Vihreä Helsinki 1/2020

VIHREÄ HELSINKI 1/2020

2

VIHREÄ HELSINKI 1/2020

Sanoja kriisin keskeltä MEIDÄN KAIKKIEN ARKI on tänä keväänä mullistunut lyhyessä ajassa. Helsinki ja koko Suomi ovat yhtäkkiä valtavan näkymättömän haasteen edessä.

Kirjoitan tätä tilanteessa, jossa tartuntoja on todettu yhteensä lähemmäs tuhat, tehopotilaiden määrä kasvaa joka päivä ja uutiset menehtyneistä ihmisistä ovat tavoittaneet meidät.

Uudenmaan rajoja ollaan pian sulkemassa poliisien tiesuluin. Odotan huolissani niitä päiviä, kun lehti ilmestyy.

PÄÄKIRJOITUS

KATSE ON KÄÄNNETTÄVÄ myös pandemian jälkeiseen aikaan. Kriisistä selvitään, ennen pitkää rajoitukset puretaan ja arki jatkuu. Taloudelliset ja sosiaaliset haasteet painavat meitä kuitenkin vielä pitkään. Työllisyys on saatava nousuun,

Salla Merikukka

VALTAVIIN RAJOITUSTOIMIIN on ryhdytty ihmishenkien säästämiseksi. Perusoikeuksia rajoitetaan äärimmäisen vakavan tilanteen edessä.

Seuraavat viikot ovat raskaita sairaaloissa ja kodeissa. Terveydenhuolto kantaa meidät epidemian ylitse, mutta se vaatii ennennäkemätöntä ponnistelua lääkäreiltä ja hoitajilta. Kentällä kriisi kuitenkin yhdistää ihmisiä ja työhön ollaan valmiita. Anestesialääkärinä olen pian myös itse hoitamassa vakavasti sairastuneita potilaita.

monen sairauden hoito on lykkääntynyt, kodeissa sosiaaliset ongelmat ovat kasautuneet ja moni oppilas tarvitsee entistä enemmän tukea oppimiseen. Helsinki toipuu, mutta työtä on edessä paljon. Seuraavalla valtuustokaudella tarvitaan entistä enemmän vihreitä osaajia.

Kriisin keskelläkin kannattaa pohtia kuntavaaleja - olisitko valmis urakoimaan helsinkiläisten puolesta seuraavalla valtuustokaudella?

Reetta Vanhanen Vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja

VIHREÄ HELSINKI 2020 – Helsingin Vihreiden lehti Kannen kuvat: Salla Merikukka • Päätoimittaja: Hanna Hannus • Toimituskunta: Anna Hyödynmaa, Heikki Sairanen, Mikko Jalo, Emma Mikkilä, Julianna Kentala • Taitto: Jonna Koivumäki • Julkaisija: Helsingin Vihreät ry, Fredrikinkatu 33 A, 2. krs, 00120 Helsinki • Paino: PunaMusta Oy, Joensuu 2020 • ISSN 2489-6225

3

VIHREÄ HELSINKI 1/2020

Työ hiilineutraalin Suomen rakentamiseksi on alkanut Suomen ilmastotavoite hiilineutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä on maailman kunnianhimoisimpia. Nyt hallituksen tehtävänä on löytää ja toteuttaa oikeudenmukaiset keinot sen saavuttamiseksi – esittelemme viisi toimenpidettä, jotka hallitus seuraavaksi tekee.

1

R a idel iik enne t tä l is ätä ä n

2

Vä henne tä ä n a s umisen pä ä s t ö jä

Asuintalojen energiaremontteihin, puurakentamiseen ja sähköautojen latauspisteiden rakentamiseen on nyt tarjolla isoja tukipaketteja.

Avustusta energiaremontteihin voivat hakea niin omakotitaloissa asuvat kuin taloyhtiötkin Asumisen rahoittamis- ja kehityskeskuksen sivuilla.

3

Energi a n t uo ta n t o pä ä s t ö t t öm ä ksi

Kevään suurimpia ilmastotekoja on energiaverotuksen kokonaisuudistuksen aloittaminen.

Tavoitteena on edistää päästötöntä energian-

4

K a s vat e ta a n hiil iniel u ja

Hallitusohjelmassa on sovittu metsien ja peltojen hiilinielujen kasvattamisesta. Yksi keino on metsittäminen, jota tukevasta lainsäädännöstä hallitus antaa esityksen ensi syksynä.

5

T ehd ä ä n r eil u muu t o s

Suomi saa EU:n Vihreän kehityksen ohjelmasta noin 165 miljoonaa euroa varmistaakseen, että siirtymä hiilineutraaliin yhteiskuntaan on sosiaalisesti kestävä.

Kukaan ei saa joutua ilmastotoimien seurauksena kohtuuttomaan tilanteeseen. Ilmastonmuutos on yhteinen uhka, jonka torjumiseen tarvitaan kaikki mukaan.

Erika Nieminen

Hallitus satsaa nopeisiin raideyhteyksiin Helsingistä pohjoiseen, itään ja länteen. Panostukset nopeuttavat ja sujuvoittavat junamatkustamista ympäri Suomen. Isona tavoitteena on puolittaa liikenteen päästöt 2030 mennessä.

tuotantoa, leikata fossiilisten polttoaineiden tukea ja vähintään puolittaa turpeen käyttö vuoteen 2030 mennessä. Hiilivoimasta irtautumista nopeutetaan tuella, joka ohjaa siirtymään lämmöntuotannossa polttamisesta esimerkiksi maalämmön ja hukkalämpöjen hyödyntämiseen.

4

ääni lähiöstä Roihuvuorelainen Tuomas Rantanen nousi alkuvuodesta varavaltuutetun paikalta varsinaiseksi valtuutetuksi, kun Elina Moisio jätti paikkansa valtuustossa. Nyt jo viidettä kautta valtuustossa vaikuttava kaupunkipoliitikko on puhunut kaupunkimetsien, kohtuuhintaisen asumisen ja kulttuurin puolesta.

Tuomas Rantasen innostus politiikkaan syttyi kansalaisjärjestöjen kautta.

”Olin muun muassa Pro Makasiinit -liikkeessä ja Luonto-Liiton pääsihteerinä. Kaupungin puolella minua kiinnosti kulttuuripolitiikka ja halusin kulttuurilautakuntaan, minne pääsinkin jo ennen valtuustoa.”

Hänet valittiin ensimmäisen kerran kaupunginvaltuustoon vuonna 2000. Vuosiin on mahtunut monenlaisia luottamustoimia. Kuluvalla vaalikaudella Rantanen on ollut jäsenenä muun muassa kaupunkiympäristölautakunnassa, jossa päätetään asemakaavoista, liikenneratkaisuista, kiinteistöpolitiikasta ja puistoista.

”Itse olen kokenut erityisen tärkeäksi puolustaa kaupunkimetsiä, joukkoliikennettä, rakennetun ympäristön kulttuuriarvoja ja alueellisen tasa-arvon toteutumista myös lähiöissä. Kaupunkimetsiä ei saa ylihoitaa. Toisaalta erilaisia asuntoja pitää tehdä kaikille alueille, niin ettei synny erikseen rikkaiden ja köyhien alueita.

Vaikeinta on yhdistää yhdessä päätöksessä eri suuntaisia hyviä tavoitteita.”

VIHREÄ HELSINKI 1/2020

Rantasen oma asuinalue Roihuvuori saa häneltä kiitosta luonnonläheisyydestä ja yhteisöllisyydestä.

”Roihuvuori on hyvä esimerkki 1950-60-luvun aluesuunnittelusta, jossa hieno kaupunkimetsä kiertää kokoavan raitin varrelle rakentunutta kylää. Viime vuosina alueen asukasliike on korostanut yhteisöllisyyttä ja kaupunkikulttuurista aktiivisuutta, kuten kasvavassa määrin tuntuu tapahtuvan muissakin lähiöissä.”

Kehitettävääkin Roihuvuoresta löytyy.

”Samanlaisia tarpeita meillä on kuin monilla muillakin alueilla. Kuulumme Kalasataman terveysaseman piiriin, josta on liian vaikea saada aikoja. Kouluissa ja päiväkodeissa on ahdasta ja niiden liikennejärjestelyjen pitäisi olla turvallisempia. Tarvittaisiin myös uusia perheasuntoja, kun vanhassa asuntokannassa kämpät ovat pieniä. Roihupeltoon kaavailtu metroasemakin on tarpeen sitten, kun siellä muu kehittäminen lähtee liikkeelle.”

Valtuutetulla riittää siis aloiteideoita jatkossakin.

tuomas rantanen Tuomas vinkkaa: parasta Roihuvuoressa

• Roihuvuoren kirjamessut maaliskuussa kirjastolla Toukokuinen Hanami-juhla • Kirsikkapuistossa Kahvila Rion keskusteluillat • • Keikat rokkibaari HRH:ssa

VIHREÄ HELSINKI 1/2020

5 Julianna Kentala

Vihreiden aloite aikaisti vieraiden kielten opiskelua Vihreiden aloitteesta ensimmäisen vieraan tai toisen kotimaisen kielen eli A1-kielen opiskelu on syksystä 2018 aloitettu jo ensimmäisellä luokalla kaikissa Helsingin kouluissa.

UUDISTUS LÄHTI LIIKKEELLE nykyisen kansanedustajan Mari Holopaisen ja nykyisen apulaispormestarin Sanna Vesikansan vuonna 2016 tekemästä valtuustoaloitteesta.

Kielten varhaisessa opiskelussa painottuu erityisesti toiminnallisuus, oppimisen ilo ja suullinen kielitaito. Mutta millaista vieraan kielen varhainen aloittaminen on ekaluokkalaisen näkökulmasta? Kysyimme asiaa Katajanokan ala-astetta käyvältä Rufus Sinnemäeltä, 7.

“Englannin opiskelu on ihan kivaa, kun siinä oppii vähän kaikkii juttuja ja osaa jonkin verran puhua. Viime tunnilla me väritettiin Britannian lippu, se oli hauskaa”, Rufus kertoo.

Varhaisella uusiin kieliin tutustumisella on puolellaan tutkimustietoa: pienellä lapsella on parhaat valmiudet oppia kieliä ja kehittää samalla muistia, luovuutta ja ongelmanratkaisutaitoja.

Rufus Sinnemäki kertoo katsovansa paljon englanninkielisiä tv-sarjoja - vielä tosin tekstitysten kanssa. Tutkitusti uuden kielen oppiminen lisää kiinnostusta muita kieliä ja kulttuureita kohtaan.

Myös A2-kielen opiskelu aikaistuu Ensi syksystä lähtien myös toisen vieraan kielen aloitusta aikaistetaan. Rufus odottaa jo innokkaasti kolmannella luokalla alkavaa toisen

vieraan kielen opetusta. Hän aikoo valita ranskan.

“Ranska on hauskempaa, ja sitä voi hyödyntää myös toisen kielen kuten vaikka italian opiskelussa.”

Vieraan kielen opiskelu ensimmäiseltä luokalta lähtien lisää myös alueellista tasa-arvoa, kun varhennetut kieliluokat eivät ole vain muutaman koulun etuoikeus, vaan kaikki lapset saavat mahdollisuuden aloittaa uuden kielen silloin, kun se on oppimisen kannalta otollista.

6

VIHREÄ HELSINKI 1/2020

Tule mukaan tekemään kuntavaaleja Kuntavaalit käydään huhtikuussa 2021 ja Helsingin Vihreissä vaaleihin valmistaudutaan jo. Vihreät oli suurin puolue Helsingissä viime vuoden eduskunta- ja eurovaaleissa. Nyt tavoitellaan myös suurinta valtuustoryhmää!

v

A ALITULOS RATK AISEE, miten tavoitteita voidaan edistää seuraavalla valtuustokaudella. Siksi vihreä vaalivoitto mahdollistaa vihreämmän kaupungin: sen, että ilmasto- ja ympäristötavoitteet etenevät ja jokainen voisi elää hyvää arkea. Tavoitteiden saavuttamisessa tarvitaan myös sinua.

Kampanjaan tarvitaan mukaan monenlaisia ihmisiä eri tehtäviin. Ehdokaslistalle valitaan 127 erilaista kuntavaaliehdokasta, joita etsitään parhaillaan ehdokasasettelutyöryhmässä. Tavoitteena on saada aikaan monipuolinen ehdokaslista, jossa on mukana ihmisiä monenlaisilla taustoilla.

Ehdokkaiden lisäksi tarvitaan myös paljon muita kampanjatekijöitä. Monissa vihreissä yhdistyksissä suunnitellaan jo ensi vuoden kampanjointia, ja uusille aktiiveille on aina tilaa.

Tai olisitko kiinnostunut toimimaan ehdokkaan tukiryhmässä tai kampanjapäällikkönä? Inka ja Opri kertovat kokemuksistaan ehdokkaan tukena.

Kampanjapäällikkö tsemppaa jatkamaan Helsingin Vihreän seuran puheenjohtaja ja kampanjakonkari Inka Venetvaara on ollut monissa erilaisissa tehtävissä vihreissä vaalikampanjoissa. Viime eduskuntavaaleissa Inka oli Fatim Diarran kampanjapäällikkö, ja on ollut aiemmin itsekin ehdolla.

Inka on mukana Vihreissä, koska haluaa

edistää hänelle tärkeitä arvoja. Juuri nyt Inkalle sopiva tapa osallistua on tukijoukoista käsin. Sitä kautta on saanut omaakin ääntä kuuluviin ja päässyt vaikuttamaan itselle tärkeisiin asioihin.

Ei ole vain yhtä tapaa olla kampanjapäällikkö, vaan tehtävät sovitaan aina ehdokkaan ja kampanjapäällikön kesken. Inka on ollut mukana esimerkiksi suunnittelemassa kampanjaa ja aikatauluja, jakanut tehtäviä tukiryhmäläisille, järjestänyt tapahtumia ja tukenut ehdokasta.

Hyvä kampanjapäällikkö on sellainen, johon ehdokas voi luottaa ja tukeutua heikollakin hetkellä. Kampanjapäällikkö tsemppaa jatkamaan!

inka venetvaara “Vaalit on parhaimmillaan yhteiset talkoot samanhenkisten ihmisten kanssa jaetun päämäärän eteen. Lempilausahdukseni onkin ”Vaalit ovat ihmisen parasta aikaa”. Siinä kiteytyy hienosti se, että tärkeä demokratian edistäminen on myös kivaa ja mielekästä hyvässä porukassa ja hyvässä hengessä. Vihreistä

7

VIHREÄ HELSINKI 1/2020

kampanja-aktiiveista saa uusia ystäviä ja kavereita, joiden kanssa on kiva tavata aina uudelleen seuraavien kampanjoiden aikana.”

Oona Mattila

Opri vottonen Tukiryhmissä voi tehdä monenlaista Opri Vottonen oli mukana Emma Karin kuntavaalikampanjan 2017 ja eduskuntavaalikampanjan 2019 tukiryhmissä. Opri halusi mukaan tukemaan kampanjaa, koska arvostaa Emmaa ja tämän tekemää työtä tärkeiden tavoitteiden eteen.

Kuntavaaleissa flaikuttaminen eli esitteiden jakaminen oli hauskaa ja alunperin ajatuksena

oli tulla mukaan flaikuttamaan eduskuntavaaleissakin. Lopulta Opri lähti tekemään myös Emman kampanjan All Feminist -brunssia Ravintola Rytmissä.

“Vaalikampanjassa mukana oleminen toi minulle paljon iloa. On ihana auttaa näin hauskalla tavalla Emmaa ja vihreää vaalikampanjaa.

Tietysti oli aivan ihanaa myös nähdä, kuinka suosittu brunssi oli. Tutustuin matkan varrella myös uusiin ihmisiin, joiden kanssa oli mukavaa tehdä töitä, kaikki kun jaamme samat arvot.

Aion varmasti olla mukana myös jatkossa!”

Jos olet kiinnostunut ehdokkuudesta, voit vastata hakulomakkeelle täällä: bit.ly/vihreaehdokas Kampanjaan ja tukiryhmiin osallistumisesta löydät lisätietoa osoitteesta helsinginvihreat.fi/vaalit.

Tervetuloa mukaan!

Ville-Veikko Mastomäki

8

VIHREÄ HELSINKI 1/2020

100 000 puuta lisää!

Vihreät tekivät syksyllä koko valtuustoryhmän yhteisen aloitteen 100 000 uuden puun istuttamiseksi Helsinkiin. Me teimme aloitteen, koska puista on paljon iloa ja hyötyä, ja niitä kannattaisi istuttaa oikeastaan aina, kun se vain on mahdollista. Puilla on monia hyviä vaikutuksia: ne tekevät kaupungista elävämmän, vihreämmän ja viihtyisämmän.

m

E TARVITSEMME monimuotoista metsää, mutta sen lisäksi me tarvitsemme luontoa myös keskelle kaupunkia. Kaupungit ovat täynnä hyviä paikkoja puille.

Niitä voi istuttaa esimerkiksi koulujen ja päiväkotien pihoille, puistoihin, teiden varsille ja Helsinkiin nouseville uusille asuinalueille.

PUUT HIDASTAVAT ilmaston lämpenemistä: jokainen puu imee ilmasta oman osansa hiilidioksidia. Puiden istuttaminen auttaa myös Helsingin hiilineutraaliustavoitteen saavuttamisessa, sillä päästöjen vähentämisen lisäksi me tarvitsemme hiilinieluja. Kaupungeissa puut lisäävät viihtyvyyttä ja tekevät tiiviistä asuinalueista vähemmän yksitoikkoisia. Puut suojaavat paahteelta ja niiden varjo viilentää kuumalla ilmalla.

Ne myös vaimentavat kaupungin melua lehvästöllään. Puut parantavat ilmanlaatua sitomalla pienhiukkasia ja ilmansaasteita, joille altistuminen altistaa monille hengityselin-, sydän- ja verisuonisairauksille.

PUUT OVAT TÄRKEÄ OSA kaupunkiluonnon monimuotoisuutta ja viherverkostoa, ja niiden ansiosta monet muutkin lajit viihtyvät kaupungeissa. Puut sitovat kosteutta, joten ne lieventävät myös kaupunkitulvien riskejä. Kaupungeissa, joissa vettä läpäisemätöntä pintaa on paljon, sade- ja sulamisvedet eli hulevedet kuormittavat jätevesiverkostoa ja -puhdistamoita. Viime talvi oli lumeton ja tulvat reippaita.

Kun epätavallinen sää lisääntyy, puut ovat tärkeä osa siihen sopeutumisessa.

MONET HELSINGIN K ADUT ovat tunnettuja juuri kauniista puurivistöistään jotka ovat kaupunkilaisille tärkeitä ja rakkaita. Kun katu menee remonttiin, asukkaita kiinnostaa usein erityisesti se, palautetaanhan puut varmasti paikoilleen, kun katutyöt ovat ohi. Lokakuussa päättyneessä Helsingin ensimmäisessä osallistuvan budjetoinnin äänestyksessä koko kaupungin kaikista hankkeista eniten kannatusta – yhteensä 9234 ääntä – sai ehdotus istuttaa lisää puita Helsinkiin. Helsinkiläiset selvästi arvostavat vehreyttä ja vihreyttä lähiympäristössään.

KÄYTÄNNÖN HANKALUUKSIA tietysti löytyy: katupuiden istuttaminen ei aina ole aivan yksinkertaista, sillä maan alla on tarpeita muullekin tilalle kuin puun juurille - pinnan alla risteilee monimuotoinen verkosto linjoja ja putkia, joten uusien puiden juurille ei aina ole tilaa.

TÄHÄN VIHREÄT HALUSIVAT TARTTUA, kun aloitetta puiden istuttamisesta on käsitelty. Muistutimme, että kadut tulisi suunnitella tarkemmin myös siitä näkökulmasta, että puita ja muuta sopivaa kasvillisuutta mahtuisi niiden varteen entistä useammin. Olemme toivoneet myös, että kasvillisuutta lisättäisiin myös muissa kaupunkilaisille tärkeissä paikoissa, kuten puistoissa ja päiväkotien sekä palvelutalojen pihoilla.

Lähitulevaisuudessa Helsinkiin nousee uusia asuinalueita, joilla toivomme näkevämme paljon elävää ja vihreää ympäristöä.

10

VIHREÄ HELSINKI 1/2020

Vihreät valtuustossa Moni vihreille tärkeä asia on edennyt viime aikoina valtuustossa - usein vihreiden aloitteiden ansiosta. Valtuustoryhmän jäsenet ovat tehneet tällä kaudella toteutukseen edenneitä aloitteita niin Vartiosaaren virkistyskäytöstä, liha- ja maitotuotteiden kulutuksen puolittamisesta kuin maksuttomasta ehkäisystä.

V

IIME VUONNA K AUPUNKI AVASI valtuutettu Alviina Alametsän aloitteen myötä ideoidun matalan kynnyksen mielenterveyspalvelupiste Miepin, jossa nuoret ja aikuiset saavat kynnyksetöntä ja maksutonta mielenterveysammattilaisten keskusteluapua.

Myllypurossa sijaitsevaan pisteeseen voi kävellä suoraan sisään tai varata ajan etukäteen.

ALOITTEIDEN LISÄKSI SUURIA UUTISIA saatiin, kun

Salla Merikukka

monissa muissa puolueissa pitkään tavoiteltu keskustatunneli kaatui kaupunkiympäristölautakunnassa. Hankkeen tuki kutistui lopulta pieneksi, koska tunneli ei olisi sopinut katukuvaan ja olisi kasvattanut päästöjä valtavalla hintalapulla varustettuna.

LOPPUVUODEN BUDJETTINEUVOTTELUISSA vihreät ajoivat ja saivat riittävän rahoituksen sosiaali- ja terveystoimelle lakisääteisille palveluille muun muassa lastensuojeluun ja vammaispalveluihin.

Budjettineuvottelujen tehtiin vihreiden ansiosta myös merkittäviä panostuksia ratikkahankkeisiin ja pyöräilyyn.

VIIME AIKOJEN SUURIA SAAVUTUKSIA on osallistuvan budjetoinnin äänestysten suorittaminen.

Kaupunkilaiset saivat äänestää siitä, mihin hankkeisiin alueilla ja kaupungin tasolla pitäisi käyttää 4,4 miljoonaa euroa. Nyt ensimmäisen äänestyskerran hankkeiden toteutus käynnistyy ja jäämme mielenkiinnolla seuramaaan, millaisen vastaanoton ne saavat kaupunkilaisilta.

VIHREÄ HELSINKI 1/2020

11 Martiina Woodson

Suomen nuorin MEP aloitti Brysselissä Brexit nosti vuoden alussa Alviina Alametsän europarlamenttiin ja Vihreät toiseksi Suomen suurimmista europarlamenttiryhmistä. Alviina kertoo tunnelmiaan Helsingin Vihreille.

Millainen elämänmuutos on ollut aloittaa europarlamentissa ja muuttaa Brysseliin?

Ajattelen että meidän täytyy vaikuttaa vihreiden arvojen puolesta sekä kaduilla, että parlamenteissa. Siksi suhtaudun tehtävääni EU:ssa hienona tilaisuutena vaikuttaa ihmisoikeuksien, rauhan ja koko mantereen paremman arjen puolesta. Tietenkin arkeni on muuttunut paljon, ja usein koti-ikävä iskee Brysselissä. Yritän kuitenkin ehtiä myös käymään Suomessa säännöllisesti, ja onneksi täällä on paljon ystäviä.

Olet Suomen nuorin europarlamentaarikko.

Miltä parlamentin toiminta vaikuttaa nuoren vaikuttajan silmin?

Parlamentissa on paljon kokeneita päättäjiä, joilta oppia. Toisaalta moni on ollut päättävässä asemassa niin pitkään, että kansalaisten ja varsinkin nuorten arkitodellisuus on kadonnut kauas mielestä. Esimerkiksi asumisen kallis hinta, toimeentulon epävarmuus ja ilmastokriisi tuntuvat ihmisten arjessa. Haluan ajaa täällä niitä perusasioita, jotka ovat etenkin nuorille tärkeitä päivittäin: ympäristön ja ihmisten hyvinvointia ja rauhaa ja vakautta kansainvälisesti.

Mihin asioihin aiot ensimmäisenä tarttua parlamentaarikkona?

Yritän osaltani rakentaa EU:sta vahvempaa ihmisoikeuksien, mielenterveyden ja rauhan

puolustajaa. Suomessa olen vetänyt Terapiatakuu-kansalaisaloitetta ja tehnyt kaupunginvaltuutettuna aloitteita mielenterveysavun puolesta. Myös EU:n tasolla mielenterveys on taloudellisesti ja inhimillisesti merkittävä kysymys, ja EU tarvitsee kunnon mielenterveysstrategian.

Lisäksi meidän on panostettava kansainvälisesti rauhanvälitykseen, yhteiskuntien rakentamiseen ja tulitaukojen neuvottelemiseen. Meidän tulee lopettaa asekauppa ihmisoikeuksia rikkoviin valtioihin ja vaatia oikeudenmukaista toimintaa kansalaisia kohtaan.

EU:n ulkoasiainvaliokunnan jäsenenä haluan edistää myös ilmastodiplomatiaa. Meidän on näytettävä esimerkkiä omalla toiminnallamme ja EU:n vahvemmalla ilmastolailla. Siten voimme uskottavammin ajaa suurvaltoja mukaan ilmastokriisin torjumiseen.

SEURAA JA OSALLISTU!

LÄHDE ROHKEASTI MUKAAN OTTAMAAN KANTAA MAAILMAN MENOON!

Uutiset, blogi ja tapahtumat päivittyvät sivulle www.helsinginvihreat.fi Löydät Helsingin Vihreät myös Facebookista, Twitteristä ja Instagramista.

Oletko jo Helsingin Vihreiden uutiskirjeen vastaanottaja? Voit lisätä itsesi listalle osoitteessa: bit.ly/hevilistalle