Lähiopetus Hyriassa
s.


Tutustu
palveluihin tästä!
Parturikampaaja
Kosmetologi
Palvelut on koottu opiskelijoiden osaaminen ja tutkintovaatimukset huomioiden.

Varaa aika tästä
Varaa aika tästä
Hyrinä Hyvinkää Sakonkatu 1 Ahjonkatu 1
Hyrinä Riihimäki
REKRYTOI OPPISOPIMUKSELLA
KAUTTAMME SAAT: ✅ osaamista ✅ opiskelijoita
✅ rahallisen tuen ✅ ohjausta ja neuvontaa
Lue lisää!
Ota yhteyttä: oppisopimus@hyria.fi

Hyria Business
Autamme yrityksiä ja työyhteisöjä
• uusien työntekijöiden hankkimisessa
• koko henkilöstön osaamisen kehittämisessä
• liiketoiminnan ja työyhteisön kehittämisessä
Lue lisää!
Ota yhteyttä: hyriabusiness@hyria.fi

Sama päämäärä –monta ratkaisua
Toisen asteen ammatillisen koulutuksen näkökulmasta kevään vaalikeskustelut ovat tarjonneet ajattelun aihetta. Väestöpolitiikka, työvoiman saatavuuden haasteet ja koulutusjärjestelmän kehittäminen kietoutuvat yhteen kiinnostavalla tavalla.
Talouden rattaat eivät rullaa, jos työntekijöitä ei rapistuvan väestöpyramidin vuoksi riitä. Kun ennusteet ovat huonot, perheetkin näkevät tulevaisuutensa epävarmana. Eikä sellainen ole omiaan vauhdittamaan lapsiluvun kasvattamista. Kierre on valmis.
Alhaiseen syntyvyyteen on esitetty ainakin kolmea lääkettä. Vaaliteltoilla on puhuttu niin sanotusta Japanin mallista, jossa pyrittäisiin sopeutumaan vähenevään väestöön robotiikkaa ja automaatiota lisäämällä. Toisaalta ratkaisuksi on esitetty työperäisen maahanmuuton kasvattamista. Kolmantena tienä on haluttu nähdä erilaisten etuuksien ja joustojen kehittäminen perheellisiä kannustavampaan suuntaan.
Vaalikeskusteluja seuraamalla voi tulla ajatelleeksi, että yhteiskunnallisiin haasteisiin olisi vain yksi oikea ratkaisu kerrallaan. Mutta ei väestöpyramidia voi lasketella vain yhtä rinnettä pitkin. Tätä kirjoittaessani Hyrian rinneharjoittelijakurssin opiskelijat ovat suorittamassa työharjoittelua paikallisessa hiihtokeskuksessa. Kurssi on vain yksi monista esimerkeistä ammatillisen koulutuksen ratkaisuista paikallisten yritysten työvoimahaasteisiin. Kun oppikirjana on rinnekartta, tulee ainakin huomanneeksi, että samaan päämäärään voi päästä useita reittejä pitkin. Ja ne on piirrettävä maaston mukaan – paikallisesti.
Hyrian lähihoitajakoulutuksessa robotiikan hyödyntämisen oppiminen on ollut monin tavoin mukana useita vuosia. Viime vuonna aloimme kiinnittää erityistä huomiota vieraskielisten opiskelijoiden määrän lisäämiseen, ja olemme kouluttaneet menestyneesti muun muassa filippiiniläisiä hoiva-avustajia. Olemme osallistuneet määrätietoisesti myös ukrainalaisten auttamiseen kohti kieli- ja työelämätaitoja. Kansainvälinen painotus tulee kasvamaan myös logistiikka- ja palvelualoilla sekä kone- ja tuotantotekniikassa.
Tällä hetkellä noin joka kymmenes Hyrian opiskelija puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea. Yhteensä meillä puhutaan viittäkymmentäneljää eri äidinkieltä. Ministeriöiden kansliapäälliköt ovat suositelleet, että työperäinen maahanmuutto olisi kaksinkertaistettava tulevalla vaalikaudella. Tähän olemme halunneet jo ennalta varautua.
Oppivelvollisuuden laajentamisen jälkeen seuraavaksi koulutuspoliittiseksi tavoitteeksi on noussut kansalaisten koulutustason kohentaminen. Koulutustason sijaan pitäisi paremminkin puhua osaamistasosta. Eiväthän työnantajat palkkaa tutkintoja, vaan osaavia ihmisiä. Koulutusjärjestelmän rahoituksen reivaamisen
kannalta oleellista on, että perusasteen resurssit varmistavat oppijoille riittävät valmiudet toisen asteen opintoihin. Ja toisella asteella – niin lukioissa kuin ammatillisissa oppilaitoksissa – on edelleen oltava myös rahoituksen puolesta kyky tuottaa hyviä valmiuksia korkeakouluopintoihin.
Opetusministeriö on ollut huolissaan siitä, ettei ammatillisen perustutkinnon jälkeinen työttömyys ole alentunut, vaikka työllisyysaste on kasvanut. Ratkaisuksi on esitetty keskitetympää koulutustarjonnan ohjausta. Alueellisesti koulutettaisiin niihin ammatteihin, joissa on työvoiman tarvetta.

Aikuisten näkökulmasta esitys on perusteltu. Kun vahvistamme opintojen saavutettavuutta muun muassa hybridiopetuksella, kaikkea koulutusta ei enää tarvitsekaan järjestää kaikkialla. Mutta mitä ajattelisi nuori, joka ei löytäisi läheltään itseään kiinnostavaa opintietä? Vajaa kolmannes opiskelijoistamme on nuoria, jotka vasta etsivät paikkaansa yhteiskunnassa. Voiko valinnanvapauden kaventaminen silloin johtaa hyviin tuloksiin? Itseä motivoiviin opintoihin pääsy ennustaa vahvasti myös opinnoissa menestymistä. Ajattelen, että mikä tahansa toisen asteen tutkinto on hyvä ensiaskel työelämään ja jatko-opintoihin.
Toisen asteen opinnot ovat nuorille myös matka aikuisuuteen. Tähän elämänvaiheeseen kuuluu myös se, että rinteeltä toiselle voi siirtyä vaikka sitten sitä hoitamatonta metsäreittiä pitkin. Kaatunut autetaan ylös, pudistellaan lumet pöksyistä ja ohjataan turvalliseen suuntaan eteenpäin.
Pekka Vaittinen toimitusjohtaja, johtava rehtori Hyrianäkökulmaa veto- ja pitovoiman lisäämiseksi sote-alalle
Hyrialla on paikallisesti merkittävä rooli sosiaali- ja terveysalaa piinaavan osaajapulan ratkomisessa. Toiminta on osittain valtakunnallista ja kansainvälistäkin.
Työvaltainen lähihoitajakoulutus
Hyria järjestää yhdessä Riihimäen sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä TE-palvelun kanssa työvoimakoulutuksena lähihoitajakoulutuksen työvaltaisena mallina. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että opiskelu tapahtuu opintojen alkuvaiheesta lähtien suurelta osin työpaikalla.
Keväällä 2023 alkavassa koulutuksessa koulutuksen ensimmäinen tutkinnonosa suoritetaan lähiopetuksena. Tämän jälkeen ryhmä siirtyy työvaltaiseen opiskeluun, ja he ovat viikoittain kaksi päivää harjoittelemassa kaupungin yksiköissä ja kolme päivää koulussa. Opintojen aikana voi työskennellä eri yksiköissä ikäihmisten palveluissa.
Perustason saavuttamisen jälkeen on mahdollisuus jatkaa opintoja Riihimäen kaupungin yksiköissä oppisopimuksella.
Työvaltaista mallia on järjestetty myös ilman TE-palvelua alanvaihtajille, jotka tulevat opintoihin suoraan työelämästä. Sen etuna on, että opiskelija pääsee heti alkuvaiheessa kosketuksiin aidon työympäristön kanssa. Jo muutaman kuukauden opintojen jälkeen on mahdollista työllistyä esimerkiksi alan kesätöihin.
Lue Hyrian muista lähihoitajakoulutuksen painotuksista täältä: https://www.hyria.fi/lahihoitajaksi-hyriassa

Johtamisosaamisen kehittäminen
Hyria järjestää johtajille ja esihenkilöille yrityskohtaisesti räätälöityjä valmennuskokonaisuuksia, joissa keskitytään parempaan johtamiseen. Esihenkilöt ovat nimit-
täin merkittävässä roolissa pitovoiman syntymisessä. Kutsumme Keusotelle räätälöityä johtamisosaamisen kehittymiseen tähtäävää kokonaisuutta KeuAkatemiaksi. Kouluttajina toimivat Keusoten omat asiantuntijat yhdessä Hyrian johtamiskoulutuksen kouluttajien kanssa.
Filippiiniläiset hoitajat
Hyria on kouluttanut keväästä 2022 saakka Kaakkois-Aasiasta tulleita opiskelijoita hoitajiksi Keusotelle ja myös muualle Suomeen. Opiskelijat suorittavat hoiva-avustajan perusteet Hongkongissa, minkä jälkeen he jatkokouluttautuvat Hyriassa hoiva-avustajiksi tai lähihoitajiksi.
Koulutus on S2-opetusta eli opiskelijat opiskelevat muiden opintojensa ohessa suomen kieltä.
– He ovat opiskelleet ennen Suomeen tuloaan teoriat hoivaavustajan koulutukseen sekä suomen kieltä, jotta heillä on hallussa meillä opintojen aloittamiseksi tarvittava kielitaito, Hyrian koulutuspäällikkö Kati Karvonen valottaa.
– Olimme hämmästyneitä siitä, miten hyvin he osasivat suomea heti tänne saapuessaan, hän toteaa.
Opiskelu tapahtuu oppisopimuksella. Koulutuksen jälkeen opiskelijat työllistyvät lähihoitajiksi. Keski-Uudenmaan sotekuntayhtymän lisäksi muutamia opiskelijoita koulutetaan tällä hetkellä Etelä-Savon sote-kuntayhtymän alueelle sekä Kuusamoon.
Aasiassa tapahtuneen pohjakoulutuksen järjestää Mehiläiselle kuuluva Healthcare Staffing Solutions, jonka kautta hoiva-alalle Suomeen on tullut jo useita satoja uusia työntekijöitä. Opiskelijat ovat lähtöisin pääasiassa Filippiineiltä, ja muuttaneet eri syistä ulkomaille esimerkiksi Honkongiin tai Singaporeen.

Monimuotoinen työyhteisö -valmennus
Työpaikoilla pitää olla kykyä vastaanottaa ulkomaista työvoimaa. Tämän osaamisen vahvistamiseksi työnantajat voivat ostaa Hyrialta Monimuotoinen työyhteisö -valmennusta. Valmennusten tarkoitus on lisätä monimuotoisuuden ymmärrystä työpaikalla ja antaa työkaluja sen tuomien haasteiden kohtaamiseen.
Oppisopimus
Oppisopimus on erinomainen tapa lisätä osaamista sote-alan lisäksi monella muullakin alalla.
Oppisopimuskoulutus on työsuhteeseen perustuvaa ammatillista koulutusta. Oppisopimuksella voi suorittaa koko tutkinnon tai tutkinnon osan oppien asioi-
Valmennuksissa käydään läpi muun muassa sitä, mitä kaikkea monimuotoisuus voi olla ja miten se voi ilmetä, miten monimuotoisuus rikastuttaa työyhteisöä ja kuinka se edistää liiketoimintaa monimuotoisuuden tuomia haasteita ja niiden kohtaamistaitoja unohtamatta.
ta työpaikalla käytännön työtä tekemällä. Uusille osaajille se on näppärä työllistymisväylä, ja työnantajalle keino saada nopeasti talon tavat oppivaa työvoimaa.
Lisäksi olemassa oleva henkilöstö voi hankkia lisää osaamista opiskelemalla ammatillista täydennyskoulutusta oppisopimuksella.
Hyrian liiketoiminnan osaston kouluttama ryhmä ukrainalaisia pääsi työssäoppimisjaksolle Riihimäen Prismaan.

Vieraskielisistä VIPUVARTTA
Viime vuoden lopussa Hyriassa opiskeli liki tuhat vieraskielistä opiskelijaa. Heidän määränsä on kasvanut vuosi vuodelta. Vieraskielisten koulutukseen ja töihin pääseminen on yhteiskuntamme kannalta oleellinen kysymys.
Lue, kuinka Hyria auttaa alueemme yrityksiä työllistämään heidät.
Räätälöityä tukea
Hyria tukee monella tavalla yrityksiä, jotka haluavat palkata vieraskielisiä. Koulutamme suomen kieltä Työpaikkasuomi-koulutuksena ja teemme tiivistä yhteistyötä alueen asiantuntijaverkostojen kanssa, jotta löydämme vastaukset työnantajien kysymyksiin.
Suomen kielen koulutuksissa ja uravalmennuksissa kartoitamme opiskelijoiden osaamisen, kielitaidon, asenteen ja motivaation. Työpaikkasuomi-koulutuksissa työnantaja osallistuu koulutuksen suunnitteluun, jotta opiskelu tukisi mahdollisimman hyvin työtehtävissä tarvittavaa suomen kielen taitoa.
Koulutuksesta rakennetaan opetussisällöltään sopiva yrityksen käytännön asiakaspalvelutilanteiden, kirjallisten materiaalien, ohjetekstien ja toiveiden pohjalta. Työpaikkasuomi-koulutus on yritykselle helppo ratkaisu kehittää nykyisten tai rekrytoitavien työntekijöiden suomen kielen taitoa. Te-toimisto hoitaa sopimusasiat, Hyria organisoi koulutuksen ja ELY-keskus maksaa kustannuksista 50–70 prosenttia.
Ukrainalaiset töihin
Hyrian tarjoamissa koulutuspalveluissa ukrainalaisia on ollut mukana tähän mennessä yhteensä 230. Ensimmäinen Hyrian liiketoiminnan osaston kouluttama ukrainalaisten ryhmä on jo päässyt kolmen viikon koulutuksen jälkeen Riihimäen Prismaan töissä oppimaan. Olemme tarjonneet työpaikalle perehdytystilanteisiin ja vuorojen alkuihin työpaikkaohjauksen tueksi venäjää ja ukrainaa puhuvan valmentajan.
Byrokratia ja kielitaito ovat aiheuttaneet eniten pohdintaa Ukrainasta sotaa pakenevien palkkaamisessa. Erilaiset luvat, pankki- ja veroasiat mietityttävät yrittäjiä. Ratkaisukeinoja on useita.
Hyrian kielikoulutusten lisäksi on olemassa erilaisia sovelluksia kuten tulkkauspalvelu Túlka ja SayHI-kääntäjäsovellus, joita voidaan käyttää apuna.
Rekrytointiin liittyvä selvittely- ja paperityökään ei ole niin monimutkaista kuin voisi kuvitella. Maahanmuuttoviraston sivuilta löytyy kootusti ohjeet ukrainalaisten työnantajille. Myös Hyrian puoleen voi kääntyä rohkeasti.

Lähialueen rekrytointitilaisuuksissa ukrainalaisia on ollut paikalla runsaasti.
Myös näin tuemme:
• Asiantuntijapuheenvuorot monikulttuurisuusymmärryksestä
• Ammattisanaston S2-opetus ja -opetuksen kehittäminen
• Tuki työssäoppimisjaksojen aikana
• Opiskelijoiden ohjauspajat, joissa läksytukea ja apua esimerkiksi cv:n tekemiseen

Vähemmän tuottavuusodotuksia –enemmän tekijöitä
Jotta yritykset voivat keskittyä kasvuun ja pääsemme useita aloja akuutisti haastavasta osaajapulasta eteenpäin, tarvitsemme resursseja vieraskielisen työvoiman ja työpaikkojenkin tukemiseen työtehtävien ja monimuotoisuuden haltuunotossa.
Vieraskielisen työvoiman saatavuus ja suomen kielen taito eivät riitä turvaamaan yrityksen liiketoiminnan kasvua tekijäpulassa. Tekijäpula koskettaa akuutisti sote-alan lisäksi ainakin ravintola-, sisälogistiikan sekä kone- ja tuotantotekniikan aloja.


Hyrian palvelujohtaja Heikki Kallunki painottaa, että ehdottomassa avainasemassa on näiden lisäksi kykymme tukea työntekijää ja työyhteisöä siihen saakka, kunnes työntekijä on todella perehtynyt työhönsä ja työyhteisö ottanut hänet osakseen.
– Tarvitaan rinnalla kulkijaa koko prosessin ajaksi siitä lähtien, kun Suomeen tullaan. Ei riitä viikko tai kaksi, tai edes muutama kuukausi. Tähän menee helposti
puolikin vuotta, mutta onko yhteiskuntamme miettinyt tähän liittyviä rakenteita riittävän kauaskantoisesti, Kallunki kysyy.
USKOTTAVA RAHOITUS PUUTTUU
Myös työpaikka tarvitsee ohjausta ja tukea, kun kielet ja kulttuurit työpaikalla kohtaavat.
– Panostamme kotouttamisohjelmiin, mutta emme siihen, kun toisesta kulttuurista tullut etenee työpaikalle ja asettautuu osaksi työyhteisöä. Tällaiselta toiminnalta puuttuu uskottava rahoitus ja tuki.
Kallunki pitää mahdollisena, että tulevaisuudessa huomaamme tämän epäkohdan ei-toivotut vaikutukset työelämässä.
– Yritykset joutuvat todella paljon itse painimaan näiden asioiden parissa samaan aikaan, kun niiden pitäisi panostaa täysillä liiketoiminnan kasvuun ja kehitykseen, itse bisnekseen.
Kallunki toteaa, että ammatillisen koulutuksen rooliin toki kuuluu koordinoida ja miettiä prosessi maaliin yhdessä yritysten kanssa, mutta vieraskielisen työvoiman voimakkaasta kasvusta työelämässä ei selvitä ilman valtion järjestämää rahoitusta.
– Päättäjien pitäisi ymmärtää, että tällaiseen tarvitaan rahoitusta merkittävästi ja etupainotteisesti.
Hyria on alkanut tuoda yhteistyökumppaneidensa kanssa vieraskielistä työvoimaa

Suomeen muun muassa sote-alalle. Kokemusta on jo useista ryhmistä.

– Resurssit loppuvat siinä vaiheessa, kun tulijoita on eri aloille kymmenittäin tai sadoittain. Syntyykö työpaikoille pullonkaula, kun hommat eivät lähdekään toimimaan tai työn tuottavuutta joudutaan odottamaan aiempaa kauemmin?
"OPPIPOJAT JA -TYTÖT TAKAISIN"
Jotkut asiat ovat ennen olleet paremmin. Palvelujohtaja Kallungin mielestä yksi sellainen on unholaan jäänyt työpaikkojen "oppipoika-kisälli-mestari-malli", josta voisi ammentaa ratkaisun elementtejä. Olemme viime vuosikymmenien kehityksessä lähes poistaneet avustavien tehtä-
vien työnkuvat tai siirtäneet näitä tehtäviä osaksi vaativampia työnkuvia.
– Työpaikoilla usein mestari toimii jo nyt työpaikkaohjaajana, mutta onko mahdollista lisätä myös tehtäviä, joiden tuottavuusodote on pienempi mutta työn haltuun ottamisen kynnys alhaisempi ja siltä osin saavutettavuus esimerkiksi vieraskielisten osalta suurempi?
– Tältä pohjalta olemme Hyriassa tehneet ratkaisuja viedäksemme asiaa eteenpäin. Tarvitsemme tähän paitsi rahoitusta myös työnantajakumppaneita, Kallunki toteaa.

Tervetuloa
opetusravintoloihimme!
Hyrian ravintolapalveluiden antimista voi nauttia Kruunun ravintoloissa Hyvinkäällä sekä opetusravintola Hyrillassa Riihimäellä.
Aukiolotiedot ja lounaslistat:
Tutustu: KRUUNU Tutustu: HYRILLA
Susie on haastava mutta armelias
Sote-alan opiskelijoiden pitkälle kehitetty Susie-robotti hengittää, liikuttaa silmiään, puhuu sekä vaihtaa sukupuolta.

teksti ja kuvat JAANA OKSANEN
Hyrialla on sote-alan opetuksessa käytössä pian kaksi simulaattoriluokkaa, jossa opiskelijat hoitavat robottia. Toinen on jo aiemmin käyttöönotettu luokka Riihimäellä Sakonkadun kampuksella, toinen simulaattori asennetaan Hyvinkäälle uuden Kruunu-kampuksen sote-siipeen kevättalven aikana.


Nämä luokkahuoneet ovat kuin sairaalan teho- tai vuodeosasto, jossa toipuvan vointi voi vaihdella laidasta laitaan tapaus- ja tilannekohtaisesti. Potilas on Susie-robotti, jolle tulevat lähihoitajat tekevät hoitotoimenpiteitä erilaisissa hoitotilanteissa.
Opettaja seuraa opiskelijoiden työskentelyä simulaattorihuoneen ikkunan takaa luokasta ja ohjaa robottia.
Susielle voi määrittää erilaisia hengityksiä kuten katkonaista tai äänekästä hengitystä, erilaisia sykkeen rytmejä ja verenpaineita. Sen pulssi tuntuu kuten oikeankin ihmisen. Elintoimintoja seurataan potilaan vieressä olevasta monitorista.
– Susien avulla harjoittelemme erilaisia kuvitteellisia tilanteita, joita lähihoitajan työssä voi tulla vastaan. Opiskelijoiden tehtävänä voi olla esimerkiksi tilanne, jossa kaksi kirurgisella vuodeosastolla työskentelevää lähihoitajaa on iltakierroksella ja sitten vastassa on potilas, jonka elintoimintoja täytyy tarkistaa, kouluttaja Nina Hyvärinen havainnollistaa.
OIKEITA HOITOTOIMENPITEITÄ
Tavallisesti simulaattorissa opetellaan jonkun vitaalielintoiminnon tunnistamista.
Susie jopa puhuu, kun lasin takaa simulaattoriopetusta ohjaava kouluttaja antaa sille äänensä tabletin välityksellä. Kouluttajan heittäytymiskyvystä ja näyttelijäntaidoista riippuen hoitotilanteesta voidaan saada hyvinkin aidon tuntuinen.
Myös erilaisten lähihoitajan työhön kuuluvien hoitotoimenpiteiden harjoittelu Susien avulla on aitoa, mutta turvallista. Susielta voidaan ottaa esimerkiksi verikokeita ja laittaa nenämahaletku tai virtsakatetri.
– Susien vatsa ja virtsarakko voidaan täyttää nesteellä, jolloin toimenpide saadaan vastaamaan hyvin todellisuutta. Susielle voi myös vaihtaa sekä naisen että miehen sukuelimet, Hyvärinen kertoo.
Simulaattoriopetus on jännittävää niin kouluttajille kuin opiskelijoillekin.
– Tässä pitää heittäytyä ja samalla osata luoda opiskelijoille turvallisen tuntuinen oppimistilanne, Hyvärinen tietää.
Kouluttaja Niina Hyvärinen kokeilee Susien pulssin. Kouluttaja ohjaa simulaatiota lasin takaa ja on potilaan ääni.Susien vatsa ja virtsarakko voidaan täyttää nesteellä, jolloin toimenpide saadaan vastaamaan hyvin todellisuutta.
Kierrätystä keskellä kaupunkia
Kierrätyskeskus Kerkkä edistää kestävää tulevaisuutta ja luo uusia alkuja Hyvinkään keskustassa kauppakeskus Willassa.

Kierrätyksen näkyväksi tekeminen keskellä kaupunkia on yksi Hyria toimista vihreän siirtymän edistämiseksi. Monilla paikkakunnilla kauppakeskusten palveluvalikoimat ovat täydentyneet eri toimijoiden kierrätysmyymälöillä. Tämä kehitys on tehnyt kauppakeskuksistakin aivan uudella tavalla houkuttelevia ja kiinnostavia, sillä kierrätysmyymälöissä voi joka päivä tehdä yllättäviä löytöjä.
– Käsityksemme maailman tilasta on muuttunut viime vuosina suuresti, kestävän kehityksen tavoitteet ovat tulleet lähemmäksi jokaisen kuntalaisen arkea. Kierrätyskeskuksella nähdään, että tavaroiden uudelleen käyttämistä arvostetaan entistä enemmän. Tavoitteenamme on, että jätteeksi päätyisi mahdollisimman vähän käyttökelpoista tavaraa, Hyrian kierrätyskeskuskoordinaattori Krista Vesterlund painottaa.
Hyvinkään kierrätyskeskuksen toiminnasta vastaa Hyria säätiö. Kerkkä-kierrätyskeskus jatkaa Hyrian pitkiä perinteitä oppimisja valmennusympäristönä. Toiminnassa Hyrian opiskelijat voivat suorittaa työssäoppimisen jaksoja, ja valmennusasiakkaat kehittävät työelämävalmiuksiaan ennen jatkamistaan kohti työllistymistä tai uusia opintoja.
Toiminnan tavoitteita ovat heikossa työmarkkina-asemassa olevien työelämävalmiuksien ja -taitojen kehittäminen sekä elämänhallinnan tukeminen. Tarkoituksena ei ole tuottaa taloudellista voittoa, vaan kierrätystavaroiden myynnistä saadut tulot käytetään työelämäpalveluiden tuottamiseen, valmennusalustojen ja kierrätystoiminnan jatkuvaan kehittämiseen sekä


kierrätyksestä tiedottamiseen ja ympäristökasvatukseen.

– Toimintaan osallistuvien valmennusasiakkaiden tavoitteena on selkiyttää omia tulevaisuudensuunnitelmiaan työelämälähtöisesti. He suuntaavat muun muassa opintoihin, töihin tai muiden palveluiden piiriin, kertoo Vesterlund.
Se, että kierrätyskeskus auttaa paitsi ympäristöä myös suoraan ihmisiä on ainutlaatuista ja arvokasta. Valmentautumisen mahdollisuudet keskellä kaupunkia parantavat valmennusasiakkaiden työllistymisen mahdollisuuksia. Siellä missä ihmiset kohtaavat, syntyy yhteyksiä ja uusia
alkuja. Myymälä ja lahjoitukset p. 040 663 584Suunnitelmallista työtä
luonnon monimuotoisuuden vuoksi

Luonnonvara-alan kampuksemme Uumon hallinnoimilla mailla luonnon monimuotoisuutta edistetään suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti.
Se on valtakunnallisesti katsottuna oppilaitoksissa harvinaista.
Hyrian luonnonvara-alan kampuksen hallinnoimalla alueella on tehty uutterasti työtä luonnon monimuotoisuuden eteen. Kaiken perustana on ProAgrian kesällä 2021 tekemä maastokartoitus. Sen perusteella on laadittu kokonaissuunnitelma, jossa on hoito-ohjeet alueen eri kohteille. Hyrian opiskelijat suorittavat käytännöntoimenpiteet kouluttajiensa ohjauksessa.
Voimme jo nähdä eri alueilla, että teoilla on ollut haluttua vaikutusta, kun kasvi- ja hyönteismaailma on lähtenyt kehittymään.
– Käytännössä tämä menee niin, että esimerkiksi niittykohteissa opiskelijoiden kanssa on raivattu vesakkoa ja niitetty. Vieraslajien poistaminen on myös tärkeää. Lehmät ja lampaat hoitavat perinnemaisemaa. Toimenpiteet tehdään kunkin alueen erityispiirteet huomioiden ja ne kirjataan ylös. Kohteiden kehitystä seurataan, koulutuspäällikkö Terhi Kostamo avaa.
Hoidettavia luontotyyppejä on alueella useita. Niitä ovat niittyjen lisäksi muun muassa luonnonlaitumet, jalopuumetsät, vanhat metsät, arboretumit, puukujanteet ja rakennetun ympäristön pienkohteet sekä Vantaanjoen suojaamiseen rakennetut kosteikot.
– Tämä on todella harvinaista, että oppilaitoksessa on tehty näin iso ja kattava koko aluetta koskeva suunnitelma, jonka mukaan luonnon monimuotoisuutta edistetään. Voimme jo nähdä eri alueilla, että teoilla on ollut haluttua vaikutusta, kun kasvi- ja hyönteismaailma on lähtenyt kehittymään, Kostamo hehkuttaa.
– Samalla opiskelijamme saavat osaamista, hän lisää.
PIENELIÖT VIIHTYVÄT JALOPUUMETSIKÖSSÄ
Yksi Uumon alueen erikoisuuksista on 30 vuotta vanha ja kahden hehtaarin laajuinen tammimetsikkö, jota on suunnitelman mukaisesti lähdetty laajentamaan.
– Tällaiset kohteet ovat hyönteisten kannalta tärkeitä. Jalopuut ovat arvokkaita suurelle määrälle pieneliöitä, Kostamo tietää.
Lisäksi on vanha suojeltu kuusimetsä, jossa asuu liito-orava.
– Olemme kasvattamassa alueelle myös tervaleppämetsikköä jahka saamme taimia. Tervaleppä vaikuttaa maaperän ravinteisuuteen typensidontakyvyllään myönteisesti.
Pelloilla luonnon monimuotoisuuden lisääminen tapahtuu lehmien laiduntamisen ja hiilensidonnan ja siihen liittyvän tutkimuksen avulla. Koska sijaitsemme joen varressa, peltojen ja joen välissä on aina 15 metrin levyinen suojakaistale.
Hyria hallinnoi myös isompaa havaintometsää, jolla on oma luonnon monimuotoisuuden kasvattamiseen tähtäävä suunnitelmansa. Havaintometsää on hoidettu jo pitkään luonnon monimuotoisuutta suosivasti, mutta silti taloudellisesti järkevästi.
– Uudellamaalla metsässä on keskimäärin 80–90 puukuutiota hehtaarilla, Hyrian havaintometsässä puukuutioita on hehtaarilla peräti 250. Meillä on isolla alueella poikkeuksellisen järeää puustoa. Kuluneet 20 vuotta meidän havaintometsää on hoidettu todella viisaasti. Tämä työ jatkuu.

Näin kasvatat oman niityn
Niityn saa kasvamaan hyvin helposti. Jätät vain nurmikon tai osan siitä leikkaamatta. Alue muotoutuu vähitellen kyseiselle maatyypille ominaiseksi niityksi, jos maassa on kasvua odottelevia luonnon kylvämiä siemeniä. Jos haluat niityllesi kukkivia lajeja, voit kylvää nurmikon sekaan laikuttaen kotimaisten niittykukkien siemeniä.
– Minulla on tästä omakohtaista kokemusta kun ruohonleikkuri meni rikki. Tuli tosi kivan näköisiä erilaisia heiniä esiin, ja monenlaisia kukkia kuten lemmikkejä, koulutuspäällikkö Terhi Kostamo kertoo.
Parhaiten tämä onnistuu kuivassa, hiekkapitoisessa maassa.
–Jos haluat nopeasti tulosta ja ryhtyä tositoimiin, voit edesauttaa niityn muodostumista kuorimalla tiiviin nurmikerroksen maasta pois ja kylvää alueelle niittysiemenseoksen.

On hyvä huomioida, että kaikki vapaasti kasvava on pölyttäjille arvokasta.
– Niitty säästää myös omaa työtä ja aikaa.
Jos leikkaat pensaita, voit myös tehdä hyönteishotellin rakentamalla leikkuujätteistä aidanteen niityn ympärille.
– Laitat vain tikkuja pystyyn kahteen riviin ja asettelet pensaiden oksat tikkujen väliin. Näissä viihtyvät erityisesti ne oikein pikkiriikkiset hyönteiset. Isommat hyönteiset tulevat sitten syömään niitä pieniä, ja lopulta linnut saapuvat paikalle syömään isompia hyönteisiä.
Mikä on UUMO?
Hyrian luonnonvara-alan kampus Uumo, eli Uudenmaankatu 249, on viihtyisä miljöö maalaismaisemassa Hyvinkäällä. Kampuksella toteutetaan koulutuksen ja opetusmaatilan yhteiselämää. Kampuksella on pitkät perinteet, sillä maatalousalan opetusta on annettu samassa miljöössä jo vuodesta 1930 lähtien.
Uumon ympäristö ja tilat tarjoavat hyvät puitteet luonto- ja ympäristöalan, puutarhaalan sekä maa- ja metsätalousalan opetukseen. Myös rakennusalan talonrakentaja- ja hirsirakentajaopiskelijat työskentelevät kampuksella säännöllisesti. Johtamisen ja yrittäjyyden koulutukset sekä puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan kiinteistönhoitajaopinnot tuovat myös opiskelijoita kampukselle.

Opetusmaatilan päätuotantosuunnat ovat kasvituotanto, maidontuotanto ja puutarhatuotanto. Tilan pinta-ala on 127,77 ha, josta peltoa on 67,55 ha ja metsää 54 ha. Kampuksen navetassa on lehmiä, lampaita ja kanoja sekä Hyrizoon-pieneläintuvalla noin 40 eri lajia pieneläimiä. Isossa kasvihuoneessa on 500 m² lasinalusviljelyalaa ja puutarhamyymälä palvelee päärakennuksessa A-talossa. Asuntolassa on 84 vuodepaikkaa. Kansainvälinen toiminta on aktiivista tarjoten opettajaja opiskelijavaihtoja.

on hyvä työnantaja
Pyysimme syksyllä 2022 alueemme päättäjiä kertomaan mitä he Hyriasta ajattelevat. Parhaimmat arviot saimme hallinnosta, taloudesta ja johtamisesta. Myös Hyrian vastuullisuuteen ja innovaatiokykyyn luotettiin tukevasti. Monelle vastaajalle oli kuitenkin vieraampaa, millainen työnantaja Hyria on. Nyt vastaamme pyyntöön ja poimimme 5 x 5 tärkeintä vahvuuttamme työnantajana.

1. Vastuullinen henkilöstöpolitiikka
• Toimimme oikein, avoimesti ja ennakoitavasti.
• Huomioimme yksilölliset elämäntilanteet.
• Edistämme yhdenvertaisuutta ja työyhteisömme moninaisuutta.
• Monenlaiset ihmiset voivat löytää paikkansa täällä. Ei tarvitse jäädä yksin – aina saa tukea.
• Meillä hyvät teot huomataan ja nostamme onnistujat esiin.
2. Terveelliset ja turvalliset toimintaympäristöt
• Pidämme oppimis-, valmennus- ja työympäristömme ajanmukaisena
• Olemme investoineet ajanmukaisiin tiloihin ja investointiohjelmamme jatkuu.
• Moniympäristötyön mallissamme hyödynnämme sekä omia että kumppaneidemme tiloja. Kuhunkin tarkoitukseen valitaan tarkoituksenmukaisimmat tilat. Hybridiopetus lisää koulutuksen saavutettavuutta.
• Haluamme, että toiminnastamme aiheutuu mahdollisimman

3. Edistämme hyvinvointia
• Haluamme että töihin on kiva tulla.
• Opiskelijamme ja henkilöstömme nauttivat arkiaamuisin maksuttomasta aamupuurosta.
• Opetusravintolamme ovat kaikille avoinna. Huippuaterioita edullisesti!
• Ilahduttavan erilaisia henkilöstötapahtumia.
• Oman työhyvinvointitoiminnan ohella tarjoamme myös reilun Smartum-edun
4. Hyria on osa yhteiskuntaa
• Autamme alueemme ihmisiä saavuttamaan omia unelmiaan. Ehkäisemme syrjäytymistä ja edistämme työllisyyttä.
• Olemme mukana alueemme tapahtumissa ja elämme asukkaiden pulssilla.
• Käytämme alueemme palveluja.
• Monien työntekijöidemme verotulot jäävät alueelle.
• Houkuttelemme alueellemme muun muassa valtakunnallista hankerahoitusta.
5. Onnistumme yhdessä
• Kannustamme osaamisen kehittämiseen.
• Meillä saa innostua ja onnistua!
• On tärkeää, että jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa omaa työtään koskeviin ratkaisuihin.
• Esihenkilömme (kutsumme heitä esimerkeiksi) ovat saaneet henkilöstökyselyissä huippuarvosanat.
• Vahvistamme työnantajien toiminta- ja kasvuedellytyksiä kouluttamalla osaavaa työvoimaa sekä huolehtimalla olemassa olevan henkilöstön jatko- ja täydennyskoulutuksesta.
Ammattilaiset opiskelijan tukena
Ammattiin opiskelevan nuoren tukena työskentelee useita eri alojen osaajia, jotka auttavat nuorta ja kulkevat rinnalla opintojen eri vaiheissa matkalla kohti jatko-opintoja ja työelämää.
VASTUUVALMENTAJA
Ammatillinen opettaja toimii oman opiskelijaryhmänsä vastuuvalmentajana. Hän laatii henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman opiskelijan kanssa tarvittaessa moniammatillisesti sekä päivittää suunnitelmaa yhdessä opiskelijan kanssa opiskelujen edetessä.
Vastuuvalmentaja seuraa opiskelijoidensa opintojen edistymistä sekä läsnä- ja poissaoloja. Hän pitää yhteyttä aktiivisesti oppivelvollisten huoltajiin sekä opiskeluhuoltoon, mikäli huolta ilmenee. Vastuuvalmentajalla on hyvät työelämän kontaktit ja verkostot. Hän tukee opiskelijaa läpi opintojen urasuunnittelussa sekä työelämään siirtymisessä ja jatko-opintojen suunnittelussa.
AMMATILLINEN OPETTAJA
Valmentaa opiskelijaa kohti työelämää ja auttaa kasvamaan alansa ammattilaiseksi. Opettaa oman alansa substanssiosaamista.
AMMATILLINEN OHJAAJA
Tukee ja ohjaa opiskelijoita käytännön työtehtävissä, työskentelytapojen haltuunotossa sekä pienryhmätyöskentelyssä. Antaa myös henkilökohtaista ohjausta. Työskentelee yhdessä opettajan kanssa.
YTO-OPETTAJA
Jokaiseen ammatilliseen perustutkintoon kuuluu ammatillisten opintojen lisäksi yhteiset tutkinnon osat (YTO-opinnot).
YTO-opintoihin sisältyy sekä pakollisia että valinnaisia osaamistavoitteita. YTO-opinnot ovat laajuudeltaan 35 osaamispistettä ja ne koostuvat matemaattis-luonnontieteellisen osaamisen, viestintä- ja vuorovaikutusosaamisen sekä yhteiskunta- ja työelämäosaamisen opinnoista. YTO-opettaja on oman oppiaineensa opettaja.
YTO-OHJAAJA
Tekee YTO-opetuksen tukityötä ja ohjaa opiskelijoita oppimistilanteissa. YTO-ohjaaja toimii YTO-opettajan työparina.
S2-OPETTAJA
Opettaa suomen kieltä suomea toisena kielenä puhuville opiskelijoille ammatillisissa opinnoissa sekä YTO-opinnoissa tarvittaessa. S2-opetusta saavat opiskelijat, joiden suomen kielen taito ei ole heidän äidinkielensä. Suomi toisena kielenä -opinnot tukevat opiskelijaa saavuttamaan oppimistavoitteensa. Kielitaidon kehittyminen auttaa myös pääsemään helpommin kiinni työelämään.
ERITYISOPETTAJA
Työskentelee luokassa ja työsalissa sekä yto-opintojen että ammatillisten opintojen tukena. Hän antaa tukea myös opettajille työn arkeen konsultoivassa roolissa. Erityisopettaja suunnittelee, toteuttaa ja arvioi erityisen tuen tarpeen toimenpiteitä niitä tarvitseville opiskelijoille.
OPINTO-OHJAAJA
Opinto-ohjaaja on opinto- ja uraohjauksen ammattilainen. Opinto-ohjaaja auttaa opiskelijaa suunnittelemaan opintojaan sekä tukee opiskelijaa erilaisissa opintojen siirtymävaiheissa. Opintoohjaaja työskentelee vahvassa yhteistyössä vastuuvalmentajien, erityisopettajien sekä opiskeluhuollon toimijoiden kanssa. Opinto-ohjaajat opettavat lisäksi yhteisiin tutkinnon osiin kuuluvaa opiskelu- ja urasuunnitteluvalmiudet -kurssia.
KURAATTORI
Tukee oppilaitosyhteisön hyvinvointia ja toimintaa. Voi olla mukana opetustilanteessa. Esimerkiksi vastuuvalmentaja voi halutessaan pyytää kuraattorin avuksi ryhmäytymistä edistämään tai puhumaan vaikkapa hyvinvointiin liittyvistä asioista. Kuraattori tukee työllään yleisten yhteistyö- ja työelämätaitojen oppimista.
KUINKA MONTA TUNTIA OPETUSTA SAA?
Hyriassa on sovittu, että nuorille yhteishaun kautta tuleville opiskelijoille tarjotaan opetusta ja ohjausta pääsääntöisesti viitenä päivänä viikossa vähintään 6 tuntia päivässä. Päivän päätteeksi on lisäksi alakohtaisesti mahdollista saada ohjausta ja tukea esimerkiksi rästiin jääneiden opintojen tekemiseen erilaisissa pajoissa.
Koska peruskoulusta tulleille aiempaa kokemusta omasta alasta ei ole vielä kertynyt, ryhmän opinnot etenevät alkuvaiheessa saman aikataulun mukaisesti. Valinnaisiin tutkinnon osiin tultaessa polut saattavat jonkin verran eriytyä.
Opintojen edetessä opetuksen ja ohjauksen kulloinenkin määrä vaihtelee tutkintokohtaisesti opintojen eri vaiheiden kuten työelämässä oppimisjaksojen ja oppisopimusjaksojen mukaan.
Hyria lukuina 520
7028
Opiskelijaa jatkuvan kautta työntekijää

Hyria koulutus Oy ja Hyria Business Institute Oy 456 henkeä
Hyria säätiö sr 64 henkeä
70 %
Opetus- ja ohjaushenkilöstöä
Säätiön palveluissa
30 %


Opiskelijamäärä Opiskelijamäärä
Hallinto- ja tukipalveluhenkilöstöä Sähköala tieto- ja
TerveysTekniikan
Rakentamisen yhdyskuntatekniikan
Liiketoiminnan
Turvallisuus media-ala
Palveluala
Luonnonvara-ala
TerveysJohtamisen


viestintäpäällikkö Jessikka Aro yrittäjä, sijoittaja ja tietokirjailija Antti Merilehto kyberturvallisuuden työelämäprofessori Jarno Limnéll
KUTSUSEMINAARI
Kruunu-kampus HYVINKÄÄ
Toimituspäällikkö:
Julkaisija: Hyria koulutus Oy, info@hyria.fi | Päätoimittaja: Mikko Hieta, p. 040 537 0410, mikko.hieta@hyria.fi Jaana Oksanen, p. 040 826 3790, jaana.oksanen@hyria.fi | Taitto: Marika Ijäs, MI Suunnittelu hyria.fi/vaarojajavoittajia