U NOH DETTU PUM PENA I
A
joimme maaliskuun alkupuolella John Remeksen kanssa yli 3 000 kilometriä Baltian maiden läpi Puolaan viedessämme humanitäärisen avustuskuorman Ukrainan juutalaisille. Maisemat vaihtuivat, ja erilaiset kylät ja kaupungit jäivät taaksemme yksi toisensa perään. Pitkän ajomatkan aikana lueskelimme oudolta ja hassulta kuulostavien paikkojen nimikylttejä. Muutamista saimme aika hyvät naurutkin, toisissa taas kieli meni solmuun. Kymmenistä paikannimistä erityisesti yksi jäi mieleemme: Pumpenai. Nimi kuulosti jotenkin erikoiselta, ehkä jopa lastensadun mielikuvituspaikalta. Matkan jälkeen John päätti ottaa hieman selvää Pumpenain kylästä. Se, mitä löysimme, olikin yllättävää ja pysäyttävää. Pumpenai sijaitsee Pohjois-Liettuassa Panevezysistä Pasvalysiin johtavan tien varrella. Kauniilla ja pienellä kylällä on
syvät siteet juutalaisiin, joita on asunut siellä jo 1500-luvulta lähtien. 1800-luvun lopulla kylän asukasluku oli 1 400 henkeä ja näistä 1 017 eli 68 prosenttia oli juutalaisia. Jiddišin kielellä kylää kutsuttiin Pumpyaniksi, ja se oli menestyvä ja hyvinvoiva kylä. Juutalaiset asukkaat harjoittivat kauppaa, käsitöitä ja maataloutta sekä keltaisen juuston meijerituotantoa. Tämän kukoistavan kylän tarina alkoi kuitenkin muuttua, kun ensimmäinen maailmansota syttyi. Sodan aikana monet kylän asukkaat evakuoitiin Venäjälle. Kun he palasivat takaisin, he löysivät talonsa ryöstettyinä tai poltettuina. Vuonna 1921 Pumpenaissa asui enää 75 juutalaista perhettä. Natsi-Saksa miehitti Pumpenain 27. kesäkuuta 1941. Kylässä oli tuolloin noin 60
18 |
S A N A J E R U S A L E M I S TA 3 / 2 0 2 2
Antisemitismin tummat pilvet saavuttivat myös
Pumpenain kylän. Sen ensimmäiset viitteet näkyivät 1800-luvun alussa, kun kylän juutalaisyhteisöä syytettiin väärin perustein veririkoksista. Juutalaisyhteisön rabbi poltettiin elävältä kuoliaaksi lähellä kirkkoa, ja näin hän otti syyttömänä syyt niskoilleen pelastaen koko yhteisön. Aika haluaa peittää Pumpenain juutalaiset, mutta
onneksi mekin saimme heidät löytää.
"MAAILMA O N EHKÄ UNO HTANUT PUMPE NAIN JUUTALAIS E T, MUT TA ME LÖYS IMME HE IDÄT UUDE LLE E N."
juutalaista perhettä. Juutalaiset määrättiin pakkotyöhön, ja heidän omaisuutensa ryöstettiin. Heinäkuun 15. päivänä juutalaiset siirrettiin piikkilangan ympäröimään ghettoon. Heidät ahdettiin pieneen tilaa n ilman ruokaa, ja heitä pahoinpideltiin karmaisevilla tavoilla. Yhdessä naapurikylien juutalaisten kanssa suurin osa Pumpenain juutalaisista kuljetettiin Pajousten metsään, jossa
heidät teloitettiin raa’asti suuriin maakuoppiin. Näin Pumpenain kylän yli 400 vuoden juutalaisten olemassaolo päättyi traagisesti. Tietojen mukaan kylässä ei asu edelleenkään yhtään juutalaista. Tämä on pieni kertomus sattumasta ja siitä, mitä voimme oppia, kun tartumme asioihin, jotka jostain syystä jäävät painamaan mieltämme. Tämä on muistutus paitsi historian voimasta, myös sen raadollisista kipukohdista, jotka heijastuvat toisinaan myös tähän päivään. Maailma on ehkä unohtanut Pumpenain juutalaiset, mutta me löysimme heidät uudelleen. JANI SALOKANGAS ICEJ:N SUOMEN OSASTON TO I M I N N A N J O H TA J A
