Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistys ry
Jäsenlehti 2
2017
RAPUJUHLAT! – Vinkit rapujen syöntiin ja juhlien järjestämiseen
Helsingin Mestarikilta valitsi
VUODEN MESTARIN
HKTY valmistautuu
150-JUHLAVUOTEEN
TULEVIA TAPAHTUMIA jäsenyrittäjille
2
2017
Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistys ry Perustettu vuonna 1868
Sisällys
Henry Fordin katu 5 F 19 00150 Helsinki puhelin (09) 665 637 faksi (09) 664 695 hkty@hkty.fi www.hkty.fi
Pääkirjoitus ............................................................................ 3
Päätoimittaja/ taitto: Maria Ampuja maria.ampuja@hkty.fi hkty.fi on Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistyksen jäsenlehti, joka ilmestyy vuoden 2017 aikana vain verkkojulkaisuna ja se löytyy osoitteesta: www.hkty.fi/jasenlehdet Lehti esittelee eri käsityöaloja ja käsityöalojen yrittäjiä sekä yhdistyksen toimintaa. Ilmestymisajankohdat: huhtikuu, kesäkuu, lokakuu, joulukuu Aineisto oltava toimistolla edellisen kuukauden 15. päivään mennessä.
Etukannen kuva: Kari Lajaste/ Yhdistyksen arkisto Lehden tekstit ja kuvat, jos ei toisin mainittu: Maria Ampuja
Kannessa: Valokuvan teksti “Kristianian kokouksen osanottajat huviretkellä”. Kristiania on ollut Oslon kaupungin nimi vuoteen 1924 saakka.
sivu
Yhdistys valmistautuu 150-juhlavuoteen .................................... 4–5 Vuoden Mestari ja Mestarimöötti ............................................... 6–7 Kesän rapujuhlat ............................................................... 8–11 Kesäntoivotus ................................................................... 12 Vuokralle tarjotaan ............................................................ 12 Tulevia tapahtumia ja ohjelmaa jäsenille ................................... 13
Pääkirjoitus 150-VUOTISJUHLAN KYNNYKSELLÄ Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistys juhlii ensi vuonna puolitoistavuosisataista taivaltaan. Perustamishetkellä yhdistyksen nimi oli kuitenkin Helsingin Käsityö- ja Tehdasyhdistys. Keisarillinen asetus kaupasta ja elinkeinosta tuli voimaan 1. päivänä kesäkuuta 1868 ja määräsi käsityöläisten sekä tehtailijoiden kuulumaan kussakin kaupungissa elinkeinoyhdistykseen saadakseen porvarioikeudet eli harjoittamaan liiketoimintaa. Kesäkuun 13. päivänä 1868 kokoontui sitten joukko käsityöläisiä ja tehtailijoita perustamaan nykyistä yhdistystämme. Ensimmäisiksi valtuutetuiksi valittiin 18 eri alojen käsityömestaria sekä 2 tehtailijaa. Mikä sitten on virallinen perustamispäivämäärä? Onko se tuo perustava kokous? Helsingin kaupunginarkistosta löytyy perustamisesta maistraatin pöytäkirja päivämäärällä 13.6.1868.
Yhdistyksen historiaa on esitetty useiden eri pyöreiden vuosien historiikeissa. Arkistosta löytyy ainakin 50-, 60-, 75ja 100-vuotishistoriikit. 100-vuotishistoriikista ollaan tekemässä PDF-muotoinen näköispainos tämä vuoden aikana. Se on selailtavissa kotisivuillamme vuoden 2017 loppuun mennessä.
Ensimmäinen lehti oli nimeltään Suomen Teollisuuslehti ja se ilmestyi vuonna 1883 eli noin viisitoista vuotta yhdistyksen perustamisen jälkeen. Miksi vasta viidentoista vuoden päästä? Lehti painettiin Helsingin Kirjapaino-yhtiön (D. Halosen) kirjapainossa ja sen kirjasimena käytettiin fraktuuraa. Fraktuura oli yleisesti käytetty kirjasin kaikissa Pohjois-Euroopan ja Saksan raamatuissa 1500-luvulta lähtien ja Suomessakin tämä kirjasin oli käytössä pitkälle 1900luvulla. Uskomattomalta tuntuu väite, että kansa ei osannut lukea muuta kun fraktuuraa. Olihan raamattu melkein joka kodin yleisin kirja tuolloin. Turun Sanomien logo on edelleen hyvä esimerkki tästä kirjasinlajista. Lehden kolmen ensimmäisen vuoden jälkeen kirjasinlaji muuttui sitten nykyaikaisemmaksi antikvaksi, joka puolestaan oli lähtöisin Anglosaksisesta kulttuurista. Muutama vuosikerta ensimmäisiä lehtiä löytyy toimiston arkistosta sidottuna – Tosin ne eivät kestä enää juurikaan selaamista. Suosittelen että niistäkin tehtäisiin näköispainokset ennen kuin hajoavat kokonaan. Ne ovat lisäksi varsin hauskaa luettavaa vanhan kielensä ja silloisen kulttuurinsa johdosta.
Historiaa on myös kaikki mennyt aika, jopa kulunut minuutti on sitä. Sen muuttaminen on mahdotonta vaikka monasti sitä haluaisikin. Jokunen sammakko suusta olisi ollut hyvä jättää laskematta. Se jää hyllylle vanhenemaan – siis jalostumaan joskus historialliseksi tapahtumaksi. Aika näyttää onko sillä historiallista arvoa vuosien päästä. Myös valokuva on historiaa parhaimmillaan vaikka niiden manipulointi onkin ollut kautta aikain mahdollista. Tämän päivän historiaa luulisi olevan helppo kirjoittaa tulevaisuudessa kun valokuvia löytyy tiedostoistamme lukemattomin tuhansin. Kunhan aina muistettaisiin, että valokuvat saavat vasta sitten arvonsa kun niihin on laadittu kuvateksti. Luulenpa, että valokuvia otetaan nykyään enemmän kuin niitä ehditään katsella.
Suurkiitos niille kauaskatseisille ja jo edesmenneillekin henkilöille, jotka ovat nähneet tarpeelliseksi kirjata ylös ja säilyttää sekä arkistoida kaikkea sellaista materiaalia josta on apua menneisyyteen kurkistamisessa. Toivon myös, että tämän päivän toimet palvelevat samaa tuleville sukupolville. Hyvää kesää kaikille yhdistyksen jäsenille, Kari Lajaste Historiikki-työryhmän jäsen, valtuuston seniori
hkty.fi 2�2017
TEKSTI MARIA AMPUJA KUVAT HKTY-ARKISTO/ KARI LAJASTE
HKTY valmistautuu 150-JUHLAVUOTEEN Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistyksen perustamisesta tulee ensi vuonna kuluneeksi 150 vuotta. Yhdistyksen toimintaa pääpiirteiltään menneiltä vuosilta kootaan kansien väliin talkootyönä. Suunnitelmat tämän juhlavuoden toteuttamiseksi ja huomioimiseksi toiminnassamme olemme aloittaneet jo vuosia sitten. Tällä hetkellä on Historiikki-työryhmämme ehtinyt kokoontua jo viitisentoista kertaa ja tahti kiihtyy syksyllä. OLEELLINEN TALTEEN
Yhdistyksellä on kattava arkisto menneiltä vuosikymmeniltä, pöytäkirjoja, vuosikertomuksia, lehtiä, valokuvia ja erilaisia julkaisuja. Aineistosta ei varmasti ole pulaa, enemmänkin runsaudenpula. Koko
hkty.fi 2�2017
arkiston materiaali on työläs kahlata läpi kaikkineen ja erottaa sieltä oleellinen julkaistava materiaali. Arkisto on pääosin koottuna yhteen varastohuoneeseen ja osa esim. pöytäkirjoista on sidottuina kirjoina ja siististi järjestyksessä kuin kirjaston hyllyillä. Mutta osa aineistosta löytyy pahvilaatikoista tai pinoista ja vaatii järjestelyä ennen kuin aineistoon pääsee käsiksi. ARKISTOJEN AARTEET
Yhdistys on tehnyt laajan historiikin
ensimmäiseltä 100 vuodelta ja nyt keskitymme pääosin viimeiseen 50 vuoteen mistä ei ole tehty kirjallista koostetta. Aineiston määrää kuvaa hyvin myös se, että keskimäärin yhden vuoden kokouspöytäkirjat menevät yhteen mappiin, joten 50 vuodelta on selattavana 50 mappia. Sen lisäksi yhdistyksen lehteä on keskimäärin tehty 4 numeroa vuodessa, Teollisuusuutisia 50 vuodelta tekee 200 lehteä. Historiikki on päätetty tehdä talkootyönä ja julkaista verkkojulkaisuna. Talkoolaisiksi on valikoitunut historiasta ja vanhasta
Viereinen sivu: Valokuvan teksti �Neljäs Pohjoismainen KäsityÜ Konferenssi Tukholmassa 1928�. Edessä keskellä seisovan herran oikeanpuoleisen olkapään takana seisoo hattu kädessä yhdistyksemme silloinen puheenjohtaja Viktor von Wright.
Suomen Teollisuuslehti vuodelta 1884 on lehden toinen vuosikerta ja painettu Fraktuuralla. Kansia yhdistyksen vanhoista lehdistä: Teollisuusuutiset 2/1968, 1/1970 ja 1/1981. 7HROOLVXXVXXWLVHW MD Yhdistyksen lehti on ollut nimeltään Teollisuusuutiset vuoteen 2000 asti.
Suomen Teollisuuslehdessä 130 vuoden takaa vuodelta 1887 on lehden loppukevennyksenä kertomuksia �Niitä näitä�, jossa kerrotaan seppämestarin markkinamatkasta.
aineistosta kiinnostuneita valtuustomme jäseniä. Osa heistä on vasta valtuustoon tulleita ja osa jo pitkään yhdistyksen toiminnassa mukana olleita. TULE MUKAAN TALKOISIIN
Juhlavuoden otamme huomioon tietenkin ensi vuoden lehdissä mutta jo tämän vuoden aikana haluamme avata arkistoja jäsenistÜlle ja tuoda esille tyÜtä jota ahkerasti teemme näkymättÜmissä arkistojen kätkÜissä. Vaikka meillä on aktiivinen tyÜryhmä aineistoa koostamassa, jos
historia ja arkistojen aarteet kiinnostavat ja voisit sitoutua historiikin koostamisen tyÜhÜn, ota rohkeasti yhteyttä yhdistyksen toimistoon ja ilmoittaudu mukaan. Aineisto ja yhdistyksen historia on tavattoman mielenkiintoista, aineiston pariin hukkuu helposti tunniksi jos toiseksikin. Talkoot ovat myÜs hyvä tapa tutustua yhdistyksen toimintaan sekä toisiin jäseniin. Arkistopäivä aloitetaan aina aamukahvilla keskustellen ja vertailemme mitä mukavaa olemme lÜytäneet ja miten projektin kanssa etenemme.
.
Saman sivun alareunassa mainittiin huutokauppoja, jossa myytävänä oli rautatie välillä Porvoo–Kerava. Sitä ei tämä tarina kerro, menikÜ kaupaksi ja mihin hintaan.
hkty.fi 2�2017
Kuva Pirjo Savolainen
TEKSTI PIRJO SAVOLAINEN KUVA VUODEN MESTARISTA/ SAKARI SOININEN
MESTAREITA 50-VUOTTA Valtakunnallinen Mestarimöötti
JA VUODEN MESTARI 2017 Tämä vuosi on varsinainen mestareiden vuosi. Sen lisäksi, että Helsingin Mestarikilta valitsi Vuoden Mestarin jo kolmannen kerran, vietettiin Valtakunnallista Mestarimööttiä Helsingissä sekä kohokohtana Helsingin Mestarikilta täytti kokonaiset 50 vuotta ja tätä juhlittiin näyttävin menoin Helsingin keskustassa.
Ammattikuntien suurin kukoistuskausi sijoittuu 1300-luvulta 1500-luvulle Englantiin, Italiaan ja Ranskaan. Saksassa se alkoi vähän myöhemmin. Useimmissa Euroopan maissa oli 1800-luvulle asti voimassa järjestelmä, jonka mukaan käsityöammatteja saivat hoitaa vain tietyn ammattikunnan jäsenet.
hkty.fi 2�2017
ARVOSTETTU MESTARI
Ammattijärjestelmään kuului, että ammateissa saivat toimia vain Mestarit, joille mestarin arvo oli myönnetty heidän suoritettuaan hyväksytyn mestarinäytteen. Mestarin alaisuudessa toimivat kisällit ja oppipojat. Ennen kuin käsityöläinen saattoi päästä Mestariksi, hänen oli pes-
tauduttava oppipojaksi jonkun mestarin alaisuuteen harjoittamaan ammattitaitoa. Riittävästi opittuaan 3–5 vuotta hän saattoi suorittaa kisällin näytteen ja saada Kisällin arvonimen. Mestarin arvonimen kisälli sai vasta vuosia ammattiaan harjoitettuaan. Tällä tavalla pyrittiin takaamaan käsityötuotteiden korkea laatu sekä ammattitaitojen siirtyminen seuraaville sukupolville. ESIMIEHENÄ OLTERMANNI
Ammattikunnan esimiehenä toimi vanhin Mestari, Oltermanni. Alun perin Oltermanni oli kylänvanhin, mutta
nykyään erilaisissa yhteyksissä käytetty arvonimi. Kaupungeissa Oltermanni -nimitys oli tarkoittamassa porvariston luottamusmiestä. Sillä voidaan myös viitata ammattikunnan tai -killan esimieheen eli ”vanhimpaan”. Suomessa Oltermannilaitos syntyi 1742 valtiovallan säätämän kyläjärjestysohjeen perusteella.
Jokainen Oltermanni jättää Killalle oman kädenjälkensä. Helsingin Mestarikillan Oltermannin tehtävää vastaanottaessani vuonna 2012 ajatuksenani oli edelleen kehittää killan toimintaa. Allekirjoittaneen Taitaja2017 -ohjausryhmään osallistuminen mahdollisti Helsingin Mestarikillan tiiviin yhteistyön Stadin ammattiopiston kanssa. Näin ollen Mestarikilta sai luvan Messukeskuksessa vietettäviin ammattitaidon SM-mestaruuskilpailuihin osallistumisen omalla osastolla. Vastuumestarit sekä killan aktiivijäsenet herättivät kiinnostusta viittoihinsa, mestarilakkeihinsa ja vitjoihinsa sonnustautuneena. Nelipäiväinen tapahtuman Messukeskuksessa keräsi 100.000 kävijää.
Kuva Sakari Soininen/ Kamppi-Eira
MESTARIT MESSUKESKUKSESSA
Vasemmalta Helsingin apulaispormestari Pia Pakarinen, Helsingin Mestarikillan oltermanni Pirjo Savolainen, parturimestari Helena Kauppinen ja Vuoden Mestariksi 2017 palkittu floristimestari Pirjo Koppi.
Vuoden Mestarin kunniakirjassa kerrotaan, että se on kunnianosoitus korkeasta ammattitaidosta ja edistyksellisestä toiminnasta käsityöalalla.
Taitaja2017 -seminaarilavalla jaettiin Vuoden 2017 Mestarin arvo. Ylpeänä voin nyt todeta, että Helsingin Mestarikillan järjestyksessä kolmas Vuoden Mestari on valittu. Messukeskuksen tapahtumassa arvonimen luovutti floristimestari Pirjo Kopille Helsingin apulaispormestari Pia Pakarinen. Kansainvälisilläkin estradeilla palkittu mestarifloristi kantaa kunniakkaasti titteliään. Käsityöalan arvostuksen kantaessa Japanista Singaporeen, Berliinistä Kööpenhaminan kautta Genovaan saa vuoden 2017 Mestarin arvo maailmanlaajuistakin mainetta. Vuonna 2015 Pirjo Koppi sai kolmannen sijan kukkasidonnan maailmanmestaruuskilpailuissa Berliinissä ja 2016 pronssimitalin Genovan Eurooppa Cupissa, eurooppalaisessa floristien mestaruuskisassa. Matka jatkuu hänen kiertäessään ympäri maailmaa kouluttamassa kukkasidonnan osaajia. Messukeskuksessa jaoimme myös mestarinkirjat leipurimestari Meiju Petreliukselle ja maalarimestari Timo Muhoselle. MÖÖTTI HELSINGISSÄ
Valtakunnallinen Mestarimöötti keräsi Helsinkiin toukokuisena lauantaina 6.5. runsaan määrän mestareita. Kokous
Kuva Maria Ampuja
VUODEN MESTARI 2017
Suomen Yrittäjien toimitiloissa ja bussikierros kaupungilla opas Pekka Lehtiön johdolla herätti mielenkiinnon kuulijakunnassa. Aurinkoinen sää ja kulkue Esplanadin puiston halki Havis Amandan patsaalle sai kamerat välähtelemään ja myös videolle tallentui osa perinnettämme. Huipennus iltajuhlassa mestareiden yhteislauluun kultaseppämestari Harri Syrjäsen sekä Ylioltermanni Jaakko Laitisen johdolla siivitti mööttitapahtuman loppuhuipennuksen. Päivä oli onnistunut. Seuraava Valtakunnallinen Mestarimöötti 2018 pidetään Tampereella. AMMATTITAITOA EI VOI KORVATA
Käsityö on ajatuksen ohjaama prosessi, joka sisältää idean tuotoksesta sekä tiedon
sen toteuttamisesta. Käsityönä tehtävät tuotteet syntyvät perinteisin menetelmin käden motorististen taitojen; käden, silmän ja tuntoaistihavaintojen perusteella.
.
Voin ilokseni todeta, että käsityöalat elävät renessanssiaikaa, jossa ihmiset ovat yhä valmiimpia teettämään mestareilla töitä. Korkeaa käsityöosaamista ja ammattitaitoa ei voi roboteilla korvata. Jutun kirjoittaja PIrjo Savolainen on Helsingin Mestarikillan Oltermanni eli puheenjohtaja, mallimestari ja HKTY:n valtuustossa Mestarikillan edustaja.
Boutique Bigarre Nahka-Turkisateljee/ Pirjo Savolainen valmistaa ja korjaa nahkavaatteita ja turkkeja käsin mittatilaustyönä.
www.bigarre.com
hkty.fi 2�2017
TEKSTI JA KUVAT JANNE-CARO PYKÄLÄ
Herregud, miten makoisat juhlat! Viime lehdessä saimme vinkkejä kesän juhlien järjestämiseen, nyt keskitymme rapujuhlien teemaan. Yhdistyksen jäsenyrittäjä juhlajärjestelyiden ammattilainen Janne-Caro Pykälä antaa hyviä vinkkejä ja ohjeita onnistuneisiin rapujuhliin. Rapujuhlissa on kiinnitettävä erityistä huomiota ruokatarjoiluun. Ravut ovat enemmän sosiaalinen tapahtuma kuin nälän karkotin, siksi kannattaa menuun sisällyttää vaikkapa alkukeitto ja tietenkin jokin unohtumattoman maukas
hkty.fi 2�2017
jälkiruoka. Ravut tarjoillaan perinteisesti paahtoleivän, sormisuolatun kirnuvoin ja silpuksi veitsellä hakatun kruunutillisilpun kera. Alkuun voit myös tarjota pientä Esimerkkejä sormisyötävää.
sormisyötävistä.
Jos päätät tarjoilla ravut alkuruokana, voi aterian jatkoon liittää kalaa, pihvejä ja salaattia. Mikäli haluat saksiniekkojen olevan se vatsan täyte, on rapuja varattava reilusti jokaista ruokailijaa kohden. Kotimainen jokirapu on maukkain vaihtoehto, suomalainen täplärapu heti seuraavana – näin väitetään. Itse rapuja lapsesta asti syöneenä uskallan väittää, etteivät täpläravut eroa jokiravun mausta. Suurin ero on kuoren kovuudessa. Valmiiksi keitettyjen rapujen hinnat pyörivät tänä vuonna koosta riippuen 5–8 €/ kpl. Huokeampi vaihtoehto ovat valmiit pakasteet. Pakasteravut helpottavat myös juhlakokin työtä ja ovat heti sulatuksen jälkeen valmiita nautittaviksi. Ravut on mukava huuhdella alas niiden lempeää makua hyväilevillä juomilla. Hyviä vaihtoehtoja ovat kurkkuvesi, miedosti sitruunoitu vesi, kivennäisvesi, samppanja, valkoviini, olut ja tietenkin snapsit. Omat suosikkini ovat kevyesti hiilihapotettu lähdevesi, samppanja, saksankirvelin siemenillä maustettu vodka, Dill Akvavit ja Marskinryyppy.
MITEN SYÖDÄ RAVUT? - Ota saksista tukeva ote ja irrota ne tyvestä. Katko saksiosat nivel kerrallaan ja imeskele niistä mehut ja lihat. - Irrota saksen pienempi haara, naksauta sen kärki auki rapuveitsellä ja imaise mehut. Naksauta tämän jälkeen isomman saksen kärki auki, imaise mehut ja avaa saksen kylki. Irrota isomman saksen sisällä oleva liha. - Ota kiinni ravun selkäpanssarista ja käännä rapu selälleen pyrstö itseesi päin. - Taita pyrstöä viimeisten jalkojen kohdalta ja irrota se selkäpanssarista. - Imaise selkäpanssarissa oleva liemi ja kaavi panssarin sisäpinnalta herkullinen rapuvoi. - Leikkaa pyrstö sivusta auki ja kuori se. - Irrota pyrstölihan päällä oleva lihasuikale ja poista sen alta löytyvä tumma suoli.
Huomaa Jannen syömisenkin jälkeen siisti rapulautanen perkeineen.
- Nauti lihasaalis sellaisenaan. Vaihtoehtoisesti voit koota lihaa voidellulle ja tillillä maustetulle paahtoleivälle. - Itse myös kehotan kaikkia tekemään mahdollisimman siistin rapulautasestaan perkeineen. Kun ravut on syöty, tarkistan kaikkien lautasen ja sitten äänestämme voittajan, joka saa palkinnoksi snapsin ja koko saaliin suurimman ravun. Vinkki: Isot täpläravut ovat kuitenkin kovakuorisia ja näiden rapujen kanssa voi käyttää esim. pähkinäsaksia, joilla saa murskattua kovankin kuoren. Ravunkuorten hienoa aromia ei kannata heittää hukkaan, joten säästä perkeet ja valmista niistä maukas rapuliemi. hkty.fi 2�2017
Jannen punainen rapuliemi 20–30 2–3 1 1 2 1 120 g 15 kpl 15 kpl 0,75 l 50 g
ravun kuoret (panssari, pyrstö ja sakset, ei pehmeitä osia) keskikokoista sipulia kuorineen neljään osaan leikattuna valkosipuli peruna kuorineen lohkottuna porkkanaa isoina paloina pesty sitruuna kuorineen puolitettuna tomaattipyreetä kokonaisia valkopippureita kokonaista mustapippuria valkoviiniä tai loraus etikkaa ja vettä, myös konjakkitöräys sopii liemeen hyvin voita
Tuoretta timjamia oksa tai pieni nippu, persiljaa sekä tilliä makusi ja fiiliksen mukaan. Joskus lisään myös muutaman laakerin lehden joukkoon. TEE NÄIN:
- Lisää joukkoon nesteet ja keitä miedolla lämmöllä n. 1 ½ tuntia välillä sekoittaen, ei saa kiehua.
- Harva jaksaa alkaa keittämän lientä heti rapujuhlan jälkeen, joten kokoa perkeet kylmiöön tai pakasta ne myöhempää tarvetta varten.
- Lisää joukkoon loput mausteet, tarkasta neste ja keitä hiljalleen vielä puolisen tuntia.
- Putsaa kuoret pehmeistä osista ja huuhtele hyvin kylmällä raikkaalla vedellä. - Paahda kuoria uunissa n. 1½ tunnin verran välillä käännellen. Varo ettei kuoret pala. - Murskaa kuoret pieneksi (ei silpuksi) esim. perunanuijalla. - Kuumenna kattilassa voi sekä tomaattipyree. - Lisää joukkoon murskatut ravunkuoret, juurekset ja puoliksi halkaistu sitruuna.
10
- Kuullota seosta, kunnes kasvikset saavat hieman väriä.
hkty.fi 2�2017
- Siivilöi ja valmista tuli. Vinkki: Itse yleensä keitän lientä vielä siivilöinnin jälkeen hieman kokoon, jotta saan rapuliemestä maukkaampaa. Liemi säilyy jääkaapissa noin kolme vuorokautta ja liemen voi sen maun kärsimättä pakastaa joko rasioihin tai vaikka jääpalapusseihin. Jälkimmäisiä käytän annosfondin tapaan ruoanlaitossa. Rapulientä käytän keittoihin, kastikkeisiin ja risottoihin.
RAPULAULUT
Aina sanotaan, ettei suomeksi ole rapujuhliin sopivia lauluja. Tässä pari esimerkkiä:
1. Snapsikylpy (sävel: Kalliolle kukkulalle)
2. Tänä yönä (sävel: Kotkan ruusu)
Tilli suussa, kruunu päässä sinut pöytää kannetaan. Paahtoleivän päälle sulle snapsikylpy annetaan.
Tänä yönä onni suosii rohkeaa, tänä yönä en mä voi suo rakastaa, tänä yönä viina minut nujertaa, Kun tulee aamu – palataan asiaan. Jutun kirjoittaja Janne-Caro Pykälä on vuoden 2015 hää- ja juhlasuunnittelija ja HKTY:n valtuustossa floristien edustaja. Parone Design/ Janne-Caro Pykälä palvelee hää- ja juhlaväkeä
www.paronedesign.com
Kermainen jokirapukastike
Scamppirisotto
Samettinen jokirapu-parsakeitto hkty.fi 2�2017
11
HKTY toivottaa lukijoilleen
Mukavaa ja rentouttavaa kesää!
VUOKRALLE TARJOTAAN TAI MYYDÄÄN: Yhdistyksellä on vapaita tiloja tarjolla seuraavasti:
VUOKRATTAVANA
12
MYYTÄVÄNÄ
• Toimisto- ja pienteollisuustilaa 199 m² Munkkisaaren Yritystalosta, Henry Fordin katu 5. Vuokra 1.890 €/kk. Tila sijaitsee samassa talossa kuin yhdistyksen toimisto.
• Kivijalkatila 105 m², Viides linja 2, myydään vuokrattuna. Tila sijaitsee kauniissa Jugendtalossa Hämeentien ja Viidennen linjan kulmassa. Tilan näyteikkunat Viidennelle linjalle päin.
• Toimisto- ja pienteollisuustilaa 170 m² Sörnäisten rantatie 33, Suvilahdenkatu 10, Suvilahden kaasukellon vastapäätä lähellä Kalasataman aluetta. Vuokra 12 €/ m².
Vuokrattavissa tiloissa lisäksi 3 kk vuokravakuus. Tiloista lisätietoja ja pohjakuvat: www.hkty.fi/vapaat-vuokratilat/
• Toimisto- ja pienteollisuustilaa 364 m² Sörnäisten rantatie 33, Suvilahdenkatu 10, Suvilahden kaasukellon vastapäätä lähellä Kalasataman aluetta. Ikkunat kaasukelloille päin. Vuokra 10 €/ m². Sörnäisten talossa on juuri tehty putki- ja julkisivuremontti.
Tiedustelut toimistoaikana isännöitsijä Ilkka Euramaa, Isännöinti Euramaa ky, puh. (09) 175 288
hkty.fi 2�2017
TAI välittäjän kautta: Aninkainen Toimitilat, Marina Elkovskaja, puh. 040 582 7442 marina.elkovskaja@aninkainen.fi
K E S Ä R E T K I 2 0 1 7 Sastamala Lauantaina 26.8.2017 Retkellä tutustumme Sastamalassa sijaitsevaan Tyrvään Pyhän Olavin kirkkoon ja Akseli Gallen-Kallelan lapsuudenmaisemiin sekä arkkutehtaaseen Punkalaitumella. Mukana retkellä on opas Pekka Lehtiö. Ilmoittaudu 17.8. mennessä: Maria Ampujalle sähköpostilla maria.ampuja@hkty.fi Retken hinta: HKTY jäsenet 100 €/hlö ja lapset 50 € Hgin Mestarikillan jäsenet 120 €/hlö. Retkelle ovat tervetulleita HKTY:n jäsenyrittäjät seuralaisineen ja perheenjäsenineen sekä Helsingin Mestarikillan jäsenet.
Matkaohjelma: klo 8:30 Lähtö Helsingistä 12:00 Opastus Tyrvään Pyhän Olavin kirkossa. Kirkko vietti viime vuonna 500-vuotisjuhlia ja 90-luvun tuhopolton jälkeen täysin kunnostettuna on käymisen arvoinen kohde. Kirkossa on Kuutti Lavosen 29 maalausta, jotka koristavat kirkon lehterikaiteita. 13:15 Lounas Kahvila Pukstaavissa. Lounaan jälkeen on hetki aikaa tutustua Pukstaaviin, Suomalaisen kirjan museoon. 14:45 Opastettu kierros Kulttuuritalo Jaatsissa, Akseli Gallen-Kallelan kauniissa lapsuudenkodissa ja sen pihapiirissä. 16:15 Vierailemme Arkkutehtaalla. SHT-Tukku on valmistanut arkkuja suomalaisella kädentaidolla jo kuudenkymmenen vuoden ajan. Nykyään yrityksen omistaa noin 300 suomalaista hautaustoimistoyrittäjää eri puolilta maata. Kahvit ennen kotimatkaa. 17:30 Lähtö Helsinkiin
Tervetuloa mukaan!
20:30 Saapuminen Helsinkiin.
RAPUJUHLA Lauantaina 16.9.2017 klo 15 alkaen Rapujuhlaa vietetään tänäkin vuonna jäsenten toivomuksesta yhdistyksen toimistolla. Yhdistys järjestää mukavan illanvieton missä jäsenet tapaavat ja tutustuvat toisiinsa rapujen syönnin merkeissä. Ilta laskutetaan ns. omakustannehintaan. Mukava jäsenilta tiedossa, tervetuloa mukaan! Hinta: 85 €/hlö. Hinta sisältää alkuruokana noutopöydästä kahta erilaista salaattia ja kahta erilaista piirasta, ravut 10 kpl pääruokana ja jälkiruuan, snapsin ja puoli pulloa valkoviiniä. Jos et syö rapuja, voit silti osallistua, rapujen tilalla on silloin herkullinen tapaslautanen. Sitova ilmoittautuminen 17.8. mennessä: maria.ampuja@hkty.fi. Ravut tulevat pientuottajalta siksi osallistujamäärä pitää tietää ajoissa. Jos ilmoittaudut myöhemmin, ei rapujen saatavuutta voida enää taata.
Tervetuloa!
Myrskyluodon Maija KOTIMAINEN SUURMUSIKAALI Torstaina 5.10.2017 klo 19 Helsingin Kaupunginteatteri Lasse Mårtensonin unohtumaton, suomalaisten sieluun soimaan jäänyt musiikki kuullaan nyt ensimmäistä kertaa näyttämöllä musikaaliteoksena. Musikaalin dramatisoi Seppo Parkkinen Anni Blomqvistin teosten
pohjalta ja sen ohjaa Kari Rentola. Musiikin sovittaa Arttu Takalo ja laulujen sanat ovat Maija Vilkkumaan käsialaa. Näyttelijävalinnoista kerrotaan ensi vuoden puolella. Suurmusikaali Myrskyluodon Maijan ensi-ilta on 24. elokuuta 2017 vastaremontoidun, 50 vuotta täyttävän teatteritalon suurella näyttämöllä.
Hinta: 71 €/hlö. Yhdistyksen ryhmälle on varattuna 34 lippua ennakkoon ilmoittautuneille. Paikat sijaitsevat parvella rivillä 2, keskellä. Kaikki paikat ovat jo varattuina, mutta voit kysellä toimistolta peruutuspaikkoja lähempänä esitystä maria.ampuja@hkty.fi. hkty.fi 2�2017
13
Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistyksen jäsenenä saat paljon hyviä jäsenetuja, muistathan hyödyntää niitä:
Näkyvyyttä ja yhteismainontaa Yhdistyksen jäsenenä saat yritystietosi kotisivuillemme ja pääset mukaan yhteismainoksiin. Jäsenlehdessä myös esittelemme yhdistyksen jäsenyrityksiä. Jäsenenä voit osallistua tapahtumiimme Käsityö on Designia! -tapahtumaan ja Yksilöllisen käsityön
Käsityöyrittäjä, tule jäseneksi! – Saat jäsenetuja ja näkyvyyttä Jäseneksi pääsee täyttämällä jäsenhakemuskaavakkeen, jonka saa tulostamalla kotisivuiltamme tai pyytämällä se
päivät -näyttelytapahtumaan Kaapelitehtaalla.
postitse toimistoltamme. Jäseneksi hyväksytään pääkau-
Kursseja järjestämme jäsenten toivomusten mukaan, viimeksi on järjes-
punkiseudulla toimivat käsityö-, pienteollisuus- ja palvelu-
tetty mm. kotisivu-, valokuvaus- ja kuvankäsittelykurssit.
yritykset. Uudet jäsenet hyväksyy yhdistyksen johtokunta.
Kulttuuri- ja virkistystarjontaa Järjestämme jäsenyrittäjille perheineen virkistäviä retkiä, yritysvierailuja, opastettuja kiertokäyntejä sekä ooppera- ja teatteri-iltoja. Tapaamisilla tutustut myös muihin yrittäjiin.
Katso www.hkty.fi ja tulosta/ pyydä jäsenhakemuslomake! Lisätietoja: Maria Ampuja
Suomen Yrittäjien kaikki jäsenedut ja neuvontapalvelut kuuluvat myös
maria.ampuja@hkty.fi
jäsenmaksuumme. Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistyksen jäsenenä
puh. (09) 665 637
olet myös Suomen Yrittäjien jäsen.
Katso myös www.facebook.com/hkty.fi
Katso edut www.yrittajat.fi/jasenedut
www.facebook.com/kasityoondesignia
Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistyksen jäsenille tarjottavat edut!
YRITTÄJYYTEEN ASIANTUNTEMUSTA! YRITTÄJYYTEENLIITTYVÄÄ LIITTYVÄÄ ASIANTUNTEMUSTA Jäsenenä saat asiantuntijan apua sosiaaliturvassa, yritysJäsenenä saat asiantuntijan apua sosiaaliturvassa, yritysjurijuridiikassa, sopimusasioissa, verotuksessa, markkina-, teollis- ja diikassa, sopimusasioissa, verotuksessa, markkina-, teollis- ja kilpailuoikeusasioissa, työelämän juridiikassa, ympäristöasioissa, kilpailuoikeusasioissa, työelämän juridiikassa, ympäristöasioissa, maksuliikenteessä, koulutusasioissa, sukupolvenja omistajanmaksuliikenteessä, koulutusasioissa, sukupolven- ja omistajan-
vaihdoksissa. Suomen Yrittäjien asiantuntijoiden lisäksi opastusta ja neuvontaa yritystoiminnassa. Suomen Yrittäjien omikäytössäsi on sadan ulkopuolisen ammattilaisen verkosto. en asiantuntijoiden lisäksi käytössäsi on lähes sata valtakunnan Soita maksuttomaan neuvontapalveluumme arkisin kello eturivin asiantuntijaa. 9–16 puh. 09 229 221. Puhelusi yhdistetään asiantuntijalle. Neuvontapalvelu toimii arkisin klo 8–20 numerossa 09 229 222.
AINUTLAATUISET VALTAKUNNALLISET JÄSENEDUT 2016! Varaudu kertomaan jäsennumerosi.
vaihdoksissa. Maksuton puhelinneuvonta antaa monipuolista
Yhteistyökumppanimme haluavat olla mukana yrittäjien viestintään, autopesuun, autonvuokraukseen, majoitus- ja menestystarinoissa. KäytäAINUTLAATUISET edut hyväksesi. Saat alennuksia kokouspalveluihin, kulttuuriin sekä säästöä polttoainekuluihin. VALTAKUNNALLISET JÄSENEDUT ja etuja mm. vakuutusturvaan, laivamatkustukseen, matkaKatso lisää www.yrittajat.fi/jasenedut Yhteistyökumppanit tarjoavat jäsenetuja, katso nämä ja muut edut www.yrittajat.fi/jasenedut