Lahjoita
Tämän Sana Jerusalemista -lehden välissä olevilla viitepankkisiirroilla sinulla on mahdollisuus lahjoittaa niissä mainittuihin kohteisiin. Mikäli haluat lahjoittaa muihin kohteisiin, voit käyttää seuraavia viitenumeroita:
Exodus- ja alijatyö 9800 03004
Holokaustin muistaminen ja antisemitismin vastainen työ 9800 01200
Holokaustivanhukset 9800 02018
Kotimaan Israel-työ 9800 04003
Kotisairaanhoito 9800 02115
Kriisiaputyö 9800 01323
Messiaaniset juutalaiset 9800 02209
Missä tarve on suurin 9800 01006
Muu ICEJ:n työ 9800 02005
Sosiaalinen avustustyö 9800 02047
Syvännön raamattutyö 9800 02089
Työ lasten ja nuorten parissa 9800 02238
Pankkiyhteys
Osuuspankki / FI29 5092 0920 2944 34 / BIC: OKOYFIHH
Vielä poismenosi jälkeenkin voit olla siunaamassa Israelia tekemällä testamenttilahjoituksen ICEJ:n Suomen osastolle. Testamentin tekemiseen
liittyviä lisätietoja saat toimistoltamme. Voit lahjoittaa ICEJ:n Israel-työhön myös puhelimitse soittamalla seuraaviin numeroihin:
0600 14460 Exodustyö (10,26 €/puh + pvm)
0600 14470 Missä tarve on suurin (21,28 €/puh + pvm)
Poliisihallitus on myöntänyt Jerusalemin kansainvälisen kristillisen suurlähetystön Suomen osasto ry:lle 17.1.2024 alkaen rahankeräysluvan RA/2024/73, joka on voimassa Suomessa Ahvenanmaata lukuunottamatta. Kerätyt varat käytetään ICEJ:n tavoitteiden mukaiseen toimintaan Jerusalemin päätoimiston ja Suomen osaston kautta.
Kiitos rakkaudenlahjastasi, Jumala siunatkoon sinua!
Tässä numerossa
4 Varajohtajan pöydältä: Luottavaisena uuteen vuoteen
5 Toiminnanjohtajalta: Historiallisen muistinmenetyksen ongelma
6 ICEJ Suomi: Holokaustiselviytyjä Bella Haim Rothstein: ”Pitää oppia rakastamaan, eikä vihaamaan!” SISÄLLYS
8 Opetus: David Parsons: Kymmenen jokaisesta kansasta
11 Opetus: Jürgen Bühler: Pitäydy lujasti juutalaiseen Jeesukseen
12 ICEJ valmistautuu alijan kasvuun
13 Panttivankisopimus valaa varovaista toivoa
14 Tri Susanna Kokkonen: Antisemitismin kitkemisessä keskeistä on koulutus
16 Klaus Härön uusi elokuva ”Ei koskaan yksin”
18 Haifa-koti: Vuosi vaihtui jäähyväisin ja uutta odottaen
19 Kotisairaanhoitovierailut tuovat iloa ja piristävät päivän
20 Vieraskynä: Samuel Tedder: Raamatun arvovalta sekavassa yhteiskunnassa
21 ICEJ Suomi: Holokaustinäyttely valloitti Kainuun
22 Seurakuntavierailuja
Astuessamme vuoteen 2025 haluan toivottaa kaikille siunattua, rauhallista ja menestyksekästä uutta vuotta!
Viime vuonna Israelia kohtasi suuri sotatragedia, jonka jälkeen on luonnollista, että odotamme paljon parempaa uutta vuotta. Israel on toipumassa tästä konfliktista ja voitto on näköpiirissä, ja olemme luottavaisia, että valoisampia päiviä on luvassa vuodelle 2025. Mutta läheisten tuska pitkittyneessä konfliktissa menetetyistä ja kateissa olevista rakkaista on varsin todellinen ja jatkuu epäilemättä pitkään viimeisenkin laukauksen jälkeen.
Tapasin hiljattain israelilaisen ystäväni, jonka kaksospojat palvelevat Israelin puolustusvoimissa. Kun kysyin heidän voinnistaan, ystäväni kiitti Herraa, että he voivat hyvin. Mutta hän lisäsi, että suurimman osan kuluneesta vuodesta hän on viettänyt unettomia öitä laatien muistopuheita pojilleen, koska pelkäsi, että heille tapahtuisi jotain pahaa taisteluissa.
Koko Israel tarvitsee aikaa parantuakseen, ja israelilaiset tarvitsevat kristittyjä ystäviä rinnalleen toipumisprosessin aikana. On ollut merkittävää nähdä kristittyjen maailmanlaajuinen uskollisuus, anteliaisuus ja myötätunto tätä kansakuntaa kohtaan lokakuun 7. päivän joukkomurhan jälkeen.
Nyt on edessä paljon jälleenrakennustyötä, erityisesti Gazan rajan lähellä sijaitsevissa yhteisöissä. Kiitos tuestasi, kun osallistumme näihin jälleenrakennushankkeisiin, jotka auttavat Israelin kaikkein hädänalaisempia.
On hämmästyttävää, että ympäri maailmaa on monia juutalaisia perheitä, jotka haluavat tehdä alijan Israeliin tulevan vuoden aikana. Haluat varmasti olla myös heidän tukenaan. Uudet muuttajat vah-
VARAJOHTAJAN PÖYDÄLTÄ
Luottavaisena uuteen vuoteen
”Olemme luottavaisia, että valoisampia päiviä on luvassa vuodelle 2025.”
vistavat Israelia ja tekevät maasta entistä monivivahteisemman.
Rohkaisemme sinua matkustamaan jälleen Israeliin. Kaikki täällä ovat kaivanneet kristittyjä matkailijoita, ja haluamme taas nähdä ystävälliset, hymyilevät kasvosi tässä maassa. Suunnittelethan siis matkaa tänne lähitulevaisuudessa ja myös osallistumista lehtimajanjuhlaamme lokakuussa.
Kun katsomme eteenpäin ja odotamme malttamattomasti paluuta normaaliin elämään, yksi tämän sodan opetus on ollut rauhan arvon ymmärtäminen. Rauha on hauras ja kallisarvoinen asia, eikä se tule automaattisesti.
Raamatun mukaan meidän täytyy ”etsiä rauhaa ja tavoitella sitä” (Ps. 34:14). Heprealaiskirje kehottaa ”pyrkimään rauhaan kaikkien kanssa ja pyhitykseen, sillä ilman sitä ei kukaan ole näkevä Herraa” (Hepr. 12:14). Meidän pitää siis aktiivisesti etsiä ja vaalia rauhaa. Usein rauha liittyy kansan vanhurskauteen. Psalminkirjoittaja sanoo, että ”vanhurskaus ja rauha antavat suuta toisillensa” (Ps. 85:11; ks. myös Jes. 32:17; Jaak. 3:18).
Olen luottavainen, että Israel pyrkii rauhanomaisiin suhteisiin arabinaapuriensa kanssa tänä vuonna ja että on olemassa todellinen mahdollisuus myös Saudi-Arabian mukaantulolle. Ehkä ovi alkaa avautua rauhalle jopa Libanonin ja Syyrian kanssa. Mutta samalla Israelin kansan tulee tavoitella vanhurskautta. Jatkaessasi rukousta Israelin puolesta, rukoilethan, että vanhurskaus ja rauha sataisivat tämän maan ylle tänä vuonna.
Runsasta siunausta uuteen vuoteen!
DAVID PARSONS
ICEJ:N
VARAPRESIDENTTI
JA VANHEMPI PUHEMIES
Historiallisen muistinmenetyksen ongelma
Olin puhumassa eräässä seurakunnassa ja tapasin siellä henkilön, jonka kanssa aloimme juttelemaan monista hengellisistä asioista. Yksi kysymys jäi erityisesti mieleeni, koska se kertoo monien uskovien suhtautumisesta Israeliin tai juutalaisuuteen. Hän kysyi: ”Tykkäätkö sinä Jani juutalaisista jutuista, siis niistä kaikista juutalaisista jutuista Raamatussa?” Hämmennyin ja mietin, kuinka irrationaalinen ja ongelmallinen tämä kysymys oli. ”Kärsiikö tämä mies historiallisesta muistinmenetyksestä?”, ajattelin.
Suurin sokeus tällaisessa kysymyksenasettelussa on se, että kysyjä kohtelee ja tulkitsee Raamattuamme ja erityisesti Uutta testamenttia niin, että se on kuin jokin ”uusi” uskonto joltakin ”uudelta” johtajalta. Lisävivahteena tämän uuden uskonnon johtajalta löytyy ”epärelevantteja” juutalaisia juttuja niistä tykkääville. Tällainen tulkinta on kuin palmu ilman oksia ja taateleita, mikä olisi vääjäämättä hieman erikoinen ja keskeneräinen kuva palmusta!
Raamattumme on juutalaisten kirjoittama kirja, jonka avulla juutalaiset apostolit levittävät juutalaisen Messiaan sanomaa kaikkialle maailmaan. Haasteena on se, että Jeesus on ollut vuosisatojen ajan puettuna ”pakana-asuihin” ja kulttuurillisiin maskeihin niin, että Hän on lähes tunnistamaton omille veljilleen.
Jeesuksen juutalaisuudella on merkitystä, koska se tarjoaa olennaisen viitekehyksen Hänen elämänsä ja opetuksensa sekä Hänen opetuslapseutensa ymmärtämiselle.
1. Se antaa oikean kulttuurillisen ja uskon kontekstin: Jeesus eli ja toimi juutalaisissa puitteissa.
2. Se maalaa kokonaiskuvan Jeesuk-
”Jos kristityt unohtavat Jeesuksen juutalaisuuden, seurakunta menettää kuvansa alkuperästään ja myös aidon kuvan Messiaastaan.”
sen opetuksesta ja elämästä juutalaisen perinteen näkökulmasta ja selittää, miksi Jeesus puhui niin kuin Hän puhui ja eli, miten eli.
3. Se antaa ymmärryksen Jumalan asettamista juhlapyhistä (pesach, shavuot ja sukkot) ja siitä, miten Jeesus on niiden kaikkien keskiössä vertauskuvallisesti ja käytännöllisesti.
4. Se välittää meille historiallisen todellisuuden. Jeesuksen juutalaisen identiteetin tunnustaminen kunnioittaa historiallista todellisuutta ja salaisuutta.
Jeesuksen juutalaisuuden unohtaminen tai syrjään työntäminen johtaa merkittäviin väärinkäsityksiin Hänen elämästään, opetuksistaan ja laajemmasta
viitekehyksestä Hänen aikanaan. Jumalan Pojan identiteetin sivuuttaminen johtaa vääristyneeseen teologiaan. Vaarat ovat monet niin supersessionismissa ja korvausteologiassa kuin myös lain väärässä tulkinnassa. Vaarana on myös se, että Hänet unohdetaan juutalaisena Messiaana lopunaikoina (Ilm. 22:16).
Justinus Marttyyri ei ymmärtänyt näitä vaaroja ja hänen päivistään (100–165 jKr.) lähtien kirkko alkoi kutsua itseään ”uudeksi Israeliksi” ja juutalaisia ”Kristuksen tappajiksi”. On karmea varoitus ja muistutus, että 1930-luvun antisemitistisen natsismin nousua tukivat johtavat teologit, jotka kannattivat avoimesti Hitleriä. Heidän joukossaan olivat Gerhard Kittel, Theological Dictionary of the New Testament -teoksen toimittaja, joka liittyi kansallissosialistiseen puolueeseen vuonna 1933, ja Paul Althaus, joka näki Kolmannen valtakunnan ”Jumalan lakina nykyaikaiselle Saksalle” ja piti liittovaltion valintaa ”Jumalan lahjana ja ihmeenä”. Tämä kaikki olisi ollut mahdotonta, ellei Jeesukselta olisi riisuttu Hänen juutalaisuuttaan.
Jos kristityt unohtavat Jeesuksen juutalaisuuden, seurakunta menettää kuvansa alkuperästään ja myös aidon kuvan Messiaastaan. Missiologi Andrew F. Walls sanookin osuvasti, että kirkon erottaminen juutalaisista juuristaan ja Jeesuksen erottaminen juutalaisesta sukulinjastaan on kuin jättäisi kirkon historiallisesti riippumaan ilmaan niin, ettei se kosketa juuriaan. Silloin on muistettava, että meidät on oksastettu jaloon öljypuuhun (Room. 11:17–24), emmekä mekään leiju ilmassa ilman juuria.
JANI SALOKANGAS ICEJ SUOMEN TOIMINNANJOHTAJA
HOLOKAUSTISELVIYTYJÄ BELLA HAIM ROTHSTEIN:
Helsingin Valkean talon auditoriossa on hiirenhiljaista. Yleisö kuuntelee keskittyneenä, joku pyyhkii silmäkulmaa. Tuntuu kuin seinällä raksuttava kellokin olisi jähmettynyt hetkeksi paikalleen kuuntelemaan, kun 86-vuotias Bella Haim Rothstein jakaa riipaisevia lapsuusmuistojaan holokaustin ajalta sekä tuoreita kokemuksiaan lokakuun 7. päivän verilöylystä.
lapsuus holokaustin varjossa
Bella Haim Rothstein syntyi vuonna 1938 Stokin kylässä Puolassa. Perheeseen kuuluivat äiti, isä ja kolme lasta, joista nuorimmainen oli Bella. Puolassa eli tuolloin Euroopan suurin juutalaisyhteisö, ja monet heistä uskoivat asuvansa siellä turvassa.
Mutta sitten kaikki muuttui. Natsi-Saksa hyökkäsi Puolaan syyskuussa 1939 ja alkoi sota. ”Meiltä otettiin kaikki oikeudet pois, ja yllättäen meidän piti paeta”, hän kertoo. ”Isä lähti edeltä, mutta äiti jäi minun ja kahden siskoni kanssa kotiin.” Lopulta äitikin päätti paeta sylissään pieni Bella ja vanhemmat tyttäret molemmissa käsissään.
Äiti ja lapset lähtivät kohti Koillis-Puolan Bialystokia, jossa isä odotti heitä.
Perhe piilotteli Bialystokissa, kunnes saksalaiset valloittivat kaupungin. Pakomatka jatkui, tällä kertaa rajan yli Venäjälle.
”Olin silloin 4-vuotias ja aloin muistamaan asioita. Venäjällä vanhempani laittoivat minut orpokotiin, jotta saisin syödä siellä. Minulla ei ollut minkäänlaista lapsuutta”, Bella kuvailee vaikeita sotavuosiaan.
kotiinpaluu puolaan
Perhe viipyi Venäjällä koko sodan ajan, kunnes oli mahdollista palata Puolaan.
”Samat junat, jotka veivät ihmisiä kuolemanleireille, kuljettivat nyt ihmisiä takaisin Puolaan”, Bella muistelee.
Kotiinpaluu ei ollut kuitenkaan helppoa. ”Antisemitismi oli siellä suurta. Iltaisin oli pelottavaa mennä ulos ja lukitsimme ovet. Jälleen jouduimme miettimään, mihin voisimme paeta.”
Samaan aikaan sodasta selviytyneillä oli suuri huoli sukulaisistaan ja muista eloonjääneistä.
”Isälläni oli kahdeksan veljeä. Hän lähti Varsovaan etsimään heitä ja selvittämään, olisiko joku heistä hengissä. Mutta ketään ei ollut jäljellä, ainoastaan isäni ja hänen siskonsa selviytyivät.”
Bellan äidin perheestä suurin osa säilyi hengissä, sillä he olivat paenneet ajoissa Venäjän puolelle.
Sodan jälkeen perhe oleskeli Puolassa ja Saksassa. Tässä vaiheessa lapsikatras oli kasvanut kolmella sisaruksella, ja lapsia oli nyt yhteensä kuusi.
uusi elämä israelissa
Merkittävä muutos Bellan elämässä tapahtui vuonna 1951, kun perhe päätti tehdä alijan Israeliin, juutalaisvaltioon, joka oli perustettu vain muutama vuosi aiemmin.
”Se oli hyvä tunne, kuin unelmien täyttymys”, Bella kuvailee saapumistaan uuteen kotimaahan. ”Ihmiset tulivat
← Vierailulla Helsingin synagogassa. Vasemmalta Anat Haklai Rosset, Yulia Szabo, juutalaisen seurakunnan johtaja Celso Khalili ja Bella Haim Rothstein.
↓ Bellan elämäntarina kosketti Espoon kristillisen koulun oppilaita.
→ Israelilaisvieraat nauttivat Suomen talvesta ja lumesta.
laivoilla ja suutelivat maata astuessaan Israelin maaperälle.”
12-vuotiaana Bella aloitti koulun ja ryhtyi opiskelemaan hepreaa. Pari vuotta myöhemmin perhe asettui Etelä-Israeliin, Romanian ja Turkin juutalaisten maahanmuuttajien perustamalle Gvulotin kibbutsille.
”Menin kibbutsilla naimisiin 18-vuotiaana. Mieheni oli Bulgarian juutalainen taiteilija. Saimme kolme lasta, ja olin hyvin onnellinen. Ensimmäistä kertaa minulla oli koti!”
Vuodet vierivät ja Bella sai nauttia yhteisöllisestä ja huolettomasta kibbutsielämästä yhdessä perheensä kanssa.
Vuonna 1987 heitä kohtasi kuitenkin suuri suru, kun vanhin tytär Tal sairastui syöpään. Tytär kuoli ennen kuin ehti täyttää 30 vuotta, ja häneltä jäi 3,5-vuotias lapsi.
”52-vuotiaana minusta tuli jälleen ’äiti’”, kertoo Bella, joka isoäitinä otti pienokaisen hoiviinsa.
lokakuun 7. päivän verilöyly ”Ajattelin, että maailma on kaunis paikka elää”, sanoo Bella, joka on pitkänlinjan rauhantyön veteraani ja pyrkinyt edistämään juutalaisten ja arabien sopuisaa rinnakkaiseloa maassa.
”Taistelin ja tein töitä rauhan puolesta. Seisoessani Gazan edustalla mietin usein,
”PITÄÄ OPPIA RAKASTAMAAN, EIKÄ VIHAA MAAN!”
→ Bella Haim
Rothstein ja kansanedustaja
Peter Östman
vaimonsa
Katarinan kanssa
Helsingissä.
→ → Arvokas
tilaisuus veti salin
täyteen kuulijoita
Kuopion kaupungintalolla.
→ → → Radio
Dein studiolla nauhoitettiin radio-ohjelmaa.
miten voisimme tehdä yhteistyötä. Siksi minun oli vaikea uskoa, että lokakuun 7. päivän kaltainen hyökkäys voisi ikinä tapahtua.”
Bellan kotikylä, Gvulotin kibbutsi, sijaitsee vain yksitoista kilometriä Gazan rajalta. Se oli yksi harvoista alueen kylistä, johon Hamasin terroristit eivät onnistuneet tunkeutumaan lokakuun 7. päivänä.
Vaikka hän itse selviytyikin hyökkäyksestä, koskettivat tapahtumat traagisesti hänen perhettään.
”Perheeni on muusikkojen perhe. Lapsenlapseni Yotam soittaa rumpuja, ja hänellä piti olla keikka Tel Avivissa tuona lauantaina. Mutta sitten heräsimme lauantaiaamuun... Soitin Yotamille ja kuulin hänen olevan hädissään, koska ympärillä oli terroristeja.”
Poika asui Kfar Azan kibbutsilla, joka oli yksi pahiten tuhotuista kylistä tuona päivänä.
Perhe ei aluksi ymmärtänyt, mitä tapahtui, kunnes internettiin ja sosiaaliseen mediaan alkoi tulvia kuvia ja videoita hyökkäyksestä. ”Se muistutti holokaustista”, Bella kertoo.
”Ihmisistä, joiden ajattelit olevan ystäviä, tulikin yhtäkkiä murhaajia. He ottivat ihmisiä kodeistaan, myös lapsia. He polttivat taloja, kuten holokaustin aikana. He veivät ihmisiä panttivangeiksi Gazaan meidän autoillamme.”
musertavia uutisia
Viikko hyökkäyksen jälkeen perhe sai tietää Yotamin olevan Gazassa. Hän oli hengissä, mutta panttivankina, joten siitä oli vaikea tuntea iloa.
Hamasin julkaisemalta videolta Bella näki, kuinka terroristit sieppasivat hänen
pojanpoikansa. ”Kaksi terroristia piti Yotamia kiinni käsivarsista, ja hän seisoi siinä välissä kuin Raamatun Simson. Hetken ajattelin, että kunpa hän voisi voittaa vangitsijansa kuin Simson.”
Viikkojen ajan Bella piti kiinni toivosta. ”Joka päivä muusikot ja laulajat tulivat rajalle laulamaan ja rukoilemaan toivoen, että ehkä hän ja muut panttivangit kuulisivat meitä”, hän kertoo.
Hauras toive rakkaan pojanpojan selviytymisestä musertui 15. joulukuuta 2023, kun Bella sai tietää pojan kuolleen Gazassa. Yotam oli päässyt pakenemaan kahden ystävänsä kanssa vartijoiltaan, ja muutaman päivän ajan he liikkuivat Gazassa talosta taloon etsien turvapaikkaa.
Samaan aikaan Israelin armeijan sotilaat jo taistelivat Gazan kaistalla. Kolmikon lähestyessä israelilaissotilaita, nämä erehtyivät luulemaan heitä terroristeiksi ja vahingossa ampuivat heidät.
”Yotam palasi näin takaisin Israeliin, mutta ei elävänä”, jatkaa Bella liikuttuneena. ”Hänet haudattiin Gvulotin kibbutsille, missä hän oli syntynyt.”
kukaan ei voi tuhota meitä Rakkaan pojanpojan menetys oli suunnaton järkytys koko perheelle ja erityisesti holokaustin kokeneelle Bellalle.
”Holokaustin jälkeen vannoin, etten enää ikinä palaisi Puolaan tai Saksaan”, hän sanoo. ”Mutta kun viime vuonna sain kutsun holokaustin muistotapahtumaan Auschwitz-Birkenaun keskitysleirille, päätin, että tällä kertaa minä menen.”
”’Am Israel Chai’ – kukaan ei voi tuhota meitä! Niin ajattelin, kun kävelin siellä Israelin lippuun kietoutuneena ja pää pystyssä pojanpoikani muistoa kunnioittaen.”
Vierailu keskitysleirillä oli erityisen merkityksellinen myös siksi, että pojanpoika oli itsekin vieraillut samassa paikassa kouluryhmänsä kanssa nuoruudessaan.
pitää oppia rakastamaan Lokakuun 7. päivän jälkeen Bella oli pitkään evakossa kodistaan, kuten myös muut Gazan rajan lähellä sijaitsevien yhteisöjen asukkaat. Nyt hän on kuitenkin jo palannut Gvulotin kibbutsille.
”Olen vahva ja tulen edelleen olemaan vahva!” hän lupaa.
”Uskon, että maailma voi olla parempi paikka, jos otamme siitä vastuun. Meidän täytyy opettaa tästä kaikille, jotta tällainen ei voisi toistua. Meidän pitää oppia rakastamaan, eikä vihaamaan”, sanoo Bella ja lähettää siunaavat terveisensä kaikille toivoen, että kaikki ihmiset voisivat elää yhdessä.
”Rukoilettehan myös, että jokainen Gazassa edelleen oleva siepattu voisi palata kotiin. ”
SUSANNA RAJALA
ICEJ SUOMEN VIESTINTÄKOORDINAATTORI
ICEJ:N SUOMEN OSASTO KUTSUI ISRAELILAISEN BELLA HAIM ROTHSTEININ SUOMEEN PUHEKIERTUEELLE 20.–24. TAMMIKUUTA. KIERTUEESEEN SISÄLTYI YLEISÖTILAISUUDET TURUSSA, HELSINGISSÄ, KUOPIOSSA JA JYVÄSKYLÄSSÄ SEKÄ KAKSI KOULUVIERAILUA ESPOOSSA JA JYVÄSKYLÄSSÄ.
LAHJOITA ICEJ:N ANTISEMITISMIN VASTAISEEN TYÖHÖN VIITENUMEROLLA 9800 01200.
”Kymmenen jokaisesta kansasta” - profeetallinen kutsu Jerusalemiin
”NÄIN SANOO HERRA SEBAOT: NIINÄ PÄIVINÄ TARTTUU KYMMENEN MIESTÄ KAIKISTA PAKANAKANSAIN KIELISTÄ, TARTTUU JUUDAN MIESTÄ LIEPEESEEN SANOEN: ’ME TAHDOMME KÄYDÄ TEIDÄN KANSSANNE, SILLÄ ME OLEMME KUULLEET, ETTÄ JUMALA ON TEIDÄN KANSSANNE’.” (SAK. 8:23)
Tämän vuoden lehtimajanjuhlan teemana on Kymmenen jokaisesta kansasta, joka on peräisin Sakarjan 8:23:sta. Tämä jae sisältää useita tasoja ja sitä voi soveltaa monella tavalla. Se sopii hyvin esimerkiksi siihen, miten pakanakristityt entistä enemmän alkavat tutkia uskomme heprealaisia juuria, mikä onkin erittäin rikas aihe.
Aabraham rukoilee Jumalaa säästämään Sodoman (kuva: Temple Institute, Facebook).
uskomme juutalaiset juuret Monilla evankelisilla kristityillä on suuri halu ymmärtää Jeesusta ja hänen opetuksiaan aidossa heprealaisessa viitekehyksessään. Maaliskuussa 2008 Time-lehti julkaisi artikkelin ”10 ideaa, jotka muuttavat maailmaa” ja mainitsi siinä yhdeksi trendiksi Jeesuksen uudelleenjuutalais-
tamisen. Artikkelissa kerrottiin, kuinka tutkijat ovat alkaneet lukea evankeliumeita uudelleen juutalaisen Jeesuksen silmin. Jopa Israelin huippuyliopistoissa on paljon kiinnostusta ja uteliaisuutta löytää uudelleen historiallinen Jeesus Hänen alkuperäisessä israelilaisessa ympäristössään ja kulttuurissaan.
Myös monet tavalliset kristityt huomaavat, että näissä juurissa on paljon ”mehevyyttä”, kuten apostoli Paavali sen ilmaisi Roomalaiskirjeen 11:17:ssä. Jeesuksen juutalaisuuteen ja koko Raamatun – sekä Vanhan että Uuden testamentin – taustalla olevaan heprealaiseen kulttuuriin syventyminen voi rikastuttaa uskonelämäämme ja valaista suuresti ymmärrystämme pyhistä kirjoituksista.
Toiset näkevät sen profeetallisena näkynä, jossa pakanat oppivat Tooraa rabbeilta, mikä sekin on kasvava trendi nykyään. Nykyään monet ortodoksijuutalaiset rabbit ovatkin innokkaita opettamaan Tooraa pakanakristityille. He pitävät tätä jaetta jopa ennustuksena ajasta, jolloin suuri joukko pakanoita kääntyy viimeisinä päivinä joko juutalaisuuteen tai Nooan lakeihin. He tekevät tämän johtopäätöksen yhdistämällä tämän jakeen Sakarjan 14:16:een, jossa profeetta näkee kaikkien kansakuntien tulevan Jerusalemiin palvomaan Herraa ja viettämään lehtimajanjuhlaa. Siksi he uskovat, että nämä pakanoiden massakääntymykset tapahtuvat juuri sukkotin aikana.
talmudin oppia
”JUMALA KUTSUU VANHURSKASTA
JÄÄNNÖSTÄ, JOSSA ON VÄHINTÄÄN KYMMENEN
IHMISTÄ JOKAISESTA
KANSAKUNNASTA
JA KIELIRYHMÄSTÄ, NOUSEMAAN JERUSALEMIIN
ETSIMÄÄN HERRAA
KANSANSA PUOLESTA.”
kaan jäännöksen jokaisessa pakanakansassa ja kieliryhmässä, jotka on vedetty yhden todellisen Jumalan pelastavan tiedon valoon juutalaisen kansan kautta ja erityisesti yhden hyvin erityisen juutalaisen – Jeesuksen Messiaan – kautta. Hän oli se, joka opetti kansoille Jumalan lakia ja teitä (Jes. 2:3; Miik. 4:2). Ei riittänyt, että luvattu Messias lunastaisi vain Jaakobin, vaan Hän oli valo myös pakanoille ja vei Jumalan pelastuksen maan ääriin (Jes. 49:6).
kuten tohtori Brad Young ja tohtori Steven Notley. Lisäksi on monia messiaanisia juutalaisia opettajia, jotka osaavat selittää tärkeiden Raamatun heprean kohtien alkuperäisiä merkityksiä ja kontekstia.
Merkillepantavaa on, että tämän messiaanisen tehtävän on täyttänyt ja sitä suorittaa edelleen ei kukaan muu kuin Jeesus ja Hänen seuraajansa. Hän välitti evankeliumin sanoman sanoin ja teoin ja antoi meille suuren tehtävän viedä nämä lunastavat totuudet maan ääriin. Tätä on tapahtunut vuosisatojen ajan vaihtelevassa määrin, mutta vasta nykyaikana – maailmanlaajuisten matka- ja viestintävälineiden avulla – se tavoittaa kaikki maailman kansat ja kieliryhmät. Ja vasta nykyaikana kansakunnat voivat nousta Jerusalemiin, joka on jälleen juutalaisten hallinnassa.
Tästä ja muista syistä on kuitenkin syytä olla varovainen, koska usein nämä Tooran oppitunnit kristityille ovat ennemminkin Talmudin oppeja, ja Talmud on hyvin monimutkainen ja melko suljettu maailma keskivertokristitylle. Evankeliumeista käy selvästi ilmi, että Jeesus tunsi hyvin Talmudin ja seurasi sen opetustyyliä käyttämällä vertauksia.
Mutta meidän kohdallamme pitäisi olla todellinen, täysin Jeesukselle omistautunut tutkija, joka pystyisi kahlaamaan läpi Talmudin ja tuomaan sieltä esiin meitä hyödyttäviä aarteita, jättäen samalla pois sen, mikä saattaa horjuttaa uskoamme Kristukseen. Minulle yksi tällainen kristitty tutkija on jo edesmennyt tohtori Dwight Pryor, ja nykyään on monia muita,
Kun kristityt kiinnostuvat entistä läheisemmin Israelista ja juutalaisesta kansasta ja kohtaavat rabbiinisen juutalaisuuden, on monia ”liukkaita paikkoja”, joista on oltava tietoinen ja joita on osattava välttää. Sen vuoksi, kun me pakanat tartumme juutalaisen viittaan (Sak. 8:23), kannattaa tarttua ”oikeaan” juutalaiseen. Raamatussa ei ole parempaa kertomusta, joka kuvaa tätä totuutta paremmin kuin kuvaus naisesta, joka sairasti verenvuotoa ja joka kosketti Jeesuksen viitan helmaa ja parantui (Matt. 9:20–22).
pelastus maan ääriin Tämän ajatuksen mukaisesti tämän vuoden lehtimajanjuhlan teema keskittyy aikaan, jolloin Herra nostaa esiin vanhurs-
vanhurskas jäännös Raamatussa kymmenen miehen luku, johon Sakarjan 8:23:ssa viitataan, liittyy selvästi käsitteeseen ”vanhurskas jäännös”. Tämä ajatus juontaa juurensa 1. Moos. 18:aan ja kertomukseen kantaisä Aabrahamista, kun Herra ilmoitti hänelle tulevasta tuhosta Sodomassa, jossa hänen veljenpoikansa Loot asui. Niinpä Aabraham rukoili, että Herra säästäisi kaupungin, jos Hän löytäisi sieltä 50 vanhurskasta, sitten 45, sitten 40, sitten 30, sitten 20 ja lopuksi 10 vanhurskasta miestä.
Tämä kertomus johti juutalaiset käsitykseen, että he tarvitsevat kymmenen vanhurskaan miehen vähimmäismäärän, minjanin, voidakseen rukoilla yhteisiä rukouksia Herralle synagogassa. Epäilemättä ne, jotka kuulivat Sakarjan lausuvan
tämän profeetallisen sanan, ymmärsivät ”kymmenen miestä kaikista kansojen kieliryhmistä” juuri tässä valossa.
kansat kokoontuvat jerusalemiin
Koko Sakarjan kirjan kahdeksas luku on täynnä hyviä ja lohduttavia sanoja Israelin ja Jerusalemin ennallistamisesta viimeisinä päivinä. Tietenkin Herra lähetti Sakarjan palauttamaan profeetallisen virran kansaan, kun juutalaiset palasivat Israelin maahan ja Jerusalemiin pakkosiirtolaisuudesta Babyloniasta. Mutta tässä on lisäilmiönä se, että pakanat eri kansakunnista puhuvat toisilleen joukkopyhiinvaelluksesta Jerusalemiin palvomaan ja rukoilemaan Herraa.
”Näin sanoo Herra Sebaot: ”Vielä tulee kansoja, monien kaupunkien asukkaita, ja toisen asukkaat menevät toiseen ja sanovat: ’Lähtekäämme, käykäämme etsimään Herran mielisuosiota, etsimään Herraa Sebaotia. Minäkin lähden.’ Ja monet kansat, väkevät pakanakansat, tulevat Jerusalemiin etsimään Herraa Sebaotia, etsimään Herran mielisuosiota.” (Sak. 8:20–22)
Tämä heijastaa samaa profeetan näkemystä Sakarjan 14:16:ssa siitä, että jonakin päivänä kansat tulevat Jerusalemiin joka vuosi palvomaan Herraa Sebaotia ja viettämään lehtimajanjuhlaa. Se on näky, joka on vihdoin alkamassa täyttyä tänä päivänä, ja se, mitä Sakarjan 8. luku lisää,
on se, että Jumala kutsuu vanhurskasta jäännöstä, jossa on vähintään kymmenen ihmistä jokaisesta kansakunnasta ja kieliryhmästä, nousemaan Jerusalemiin etsimään Herraa kansansa puolesta.
merkitys lopun aikoina
Jumalalla on aina ollut vanhurskas jäännös maan päällä. Jopa suuren luopumuksen päivinä Elian aikana Herra vakuutti hänelle, että Hänellä oli vielä 7 000 vanhurskasta miestä, jotka eivät olleet polvistuneet Baalin edessä. Paavali kuvailee tätä Roomalaiskirjeessä 11:2–5 ikään kuin Jumala kerskuisi tästä pienestä, mutta uskollisesta Israeliin jääneestä vanhurskaan palvelijajoukosta, aivan kuten
”RAAMATULLINEN KÄSITE VANHURSKAASTA JÄÄNNÖKSESTÄ ON YHÄ TÄRKEÄMPI LOPUN AIKOINA.”
Hän iloitsee vanhurskaasta jäännöksestä, jonka Hän on säilyttänyt itselleen meidän aikanamme.
Raamatullinen käsite vanhurskaasta jäännöksestä on yhä tärkeämpi lopun aikoina. Sakarja näki ennalta tämän vanhurskaan jäännöksen pakanoiden keskuudessa tunnistavan ja yhtyvän täysin Jumalan profeetallisiin tarkoituksiin Israelille näinä päivinä. Meidän on asemoitava kirkkomme ja seurakuntamme ymmärtämään ja puolustamaan Israelin ennallistamisen profeetallista merkitystä, raamatullisten juhlien kunnioittamista ja Jerusalemin yleismaailmallista kutsumusta kaikkien kansojen ”rukoushuoneeksi” ja myös Jeesuksen, Daavidin Pojan, pian tulevaksi valtaistuimeksi.
Tutkimme näitä raamatullisia totuuksia valmistautuessamme vuoden 2025 lehtimajanjuhlaan. Aloitathan sinäkin oman valmistautumisesi jo nyt varmistaaksesi, että tämän vuoden lehtimajanjuhlassa on vähintään kymmenen kristityn vanhurskas jäännös edustamassa kansaasi ja kieliryhmääsi.
DAVID PARSONS ICEJ:N VARAPRESIDENTTI JA VANHEMPI PUHEMIES
LUE LISÄÄ: FEAST.ICEJ.ORG
Pitäydy lujasti juutalaiseen Jeesukseen
Toinen Johanneksen kirje on yksi Raamatun lyhyimmistä kirjoista, ja myös yksi sivuutetuimmista. Suurin osa toisesta Johanneksen kirjeestä sisältää tervehdyksiä, ja vain muutamat jakeet antavat lyhyitä opillisia kehotuksia ja rohkaisuja. Yksi näistä lyhyistä lausunnoista on kiinnittänyt huomioni viime aikoina: “Sillä monta villitsijää on lähtenyt maailmaan, jotka eivät tunnusta Jeesusta Kristukseksi, joka oli lihaan tuleva; tämä tämmöinen on villitsijä ja antikristus” (2. Joh. 1:7).
gnostilaisuuden harhaoppi
Useimmat raamatuntulkitsijat ovat samaa mieltä siitä, että tämä jae viittasi kirkossa levinneeseen uuteen liikkeeseen nimeltä gnostilaisuus, jonka vaikutus tuntuu edelleen tänään. Gnostilaisuus oli kreikkalaisvaikutteinen mystisen ajattelun koulukunta. Yksi sen opetuksista oli, että Jeesus oli vain hengellinen olento, joka ei voinut kuolla ristillä. Tämä opetus hyökkäsi yhtä alkuseurakunnan uskon ydinkappaletta vastaan. Risti on keskeinen evankeliumissa, aivan kuten Paavali julisti: ”Sillä minä olin päättänyt olla teidän tykönänne tuntematta mitään muuta paitsi Jeesuksen Kristuksen, ja hänet ristiinnaulittuna” (1. Kor. 2:2). On siis selvää, miksi apostoli Johannes näki tarpeelliseksi vastustaa tätä virheellistä oppia kuvaten sitä antikristuksen hengeksi.
Toinen gnostilaisuuden haara uskoi, että Vanhan testamentin Jumala ei ollut sama kuin Jeesuksen ilmoittama rakastava Jumala. Israelin Jumalaa kutsuttiin Demiurgiksi, ja hänet kuvattiin pahana, ankarana Jumalana, jonka voitti voimakkaampi ja rakastavampi Henki-Jumala, nimeltään Jeesus. Sen seurauksena Vanha testamentti hylättiin, ja se avasi oven vahvalle juutalaisvastaiselle suuntaukselle monien varhaisten uskovien keskuudessa.
Gnostilaiset opetukset houkuttelivat pakanoita, koska niiden mukaan Jeesus ei henkiolentona ollutkaan syntynyt juutalaisesta neitsyestä Daavidin suvusta. Hänen juutalainen sukulinjansa, joka on kuvattu Luukkaan ja Matteuksen evankeliumeissa, muuttui merkityksettömäksi. Monet ei-juutalaiset uskovat kannattivat mieluummin
ei-juutalaista Jeesusta. Paavali jopa varoitti Roomalaiskirjeen luvussa 11, että jotkut Kristuksen seuraajat olivat ylimielisiä juutalaisia juuriaan kohtaan.
Tähän liittyen on huomionarvoista, että Johanneksen kirjeet ovat viimeisiä lisäyksiä ensimmäisen vuosisadan lopulla koottuun Uuteen testamenttiin. Sitä ennen suurin osa kirkon opettajista ja apostoleista oli juutalaisia. Mutta kun evankeliumi levisi ja monia pakanoita liittyi mukaan, kirkko muuttui dramaattisesti kansainväliseksi liikkeeksi. Se tavoitti kaikki Rooman valtakunnan maakunnat, joissa juutalaiset olivat usein vihattu vähemmistö.
Siten gnostilaisuuden uusi harhaoppi löysi hedelmällisen maaperän. Kolmannesta Johanneksen kirjeestä luemme, että juutalaiset ”veljet” eivät olleet enää tervetulleita kyseiseen seurakuntaan (3. Joh. 1:5–7, 10). Edes apostoli Johannes itse ei ollut enää tervetullut (3. Joh. 1:9). Mikähän siihen oli syynä. Oliko hän ehkä ”liian” juutalainen?
Apostoli Johannekselle oli selvää, että tätä uutta ajattelua ei voitu sallia seurakunnassa. Hän kutsui sitä antikristuksen hengeksi, joka saattoi saada kristityt ”menettämään ne asiat, jotka olemme työllämme aikaansaaneet” (2. Joh. 1:8).
nykypäivän vaaranpaikat Käsittelen tätä aihetta, koska näemme saman suuntauksen monissa seurakunnissa nykyään. Kerran kun puhuin Saksassa eräässä kirkossa, muuan veli valitti minulle jälkeenpäin, että olin kutsunut Jeesusta juutalaiseksi Messiaaksi. Hänen mukaansa
”ANTIKRISTUKSEN PETOLLINEN HENKI ON ELOSSA TÄNÄKIN PÄIVÄNÄ KIELTÄEN JEESUKSEN TULLEEN IHMISEKSI JUUTALAISENA.”
Jeesus luopui juutalaissyntyisyydestään ylösnousemuksen jälkeen ja on nyt taivaassa ”ihmiskunnan universaalina veljenä”. Mutta Ilmestyskirjassa on selvää, että jopa taivaassa Kristus pysyy ”Juudan heimon leijonana” (Ilm. 5:5) ja on ”Daavidin juurivesa ja hänen suvustansa” (Ilm. 22:16).
Tämä on erittäin ajankohtaista tänään. Esimerkiksi eräs merkittävä raamatunopettaja Amerikassa kehottaa uskovia ”irrottautumaan” Vanhasta testamentista. Hän väittää, ettei Vanhan testamentin Jumalaa voi sovittaa yhteen Herramme Jeesuksen Jumalan ja Isän kanssa. Myös paavi Franciscus avasi joulukuussa seimiasetelman, jossa Jeesus-lapsi makasi mustavalkoisella keffiyeh-huivilla, joka on Palestiinan nationalismin symboli, mikä vahvisti vääristeltyä myyttiä ”palestiinalaisesta Jeesuksesta”.
Antikristuksen petollinen henki on elossa tänäkin päivänä kieltäen Jeesuksen tulleen ihmiseksi juutalaisena. Apostoli Johanneksella oli selkeä varoitus seurakunnalle: ”Ottakaa vaari itsestänne, ettette menetä sitä, minkä me olemme työllämme aikaansaaneet, vaan että saatte täyden palkan” (2. Joh. 1:8). Huomioikaamme ja omaksukaamme siis Raamatun koko totuus. Jeesus, iankaikkinen Sana, tuli lihaksi – juutalaiseksi lihaksi – ja asui meidän keskellämme (Joh. 1:14). Mikä kunnia odottaakaan niitä, jotka pitävät lujasti kiinni tästä ihmeellisestä Juudan heimon leijonasta.
JÜRGEN BÜHLER
ICEJ:N PRESIDENTTI
ICEJ VALMISTAUTUU ALIJAN KASVUUN
Israelin pitkittyneestä sodasta huolimatta maahan saapui viime vuonna yli 30 000 maahanmuuttajaa, ja heistä yli 3 000 ICEJ:n avustuksella. Vuonna 2025 ICEJ jatkaa vahvaa panostustaan alijatyöhön sponsoroimalla lentoja ja muuttoon valmistautumista sekä tukemalla juutalaisperheitä kotoutumisessa.
juutalaistoimiston globaali toiminta
”TILASTOT ANTAVAT HÄTKÄHDYTTÄVÄN
KUVAN JUUTALAISTEN KASVAVASTA
KIINNOSTUKSESTA ALIJAAN LÄNSIMAISSA.”
Osa ICEJ:n tuesta kohdistetaan Juutalaistoimiston globaalille keskukselle. Tarkoituksena on pidentää keskuksen aukioloaikoja sekä lisätä englannin- ja ranskankielisen henkilökunnan määrää, mikä helpottaa länsimaista tulevien alijahakemusten käsittelyä.
Keskuksessa on 52 maksutonta numeroa, ja se tarjoaa apua useilla kielillä, kuten englanniksi, ranskaksi, espanjaksi, venäjäksi, portugaliksi ja hepreaksi. Tänä vuonna keskuksen odotetaan vastaanottavan tuhansia puheluita ja tukevan tuhansia maahanmuuttajia alijahakemusten tekemisessä.
alijamuutto länsimaista
Tilastot antavat hätkähdyttävän kuvan juutalaisten kasvavasta kiinnostuksesta alijaan länsimaissa. Pohjois-Amerikassa kasvu on ollut 90 prosenttia ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa 40 prosenttia antisemitismin ja turvallisuushuolten lisääntyessä. Suunta on sama Ranskassa ja Saksassa ja monissa muissa maissa.
ranskan alija nousussa
Ranska nousi ICEJ:n alijatyön erityiskohteeksi vuonna 2024, kun ICEJ sponsoroi sieltä 500 juutalaisen lennot Israeliin. Alijahakemusten määrä Ranskasta on kasvanut 500 % lokakuusta 2023 lähtien. Vuonna 2024 jätettiin yli 7 000 uutta hakemusta, kun niitä edellisenä vuonna oli vain 1 200. Tutkimusten mukaan noin 38 % Ranskan juutalaisista harkitsee muuttoa Israeliin.
kiinnostus kasvaa saksassa Myös Saksassa alijatiedustelut ovat lisääntyneet edellisiin vuosiin verrattuna. ICEJ on tukenut menestyksekkäitä alija-aloitteita Saksassa, mukaan lukien viisi
maahanmuuttoa edeltävää seminaaria eri puolilla maata. Nämä ponnistelut ovat auttaneet 170 ihmistä tekemään alijan Saksasta vuonna 2023 ja 146 henkilöä vuoden 2024 alussa, minkä lisäksi 38 lukiolaista on osallistunut nuorten Naale-ohjelmaan.
exodus etelä-afrikasta
Juutalaisten heikentynyt tilanne Etelä-Afrikassa on johtanut alijamuuton kasvuun. ICEJ sponsoroi useita alijalentoja Etelä-Afrikan juutalaisille vuonna 2024, mukaan lukien viimeaikaiset ryhmät Kapkaupungista ja Johannesburgista. Maan juutalaisyhteisö kohtaa haasteita kasvavan antisemitismin, taloudellisen epävakauden ja hallituksen vahvan Israelin vastaisen kannan vuoksi.
nuorten ohjelmat kukoistavat ICEJ jatkoi vahvaa tukeaan nuorten alijaohjelmille vuonna 2024, mukaan lukien Naale- ja SELA-ohjelmat, joiden avulla juutalaiset opiskelijat voivat suorittaa lukio- ja yliopisto-opintojaan Israelissa. Vuoden aikana ICEJ sponsoroi lentoja lukuisille nuorille.
ICEJ on myös ollut avainsponsori kesän ja talven alijaleireillä venäjänkielisten maiden nuorille. Leireillä tutustutaan Israelin maahan ja kulttuuriin sekä tarjotaan tietoa käytännön valmistautumisesta alijaan. Tammikuussa ICEJ sponsoroi talvileirejä Latviassa 73 nuorelle, joiden joukossa oli myös pakolaisia Ukrainasta. venäjänkielinen maahanmuutto jatkuu
Huolimatta konflikteista Israelissa ja Ukrainassa, venäjänkieliset juutalaiset muodostavat edelleen noin 70 % maailman alijamuutosta. ICEJ on ollut erityisen aktiivinen tukiessaan näitä maahanmuuttajia, joista monet tulevat Venäjältä, Ukrainasta ja muista entisistä neuvostotasavalloista. ICEJ on auttanut viisumihakemuksissa, muuttoa edeltävissä kuljetuksissa ja kotiuttamisessa. Lähes 20 000 venäjänkielistä juutalaista teki alijan viime vuoden aikana.
etiopian alija pysähdyksissä
Maaliskuussa 2024 ICEJ sponsoroi lennot 61 Etiopian juutalaiselle, jotka oli pelastettu heimojen välisistä yhteenotoista Gondarissa edellisenä kesänä. Vuodesta 2015 lähtien ICEJ on sponsoroinut lennot 3 225:lle Etiopian juutalaiselle, kun muuttajia on ollut kaikkiaan 7 514 henkeä. Tuoreiden raporttien mukaan 1 226 Etiopian juutalaista on tällä hetkellä oikeutettu alijaan. ICEJ on valmis auttamaan heitä heti, kun ovi avautuu, odotettavasti tämän vuoden aikana.
tulevaisuuden näkymät Juutalaistoimiston puheenjohtaja, kenraali Doron Almog on ennustanut jopa miljoonan juutalaisen muuttoaaltoa tulevina vuosina, mikä suurelta osin johtuu kasvavasta antisemitismistä. Juutalaistoimiston tavoitteena on tuoda kotiin 300 000 olimia seuraavan viiden vuoden aikana.
ICEJ jatkaa yhteistyötään Juutalaistoimiston ja muiden kumppaniensa kanssa ja kutsuu myös sinut mukaan tukemaan alijaponnisteluja näinä vaikeina aikoina. Jokaisen panos auttaa toteuttamaan juutalaisten perheiden unelman palata heidän raamatulliseen kotimaahansa.
HOWARD FLOWER
ICEJ:N ALIJATYÖN JOHTAJA
ALIJA-TYÖN TULOKSIA VUONNA 2024
• yli 1 000 alijalentolipun sponsorointi
• yli 3 000 maahanmuuttajan auttaminen lentoa edeltävissä valmisteluissa
• nuorten Naale- ja Sela-ohjelmien tukeminen
• kesä- ja talvileirien järjestäminen juutalaisille nuorille
• juutalaisten festivaalien ja kulttuuritapahtumien edistäminen
• juutalaisten maahanmuuttajien kotoutumisen tukeminen.
LAHJOITA EXODUS- JA ALIJATYÖHÖN VIITENUMEROLLA 9800 03004
PANTTIVANKISOPIMUS VALAA VAROVAISTA TOIVOA
Israelin ja Gazan kaistaa hallinnoiva terrorijärjestön Hamasin neuvottelijat allekirjoittivat sopimuksen Gazan tulitauosta ja vankienvaihdosta Qatarin Dohassa 17. tammikuuta. Asiasta kertoi Israelin pääministeri Benjamin Netanjahun kanslia. Sopimus valaa varovaista toivoa paluusta rauhaan ja panttivankien kotiinpaluuseen, vaikka siihen liittyy myös epävarmuutta.
Toteutuessaan sopimus tarkoittaisi Gazassa edelleen olevien 98 israelilaisen panttivangin vaiheittaista vapautumista oltuaan Hamasin vankeudessa 15 kuukautta lokakuun 7. päivän 2023 hyökkäyksen seurauksena. Israelilaisista ainakin 36 arvioidaan kuitenkin jo menehtyneen
piinallisen vankeuden aikana.
Israelilaisten panttivankien vapautus on suuri helpotus omaisille ja kansalle. Samaan aikaan sopimuksesta tihkuneet tiedot ovat herättäneet keskustelua. Joidenkin mielestä sopimuksen hinta on liian kova. Panttivankien vapauden vastineeksi Israelin on määrä vapauttaa jopa yli kaksituhatta palestiinalaisvankia, joista monet ovat syyllistyneet terrorismiin ja muihin räikeisiin rikoksiin.
Sopimus on kolmivaiheinen, ja sen ensimmäinen vaihe astui voimaan 19. tammikuuta. Ensimmäinen vaihe kestää 42 vuorokautta, ja sen aikana on määrä vapauttaa 33 israelilaista panttivankia, joiden joukossa ovat naiset ja lapset. Tämän jälkeen on tarkoitus siirtyä sopimuksen
toiseen vaiheeseen, jolloin lisää panttivankeja vapautetaan. Toisesta vaiheesta neuvotellaan tarkemmin helmikuussa. Kolmannessa vaiheessa kaikki loput elossa olevat ja kuolleet panttivangit vapautetaan ja kuljetetaan Israelin puolelle.
Sopimuksen vaiheittaiseen toteutumiseen liittyy edelleen epävarmuutta. Sopimuksen tuomista toivon pilkahduksista huolimatta turvallisuustilanne on edelleen räjähdysherkkä. Israelilaisten panttivankien terveydentilasta tai edes elossaolosta ei ole myöskään tarkkaa tietoa, mikä huolestuttaa erityisesti panttivankien omaisia.
Lähteet: PMO Office, The Times of Israel, The Jerusalem Post
TRI SUSANNA KOKKONEN: ANTISEMITISMIN
KITKEMISESSÄ
KESKEISTÄ ON KOULUTUS
Tohtori Susanna Kokkonen on toiminut ICEJ:n pohjoismaisena holokaustin ja antisemitismin asiantuntijana vuodesta 2022 lähtien. Tässä haastattelussa hän kertoo opiskelustaan ja työstään Israelissa, antisemitismistä Suomessa sekä suunnitelmistaan tälle vuodelle.
Susanna Kokkonen on kotoisin Oulusta, mutta vietti lapsuudessaan aikaa myös vanhempiensa juurilla Keski-Suomessa. Jo lapsena Kokkonen oli hyvin kiinnostunut historiasta, historiallisista henkilöistä ja heidän elämäntarinoistaan. Kirja, joka teki häneen suuren vaikutuksen, oli Corrie ten Boomin Kätköpaikka
Kokkonen opiskeli yliopistossa pääaineenaan historiaa ja osana opintojaan hän syventyi myös juutalaisiin ja Israeliin liittyviin aiheisiin. Gradussaan hän käsitteli juutalaisten muuttoa brittien Palestiinan mandaattialueelle toisen maailmansodan jälkeen.
Holokausti säilyi tärkeänä teemana myös jatko-opintoja suunnitellessa. ”Oli luonnollista jatkaa holokaustista. Se on todella iso aihe, joka herättää yhteiskunnallisia ja moraalisia kysymyksiä”, hän kertoo.
holokaustitutkijaksi jerusalemiin Thanks to Scandinavia -säätiön apurahan ja läheisten tuen turvin Kokkonen lähti syksyllä 1998 Israeliin Jerusalemin Heprealaiseen yliopistoon. Siellä hän opiskeli ensin hepreaa ja jatkoi sitten väitöskirjatutkimukseen. ”Israelissa opiskelu oli keskustelevampaa kuin Suomessa ja siinä korostui kyky puolustaa mielipidettään”, Kokkonen kertoo.
Väitöskirjassaan hän keskittyi Italian juutalaispakolaisten tilanteeseen toisen maailmansodan jälkeisinä vuosina. ”Aihetta ei ollut aiemmin juurikaan tutkittu. Aiheen valintaan vaikutti myös se, että olin ylioppilaskirjoituksissa kirjoittanut italian kielen ja opiskellut maassa eli puhuin sujuvasti italiaa.”
Väitöskirja valmistui vuonna 2005, ja osa siitä julkaistiin myöhemmin oppikirjana. Valmistujaisiaan Kokkonen muistelee lämmöllä: ”Uudet tohtorit vihittiin juhlallisessa seremoniassa Heprealaisen yliopiston amfiteatterissa, josta oli upeat näkymät Kuolleellemerelle. Vanhempani, tätejäni ja serkkujani oli tullut paikalle. Oli ihmeellistä, että sain valmistua yliopistosta, jonka johtokunnassa Albert Einstein aikanaan vaikutti!”
tie icej:hin ja yad vashemiin Jerusalemin kansainvälinen kristillinen suurlähetystö (ICEJ) oli tullut Kokkoselle tutuksi jo Suomessa, mutta läheisempi yhteys järjestöön syntyi Israelissa. ”Opiskeluaikoina kävin ICEJ:n tilaisuuksissa ja palvelin vapaaehtoisena lehtimajanjuhlilla. Lehtimajanjuhla oli jo silloin iso ja näyttävä tapahtuma, erityisesti Jerusalem-marssi.”
Vuonna 2006 ICEJ aloitti tiiviin yhteistyön Jerusalemin holokaustimuseo ja -koulutuskeskus Yad Vashemin kanssa. Keskukseen perustettiin silloin Kristittyjen ystävien osasto myös ICEJ:n Suomen osaston taloudellisella tuella.
Kaksi vuotta myöhemmin Kokkonen aloitti Kristittyjen ystävien osaston johtajana. Siinä tehtävässä vierähti seuraavat kymmenen vuotta, ja monet tuntevat hänet edelleenkin uraauurtavasta panoksestaan Yad Vashemissa.
”Se oli hyvin pitkälle pioneerityötä. Kaikki aloitettiin alusta ja piti keksiä, miten tavoittaa kristityt eri maissa”, Kokkonen kuvailee. ”Alussa työtä helpotti se, että Yad Vashemissa kävi vuosittain lähes miljoona vierailijaa, mukaan lukien monia kristillisiä johtajia. Oli helppo järjestää tapaamisia heidän kanssaan. Lisäksi sain hyödyntää ICEJ:n kansainvälistä verkostoa sopiessani puhekiertueita eri maissa.”
Kokkosen työ sisälsi runsaasti matkustusta eri puolille maailmaa. Myös Suomessa hän kävi joka vuosi puhumassa ja opettamassa holokaustista.
yad vashemin työn hedelmiä Vuosien aikana työ laajeni. Vuonna 2010 järjestettiin ensimmäinen kristittyjen johtajien seminaari, joita huippuvuosina pidettiin jopa kolme vuodessa. Seminaarit olivat suosittuja myös suomalaisten keskuudessa, ja niiden vaikutuksesta monet johtajat alkoivat järjestää seurakunnissaan säännöllisiä Israel-tapahtumia.
”Työvuosieni aikana tavoitettiin valtavasti kristittyjä, ja monet alkoivat ymmärtää holokaustin ja Israelin merkitystä uudelleen. Mukana oli ortodoksipappeja,
katolisia ja evankelisia, eli kristittyjä lähes kaikista kirkkokunnista. Maantieteellisesti kiinnostus oli suurta Yhdysvalloissa, josta tuli eniten osallistujia. Washingtonissa järjestettiin kaksi kertaa erityinen
↑ Toisen maailmansodan venäjänjuutalaisia veteraaneja vieraina Yad Vashemissa.
↓ Intiaanit eli Yhdysvaltain ja Kanadan alkuperäisasukkaat vierailivat tiheään Yad Vashemissa.
”MUISTA, ETTÄ OLEN SANONUT SINULLE: ’OLE ROHKEA JA LUJA, ÄLÄ PELKÄÄ ÄLÄKÄ LANNISTU. HERRA, SINUN JUMALASI, ON SINUN KANSSASI KAIKILLA TEILLÄSI.” (JOOS. 1:9)
tapaaminen osallistujille.”
Yad Vashemissa kävi myös lukuisia kristittyjä vierailijoita, joita Kokkonen myös toisinaan opasti. ”Monille vierailujen kohokohta olivat tapaamiset holokaustista eloonjääneiden kanssa, joita Yad Vashemissa työskenteli. Näihin kuului esimerkiksi Anne Frankin lapsuudenystävä Hannah Pick-Goslar.”
Selviytyjien osallistuminen onkin yksi asia, mikä tekee Yad Vashemista ainutlaatuisen. ”Vaikka Euroopassa voi vierailla lukuisissa historiallisissa holokaustikohteissa, on Yad Vashem erityinen paikka, koska se on perustettu itsenäiseen Israelin valtioon, jota holokaustista selviytyneet ovat olleet rakentamassa”, Kokkonen lisää.
↑ Kristittyjen johtajien kansainvälinen seminaari Yad Vashemissa vuonna 2018.
← Yad Vashemin kansainvälisen jaoston johtaja Shay Ben Yehuda (oik.) puhuu seremoniassa, jossa palkittiin pastorit Mark ja Terrie Jenkins työstään Yad Vashemin hyväksi.
↓ Seppeleen lasku yhdessä ICEJ:n edustajien kanssa vuonna 2018.
yhteistyö icej suomen kanssa
ICEJ:n Suomen osastoon Kokkonen tutustui jo nuoruudessa, ja lämmin työyhteys on säilynyt tähän päivään asti. Kokkosen syvällisestä osaamisesta on saatu nauttia myös hänen palattuaan Israelista kotimaahan. Vuodesta 2022 lähtien hän on toiminut ICEJ:n pohjoismaisena holokaustin ja antisemitismin asiantuntijana.
Kokkonen on tullut tunnetuksi asiantuntevana ja selkeänä puhujana ICEJ:n radio-ohjelmissa ja webinaareissa, minkä lisäksi hän on kirjoittanut artikkeleita Sana Jerusalemista -lehteen. Parhaillaan työn alla on kaksi holokaustiin ja antisemitismiin liittyvää julkaisua, joiden on määrä ilmestyä tämän vuoden aikana.
holokaustin muisto ja antisemitismi tänään
Tammikuun 27. päivä tuli kuluneeksi 80 vuotta Auschwitzin vapauttamisesta, ja silloin vietetään kansainvälistä holokaustin muistopäivää. Holokaustin muistaminen on Kokkosen mielestä erityisen tärkeää tänä aikana.
”Olemme tilanteessa, jossa antisemitismi on hyvin vahvaa ja vaikuttaa esimerkiksi kansainvälisten järjestöjen kautta. Tälle antisemitismille ollaan edelleen hyvin sokeita. Kyse ei ole vain yksittäisten ihmisten väkivallan teoista kadulla.”
Esimerkkinä Kokkonen mainitsee Kansainvälisen tuomioistuimen (ICC) päätöksen ja pidätysmääräyksen koskien Israelin pääministeri Benjamin Netanyahua. Päätöksen takia Netanyahun osallistuminen tammikuun 27. päivän muistotilaisuuteen Puolassa oli pitkään vaakalaudalla, vaikka se lopulta sallittiin.
savuverho antisemitismille Nykypäivän antisemitismistä puhuttaessa Kokkonen näkee ongelmallisena keinotekoisen jakolinjan antisemitismin ja Israel-kritiikin välillä, jota esimerkiksi media ja poliitikot saattavat pitää yllä. ”Israel-kritiikki on usein savuverho, joka kätkee taakseen antisemitismin”, hän sanoo. ”Jos jossain sallitaan Israelin vastainen vihapuhe, se kohdistuu helposti myös juutalaisiin. Euroopassa tämä jo näkyy juutalaisiin kohdistuvina väkivallantekoina.”
Lokakuun 7. päivän Hamasin hyökkäyksen jälkeen antisemitismi on roihahtanut liekkeihin eri puolilla maailmaa. Antisemitististen tapausten määrät ovat kasvaneet satoja prosentteja useissa maissa, mikä on Kokkosesta hälyttävää.
Vaikka Suomessa ei ole vertailukelpoista tilastoa samalta ajanjaksolta, ilmenee
täälläkin samanlaista juutalaisvastaista ajattelua kuin Euroopassa. Tämä on nähty esimerkiksi Palestiinaa tukevissa mielenilmauksissa sekä sosiaalisen median keskusteluissa, joissa lokakuun 7. päivän tapahtumia ei haluta nähdä hyökkäyksenä länsimaista demokratiaa – eli Israelia –vastaan.
opetusta ja tiedon levittämistä
Mitä yksittäinen kansalainen ja kristitty voi tehdä antisemitismin kitkemiseksi? ”Uskon opettamiseen ja tiedon levittämiseen, en niinkään väittelyyn tai some-kiistelyyn”, sanoo Kokkonen. Keskustelua tulee käydä oikein tiedoin ja asiallisesti, eikä henkilökohtaisin loanheitoin. ”Pitää olla itse rakentava osapuoli”, hän painottaa ja kehottaa ottamaan yhteyttä myös mediaan, jolla on suuri vaikutus asenteisiin.
Opetusta tulisi myös laajentaa kristittyjen ryhmien ulkopuolelle ja saada mukaan opettajia ja nuoria. Uuden sukupolven tavoittaminen on oleellista myös siksi, että esimerkiksi holokaustiopetus vaihtelee suuresti koulujen ja opettajien välillä. ”Suomessa opettajilla on paljon valtaa siinä, miten he käsittelevät holokaustia opetussuunnitelman sisällä. Opettajille voitaisiin tarjota valmis opetuspaketti, jota he voivat hyödyntää tammikuun 27. päivän muistopäivän yhteydessä”, Kokkonen pohtii.
suunnitelmia vuodelle 2025 Viime vuosina tri Kokkonen on tukenut ICEJ:n ja muiden järjestöjen työtä opettamalla holokaustista ja antisemitismistä. Saman tyyppistä koulutusta hän odottaa voivansa jatkaa myös tänä vuonna. ICEJ:n kanssa tiivis yhteistyö jatkuu muun muassa julkaisemalla aiheeseen liittyvää opetus- ja tiedotusmateriaalia ja järjestämällä webinaareja.
Lisäksi Kokkosen ohjelmaan kuuluu akateemisia konferensseja, joissa hän puhuu holokaustista. Hänen sydäntään lähellä on myös Texasin Houstonissa sijaitseva Holocaust Garden of Hope -museo- ja muistomerkkihanke, jossa Kokkonen toimii asiantuntijana.
”Toivon, että asiantuntemukseni olisi hyödyksi Israelin ystäville niin Suomessa kuin laajemmin!”
SUSANNA RAJALA
ICEJ SUOMEN VIESTINTÄKOORDINAATTORI
SUSANNAKOKKONEN.FI
KLAUS HÄRÖN UUSI ELOKUVA
”EI KOSKAAN YKSIN”
Tammikuussa ensi-iltansa saanut Klaus Härön uutuuselokuva Eikoskaanyksin kertoo Suomesta turvapaikkaa etsineiden juutalaisten auttajan Abraham Stillerin tarinan. Elokuvan on käsikirjoittanut Härö yhdessä Jimmy Karlssonin kanssa, ja se perustuu vapaasti Rony Smolarin kirjoittamaan elämänkertaan Setä Stiller. Elokuvan on tuottanut Matila Röhr Productions ja sen levittäjä Pohjoismaissa on Nordisk Film.
ICEJ:n Suomen osaston erikoishaastattelussa elokuvaohjaaja Klaus Härö kertoo elokuvan suurtuotannon monista vaiheista ja haasteista. Seuraavassa muutamia poimintoja ICEJ:n Suomen osaston Youtubekanavalla julkaistusta haastattelusta, haastattelijana Jani Salokangas
mikä sai sinut tekemään tämän elokuvan?
Matkan aikana on ollut eri vaiheita. Yksi vaihe oli se, että kasvoin siinä luulossa, ettei Suomesta luovutettu ollenkaan juutalaisia, ja koin siitä jonkinlaista ylpeyttäkin. Kun sitten opiskelijana kuulin, että oli kuitenkin luovutettu kahdeksan siviiliä, niin tuli pettynyt ja suuttunut olo: oliko pakko? Tämän prosessin aikana joku sanoi, että kahdeksanhan oli kuitenkin todella vähän.
Totta on, että kahdeksan on vähän siinä isossa pahuuden tiivistymässä, mikä holokausti oli, mutta kyseessä oli kuitenkin kahdeksan turhaa uhria, jolta olisi voitu välttyä.
Kun sitten kyselimme tuottaja Ilkka Matilan kanssa, oliko ketään, joka yritti auttaa, niin eri puolilta tuli vinkkiä siitä, että oletteko lukeneet Rony Smolarin kirjan Setä Stiller. Rony Smolar oli itse nuorena poikana haastatellut Abraham Stilleriä kasettinauhoille ja säästänyt nämä nauhat ja myöhemmin tehnyt niiden pohjalta kirjan.
Abraham Stiller oli tällainen auttaja ja hyväntekijä, varakas mies, mutta myös ihminen, jolla oli mahdollisuuksia auttaa. Kaikki, joilla on mahdollisuus, eivät sitä aina kuitenkaan tee. Mutta hän todellakin oli tällainen ihmisten ystävä.
”SIKSI ON HYVÄ PYSÄHTYÄ JUUTALAISLUOVUTUSTEN
EI KOSKAAN YKSIN
• Ensi-ilta elokuvateattereissa: 17.1.2025
• Ohjaus: Klaus Härö
• Näyttelijät: Ville Virtanen, Nina Hukkinen, Rony Herman, Naemi Latzer, Kari Hietalahti, Peter Kanerva, Hannu-Pekka Björkman, Carl-Kristian Rundman, Satu-Tuuli Karhu, Tomi Salmela, Rain Tolk, Ruben Tolk
• Tuotantovuosi: 2024
• Tuotantomaa: Suomi
• Tuottaja: Matila Röhr Productions
• Levittäjä Pohjoismaissa: Nordisk Film nordiskfilm.fi
miksi näin tärkeästä ja koskettavasta aiheesta ei ole ennen tehty kokopitkää elokuvaa?
Syitä on varmaan monia. Suomessa olemme keskittyneet sotatarinoihin, sankaritarinoihin, ja hyvä niin, koska meillähän on sodan ajalta myös monta sankaritarinaa, jotka ansaitsevat tulla kerrotuksi.
Mutta sitten, varmaan jonkinlaisena reaktiona sille, että on tehty paljon sotaelokuvia miesporukoista, on ruvettu kertomaan tarinoita naisista, kotirintamalotista ja muista. Sotalapsista olen itse tehnyt yhden elokuvan.
Mutta koska Suomi on pieni maa, ei historiallisia elokuviakaan tehdä ihan hirvittäviä määriä. Ne ovat työläitä ja kalliita, ja niiden kanssa menee aina paljon aikaa. Varmaan senkin takia tämä elokuva on saanut odottaa vuoroaan. Dokumenttielokuvia on kuitenkin tehty tästä aiheesta ja tietysti myös kirjoja ja näytelmiä.
elokuva käsittelee vakavia teemoja, kuten epätoivo, syrjintä, epäoikeudenmukaisuus ja antisemitismi. mutta samalla siinä on myös taistelua elämän puolesta epäoikeudenmukaisuutta vastaan ja myös anteeksiantamus tulee hienolla tavalla esiin. minkälaista oli käsitellä näitä hyvin vastakkaisia teemoja elokuvallisesti? Tämän tarinan haaste, jonka kanssa kamppailimme toisen käsikirjoittajan kanssa, oli se, että löytyykö tarinasta mitään
valoa. Abraham oli tietysti yksi niistä, joka edusti toivoa ja konkreettista pyrkimystä tehdä hyvää. Mutta kun hänkin omasta mielestään epäonnistui, niin mistä löytyy se toivo?
Vaikka isossa kuvassa asiat saattavat näyttää toivottomilta, ja usein ovatkin sitä, niin uskon, että ihmisten kesken voi löytyä anteeksiantoa, ja se ei ole merkityksetöntä. … Kristittynä ajattelemme, että kun Luther kehottaa päivittäin kääntymään, niin sitähän kristityn elämä on, että käännymme Jumalan Sanan eteen ja Jumalan Sana tuomitsee meidät.
Mutta siihen tuomioon liittyy kuitenkin valtava toivo, että saa laittaa kaiken vanhan pois. Kristittynä tiedän, että kaikki mitä olen tehnyt, mitä teen nyt ja mitä tulen tekemään, on ikään kuin sovitettu. Kristittynä se myös muistuttaa ja pakottaa antamaan muille anteeksi. Se ei ole merkityksetöntä, että me ihmiset annetaan toinen toisillemme anteeksi.
”SE EI OLE MERKITYKSETÖNTÄ, ETTÄ ME IHMISET ANNETAAN
TOINEN TOISILLEMME ANTEEKSI.”
mitä uutta opit tämän elokuvaprosessin aikana?
Kun olen ollut tässä elokuvassa vieraana toisessa kulttuurissa, juutalaisessa kulttuurissa, niin oli hienoa nähdä ja oppia asioita siitä. Nykyään on paljon keskustelua siitä, että saako ihminen, joka ei edusta tiettyä joukkoa, näytellä tai ohjata tarinaa sellaisesta yhteisöstä, johon ei itse kuulu. Minun mielestäni tämä kysymys on pöyris-
tyttävä. … Kyllähän elokuva jos mikä on tie toisen ihmisen elämään ja ymmärtämiseen. Jokaisessa elokuvassani se ihminen tai ryhmä, josta olen tehnyt elokuvaa, olen saanut oppia siitä valtavasti ja toivon, että yleisökin oppii.
Toiseksi kuvittelin, että kun olen itse ollut tämän aiheen parissa 15–20 vuotta, että kaikki jo tietävät näistä toisen maailmansodan tapahtumista ja luovutuksista. Ajattelin, että uutta eivät ole nämä luovutukset, vaan ainoastaan Abraham Stillerin tarina tai tämä käsittelytapa. Mutta osoittautuikin, että nämä luovutukset ja tapahtumat ovat ihmisille uusia.
Minulle elokuvantekijänä hyvä herätys oli se, kun kutsuvierasnäytöksessä nuoret ihmiset sanoivat, että tämä oli hurja ja rankka elokuva nähdä ja tuli niin konkreettiseksi, kun ihmiset siinä kävelevät Helsingin kaduilla. Tämä ei siis tapahtunut Varsovassa tai Berliinissä tai edes Kööpenhaminassa, vaan tämä on tapahtunut Helsingissä.
Toivon, että tämä elokuva konkretisoi sen meille katsojille, eri-ikäisille katsojille, että tämä tapahtui Suomessa. Toivon, että tämä olisi peili meille, millaisia olemme olleet ja miten kohtelemme vähemmistöä, juutalaisvähemmistöä, miten olemme kohdelleet heitä silloin ja miten kohtelemme heitä nyt. Antisemitismiin liittyy monta järjenvastaista seikkaa, ja yksi niistä on se, että oli asia mikä tahansa, niin aina se on juutalaisten syytä. Sellainen kiero logiikka oli totta silloin ja se on totta tänään.
Siksi on hyvä pysähtyä tämän aiheen, juutalaisluovutusten äärelle, ja miettiä millä puolella minä olisin ollut silloin. Ja jos ensimmäinen vastaus on, että olisin ollut ”hyvisten” puolella, niin sitten kannattaa pysähtyä miettimään, millä puolella olen tänään ja millä perustein väitän tänään olevani ”hyvisten” puolella.
mitä haluaisit sanoa abraham stillerille tänä päivänä? Kiitos, että jaksoit. Kiitos, että viitsit. Kiitos, että taistelit eriarvoisuutta vastaan ja apua tarvitsevien puolesta!
VUOSI VAIHTUI JÄÄHYVÄISIN
JA UUTTA ODOTTAEN
ICEJ:n holokaustiselviytyjien
Haifa-kodissa jätettiin viime kuukausina hyvästit kolmelle rakkaalle pitkäaikaiselle asukkaalle ja toivotettiin tervetulleeksi yksi uusi asukas, jolla on koskettava tarina selviytymisestä toisesta maailmansodasta.
Kolme asukastamme menehtyi kunnioitettavassa iässä 101-, 96- ja 94- vuotiaina. Olemme kiitollisia siitä, että olemme saaneet tuntea heidät ja pitää heistä huolta heidän viimeisiin päiviinsä asti.
Israelissa on edelleen elossa noin 123 000 holokaustin kokenutta. Vaikka määrä vähenee joka vuosi, edelleen on aivan liian monia selviytyjiä, jotka tarvitsevat kipeästi rakastavan yhteisömme kaltaista paikkaa.
uusi asukkaamme alexander Uusi asukkaamme on 86-vuotias Alexander (kuvassa alla), joka teki alijan Israeliin kaksi vuotta sitten sodan runtelemasta Ukrainasta.
”Olen hyvin innoissani siitä, että voin muuttaa yhteisöönne. Ihmiset ovat olleet täällä minulle niin ystävällisiä; katsokaa kaikkia näitä huonekaluja, joita olen saanut”, hän iloitsi.
Hän esitteli ylpeänä myös uusia hampaitaan, jotka hän sai holokaustista selviy-
tyneenä ilmaiseksi Israelissa. Alexander on iloinen, että on pysynyt terveenä, saa oppia hepreaa ja että hänellä on vihdoin tarpeeksi ruokaa ja lääkkeitä ja kaikkea, mitä hän tarvitsee.
Odessassa vuonna 1939 syntynyt Alexander pakeni äitinsä ja sisarustensa kanssa itään, kun natsit hyökkäsivät Ukrainaan elokuussa 1941. He päätyivät kävelemään 120 kilometriä isoäitinsä kotiin Nikolajeviin välttäen matkan varrella saksalaisten pommituksen.
Alexanderin isoäiti piilotti lapset pieneen kellariin, jossa oli savilattia. Maanpinnan tasolla oli ikkunoita, joista he saivat ajoittain kurkistaa ulos ja hengittää raitista ilmaa, mutta vain yöllä, ettei heitä nähtäisi. Paikka oli kostea. Hiiret juoksivat ympäriinsä ja purivat heitä, ja he itkivät. Alexander sairastui reumaan ja hänen kylkiluunsa törröttivät aliravitsemuksen takia. Sodan jälkeisissä valokuvissa hän oli vain luuta ja nahkaa.
Sotavuosien jälkeen Alexander opiskeli insinööriksi ja sai kaksi poikaa. Nyt hän on meidän hoidossamme Haifa-kodissa.
haifa-kodissa opitaan hepreaa Viime vuosina Haifa-kotiin on saapunut kuusitoista asukasta Ukrainasta, ja vahvistaaksemme heidän juutalaisia juuriaan tarjoamme heille heprean sekä israelilaisen kulttuurin ja perinteen oppitunteja. Uuden kielen oppiminen vanhemmalla iällä on erittäin vaikeaa, mutta kristitty vapaaehtoisemme Maria (alla oikealla) vastasi haasteeseen ja alkoi opettaa heille hepreaa.
Viime aikoina viiden hengen luokkamme sai päätökseen ensimmäisen kielitason Kita Alefin, joten meidän piti juhlia! Opiskelijat, jotka olivat itsekin olleet opettajia ja insinöörejä, olivat aluksi hieman hermostuneita, mutta kaikki suoriutuivat hyvin opinnoistaan. Valmistujaisissa kukin heistä sai todistuksen ja ruusun, ja Marialle annoimme erityisen tunnustuksen hänen upeasta työstään opettajana.
hyvinvointia keholle ja sielulle Päätimme äskettäin muuttaa yhden uusista huoneistamme niin sanotuksi hyvinvointikeskukseksi, jossa on kampausnurkka, manikyyri- ja pedikyyripiste, hierontasänky ja hierontatuoli sekä sairaanhoitajan vastaanotto. Siitä tulee hyvin toimiva paikka hoitaa iäkkäiden asukkaidemme koko olemusta.
uuteen vuoteen 2025
Viime vuosi oli vaikea asukkaillemme ja Israelille yleensä, mutta odotamme innolla, mitä vuosi 2025 tuo tullessaan. Samalla päättäväisyydellä ja rakkaudella kuin tähänkin asti palvelemme rakkaita holokaustiselviytyjiämme ja toivotamme myös uudet asukkaat tervetulleiksi. Toivomme saavamme vihdoin rakennusluvan uuden talomme kolmannen kerroksen viimeistelyyn. Jumalan avulla haluamme ympäröidä nämä arvokkaat vanhukset rakkaudella heidän elämänsä taipaleen viimeisellä osuudella.
VOIT TUKEA ICEJ:N HOLOKAUSTISELVIYTYJIEN HAIFA-KODIN TYÖTÄ VIITENUMEROLLA 9800 02018.
YUDIT SETZ
HAIFA-KODIN JOHTAJA
KOTISAIRAANHOITOVIERAILUT TUOVAT ILOA JA PIRISTÄVÄT PÄIVÄN
Kotisairaanhoito on keskeinen osa kristillisen suurlähetystön vuoden 1980 perustamismandaattia ”Lohduttakaa, lohduttakaa minun kansaani” (Jes. 40:1). Tämän mandaatin antoi yli 2 500 vuotta sitten profeetta Jesaja, ja se on ollut työmme ydin viime vuosikymmeninä. Heprean verbillä ”lohduttaa” (nechama) on erityinen merkitys näinä Israelille tuskallisina ja haastavina päivinä.
Tällaisina aikoina työmme painopiste on pikemminkin siinä, että tarjoamme läsnäoloa yksinäisille ja apua tarvitseville, olemme heille uskollisia ystäviä ja vaalimme näitä vuosien aikana muodostuneita ihmissuhteita. Kun israelilaiset tuntevat olonsa yhä eristäytyneemmäksi, silloin myös kotisairaanhoitoa tarvitaan kaikista eniten. Tätä työtä on vaikea selittää, mutta sen arvo tulee todeksi joka kerta, kun hoitomme piirissä oleva vanhus tervehtii työntekijäämme lämpimästi sanoilla: ”Olen odottanut sinua.”
työn haasteita sodan aikana Israelin sodan alusta lähtien kotisairaanhoitotiimimme on tavoittanut erityisesti yksinäisiä. Eräs iäkäs nainen masentui niin paljon, että olimme hyvin huolissamme ja kysyimme, kuinka voisimme auttaa häntä. Hän vastasi: ”Voisitteko käydä luonani joka viikko?”
Lupauksestamme tehdä niin tuli hänelle elinehto. Joka viikko hän suunnittelee jo tulevaa vierailua, ostoksia ja keiton valmistamista lounaaksi. Tämä viikoittainen odotus kokoontua yhteen yksinkertaisen aterian äärelle ja jakaa päivittäisiä huolenaiheita on auttanut tätä rakasta rouvaa käsittelemään omia pelkojaan. Hän ilmaisee aina sydämellisen kiitollisuutensa sanoen: ”Kiitos, että tulitte. Toitte minulle valoa.”
Joissakin perheissä vanhusten lapsenlapset palvelevat taisteluyksiköissä Israelin armeijassa, ja tunnemme, kuinka he kantavat suurta huolta nuoristaan. Kysyimme yhdeltä naiselta, missä hänen pojanpoikansa taistelee. Hän vastasi: ”Hän ei halunnut kertoa minulle, jotta en pelkäisi, mutta olen huolissani ja ajattelen häntä päivin ja öin.”
vierailumme rohkaisevat ludmilaa Vierailemme usein Ludmilan (kuvassa) luona, joka asuu Jerusalemin vilkkaassa keskustassa. Hän avaa oven suloisesti hymyillen ja on aina iloinen nähdessään meidät. Pienikokoinen, mutta luonteeltaan vahva nainen teki alijan Ukrainasta yli kaksi vuotta sitten paetessaan sotaa. Kun hänen poikansa ja tyttärentyttärensä lähtivät Israeliin useita vuosia sitten, hän oli päättänyt jäädä Ukrainaan hyvin sairaan miehensä kanssa. Hän huolehti miehestään rakkaudella ja antaumuksella, kunnes tämä kuoli koronapandemian aikana. Ludmila jäi yksin surunsa kanssa, kunnes sota pakotti hänet lopulta jättämään kaiken hänelle rakkaan synnyinmaassaan ja muuttamaan hänen kansalleen luvattuun maahan.
Ludmila tulee uskonnollisesta perheestä ja kunnioittaa suuresti juutalaisuutta ja sitä, mitä juutalaisena oleminen tarkoittaa. Täällä Israelissa hänen täytyi tottua uuteen elämään hyvin erilaisessa kulttuurissa, samalla kun hän kamppaili oppiakseen uuden kielen. Vaikka hän tunteekin olevansa revitty juuriltaan, on hän kokenut olonsa kotoisaksi Israelissa ja iloitsee
erityisesti läheisestä suhteesta poikansa ja tyttärentyttärensä kanssa.
Valitettavasti pian Israeliin saapumisen jälkeen Ludmila kohtasi vakavia terveysongelmia, jotka rajoittivat hänen mahdollisuuttaan integroitua kunnolla ja saada uusia ystäviä. Siksi vierailumme ovat hänelle arvokkaita. Kuuntelemme, kun hän kertoo elämästään Ukrainassa, voitosta ja rohkeudesta, ja myös kokemuksista hänen juutalaisuudestaan johtuneesta syrjinnästä. Mutta Ludmila on todellinen taistelija, jolle Jumala on antanut armon voittaa monia vaikeuksia elämässään.
Jokainen ICEJ:n kotisairaanhoitovierailu tuo rohkaisua, lohdutusta ja kestävää ystävyyttä. Teidän tukenne työllemme tuo pysyvän vaikutuksen joidenkin hyvin erityisten vanhusten elämään, jotka ovat palanneet kotiin Israeliin. Kiitos tuestasi.
MAXINE CARLILL
ICEJ JERUSALEM
LOHDUTA APUA TARVITSEVIA VANHUKSIA LAHJOITTAMALLA ICEJ:N KOTISAIRAANHOITOTYÖHÖN VIITENUMEROLLA 9800 02115.
VIERASKYNÄ
Raamatun arvovalta sekavassa yhteiskunnassa
Raamattu on edelleen maailman myydyin ja käännetyin kirja. Sen vaikutus on tuore, erityisesti maissa, joissa kristillisyys kasvaa. Valitettavasti länsimaiset yhteiskunnat ovat pitkälle edenneessä maallistumisessa halunneet jättää Raamatun taka-alalle kyseenalaistamalla sen arvovallan erityisenä, muita lähteitä korkeampana auktoriteettina.
Kuten monet historioitsijat ovat todenneet (erityisesti Tom Holland), länsimaat kuitenkin edelleen nauttivat Raamatun vaikutuksen jättämästä perinnöstä monella elämänalueella tunnistamatta tai arvostamatta sitä. Raamattuun sisältyvä opetus yhtäläisestä ihmisarvosta, naisten ja lasten asemasta, lähimmäisenrakkaudesta, ja keskeisistä arvoista, kuten rehellisyydestä, armollisuudesta ja nöyryydestä, ovat muovanneet syvästi länsimaisen yhteiskunnan luonnetta. Näitä eivät meille antaneet kreikkalais-roomalaiset filosofit tai antiikin jumalat, vaan nimenomaan Jeesus sekä profeetat ja apostolit. Toki on myönnettävä, että Raamatun arvovaltaa edustava kristillinen kirkko ei ole aina elänyt Raamatun opetusten mukaisesti, ja se on osaltaan ajanut yhteiskuntaa etsimään muita auktoriteetin lähteitä. Näin kävi Euroopan 30-vuotisten protestanttien ja katolisten uskonsotien jälkeen (1618–1648), jotka johtivat valistuksen aikaan ja ihmisen järjen korottamiseen jumalallisen ilmoituksen sijaan yhteiskunnan elämän lähtökohdaksi. Valistuksen ajan tuoma modernismi (1900-) ja usko ihmisen kykyyn, edistykseen ja tieteen voittokulkuun eivät kuitenkaan tuoneet rauhan valtakuntaa, ja yhteiskunta kärsi kolauksen maailmansotien melskeessä. Nyt elämme postmodernia aikaa (1950-), jota leimaa yhteisen auktoriteetin puute ja todellisuutta selittävien isojen narratiivien kyseenalaistaminen. Moderni aika käänsi ihmisen katseen ylhäältä alas, ja postmodernismi käänsi sen ihmiseen itseensä oman totuutensa rakentajana. Se toi yhteiskuntaan “kaikki käy” -mentali-
”Jokainen meistä tarvitsee jotain kestävää ja luotettavaa, jonka varaan rakentaa elämänsä ja löytää merkitys.”
teetin. Digitalisaatio ja informaatiotulva ovat avanneet globaalin maailman kaikkien ulottuville, mutta nostaneet myös pintaan tarpeen löytää merkitystä suurten kertomusten avulla. Elämmekin ajassa, jossa sekava, pirstaloitunut yhteiskunta ei anna ihmiselle tyydytystä. Jokainen meistä tarvitsee jotain kestävää ja luotettavaa, jonka varaan rakentaa elämänsä ja löytää merkitys. Raamatun opetus Jumalasta, ihmisestä, maailmasta, oikeasta ja väärästä sekä iankaikkisuudesta on tähän koeteltu ja korvaamaton auktoriteetti.
Moni ihminen kuitenkin torjuu Raamatun opetuksen, koska kokee sen loukkaavan postmodernia “kaikki käy” -ajattelua. Raamatun arvovalta onkin ollut suoraan haastettuna juuri sellaisissa kysymyksissä, joissa Raamattu opettaa erityisyyttä “kaikki käy”-uskon sijaan. Raamattu
opettaa, että kaikki ei käy tieksi totuuteen ja Jumalan tuntemiseen. Vain Jeesus on tie, totuus ja iankaikkisen elämän antaja. Raamattu opettaa, että kaikki ei käy ihmisen seksuaalisuuden toteuttamisessa. Miehen ja naisen välinen avioliitto on Raamatun mukaan luomisessa ihmiselle annettu lahja seksuaaliseen yhteyteen ja perheen perustamiseen elämän uudistumiseksi ja yhteiskunnan peruselementiksi. Raamattu opettaa, että kaikki tarinat eivät käy perimmäistä merkitystä ja totuutta edustavina kertomuksina. Israelin kansa on Jumalan erityisesti valitsema kansa, jonka välityksellä maailmalle annettiin kertomus luomisesta, lankeemuksesta ja Jumalan lunastavasta suunnitelmasta, jonka keskiössä on Jeesus, koko maailman Vapahtaja. Israelin kansan kertomus on oleellinen koko Raamatun välittämässä Jumalan suuressa kertomuksessa, jonka avulla me voimme ankkuroitua totuuteen ja löytää merkityksen elämälle. Sen avulla ymmärrämme myös pahuuden todellisuuden maailmassa ja itsessämme sekä tiedostamme sen, ettei mikään ihmiseen itseensä vetoava ratkaisu vapauta ihmistä pahasta. Israelin kertomus paljastaa sen, ettei paraskaan viisaus tai laki tuo vastausta ihmisen sisällä olevaan pahuuden juurisyyhyn: synnin vaikuttamaan sisäänpäin kääntyneisyyteen; ylpeyteen ja itsekkyyteen.
Tarvitsemme avuksi Vapahtajan ja uudistetun elämän lahjan — uusi sydän, uusi henki. Israelin kantaisä ja keskeisin roolimalli Aabraham antaa suunnan siihen, miten ihminen löytää oikean ja hyvän elämän vain luottamuksessa ja kuuliaisuudessa Jumalaan ja Hänen Sanaansa. Meillä, jotka kutsumme Aabrahamia uskomme esi-isäksi, on vastuu edustaa Raamatun arvovaltaan perustuvaa elämää arvokkaasti, viisaasti, rohkeasti ja nöyrästi sekavan yhteiskunnan keskellä, joka tarvitsee suuntaa ja selkeyttä.
SAMUEL TEDDER
PHD, TEOLOGIAN JA SEURAKUNTATYÖN KOULUTTAJA ETIOPIASSA
HOLOKAUSTINÄYTTELY VALLOITTI KAINUUN
Kun aloimme suunnitella holokaustinäyttelyn rakentamista noin kaksi vuotta sitten, emme voineet aavistaa, miten erilainen maailman tilanne olisi nyt kuin silloin.
Hamasin ja muiden palestiinalaisryhmien brutaali hyökkäys Israeliin 7. lokakuuta 2023 on kääntänyt sairaalla tavalla tuon hyökkäyksen propaganda-aseeksi. Israelia kohdellaan syyllisenä konfliktiin, jonka aloittamiseen se on täysin syytön. Seurauksena on se, että raportit kertovat yhä kasvavasta juutalaisvihasta lähes kaikkialla maailmassa.
Tässä juutalaisen kansan kannalta erittäin vaikeassa tilanteessa meille on ollut etuoikeus pitää Sotkamon torin laidalla sijaitsevassa Missio Galleriassa esillä näyttelyä Ettemme unohtaisi. Näyttely sisältää holokaustin uhrien ja eloonjääneiden valokuvia, asiakirjoja, vaatteita
sekä muita keskitysleireiltä peräisin olevia tavaroita. Niiden avulla kerrotaan juutalaisten elämästä Euroopassa ja Saksan juutalaisvainojen kehittymisestä 1930-luvulta vuoteen 1945 saakka. Näyttely käsittelee myös eloonjääneiden paluuta elämään sodan jälkeen.
vierailijoita useilta mantereilta Näyttely oli esillä marras- ja joulukuun 2024. Heti näyttelyn avautuessa saimme huomata sen todella koskettavan ihmisten sydämiä ei vain Sotkamossa vaan koko Kainuussa ja maailman ääriin saakka. Moni ei tiedä, että Sotkamo ja sen taajamista Vuokatti on yöpymisillä
mitattuna Suomen neljänneksi suosituin matkailukohde. Valtava määrä ihmisiä on siis nähnyt näyteikkunamainoksen ja sen valaistut juutalaiset esineet, vaikka eivät olisi sisälle tulleetkaan. Vieraskirjan mukaan näyttelyssä on käynyt vierailijoita usealta eri mantereelta. Vaihtuvien matkailijoiden ansiosta näyttelyllä on ollut viikoittain mahdollisuus tavoittaa aina uusi kohderyhmä. Matkailijat ovat tutkitusti lomalla myös avoimempia omaksumaan uusia asioita ja ideoita.
Näyttelyn kautta meillä oli hyvä tilaisuus nostaa Israel ja juutalaisen kansan asia laajasti puheenaiheeksi. Oli hienoa, että myös muutamat koululuokat tulivat näyttelyyn opettajansa johdolla.
Kiitämme ICEJ:n Suomen osastoa ratkaisevasta tuesta näyttelyn mahdollistamiseksi. Näyttelyssä kävi yhteensä yli 750 vierasta. Kutsuimme näyttelyssä kävijöitä myös Sotkamon helluntaiseurakunnassa 22. joulukuuta järjestettyyn holokaustin uhrien muistotilaisuuteen. Tilaisuus oli luonteeltaan yhteiskristillinen. Musiikista vastasi huippupianisti Hillel Tokazier, jonka omaisia tuhoutui keskitysleirien kauhuissa. Tilaisuuden alussa luettiin kansanedustaja Ben Zyskowiczin tilaisuuteen lähettämä vakava tervehdys.
Todennäköisesti osittain tämän näyttelyn ansiosta allekirjoittaneelle luovutettiin Kainuun kulttuurigaalassa joulukuussa kulttuurihyvinvoinnin kategoriaan kuuluva palkinto. Talkoovoimin toteutettu näyttely huomioitiin kaikissa Kainuun paikallislehdissä ja myös Yle Kainuun ja Googlen uutisissa.
JUHA MARIN
GALLERISTI
MISSIO GALLERIA
ICEJ SUOMEN OSASTO ON SITOUTUNUT HOLOKAUSTIN MUISTON VAALIMISEEN JA ANTISEMITISMIN VASTAISEEN TYÖHÖN. VOIT TUKEA TÄTÄ TYÖTÄMME VIITENUMEROLLA 9800 01200.
Missio-gallerian galleristi Juha Marin.
Näyttelyn omistaja Eino Räsänen (keskellä) ja Missio-gallerian tiimin jäsenet Mikko Myllylä ja Eeva Määttä.
Sotkamon lukion toisen vuosikurssin opiskelijat vierailivat holokaustinäyttelyssä. (Kuva: Juha Marin)
JERUSALEMIN KANSAINVÄLISEN
KRISTILLISEN SUURLÄHETYSTÖN
SUOMEN OSASTO RY
Postiosoite
Ullanlinnankatu 5 B 9 00130 Helsinki
Lankapuhelin 0207 181 280 (mpm/pvm)
Matkapuhelin 040 740 6166
Sähköposti
icej@icej.fi
Internet www.icej.fi
Avoinna ti ja to klo 9–14 ke klo 9–16
ICEJ Suomen osasto
ICEJ Suomi
Tilaa uutiskirje www.icej.fi/osallistu/ tilaa-uutis-tai-rukouskirje/
SANA JERUSALEMISTA
Päätoimittaja
Jani Salokangas
Toimitus
Annika Ibrahim, Johanna Manner ja Susanna Rajala
Käännökset
Susanna Rajala Taitto gstj
Painopaikka Grano Oy, Vaasa
ISSN 0784-7556
Kuvat
ICEJ, Istock, AP, Wikimedia, Getty Images, Reuters, Pixabay, Shutterstock, Unsplash
Arkistolehdet issuu.com/icejsuomenosasto
ICEJ RADIOSSA JA TV:SSÄ
Sana Jerusalemista
Jumalan Sanan opetusta sekä ajankohtaista tietoa ICEJ:n työstä ja Israelista tiistaisin klo 19.03 Radio Dein taajuuksilla.
Ajankohtainen Israel
Perjantaisin parillisilla viikoilla klo 16.30 Radio Patmoksen taajuuksilla. Ohjelmassa käsitellään Israeliin ja juutalaisuuteen liittyviä ajankohtaisia aiheita.
Elävä yhteys
Ohjelma sinulle, joka kaipaat
Jumalaa ja haluat löytää tosi Ystävän. ICEJ:n Suomen osaston neuvoa-antavan komitean jäsen
Juha Ketola TV7:llä maanantaisin parittomilla viikoilla klo 20.30. Uusintoja lähetetään viikoittain.
JULISTUSTYÖNTEKIJÄ TUIJA VALTANEN
ti 18.2. klo 18.00
Suomussalmen helluntaiseurakunta Säröspinontie 14
ke 19.2. klo 18.00
Kajaanin helluntaiseurakunta Savonkatu 17
to 20.2. klo 18.00
Vaalan helluntaiseurakunta Vaalantie 8
la 22.2. klo 12.00
Sotkamon helluntaiseurakunta Makkosentie 51
ti 11.3. klo 18.00
Kälviän helluntaiseurakunta Eriksoninkatu 2
ke 12.3. klo 18.00
Kokkolan helluntaiseurakunta Hakalahdenkatu 88
to 13.3. klo 18.00
Kaustisen helluntaiseurakunta Kaustintie 5
ti 25.3. klo 18.00
Porin helluntaiseurakunta Itsenäisyydenkatu 9
ke 26.3. klo 18.00
Saarijärven helluntaiseurakunta Matinkuja 1
to 27.3. klo 18.00
Toivakan helluntaiseurakunta Palosentie 8
pe 28.3. klo 19.00
Valtakunta rukoilee, Israel-tilaisuus Laukaan helluntaiseurakunta Arwidssonintie 15–17
28.–29.3. Valtakunta rukoilee Laukaa
to 3.4. klo 18.00 (rukousta klo 17.00)
Nastolan ev. lut. seurakuntatalo Immiläntie 2
4.–5.4. Aglow, Karmel-koti
Hahmajärventie 108, Haukijärvi
TOIMINNANJOHTAJA
JANI SALOKANGAS
ti 18.2. klo 18.30
Huittisten vapaaseurakunta Lauttakylänkatu 1
to 20.2. klo 18.00
Keravan helluntaiseurakunta Kuparisepänkatu 6
la 8.3. klo 18.00
Helsingin Elävät virrat -seurakunta Kuparitie 16 F
su 9.3. klo 11.00
Hyvinkään helluntaiseurakunta Palo-ojantie 1
ke 12.3. klo 18.00
Helsingin Metrokappeli Keinulaudankuja 4 B
su 6.4. klo 16.00
Espoon vapaaseurakunta Matinkartanontie 13
JESAJA 62 -RUKOUSILLAT JOKA KUUKAUDEN ENSIMMÄINEN KESKIVIIKKO
Klo 19 Saarijärven helluntaiseurakunta Matinkuja 1
Klo 18 Siilinjärven vapaaseurakunta
Asematie 7, yhteiskristillinen rukousilta
Muutokset ovat mahdollisia. Seurakuntavierailut myös nettisivullamme: www.icej.fi
Otamme mielellämme vastaan toiveita seurakuntavierailuista. Jos olet kiinnostunut ICEJ:n puhujista, voit ottaa yhteyttä tapahtumakoordinaattoriin: icej@icej.fi
SINUN
TOIVEESI
Jätä pysyvä jälkesi Israelin maahan
Testamentilla varmistat sen, että sinun arvojasi ja haluasi kunnioitetaan, niin että sinulle rakkaat asiat jäävät elämään myös sinun jälkeesi.
ICEJ Suomen osasto on yleishyödyllisenä yhteisönä vapaa perintöverosta. Näin ollen ICEJ Suomen osastolle osoitettu omaisuus voidaan täysimääräisenä käyttää tahtosi mukaan Israelin kansan siunaamiseen.
Halutessasi voit saada juridista apua testamentin laatimiseen. Lisätietoa ICEJ:n toimistolta.
Ota yhteyttä: icej@icej.fi tai 040 740 6166
LASTEN LUVATTU
Uusittu versio suositusta opetuskirjasta, nyt mukana myös työkirja!
Mahtava työkalu seurakunnan pyhäkoulun opettajille ja vanhemmille!
sisältäen postikulut
Tilaukset: icej.fi/kauppa icej@icej.fi tai 040 740 6166
Kustantaja: ICEJ Suomen osasto • Toimittanut: Tuija Valtanen
ICEJ-palautekortti
Haluan Sana Jerusalemista -lehden ja ICEJ:n ystäväkirjeen maksutta kotiini
Haluan liittyä jäseneksi ICEJ Suomen osastoon, jäsenmaksu 35 € / v. / henkilö
Haluamme liittyä avioparijäseniksi, 65 € / vuosi
Haluan liittyä ainaisjäseneksi, kertamaksu 350 €
Haluan lehden mukana ruotsinkielisen koosteen
Haluan näkövammaisten äänikirjeen ja lehden
Osoitteenmuutos
Minulle saa lähettää uutiskirjeen ja kuukausittaisen Jesaja 62 -rukouskirjeen sähköpostitse
Nimi
Osoite
Postitoimipaikka
Vanha osoite
Sähköpostiosoite
Puhelin
Päiväys ja allekirjoitus
MUISTA
POSTIMERKKI
Jerusalemin kansainvälisen kristillisen suurlähetystön
Suomen osasto ry.
Ullanlinnankatu 5 B 9 00130 Helsinki
Kaikki tilaukset, muutokset ja ilmoitukset voi tehdä myös ICEJ:n nettisivuilla www.icej.fi