Täydennysrakentamissuunnitelmat sähköistivät Herttoniemen Talvella esitellyt Länsi-Herttoniemen täydennysrakennussuunnitelmat saivat hyytävän vastaanoton. Asukkaat kannattavat onnistuneen 1950-luvun miljöön säilyttämistä. Kaupunkisuunnitteluvirasto aikoo ottaa asukkaat mukaan suunnitteluun ensi syksynä.
J
oulun tienoilla Herttoniemi-seura sai tiedon siitä, että Länsi-Herttoniemeen suunnitellaan runsasta täydennysrakentamista. Arkkitehtitoimisto B&M oli piirrellyt massiivisen määrän taloja lasten leikkipuistoihin, kallioiden laidoille ja puistikoihin. Suunnitelma ei säästänyt edes Herttoniemen historiallista keskustaa, Erätoria. Toimeksianto oli tullut kaupunkisuunnitteluvirastolta, jolla oli tähtäimessä sijoittaa tuhansia uusia asukkaita Herttoniemeen. Herttoniemi-seura ja asukkaat aktivoituivat. Järjestettiin kaavakävelyitä, suunnittelutyöpajoja ja asukasilta. Kaavoittaja taas esitteli suunnitelmia omassa tilaisuudessaan, johon osallistui yli 300 asukasta. Siellä kävi ilmi, että suunnitelmat ovat vieläkin rajum-
pia ja laajempia kuin virallisessa kirjeessä oli esitetty. Keskustelu oli ennen näkemättömän aktiivista. Koskaan aiemmin ei Herttoniemi ole ollut näin laajan ruohonjuuritason arvioinnin ja tutkimuksen kohteena.
Kaavakävelyt kirkastivat näkemyksiä Ensimmäiselle kaavakävelylle 28.12. osallistui yli viisikymmentä herttoniemeläistä. Hädin tuskin joulunpyhistä palautuneet asukkaat kävelivät tihkusateessa kaikki suunnittelukohteet läpi. Aikaa kului kolmisen tuntia, mikä kertoi sekä kohteiden runsaudesta että tutustumisen perusteellisuudesta. Jokaiseen aiottuun rakennuspaikkaan
laitettiin tiedote, jossa kysyttiin: haluatko, että tähän rakennetaan talo? Täydennysrakentamiseen aiottuja paikkoja tutkittiin tarkoin sekä maiseman, luonnon että käytännön seikkojen kannalta. Katsastettiin näkymiä, kuulosteltiin melua. Mietittiin, miksi kyseiseen kohtaan ei ole arkkitehti Birger Brunilan laatimassa, 1940-luvun lopulla tehdyssä kaavassa suunniteltu rakentamista. Asukkaiden joukosta alkoi nousta esiin asiantuntijoita, jotka avasivat muidenkin silmät näkemään tuttua maisemaa uusin silmin. Yksi näistä oli itsekin asemakaavasuunnittelijana toiminut Veikko Repo. Toiset osasivat selvittää kaavoituksen saloja lainopillisten sekä kulttuuri- ja rakennushistoriallisen asiantuntemuksensa ansiosta. Myöhemmin järjestettiin vielä
Arkkitehti Tuomas Seppänen (vas.) B&M arkkitehtitoimistosta esitteli suunnitelmia kaupungin tiedotustilaisuudessa. Pöydän takana myös Herttoniemen aluearkkitehti Timo Karhu (kesk.) ja toimistopäällikkö Kari Piimies (oik.) kaupunkisuunnitteluvirastosta. HERTTONIEMELÄINEN
7
