Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistys ry
Jäsenlehti 2
2020
Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistys toivottaa
Rauhallista joulua ja onnea vuodelle 2021!
KORONAVUOSI
JA SEN VAIKUTUKSET
150-VUOTISHISTORIIKKI luettavissa sähköisenä www.hkty.fi
2
2020
Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistys ry Perustettu vuonna 1868
Sisällys
Henry Fordin katu 5 F 19 00150 Helsinki puhelin (09) 665 637, 050 556 2700 hkty@hkty.fi www.hkty.fi
Pääkirjoitus .............................................................................. 3
Päätoimittaja/ taitto: Yhdistyksen toiminnanjohtaja Maria Ampuja maria.ampuja@hkty.fi
Koronan vaikutukset ........................................................................6
hkty.fi on Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistyksen jäsenlehti, joka ilmestyy verkkojulkaisuna osoitteessa: www.hkty.fi/jasenlehdet Lehti esittelee eri käsityöaloja ja käsityöalojen yrittäjiä sekä yhdistyksen toimintaa. Jäsenlehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa, ilmestymisajankohdat: kesäkuu ja joulukuu.
Yritystoimintaa kestävällä pohjalla ja vastuullisesti ................ 4–5 Koronavuosi ja sen vaikutukset yhdistyksen toimintaan ........... 5
Mainoskampanja Kamppi-Eirassa ja Töölöläisessä .................. 7 Viini-ilta toimistolla ................................................................ 8 Jäsentilaisuus Clarion Hotellissa ........................................... 9 In Memoriam – Terttu Stenberg ............................................. 10 Hyvänjouluntoivotus ............................................................ 11 Tulevia tapahtumia ................................................................ 11
Aineisto oltava toimistolla edellisen kuukauden 15. päivään mennessä.
Etukannen kuva: Maria Ampuja Lehden tekstit ja kuvat, jos ei toisin mainittu: Maria Ampuja
HISTORIIKKI Lue sekä uusi että vanha historiikki sähköisenä: www.hkty.fi
Kansi: Näkymä Clarion Hotellista Jätkäsaaresta yhdistyksen toimistolle Hernesaareen päin.
sivu
Pääkirjoitus YLLÄTYSTEN VUOSI 2020 En ole koskaan ollut taikauskoinen, uskonut horoskooppei-
hin tai ennustajiin, vaikka itse aistin useita asioita tulevaksi. Helmikuussa kolmisen päivää kuudellekymmenelle kiinalaiselle järjestämäni tilaisuuden jälkeen iski outo päänsärky ja lihaksia särki parisen viikkoa, lopulta makuaistikin katosi. Päänsärky sai minut havahtumaan, sillä sitä ei elämäni aikana ole ollut kuin kahdesti. Samalla ajatuksiin nousi etiäinen, että jotakin ikävää on tulossa. Juuri etiäisen takia en vuokrannut uutta työtilaa, peruin mökkikaupat, kieltäydyin lainaamasta rahaa muille ja päätin säästellä edellisen vuoden tienestejä. En tiennyt syytä, mutta se vain tuntui oikealta.
Siksi oli kuin ivaa, että juuri perjantaina 13.3.2020 deletoi-
Kuva Saana Wang
tiin käytännössä kaikki työni hää-, juhla- ja tapahtumatuottajana. Lähes kolmestakymmenestä tilauksesta jäljelle jäi vain kolme ja nämäkin toteutettiin paljon pienempinä. Alun shokin ja paniikin jälkeen meni kuukausia erilaisten avustusten hakemisessa, mistä vedin vesiperän yksinyrittäjänä ja käsityöläisenä. Kansainvälistymiseen ja esim. markkinointikonsultointiin olisin rahoitusta saanut, mutta nämä eivät tuntuneet ajankohtaisilta, kun takaraivossa jyskytti millä selviän peruskuluista. Hätä taloudesta oli suuri, terveys ei kiinnostanut juuri yhtään keuhkolääkärini riskiryhmävaroitteluista huolimatta.
Rauhoituttuani aloin miettiä, miten voisin hyödyntää
tämän kaiken vapaa-ajan? Siitä alkoi ensin ankara siivous: Viisi varastoa sai uuden ilmeen, inventoimme ja kuvasimme kaikki somisteet (ajatuksena toteuttaa vihdoin somistevuokraus ja niiden tilaus verkossa). Seuraavaksi remontoin loppuun kotona tekemättömiä asioita, sama jatkui mökillä ja tästä äidin asunnon kimppuun… Kun nämä oli tehty, keskityin keskeneräiseen vaatetusprojektiini ja hakeuduin opiskelemaan videotuotantoa sekä digitaalista markkinointia vuodeksi vastatakseni tulevaisuuden haasteisiin paremmin. Sain myös aiempaa enemmän luentoja pidettäväksi eri oppilaitoksissa, mikä tuli tarpeeseen. Samalla tajusin, että kahden viimeisen vuoden säästöillä selviän ilman taloudellista apua ainakin reippaan vuoden, eihän nyt voinut juuri kuluttaakaan, kun kaikki oli kiinni. Hiljalleen outo tunne sisälläni alkoi helpottaa.
Tämä vuosi jää maailmanhistoriaan ja olen varma, ettei
maailma ole jatkossa samanlainen kuin ennen koronaa, sillä jo pelkkä digiloikka on ollut valtava. Digitalisaation ydin ei ole teknisten laitteiden käyttäminen tai niiden määrän lisääminen, vaan miten opetusta ja työympäristöä tai yhteiskunnan palveluita kehitetään koko ajan toimivampaan ja innostavampaan suuntaan digitaalisesti. Siksi etätyö, -opetus ja -kokoukset ovat tulleet varmasti elämäämme jäädäkseen, näin myös yhdistyksemme toiminnassa. Nyt kuulostaa jopa hassulta, että etätyön mahdollisuus on ollut jo pitkään, mutta työnantajat ovat sitä vastustaneet peläten työntekijöiden lorvailua ja juopottelua. Käytäntö näytti toteen, että monella alalla etämahdollisuus on lisännyt tehokkuutta ja innovatiivisuutta, sekä säästänyt kiinteistökuluja.
Nykyään kukaan ei selviä yksin, vaan tarvitsemme yh-
teistyötä, verkostoja ja hyviä kumppaneita selvitäksemme, koska kaikki vaikuttaa kaikkeen. Pelkästään etätyön lisääntyminen vaikuttaa suoraan esimerkiksi tele- ja informaatiosektorin palvelutarpeeseen, ravintolapalveluihin sekä autoiluun ja joukkoliikenteeseen. Itse uskon, että koko pitkään puhuttu globalisaatio on nyt käännekohdassa ja tilaa valtaa paikallisuus ja omavaraisuus, mikä yhdistyy kuluttajien yksilöllisiin tarpeisiin, jolloin myös käsityöläisyys on avainasemassa. Brändien ja tuotteiden aitous, läpinäkyvyys, niiden hiilijalanjälki ja merkityksellisyys karsivat jyvät akanoista. Samaan aikaan gaslighting (kriisin jälkeinen viestintä kulutuksen nostamiseksi vanhalle tasolle) alkaa, kuten aiemmin 1720-, 1820- ja 1920-luvuilla kehityksen ja kriisien sekä epidemioiden myllerrettyä maaperää hedelmälliseksi. Elämme siis jännittävää uutta 20-lukua!
Joka tapauksessa kaikki, mikä voidaan digitalisoida,
digitalisoidaan tulevaisuudessa. Siksi vietän tämänkin joulun perinteisesti, fyysisesti halaten, kolmen sukupolven kesken kotonani ja vältän kaikkea virtuaalista. Toivotan kaikille lukijoille, yhdistyksen jäsenille ja käsityöläisille rauhallista joulun aikaa ja iloa, onnea, menestystä sekä terveyttä vuodelle 2021. Janne-Caro Pykälä Parone Design Valtuuston ja johtokunnan jäsen PS. Lue lisää Jannen koronavuodesta lehden sisäsivuilta. hkty.fi 2�2020
Yritystoimintaa kestävällä pohjalla ja vastuullisesti Yhdistyksen vuoden teemana on ollut kestävyys ja syyskokouksessa marraskuussa käsittelimme tätä teemaa. Luennoitsija Ville Heinilä oli kokouksessa mukana etänä Teamsin kautta, niin kuin suurin osa kokousosallistujistakin.
Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen ympäristöasiantuntija Ville Heinilä kertoi kokouksessa yritystoiminnan yhteiskuntavastuusta ja kestävästä kehityksestä pähkinänkuoressa sekä mitä ympäristövastuullisuus tarkoittaa käytännössä ja miten sitä voi hyödyntää yritystoiminnassa. Syyskokouksessa kuulimme, että kestävä kehitys tarkoittaa pitkälti samaa kuin yhteiskuntavastuu. Vastuullisella yrityksellä maine tuo kilpailuetua muihin nähden ja riskienhallinta ennakointikykyä muutos- ja kriisitilanteisiin. Ympäristösäästöt käyvät yleensä käsi kädessä taloudel-
hkty.fi 2�2020
listen säästöjen kanssa. Esimerkkinä ennakoinnista voisi olla tuleva jätelaki ja lajitteluvelvoitteiden kiristykset, millaisia muutoksia olisi syytä tehdä kiinteistöjen jätetiloihin tai omien tilojen lajittelukapasiteetin suhteen. Kauempana tulevaisuudessa on tulossa tekstiilijätteen erilliskeräys vuonna 2025. POSITIIVINEN HIILIKÄDENJÄLKI
Ympäristövaikutukset riippuvat yritystoiminnasta ja keskeistä siinä on tunnistaa oman yritystoiminnan kannalta oleelliset asiat. Positiivisiakin vaikutuksia voi
mitata, hiilikädenjäljellä verrataan omaa tuotetta ns. perusratkaisuun ja ympäristösäästöllä uudelleenkäytön hyödyt tulevat esiin säästettyinä kiinteinä luonnonvaroina ja vältettyinä hiilipäästöinä. Mitä käytännön työtä yrittäjä sitten voi tehdä? Materiaalien tehokäytöllä vähennetään välillistä ympäristökuormaa tuotteiden valmistuksen kautta, energiatehokkuudessa voidaan valita sähkön ja lämmön tuotantomuoto korvaamalla fossiiliset energialähteet uusiutuvilla, hyvällä suunnittelulla voidaan vaikuttaa logistiikan ilmastovaikutuksiin ja järkevässä jätehuollossa suunnitellaan huolella mitä tarvitaan, käytetään uudelleen harkiten hankittua sekä kierrätetään jätteet. Tässä yhteydessä muistutettiin, ettei pidä unohtaa kumppaneita – Ympäristö kuormittuu myös alihankinnan kautta,
kumppaneita ja asiakkaita voi kannustaa fiksuihin ratkaisuihin. LAADUKASTA PALVELUA
kuluttajina nousussa. Termi tulee sanoista Lifestyles of Health and Sustainability ja se tarkoittaa kuluttajia, jotka painottavat valinnoissaan terveyttä, hyvinvointia ja
Tämän hetken trendi on talouskasvusta hyvinvoinnin kasvuun, tavaroiden sijasta kuluttajat kaipaavat kokemuksia ja elämyksiä. Jos ostaminen ja ”HANKI HARKITEN, LUOTA kuluttaminen on pois muodista, LAATUUN JA PISTÄ TUOTE palveluun ja laatuun panostetaan. Tässä ovat juuri vahvoilla KIERRÄTYKSEEN” yhdistyksen jäsenyritykset, joiden valttina on paikallisesti valmistetut tuotteet sekä laadukas ja yksilöllinen palvelu. kestävää kehitystä. Lohas-tyypit ovat Ympäristöasiantuntija Ville Heinilä mainitsi, että erityisesti lohas-tyypit ovat
myös valmiita maksamaan enemmän käyttämistään tuotteista ja palveluista. TUOTE VAI PALVELU
Vas. Kiertotalouden yksi liiketoimintamalli on tuote-elinkaaren pidentäminen. Tuotteita pidetään alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan mahdollisimman pitkään tai useita käyttökertoja mm. korjaamisen ja kunnostuksen keinoin, jolloin uusien tuotteiden ostamisen ja valmistamisen tarve vähenee.
Hanki harkiten, luota laatuun, käytä kierrätettyä tai pistä tuote kierrätykseen. Olisiko tässä hyviä teemoja yrityksen viestintään? Kiertotalouden ydin löytyy suunnittelusta. On tutkittu, että kuluttajat esimerkiksi käyttävät porakonetta keskimäärin 8 minuuttia sen hankittuaan. Harva ostaa laitetta sen takia, että erityisesti haluaisi porakoneen vaan siksi, että haluaa reiän seinään. Voisiko tuotteen sijasta siis ostaa palvelua, kyseenalaisti kokousluennoitsijamme Ville Heinilä. Käsityönä valmistetut tuotteet ovat pitkäikäisiä ja niiden elinkaarta voidaan pidentää entisestään korjaamalla ja kunnostamalla,
jolloin uusien tuotteiden ostamisen ja valmistamisen tarve vähenee. Koronatilanne on pakottanut pysähtymään ja tuonut mukanaan uuden arjen. Vaikutukset ovat vielä tuntemattomat mutta jo nyt on selvää, että pakon edessä tehdyistä muutoksista on tullut erottamaton osa uutta normaalia. MUISTA VIESTIÄ
Kun ympäristövastuu on otettu huomioon yritystoiminnassa tai on mietitty miten yritys jo toimii kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti, kannattaa tämä ehdottomasti tuoda esille asiakkaille. Näkyykö viestisi tuotteessa, verkossa, kivijalassa, kuitissa tai laskussa, esitteissä tai tiedotteissa. Oleellista viestinnässä on se, että se on totuudenmukaista, oikea-aikaista ja selkeää. Vastuullisuuden sudenkuoppina voitaisiin pitää viherpesua ja sitä, että suomalaisilla yrityksillä on usein korkea rima viestiä. Mutta vanha sanonta pitää tässäkin paikkaansa, kuka se kissan hännän nostaisi, jos ei kissa itse! Yhdistyksen vuoden teeman valinta on saanut vaikutteita Pohjoismaisesta kokouksesta vuodelta 2019 Kööpenhaminassa, missä kestävyyttä (sustainability) aiheena käsittelimme.
TEKSTI MARIA AMPUJA KUVA europarl.europa.eu
Koronavuosi ja sen vaikutukset yhdistyksen ja jäsenten toimintaan Koronapandemia siirsi tapahtumia ja sotki suunnitelmia myös yhdistyksen toiminnassa. Lehdessä esitellyt tapahtumat ovat lähinnä ne mitä pystyimme maaliskuun jälkeen toteuttamaan. Kokouksiakin jouduimme järjestelemään uudelleen: Ne pidettiin kokonaan tai osittain etäyhteyksien avulla, ja vuosikokousten luennoitsijatkin esiintyivät Teamsin kautta. Koronavuonna peruttuja tapahtumia olivat perinteiset rapujuhla ja Itsenäisyyspäivän juhla. Nämä toki järjestetään taas ensi vuonna, jos tilanne vain niin sallii. Teatteri-illat jouduimme siirtämään ja lopulta teatteri joutui perumaan molemmat näytökset mihin
yhdistyksen ryhmälle oli varattuna lippuja. Kesäretki siirrettiin ensi vuoteen, samoin Salzburgiin syyskuuksi suunniteltu opintomatka. Matkan toteutumista joudumme pohtimaan jo alkuvuodesta ja tekemään päätökset sen hetken tilanteen mukaan. Tietysti yksi koronavuosi on lyhyt aika ihmisen elämässä mutta yhdistyksen ja monien jäsenyrittäjien toiminnassa se on ollut hyvin merkittävä ja poikkeuksellinen. Jo menneenä syksynä yrittäjät tuntuivat melko turhautuneilta kun ei voitu tavata, ja patoutunutta intoa yhteisiin tapaamisiin on sen jälkeen varmasti kertynyt roppakaupalla lisää. Koronatilanne on vaikuttanut yhdistykseen
sekä jäsentoiminnan järjestäjänä että vuokranantajana. Yhdistyksen toimintaa jäsenille kuitenkin jatketaan heti kun se on turvallisesti mahdollista. Kesäkuun jäsenlehdessä kerroimme kysyneemme jäsenistöltä koronan vaikutuksista. Kolmasosa jäsenistöstä vastasi kyselyyn ja noin puolella vastanneista koronapandemia oli pienentänyt liiketoimintaa. Eli puolella vastaajista ei ollut ainakaan negatiivista vaikutusta, ja noin 10 % vastaajista kertoi liikevaihtonsa jopa kasvaneen kevään aikana. Teemme kyselyn koronan vaikutuksista taas ensi kesäkuun lehteen. hkty.fi 2�2020
Koronan vaikutukset Yhdistyksemme jäsenyrittäjä Janne-Caro Pykälältä loppuivat työt kuin seinään maaliskuussa kun korona pysäytti Suomen. Hän toimii hää-, juhla- ja tapahtumatuottajana. Janne jatkaa pääkirjoituksessaan aloittanutta pohdintaa koronan vaikutuksista käsityöyrittäjiin, kuluttamiseen ja
TEKSTI JANNE-CARO PYKÄLÄ
koko yhteiskuntaan.
Koronan peruttua lähes kaikki tilaukset, oli aikaa siivota, inventoida, kuvata somisteita tulevaa nettivuokrausta varten, remontoida ja tehdä muita tekemättömiä asioita. Kun nämä oli tehty, keskityin keskeneräiseen vaatetusprojektiini, mikä on nyt saamassa Design from Finland -merkin ja hakeuduin opiskelemaan videotuotantoa sekä digitaalista markkinointia vuodeksi. Samalla olen saanut olla itse opettamassa aiempaa enemmän, mikä on ollut tarpeen ja myös rakastan jakaa tietoa. Iloa minulle toi keskellä lamaantunutta tapahtuma-alaa saamani DWHA:n (Destination Weddings & Honeymoon Abroad) His Exellence and Rosette merkintä viime elokuussa ja nousu maailman kahdenkymmenen mielenkiintoisimman suunnittelijan joukkoon. Kaksi vuotta aiemmin olin ehdolla listalle. Ensi vuonna saan omat nostot heidän kotisivuillaan ja artikkelit tämän alamme ”Voguen” jokaiseen neljään numeroon. Toivon tämän tuovan minulle lisää ulkomailta Suomeen saapuvia hääpareja asiakkaaksi. TULEVAISUUDEN KÄSITYÖLÄISET
Itse uskon vahvasti, että jatkossa käsityöläisistä erityisesti koodarit, visuaalisia- ja virtuaalialustoja tekevät, videoleikkaajat, nanohyttysten kasvattajat, komponenttien-, avaruusteknologia- ja kvanttitietokoneiden rakentajat ovat sitä tulevaisuuden valtaavaa käsityöläisyyttä. Esimerkiksi osa kelloseppäkoulutuksesta loppuu ensi vuonna Espoossa ja tilalle otetaan edellä mainitut kaksi tietokoneiden rakentajalinjaa. Uusista ammateista yhdistyksemme riveissä ei valitettavasti vielä ole yhtäkään edustajaa. Perinteisistä käsityöammateista Suomessa on viime vuo-
hkty.fi 2�2020
sina lopetettu mm. nahkurin, turkkurin, modistin, suutarin, asusteidentekijän ja kirjansitojan koulutus. Näihin ammatteihin voi opiskella kuitenkin ulkomailla ja oppisopimuksella Suomessa. Vastaavasti mediaseksikkäät käsityöammatit kuten suklaamestari, sokerileipuri ja kokki ovat edelleen nousussa ja korona-aikana jälkimmäisten julkaisut, nettikurssit ja tilattavat tuotteet ovat olleet erittäin suosittuja. Kauppa ja sen mukana me käsityöyrittäjät olemme nyt valtavassa muutoksessa, esimerkiksi erilaiset ostoautomaatit ja kotijakelukanavat voivat olla siitä yksi ilmentymä. Verkkokaupasta on tullut lähes välttämättömyys, mutta se missä kauppapaikka on, ja miten sitä markkinoida ovat eri asia, siksi lähdin sitä lisää opiskelemaan. Varmaa on, että netin kautta suoraan valmistajalta kuluttajalle tapahtuva kauppa (D2C) lisääntyy, mistä esimerkkinä erilaiset ostoautomaatit, Webshop jäsenyydet (esim. AmWay, AmazonBusiness tai Kotitila lähiruokaverkkokauppa) ja kotijakelukanavat kuten Foodora tai Wolt. Ravintoloita toimii jo yhteistyössä kaupan kanssa (lounasta, hävikkiruokaa, oman kaupan einestiskit) ja julkkiskokit kehittävät ruokajalostajille uusia tuotteita myyntiin kuluttajille. DIGITAALINEN MUUTOS
Vaikka ikä sekä palvelu ja tuote vaikuttavat varsinaiseen ostoksen tekoon paljon, silti kaupanliiton mukaan tämän vuoden aikana tapahtui suurin kaupan muutos sitten maaltamuuton. Edellinen iso kansainvälinen muutos oli 1920-luvulla, jolloin Amerikassa myyntiluettelot yleistyivät, tämän markkinointikanavakseen ensimmäisenä ottaneet olivat myös ensimmäisinä verkossa. Uskon, että tässä
digitaalisessa muutoksessa on oltava mukana tai putoaa helpommin pelistä pois, myipä sitten fyysistä tuotetta, palvelua, koulutusta tai konsultointia. EKOLOGINEN VASTUU
Käsityöläisyys muuttuu, kehittyy ja sitä arvostetaan nyt enemmän kuin vuosiin. Korona-aika on ollut lyhyt evoluutiolle, mutta riittävän pitkä muuttamaan kuluttajien käsityksiä ja tottumuksia ympäristön vaikutuksen kautta. Nyt katseet kääntyvät luontoon, yhteiseen planeettaamme ja sen hyvinvointiin. Ekologisesta vastuusta on tullut itseisarvo yksilön ja yritysten keskuudessa, myös matkailussa. On siirrytty enemmän sanoista tekoihin: #suosisuomalaista #lähituotanto #ostakotimaista #tuepaikallisuutta #suosipaikallista #tueyrittäjää #tuekäsityötä risukat ovat varmasti monelle tuttuja. Ilokseni voin todeta, että nyt niitä vilisee sosiaalisessa mediassa tehtyjen hankintojen ja ostettujen palveluiden kohdalla, ei pelkästään somehyväksyntää hakevien postauksissa. Suuntaus on siis ollut suotuisa monelle käsityöläiselle ja uskon tämän suuntauksen myös jatkuvan. Ihminen on siitä jännittävä otus, että toistettuaan jotakin asiaa 10–20 kertaa, siitä tulee helposti opittu tapa. Nyt kuluttajat Suomessa, ainakin hetkellisesti, kiinnittävät entistä enemmän huomiota hyvinvointiin ja terveyteen, kotimaisuuteen ja lähellä tuotettuun sekä ympäristöä vähemmän kuormittaviin tuotteisiin ja palveluihin. Hienoa, jos korona-aika palauttaa meille takaisin inhimillisyyden, lähimmäisten huomioimisen, kestävän kulutuksen, arvot, muiden auttamisen, leppoistamisen eli elämän kohtuullistamisen (downsifting) ja arvostuksen käsityöhön.
Joulumainos on ilmestynyt Kamppi-Eira ja Töölöläinen -kaupunginosalehdissä. Mainoksen taitto Sakari Soininen. Yhdistyksen mainoksen taitto Inari Eklöf, Just Go Advertising Oy.
hkty.fi 2�2020
TEKSTI JA KUVAT MARIA AMPUJA
Viini-ilta toimistolla Yhdistyksen jäsenille tarjoutui jälleen hieno tilaisuus saada viinitilallinen Hervé Lichtlé Ranskasta Alsacen alueelta esittelemään viime vuoden satoa toimistotiloihimme Hernesaareen. Tämä oli nyt toinen kerta kun tilaisuus pidettiin yhdistyksen toimistolla.
Hervé Lichtlé on käynyt Suomessa syksyisin jo yli 20 vuoden ajan esittelemässä viinejään. Hän viljelee rypäleitä neljän hehtaarin alueella omalla viinitilallaan mutta edustaa myös monien eteläranskalaisten tuottajien viinejä sekä samppanjoita, lähinnä bioviinejä. Jäsenten lisäksi paikalla oli muitakin viininystäviä ja kaikkiaan valtuuston saliin kokoontui 50
hkty.fi 2�2020
osallistujaa. Koronatilanne ei onneksi perunut suunnitelmiamme vaan ilta sattui siihen rakoon, että pystyimme tilaisuuden järjestämään. Maistelimme tällä kertaa 19 eri viiniä kahden tunnin aikana, joten hyvistä muistiinpanoista oli suuresti apua. Maistelu eteni niin, että saimme viinit
pareittain laseihimme. Aloitimme kuohuvista, joista kaksi oli samppanjaa, sitten etenimme valkoviinien kautta punaviineihin. Pareittain kaadetuista viineistä valittiin parempi ja jokainen pisteytti omat suosikkinsa. Tilaisuuden lopuksi kartoitimme käsiäänestyksellä koko illan parhaat viinit. Viinit olivat laadukkaita ja mukava oli myös kuulla Hervén kommentit viinivuodesta, miten mm. maaperän kalkki ja menneet säät ovat vaikuttaneet kunkin rypäleen ominaisuuksiin viinissä. Osallistujilla oli mahdollisuus tehdä yhteistilaus ja ostaa viinit suoraan tuottajalta. Mukava ilta jälleen kerran ja ensi vuodelle on jo alustavasti sovittu seuraava maistelu.
Syyskuussa oli tarkoitus järjestää peruuntuneen opintomatkan tilalle jotain korvaavaa jäsentoimintaa paikataksemme suurinta pettymystä ja pahinta matkakuumetta. Yhdistyksen Salzburgin matkan siirryttyä ensi vuoteen, järjestettiin korvaava korona-piknik eli ns. after work -jäsentilaisuus, johon kaikki yhdistyksen jäsenet olivat tervetulleita.
Jäsentilaisuus Clarion Hotellissa
Yllä: Yhdistyksen toimistorakennus ilta-auringon kimalluksessa. Kuvat vasemmalla: Toiminnanjohtaja Maria Ampuja ja yhdistyksen ryhmä kilistämässä iloisissa merkeissä. Hyvät oli myös suolapalaksi varatut rapu-snaksit.
Jäsentilaisuus oli tarkoitus aloittaa talokierroksella tutustumalla Jätkäsaaressa sijaitsevaan Clarion Hotelliin, kuulla talon historiasta ja tapahtumapuolen tiloista ja päästä kurkkaamaan myös kattouimaaltaalle. Viime hetkellä tämäkin osuus jäsenillasta peruuntui kahteen päällekkäiseen sairastapaukseen. Pikaisella kyselykierroksella osallistujille, päädyimme järjestämään jäsenillan joka tapauksessa, vain pieni osa ilmoittautuneista jäi pois. Osallistujat totesivat illan aikana, kuinka mukavaa oli nähdä toisiamme ja kuinka kaivattiin jo jotain pientä piristystä ja ilon pilkahdusta pitkään jatkuneeseen eristäytymiseen ja ankeaan koronatilanteeseen. Hetki olikin mitä sopivin turvalliseen tapaamiseen ennen kuin kokoontumisohjeet taas kiristyivät.
Kokoonnuimme ryhmän kanssa rakennuksen ylimmän 16. kerroksen Sky Roomiin, jonne oli katettu kuohuvaa ja pientä purtavaa. Osallistujien yllätykseksi ilta kääntyikin toiminnanjohtaja Maria Ampujan syntymäpäivien juhlinnaksi kun kilistimme ryhmän kanssa pyöreiden merkkipäivien satuttua juuri jäsenillan kanssa samaan iltaan. Tässä oli toiminnanjohtajan alkuperäisenä ajatuksena nostaa malja yhdistyksen ryhmän kanssa Salzburgin kattojen yllä opintomatkalla mutta eipä maisemat olleet huonot kauniina iltana Helsingin kattojenkaan yllä. Esittelyn peruunnuttua, sovimme jo alkuunsa, että pidämme talokierroksen sitten koronatilanteen jälkeen. Clarion Hotel Helsinkiin on vanhaan makasiiniin
rakennettu tuhannen hengen tapahtumakeskus, joka muuntautuu monipuolisesti niin kokouksiin, kongresseihin kuin juhliinkin. Lars Sonckin 1930-luvulla suunnittelemassa makasiinissa yhdistyvät historiallinen tunnelma ja moderni tapahtumaosaaminen. Clarionin kattoterassilta oli upeat näkymät kolmeen ilmansuuntaan. Tätä parempaa näköalaa saa Helsingistä hakemalla hakea. Yhdistyksen ryhmälle oli katettu pieni osa ravintolatilasta erilleen muista asiakkaista. Tältä paikalta oli suora näkymä myös yhdistyksen toimistolle Hernesaareen, ilta-auringon kimaltaessa toimistorakennukselle päin. Totesimme kuin yhdestä suusta, että harvoin tulee katseltua kaupunkia tästä vinkkelistä. hkty.fi 2�2020
IN MEMORIAM
TEKSTI LAURA REUNANEN KUVAT LAURA REUNANEN / HARRI STENBERG
Terttu Stenberg 1938–2020 Kampaaja Terttu Stenberg kuoli 30. syyskuuta 2020 kesämökillään Halikossa nopeasti edenneeseen als-liikehermotautiin. Hän oli suomalaisen kauneusalan uranuurtaja ja lähettiläs.
Hersyvä ja suorapuheinen Terttu on tullut monelle yhdistyksen jäsenelle tutuksi. Hän liittyi Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistyksen jäseneksi jo vuonna 1970, ja oli mukana monissa yhdistyksen tapahtumissa, mm. useassa Yksilöllisen käsityön päivät –näyttelytapahtumassa suunnittelemassa kävijöille hiusmuodonmuutoksia. Terttu puhui alati käsityön merkityksestä ja teki jatkuvaa työtä kampaamoalan ja käsityöalojen arvostuksen nostamiseksi.
vastasi lukijoiden kysymyksiin kauneudesta ja suunnitteli hiusmuodonmuutoksia. Terttu oli aina naisten puolella ja kannusti suomalaisia löytämään oman kauneutensa ja korostamaan yksilöllisyyttään. Kampaajana hän oli luova taiteilija, joka ammensi inspiraatiota niin taidehistoriasta kuin nuorisomuodistakin.
Terttu syntyi Helsingissä 30. maaliskuuta 1938. Hän innostui hiuksista, kun hänen äitinsä Rauha Lehtonen toimi sotavuosina kampaajana Kalliossa. Samoilta kulmilta löytyi myös elämänkumppani, valokuvaaja Harri Stenberg. Terttu pestautui oppilaaksi Mia Lundallin hiussalonkiin ja pääsi pian tämän mukana myös ulkomaille kampauskilpailuihin – ensin opettajansa mallina. Kampaajaksi opittuaan Terttu perusti Merimiehenkadulle oman hiussalongin 1959, ja haki heti tekemiseensä kansainvälisiä tuulia. Muotitietoinen asiakaskunta löysi pian Tertun, ja hän muutti isompaan liikkeeseen Iso Roobertinkadulle. Hänen taitonsa ja tyylitajunsa saivat myös kansainvälistä huomiota viimeistään, kun hän voitti arvostetun Grand Prix Gala La Femme -kilpailun Pariisin Lidossa 1972. Kansainvälisiä näyttöjä olivat myös esiintyminen hiusmuotialan MM-kilpailussa New Yorkissa vuonna 1976 ja Haute Coiffure Françaisen 25vuotisjuhlanäytöksessä Monte Carlossa vuonna 1980 HCF-Suomen näytöstiimin kanssa. Terttu kampasi tiiminsä kanssa Muoti+lehden Finlandia-talon muotinäytökset, Aira Samulinin Rytmikkäiden muoti show’t, Sanelma Vuorteen mannekiinikilpailut ja Vatevan messut. Monille suomalaiselle Terttu tuli tutuksi siitä, että hänellä oli Kauneus ja Terveys -lehdessä oma palsta yli 35 vuoden ajan. Siellä hän
10
hkty.fi 2�2020
Yllä Terttu kampaamassa lavalla hiusnäytöksessä 1970luvun alussa, mallina Kristiina Mykkänen.
Terttu jakoi auliisti näkemystään ja osaamistaan, ja koulutti kampaamoalalle lukemattomia ammattilaisia. Hänen kaikki kolme lastaan – Hilkka, Taru ja Jorma Stenberg – seurasivat äitiään hiusalalle, ja nykyään Helsingissä on viisi Tertun nimeä kantavaa TS-Salonkia. Kaksi lastenlastakin on jo hiusalalla. Terttu oli myös Haute Coiffure Française -hiusmuotijärjestön Suomen-osaston perustajajäsen, ja teki paljon yhteistyötä muiden alan tekijöiden kanssa. Terttu löysi kauneutta kaikkialta ja myös loi sitä alati ympärilleen. Hänen
Vas. Terttu ja Harri tekivät yhdessä valtavan määrän hiuskuvia 1960- ja 70-luvuilla. Tässä Op Art -tyyliä 60-luvulta, malleina Aira Samulin ja Rytmikkäät.
silmänsä ei koskaan levännyt, vaan etsi ja analysoi alati muotoja ja värejä. Hän rakasti kauniita vanhoja esineitä ja keräili niitä miehensä Harrin kanssa kotimaan huutokaupoista ja ulkomaanmatkoilta. Vapaa-ajallaan hän myös hoiti puutarhaa kesämökillään Halikossa ja teki öljyvärimaalauksia. Hänen lempiaiheensa olivat kukat, “sillä kuten ihmisillä, niillä on kaikilla oma katseensa, oma ryhtinsä ja oma tarinansa”.
Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistys toivottaa
Rauhallista joulua ja onnea vuodelle 2021!
Madama Butterfly Kansallisooppera Tiistaina 23.3.2021 klo 19 Kirsikankukkien loistossa hehkuva Madama Butterfly tuo kaupunkiin kevään. Aidossa japanilaisessa hengessä toteutettu ooppera on yksi säveltäjänsä Giacomo Puccinin kauneimmista. Puccini vuodatti nuoren tytön rakkaudesta ja pettymyksestä
kertovaan tragediaan koskettavinta musiikkiaan. Kaipausta ja kyyneliä tulviva ooppera sopii erinomaisesti myös ensikertalaisille. Esityskieli italia, tekstitys suomeksi. Suositellaan yli 12vuotiaille.
Hinta: 125 €/hlö. Hinta sisältää lipun (99 €) ja väliaikatarjoilut. Paikat sijaitsevat permannolla riveillä 13 ja 14.
Esityksen kokonaiskesto 2 h 55 min, 1 väliaika (30 min). Vain 8 esitystä maaliskuun aikana.
Lue koronatilanteen järjestelyistä ja ohjeista: oopperabaletti.fi/turvallisuus
Ilmoittautua voit to 28.1.2021 asti tai niin kauan kuin paikkoja riittää: maria.ampuja@hkty.fi.
Tulevaa ohjelmaa: Kesäretki Fiskarsiin lauantaina 21.8.2021
Matka Salzburgiin to–su 23.–26.9.2021
Kesäinen päivä Fiskarsin ruukkikylässä, ohjelmana mm. tutustuminen KWUM Studiokeramiikan museoon ja galleriaan, Ägräs Distilleryyn sekä Kuparipajan näyttelyyn.
Opintopäivät suuntautuvat alppimaisemiin Itävaltaan. Tutustumme Salzburgin kaupunkiin ja Tirolin alueeseen pitkän viikonlopun mittaisella matkalla ja vierailemme mm. eri alojen käsityöverstaissa ja suolakaivoksessa.
Laitathan uudet päivämäärät jo kalenteriin! Koronatilanteen takia molemmat ohjelmat siirtyivät vuoteen 2021. Seuraamme tilanteen kehittymistä ja lähetämme sähköpostitse jäsenyrittäjille tarkemmat ohjelmat ja ilmoittautumisohjeet. hkty.fi 2�2020
11
Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistyksen jäsenenä saat paljon hyviä jäsenetuja, muistathan hyödyntää niitä:
kotisivuillemme ja pääset mukaan yhteismainoksiin. Jäsenlehdessä myös
Käsityöyrittäjä, tule jäseneksi! – Saat jäsenetuja ja näkyvyyttä
esittelemme yhdistyksen jäsenyrityksiä.
Jäseneksi hyväksytään pääkaupunkiseudulla toimivat
Kursseja järjestämme jäsenten toivomusten mukaan, viimeksi on järjes-
käsityö-, pienteollisuus- ja palveluyritykset. Uudet jäsenet
tetty mm. kotisivu-, valokuvaus- ja kuvankäsittelykurssit.
hyväksyy yhdistyksen johtokunta. Jäsenhakemuslomak-
Näkyvyyttä ja yhteismainontaa Yhdistyksen jäsenenä saat yritystietosi
Kulttuuri- ja virkistystarjontaa Järjestämme jäsenyrittäjille perheineen virkistäviä retkiä, yritysvierailuja, opastettuja kiertokäyntejä sekä ooppera- ja teatteri-iltoja. Tapaamisilla tutustut myös muihin yrittäjiin. Suomen Yrittäjien jäsenyys Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistys on
keen voit täyttää kotisivuillamme, sen voi myös tulostaa ja skannata tai postittaa yhdistykselle. Voit myös pyytää sen paperisena postitse.
Katso www.hkty.fi ja täytä/ tulosta/ pyydä jäsenhakemuslomake!
yksi Suomen Yrittäjät ry:n perustajajäsenistä ja olet yhdistyksen jäsenenä
Lisätietoja: Maria Ampuja
myös Suomen Yrittäjien jäsen. Heidän tarjoamat jäsenpalvelut ja -edut
maria.ampuja@hkty.fi
tarjotaan jäsenille erillistä vuosimaksua vastaan.
puh. (09) 665 637, 050 556 2700
Katso edut www.yrittajat.fi/jasenedut
Katso myös www.facebook.com/hkty.fi
Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistyksen jäsenille tarjottavat edut!
YRITTÄJYYTEEN ASIANTUNTEMUSTA! YRITTÄJYYTEENLIITTYVÄÄ LIITTYVÄÄ ASIANTUNTEMUSTA Jäsenenä saat asiantuntijan apua sosiaaliturvassa, yritysJäsenenä saat asiantuntijan apua sosiaaliturvassa, yritysjurijuridiikassa, sopimusasioissa, verotuksessa, markkina-, teollis- ja diikassa, sopimusasioissa, verotuksessa, markkina-, teollis- ja kilpailuoikeusasioissa, työelämän juridiikassa, ympäristöasioissa, kilpailuoikeusasioissa, työelämän juridiikassa, ympäristöasioissa, maksuliikenteessä, koulutusasioissa, sukupolvenja omistajanmaksuliikenteessä, koulutusasioissa, sukupolven- ja omistajan-
vaihdoksissa. Suomen Yrittäjien asiantuntijoiden lisäksi opastusta ja neuvontaa yritystoiminnassa. Suomen Yrittäjien omikäytössäsi on sadan ulkopuolisen ammattilaisen verkosto. en asiantuntijoiden lisäksi käytössäsi on lähes sata valtakunnan Soita maksuttomaan neuvontapalveluumme arkisin kello eturivin asiantuntijaa. 9–16 puh. 09 229 221. Puhelusi yhdistetään asiantuntijalle. Neuvontapalvelu toimii arkisin klo 8–18 numerossa 09 229 222.
AINUTLAATUISET VALTAKUNNALLISET JÄSENEDUT 2016! Varaudu kertomaan jäsennumerosi.
vaihdoksissa. Maksuton puhelinneuvonta antaa monipuolista
Yhteistyökumppanimme haluavat olla mukana yrittäjien viestintään, autopesuun, autonvuokraukseen, majoitus- ja menestystarinoissa. KäytäAINUTLAATUISET edut hyväksesi. Saat alennuksia kokouspalveluihin, kulttuuriin sekä säästöä polttoainekuluihin. VALTAKUNNALLISET JÄSENEDUT ja etuja mm. vakuutusturvaan, laivamatkustukseen, matkaKatso lisää www.yrittajat.fi/jasenedut Yhteistyökumppanit tarjoavat jäsenetuja, katso nämä ja muut edut www.yrittajat.fi/jasenedut