Vihreä Helsinki 2/2022

VIHREÄ HELSINKI

SOTA UKRAINASSA, energiakriisi ja elinkustannusten nousu varjosta vat tätä syksyä ja ensi vuotta. Vih reät ovat ottaneet ilmastojohtajuuden kriisin keskellä. Investoimalla uusiutuvaan energiantuotantoon irrottaudumme riippuvuudesta ve näläiseen fossiilienergiaan. Ilmas totavoitteista on pidettävä kiinni eduskunnassa ja Helsingissä. Oma lapseni syntyi elokuussa kriisivuosien keskelle. Se on konkretisoinut ja kirkastanut poliittisen työn mer kitystä entisestään. Suomessa ele tään vaikeita ja epävarmoja aikoja, mutta tulevaisuutta on katsottava ensi talvea pidemmälle. Ilmas tokriisin vaikutukset näkyvät jo nyt voimakkaan kuumina helteinä ja kuivuuskausina, mutta suurimman taakan kantavat lapsemme ja tule vat sukupolvet.

Aikaistimme kaupunkistrate giassa hiilineutraaliustavoitetta vuoteen 2030 ja syksyn alussa pää-

PÄÄKIRJOITUS

ILMASTOJOHTAJUUTTA JA VIHREITÄ RATKAISUJA TARVITAAN

timme päivitetystä päästövähen nysohjelmasta. Viime keväänä jä timme vihreällä valtuustoryhmällä myös ryhmäaloitteen venäläisestä fossiilienergiasta irrottautumiseksi. Esitimme aloitteessa kaupungille useita keinoja energian kulutuksen vähentämiseksi. Tulevana talvena

Ilmastotavoitteista on pidettävä kiinni eduskunnassa ja Helsingissä

energian säästäminen onkin nyt ajankohtaisempaa kuin koskaan.

Terveydenhuollossa oli vaikea kesä. Henkilöstöpula on vakava ja päivystykset ovat ruuhkautuneet. Helsingin ja HUS:n sosiaali- ja ter-

veyspalvelujen rahoitus tulee jat kossa valtiolta. Jo ensi vuoden ra hoitus on riittämätön laadukkaisiin palveluihin. Rahoitusmallia on vält tämätöntä uudistaa eduskunnassa.

Meidän vihreiden on ensi kevään eduskuntavaaleissa tarjottava ratkaisuja niin ilmasto- ja energiakrii siin kuin hoitajapulaan ja Suomen vaikeutuvaan taloustilanteeseen. Kiersin alkusyksyllä kyläjuhlia Mal minkartanosta Lauttasaareen. Kau punkilaisten kohtaaminen ja kuun teleminen antaa paljon valtuustoja vaalityöhön. Tervetuloa mukaan kampanjateltoille ja eduskuntavaa liehdokkaiden tukiryhmiin!

REETTA VANHANEN

Vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja

VIHREÄ HELSINKI 2022 – Helsingin Vihreiden lehti Etukannen ja takakannen kuvat: Reima Kuukka • Päätoimittaja: Outi Lindqvist • Toimituskunta: Anna Hyödynmaa, Marianne Kajander, Ju lia Kurki, Karin Metsäpelto, Ronja Norja, Simo Raittila, Rosemarie Ruottu • Ulkoasu ja taitto: Iris Flinkkilä •

Helsingin Vihreät ry, Mannerheimintie 15B A, 4. krs, 00260 Helsinki • Paino: PunaMusta Oy, Joensuu 2022 • ISSN 2489-6225

Julkaisija:

Kuva: Aino Honkanen

TALOUS ON PALAUTETTAVA YMPÄRISTÖN RAJOIHIN

Talouspolitiikka on perinteisesti tähdännyt kasvuun. Nykyään talouskeskustelussa nousee kuitenkin yhä useammin tarve tunnistaa kasvun rajat, ja palauttaa talous palvelemaan yhteiskunnan tarpeita sekä kunnioittamaan ympäristön rajoja. Vihreä talouspolitiikka pyrkii juuri tähän.

KOLUMNI

HELSINKI muun maailman lail la kohtaa nyt ja tulevaisuudessa merkittäviä kestävyyshaasteita. Il mastonmuutoksen ja luontokadon lisäksi kasvava eriarvoisuus haas taa järjestäytyneen yhteiskunnan tulevaisuutta. Hyvinvointivaltion rahoitus on vaikeutunut, vaikka sa maan aikaan elämme ihmiskunnan historian vaurainta aikaa.

Vihreä talous pyrkii turvaamaan elinkelpoisen maapallon sekä ny kyisille että tuleville sukupolville. Keinovalikoima tähän on laaja. Vihreän talouden kirjallisuudessa on tunnistettu tärkeäksi, että on tuettava sellaista kehitystä, joka vähentää päästöjä, pysäyttää luontokatoa ja ei lisää yksityistä kulutusta. Esimerkiksi investoin nit uusiutuvaan energiaan, jouk koliikenteeseen, kulttuuriin, yh teiskäyttöisiin ajanviettotiloihin ja pienyrittäjien toimintaedellytyksiin ovat tärkeitä pitkällä aikavälillä, sillä ne tukevat yhtäältä hiilineut raaliustavotteiden saavuttamista ja toisaalta kaupunkiyhteisön elin voimaisuutta nojaamatta materiaa liseen kertakulutukseen.

Ukrainan sodan myötä energia hintojen nopea kasvu haastaa kaupungin taloustilannetta. Esi merkiksi kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalla tämä näkyy noin viiden miljoonan euron menolisäyksinä. Tästä johtuen Helsingillä on paine kasvattaa asiakasmaksuja tai leika ta palveluista. Palveluiden karsimi nen tietyissä tapauksissa saattaa aiheuttaa hyvinvointitappioita, jos esimerkiksi lasten ja nuorten lii kuntapalveluita vähennetään.

Kasvavista kustannuksista huo limatta Helsingin on jatkettava määrätietoisesti oikeudenmukais ta vihreää siirtymää, sillä tämä laskee energian hintaa tulevaisuu dessa, parantaa huoltovarmuutta ja vähentää päästöjä. Hanasaaren hiilivoimalan ennenaikainen sul keminen ensi vuonna on esimerkki hyvästä kehityssuunnasta, jossa pitkän aikavälin hyötyjä tarkas tellaan lyhyen aikavälin tuottojen sijaan. Nyt tehtävät investoinnit parantavat kaupungin kokonaiskestävyyttä tulevaisuudessa.

Tarvitsemme päätöksentekoon pitkän aikavälin visiota ja ymmär

rystä taloudenpidon ja investoin tien ympäristö- ja hyvinvointivaikutuksista. Olisikin tärkeää, että Helsingissä kaupungin taloutta tar kasteltaisiin lyhytaikaisen tehok kuuteen tähtäävän ajattelutavan sijaan pitkän aikavälin laajempien hyvinvointi- ja luontovaikutusten kautta. Tarvitsemme talousmittareita, jotka kertovat meille niin sosiaalisen kuin ekologisen hy vinvoinnin todellisen kehityksen pitkällä aikavälillä. Yksi tulevai suuden mullistus voisi olla donit sitalouden* mittareiden tuominen osaksi kaupungin päätöksentekoa. Donitsimalli helpottaisi kaupungin ohjaamista kohti sosiaalisesti oi keudenmukaista ja ekologisesti kestävää tulevaisuutta.

Tutkija, varavaltuutettu

* Donitsitalous on taloustie teilijä Kate Raworthin luo ma talousmalli jossa kasvun sijaan tavoitellaan ekologista ja sosiaalista kestävyyttä.

RIINA BHATIA

Kuva: Vessi Vessi Visuals

HEI HEI, HIILIKASA, EI JÄÄ IKÄVÄ

Vuonna 2015 kaupunginvaltuusto päätti sulkea Hanasaaren hiilivoimalan viimeistään vuonna 2024. Kesällä 2021 kaupungin energiayhtiö Helen kuitenkin ilmoitti, että Hanasaari lopettaa jo keväällä 2023 ja Salmisaaren laitos vuonna 2024.

HELSINGIN itäisessä kantakaupun gissa, Flow- ja Tuska-festivaalien kotipaikaksi viime vuosina kehitty neen Suvilahden, naapurissa Hana saaressa lojuu edelleen kaupungin musta häpeäpilkku: tuhansia ton neja tuhruista hiiltä.

Vuonna 1974 rakennettu Hanasaaren voimalaitos on tänä talve na enää varakäytössä ja suljetaan huhtikuun alussa. Sen lopetus leikkaa Helenin ilmastopäästöjä 45 prosenttia.

Energiayhtiön mukaan Hana saaren lämpöteho (420 MW) kor vataan ensisijaisesti Vuosaaren biolämpölaitoksella (260 MW), Esplanadin (22 MW) ja Katri Va lan (16 MW) lämpöpumpuilla sekä Vuosaaren merivesilämpöpumpul la (13 MW). Lisäksi Mustikkamaan lämpövarasto ja lämpökauppa Vantaan Energian jätevoimalasta tuovat joustoa. Valtava loikka Helsingin ilmastopolitiikassa

”Hanasaaren sulkemisen en simmäinen periaatepäätös oli vih reiden ajama muutos. Helsingin toisiksi suurimpana puolueena olemme pystyneet luomaan pai netta ilmastotoimiin”, toteaa val tuustoryhmän varapuheenjohtaja Amanda Pasanen. ”Tuli monelle aika yllätyksenä, että päätetään sulkea molemmat jäljellä olevat ki vihiilivoimalat viisi vuotta etuajassa verrattuna kansalliseen kieltoon.”

Pasanen huomauttaa Helenin olleen pakkoraossa, kun päästö oikeuksien hinnannousu ja kan salliset verot ovat tehneet hiilen poltosta kannattamatonta, minkä lisäksi kansallinen kivihiilikielto on asettanut selkeän takarajan hiilen poltolle.

Helenin hallituksen puheenjohtaja Osmo Soininvaara valottaa hintakehitystä:

”Valtuuston päättäessä Hana saaren sulkemisesta sulkemisen laskettiin maksavan puoli miljoo naa euroa yhtiölle. Nyt aikaistus

viidellä vuodella parantaakin tu losta 9 miljoonaa euroa. Päästöoi keuksien hinta on noussut paljon.”

Kaupunginvaltuusto ei suoraan vaikuta Heleniin. Kuitenkin kun tavaalien jälkeen valitaan myös puolueiden edustajista koostuva Helenin hallitus ja kaupungin tytä ryhtiöiden toimintaa valvova kau punginhallituksen konsernijaosto. Lisäksi kaupungin omat ilmas tostrategiat ohjaavat toimintaa.

Soininvaara oli 2015 periaa tepäätöksen aikaan vasta tuore jäsen Helenin hallituksessa. Hä nen mukaansa Helenin organisaa tio vastusti päätöstä hiilivoimalan sulkemisesta yli kaiken.

”Helen oli 1990-luvulla maa ilman paras energiayhtiö: erittäin tehokas ja tuotti hirveästi rahaa”, Soininvaara kuvaa. Sähkön ja läm mön yhteistuotannolla päästöjä saatiin alas. Historian valossa oli vaikea myöntää, että voimalasta oli luovuttava.

Soininvaara kuvaa yhtiön tuo

Kuvat: Reima Kuukka

reempaa kehitystä ”duunarifirmas ta tutkijafirmaksi, jossa tehdään paljon kehitystyötä”. Esimerkiksi hän nostaa Helen Ventures -sijoi tustoiminnan, johon sijoitetulla 50 miljoonalla eurolla tuetaan ener gia-alaa mullistavia innovaatioita ja startupeja.

Hän pitää viime vuosien kehitys tä aika epäpoliittisena. Päätökset on tehty ”puhtaasti yhtiön hallituk sessa ja puhtaasti taloudellisella perusteella”.

Pasanen puolestaan arvioi kau punginkin vahvistaneen omistaja politiikkaansa: ”Aiemmin Helen oli ikään kuin itsenäisenä energia-asiantuntijana kaupungille. Ilmas tokriisin myötä on tullut enemmän omia ilmastotavoitteita ja tarvetta ohjata Heleniä enemmän.”

Riippuvuus öljystä, riippuvuus

Venäjästä

Helsingin ilmastotavoitteita ki ristettiin tuoreimmillaan vuoden 2021 strategianeuvotteluissa: hiilineutraaliksi pyritään vuoteen 2030 mennessä. Tätä kirjoittaessa eletään energiakriisiä, jonka taus talla on muun muassa Venäjän so ta Ukrainassa ja Euroopan maiden riippuvuus fossiilisesta energiasta.

”Kaukolämmön hintaan kohdis tuu nyt suuria paineita, koska kivihiiltä pitää hankkia jostain toiselta puolelta maailmaa ja maakaasua ei saa mistään”, Soininvaara toteaa.

Tilanne ei kuitenkaan ole kriitti nen: ”Sähkön hinta voi nousta ihan taivaisiin tai sitten ei, mutta kau kolämpöä pystytään tuottamaan. Hinta saattaa hieman nousta, muttei mitenkään sillä tavalla kuin

Kuvat: Salla Merikukka

sähkön hinta.”

Vielä 2007 Vihreät esitti öljyriip puvuuden vastaisessa ohjelmas saan bioenergian merkitykseksi öljyn korvaamisessa lämmitykses sä jopa 30–50 prosenttia. Vuoden 2008 metsäpoliittisessa ”Vihreät timantit” -ohjelmassa uskottiin vielä puun polton kasvattamiseen voimalaitoksissa.

Ajattelu on muuttunut vuosi kymmenten vaihtuessa kriittisem mäksi. Tieto biopolttoaineiden kestävän tarjonnan rajoista on li sääntynyt.

Helsingin kivihiilen alasajosta gradunsa tehnyt Pasanen sanoo, että absoluuttisia vähennyksiä päästöihin tarvitaan kymmenen vuoden sisällä:

”Yksi huolenaihe on, että jos teollisuudessa lähdetään korvaa maan fossiilia pelkästään biomas salla, ei meillä kohta ole metsiä enää jäljellä. Vaikka bioenergia lasketaan päästökaupassa hiili neutraaliksi, lyhyellä aikavälillä

biomassan lisääntynyt käyttö pie nentää hiilinielujamme.”

Ydinvoiman vastustuksella ei kummankaan mukaan ole ollut vaikutusta Helsingissä.

”Kun myös lämmöntuotanto tu lee sähköistymään, niin olisi hyvä, että Olkiluoto-3 valmistuisi. Helen omistaa siitä osan,” Pasanen tiivis tää.

Soininvaara taas muistelee, ettei Venäjä-kytköksiin nyt kaatunee seen Fennovoimaan lähtöä kannat tanut Helenin rahoitusjohtajakaan. Hän haluaisi kuitenkin selvittää, minne voisi sijoittaa ydinlämpö kattilan:

”Samankaltainen reaktori kuin oli Otaniemessä pitkään. Pelkkää kuumaa vettä tuottava on paljon yksinkertaisempi kuin jos pitää ko valla paineella tehdä siitä sähköä.”

Hiilen energiakäytön kielto tulee Suomessa voimaan vuonna 2029. Kun Salmisaarikin suljetaan ke väällä 2024, hiilikasa jää lopultakin historiaan. *

Kuvat: Mostphotos

MITEN TERAPIATAKUU ETENEE HELSINGISSÄ?

Helsinki päätti kesällä 2021 näyttää Vihreiden kannustamana muulle maalle mallia terapiatakuun edistämisessä. Eduskunnalle lokakuussa 2020 jätetty kansalaisaloite ei ole vieläkään edennyt lainsäädäntöön asti, mutta Helsingissä on otettu askelia, joilla pyritään lisäämään psykososiaalisen hoidon ja terapian mahdollisuuksia pääkaupungissa.

Pasilaan perustetaan uusi Mieppi eli matalan kynnyksen mielenterveyspalvelukeskus. Keskus on jo Helsingin neljäs.

Nuorten keskivaikeiden mielenterveyshäiriöiden ja erityisesti vaikeimpien päihdeongelmien hoitoon keskittyneelle Nuorisoase malle perustetaan toinen toimipis te Herttoniemeen.

Uusia sairaanhoitajan ja psykologin vakansseja on onnistuttu täyttämään ja syksyllä on aloitta nut toimintansa ns. ensilinjan lyhytterapiayksikkö, jonne voi ohja ta Miepeistä tai koulupsykologien vastaanotolta.

HUS:in ja muiden yliopistosairaa loiden Terapiat etulinjaan -hank keen puitteissa koulutetaan uusia lyhytpsykoterapiaa antavia työntekijöitä sekä muita kaupungin työntekijöitä kohtaamaan nuoria terapeuttisin tavoin.

Perusterveydenhuollon mahdolli suuksia konsultoida psykiatria on tarkoitus parantaa mutta terapeuttipulan takia tämä etenee hitaasti.

””Kaupunki tarjoaa myös mahdollisuutta hankkia lyhytterapiaa palvelusetelillä yksityisiltä terapeuteilta mutta heistäkin on pulaa. Yksi syy tähän on se, että terapiaa antavan on rekisteröidyttävä kaupungin sähköisen alustan käyttäjäksi, mikä edellyttää kirjau tumismaksua. Tämä heikentää joidenkin terapeuttien motivaatio, kun asiakkaita riittää muutakin kautta”, kertoo erikoislääkäri ja Helsingin sosiaali- ja terveys lautakunnan jäsen Kati Juva

VARTIOSAAREN VAIHEET

- luontoa ja kulttuurihistoriaa

Lyhyt matka sähkölautalla taittuu aurinkoisena kesäkuun alun lauantaina leppoisasti. Luontopolku johdattaa pitkospuiden kautta Kolin veroisiin maisemiin Viikinkikallioille, matkan varrelta löytyy niin lampaita kuin puutarhapalstoja ja upeita 1900-luvun alun huviloita. Nyt ollaan Itä-Helsingin helmessä, Vartiosaaressa.

Syksyllä 2021 toteutui yksi vihreiden pitkäaikaisista ta voitteista: saimme turvattua Vartiosaaren rakentamiselta Hel singin kaupunkistrategiassa. Vih reät ovat tehneet pitkäjänteisesti töitä sen eteen, että Vartiosaari saataisiin säilytettyä virkistyskäy tössä. “Vartiosaari on säilynyt monen laisten suunnitelmien alla ainut laatuisena luontokohteena ja his toriallisten huviloiden saarena. Vartiosaaren kylkeen on kaavailtu aikojen saatossa moottoritietä ja aivan viime vuosiin saakka asun torakentaminen on uhannut saaren uniikkia miljöötä”, kertoo kaupun kiympäristön apulaispormestari Anni Sinnemäki

Vartiosaari todellakin on ainut laatuinen luontokohde. Saaren luonto on säilynyt lähes koske

mattomana vuosikymmenten läpi - osin sen takia, että saareen ei ole koskaan ollut siltayhteyttä. Yli puolet saaren pinta-alasta on arvokkai ta luontokohteita, lukuisia erilaisia luontotyyppejä ja muun muassa yli 150-vuotiaita kilpikaarnamäntyjä. Saaren Viikinkikalliolla voi kuvitella olevansa Kolin kansallismaisemis sa, ja pitkospuilla sananjalkojen keskellä kulkiessa vihreys suoras taan häikäisee.

“Kaikkien vaiheiden jälkeen ti lanne on nyt hyvä, ja tulevaisuu dessa Vartiosaari kaikkine aartei neen on yhä useamman kaupun kilaisen käytössä. Saaren luontoarvoja ja kulttuurihistoriaa voidaan vaalia ja niistä voidaan huolehtia pitkälle tulevaisuuteen”, Anni Sin nemäki toteaa.

Mutta miten tähän hyvään tilan teeseen on päädytty?

1800-luku: Ensimmäiset huvilat rakennetaan Vartiosaareen. Ennen huviloita Vartiosaaren alue oli pää osin viljelemätöntä metsämaata. Pääkaupungin kasvu, kansallismai seman “löytäminen” ja höyrylaivaliikenne synnyttivät huvilakulttuu ria myös itäiseen Helsinkiin. Aika kauden ihanteiden mukaisesti Var tiosaaren kesäiseen huvilaelämään liittyi oleellisesti puutarhakulttuuri ja puutarhaharrastus.

1900-luvun puoliväli: Vartiosaaressa alkoi muutosvaihe, kun yk sityisten huvilaomistajien tilalle tulivat instituutiot kuten Alko ja Elanto, jotka ostivat huviloita työn tekijöidensä kesänviettopaikoiksi. 1980-luvulle tultaessa Helsingin kaupunki alkoi vuokrata omistamiaan huviloita yhdistyksille.

1968: Smith-Polvinen moottori tiesuunnitelma, jonka hurjimmissa w

Kuva: Salla Merikukka

Kuvat: Merja Wesander

visioissa Vartiosaaren pohjoisreu naa myötäili nelikaistainen moot toritie.

1980-luvun alkuun mennes sä Helsingin kaupunki oli saanut haltuunsa valtaosan Vartiosaaren maa-alueista ja huomattavan osan saaren rakennuskannasta.

1992: Vartiosaari varattiin yleiskaavassa kokonaan virkistyskäyt töön.

1997: Vartiosaari rajattiin pois saariston osayleiskaavasta, koska virkistyskäyttöön varaamisesta ei päästy sopuun.

2002: Vartiosaari varattiin asumiskäyttöön kaupunkisuunnitte luviraston alkuperäisessä yleis kaavaluonnoksessa, mutta rajattiin lopullisen yleiskaavan ulkopuolelle selvitysalueeksi.

2009: Saaren huvilamiljöö inven tointiin mukaan valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kult tuuriympäristöksi osana Helsingin höyrylaivareittien kesähuvila-asu tusta.

2016: Vartiosaareen avautui laut tayhteys, mikä avasi saaren yhä

useammille kaupunkilaisille.

2016–2018: Kaupunginvaltuus to hyväksyi niukalla enemmistöl lä Vartiosaaren osayleiskaavan 5 000–7 000 asukkaan kerrostaloalueeksi, mutta lukuisten valitus ten jälkeen Helsingin hallinto-oi keus kumosi kaavan vuonna 2018.

2020: Laajasalosta Vartiosaareen avautui sähkölauttayhteys osallis tuvan budjetoinnin mahdollista

mana.

2021: Valtuustostrategiassa Var tiosaari saatiin osoitettua pysyvästi virkistyskäyttöön eli turvattua saari asuntorakentamiselta.

Syksy 2023: Vartiosaaren osayleiskaavaehdotus nähtävillä. Saarta kehitetään aktiiviseksi vir kistysalueeksi osaksi Itä-Helsingin kulttuuripuistoa. *

https://www.hel.fi/hel2/ksv/liitteet/2013_ kaavakuvat/1001_2_kulttuuriymparisto.pdf

PAREMPAA LIIKENNETTÄ RAITEILLA

VIHREIDEN TAVOITTEENA

dä Helsingistä vihreästi liikkuva kaupunki - lisätä raitioliikennettä uusille alueille, laajentaa kaupunki pyöräverkostoa ja auttaa useampia ihmisiä ne, kävely tai pyöräily liikkua. Ilmaston lisäksi kaupungin ilmanlaatu, turvallisuus ja viihtyvyys paranevat.

Raideliikenteessä ja erityisesti raitiovaunuliikenteessä on paljon hyviä puolia fossiilisiin polttoai neisiin ja asfalttiteihin perustuvaan liikenteeseen verrattuna.

Liikenteen tehostuminen

Yksi raitiovaunu korvaa kapasitee tiltaan noin 40 autoa, mutta vie paljon vähemmän tilaa tieliiken teessä. Raitiovaunut ovat myös busseja tehokkaampia ja niitä voi daan ajaa isommilla nopeuksilla. Liikenneturvallisuutta voidaan pa rantaa eristämällä raitiotiet muus ta liikenteestä ja jalankulkijoista ja tekemällä kaikista risteyksistä ja suojateistä valo-ohjattuja.

jarruttavat sähköisellä moottorijar rutuksella.

Kustannustehokkuus Muullakin raideliikenteellä saadaan vastaavia hyötyjä, mutta raitioteiden asentaminen on huomatta vasti halvempaa kuin junaratojen, metrosta puhumattakaan.

Käyttömukavuus Tutkimusten mukaan raitioliiken teen lisääminen vähentää yksityisautoilua paljon tehokkaammin kuin bussiliikenteen lisääminen. Raitiovaunujen vuorovälit voidaan toteuttaa luotettavammin ja reitin suunnittelu helpottuu. Myös tasai sempi liike tuo viihtyvyyttä.

teessa ratikkakartta2030.hsl.fi.

Raide-Jokeri yhdistää Itäkeskuksen Espooseen

Pikaratikka on kaupunkiraitiovaunun ja metron välimuoto, sen pysäkkivälit ovat pidempiä kuin raitiovaunuilla ja nopeudet ja ka pasiteetti korkeampia. Rakennus kustannukset taas ovat huomat tavasti matalampia kuin esimerksi metrolla.

Raide-Jokeri, eli pikaratikka 550, korvaa nykyisen bussilinjan 550. Se pystyy kuljettamaan huo mattavasti isomman määrän mat kustajia Itäkeskuksesta Oulunky lään, Huopalahteen, Leppävaaraan ja Keilaniemen metroasemalle. Raide-Jokeri avataan tammikuus sa 2024. *

KAUPUNGINOSA

SHAWN HUFF NAUTTII VUOSAARESSA LÄHILUONNOSTA

Vuosaari sijaitsee Helsingin itäisimmässä osassa. Kaupunginosasta voi tulla ensimmäisenä mieleen metron päätepysäkki, satama tai meren läheisyys. Vuosaaren nimi juontaa juurensa 1500-luvulle asti, jolloin alue oli vielä nimensä mukaan saari. Vuosaaren mantereesta erottava salmi on kuitenkin vuosisatojen saatossa maankohoamisen myötä muuttanut Vuosaaren niemeksi. Meren ympäröimässä kaupunginosassa pääsee nauttimaan lähiluonnosta ja metron ansiosta myös nopeasta kulkuyhteydestä muualle Helsinkiin.

Luonnon ja toimivien kulku yhteyksien lisäksi Vuosaari on väestöltään yksi Helsingin monikielisimmistä. Koko Helsingin väestöstä 16,5 prosenttia puhuu äidinkielenään jotain muuta kieltä kuin suomea, vuosaarelaisista taas 26,8 prosenttia. Vihreän kaupungin valtuutetun Shawn Huffin mukaan monikielisyys ja kansainvälisyys on Vuosaaressa kuitenkin niin arkipäiväistä, ettei siihen kiinnitä huomio ta.

“Vuosaari on niin iso paikka, että se heijastaa alueena samoja asioita kuin Helsingissä muutenkin, mutta pienoiskoossa”, Huff kuvaa kotikaupunginosaansa. Vuosaari onkin pinta-alaltaan ja väkimää rältään Helsingin suurin kaupun ginosa. Asukkaita on lähes 40 000 ja pinta-ala on noin 17 neliökilo metriä.

Sisältäpäin kansainvälisyyttä on vaikea huomata ja hahmottaa kau punginosan erityispiirteeksi, vaikka

muihin kaupunginosiin verrattuna se on ilmeistä. Monet kielet ja kult tuurit alkavat nopeasti tuntua ar jessa aivan tavallisilta. Tätä kuvaa erityisen hyvin se, että Vuosaaren lukion, Vuolun, käytävillä kuulee jo ka päivä jopa kolmeakymmentä eri kieltä (HS 17.8.2022) - ja opiskeli joille se on aivan tavallista. Vaikka opetus tapahtuu suomeksi, koulun käytävällä keskustelun kieli vaihtuu rennosti suomesta vaikka arabiaan tai espanjaan, ja taas takaisin.

Kuva: Vessi Vessi Visuals

Vuosaarelaiset arvostavat lähiluontoaan ja ovat huolissaan terveysaseman resursseista

Shawn Huff arvostaa kotikaupungi nosassaan Vuosaaressa erityisesti luontoa, kuten moni muukin vuo saarelainen. Kaupunginvaltuutet tuna hän korostaa, että kasvavassa kaupungissa lähiluonto on otettava huomioon päätöksenteossa.

“Lähiluonto on tosi tärkeä vuo saarelaisille”, Huff toteaa. ”Meillä on monta hienoa luonnonsuoje lualuetta, mutta sen lisäksi asuk kaat arvostavat pieniä lähiluon toalueita, jotka ovat kivenheiton päässä asutuksesta. Uudisrakenta minen täytyy sovittaa sillä tavalla, että se ei jyrää jäljellä olevia metsiä ja luontoa.“

Toinen vuosaarelaisille tärkeä puheenaihe, jonka Huff nostaa esiin, on terveyspalveluiden riit täminen väkirikkaalle kaupungi nosalle. Jonotusajat ovat pitkät ja resurssipula näkyy jo palvelun laadussa.

“40 000 asukkaan Vuosaari an saitsee toimivan terveysaseman. Onneksi viime aikoina on ollut merkkejä tilanteen paranemisesta ja satsaukset ovat alkaneet tuottaa tulosta”, Huff toteaa ja jatkaa ongelman olevan yhtä kaupunginosaa laajempi.

“Vaikka ongelma nähdään Vuo saaressa yksittäisenä, niin henki löstöpula on terveysalalla laajempi yhteiskunnallinen ongelma.” *

Syysretki Vuosaareen —

Shawn Huffin vinkit Syksyllä on vielä aikaa nauttia Helsingin lähiluonnosta ja tutustua kotikaupungin eri osiin. Jos siis nyt tekee retken Vuosaareen, mihin kannattaisi suunnata, Shawn Huff?

“Vuosaaressa on tosi monta vaihtoehtoa. Meillä voi mennä aurinkoisena päivänä rannalle. Meillä on monta eri luontokohdetta, Uutela, Mustavuori, Kallahdenniemi ja Ramsinniemi.”

Mustavuoren alueelta löytyy suuri määrä kävelyreittejä, joita samoillessa voi tutustua monipuoliseen lehtokasvillisuuteen, lehdon lintulajeihin ja harvinaisiin kääpälajikkeisiin. Alueella ylläpidetään talvisin myös latuja. Uutelan, Kallahden ja Ramsinniemen alueilla taas pääsee nauttimaan Vuosaaren merellisestä puolesta. Kesäisin alueilla voi nauttia rantaelämästä ja pulahtaa uimaan. Nälän yllättäessä luontoretkellä, Huff suosittelee kokeilemaan Aurinkolahden rannan ja Uutelan välissä sijaitsevaa Kampelan kahvilaa.

Jos syyssää ei houkuttele ulkoilemaan, suosittelee Huff katsastamaan esimerkiksi Vuosaaren kirjaston ohjelman. Kirjastossa järjestetään säännöllisesti erilaisia kulttuuritapahtumia. Kirjastossa voi nähdä tämän syksyn aikana esimerkiksi nykytanssia, osallistua Harry Potter -iltaan tai kuulla kirjailijavieraiden haastatteluita.

Kuva: Salla Merikukka

Osallistu

Vaalit ovat tiimityötä! Tekijöitä kaivataan niin eh dokkaiden tukijoukkoihin kuin Helsingin Vihreiden some- ja katukampanjaporukkaan levittämään vih reää vaaliviestiä. Lisätietoa löydät osoitteesta hel singinvihreat.fi.

Lahjoita ehdokkaille

Vaalikampanjointiin tarvitaan rahaa, joten sen lah joittaminen on todella tehokas tapa auttaa. Ehdo kaskohtaiset lahjoituslinkit löydät bit.ly/vihreat-eh dokkaat-helsinki2023.

Liity Vihreisiin somejoukkoihin!

Whatsapp-ryhmässä saat vihreitä viestintävinkkejä. Liity mukaan QR-koodilla!

Tykkää, kommentoi ja jaa Positiiviset reaktiot somessa siivittävät vihreää kam panjaa. Linkit ehdokkaiden somekanaviin löydät bit. ly/vihreat-ehdokkaat-helsinki2023 ja Helsingin Vih reitä voit seurata: Twitter @HkiVihreat FB ja IG @helsinginvihreat

Liity jäseneksi

Helsingissä yhteensä 13 vihreää yhdistystä teke vät paikallista ja temaattista vaalityötä. Jos haluat varmistaa, että vihreät näkyy vaalien alla omalla asuinalueellasi tai palat halusta edistää esimerkiksi feminististä, nuoriin tai ikäihmisiin keskittyvää tai erityisesti tiedeteemoihin panostavaa kampanjaa, tutustu tarkemmin helsinginvihreat.fi/osallistu/jasenyhdistykset ja liity jäseneksi osoitteessa vihreat. fi/liity.