hkty.fi 3/2018

Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistys ry

Jäsenlehti 3

HELSINKIÄ RAKENTAMASSA Yhdistyksen rakennuskausi 1960–1991

TULEVIA TAPAHTUMIA

jäsenyrittäjille

JUHLAVUOSI

2018

3

2018

Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistys ry Perustettu vuonna 1868

Sisällys

Henry Fordin katu 5 F 19 00150 Helsinki puhelin (09) 665 637 faksi (09) 664 695 hkty@hkty.fi www.hkty.fi

Pääkirjoitus ............................................................................ 3

Päätoimittaja/ taitto: Maria Ampuja maria.ampuja@hkty.fi hkty.fi on Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistyksen jäsenlehti, joka ilmestyy vuoden 2018 aikana ensimmäinen numero paperisena juhlanumerona sekä verkkojulkaisuna ja muuten verkossa osoitteessa: www.hkty.fi/jasenlehdet

sivu

Helsinkiä rakentamassa – Yhdistyksen rakennuskausi ............ 4–6 Opastettu kierros Hietaniemen hautausmaalla ...................... 7 Kesäretki 2018 ..................................................................... 8–9 Ilta Kansallisteatterissa ........................................................... 10 Rapujuhla .............................................................................. 10 Kutsu syyskokoukseen ............................................................... 11 Tulevia tapahtumia ja ohjelmaa jäsenille ................................. 11

Lehti esittelee eri käsityöaloja ja käsityöalojen yrittäjiä sekä yhdistyksen toimintaa.

Ilmestymisajankohdat: huhtikuu, kesäkuu, lokakuu, joulukuu Aineisto oltava toimistolla edellisen kuukauden 15. päivään mennessä.

Etukannen kuva: HKTY arkisto Lehden tekstit ja kuvat, jos ei toisin mainittu: Maria Ampuja

KATSO DIGILEHDET Lue kaikki yhdistyksen digilehdet: www.hkty.fi/jasenlehdet/

Kansi: Munkkisaaren Teollisuustalon rakentaminen vuonna 1969. Talossa sijaitsee nykyään yhdistyksen toimisto.

Pääkirjoitus HISTORIIKIN TEOSTA jolloin aineisto pysyy varmasti tallessa ja järjestyksessä.

Myös vuosien saatossa on ollut useita toiminnan-

johtajia sekä järjestösihteereitä ja jokaisella on hieman erilainen toimintatapa kirjoittaa asioista. On siis hyvä, että toimintakertomukset noudattavat tiettyä runkoa, jolloin asiasisältö pysyy suurin piirtein samanlaisena ja samassa järjestyksessä, jolloin niin tutkijoiden kuin muidenkin jälkipolvien on tiedot helpompi löytää.

Aikoinaan pöytäkirjojen tekeminen oli huomattavasti

Yhdistyksen arkistohuoneessa on kymmeniä hyl-

työläämpää kuin nykyään, silloinhan ne vielä kirjoitettiin kirjoituskoneella ja tekstin korjaaminen korjausnauhalla oli huomattavasti vaikeampaa kuin nykyään. Näin digitalisaation aikaan tekstiä on helppo muokata ja sen voi myös tallentaa tiedostona, mistä sitä on sitten helppo selailla.

Monet yritykset ovatkin jättäneet aineistonsa sitomatta ja tallentaneet ja skannanneet aineistonsa kokonaan tietokoneelle. Tämä on hyvä asia, mutta ei aivan loppuun asti ajateltu. Täytyy nimittäin muistaa, että tiedon pitkäaikaissäilyttäminen digitaalisessa muodossa on vaikeampaa kuin ensin luulisi. Digitalisoituminen helpottaa tietojen hakua ja kopiointia, mutta luo myös uudentyyppisiä haasteita ja uhkia. Teknologioiden nopea vanheneminen vaarantaa digitaalisen tiedon tallentamisen ja käytön.

lymetrejä erilaista aineistoa, sidottuja kirjoja, irtolehtiä, pöytäkirjamappeja ym. Niihin sisältyy yhdistyksen koko 150-vuotinen historia, joista 100 ensimmäistä vuotta on jo kirjoissa ja kansissa ja seuraavan 50 vuoden teko on meneillään.

Siksi on tärkeää, että aineisto on myös paperisena

Arkiston läpikäyminen on työlästä ja vie paljon aikaa

tyksessä on koko 150 vuoden aikana toiminut monia aktiivisia jäseniä, jotka ovat lähes pyyteettömästi antaneet oman tärkeän panoksensa yhdistyksen toimintaan ja kehittämiseen, ja heidän ansiostaan yhdistys toimii edelleen. Tästä meidän kaikkien tulee olla heille kiitollisia ja siksi onkin tärkeää, että myös kaikkien heidän tietonsa löytyvät historiikista.

mutta se on myös palkitsevaa tutkimustyötä. Aineistosta löytyy tärkeitä ja mielenkiintoisia asioita missä kaikessa yhdistys on ollut mukana, jäsenten tietoja sekä myös mukavia knoppitietoja: yhdistykseen hankittiin ensimmäinen kopiokone vuonna 1971 hintaan 630 mk, johtokunnan ensimmäinen naisjäsen valittiin vuonna 1971 muutamia mainitakseni.

Aika ei aina riitä kaikkien pöytäkirjojen läpikäymiseen ja

parhaiten tietoja löytyykin edellisten vuosien toimintakertomuksista, jotka useimmiten ovat kevätkokouksen pöytäkirjan yhteydessä. Aina näin ei kuitenkaan ole ja joskus ne puuttuvat kokonaan, liekö siis joku ”lainannut” niitä, varsinkin kun aineisto on mapissa irrallaan ja sitä ei ole sidottu kirjoiksi. Tällöin edellisen vuoden tiedot on poimittava koko vuoden pöytäkirjoista mikä on hidasta ja kaikkea ei sieltä ehkä selviäkään jos näistäkin joku puuttuu. Olisikin tärkeää, että pöytäkirjat sidotettaisiin kirjoiksi vuosittain,

versiona ja parasta, että se on myös sidottu kirjaksi eikä vain paperinippuina, niin silloin siitä ei niin helpolla oteta mitään välistä pois!

Historiikin tärkeä osa on myös henkilötiedot. Yhdis-

Pitäkäämme siis arkistomme ajan tasalla ja hyvässä

järjestyksessä, niin myös seuraavan historiikin tekeminen onnistuu. Silloin myös meidän tietomme löytyvät sieltä ja saamme nimemme historian kirjoihin. Uskon, että seuraavan 50-vuoden historiikin tekijät myös kunnioittavat kaikkien aktiivisten jäsenien työtä ja silloin myös me saamme nimemme historiikkiin!

Vesa Jokinen Valtuuston jäsen Kirjansitomo V & K Jokinen

hkty.fi 3�2018

TEKSTI LAURA REUNANEN KUVAT YHDISTYKSEN ARKISTO

Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistys on suunnitellut, rakennuttanut ja saneerannut Helsinkiin useita pienteollisuustaloja. Rakentaminen tapahtui aikaan, jolloin Helsingissä oli huutava pula toimitiloista.

Rakennuskautensa aikana 1960–1991 yhdistys rakennutti yhteensä seitsemän pienteollisuustaloa Helsinkiin. Tälläkin hetkellä yhdistyksen rakentamissa tiloissa toimii yli 400 yritystä.

HELSINKIÄ RAKENTAMASSA Yhdistyksen rakennuskausi 1960–1991 Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistyksen valtuusto oli jo ennen Suomen itsenäistymistä kiinnittänyt huomiota siihen, miten muissa pohjoismaissa helpotettiin pienyrittäjien työhuonetilojen puutetta.

Esimerkiksi vuonna 1917 Viktor von Wright oli esitellyt Göteborgiin samana vuonna rakennetun teollisuustalon, jossa oli tiloja työpajoja, myymälöitä, myyntinäyttelyjä ja toimistoja varten.

Asiaan palattiin uudelleen valtuustossa toden teolla 1939, kun kaupunki pyysi yhdistykseltä lausunnon Helsingin työhuonetilanteesta. Lausunnossaan yhdistys painotti vaikeita ja epäterveellisiä olosuhteita, joissa helsinkiläiset yrittäjät työskentelivät ”vetoisissa, kosteissa, pimeissä ja kylmissä kellarikerroksissa.

– Ilmanvaihtoa ei ole, lämmityskin on

hkty.fi 3�2018

tilapäiskamiinoiden ja savuavien tilapäisuunien varassa.”

Yhdistys kannatti teollisuustalojen rakentamista, sillä tarkoitukseen sopivia ja viranomaisten hyväksymiä työtiloja kaivattiin kipeästi. Kaupunki ei kuitenkaan ryhtynyt rakentamaan pienteollisuustaloja, mutta asemakaavaan ilmestyi pienteollisuusalueita esimerkiksi Ruoholahteen ja Huopalahteen. Nämä jäivät kuitenkin varastoalueiksi ja kaatopaikoiksi, ja ne työpajat, joita niille rakennettiin, olivat parakkimaisia tilapäisrakennuksia.

Kun työhuonepula yhä lisääntyi 1950luvulla, helsinkiläiset yrittäjät ryhtyivät omatoimisesti perustamaan teollisuusosaketaloja. Yhdistys oli mukana puoltamassa mm. Arabian, Lauttasaaren ja Alppilan pienteollisuustalojen rakennuttamista ja

tiedotti jäsenistölleen niiden tarjoamista työhuonetiloista, vaikka ei osallistunutkaan niiden rakentamiseen. Lamakausi, joka alkoi 1957, oli nimittäin jättänyt pahoja jälkiä myös yhdistyksen talouteen: Monet jäsenyritykset olivat lopettaneet toimintansa, menoja jouduttiin supistamaan ja jäsenmaksuja nostamaan.

Tehdaskiinteistö Oy Mestaritalo

1960-luvun alussa talous alkoi kohentua, ja yhä useammat pienyritykset alkoivat hakeutua kellaritiloistaan asianmukaisiin työtiloihin. HKTY:n johtokunta tiesi kuitenkin hyvin, että työtiloista oli enemmän kysyntää kuin tarjontaa: Yhdistys oli vähän aikaisemmin kerännyt tietoja pienyritysten työhuonetiloista ja toden-

Vasemmassa kuvassa Vallilan rakennustyömaalla sytytetty räjäytyspanos käynnisti uuden pienteollisuustalon rakennustyöt.

Mestaritalo

Oikealla Mestaritalo Tehtaankadulla.

nut, että kellariverstaita oli yhä käytössä runsaasti. Punavuoren vanhojen talojen piharakennuksissa ja kellareissa oli sitä paitsi paljon käsityö- ja pienteollisuusyrityksiä, jotka nyt saivat häädön tiloistaan kun kaupunki ryhtyi saneeraamaan Punavuoren aluetta.

Värkki

1965 yhdistys osti Pitäjänmäen teollisuusalueella olleen puolivalmiin teollisuustalon yhdessä Oy Väinölän kanssa rakentajan jouduttua taloudellisiin vaikeuksiin. HKTY:n 100-vuotishistoriikki kertoo tämän rohkean kaupan dramaattisista käänteistä: ”Loppuratkaisu tapahtui rankkasateessa Runebergin patsaan luona Esplanadilla toimikunnan mennessä sopimaan kaupasta, jonka päättämiseen oli pankkiteknisistä syistä aikaa käytettävissä vajaat kymmenen minuuttia.”

Yhdistys onnistui myymään talon tilat yllättävän nopeasti, vaikka rahoitustilanne oli edelleen hyvin tiukka. Tähän vaikutti osaltaan se, että talo saatiin ostettua halvalla ja rahoitetuksi edullisesti, jolloin osakkeet voitiin myydä huomattavasti alle silloisen käyvän hinnan.

Yhdistyksen valtuustossa oltiin yksimielisiä siitä, että yhdistyksen oli nyt koottava kaikki voimat pienyrittäjien työhuonetilanteen korjaamiseksi. Ensimmäisenä rakennusprojektinaan yhdistys osti vuonna 1960 Tehtaankadulla sijaitsevan Mestaritalon makeistehdas Oy Fazer Ab:ltä ja saneerasi sen tilat pienyrityskäyttöön.

Asiaa valmistelemaan valittiin kolmijäsenisen toimikunta, johon puheenjohtajaksi valittiin puheenjohtaja Olavi Karasuo ja jäseniksi Toivo Nupponen ja silloinen toiminnanjohtaja Paul Norhomaa. Kun yhdistyksellä ei siinä vaiheessa ollut riittäviä vakuuksia, menivät toimikunnan jäsenet henkilökohtaiseen vastuuseen lainasta.

Värkki

Kiinteistön valtavat tehdassalit pilkottiin pienyrityksille sopiviksi tiloiksi. Talon tilat saatiin nopeasti myytyä eri alojen yrittäjille, ja vuonna 1967 talo saatiin kokonaan osakkaiden haltuun. Kun valtavasta urakasta selvittiin onnellisesti, päätettiin jatkaa pienyrittäjien työhuonepulan lievittämistä, koska Mestaritaloon eivät olleet mahtuneet läheskään kaikki halukkaat.

Kisällitalo

Vuonna 1963 Oy P.G.Holm tarjosi yhdistykselle Vallilassa Nilsiäntien varrella olevaa taloa ja rakennustonttia, koska yhtiön teollisuuslaitokset päätettiin siirtää pois Helsingistä. Neuvottelujen jälkeen yhdistys hyväksyi tarjouksen ja kesällä ryhdyttiin toimeen uuden tehdastalon rakentamiseksi ja vanhan osan saneeraamiseksi. Osakemerkintää hidastutti siihen aikaan vallinnut kireä rahatilanne ja se myös vaikeutti talon vanhan osan loppuunsaattamisen rahoitusta, minkä vuoksi yhtiö tarjosi Helsingin kaupungille lunastettavaksi eräitä tiloja.

Kisällitalo

hkty.fi 3�2018

MUNKKISAARI

Matalasalmenkatu

Matalasalmenkatu Hernesaaressa oli ensimmäinen yhdistyksen suurista rakennushankkeista. Matalasalmen tontille alettiin rakentaa vuonna 1968 ja Polar -rakennusyhtiön lahjoittama hopeinen muurauslasta ojennettiin yhdistykselle Matalasalmenkadun teollisuustalon peruskiven muurausseremoniassa 1969.

Teollisuusuutiset -lehti kertoo, että ”Helsingin Varuskuntasoittokunta juhlisti tilaisuutta ryhdikkäällä marssimusiikilla.”

rakennusliike Oy Palmbergin kanssa.

Rakennusyhtiö rahoitti rakennusvaiheen, yhdistys taas varaamansa, melko suuret tilat. Tähän tarkoitukseen oli otettava huomattavan suuri laina. Kesken projektin suurlama iski talouselämään, ja useimmat Roihupellon tiloja varanneet yritykset peruivat varauksensa. Laman SÖRNÄINEN

Nämä talot saatiin rakennetuiksi jo rutinoidusti kaupungin vuokraamille tonteille. Niiden osakkeet myytiin kohtuullisen nopeasti. Yhdistys oli kaikista rakentamistaan taloista varannut itselleen tiloja, joita vuokrattiin niitä tarvitseville.

Roihupellon Teollisuustalo

Viimeisin yhdistyksen rakennuttamista pienteollisuustaloista rakennettiin 1980- ja 90 -lukujen taitteessa yhdessä

hkty.fi 3�2018

muutti ankeat lamavuodet tuottaviksi.” (hkty.fi -jäsenlehti, 3/2008) Yhdistyksen rakennuskauden tuloksena valmistui kaikkiaan 7 pienteollisuustaloa, joiden yhteiskoko on noin 750.000 m³.

Niihin on muuttanut yli 400 yritystä.

Yhdistyksen toimistotilat ovat sijainneet Munkkisaaren Teollisuustalossa vuodesta 1990. Matalasalmenkadun talon nykyinen osoite on se tuttu Henry Fordin katu.

Sörnäisten Rantatie 33 ja Kurkimäki

Yläkuvassa Munkkisaaren Teollisuustalon juhlallisuuksissa tunnistettavissa ainakin kiinteistöneuvos Olavi Karasuo (toinen oikealta) ja kauppaneuvos Toivo Nupponen (kolmas vasemmalta), molemmat olleet yhdistyksen puheenjohtajia. Kuvassa myös pukuompelijamestari Martta Karhi keskellä takana valkoisessa asussa.

Tunnistatko muita kuvan henkilöitä?

YHDISTYS ON RAKENNUTTANUT:

vaikutuksesta pankit myös nostivat lainauskorkojaan jopa 14 %:iin. ”Talo valmistui määräajassa, mutta tilojen myyminen tai vuokraaminenkin oli lähes mahdotonta, sillä laman seurauksena oli sadat yritykset ajautuneet konkurssiin ja tyhjillään olevia työtiloja oli mittaamattomat määrät.”, muistelee Lars Nordberg, joka puheenjohtajana luotsasi yhdistyksen tämän vaikean kauden yli. ”Olimme ikionnellisia kun nousukausi

- Mestaritalo Tehtaankadulla - Kisällitalo Vallilassa Nilsiäntien varrella - Tehdaskiinteistö Oy Värkki Pitäjänmäen teollisuusalueella - Sörnäisten rantatie 33 - Munkkisaaren Teollisuustalo Hernesaaressa - Kurkimäen Teollisuustalo - Roihupellon Teollisuustalo

Syyskuussa vierailimme Hietaniemen hautausmaalla opastetulla kierroksella.

Kierros oli osa yhdistyksen 150-vuotisjuhlavuoden ohjelmaa. Ryhmää opasti auktorisoitu Helsinki-opas, hauturi ja valtuustomme jäsen Pekka Lehtiö.

OPASTETTU KIERROS HIETANIEMEN HAUTAUSMAALLA

OSA JUHLAVUODEN OHJELMAA

Oppaamme Pekka vei ryhmän kierrokselle teemalla monikulttuurinen Helsinki.

Kävimme ortodoksien ja tataarien hautausmaan puolella, ohitimme vanhan juutalaisen hautausmaan, vierailimme jääkärien sekä useiden taiteilijoiden ja käsityöläisten haudoilla.

Kierros suuntautui myös kahden edesmenneen puheenjohtajan haudalle ja laskimme niille kukkatervehdykset. Toinen haudoista oli yhdistyksen ensimmäisen puheenjohtajan läkkiseppämestari Adolf Fredric Bergmanin (1808–1870) hauta ja kiven toiselle puolelle oli haudattu myös hänen poikansa Frans Edvard Bergman.

Molemmista henkilöistä on muotokuvat yhdistyksen toimiston käytävän seinällä sekä isä puheenjohtaja että hänen poikansa. Muotokuvat on maalattu 1850luvulla eli jo ennen yhdistyksen perustamista. Kun yhdistys juhli 100-vuotista

toimintaansa vuonna 1968, oli vierailu ensimmäisen puheenjohtajan haudalla osa virallisia juhlallisuuksia.

Toinen haudoista, jolle laskimme kukat, oli yhdistyksessä pitkään vaikuttaneen merkkihenkilön ja pitkäaikaisen puheenjohtajan Viktor von Wrightin hauta (1856–1934). Hänen muotokuvansa sijaitsee valtuuston salin seinällä, valkokankaan vasemmalla puolella.

Kesäretken kohteen Tuusulanjärven Aholan asuttaneen Venny Soldan-Brofeltin

Yllä yhdistyksen ryhmä ensimmäisen puheenjohtajan A. F. Bergmanin haudalla.

Keskellä Viktor von Wrightin hauta kukitettuna.

Vasemmalla ryhmämme opas Pekka Lehtiö.

hauta sijaitsi myös kierroksen varrella.

Kierroksen aikana saimme tietoa niin Helsingin kuin Suomen historian vaiheista mielenkiintoisella opastuksella.

Osallistujat kehuivat vierailua mukavaksi ja mieleenpainuvaksi kierrokseksi. hkty.fi 3�2018

TEKSTI JA KUVAT MARIA AMPUJA

Yhdistyksen perinteisellä kesäretkellä elokuussa tutustuimme tällä kertaa Tuusulanjärven taiteilijakoteihin. Mukavaa kesäistä päivää vietimme hienossa säässä, hyvällä porukalla ja tietysti myös hyvästä ruuasta nauttien.

Viime vuoden Sastamalan retken useiden tuntien bussissa istumisen vastapainoksi oli tämän vuoden määränpääksi valikoitunut lähialueen kulttuurikohteita Tuusulan ja Järvenpää alueilta. Yhteistyökumppanimme Tyllilän Linjan bussi kuljetti ryhmän tottuneesti kohteesta toiseen. Perinteisesti jo menomatkalla bussissa nautimme kuohuviinit retkipäivän kunniaksi ennen Eduskuntatalon ohittamista.

Tuusulassa ensimmäiseksi kohteeksi ja yhdeksi päivän pääkohteista olin valikoinut taidemaalari Pekka Halosen ateljeekodin Halosenniemen. Todella upea vuonna 1902 valmistunut kansallisromanttinen ateljeekoti sijaitsee aivan Tuusulanjärven rannalla. Alkuperäiseen asuunsa entisöity Halosenniemi toimii taidemuseona, joka kertoo Pekka Halosen taiteesta, hänen elämäntyöstään ja ystävistään, jotka loivat maineikkaan Tuusulan Rantatien taiteilijayhteisön.

Halosenniemessä parhaimmillaan voi aistia seinien henkivän kuinka aikaa on tuvassa vietetty maalaten, ystäviä tavaten ja pianomusiikin soidessa taustalla. Lattialankuissa oli kuopalle uurtuneet jalanjäljet juuri siinä kohtaa missä maalausteline oli, siinä itse taitelijamestari on varmasti työtään tehnyt ja arvioinut kättensä jälkeä katseellaan. Halosenniemen kokonaisuuteen kuuluu myös Maija ja Pekka Halosen puutarha, joka on palautettu alkuperäisen kaltaiseksi sekä rantasauna.

Näihin emme tällä kertaa ehtineet paremmin tutustumaan koska matka jatkui jo seuraavaan kohteeseen.

Kallioon louhittu kappeli

Seuraava kohde olikin mielenkiintoinen eikä kukaan ryhmämme jäsenistä ollut

hkty.fi 3�2018

KESÄRETKI 2018 Tuusulanjärven taiteilijakoteihin

siellä vielä vieraillut: Järvenpään puolella sijaitseva Elävän veden kappeli. Kappeli on ainutlaatuinen vuonna 2012 valmistunut kohde Suomessa, josta Järvenpään seurakunta on hyvin ylpeä ja esitteli tilaa meille mielellään. Kappelin yksi seinä oli louhittu kallioon ja sitä pitkin virtasi vesi solisten ylhäältä korkealta katon rajasta alas uomaansa. Veden solina oli hyvin rauhoittava ja sitä hiljennyimme kuuntelemaan seurakunnan oppaan meille kertoessa tilan tarinaa. Kuulimme myös pienen urkumusiikki-esityksen. Kappeli on yksi seurakunnan rakennuksista, joista kaikki sijaitsevat peräkkäin – jatkona ovat sekä uusi että vanha Järvenpään kirkko.

ollut ennalta sovittu kohde mutta hyvin kiinnostava silti, seurakunnan kirpputori!

Koska on enemmän sääntö kuin poikkeus, että kesäretkillä ryhmä katoaa aina tilaisuuden tullen paikalliselle kirpputorille, ehkä räätälöimme joskus teeman mukaisen matkan jäsenistölle. Mutta eipä silti, hyviä ja edullisia ostoksia kyllä teimmekin, ei ollut turha käynti ollenkaan.

Hyvä ruoka, varmasti parempi

Sibeliuksen Ainolassa

Kun kappelista jatkoimme matkaa, suuntasi ryhmä määrätietoisesti heti seuraavasta avoimesta ovesta sisään. Tosin tämä ei

Lounaalta siirryimme toiseen matkamme pääkohteista säveltäjämestari Jean Sibeliuksen kotiin Ainolaan, jossa kierros

Sovitusti matkamme jälleen jatkui ja vuorossa olikin jo lounas Krapihovissa.

Pääsimme suoraan notkuvien pöytien ääreen kun meille oli katettu Krapihovin runsas pitopöytä kaikkine herkkuineen.

Tälläkään matkalla ei tarvinnut nälkäisenä jatkaa matkaa.

jatkui myös Ainolan puutarhaan. Arkkitehti Lars Sonckin suunnittelema Ainola on hienosti säilynyt kokonaisuus ja on ympäristöineen jätetty kaikilta osiltaan siihen asuun kun se oli isäntäväen siellä asuessa.

Ainolan kokonaisuuteen kuuluu oleellisena osana myös Aino Sibeliuksen lähes omin käsin raivaama ja istuttama puutarha. Viimeistään puutarhan kohdalla pääsi täälläkin kiireettömään tunnelmaan ja aistimaan kuinka asiantuntemuksella tätäkin kasvimaata, tomaattihuonetta ja omenatarhaa on aikanaan hoidettu.

Puutarha ei ollut vain silmänilo vaan iso osa perheen ruokataloutta. Mutta toki Aino Sibelius on ollut ylpeä omasta valtakunnastaan kun hänen tomaattejaan ja omenoitaan palkittiin aikanaan puutarhanäyttelyissä. Kasvien siemeniä on jo vaihdettu silloin, niin kuin harrastelijat tekevät tänäkin päivänä vaikka tarjontaa on pilvin pimein, toisin kuin Ainon täällä viljellessä.

Jean ja Aino Sibelius on myös haudattu Ainolan pihapiiriin, kierros jatkui heidän hautamuistomerkilleen puutarhan reunalle. Puutarhakierros sisälsi myös tutustumisen saunarakennukseen, mikä tietenkin oli varsin mielenkiintoinen kohde koska kätki sisäänsä aikaansa edellä olevan suihkun säveltäjämestarille.

Välikahvit Auliksessa

Opastetun kierroksen jälkeen otimme tietysti perinteisen ryhmäkuvan ja siirryimme viereiseen pihapiirissä sijainneeseen rakennukseen kahville ja leivoksille.

Kahvila Aulis on arkkitehti Aulis Blomstedtin, joka oli Jean Sibeliuksen vävy, 1970-luvulla suunnittelema talonmiehen asunto ja se on kunnostettu kahvilakäyttöön vuosina 2009–2010. Täällä meillä oli hieman aikaa hengähtää ja kerrata mitä tähän asti olimme kokeneet.

Aholasta se alkoi

Kahvilasta lähdimme kävelymatkan päähän matkan viimeiseen kohteeseen kirjailija Juhani Ahon ja hänen puolisonsa taidemaalari Venny Soldan-Brofeldtin Aholaan. Opastuksella kuulimme Aholarakennuksen vaiheista, Juhani Ahon ja Venny Soldan-Brofeldtin elämästä, perheen jännittävistä elämänvaiheista ja elämästä Tuusulanjärven taiteilijayhteisössä.

He olivat ensimmäiset Tuusulanjärvelle asettuneet taitelijat ja heidän inspiroimanaan muuttivat muutkin taitelijat alueelle

Viereisen sivun ryhmäkuva Ainolan puutarhasta.

Ylin kuva Elävän veden kappeli Järvenpäässä.

Alla vasemmalla yhdistyksen ryhmä Jean ja Aino Sibeliuksen hautamuistomerkin ympärillä Ainolassa.

Alla oikealla Halosenniemen jyhkeä hirsirakennus ja isot ikkunat suoraan ateljeen puolelle.

Lue lisää taitelijayhteisön henkilöistä ja tutustu yhteisöön tarkemmin: www.visittuusulanjarvi.fi/ taiteilijayhteiso

Jotain ekstraa

Valitettavasti emme päässeet vasta tänä vuonna ryhmille avattuun kohteeseen Suvirantaan, joka on taidemaalari Eero Järnefeltin ateljeekoti. Suviranta on avoinna vain ryhmille mutta ei lauantaisin.

Yhdistyksen matkoilla voimme usein kokea jotain ainutlaatuista mitä eivät meidän lukuisat päivän aikana tapaamamme oppaatkaan pysty kertomaan. Matkalla mukana ollut seppämestari Jouko Nieminen tiesi kertoa mielenkiintoisen tarinan Lottamuseon portista, joka pitkien vaiheiden kautta ihastuttaa nykyään ohikulkijoita, seppämestarin valmistamana.

Paluumatka alkoi kohti Helsinkiä ja pienet viinit oli varattu matkaajille bussiin tunnelman ylläpitämiseksi. Ryhmälle oli jo jatkopaikka mietitty kun saavuimme Helsinkiin, suuntasimme suoraan muutaman korttelin matkan Café de Abejasin keikalle. Kertakaikkisen mukava päivä ja taatusti parhaassa yrittäjäseurassa, niin kuin yhdistyksen tapahtumissa aina.

ja tästä syntyi meidän edelleen tänäkin päivänä kokema ainutlaatuinen kokonaisuus kulttuurihistoriaa.

.

hkty.fi 3�2018

Vierailimme ryhmän kanssa Kansallisteatterissa ja vietimme siellä mukavan illan tutustuen talon taideaarteisiin ja jäimme myös seuraamaan illan esitystä.

Ryhmän oppaana oli teatteritieteen maisteri ja oopperalaulaja Katriina Pyrrö.

Kansallisteatterissa on runsas muotokuva-aarteisto, jonka tekijänimiä ovat jopa kultakauden taiteilijat Albert Edelfeltistä Juho Rissaseen. Maalausten taustojen lisäksi kuulimme koko rakennuksen sekä suomalaisen teatterin ja oopperan historiasta erittäin asiantuntevan ja innostuneen oppaan johdattamana. Ennen esitystä nautiskelimme iltapalaa ja lasin viiniä yläkerran lämpiössä mikä ei normaalisti ole vieraille avointa tilaa.

ILTA KANSALLISTEATTERISSA

Suuren näyttämön kattoa koristaa Yrjö Ollilan 1932 maalaama Thalian Peili -teos, jonka malleina on Kansallisteatterin näyttelijöitä

Vasemmalla pääsimme kurkistamaan presidentin aition takahuoneeseen.

Perinteeksi muodostunut

RAPUJUHLA Tähän syyskauteen on mahtunut paljon toimintaa ja tapahtumia jäsenyrittäjille seuralaisineen. Yksi tykätyimmistä jäsenilloista on jo kolmatta kertaa järjestetty Rapujuhla yhdistyksen toimistolla.

Maistuvat saksiniekat on hyvä syy kokoontua ja viettää aikaa mukavassa seurassa. Yhdistys järjestää jo perinteisen illanvieton tarkoituksena, että jäsenet tapaavat ja tutustuvat toisiinsa rennoissa merkeissä.

Kokousten jälkeen jäsenistöllä on luonnollisesti jo kiire koteihinsa pitkän työpäivän jälkeen mutta Rapujuhlassa maltetaan istua iltaa vielä pitkään virallisen ohjelman päätyttyä. Myös tämän kaltaisia tapahtumia tarvitaan. Perinnettä jatkettaneen todennäköisesti jälleen ensi vuonna.

10

hkty.fi 3�2018

Illan näytös oli raikas ja uusi tulkinta Shakespearesta: Julia ja Romeo, josta ryhmämme piti myös kovasti. Meille olikin sattunut viikon sisälle kaksi teatterivierailua kun seuraavalla viikolla kävimme katsomassa Helsingin Kaupunginteatterissa kehutun ja vauhdikkaan Kinky Bootsmusikaalin.

KUTSU SYYSKOKOUKSEEN Tervetuloa Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistyksen syyskokoukseen 13.11.2018 Yhdistyksen syyskokous pidetään tiistaina 13. marraskuuta klo 19.00 valtuuston istuntosalissa Henry Fordin katu 5 F 19, Hernesaaressa Sääntömääräisten asioiden lisäksi kokouksen aluksi Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan varapuheenjohtaja sekä lautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaoston puheenjohtaja Risto Rautava tulee kertomaan ajankohtaista tietoa Helsingin kaavoituksesta ja suunnitelmista erityisesti Hernesaaren kehittyvän alueen osalta.

Tule tutustumaan muihin jäseniin ja verkostoitumaan!

Tarjolla myös lämmittävää viiniä ja maistuvaa pikkusuolaista.

Kaikki yhdistyksen jäsenet ovat tervetulleita kokoukseen!

Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistyksen Itsenäisyyspäivän juhla pidetään Torstaina 6.12.2018 klo 16–18

KUTSU JÄSENISTÖLLE

Juhlassa julkaistaan yhdistyksen 150-vuotishistoriikki juhlavin menoin. Itsenäisyyspäivän juhla päättää samalla yhdistyksen juhlavuoden. Tule nostamaan malja itsenäiselle Suomelle sekä 150-vuotiaalle yhdistykselle!

Illan ohjelmassa on perinteisiä laulu- ja musiikkiesityksiä, juhlapuhe, tanssia sekä pientä tarjoilua. Musiikista vastaa Café de Abejas.

Kutsu on kahdelle, ja se koskee jäsenyrittäjiä sekä sen lisäksi myös jäsenten kotona asuvia tai yritystoiminnassa mukana olevia lapsia.

Tumma puku, kunniamerkit.

Tervetuloa mukaan juhlaan!

Ilmoittaudu 26.11. mennessä Maria Ampujalle puh. (09) 665 637 tai maria.ampuja@hkty.fi.

Olutmaistelu ja tutustuminen Sinebrychoffin hevosiin Torstaina 22.11.2018 klo 17 alkaen Mukavan jäsenillan merkeissä maistelemme suomalaisia artesaanioluita ja vietämme aikaa yhdessä. Maistattajana ja makuoppaana toimii viinikouluttaja Petteri Harjula/ Tasting Company.

Tutustumme myös samana iltana Sinebrychoffin komeisiin panimohevosiin

Bulevardin talleilla, hevosvierailun kesto noin puoli tuntia alkaen klo 17. Talleilta siirrymme yhdistyksen toimistolle Hernesaareen olutmaisteluun, mikä alkaa klo 18.

Kokous on avoinna vain jäsenyrittäjille mutta kaikkiin muihin tapahtumiin ovat jäsenyrittäjät seuralaisineen tervetulleita!

Tervetuloa mukaan uudet ja vanhat jäsenet!

Hinta: 15 €/hlö Ilmoittautuminen on jo päättynyt. hkty.fi 3�2018

11

Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistyksen jäsenenä saat paljon hyviä jäsenetuja, muistathan hyödyntää niitä:

Näkyvyyttä ja yhteismainontaa Yhdistyksen jäsenenä saat yritystietosi kotisivuillemme ja pääset mukaan yhteismainoksiin. Jäsenlehdessä myös esittelemme yhdistyksen jäsenyrityksiä. Jäsenenä voit osallistua tapahtumiimme Käsityö on Designia! -tapahtumaan ja Yksilöllisen käsityön

Käsityöyrittäjä, tule jäseneksi!

– Saat jäsenetuja ja näkyvyyttä Jäseneksi pääsee täyttämällä jäsenhakemuskaavakkeen, jonka saa tulostamalla kotisivuiltamme tai pyytämällä sen

päivät -näyttelytapahtumaan Kaapelitehtaalla.

postitse toimistoltamme. Jäseneksi hyväksytään pääkau-

Kursseja järjestämme jäsenten toivomusten mukaan, viimeksi on järjes-

punkiseudulla toimivat käsityö-, pienteollisuus- ja palvelu-

tetty mm. kotisivu-, valokuvaus- ja kuvankäsittelykurssit.

yritykset. Uudet jäsenet hyväksyy yhdistyksen johtokunta.

Kulttuuri- ja virkistystarjontaa Järjestämme jäsenyrittäjille perheineen virkistäviä retkiä, yritysvierailuja, opastettuja kiertokäyntejä sekä ooppera- ja teatteri-iltoja. Tapaamisilla tutustut myös muihin yrittäjiin.

Katso www.hkty.fi ja tulosta/ pyydä jäsenhakemuslomake!

Lisätietoja: Maria Ampuja

Suomen Yrittäjien kaikki jäsenedut ja neuvontapalvelut kuuluvat myös

maria.ampuja@hkty.fi

jäsenmaksuumme. Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistyksen jäsenenä

puh. (09) 665 637

olet myös Suomen Yrittäjien jäsen.

Katso myös www.facebook.com/hkty.fi

Katso edut www.yrittajat.fi/jasenedut

www.iesite.fi/hkty

Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistyksen jäsenille tarjottavat edut!

YRITTÄJYYTEEN ASIANTUNTEMUSTA! YRITTÄJYYTEENLIITTYVÄÄ LIITTYVÄÄ ASIANTUNTEMUSTA Jäsenenä saat asiantuntijan apua sosiaaliturvassa, yritysJäsenenä saat asiantuntijan apua sosiaaliturvassa, yritysjurijuridiikassa, sopimusasioissa, verotuksessa, markkina-, teollis- ja diikassa, sopimusasioissa, verotuksessa, markkina-, teollis- ja kilpailuoikeusasioissa, työelämän juridiikassa, ympäristöasioissa, kilpailuoikeusasioissa, työelämän juridiikassa, ympäristöasioissa, maksuliikenteessä, koulutusasioissa, sukupolvenja omistajanmaksuliikenteessä, koulutusasioissa, sukupolven- ja omistajan-

vaihdoksissa. Suomen Yrittäjien asiantuntijoiden lisäksi opastusta ja neuvontaa yritystoiminnassa. Suomen Yrittäjien omikäytössäsi on sadan ulkopuolisen ammattilaisen verkosto. en asiantuntijoiden lisäksi käytössäsi on lähes sata valtakunnan Soita maksuttomaan neuvontapalveluumme arkisin kello eturivin asiantuntijaa.

9–16 puh.

09 229 221. Puhelusi yhdistetään asiantuntijalle.

Neuvontapalvelu toimii arkisin klo 8–20 numerossa 09 229 222.

AINUTLAATUISET VALTAKUNNALLISET JÄSENEDUT 2016!

Varaudu kertomaan jäsennumerosi.

vaihdoksissa. Maksuton puhelinneuvonta antaa monipuolista

Yhteistyökumppanimme haluavat olla mukana yrittäjien viestintään, autopesuun, autonvuokraukseen, majoitus- ja menestystarinoissa. KäytäAINUTLAATUISET edut hyväksesi. Saat alennuksia kokouspalveluihin, kulttuuriin sekä säästöä polttoainekuluihin.

VALTAKUNNALLISET JÄSENEDUT ja etuja mm. vakuutusturvaan, laivamatkustukseen, matkaKatso lisää www.yrittajat.fi/jasenedut Yhteistyökumppanit tarjoavat jäsenetuja, katso nämä ja muut edut www.yrittajat.fi/jasenedut