keskiarvon alle sijoittuneen koulumenestyksen opiskelijoiden kanssa ja tekevät heistä ylioppilaita. Jari Koski rehtori

Vuosikertomus 2017-2018 Tätä vuosikertomusta ovat olleet tekemässä Alisa Leinonen, Suvi Pentikäinen, Mari Viitaniemi, Nea Airaksinen, Tiia Mitikka, Juulia Suonpää, Ida Jokela, Teemu Ojaniitty. Opettaja Juha Kopio. Nakkilan lukio, Porintie 13, 29250 Nakkila.

Nakkilan

LUKIO

YLIOPPILAAN PUHE

Arvoisat kutsuvieraat, opettajat, rehtori, hyvä juhlayleisö ja erityisesti tulevat ylioppilaat Albert Einsteinin suhteellisuusteoria sisältää käsityksen ajan suhteellisuudesta. Vaikka Einstein käsittelee teoriassaan hieman monimutkaisempia asioita, voidaan ajatusta ajan suhteellisuudesta hieman soveltaa tavallisille sukankuluttajille sopivammaksi. Kuuluu sanonta: “Odottavan aika on pitkä”. Se, onko jokin aika pitkä vai lyhyt, riippuu siitä, keneltä kysyy. Omasta mielestäni ylioppilaslakin saavuttaminen vaikutti joskus pitkältä ajalta. Nyt tunne on erilainen. Kolme vuotta kuulostaa tulevaisuuteen katsoen melko pitkältä ajalta. Nyt menneeseen katsoessa, se tosiaan vaikuttaa aika lyhyeltä, lähes silmänräpäytykseltä. Siitä huolimatta kolmeen vuoteen mahtuu paljon. Siihen mahtuu opittuja ja oppimattomia asioita, naurua ja iloa, surua ja epätoivoa sekä ahkeraa opiskelua ja hieman jopa railakasta vapaa-ajanviettoa. Vaikka tähän päivään liittyy haikeutta, sillä se merkitsee jonkin päättymistä, on koko matka kuitenkin kuljettu tämän päivän ja tuon lakin kiilto silmissä. Lukio on myös paljon muutakin kuin vain rankkaa opiskelua, koeviikkoihin valmistautumista ja ylioppilaskirjoituksiin pänttäämistä. Kulunut kolme vuotta on ollut erityisesti ystävien kanssa vietettyä aikaa, yhteisiä ruokailuja, välitunteja viihtyisässä mokkiksessa - lukemattomia korttipelejä unohtamatta. Matkaan on kuulunut vänkäyksiä vastakkaisista mielipiteistä, keskusteluja eri aiheista kaikkialta maan ja taivaan väliltä sekä huonoja, ajoittain jopa erittäin huonoja vitsejä, ja tilanteita, joita on kuitenkin naurettu porukalla vedet silmissä. Juhlan humussa ei pidä kuitenkaan unohtaa kiittää rakkaita opettajiamme, jotka ovat ahkeralla työllä saaneet taottua ylioppilastutkintoa varten tarvittavan tiedon ja ymmärryksen päähämme, vaikka se onkin välillä tarvinnut vääntää rautalangasta. Pelkällä tiedolla vailla sen ymmärrystä ei tee mitään. Te olette kuitenkin jakaneet meille sekä tiedon että opettaneet ymmärtämään sitä. Rehtorimme Jari Koski on pitänyt pakettia kasassa, huolehtinut tiedottamisesta ja ratkonut pitkäjänteisesti erinäisiä teknisiä ongelmia, viimeisimpänä yo-arvosanojen siirtoon liittyen. Kiitos kuuluu myös koulumme muulle henkilökunnalle, sillä pitkiä koulupäiviä olisi vaikea jaksaa loppuun asti ilman kunnon lautasellista ruokaa. Eikä oppiminen olisi varmastikaan kovin mielekästä, jos luokat olisivat kauhean epäsiistejä. Tukijoukot kotona ja muualla lähipiirissä ovat auttaneet meitä jaksamaan, huolehtineet meistä ja ehkä jopa joskus opastaneet tai antaneet vinkkejä läksyissä ja muissa koulutehtävissä. Kiitos tästä kuuluu heille. Vanhemmillamme aika on kulunut varmaankin vielä nopeammin kuin meillä, sillä ehkä he muistavat vielä, kuinka suoristivat ennen elämämme ensimmäisen koulupäivän alkua vaatteitamme ja toivottivat hyvää koulupäivää. Saattoihan se olla jopa viimeksi tänään, kun he vielä suoristivat taaperonsa solmiota tai korjasivat kampaustamme ja muistuttivat vielä seisomaan hyvässä ryhdissä. Suurin kiitos kuuluu kuitenkin kaikille ylioppilaille, sillä teidän ansiostanne kulunut kolme vuotta on ainakin omasta mielestäni ollut juuri niin mahtavaa kuin sen kuuluukin olla. Lukio on kerran elämässä -kokemus. Sen päättyminen merkitsee samalla uuden alkua. Ammattihaaveet muuttuvat tavoitteiksi ja opiskeltavaa on vielä paljon edessä koko elämän ajan. Osa ylioppilaista varmaankin jo odottelee tuloksia syksyn opiskelupaikoista, osalla pääsykokeita on vielä edessä ja osa käy välissä pukeutumassa armeijan vihreisiin. Vaikka tulevaisuus vaikuttaisi pelottavalta ja sumealta, toivon, että jokaisen kohdalla se näyttää valoisalta. Toivon todella, että myös jokaisella teistä ylioppilaista on ollut mukavat kolme vuotta ja että tekin olette ylpeitä kuluneesta ajanjaksosta elämässänne. Vaikka moni lähtee seuraavaksi eri suuntiin, on

Nakkilan

LUKIO

YLIOPPILAAN PUHE

nykypäivänä yhteydenpito erilaisten älylaitteiden ja internetin ansiosta todella helppoa. Toivottavasti tekin lopetatte lukion kaikesta huolimatta toiveikkaina - tulevaisuus odottaa. Joonas Riepola

Kirjoituskilpailu Itsenäisyyden aika, Itsenäisyyden 100. juhlavuosi Eläimellinen itsepäisyys Sata vuotta on ihmisen mittakaavassa pitkä, mutta maailman mittakaavassa lyhyt aika. Nyt kun ollaan oltu sata pitkää, tai lyhyttä, vuotta itsepäisiä, olisi aika valita maallemme uusi kansalliseläin. Karhu, laulujoutsen, suomenhevonen, seitsenpistepirkko, ahven, paatsamasinisiipi... Ei Suomella näin montaa kansalliseläintä voi olla. Valitsisivat nyt yhden selkeän ja jollain tapaa myös kansaa kuvaavan. Karhu? Ei, se on jo Venäjällä. Laulujoutsen? Tahraton valkoisuus, pariuskollisuus, valon ja puhtauden vertauskuva. Ei, ei kuulosta lainkaan suomalaiselta. Ahven? Heh heh. Hyvä vitsi. Entäs sitten tämä? Itsepäinen, uppiniskainen, vastahankainen, oman päänsä pitävä, taipumaton, oma-, härkä-, jäärä-, jukuripäinen…Tunnistitko itsesi? Edes vähän. Luultavasti. Otetaan kuitenkin ensin lajista pieni kuvaus: Jokaisessa meissä asuu tuo pieni otus, kahden lajin risteymä, jota nyt “suomalaiseksi” kutsutaan. Risteymä, joka taisteli talvisodassa mahtavaa Neuvostoliittoa vastaan. Kuten tiedämme, tuloksena oli torjuntavoitto. Eihän suomalainen periksi anna! Mitäs aloittivat sodan, mokomat. On talven kovimmat pakkaset ja lumimyrsky. Suomalainen lähtee hiihtämään, kun on kerran niin päättänyt. Pieni viima ja kylmyys eivät pelota. Suomalainen eksyy, mutta ei hän neuvoa kehtaa kysyä. Jääräpää tarpoo tuntikausia pimeässä, läpi tuiskun ja lumisen metsän. Lopulta hän löytää takaisin. Sisua, sisua! Kyllä suomalainen pystyy! Sataa vettä, lunta, räntää. Sataa. Ei sada. On liian kuuma. Kylmä. Suomalainen on suomalainen joka säällä; aina löytää valittamisen aihetta. Kaikki on huonosti, edes vähän. Mikäli jokin asia korjataan, niin ennen oli paremmin. Mitäs korjasivat, mokomat. Entäs sitten Ikean kalusteet? Ei suomalainen ohjeita lue. Nopeasti on komea kolmijalkainen pöytä pystyssä. Tosin niin on myös yksi katkottu jalka ja neljä ylimääräistä ruuvia lattialla. Mitäs tekevät kaiken hankalaksi, ruotsalaiset mokomat. Kun suomalainen asettuu löytämälleen reviirille, sinne hän myös jää. Mökki keskellä Perä-Jukolaa. Ei vettä, ei sähköä. Kaupungissa olisi tarjolla hoitokoti. Mutta ei, suomalainen ei lähde rakkaasta kodistaan kuin jalat edellä. Torjuntavoitto. Joskus harvoin suomalaisen liikahtaessa kotoaan hän ottaa auton alleen. Välimatkat kun tuppaavat olemaan kymmeniä kilometrejä. Niin suomalainen lähtee kesärenkailla liikenteeseen. Ei muutama lumihiutale ole mitään verrattuna Neuvostoliiton ylivoimaan. Minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa.

Nakkilan

LUKIO

KIRJOITUSKILPAILU

Kyllä suomalainen perille pääsi. Tosin, auto sai samalla muodonmuutoksen; kulmat terävämmäksi ja upeat raidat kylkeen. Talvi, mokomakin, yllätti autoilijat. Tämä kansa on siinä mielessä sinnikäs, että aina jaksetaan jonottaa. Oli tilanne mikä tahansa. Jonossa on hyvä olla. Ihmisiä edessä, ihmisiä takana. Itsepäisesti suomalainen jonottaa, kunnes saa palkinnon. Ämpäri ja pari mustelmaa, mutta tyytyväinen suomalainen. Suomalainen on opiskellut englantia alakoulusta asti. Mutta ei, suomalainen ei englantia käytä. Suomalainen puhuu suomea. Ulkomailla palvelut täytyy saada suomeksi, ja ruoaksi lihapullia ja perunamuusia. Ja ruisleipää. Leipä miehen tiellä pitää! Sattuu, ahdistaa, pyörryttää. Mutta ei, suomalainen mies ei lääkäriin mene. Paitsi jos on pakko, ja silloinkin omalla autolla. Ei yksi tauti miestä kaada. Suomalainen on suomalainen, vaikka hangessa pyörittäisi. Suomalainen on kuin muuli: vähään tyytyvä, kestävä, voimakas ja rohkea. Paksu on muulilla pää, mutta niin suomalaisellakin. Mikä kuvaisi paremmin kansaamme? Ehdotankin, että valitaan juhlavuoden kunniaksi uudeksi kansalliseläimeksi muuli, tuo aasin ja hevosen risteymä. Itsepäinen, uppiniskainen, vastahankainen, oman päänsä pitävä, taipumaton, oma-, härkä-, jäärä-, jukuripäinen… Aasin järki ja hevosen voimat - suomalaisuuden perikuva. Joel Määttä

Abituriebtti Joel Määttä voitti pakinallaan toisen palkinnon Suomalaisessa kirjoituskilpailussa. Lisätietoa ja ensimmäiseksi palkitut tekstit löytyvät osoitteesta: www.suomalaisuus.fi.

Nakkilan

LUKIO

OPISKELIJAVAIHTO

Lukion vaihto roomalaisen I.T.I.S. Galileo Galilei -koulun kanssa kevätlukukaudella 2018 Nakkilan yhteiskoulu oli mukana Erasmus+ - vaihdossa (European artʼmony) vuosina 2015-2017. Juha Kopio oli opettajana koulustamme vastuussa tässä projektissa. Vaihdossa mukana ollut roomalainen ITIS Galileo Galilei -koulu halusi jatkaa yhteistyötä Nakkilan kanssa ja siten syntyi kahdenvälinen vaihto Nakkilan lukion ja ITISkoulun välillä. Nakkilan lukiosta vaihtoon osallistuivat 16 junioria sekä me, opettajat Anne Laato ja Merja Siikilä. Vierailimme Roomassa 11. - 17.2. ja roomalaiset olivat Nakkilassa 15. - 21.4.. Vaihdon valmistelut aloitettiin syyslukukaudella 2017 mm. opiskelijoiden “matchaamisella” eli samoista asioista kiinnostuneet opiskelijat pyrittiin saamaan toistensa isännöitäviksi. Vaihto oli omakustanteinen ja opiskelijat kartuttivat matkakassaansa sukkien myynnillä. Lisäksi saimme sponsorointikumppaniksemme Norilsk Nickelin Harjavallasta ja Lions Club Nakkilan.

Alessandro ja Stefano valmistautumassa illan koetukseen Kokemäen jäähallissa.

Ystävyyttä yli rajojen: Teemu ja hänen “hostinsa” Walter Colosseumilla.

Nakkilan

LUKIO

OPISKELIJAVAIHTO

Nakkilalaiset ryhmäkuvassa I.T.I.S. Galileo Galilei -koulun aulassa.

Rooman viikko 11. - 17.2. 2018 Meillä opettajilla oli vaihdon järjestelyiden ja opiskelijoiden ohjaamisen lisäksi runsaasti tekemistä omien esitelmiemme valmistelussa. Italiassa ollaan nimittäin erittäin kiinnostuneita Suomen koulujärjestelmästä ja he halusivat järjestää aiheesta konferenssin! Luennoitsijana oli lisäksemme Kokemäen lukiosta Mervi Maarala, joka oli itsenäisesti matkalla mukana tutustumassa vaihtoon. Valmistelimme huolellisesti englanninkielisen esityksen, jonka pääteema oli suomalainen koulujärjestelmä - se käytiin läpi esikoulusta jatko-opintoihin asti. Tapahtumaan oli kutsuttu opettajia Rooman eri kouluista ja meitä oli kuuntelemassa suuri yleisö. Kiinnostus Suomen koulujärjestelmään näkyi runsaina kysymyksinä tilaisuudessa ja lisäksi tilaisuuden jälkeen yksi roomalainen koulu halusi jäädä keskustelemaan koskien mahdollista vaihtoa heidän koulunsa kanssa! Oli kunniatehtävä päästä jakamaan tietoutta koulujärjestelmästämme! Viikon aikana pääsimme tutustumaan tärkeimpiin nähtävyyksiin ja äärettömän kiinnostavaan arkkitehtuuriin Roomassa Nakkilan

(vaihdon yhtenä teemana oli arkkitehtuuri ja taide) sekä tietenkin vaihtokouluumme paremmin. Oli antoisaa päästä näkemään mm. koulun katolla olevat aurinkopaneelit. Opiskelijat itse vastaavat niiden toiminnasta ja huollosta. Lisäksi koulussa on suuria laboratorio - ja hallitiloja, koska koulussa opiskellaan mm. lentokoneiden korjausta. Koimme tämän tutustumisen erittäin avartavana. Kierroksemme aikana meidät haluttiin myös haastatteluun koulun nettiradioon. He halusivat haastatella kahta opiskelijaa sekä meitä opettajia opiskelusta ja koulujärjestelmästä Suomessa. Junnut Tuomas ja Laura hoitivat oman osuutensa erinomaisesti - meillä kesti hieman kauemmin muodostaa oikeanlaisia lauseita englanniksi ex tempore, mutta hyvin siitäkin selvittiin! Opiskelijat asuivat perheissä ja opettajat opettajien luona. Pääsimme näin kokemaan myös italialaista arkielämää myöhäisine päivällisineen ja aikaisine aamuineen. Myös keskustelut italialaisten kollegojen kanssa olivat antoisia ja saimme syvennettyä omia pedagogisia näkemyksiämme. LUKIO

OPISKELIJAVAIHTO

Koska ystäväkoulumme on teknologiaan painottunut, esiteltiin meille jalkapalloa pelaava robotti.

Opiskelijamme olivat valmistelleet näyttävät tietopaketit, joita he Roomassa esittelivät. Aiheina Suomi ja Nakkila, suomalaiset perinteet ja suurtapahtumat, harrastukset ja koulunkäynti.

Koulu saa lahjoituksena lentokoneita ilmavoimilta. Niitä on esillä koulun teknisissä halleissa.

Välillä täytyy istahtaa sulattelemaan, mitä on nähty ja koettu. Tässä tuumaustauko Casino della Civetten edustalla.

Opettajat esittelivät suomalaista koulujärjestelmää Rooman eri kouluista tulleille opettajille.

Nakkilan

LUKIO

OPISKELIJAVAIHTO

Vanha ompelukone lumosi Agnesen.

Satakunnan museossa oli mahdollisuus tutustua entisajan teknologiaan - kenelle Nelly mahtaakaan soittaa?

elämyksiä luonnossa. Tämä toteutui useana päivänä, mm. Arantilankoskella, Harjavallassa sekä huipentumana Joutsijärvellä perjantaina. Saimme nauttia ihanan aurinkoisesta säästä ja teimme sopivan mittaisen patikointiretken. Italialaiset olivat haltioissaan meille itsestään selvistä asioista kuten sammaleista, jäkälistä ja sisiliskoista. Saimme useasti kuulla, miten hieno luonto Suomessa on.

Nakkilan viikko 15. - 21.4.2018 Aloitimme viikon ohjelman suunnittelun lähes heti Rooman viikon jälkeen. Lähtökohtana pidimme sitä, että opiskelijamme olisivat mahdollisimman vähän pois omilta oppitunneiltaan ja että me itse saisimme pidettyä suurimman osan tunneistamme. Siksi retket sijoitettiin lähinnä iltapäiviin, poikkeuksena torstai, jolloin teimme koko päivän retken Turkuun. Kiitämme suuresti opettajiamme Katriina Viskaria ja Ari Koskista italialaiset pääsivät osallistumaan englannin tunnille sekä kotitaloustunnille, jolla he saivat tutustua teoriassa ja käytännössä suomalaiseen ruokakulttuuriin. Opiskelijoiden ohjaajina Suomeen matkustivat äidinkielen ja historian opettaja Livia Prati ja koulun hallintosihteeri Elena Giancaterino. He asuivat Annen luona ja pääsivät siten tutustumaan suomalaiseen perhe-elämään. Molemmat olivat erittäin tyytyväisiä kaikkiin järjestelyihin ja viikko sujui siinäkin mielessä loistavasti. Vaihdon yhtenä teemana oli luonto ja halusimme tarjota roomalaisille, lähinnä suurkaupunkimiljööseen tottuneille vieraillemme Nakkilan

Arkkitehtuuri ja taide -teema todentui erilaisilla vierailuilla. Vierailimme Nakkilassa Koskilinnassa, Nakkilan kirkossa ja Villilässä. Harjavallassa kävimme Emil Cedercreutzin museossa ja Uotilan kotiseututilalla. Porissa olimme rakennuskulttuuritalo Toivossa, KeskiPorin kirkossa, Porin taidemuseossa ja Satakunnan museossa. Turun retkellä kävimme Turun linnassa, Luostarinmäen käsityöläismuseossa ja Turun tuomiokirkossa. Kaikki vierailukohteemme tarjosivat runsaasti tietoa ja elämyksiä myös omille opiskelijoillemme. Suurimmassa osassa saimme opastukset suomeksi meidän ryhmällemme ja englanniksi italialaisille. Turun tuomiokirkossa ja Vanhan Suurtorin ympäristössä meillä oli jopa italiankielinen opastus! LUKIO

OPISKELIJAVAIHTO

Uotilan tilalla Harjavallassa saimme lämpimän vastaanoton vastapaistettujen munkkien ja mehun kera. Vanha isäntä Simo Uotila kertoo tilan historiasta.

Lorenzo sai ohjeita kaurapuuron valmistamiseen Miralta ja Nealta.

Kappalainen Lasse Vappula esitteli Nakkilan kirkkoa ja seurakuntakotia roomalaisille vieraille. Kuvassa hänen lisäkseen Livia Prati ja hallintosihteeri Elena Giancaterino.

Suomalaiset valmistautuvat iltaan Kokemäen jäähallissa ihan tosissaan...

...roomalaisille luistelu ei ollut niinkään tuttua, joten apuvälineille oli tarvetta.

Nakkilan

LUKIO

OPISKELIJAVAIHTO

Opas esittelemässä Turun linnan rakennusvaiheita eri aikoina.

Ilmat suosivat Turun retkeämme - Maria ja Elena nauttivat auringosta.

järjestäneet vaikka mitä - vieraillamme ei varmastikaan ollut yhtään tylsää hetkeä! Tylsää ei ollut myöskään Salomonkalliolla viikon päätöstilaisuudessa, jossa italialaisetkin ennakkoluulottomasti juoksivat saunasta lampeen, joka oli vielä puoliksi jäässä! Makkaranpaisto kodassa oli monelle uusi elämys. Tilaisuudessa jaettiin lopuksi todistukset vaihtoon osallistumisesta.

Yhteiskuvassa Keski-Porin kirkon portailla.

Ohjelmamme sisälsi myös vierailun Norilsk Nickelin tehtaalla Harjavallassa. Saimme hyvän tietopaketin tehtaan toiminnasta ja pääsimme opastetusti tutustumaan laboratorioihin. Vieraamme, jotka opiskelevat siis tekniikan alaa, saivat uusia näkökulmia samoin kuin omat opiskelijamme, joilla ammatinvalinta on edessä. Viikon aikana vieraamme pääsivät luistelemaan Kokemäen jäähallissa - tämä oli monelle aivan uusi ja jännittävä kokemus. Frisbee-golfia he saivat testata Nakkilassa omien opiskelijoidemme asiantuntevassa ohjauksessa. Vapaa-ajalle opiskelijamme olivat Nakkilan

Molemmat viikot olivat upeita ja elämyksellisiä kokemuksia sekä meille opettajille että opiskelijoillemme. Valmistelut, ohjaukset, järjestelyt ja vastuu olivat vaivan arvoisia. Olemme erittäin ylpeitä ryhmämme opiskelijoista - he olivat Roomassa kohteliaita, asioista kiinnostuneita ja hyväkäytöksisiä ja Nakkilassa mitä parhaimpia isäntiä ja emäntiä. Sydämelliset kiitokset kaikille vaihtoon osallistuneille opiskelijoille, perheille, opettajille ja yhteistyökumppaneille! Anne Laato ja Merja Siikilä LUKIO

OPETTAJAT

Günter Möller ja Britta Heiermann tapasivat Kokemäen lukion rehtori Harri Kivenmaan ollessaan kertomassa opiskelijavaihdosta Kokemäellä.

Dormagenin lukiolaisryhmä vastavierailulla Saksalaisen Dormagenin lukion yhdeksäntoista opiskelijaa sekä opettajat Britta Heirmann ja Günter Möller tulivat viikoksi Suomeen 11. lokakuuta. Viikon aikana tulivat tutuksi niin nakkilalainen kouluelämä kuin sateinen syyssää.

Yhteiskoulun 8. luokkalainen Viivi Heiskanen muotoilee bumerangiaan raspilla.

Vieraat saapuivat Helsinki-Vantaan lentokentälle 11. lokakuuta. Heitä olivat vastassa opettaja Juha Kopio ja opiskelijat Jenna Parkkali ja Wilma Heiskanen. Vieraat nousivat tilauslinja-autoon. Ensimmäinen kohde oli Helsingin keskusta nähtävyyksineen, Senaatintori, Temppeliaukion kirkko ja vähän aiemmin 50 vuotta täyttänyt Sibeliusmonumentti. Ensimmäinen koulupäivä oli torstai 12. lokakuuta. Opiskelijat osallistuivat aamupäivällä oppitunneille, saksalaiset opettajat puolestaan alkoivat opettaa bumerangintekoa yhteiskoulun oppilaille. Opettaja Günter Möller on Maailman bumerangiliiton puheenjohtaja. Teknistentöiden opettaja Juha Koivula avusti sahaamalla bumerangeja vanerista, jotka oppilaat sitten hioivat vasen- tai oikeakätisiksi. "Maailman parasta vaneria", kehui opettaja Möller suomalaista materiaalia. Kouluruokailun jälkeen oli vierailu kunnantalolle, jossa kunnanjohtaja Matti Sjögren, kunnansihteeri Erno Heikkinen, sivistysjohtaja Jonna Heikkilä ja hänen edeltäjänsä Pekka Varheensalo ottivat heidät vastaan. Koulupäivän päätyttyä opettajat sekä opiskelijat Nea Airaksinen ja Mari Viitaniemi menivät Kokemäen Hoffmann soitti Nakkilan kirkon lukion vanhempainiltaan kertomaan oppilasvaihdosta. Tarkoi- Rafaela urkuja. tuksena oli saada kokemäkiläiset innostumaan suunnitteillaolleesta vaihdosta italialaisten kanssa. Nakkilan

LUKIO

OPISKELIJAVAIHTO

Jessica Sonnenberger, Carolina Bugelli ja Louisa Purcell palkittiin siitä, että "he ovat eniten suomalaisennäköiset saksalaiset".

Perjantaina oli matka Turkuun. Eetu Ellä piti menomatkalla esitelmän Tuomiokirkosta, sinne haudatuista merkkihenkilöistä ja Turun linnasta, jossa ajoittain asui myös Ruotsin kuninkaallisia. 1500- ja 1600-luvuilla kuningas saattoi asua monessa paikassa. Hovi oli siellä, missä oli kuningas. Ensimmäinen pysähdys oli Tuomiokirkko. Vieraita kiinnosti erityisesti kuningatar Kaarina Maununtyttären hauta-arkku. Puolenpäivän aikaan söimme eväät ja kiertelimme kaupungilla. Iltapäivällä oli vuorossa Turun linna, jossa lukiolaiset toimivat oppaina. Olimme takaisin Nakkilassa noin kello 18. Viikonloppu vietettiin perheissä. Näin perheet voivat viedä vieraansa haluamiinsa kohteisiin. Maanantaina olimme jälleen koulussa vieraiden seuratessa opetusta. Samaan aikaan opettajat pitivät bumerang-työpajaa yhteiskoululaisille. Lounaan jälkeen menimme katsomaan Nakkilan kirkkoa, jota esitteli kappalainen Lasse Vappula. Sen jälkeen oli Villilän elokuvastudioiden ja SataEdun opetustarjonnan esittely. Seuraavana päivänä oli kohteena Tampere. Menimme ensin Kalevan kirkkoon. Se edustaa arkkitehtuuriltaan funtionalismia, kuten Nakkilan kirkkokin. Meillä oli opastettu kierros ja pääsimme myös kirkontorniin, josta avautuvat upeat maisemat yli kaupungin. Sen jälkeen saimme käydä kaupungilla ja syödä eväät. Kokoonnuimme linja-autoasemalla ja lähdimme Muumi-museoon, joka sijaitsee Tampere-talossa. Muumit olivat jo ennestään joillekin saksalaisille tuttuja. Museossa on paljon erilaisia dioraamoja, jotka avautuvat, jos on lukenut Muumi-kirjoja. Ilta huipentui Särkänniemen Kauhu-festivaaliin. Huvipuisto oli osittain auki ja sinne oli järjestetty halloween-aiheinen alue. Erityisesti tällä hetkellä suosittuja zombeja oli liikkeellä. Ne oli onnistuttu meikkaamaan pelottavan näköisiksi. 18. lokakuuta oli viimeinen koulupäivä. Bumerang-työpaja jatkui heittoharjoituksilla juhlasalissa, koska ulkona olivat kaikki viheralueet vettyneet runsaiden sateiden seurauksena. Opettaja Möllerillä oli sisäkäyttöön tehtyjä, taipuisia bumerangeja. Illalla oli jäähyväisjuhla, johon perheetkin osallistuivat. Gianni Warzecha, Linda Kuchta ja Andre Aßmann palkittiin tulemisesta toistamiseen Suomeen. Jessica Sonnenberger, Carolina Bugelli ja Louisa Purcell saivat palkinnon siitä, että "he ovat eniten suomalaisennäköiset saksalaiset". Torstaiaamuna oli paluu Helsinki-Vantaalle. Yöllä oli ollut pakkasta, joten tiet olivat jäisiä, mutta suolattuja. Matkalla suunniteltiin jo seuraavaa vaihtoa. Nakkilan

LUKIO

LUOKKAKUVAT

LUKIO 1, JUNIORIT Eturivi vasemmalta: Lenni Reponen, Eeva Koski, Elias Lotila, Samu Puumala, Tuomas Viljanen, Herman Mäenpää, Hilda Uusi-Kerttula. Toinen rivi vasemmalta: Eemeli Aro, Sanni Hakanen, Josefiina Nieminen, Tiia Mitikka, Santeri Valkeapää, Kaisu Tukiainen, Jonna Kuusinen, Nelly Sivonen, Inkeri Hakanen, Konsta Viinamäki. Kolmas rivi vasemmalta: Annika Kuivala, Elli Hakulinen, Teemu Ojaniitty, Emilia Erkkilä, Juulia Suonpää, Nea Airaksinen, Mia Palomäki, Ida Jokela, Matias Selin, Mari Viitaniemi. Takarivi vasemmalta: Annika Tarkkanen, Niko Mäkinen, Tuomas Rajamäki, Tuomas Kurri, Niilo puosi, Pauli Grahn, Rasmus Viitanen, Liisi Aarikka.

LUKIO 2, SENIORIT Eturivi vasemmalta: Opettaja Anne Laato, Anna Hakulinen, Ulriika Loula, Saara Uusi-Kraapo, Wilma Heiskanen, Alisa Leinonen, Kiia Reponen, Jenna Parkkali, Opettaja Hanna-Leena Korhonen. Keskirivi vasemmalta: Lotta Kivelä, Ina Laine, Markus Korhonen, Ossi Niemi, Roope Kankeri, Suvi Pentikäinen, Jeremias Rauhaniemi, Emilia Hirvikoski, Kaisa Sjögren, Sini Pärssinen. Ylärivi vasemmalta: Jimi Alakahri, Frans Perkkola, Aleksi Virtanen, Eetu Ellä, Kiia Ukkonen, Akseli Rantanen, Nuutti Karjalainen, Markus Palmu, Tuomo Loula.

LUOKKAKUVAT

LUKIO 3, ABITURIENTIT Eturivi vasemmalta; Olivia Leinonen, Oona Isoviita, Anniina Raitanen, Inka Rannikko, Ina Kannisto, Julianna Kiuru, Josefiina Jokela, Noora Sinkko. Keskirivi vasemmalta; Eveliina Snäkin. Jenna Välimäki, Emma Lepistö, Eetu Koivula, Juuso Nieminen, Susanna Suominen, Veeti Reponen, Annika Westergård, Linda-Ellen Rytkölä. Takarivi vasemmalta; Eemli Määttä, Nuutti Taipale, Sami Helo, Joonas Rieppola, Heikki Falck, Jami Mäkinen, Joel Määttä.

Hallituksen vuosikertomus 2017-2018 Uusi hallitus valittiin elokuussa. Ensimmäinen tehtävä oli perinteisesti vanhan hallituksen kahvitus ja pian sen jälkeen taksvärkkikeräyksestä saatujen rahojen lahjoitusosoitteen valinta. Onnekkaat valitut olivat WWF sekä Sydänlapset ja -aikuiset. Marraskuussa osallistuimme Nakkilan ensimmäiseen oppilaskuntien väliseen kokoukseen Nakkilan kunnantalolla, jossa mukana oli lukion lisäksi Nakkilan ala-asteet ja yläaste. Kokous järjestettiin tämän jälkeen uudestaan toukokuussa lukion tiloissa. Hallituskauden aikana olemme tehneet myös uusia hankintoja Mokkikseen perinteisen kahvin ja maidon lisäksi. Sohvan ja leivänpaahtimen lisäksi hallitus osti lisää lautapelejä, joita opiskelijat olivat toivoneet. Saimme myös seurakunnalta lahjoituksena biljardimailoja, jotka tulivat tarpeeseen syrjäyttäessään käytössä kärsineet edeltäjänsä. Hallituksen pj. ja vpj. osallistuivat myös opiskelijahuoltoryhmän kokouksiin, josta alkunsa sai lukiolaisten keräämä adressi Nakkilan kunnalle, jossa pyydettiin koulupsykologin palveluja Nakkilaan. Tähän asti niitä sai vain Harjavallassa. Hallitus järjesti myös muutamia teemapäiviä, kuten “Tule sellaisena kuin et ole” ja vappuna järjestetty absurdi pukeutumiskilpailu. Rahaa hallitus keräsi samanlaisella invalidiliiton pinssikeräyksellä kuin viime vuonnakin. Vain pinssit olivat vaihtuneet. Hallitus: Eetu Ellä, puheenjohtaja, Lotta Kivelä, sihteeri, Jenna Parkkali, somevastaava, Frans Perkkola, rahastonhoitaja, Lenni Reponen, sihteeri, Akseli Rantanen, tilavastaava, Jonna Kuusinen, postivastaava, Wilma Heiskanen, tilavastaava.

LUKION TAPAHTUMIA

Kunnanjohtaja Matti Sjögren piti puheen, jonka jälkeen kohotettiin malja Isänmaalle. Päälle laulettiin Maamme-laulu.

Suomi 100 vuotta Nakkilan koululaitos juhli itsenäisyyden sadatta vuotta yhteiskoulun ja lukion rakennuksen juhlasalissa 1.12.2017. Aula oli koristeltu kaikkien Nakkilan koulujen oppilaiden tekemillä töillä. Tämän lisäksi oli Jasmin Järvisen erikoisnäyttely erilaisista esineistä itsenäisyyden ajalta. Joukossa oli joitain esineitä, jotka olivat jopa yli 100 vuotta vanhoja, kuten rahoja ja kalentereita. Juhlapäivä aloitettiin lipunnostolla. Sen jälkeen siirryttiin kouluittain kirkkoon, jossa oli jumalanpalvelus sekä erilaisia musiikkiesityksiä. Kun palattiin koululle, kohotettiin malja satavuotiaalle Suomelle kunnanjohtaja Matti Sjögrenin johdolla. Koulurakennus oli niin täynnä, että juhlasaliin mahtuivat vain ala-asteiden oppilaat ja osa yhteiskoululaisista. Loput yhteiskoulun oppilaista sekä lukiolaiset olivat aulassa.

Veeti Lahdenmäki ja Frans Perkkola nostivat lipun salkoon.

Nakkilan

LUKIO

LUKION TAPAHTUMIA

Oppilaskuntien hallitukset laskivat seppeleen Sankarihaudoille aamulla.

Tanssiaiset Perinteisiä tanssiaisia vietettiin 5.12. eli Itsenäisyyspäivän aattona. Tänä vuonna erityisen juhlavissa merkeissä, koska Suomi täytti sata vuotta. Juhlapäivä alkoi seppeleenlaskulla sankarihaudoille yhdessä yhteiskoulun oppilaskunnan hallituksen kanssa. Eetu Ellä piti puheen, jossa hän muistutti, että kaveria ei saa jättää. Kukaan ei saa tuntea itseään hylätyksi. On pidettävä yhteyttä sukulaisiin ja ystäviin ja käytävä heitä katsomassa.

Hannu Hiljanen toi 50-vuotiaan Nakkilan Sotaveteraaniyhdistyksen tervehdyksen juhlaan. Hän kertoi sotaveteraaneja olevan jäljellä enää 13 Nakkilassa. Tätä seurasi Vapauden Viestikapulan vaihto.

Aamun oppituntien ja ruokailun jälkeen oli vuorossa siirtyminen juhlasaliin, jossa kohotettiin malja Isänmaalle. Alkupuheiden jälkeen seurasi tanssia. Väliajan päätyttyä laulettiin Taivas on sininen ja valkoinen sekä julistettiin myös tanssiaisten kuningas ja kuningatar eli eniten parketilla viihtyneet. 7. luokalta Aurea Brenes ja 9. luokalta Lauri Marila näyttivät kruunaamisen jälkeen, miten tanssilattialla kuuluu liikehtiä. Koulupäivä päättyi klo 13, jolloin kaikki pääsivät valmistautumaan seuraavaa päivää varten.

Nakkilan

LUKIO

LUKION TAPAHTUMIA

Joulujuhla Juhla alkoi klo 23 ja jatkui seuraavan vuorokauden puolelle. Saimme nukkua pitkään seuraavana aamuna, olimmehan jo joululomalla. Vietimme lukion joulujuhlan 20. ja 21. joulukuuta välisenä yönä. Juhlaan mahtui näytelmiä, laulantaa, opettajien ohjelmaa, rehtori Jari Kosken puhe, uuden ylioppilaan lakitus sekä tietenkin juniorien, seniorien ja abien välinen jokavuotinen kisa, josta mahtava kiertopalkinto Angry Bird siirtyi viimevuotisilta voittajilta, silloisilta junioreilta, nykyisiltä senioreilta, ansaitusti abeille.

Heikki Falckin yllättynyt ilme hänen löytäessään opettaja Tontin ämpärin alta.

Juontajina toimivat Eetu Ellä sekä Frans Perkkola. Joulujuhla alkoi juontajien saattelemana jouluevankeliumilla, jonka luki Suvi Pentikäinen. Samaan aikaan Lotta Kivelä loi tunnelmaa kitarallaan. Evankeliumin jälkeen Lasse Vappula piti puheen. Sitä seurasi yhteislaulu Taivas sylissäin lukion enkelikuoron pohjustamana. Laulun ja sitä seuranneen Jari Kosken puheen jälkeen todistettiin ylioppilaan valmistumista. Tämän jälkeen seurasi hallituksen järjestämä abien kisa junnujen, sennujen ja abien välillä kiertopalkinnosta, Angry Birds pehmolelusta. Kilpailu alkoi musavisalla, seuraavaksi sävellettiin omaa musiikkia. Sitten olikin vuorossa fysiikkaosuus, jossa mitattiin kilpailijoiden punnerrus-, kyykkäys- sekä kiljuntataitoja. Viimeiseksi rakennettiin vielä ihmistorneja. Abit voittivat kisan, junnut tulivat toiseksi ja seniorit olivat viimeisiä.

Eetu Ellä esiintyi joulunäytelmässä Joulupukin muorina.

Seuraavaksi vuorossa oli opettajien järjestämää ohjelmaa. Oppilaat pääsivät katsomaan ja kuvailemaan mitä pöydän päältä löytyi, kuten kauha, taikinannuolija tai matematiikan ja fysiikan opettaja. Juhla päättyi lukion ilmaisutaidon kurssin kehittelemien näytelmien saattelemana. Näytelmiä oli kolme, joissa oli outoa glogiä juonut pukki, Joulu-Talent sekä joulupukin Napakymppi. Näytelmien yhteydessä myös opettajat saivat lahjoja. Juhla oli kaiken kaikkiaan viihdyttävä ja hauska.

Nakkilan

Jimi Alakahrin, Alisa Leinosen ja Tuomo Loulan ihmispyramidi.

LUKIO

LUKION TAPAHTUMIA

Potkijaiset Potkijaiset ovat rituaali lukiossa, seniorit potkivat abit ulos koulusta penkinpainajaisia edeltävänä iltana. Nakkilan lukion potkijaisten virallinen osuus vietettiin Nakkilan yhteiskoululla Lyydia Puttonen -salissa. Virallisen osuuden kesto oli noin tunnin verran. Tilaisuuteen osallistuivat seniorit sekä abit ja muutama juniori. Potkijaisissa oli teemana musiikki, joka näkyi illan ohjelmistossa. Siihen kuului muun muassa musavisa, räppitaisto, karaoke sekä muita musiikillisia kilpailuja.

Ilmakitaransoitossa voiton vei Jami Mäkinen.

Musavisassa voiton itselleen tempaisi Heikki Falck. Koulun taitavimmiksi räppäreiksi osottautuivat jälleen Heikki Falck sekä Joonas Rieppola. Karaokessa ensimmäisen erän vei loistokkailla laulutaidoillaan Joonas Rieppola sekä Veeti Reponen, toisen erän voittivat Anniina Raitanen, Jenna Välimäki ja Inka Rannikko. Potkijaisten virallinen osuus päättyi siihen, että abit sananmukaisesti potkittiin pihalle. Tämän jälkeen juoniorit lähtivät kotiin, abit ja seniorit menivät jatkoille Harjavaltaan proffantalolle. Siellä meno jatkui yömyöhään hauskan ohjelman merkeissä. Jatkoilla näytettiin myös senioreiden tekemä potkijaisvideo. Tämän vuoden potkijaisvideon teemana oli Big Brotherin ja Saw-elokuvien sekoitus. Potkijaisvideolla seniorit esittivät abeja teeman mukaisesti. Unkarilainen vaihto-oppilas Dora Pankotai tuli Nakkilaan potkijaisia edeltävän päivän iltana. Dora vietti Nakkilassa lukuvuoden 2016-2017 ja palasi pitkään sitä suunniteltuaan, kaikkien iloiseksi yllätykseksi, käymään. Nakkila oli vaihtovuoden aikana ansainnut erityisen paikan hänen sydämessään. Dora nautti potkijaisista ja lämpimästä vastaanotosta niin paljon, että lupasi poiketa Suomessa mahdollisimman pian uudelleen.

Abit tanssivat musiikkivideon tahdissa.

Julianna Kiuru poispotkittavana.

Nakkilan

LUKIO

LUKION TAPAHTUMIA

Penkinpainajaiset Penkinpainajaiset on toinen perinnejuhla lukiossa ja sitä vietetään abiturienttien eli viimeisen vuoden opiskelijoiden koulusta lähtemisen kunniaksi. Abit siirtyvät lukulomalle ja palaavat kouluun enää ainoastaan kirjoitusten ja kevätjuhlan merkeissä. Penkkareita vietettiin perinteisesti potkijaisten jälkeisenä päivänä ja tänäkin vuonna juhlimisesta väsyneet abiturientit olivat aikaisin aamulla viimeistelemässä lavasteitaan ja harjoittelemassa esityksiään, joita oltiin suunniteltu jo pitkän aikaa. Aamulla myös Tuukka Temonen Yleltä haastatteli abiturientteja Olivia Leinosta, Josefiina Jokelaa, Heikki Falckia ja Nuutti Taipaletta. Vuoden 2018 penkkareiden aiheena oli Wild West eli Villi Länsi. Kaikki abiturientit olivat pukeutuneet teeman mukaisesti ja paikalla oli monta tuttua Villin Lännen legendaa. Abigaala koostui opettajia koskevien sketsien lisäksi hahmojen esittelystä, karkkien jakamisesta ja näytelmästä, jossa abiturienttien ryhmänohjaajat joutuivat etsintäretkelle opiskelijoiden kadottua koulusta.

Haudankaivaja Nuutti Taipale.

Opettaja Kopiolla (Eetu Koivula) oli kaikkialla tuttuja.

Lopulta abit kuitenkin löydettiin. Esitystä oli elävöitetty videoilla, jotka heijastettiin juhlasalin takaseinään. Yleisö joutui aina välillä kääntymään katsomaan videoita. Sketseissä kukin opettaja kävi vuorollaan autoajelulla rehtori Kosken kanssa. Jami Mäkisen, Juuso Niemisen ja Heikki Falckin muodostaman poikabändin esittämä “Rakkauslaulu” sai raikuvat aplodit. Video on nähtävissä YouTubessa. Gaalassa palkittiin luokanvalvojat Kirsi Ilomäki ja Katriina Viskari sekä tyylikkäästä pukeutumisesta opettaja Emma Välimäki. Josefiina Jokela, toinen juontajista, kysyi häneltä tyylivinkkejä, johon Emma Välimäki sanoi kehoittavansa oppilaita olemaan rohkeita. Abiturienttien perinteinen kuorma-autokuljetus lähti koulun pihasta ruokailun jälkeen kiertämään Nakkilan eri kouluja ja teitä. Auton kyljissä olevat lakanat abit olivat itse maalanneet teeman mukaisiksi. Myös viime vuoden vaihto-opiskelija Dora Pankotai pääsi kuormaauton kyytiin.

Videot heijastettiin juhlasalin takaseinään.

Nakkilan

LUKIO

LUKION TAPAHTUMIA

Ulriika Loula, Alisa Leinonen ja Ina Laine olivat suunnitelleet lukion tanssilistan.

Vanhojen päivä Vanhojen päivää lukiossa vietettiin penkkareiden jälkeen 16. helmikuuta. Abiturientit olivat jo edeltävänä päivänä lähteneet kohti abiristeilyä, ja koulun vanhimmiksi kääntyneet seniorit saivat nostaa itsensä jalustalle tänä kyseisenä perjantaina. Myös osa lukion junioreista oli Italiassa viikon kestävässä vaihdossa, joten kaikki junioritkaan eivät päässeet näkemään vanhojentansseja. Aamu aloitettiin Alisa Leinosen lukemalla aamunavauksella, jossa lueteltiin senioreiden yhdessä kehittelemät säännöt vanhojen päivää koskien. Ensimmäiseksi vanhat esiintyivät seiska-, ysi- ja jopoluokkalaisille. Tämän esityksen jälkeen koululle vieraiksi tulleet Kuperkeikan päiväkotilaiset sekä lukion juniorit ja yläasteen kasiluokkalaiset pääsivät näkemään tansseja. Viimeisenä ennen ruokailua paikalle saapuivat Matomäen koulun oppilaat sekä perhepäiväkerhon lapset ja hoitajat. Kolmen esityksen jälkeen vanhat hakivat kukin itselleen mieleisen juniorin palvelemaan heitä ruokailun ajaksi. Iso osa vanhoista tosin oli sitä mieltä, että pärjäävät yksinkin hyvin, ja niin palvelijajunioreiden työ oli suhteellisen helppoa. Ruokailun jälkeen seniorit pitivät junnuille perinteisesti omaa ohjelmaa, jonka aikana juniorit saivat keskustella vanhoista ja tanssia Laurenziaa. Vanhemmille, sukulaisille ja koulun ulkopuolisille ystäville Vanhat tanssivat vielä muutaman tunnin lepäämisen jälkeen illalla: kuudelta paikalle saapui joukko vanhempia, isovanhempia, siskoja ja veljiä sekä tanssijoiden ystäviä ja kumppaneita. Illan juontajana toimi Jeremias Rauhaniemi. Musiikista vastasivat Nuutti Karjalainen ja Markus Korhonen. Tanssijat esiteltiin pareittain ja tämän jälkeen tanssit aloitettiin järjestäytymistanssilla. Seuraavat tanssit esitettiin sujuvasti peräkkäin, ja tanssien väleissä pidetyillä lyhyillä juonnoilla johdateltiin yleisö seuraavien tanssien saloihin. Iltanäytöksen loppupuolella esitettiin myös muutaman seniorin suunnittelema oma tanssi, josta yleisö vaikutti kovasti pitävän. Tämän jälkeen vieraat saivat tanssittaa vanhoja, ja lopulta iltaohjelma päättyi. Salin oven vieressä oli myös junioreiden järjestämä kanttiini, josta vieraat pystyivät ostamaan kahvia ja purtavaa. Tanssien jälkeen koulun pihasta lähti bussi, joka kuljetti halukkaat vanhojen jatkoille Porin Merikievariin. Nakkilan

LUKIO

LUKION TAPAHTUMIA

Dora Pankotai Great to see you back in Nakkila! We appreciate very much, that you are here. 1. How did you come to Finland/Nakkila? I came by plane and by bus. It took quite much time, I traveled all day to get here, but it was worth it. 2. How long you will stay? I am staying in Nakkila for six days. It is not such a long time, but I am going to come back here every year and visit everyone and hopefully they will visit me, too. 3. Where do you stay in Nakkila? I am staying at Olivia Leinonen's house. It was a secret, that I am coming here, so Olivia was the only one, who knew about this whole surprise. 4. What have you been doing after your return to Hungary? I mostly spend time with my family, and friends of course. Itʼs really hard to get back to Budapest and leave everyone here behind, so I took some time to get used the Hungarian things. 5. How is your family? I have a really strong relationship with my family and my twin sister. It was really nice to see them again. They are honestly the best family ever. We always support each other. My family is not like a Finnish family. What I mean is, that we do hug a lot. We are a very loving family. 6. How did you cope (get along) the system back home after your return? Usually Dora Pankotai kirjoittaa Susanna Suomisen seuratessa they say, that it takes as long time to recover vieressä. as you have gone. I have to say, that this is really true. It was quite hard to get used to the things as they were before. I always missed (and miss) my friends from Nakkila and from the exchange. Hungary is so different comparing to Finland. (Finland is better except the darkness). It took me almost three months to recover. 7. What was the first thing you did in Hungary after your return? Well of course giving a big hug to my family. But one of the first things I did was going to my room and jumping into my bed. I missed my bed and my room very much. It is funny, because the next day I was walking in Budapest and I accidentally met my best friend. It was unbelievable. 8. What did you miss from Hungary while you were in Finland? Probably the bath tub. Like in Finland people only take shower… No, but what I missed the most is that Hungarians are not as shy as Finns, which gave me a real struggle at the beginning. Finns do not show their love towards their friends and family often. Like Finnish people need to learn how to hug someone. Haha! 9. What do you miss from Finland? The most, my friends from Nakkila. There isnʼt any day, when I do not think about them. They are the best. Even though, I know them only for one and a half year now, they mean so much to me. 10. How are your studies? I am still in high school, but I am going to finish it soon and then go to university. I can not wait getting graduated. 11. What you will do after graduation from high school? I am going to go to university for sure. I want to study physics and I would like to study abroad again. And of course, I want to travel a lot and visit all my friends. 12. Do you have any plans in Finland in the future? Well, I am planning to come back from now on at least once a year. I love this country, but most of all I just want to see my friends. It is hard, that we do not live in the same country, but when I get to see them it is the best feeling ever. And may be later on, if I have money, I would like to buy a place to stay here in Finland. Nakkilan

LUKIO

OPINTORETKET

Matka Tukholmaan

Ryhmäläiset yhteiskuvassa Thorildsplanin lukiossa. Takana Niclas Hekkala.

Lukion kuvataiteen kurssi 4 teki matkan Tukholmaan toukokuun 15. päivänä. Matka tehtiin Turusta laivalla. Hyvänä puolena laivassa, erityisesti Viking Linella matkustetaessa on se, että se tulee kaupungin keskustaan. Huonona puolena taas se, että puoli seitsemältä aamulla juuri mikään paikka ei ole auki. Sen takia ensimmäinen kohde oli Solsidanin asuinalue, josta on tehty samanniminen televisiosarja. Tänä vuonna sen suomalainen versio tuli televisioon. Solsidaniin pääsee paikallisjunalla, joka on kuin tuulahdus 50-luvulta. Samoin juna-asemat. Kaikki on vanhanaikaisennäköistä, mutta siistiä. Sää oli mitä mainioin, aurinko paistoi ja lämpö kipusi päivällä liki hellelukemiin. Palasimme kävelykierroksen jälkeen takaisin Tukholman keskustaan. Menimme metrolla Thorildsplanin lukioon. Meitä oli vastassa uskonnonopettaja Helena Berglund. Olimme kiinnostuneet tapaamaan Niclas Hekkalan, joka oli viime vuonna Suomessa, koska yhteiskoululla oli Erasmuskokoontuminen. Niclas puhuu sujuvaa suomea, koska hänen isänsä on kotoisin Porista. Niclaksen luokalla oli historian ja yhteiskuntaopin tunti. He olivat olleet vähän aiemmin Pariisissa tutustumassa kaupunkiin. Opiskelijoille oli jaettu eri aiheita, Niclas vertaili ryhmänsä kanssa pariisilaisen ja tukholmalaisen lähiön elämää. Oppitunnin päätyttyä menimme koululounaalle opettajien johdolla. Lounaaksi oli kanaa, koska monet opiskelijat eivät voi uskonnollisista syistä syödä sikaa ja naudanliha on kallista. Tarjolla oli runsas valikoima salaatteja. Iltapäivällä menimme opastetulle kierrokselle Tukholman kaupungintalolle. Se on rakennettu vuosina 1911-1923 ja edustaa kansallisromanttista tyyliä. Arkkitehti Ragnar Östberg otti vaikutteita italialaisista renessanssipalatseista ja rakennutti kaupungintaloon kaksi piazzaa, aukiota, Nakkilan

LUKIO

OPINTORETKET

nimeltään Kaupunkilaisten piha ja Sininen sali. Jälkimmäinen on itse asiassa punainen, koska arkkitehti muutti mielensä ja käytti punaista tiiltä rakennusmateriaalina. Kyseisessä salissa järjestetään joka vuosi 10. lokakuuta Nobel-juhla. Jokaiselle vieraalle on varattu tilaa 53 cm - kuninkaallisille 58 cm. Kaupungintalossa toimii valtuusto, jossa on 101 jäsentä. Heistä 15 on kokopäiväisiä, muut eri ammattien edustajia. Erikoisin huone lienee Kultainen sali, jonka 18. miljoonassa mosaiikinpalassa on käytetty liki kymmenen kiloa kultaa. Mosaiikit on tehty Firenzessä ja koottu levyille Saksassa. Saimme nauttia koululounaan Thorildsplanilla. Arkkitehti oli muuttanut suunnitelmaa ja laittanut seinälle, salin perälle penkin kertomatta siitä mosaiikkitaiteilija Einar Forsethille. Sen takia Pyhän Eerikin pää on rajautunut pois. Taiteilija sanoi, että pää puuttuu, koska Eerik mestattiin ja hänellä ei ollut sen takia päätä. Salin mosaiikeissa on kuvattu Ruotsin historia 800-luvulta 1920luvulle. Tukholman kaupunkia esittää Mälarin kuningatar, joka istuu valtaistuimella vieressään hahmoja ja rakennuksia eri puolilta maailmaa. Nobel-juhlan tanssiaiset ovat Kultaisessa salissa. Seuraava kohde oli Armeijamuseo. Se on erikoinen, koska nimestään huolimatta siellä on melko vähän aseita. Museossa saa hyvin kuvan ajanjaksosta, jolloin Ruotsista tuli suurvalta ja myös kyseisen aseman menettäminen ja muuttuminen hyvinvointivaltioksi. Yleisesti ajatellaan, että Ruotsi on ollut sodassa viimeksi vuonna 1809, jolloin se menetti Suomen Venäjälle. Vuosina 1960-1965 Ruotsi oli erittäin voimakkaasti mukana Kongon kriisissä. Siitä ja ylipäätään rauhanturvaoperaatioista on museossa esillä runsaasti esineistöä. Museossa on paljon dioraamoja, joissa kuvaillaan esimerkiksi vanhoja rangaistustapoja, sotilastorppaa ja 30-vuotisen sodan ryhmityksiä. Luonnollisenkokoisissa asetelmissa esitellään sotilaselämää eri aikakausilla.

Tukholman kaupungintalon Kultaisen salin seinät on peitetty 18 miljoonalla mosaiikinpalalla.

Ennen paluuta laivaan oli vielä mahdollisuus ostoksiin. Ruotsin kruunu oli ennätyshalpa, yhdellä eurolla sai enemmän kuin kymmenen Kaarle XII:n ratsuväki rynnistää Armeijamuseossa. kruunua. Nakkilan

LUKIO

OPINTORETKET

Eduskunnassa saattoi nähdä poliitikkoja, joita oli tottunut näkemään vain televisiossa.

Matkakertomus Helsinki 9.5.2018 Voitimme palkintomatkan Eduskunnan järjestämässä kilpailussa ehdotuksellamme “Toisen asteen koulutus ilmaiseksi”. Matkaan kuului bussi Helsinkiin, vierailu Pikku Parlamentissa, ruokailu ja opastettu kierros Eduskuntatalolla, jonka jälkeen meillä oli 2,5 h vapaa-aikaa Helsingissä. Lähdimme kello 7 aamulla koulumme pihasta ryhmänohjaajiemme Juha Tontin ja Kirsti Häivälän kanssa ja pysähdyimme matkalla Forssan autokeitaalla. Saavuimme Helsinkiin kello 10 jälkeen ja menimme suoraan turvatarkastuksen kautta Pikku Parlamenttiin. Meille tarjoiltiin aamupalaa, saimme smoothieta ja leipää. Pikku Parlamentissa meille puhui apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin työstään ja saimme esittää meitä kiinnostavia kysymyksiä. Hän sanoi aiheen ja me esitimme kysymyksiä, kuten kotiin, armeijaan, sairaalaan ja poliisitehtäviin liittyviä. Tämän jälkeen kävimme kierroksella eduskuntatalossa ja saimme siellä ruuan. Keskustelimme myös matkalla ruokailuun Ben Zyskowiczin kanssa. Ruokailun valikoima oli laaja. Jonna Kuusisto söi jauhelihapihvin ja pastaa, jälkiruoaksi oli rahkaa. Konsta Viinamäki söi myös vuohenjuustotomattipiirakkaa. Ruoka tuli Fazerilta. Ruokailussa näimme kuuluisia eduskuntalaisia, esimerkiksi Hjallis Harkimon. Ruokailun jälkeen menimme seuraamaan täysistuntoa, jossa olimme noin tunnin. Sen jälkeen meillä oli vapaa-aikaa, jolloin jakaannuimme ryhmiin ja kävimme kiertelemässä Helsingissä. Bussi lähti takaisin Nakkilaan ja koulun pihassa olimme noin kello 21.

Nakkilan

LUKIO

OPINTORETKET

Pääministeri Juha Sipilä puhuu.

Eduskunnan veistokset uusittiin vastikään, mikä on herättänyt paljon keskustelua. Ne on tehty kipsistä ja päällystetty lehtikullalla. Nakkilan

LUKIO

OPETTAJAT

Opettaja

Oppiaine

Koski Jari

rehtori

Ilomäki Kirsi

15b

vararehtori, biologia, maantiede, terveystieto

Ahtola Marika

liikunta

Ekko Johanna

kemia

Hohkuri Joonas

matematiikka

Häivälä Kirsti

17a

historia, yhteiskuntaoppi

Koivula Juha

musiikki

Kopio Juha

kuvataide, viestintäkasvatus

Korhonen Hanna-Leena 16a

äidinkieli, kirjallisuus

Nissilä Pia

opinto-ohjaus, 14.1.2018 asti, Lindfors Kirsti 15.1.2018-1.6.2018

Laato Anne

16b

uskonto, psykologia, filosofia

Peltomäki Henri

virkavapaalla

Siikilä Merja

ruotsi

Tontti Juha

17b

matematiikka, fysiikka

Viskari Katriina

15a

englanti

Nakkilan

LUKIO

YLIOPPILAAT

Henkisen hyvinvoinnin viikko Lukion tutorit sekä yläkoulun tukioppilaat suunnittelivat yhdessä koko koulua varten henkisen hyvinvoinnin viikon. Tutorit ja tukioppilaat kokoontuivat ensin suunnittelemaan viikkoa yhdessä, minkä jälkeen tutorit suunnittelivat erikseen lukiolle ohjelmaa ja tukioppilaat yläkoululle. Ennen hyvinvointiviikkoa kaikki kokoontuivat vielä kerran yhdessä kokoamaan suunnitelman viikkoa varten. Hyvinvointiviikolla oli monenlaista ohjelmaa. Osa oli vapaaehtoista ja osa kaikille pakollista. Kaikki oli kuitenkin mielenkiintoista ja antoisaa. Maanantaina yläkoululla ja lukiolla oli villasukkapäivä. Päivään kuului, että jokainen pukeutui mahdollisimmat rennosti ja saapui kouluun mahdollisesti ilman meikkiä ja villasukat jalassa. Villasukkapäivän kunniaksi myöskään yläastelaisten ei tarvinnut mennä välitunneilla ulos. Hyvinvointiviikon aikana koulullamme vieraili myös opintopsykologi luennoimassa lukiolaisille. Hyvinvointiviikkoon kuului myös joogaa, rentoutuksia sekä erilaisia pajoja. Lemmikkipajapäivänä koulullamme oli kolme koiraa, aasi, tkanoja sekä kissa. Myös musiikki soi koulun käytävillä ja ruokailussa koko viikon. Kai Korpi Nakkilan seurakunnasta tuli myös pitämään lukiolaisille pelipajaa MokkaMekkaan. Saimme pelata monenlaisia pelejä ja valinnanvaraa riitti. Pelipaja oli monen lukiolaisen kohokohta koko viikolla! Tutorit: Alisa Leinonen, Roope Kankeri, Sini Pärssinen, Kaisa Sjögren, Emilia Hirvikoski, Ulriika Loula, Ina Laine, Eetu Ellä, Wilma Heiskanen, Lotta Kivelä, Jenna Parkkali, Frans Perkkola ja Akseli Rantanen.

Ylioppilaat Syksy 2017 Saarinen Tommi

Kevät 2018 Falck Heikki, Isoviita Oona, Jokela Josefiina, Kiuru Julianna, Koivula Eetu, Leinonen Olivia, Lepistö Emilia, Lindroos Nina, Mäkinen Jami, Määttä Eemil, Määttä Joel, Nieminen Juuso, Raitanen Anniina, Rannikko Inka-Riina, Reponen Veeti, Rieppola Joonas, Rytkölä Linda-Ellen, Räihä Kristian, Sinkko Noora, Snäkin Eveliina, Suominen Susanna, Välimäki Jenna, Westergård Annika

Stipendit Stipendit ovat nähtävänä koulun osoitteessa http://www.nakkila.fi/koulut/lukio/ Ilmoitusasiat Ilmoitettavat asiat ovat nähtävänä koulun osoitteessa http://www.nakkila.fi/koulut/lukio/

Nakkilan

LUKIO

Dormagenilaisten vastavierailu lokakuussa. Ennen linja-autokyytiä Nakkilaan oli tutustuminen Helsingin keskeisimpiin turistikohteisiin. Tässä vuorossa Sibelius-monumentti.

Opettajat Möller ja Heiermann ottavat kuvia yhteiskoulun oppilaista Pinja Koivistosta ja Miisa Aarikasta heidän pitäessään aamunavausta Itsenäisen Suomen sadalta vuodelta.

Alexa Jennert ihali maisemia, jotka näkyivät Kalevan kirkontornista Tampereella.

Caroline Gründleriä ei sateinen sää haitannut Särkänniemen huvipuistossa.

Särkänniemessä oli pelottavia zombeja, jotka olivat todella “elävän” näköisiä.