hkty.fi 4/2019

Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistys ry

Jäsenlehti 4

2019

HKTY toivottaa

Rauhallista joulua ja onnea vuodelle 2020!

YHDISTYKSEN Itsenäisyyspäivän juhla

150-VUOTISHISTORIIKKI luettavissa sähköisenä www.hkty.fi

4

2019

Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistys ry Perustettu vuonna 1868

Sisällys

Henry Fordin katu 5 F 19 00150 Helsinki puhelin (09) 665 637 faksi (09) 664 695 hkty@hkty.fi www.hkty.fi

Pääkirjoitus .............................................................................. 3

Päätoimittaja/ taitto: Maria Ampuja maria.ampuja@hkty.fi hkty.fi on Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistyksen jäsenlehti, joka ilmestyy verkkojulkaisuna osoitteessa: www.hkty.fi/jasenlehdet

Yhdistyksen Itsenäisyyspäivän juhla ........................................ 4 Työelämätoimikunnat laadunvarmistajana ......................... 5 Uspenskin katedraaliin tutustuminen tammikuussa ............... 6–7 Mainoskampanja Kamppi-Eirassa ja Töölöläisessä .................. 8 Hyvänjouluntoivotus ......................................................... 9 Tulevia tapahtumia ................................................................... 9

Lehti esittelee eri käsityöaloja ja käsityöalojen yrittäjiä sekä yhdistyksen toimintaa.

Ilmestymisajankohdat: huhtikuu, kesäkuu, lokakuu, joulukuu Vuonna 2020 lehti ilmestyy kaksi kertaa.

Aineisto oltava toimistolla edellisen kuukauden 15. päivään mennessä.

Etukannen kuva: KakkuHelmi/ Pia Ursinus Lehden tekstit ja kuvat, jos ei toisin mainittu: Maria Ampuja

HISTORIIKKI Lue sekä uusi että vanha historiikki sähköisenä: www.hkty.fi

Kansi: KakkuHelmen jouluiset kuppikakut www.kakkuhelmi.fi

sivu

Pääkirjoitus RAIKASTA JOULUA JA VASTUULLISTA UUTTA VUOTTA – KUKA MUUTEN BRÄNDÄSI KAUPALLISEN JOULUN? Kun Maria lähestyi minua ja pyysi pääkirjoittamaan vuo-

den lopun lehteen, tehtävään oli helppo ja mieluisa ryhtyä, aihekin – brändäys oli jollain tavalla tullut tutummaksi vuoden aikana, kun sitä itsekin oli pitänyt omassa toiminnassa tarkastella aiempaa syvällisemmin.

Tapanani on ollut aina kirjoittaa sen suurempia editoi-

matta automaattikirjoituksella suoraan sydämestä, päätin tehdä sen nytkin, ehkäpä rikkoen tai koetellen pääkirjoituksen perinteiden rajoja, mitään sensuroimatta. Päätin myös tehdä sen omalla tavallani – tavallani puhua ja tonaliteetillani, tavallani toimia – omalla brändilläni.

Brändihän on kuitenkin oikeasti sitä mitä olet ja miksi

sinut tai yrityksesi koetaan, se ei ole näppäriä iskulauseita tai katteettomia lupauksia. Jos yrität olla muuta kuin julistat, jäät siitä varmuudella kiinni.

Yhdistyksemme tämän vuoden teema ja lähestyvä

Joulu tuntuivat hyvältä ja luonnolliselta aiheilta yhdistää.

Kuinka brändi kestää vuodesta toiseen, kymmenestä sataan, sadasta tuhanteen vuoteen? Vai kestääkö.

Kuka brändäsi kaupallisen Joulun? Haluaisin ehdot-

tomasti tavata tuon henkilön tai henkilöt. Oletettavasti erittäin vanha perinne elää ja voi hyvin, vaikkakin jatkossa kuluttaminen varmasti tullaan arvioimaan aivan uudella tavalla.

Maailmalla liikkuu tällä hetkellä noin kahdeksan mil-

jardia laadun ja brändin tarkkailijaa – Connecting People.

Oikeasti. Voisin väittää, että jokainen meistä omistaa vähintään yhden verkkoon yhdistetyn älylaitteen, kaksi, kolme jopa enemmänkin. Ja taas. Oikeasti. Meillä on jokin näistä melkein koko ajan käsillä, fyysisesti käsillä. Tämä on jo saanut inhorealistisiakin piirteitä, esimerkkinä onnettomuuspaikalla kuvaaminen ja kuvien jakaminen sosiaalisessa mediassa, jotkut haluavat brändäytyä sillä tavalla.

Brändiä pitää vaalia ja hoitaa, sitä täytyy pitää yllä. Kun on tunnistettu kuka tai mitä ollaan, on varmistettava, että kaikki toimivat sovitulla tavalla, sillä tavalla mitä edustetaan. Joukkueella on joukkueen värit ja arvot.

Tämän päivän brändiin kuuluu ehdottomasti vastuulli-

Jorma Ollila. Aikamme vahvoja yhtiöitä, joiden arvoa on mitattu miljardeissa. Jokaiselle yrityksen brändi näyttäytyy myös erilaisena ja koemme sen omalla tavallamme. Brändi saattaa myös muuttaa muotoa mielissämme huonosta hyvään tai toisinpäin.

suus ja kuinka kukin huomioimme tämän omassa tekemisessämme ja yrityksiemme tekemisessä. Vastuullisuus on iso arvo tulevaisuudessa, jos et pysty osoittamaan, että toimit vastuullisesti, on varmasti vaikea saada tuotteitaan ja palveluitaan myytyä. Unohtamatta sitä, että se on myös aito arvo, jolla on merkitystä. Pohtimisen arvoinen asia tulevalle

Talvivaara. Pohjois-Suomen työllisyyden pelastaja, josta

Kirjoituksesta tuli aika ”korkealentoinen” kuten aina

Tiedämme mikä on Microsoft ja Bill Gates, Nokia ja

tuli kansallinen murhe ja jota edes nimenvaihto Terrafameen ei ole pelastanut. Talvivaara jäi kiinni tekemisistään ja sanomisistaan, ei oltu sitä mitä julistettiin. En osaa, uskalla, enkä edes halua arvata kuinka paljon kokonaisuudessaan tuo surullinen operaatio maksoi. Toiminnan jatkamiseksi ja ongelmien voittamiseksi olisi tarvittu lisärahoitusta, mutta sitä ei ollut saatavilla, usko oli mennyt.

Brändihän on arvo, mitattavissa oleva arvo, jonka mittarina on usein juurikin raha.

Vahvakin brändi saadaan siis tuhottua nopeasti - hel-

posti, ennen näkemättömän nopeassa viestintämaailmassa jossa elämme.

vähän tuppaa tulemaan, onneksi ymmärsin alussa varoittaa kaikkia, vastuu jäi teille.

Haluaisin omistaa tämän pääkirjoituksen minulle rak-

kaalle mentorilleni edesmenneelle nuohoojamestari K.B. Lindforsille. Hän sanoi aina minulle, että ole sellainen kuin olet, pärjäät sillä varmasti. Kiitos Biie. Tällainen minusta tuli.

Tästäkin huolimatta.

Raikasta Joulua ja Vastuullista Uutta Vuotta 2020.

Petri Valve Nuohoojamestari, valtuuston ja johtokunnan jäsen hkty.fi 4�2019

Palkitut vasemmalta alkaen kultaseppä Claes Nyström, design-yrittäjä Janne-Caro Pykälä ja nuohoojamestari Petri Valve.

TEKSTI JA KUVAT MARIA AMPUJA

YHDISTYKSEN Itsenäisyyspäivän juhla Suomen itsenäisyyttä juhlittiin perinteisesti myös yhdistyksen itsenäisyyspäivän juhlassa yhdistyksen tiloissa Hernesaaressa.

Itsenäisyyspäivää vietettiin jälleen mukavissa ja juhlavissa merkeissä juhlien Suomen 102-vuotista taivalta. Juhlan aluksi valtuuston puheenjohtaja Marjo Veitonmäki toivotti juhlavieraat tervetulleeksi ja nostimme yhdessä maljan isänmaan kunniaksi. Paikalla oli hieman alle 50 vierasta, jotka olivat valtuustomme ja yhdistyksemme jäseniä seuralaisineen.

Juhlapuheen piti yhdistyksen puheenjohtaja Ilkka Tuominen. Puheessaan hän toi esille mm. ammatinharjoittamisen- ja sananvapauden sekä koulutusjärjestelmämme, joka on yksi tärkeimmistä vapaan ja itsenäisen Suomen saavutuksista,

hkty.fi 4�2019

mikä hakee vertaistaan maailmalla.

Juhlassa kuulimme myös monena vuonna juhlijoita ilahduttaneita esiintyjiä kun Saana Sarivaara lauloi ja Siiri Tuominen soitti pianoa.

Yhdistys myös palkitsi toiminnassa mukana olevia yrittäjiä. Suomen Yrittäjien Kultaisen Yrittäjäristin 20 vuoden yrittäjätoiminnasta saivat kultaseppä Claes Nyström, design-yrittäjä Janne-Caro Pykälä ja nuohoojamestari Petri Valve. Kultainen Yrittäjäristi oli myönnetty myös muotoilija Jukka Isotalolle mutta koska hän ei päässyt mukaan juhlaan, saa hän merkin myöhemmin.

Virallisen ohjelmaosuuden jälkeen nautimme tarjoiluista. Tanssimusiikista vastasi tänäkin vuonna hurmaava Cafe de Abéjas. Ilta päätettiin perinteisesti Maamme-lauluun.

Saamelaiskulttuurikeskus Sajos sijaitsee Inarissa hyvin modernia arkkitehtuuria edustavassa rakennuksessa.

Sajoksessa toimii mm. saamelaiskäräjät ja yksi Saamelaisalueen koulutuskeskuksen toimipisteistä.

Ammatillisen koulutuksen reformin myötä myös toimikuntatyö muuttui.

Viime vuonna tutkintotoimikunnat lakkautettiin ja tilalle perustettiin Työelämätoimikuntia, näitä on yhteensä 39 kpl. Yhdistyksen edustus säilyi kun Taideteollisuusalan työelämätoimikunnassa on mukana toiminnanjohtaja Maria Ampuja. Hän on ollut jäsenenä vuodesta 2004 asti Opetushallituksen asettamissa eri nimillä toimineissa Käsi- ja taideteollisuusalan tutkintotoimikunnissa ja varapuheenjohtajana vuodesta 2010.

Työelämätoimikuntien keskeisenä tehtävänä on varmistaa näyttötutkintojen toteutuksen ja osaamisen arvioinnin laatua.

Työelämätoimikunnat eivät enää myönnä tutkintojen järjestämislupia, vaan luvat myöntää nykyisin Opetus- ja kulttuuriministeriö. Toimikunta kokoontuu 6–7 kertaa vuodessa ja vuosien varrella kokouksia on pidetty monissa oppilaitoksissa.

Lokakuussa vierailimme Inarissa Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa tutustuen oppilaitoksen toimintaan. Koululla on hyvin erityinen tehtävä ja asema saamelaiskulttuurin ja –kielien säilyttäjänä ja edistäjänä. Koulun toiminta perustuu lakiin sekä ammatillisen koulutuksen että saamenkielten ja -kulttuurin opetuksessa.

Oppilaitoksessa voi opiskella mm. saamenkäsitöitä, porotaloutta, matkailualaa ja kaikkia kolmea saamenkieltä mitä Suomessa puhutaan: inarin-, pohjois- ja koltansaamea.

Taideteollisuusalan perustutkinnossa saamenkäsitöiden osaamisalalla valittavana ovat pehmeät materiaalit, korukivi- ja jalometalli sekä kovat materiaalit (puu ja luu). Tutkintoon kuuluu osana myös saamenkielen opinnot.

– Matkan aikana sain huomata kuinka rikas ja ainutlaatuinen alkuperäiskulttuuri meillä Suomessa on. Perinteisten käsityötekniikoiden osaaminen ja materiaalien työstäminen on myös huikeaa, toteaa Maria vaikuttuneena. Näimme koulutuskeskuksessa mm. kuinka poronjalkanahasta valmistuu karvakenkiä ja saamenpukuun kuuluva villahuivi syntyy.

Vierailun aikana myös tutustuimme Saamelaiskulttuurikeskus Sajokseen ja Saamelaismuseo Siidaan.

TYÖELÄMÄTOIMIKUNNAT ammattitutkintojen laadunvarmistajina Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistys on ollut vahvasti mukana tutkintojärjestelmän ja ammattitutkintotyön kehittämisessä. Yhdistyksellä on myös edustus Taideteollisuusalan työelämätoimikunnassa.

Yhdistys on tehnyt vuosien varrella hyvää yhteistyöstä Opetushallituksen kanssa, työtämme ja yhdistyksemme vahvaa tukea valtakunnalliseen osaamisen kehittämiseen osataan siellä myös arvostaa.

– Henkilökohtaisesti toimikuntatyö on ollut minulle antoisaa, Maria kiittelee, työ toimistolla on usein yksinäistä, näin kiinteä toimikuntatyö antaa perspektiiviä omaan työhön. Tämä on myös arvokas kontakti käsityöalojen oppilaitoksiin, ilman tätä työryhmää yhteistyö jäisi melko ohueksi.

Saamelaisalueen koulutuskeskusta ryhmälle esitteli saamenkäsityön pehmeiden materiaalien opettaja Anniina Turunen.

Vasemmalla Anniinalla on kädessään karvakenkiä mitä oppilaat ovat opiskelutyönään valmistaneet.

MIELENKIINTOISIA LINKKEJÄ: www.sajos.fi www.siida.fi Saamelaisalueen koulutuskeskus: www.sogsakk.fi hkty.fi 4�2019

KUVAT HARRI VIRTANEN JA HGIN ORTODOKSINEN SEURAKUNTA

USPENSKIN KATEDRAALIIN tutustuminen tammikuussa

Yhdistyksen jäsenille on tulossa hieno tilaisuus tutustua Uspenskin katedraalin ikonostaasin entisöinti- ja kultaustyöhön tammikuussa.

Kultaajamestari Harri Virtanen ja hänen yrityksensä Kultaus- ja Kehysliike Virtanen vastaa ikonostaasin kultauksesta.

Uspenskin katedraali on valmistunut samana vuonna kuin Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistys on perustettu. Vuosi oli 1868. Suomi kuului autonomisena suuriruhtinaskuntana Venäjän keisarikuntaan. Vuonna 1827 perustettu Helsingin ortodoksinen seurakunta tarvitsi aiempaa suuremman kirkon kasvavalle ortodoksiselle väestölle. Uspenskin katedraalin rakentaminen rahoitettiin pitkälti seurakuntalaisten ja yksittäisten lahjoittajien turvin.

kuoltua vuonna 1862, hänen työtään jatkamaan valittiin arkkitehti Ivan Varnek.

Uspenskin katedraalin suunnitteleminen ja rakentaminen kesti kaikkiaan 9 vuotta. Rakennustiilet tuotiin Krimin sodan aikana tuhoutuneesta Bomarsundin linnakkeesta Ahvenanmaalta.

Arkkitehti A.M. Gornostajev suunnitteli katedraalin vuosina 1859–1860 ja johti aluksi itse rakennustyötä. Gornostajevin

Uspenskin katedraali vihittiin käyttöön 25. lokakuuta 1868. Keisari Aleksanteri

hkty.fi 4�2019

Kirkon ikonostaasin on maalannut venäläinen taitelija-akateemikko Pavel S. Šiltsov. Ikonostaasissa yhdistyvät klassiset ainekset ja venäläisbysanttilaiset koristeaiheet.

II:n toiveesta kirkko pyhitettiin Jumalanäidin kuolonuneen nukkumisen – uspenien – muistolle.

ISOJA KORJAUKSIA

Uspenskin katedraalia on korjattu useita kertoja sen 150-vuotisen historian aikana. Viimeisimpiä korjaustöitä ovat olleet Uspenskin katedraalin kupoleiden kultaus, jonka teki myös kultaajamestarimme Harri Virtanen, ja kellojen virittäminen vuosina 2004–2007 sekä keskuskupolin tähtikuviokaton konservointi vuosina 2015–2016.

Tällä hetkellä on käynnissä Uspenskin

Kultaajamestarit Pekka Kilpeläinen (vas.) ja Harri Virtanen urakan äärellä.

liikkumisen takia maalauskankaat ovat löystyneet.

Helsingin ortodoksinen seurakunta käynnisti Uspenskin ikonostaasin korjaus- ja konservointityöt vuoden 2018 alussa.

Työn toteuttavat Kultaus- ja Kehysliike Virtanen työryhmineen sekä Valamon konservointilaitos. katedraalin ikonostaasin vuosia kestävä korjaus- ja konservointihanke.

Uspenskin katedraali on Helsingin ortodoksisen seurakunnan ja koko Suomen ortodoksisen kirkon pääkirkko. Se on yhä Länsi-Euroopan suurin ortodoksinen kirkko. Kirkon kookas ikonostaasi on suunniteltu Pietarissa vuonna 1868 ja se on suojeltu vuonna 1985. Vuosien mittaan rungon kultaus on kärsinyt, ja hienovaraiset puuleikkaukset ovat ahkeran käytön myötä kuluneet, jopa osin rikkoutuneet. Suuret öljyvärein maalatut ikonit ovat tuohusten savusta menettäneet väriloistoaan, ja ikonostaasin rungon

IKONOSTAASI

Nyt kunnostuksen alla oleva ikonostaasi on valtavan kokoinen, se on korkeudeltaan 11 metriä ja leveydeltään 25 metriä.

Yhdistyksen jäsenyritys Kultaus- ja Kehysliike Virtanen on projektin pääurakoitsija.

– Tämä on pienelle yritykselle iso juttu, toteaa kultaajamestari Harri Virtanen.

Tätä on tehty nyt kaksi vuotta ja kaikkiaan projekti on seitsemän vuoden mittainen. Tämän kokoluokan kultausprojektia ei varmasti enää tule eteen, kyse on niin isosta kokonaisuudesta. Tämä turvaa yrityksemme työllisyyden pitkäksi aikaa,

Ikonostaasi eli kuvaseinä erottaa ortodoksisessa kirkossa alttarin kirkkosalista. Ikonostaasi muodostuu ikoneista, joita on laitettu seinäksi vierekkäin ja päällekkäin.

Harri jatkaa. Hän pitää erittäin hienona asiana, että ortodoksinen seurakunta on lähtenyt näin isoon projektiin, joka on rahallisesti myös iso satsaus. Kunnostustyö on kulttuuriperinnön vaalimista parhaimmillaan kun pidetään huolta kansallisaarteesta. Eikä vähäistä ole myöskään se, että projekti on takaamassa pienten alojen ammattitaidon säilymistä, niin kultauksen kuin ikonien kunnostuksen osalta.

Ikonostaasista on paljon osioita irrotettavissa verstaalla kunnostamista varten mutta kiinteät osat kullataan paikan päällä. Työ jatkuu vielä vuosia mutta valmistakin on jo syntynyt. Tutustumme opastetulla kierroksella kirkkoon ja sen kunnostusprojektiin ke 15.1.2020. Lue seuraavalta sivulta ilmoittautumisohjeet.

Ryhmän oppaana toimii ortodoksisen seurakunnan pappi Teo Merras ja Harri Virtanen kertoo osuudestaan projektissa.

Lähdeteksti Uspenskin katedraalin historian ja korjauksien osalta Helsingin Ortodoksinen seurakunta. hkty.fi 4�2019

hkty.fi 4�2019

Joulumainos on ilmestynyt Kamppi-Eira ja Töölöläinen -kaupunginosalehdissä.

Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistys toivottaa

Rauhallista joulua ja onnea vuodelle 2020!

USPENSKIN KATEDRAALI

– opastettu vierailu ja tutustuminen kultausprojektiin Keskiviikkona 15.1.2020 klo 16 Yhdistyksen jäsenille on tulossa hieno tilaisuus tutustua Uspenskin katedraalin ikonostaasin entisöinti- ja kultaustyöhön tammikuussa. Kultaajamestari Harri Virtanen ja hänen yrityksensä Kultaus- ja Kehysliike Virtanen vastaa ikonostaasin kultauksesta.

Projekti on kaikkiaan seitsemän vuoden mittainen.

Ryhmän oppaana toimii pastori Teo Merras ja Harri Virtanen kertoo myös jäsenillan aikana osuudestaan projektissa.

Tilaisuus on maksuton, mukana ovat myös Helsingin Mestarikillan jäsenet.

Tarjoilujen takia pyydämme ilmoittautumaan pe 10.1.2020 mennessä soittamalla puh. (09) 665 637 tai sähköpostiin: maria.ampuja@hkty.fi.

Kultaajamestarit Pekka Kilpeläinen (vas.) ja Harri Virtanen urakan äärellä.

LE COQ – Taistelu ravintolasta ARENA-näyttämö, Hämeentie 2 Tiistaina 24.3.2020 klo 19 Uutuuskomedia Le Coq – taistelu ravintolasta ammentaa huumoria huippukokeista, ei ihan niin huippukokeista, Michelin-tähdistä, ravintolakriitikosta ja rakkaudesta ranskalaiseen keittiöön.

Max von Salmen omistama entinen Michelinravintola Le Coq kamppailee veloissaan. Aika on ajanut maailmanluokan mestarikokkimme ohi, asiakkaat ovat kaikonneet ja ravintola on konkurssin partaalla. Mustia pilviä on kasautunut päähenkilömme taivaalle. Tähän kun vielä ilmestyy odottamaton velipuoli Venäjältä vaatimaan ravintolaa itselleen, alkaa taistelu ravintolan herruudesta.

Kummelistakin tuttujen Timo Kahilaisen ja Heikki Vihisen takuuvarmasti terävä farssikynä on jälleen puhunut. Ensi-ilta 6.2.2020.

Hinta: 61 €/hlö. Hinta sisältää lipun ja väliaikatarjoilut. Paikat sijaitsevat permannolla riveillä 5 ja 6 keskellä.

Ilmoittautua voit to 20.2.2020 asti tai niin kauan kuin paikkoja riittää: maria.ampuja@hkty.fi. hkty.fi 4�2019

Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistyksen jäsenenä saat paljon hyviä jäsenetuja, muistathan hyödyntää niitä:

Näkyvyyttä ja yhteismainontaa Yhdistyksen jäsenenä saat yritystietosi kotisivuillemme ja pääset mukaan yhteismainoksiin. Jäsenlehdessä myös esittelemme yhdistyksen jäsenyrityksiä. Jäsenenä voit osallistua tapahtumiimme Käsityö on Designia! -tapahtumaan ja Yksilöllisen käsityön

Käsityöyrittäjä, tule jäseneksi!

– Saat jäsenetuja ja näkyvyyttä Jäseneksi pääsee täyttämällä jäsenhakemuskaavakkeen, jonka saa tulostamalla kotisivuiltamme tai pyytämällä sen

päivät -näyttelytapahtumaan Kaapelitehtaalla.

postitse toimistoltamme. Jäseneksi hyväksytään pääkau-

Kursseja järjestämme jäsenten toivomusten mukaan, viimeksi on järjes-

punkiseudulla toimivat käsityö-, pienteollisuus- ja palvelu-

tetty mm. kotisivu-, valokuvaus- ja kuvankäsittelykurssit.

yritykset. Uudet jäsenet hyväksyy yhdistyksen johtokunta.

Kulttuuri- ja virkistystarjontaa Järjestämme jäsenyrittäjille perheineen virkistäviä retkiä, yritysvierailuja, opastettuja kiertokäyntejä sekä ooppera- ja teatteri-iltoja. Tapaamisilla tutustut myös muihin yrittäjiin.

Katso www.hkty.fi ja tulosta/ pyydä jäsenhakemuslomake!

Lisätietoja: Maria Ampuja

Suomen Yrittäjien kaikki jäsenedut ja neuvontapalvelut kuuluvat myös

maria.ampuja@hkty.fi

jäsenmaksuumme. Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistyksen jäsenenä

puh. (09) 665 637

olet myös Suomen Yrittäjien jäsen.

Katso myös www.facebook.com/hkty.fi

Katso edut www.yrittajat.fi/jasenedut

www.iesite.fi/hkty

Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistyksen jäsenille tarjottavat edut!

YRITTÄJYYTEEN ASIANTUNTEMUSTA! YRITTÄJYYTEENLIITTYVÄÄ LIITTYVÄÄ ASIANTUNTEMUSTA Jäsenenä saat asiantuntijan apua sosiaaliturvassa, yritysJäsenenä saat asiantuntijan apua sosiaaliturvassa, yritysjurijuridiikassa, sopimusasioissa, verotuksessa, markkina-, teollis- ja diikassa, sopimusasioissa, verotuksessa, markkina-, teollis- ja kilpailuoikeusasioissa, työelämän juridiikassa, ympäristöasioissa, kilpailuoikeusasioissa, työelämän juridiikassa, ympäristöasioissa, maksuliikenteessä, koulutusasioissa, sukupolvenja omistajanmaksuliikenteessä, koulutusasioissa, sukupolven- ja omistajan-

vaihdoksissa. Suomen Yrittäjien asiantuntijoiden lisäksi opastusta ja neuvontaa yritystoiminnassa. Suomen Yrittäjien omikäytössäsi on sadan ulkopuolisen ammattilaisen verkosto. en asiantuntijoiden lisäksi käytössäsi on lähes sata valtakunnan Soita maksuttomaan neuvontapalveluumme arkisin kello eturivin asiantuntijaa.

9–16 puh.

09 229 221. Puhelusi yhdistetään asiantuntijalle.

Neuvontapalvelu toimii arkisin klo 8–20 numerossa 09 229 222.

AINUTLAATUISET VALTAKUNNALLISET JÄSENEDUT 2016!

Varaudu kertomaan jäsennumerosi.

vaihdoksissa. Maksuton puhelinneuvonta antaa monipuolista

Yhteistyökumppanimme haluavat olla mukana yrittäjien viestintään, autopesuun, autonvuokraukseen, majoitus- ja menestystarinoissa. KäytäAINUTLAATUISET edut hyväksesi. Saat alennuksia kokouspalveluihin, kulttuuriin sekä säästöä polttoainekuluihin.

VALTAKUNNALLISET JÄSENEDUT ja etuja mm. vakuutusturvaan, laivamatkustukseen, matkaKatso lisää www.yrittajat.fi/jasenedut Yhteistyökumppanit tarjoavat jäsenetuja, katso nämä ja muut edut www.yrittajat.fi/jasenedut