Hyvinvoiva Helsinki on vihreä

VA A LIPÄIVÄ SU N N U NTA I 1 3 . 6 . 2 02 1 • E N N AK KOÄ ÄN E S T YS 2 6 . 5 . – 8 . 6 .

MAINOSLIITE / HELSINGIN VIHREÄT

Hyvinvoiva

i helsinki

PO R M E S TA R I E H DO K A S

Anni Sinnemäki ”Kohti kaupunkia, jossa on koti sekä ihmisille että uhanalaiselle luonnolle.”

iin s i e r h i v u t s u t u T ehdokkaisisiinin & tavoittei

7

Kuntavaalit ovat ilmastovaalit

11

21

Helsingistä Koriskentiltä mielen kohti hyvinvoinnin valtuustoa kaupunki

MAINOSLIITE / HELSINGIN VIHREÄT

2

O

Sisältö

Huomisen hyvinvoiva Helsinki

3 Siltoja rakentava pormestari 5 Lisää asuntoja – vähemmän asunnottomuutta 6 Kohti hiilineutraalia kaupunkia 9 Koulutukseen panostaminen turvaa tulevaisuuden 10 Lisää matalan kynnyksen mielenterveyspalveluja

14 Perheille sujuvat palvelut ja päiväkoti lähellä 15 Vartin kaupungissa palvelut saavutetaan kiskoilla, ANNI SINNEMÄKI

MARIA OHISALO

ATTE HARJANNE

EMMA KARI

LEMME ELÄNEET pandemian keskellä yli vuoden ja kuntavaalit

ALVIINA ALAMETSÄ

käydään kauan odotetun kesän alussa. Seuraavalla valtuusto­ kaudella jälleenrakennamme vihreää ja elävää Helsinkiä, ratkomme ilmastokriisiä ja parannamme lasten ja nuorten palveluita. Vihreillä on Helsingissä 127 mahtavaa ehdokasta, jotka ovat valmiita tarttumaan haasteeseen ja ryhtymään työhön. Tavoittelemme kaupungin suurimman puolueen paikkaa ja Anni Sinnemäestä Helsingin ensimmäistä vihreää pormestaria.

SANNA VESIKANSA

OTSO KIVEKÄS

pyörillä tai kävellen

1 6 ja elvytyksellä ulos koronakriisistä 17 Kulttuuri tekee kaupungista elävän 18 Hauska ja turvallinen kaupunki kaikille 19 Elinvoimaa, kansainvälisyyttä ja osallisuutta REETTA VANHANEN

Vihreällä kasvulla

Helsingillä on kunnianhimoinen päästövähennys­ ohjelma, jolla teemme kaupungista hiilineutraalin viimeistään vuonna 2035. Haluamme tehdä ilmastoviisaista valinnoista jokai­ selle helppoja. Luonnonsuojelualueita on perustettu ennätysmäärä. Rakennamme Helsinkiä kestävästi.

Kaupunkiin valmistuu paljon uusia koteja, joista pääsee kävellen lähimetsään sekä joukkoliikenteellä töihin ja harrastuksiin. Koulu ja päiväkoti löytyvät läheltä.

VIHREIDEN ANSIOSTA

OUTI ALANKO-KAHILUOTO

FATIM DIARRA

MARI HOLOPAINEN

2 HUOMISEN hyvinvoiva Helsinki 7 VIIHTYISÄ KESKUSTA, kyllä kiitos • KUNTAVAALIT OVAT ILMASTOVAALIT 8 JOKAISELLA on oltava pääsy lähiluontoon • TEE RETKI LUONNONSUOJELUALUEELLE 11 TEHDÄÄN HELSINGISTÄ mielen hyvinvoinnin kaupunki • ­ AUPUNKILAISTEN ÄÄNI KUULUVIIN 12 VIHREÄ HELSINKI kartalla K 13 CAN I VOTE in the municipal elections? 20 10 X arjen iisi ilmastoteko • KUNTAVAALEISSA PÄÄTÄT Helsingin suunnan 21 MAAILMAN KORISKENTILTÄ kohti valtuustoa • 22 ELÄINTEN HELSINKI 23 VI GÖR ­HELSINGFORS till fågelhuvudstad • KUNTAPOLITIIKKA

meitä kaikkia ja koskettaa koko kaupunkia. Anestesialääkärinä teho-osastolla koronapotilaita hoitaessa olen nähnyt viruksen hengenvaarallisuuden ja val­ tuustotyössä kriisin laajemmat vaikutukset kaupunkiin. Ratkomme terveyden, hyvinvoin­ nin ja talouden kriisiä. Vauhdikkaasti etenevät rokotukset ja kesä tuovat kuitenkin valoa.

PANDEMIAVUOSI ON KOETELLUT

KUULUU K ­ AIKILLE • KUNTAVAALIMATERIAALEJA MONELLA KIELELLÄ

24 ­BONGAA VIHREÄT Helsingin katukuvasta

tarvitaan entistä enemmän ilmastoa, luontoa ja hyvinvointia puolustavia tekijöitä. Äänelläsi on valtavasti merkitystä. Hyvinvoiva Helsinki on vihreä.

KAUPUNGINVALTUUSTOON

REETTA VANHANEN Vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja

Lue lisää tavoitteistamme ja ­ehdok­kaistamme: helsinginvihreat.fi Lehtityöryhmä: Miran Hamidulla, Anna Hyödynmaa, Hanna Hannus, Outi Lindqvist, Kirsikka Moring, Anni Mylläri, Rosemarie Ruottu, Sara Takala U ­ lkoasu: Inari Savola Taitto: Unto Helo Ehdokaskuvat: Vessi Vessi Visuals Kannen ja takakannen kuvat: Salla Merikukka­ Julkaisija: Helsingin Vihreät ry, Mannerheimintie 15b A, 4. krs, 00260 Helsinki Paino: Sanoma­paino Oy, Vantaa 2021 ­Painos­määrä: 147 000

Kysyimme Vihreiltä ehdokkailta: Mikä on tärkeintä Helsingin kehittämisessä?

766

767

768

769

770

771

Martin Aalto

Terhi Ainiala

Alviina Alametsä

Vilja Alanko

Outi Alanko-Kahiluoto

Armas Alvari

34 v. diplomi-insinööri­, energiajohtamisen­­ ­r yhmäpäällikkö, ­Arabianranta

53 v. suomen kielen yliopistonlehtori, dosentti, Länsi-Pakila

28 v. europarlamentaarikko, kaupunginvaltuutettu, Vuosaari

33 v. väitöskirjatutkija, teologian maisteri, Viikki

54 v. kansanedustaja, filosofian tohtori, Herttoniemi

45 v. kirjailija, hoitoalan keikkatyöntekijä, Oulunkylä

Helsinki ratkoo ilmasto­ kriisiä ja huolehtii luonnosta. ­Jokaisella on pääsy lähiluontoon ja peruspalveluihin.

Yhdenvertaista kaupunkia kehitetään osallistavasti, ja tutkitun tiedon rooli päätöksen­teossa on vahva.

Tärkeintä on yhdenvertaisuuden, mielenterveyden ja luonnonläheisen Helsingin edistäminen. Esimerkiksi aloitteestani maksuttomia Mieppi-mielenterveysklinikoita on avattu Helsinkiin jo kaksi.

Haluan tehdä kestävän, tasa-arvoisen ja lapsiystävällisen kaupungin. Se huolehtii sote-alan ja koulujen resursseista sekä vihreästä julkisesta liikenteestä, joka vie niin Stadiin kuin luonnonhelmaan.

Tärkeintä on puolustaa inhimillisyyttä: huolehtia heikoimmista, suojella lähiluonto, nopeuttaa pääsyä lääkäriin, vahvistaa päihdeja mielenterveyspalveluita, lopettaa säästöt lasten ja nuorten kustannuksella.

Edistän sitä, että kaupunkilaiset tuntevat kaupunkinsa omakseen. Minua kiinnostaa erityisesti asukasdemokratian ja osallistuvan budjetoinnin nostaminen vielä nykyistä voimakkaammin osaksi arkea.

Rakentaa ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti paras mahdollinen tulevaisuuden pääkaupunki.

MAINOSLIITE / HELSINGIN VIHREÄT

3

P o rm e s t a ri e h d o k a s ANNISINNEMAKI.NET

ANNI SINNEMÄKI

867

• Vihreiden pormestariehdokas Helsingissä • Kaupunkiympäristön apulaispormestari ­vuodesta 2017, kaupunkisuunnittelun apulaiskaupunginjohtaja 2015–2017 • Vihreiden puheenjohtaja ja ministeri vuosina 2009–2011 • Kansanedustaja vuosina 1999–2015 ja kau­pun­ ginvaltuutettu vuosina 2005–2015 ja 2017–

Kuva: Vessi Vessi Visuals

Siltoja rakentava pormestari

T

Annin kirje helsinkiläisille

ERVEHDYS SINULLE helsinki­

läinen! Kulunut vuosi on ollut outo ja poikkeukselli­ nen, kaikilla mahdolli­silla­ mittareilla. Vuosi on ollut kaikille erilainen, mutta monille meistä myös uuvuttava ja raskas.

Aikajänne on lyhentynyt, asioi­ den suunnitteleminen on ollut vai­ keaa tai mahdotonta.

Nyt jos koskaan meidän kannat­ taa käyttää tämä hetki siihen, että katsomme tästä eteenpäin, vähän pidemmälle tulevaisuuteen.

HALUAN, ETTÄ Helsinki on maailman inhimillisin pandemiasta toipuva kaupunki. On tärkeää, että tule­ vien vuosien aikana paikkaamme ja kursimme kokoon kaikkea sitä, mihin on tullut kulumia ja repeä­ miä poikkeusvuoden aikana. On

lapsia, jotka ovat keskeyttäneet mieluisan harrastuksen, etäopin­ noissaan uupuneita nuoria, teke­ mättömiä kaihi­leikkauksia ja yk­ sinäisyyttä, joka uhkaa muuttua masennukseksi.

>>

Ehdokkaiden omat esittelyt ja vaaliteemat löydät osoitteesta: helsinginvihreat.fi

772

773

774

775

776

777

Riitta Antinoja

Ahto Apajalahti

Dolf Assmann

Riina Bhatia

Yuri Birjulin

Eric Carver

45 v. rahoitusalan ­asiantuntija, Itä-Helsinki

33 v. filosofian ­maisteri, väitöskirjatutkija, ­Hermanni

64 v. filosofian mais­teri­, kirjastonhoitaja, Tapanila

28 v. tutkija, yhteis­ kuntatieteiden maisteri, Kannelmäki

25 v. valtiotieteiden kandidaatti, maailman­politiikan opiskelija, Hietalahti

39 v. filosofian maisteri, koulutusasiantuntija, Puotila

Ihmisoikeuksien toteutuminen hoivapalveluissa ja kouluissa. Tutkimustietoa päätöksenteon taustalla.

Vapaus olla oma itsensä ja mahdollisuudet tehdä valintoja. Avoin ja osallistava päätöksenteko.

Kaupunkilaisia on kuultava lähiympäristöä koskevissa asioissa. Uusia asuntoja tarvitaan, mutta niiden rakentaminen ei saa tapahtua lähiluonnon kustannuksella. Liikennesuunnittelun on oltava pitkäjänteistä.

Tärkeintä on huomioida erilaisten ihmisryhmien ja ympäristön tarpeet ja hyvin­vointi. Lisäksi on tärkeää luoda infrastruktuuri, joka mahdollistaa siirtymän kulutusyhteiskunnasta kestävämpään talousjärjestelmään.

Tärkeintä on ilmastokriisin torjunta, nuorten syrjäytymisen ehkäisy ja rasismin poistaminen. Julkista liikennettä pitää kehittää, mahdollistaa harrastus jokaiselle nuorelle ja laajentaa anonyymiä rekrytointia.

Lasten ja nuorten hyvin­ vointi, koulutus sekä asuin­alueiden kehittäminen. Koulupolun pitää olla kunnossa päiväkodista ammatillisiin opintoihin ja korkeakouluun asti.

Alueellinen tasa-arvo. Arjen tulee sujua niin lähiöissä kuin kantakaupungissakin.

Lapsille ja nuorille tulee taata laadukas varhaiskasvatus ja koulutus sekä ohjattua harrastustoimintaa kaikkialla Helsingissä.

MAINOSLIITE / HELSINGIN VIHREÄT

4 Kuva: Salla Merikukka

Pormestarilla on väliä Pormestari on merkittävä ­ allankäyttäjä, joka johtaa v kaupunkia ja määrittelee muun muassa sen, millaisia budjetteja Helsinkiin valmistellaan – mihin haluamme yhteisiä varoja panostaa.

TÄMÄ KAUPUNKI pitää

meistä huolta, kun vain päätämme niin.

Mielen kuormittuminen ja mie­ lenterveyden sairaudet on asetetta­ va tekemisen ytimeen terveyden­ huollossa. Matalan kynnyksen apua mielenterveyden ongelmiin on ku­ luneella valtuustokaudella alettu tarjota Myllypuron ja Kalasataman Mieppi-mielenterveyspalvelupis­ teissä, nyt tarvitsemme toiminnan laajentamista kaikkialle kaupun­ kiin. Tarvitsemme terapiatakuun.

hyötyä myös silloin, kun haluamme olla hyvä paikka uusille yrityksille,

myös ute­ liaita poikkeusvuoden opeista. Mi­ ten pystyimme muuttamaan toi­ mintaamme niin nopeasti ja niin monella tavalla. Tätä taitoa tarvi­ taan ennen kaikkea ilmastokriisin torjunnassa, mutta kyllä siitä on MEIDÄN KANNATTAA OLLA

”

laadukkaalle ja turvalliselle koulu­ tukselle sekä kaupunki kohtaamisil­ le ja hauskanpidolle. mihin­ kään menneen vuoden aikana.

Otamme merkittävän askeleen, kun Hanasaaren hiilivoimala suljetaan tulevalla valtuustokaudella. Se ker­ too meille muutoksesta, siitä, että osaamme tehdä asioita toisin.

ILMASTOKRIISI EI KADONNUT

On aika ­rakentaa ­Helsinki, joka kannattelee meitä ja ­tulevia sukupolvia.

kau­ punkia, ei täsmälleen samanlaisek­ si kuin se oli, vaan sellaiseksi, joka kunnioittaa täysimääräisesti luon­ non kantokyvyn rajoja. Kaupun­ giksi, jonne on vielä aikaisempaa helpompi tulla rakentamaan omaa elämäänsä, kaupungiksi, joka osaa keskittyä tasavertaisten mahdolli­ MEIDÄN KANNATTAA RAKENTAA

suuksien luomiseen. Kaupunkiin joka on inhimillinen ja jossa huo­ liinsa saa apua.

Luotan itse tähän kaupunkiin ja meidän kaikkien kykyyn löytää tie tulevaan. suunnitel­ tiin uutta lintupiiloa Lammassaa­ reen turvaamaan lintujen pesintää.

Se kertoo paljon siitä, miten kat­ somme tulevaisuuteen. Katsomme kohti kaupunkia, joka on asukkail­ leen lempeä, jossa on helppo me­ nestyä, epäonnistua ja yrittää uu­ delleen. Kohti kaupunkia, jossa on koti sekä ihmisille että uhanalaiselle luonnolle.

POIKKEUSOLOJEN AIKANA

Kysyimme Vihreiltä ehdokkailta: Millainen on unelmiesi Helsinki?

778

779

780

781

782

783

Jussi Chydenius

Nicholas Danford

Saranda Dedolli

Fatim Diarra

Mojibur Doftori

Iris Flinkkilä

48 v. muusikko, kaupunginvaltuutettu, Töölö

33 v. yrittäjä, kulttuuri­ tuottaja (AMK), Sörnäinen

27 v. vastuullisuus­ vaikuttaja, Vuosaari

35 v. Vihreiden vara­ puheenjohtaja, viestinnän asiantuntija, Munkkiniemi

50 v. valtiotieteiden tohtori, kotouttamisen asiantuntija, Itä-Helsinki

28 v. graafikko, mediaalan yrittäjä, Kallio

Minulle jokainen helsinkiläinen on helsinkiläinen.

Onnistumme, kun hoitoon pääsee nopeasti, kun jokainen uskaltaa liikkua kaikkialla kaupungissa, kun jokainen koulu on hyvä eikä asuminen ole liian kallista.

Unelmieni Helsingissä maahanmuuttajat voivat toteuttaa unelmansa tuhlaamatta potentiaaliaan.

Tunnustettuna ja arvostettuna osana yhteiskuntaa he voivat tuntea olonsa ylpeäksi suomalaisessa yhteiskunnassa.

Unelmieni Helsinki on syksyinen päivä Suomen­ linnassa, mäenlaskua lasten kanssa Alppipuistossa, uima­reissu Stadikalla, kävely kevätauringossa Uutelan hangilla tai kesäinen piknik ystävien kanssa Tullisaaressa.

Kestävä, tasa-arvoinen ja kaikille hyvä kaupunki, jossa kulttuuri kukoistaa, nuoret ja lapsiperheet saavat tarvitsemaansa tukea, ja mielenterveyspalvelut ovat helposti saatavilla!

Unelmieni Helsinki olisi aidosti hyvä paikka mm. lapsiperheille, pienyrittäjille ja maahanmuuttajille. Mielenterveyspalvelujen ääreen pääsisi helposti. Unelmien Helsinki olisi myös yksi maailman ekologisimmista pääkaupungeista.

Unelmieni Helsinki on suunniteltu asukkaitaan varten, ja lähiluonto on saavutettavissa. Asuminen on kohtuuhintaista, kulttuuria tuetaan, terveydenhuollossa ja erityisopetuksessa huomioidaan yksilölliset tarpeet.

MAINOSLIITE / HELSINGIN VIHREÄT

Lisää kohtuuhintaisia koteja, vähemmän asunnottomuutta

H

5

ELSINGISSÄ ELÄÄ yli 1 500 ilman vakinaista asuntoa olevaa

ihmistä. Asunnottomiksi lasketaan ulkona ja ensisuo­ jissa nukkuvat, asuntoloissa ja erilaisissa laitoksissa asuvat, vapautuvat vangit sekä henkilöt, jotka majoit­ tuvat tilapäisesti ystäviensä tai sukulaistensa luona. Riski jäädä asunnottomaksi on erityisen korkea pienituloisilla, maahanmuut­ tajataustaisilla sekä mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivillä henkilöillä. Vihreiden puheenjohtaja ja sisäministeri Maria Ohisalo on tutkinut köyhyyttä ja asunnottomuutta, ja päätynyt myös valtuustossa vaikuttamaan asunnottomuuden vähentämiseen.

”HELSINKI ON KASVAVA KAUPUNKI. Yksi hidaste kasvulle on kuitenkin

kohtuuhintaisen asumisen mahdollisuuksien puute. Monella ei ole varaa muuttaa kaupunkiin, jolla olisi tarjota töitä ja opiskelu­ paikkoja. Yksi Helsingin suurimmista häpeäpilkuista on se, että kaupunki ei vielä ole ratkaissut asunnottomuutta.”

asunnottomuuden torjumi­ sessa ja asuntojonojen lyhentämisessä. Tuottamalla lisää vuok­ ra-asuntoja, kaavoittamalla tontteja ja myöntämällä rakennuslupia kaupunki edistää hinta- ja vuokratason pysymistä kohtuullisena.

Moni keskipalkkainenkin joutuu elämään niukasti korkeiksi kas­ vaneiden vuokrien takia. Asumisneuvonnalla voimme ehkäistä häätöjä entistä tehokkaammin.

KAUPUNKI ON MERKITTÄVÄSSÄ ROOLISSA

”ASUNTOPULAN JA ASUNNOTTOMUUDEN TORJUMISEKSI sekä

asumisen hinnan hillitsemiseksi asuntoja on rakennettava ennen kaikkea riit­ tävästi. Lisäksi tarvitsemme enemmän kohtuuhintaisia asuntoja.”

HALUAMME EDISTÄÄ TÄYDENNYSRAKENTAMISTA sekä asuntotuotantoa

MARIAOHI SALO. FI

alueille, joilla sitä ei tarvitse tehdä luontoarvojen kustannuksella.

Uusia, tiiviisti vanhalle joutomaalle tai satama-alueille rakennet­ tuja alueita ovat esimerkiksi Kalasatama, Hernesaari, Jätkäsaari ja Pasilan Postipuisto, joka on Postin vanha logistiikka-alue. Kun rakennamme tällaisille alueille, säästämme samalla laajoja ja ar­ vokkaita viheralueita.

MARIA OHISALO

ja koko maassa, on poistaa asunnottomuus. Haluan, että Helsinki on kaupunki, jossa ketään ei jätetä ilman kotia.”

• Vihreiden puheenjohtaja ja sisäministeri

”VIHREIDEN TAVOITTEENA HELSINGISSÄ,

847

• Yhteiskuntatieteiden tohtori (YTT) ja köyhyystutkija • Pyöräilijä ja videopelikeräilijä Viikistä

Kuva: Vessi Vessi Visuals

784

785

786

787

788

789

Veera Florica Rajala

Jami Haavisto

Atte Harjanne

Anu Harkki

Amin Hassan

Mari Holopainen

34 v. juristi, erityis­­asian­ tuntija, Kalasatama

23 v. molekyylibiotieteiden ja ympäristötalouden opiskelija, Kumpula

36 v. kansanedustaja, ­diplomi-insinööri, Kallio

70 v. filosofian tohtori, emerita tutkimusjohtaja, Lauttasaari

24 v. rekrytoija, tradenomi, Harju

40 v. kansanedustaja, kauppatieteiden väitös­ kirjatutkija, Kulosaari

Jokainen tuntisi olevansa osallinen ja saisi äänensä kuuluviin. Helsingin kulttuurihistoriaa ja kaupunki­ kulttuuria vaalittaisiin.

Kaupunkilaiset nauttisivat vehreästä lähiluonnosta ja merestä entistä enemmän.

Mun unelmien Helsinki on kansainvälinen ja sivistynyt.

Tasa-arvoa edistetään aktiivisesti eikä heikompia jätetä yksin. Ja mikä tärkeintä: mun unelmien Helsinki ­tekee kaikkensa ilmasto­ kriisin ratkaisemiseksi.

Kaupunki, jossa jokainen voi rakentaa hyvää elämää ekologisesti kestävästi.

Itämeren Helmi, vanhaa säilyttävä ja kunnostava­, viihtyisiä, avaria ja kaupunkiluontoa säästäviä asuma-alueita kehittävä ihmisläheinen kaupunki. Raskas liikenne kehäteille ja tunneleihin, ei asuma-alueille­.

Unelmieni Helsinki on kestävälle pohjalle rakennettu monikulttuurinen ja tasa-arvoinen kaupunki.

Jokaisen helsinkiläisen on voitava kutsua Helsinkiä ylpeydellä kodiksi.

Maailman luontopää­ kaupunki! On ymmärretty, miten ainutkertaista on, että kävelymatkan päästä löytyvät lähiluonto, pulkkamäet ja suojeltu luonto. On kehitetty ratkaisuja, joilla ilmastonmuutosta on torjuttu.

MAINOSLIITE / HELSINGIN VIHREÄT

6

Kohti hiilineutraalia kaupunkia Kuva: Vessi Vessi Visuals

H

ELSINGIN TAVOITE on olla hiilineutraali pääkau­ punki vuoteen 2035 mennessä. Kuluneella valtuustokaudella tehdyillä linja­ uksilla tavoite on toteutettavissa, mutta kansanedustaja Atte Harjanteen mielestä myös jatkossa on tehtävä kunnianhimoista energia­ politiikkaa. ”Meidän on huolehdittava, että hiilen korvaava biomassa on rat­ kaisuna vain väliaikainen ja mitta­ kaavaltaan mahdollisimman pieni.

Myöskään kaasun rooli ei saisi olla liian pitkäkestoinen”, hän linjaa.

Atte mainitsee yhtenä vaihto­ ehtona Helsinki Energy C ­ hallenge -kilpailun tulokset. Kilpailussa etsittiin vaihtoehtoja hiilelle, jolla tällä hetkellä lämmitetään puolet kaupungista.

MYÖS KAUPUNGIN ENERGIAYHTIÖ He­

AT T E H A R J A N N E . F I

Atte Harjanne

786

• Ensimmäisen kauden kansanedustaja ja kaupungin­ valtuutettu

lenin avaukset ovat Atesta kiinnos­ tavia: ”Heillä on mielenkiintoisia ajatuksia Kilpilahden teollisuus­ alueen hukkalämmön hyödyntä­ misestä ja merilämpöpumppujen käyttöönotosta”, hän tuumii in­ nostuneena. energiapoliittisessa päätöksenteossa tulisi keskittyä määrittämään tavoitteet niin, et­ tä jätetään ovet mahdollisimman avoimeksi useille erilaisille mah­ dollisille teknologisille ratkai­ suille.

ATEN MUKAAN

• 36-vuotias diplomi-insinööri Kalliosta • Toiminut ilmastonmuutoksen yhteiskunnallisten ­vaikutusten tutkijana

ILMASTOYSTÄVÄLLISTÄ kaupunkia ei rakenneta kuitenkaan vain energiapoliittisilla ratkaisuilla.

Atte korostaa myös kaupunki­ suunnittelun merkittävää roolia.

Kaupunki voi panostaa muun muassa entistä enemmän kestä­ vään liikkumiseen, kuten toimi­ viin joukkoliikenneyhteyksiin ja pyöräilyreitteihin sekä parempiin kävely-ympäristöihin. ”Autoilun osalta meidän pitäisi panostaa sähköistyvään liikentee­ seen, esimerkiksi huolehtimalla riittävistä latausmahdollisuuksis­ ta”, hän toteaa.

”

Helsingin on tehtävä­ kunnian­ himoista energia­ politiikkaa.

Hiilineutraali Hel­ sinki 2035 on täysin saavutettavis­ sa oleva tavoite. Työn täytyy tosin jatkua vielä sen jälkeenkin. ”Tämä on pitkä projekti, joka ei ihan heti ole vielä päättymässä.”

ATEN MUKAAN

Kysyimme Vihreiltä ehdokkailta: Mikä tekee Helsingistä hyvän kaupungin asua?

790

791

792

793

794

795

Shawn Huff

Miina Huotari

May Högdal

Lassi Ikäheimo

Abdulkadir Isak (sit.)

Ilmo Jokinen

37 v. sosiologian BA, koripallomaajoukkueen kapteeni, Vuosaari

32 v. valtiotieteiden maisteri, koulutusviennin asiantuntija, Vuosaari

22 v. student, henkilö­ kohtainen avustaja, Sörnäinen

56 v. festivaalijohtaja, ­muusikko, Etelä-­Haaga

52 v. koulukuraattori, ­yrittäjä, Kontula

54 v. sosiaali- ja nuorisoalan ammattilainen, Viikki

Helsinki on turvallinen, viihtyisä ja elinvoimainen sekä loistava sekoitus kaupunkia ja luontoa. Tärkeintä ovat erilaiset ihmiset, jotka haluavat asua täällä ja tehdä yhdessä maailman parhaan pääkaupungin.

Helsinki on mahdollisuuksien kaupunki. Täällä näkee lähelle, mutta tarvittaessa voi matkustaa kauas – ­lähtemättä kaupungista.

Rakastan luonnon lähe­i­ syyttä­. Esimerkiksi Keskuspuisto on ollut minulle aina todella tärkeä paikka.

Jag älskar att naturen är nära, t.ex. Centralparken är ett av de viktigaste ställen för mig i Helsingfors.

Hengitysilman puhtaus, sujuva liikenne ja tieto siitä, että tiukan paikan tullen kaupunki tarjoaa turva­ verkon. Kaupungin sykkivä kulttuurielämä ja loistavat liikuntapaikat, jotka palve­ levat kaikkia.

Helsinki on turvallinen, koulutus on hyvää ja maksu­ tonta, pyörätieverkosto on toimiva ja ympäristö kaunis.

Helsinki on perheystävällinen kaupunki.

Helsinki on lähtökohtaisesti suvaitsevainen, monipuolinen, omanarvontuntoinen ja eteenpäin menevä.

Helsingissä saa olla kotoisin mistä vain, ja silti voi olla helsinkiläinen.

MAINOSLIITE / HELSINGIN VIHREÄT

Ky llä k i i t o s!

7 Kuva: Erika Nieminen

Viihtyisä keskusta Millä keinoilla Helsingin keskustasta saataisiin entistäkin viihtyisämpi ja houkuttelevampi?

Tässä kolme vihreää ratkaisua!

1

Kehitetään kävely­keskustaa

Kuntavaalit ovat ilmastovaalit

Laajennetaan kävelykeskustaa, joka houkuttelee pysähtymään ja oleske­ lemaan. Viihtyisää, käveltävää kau­ punkitilaa tulee olla joka puolella Helsinkiä, muuallakin kuin ydinkes­ kustassa.

2

Kaikki irti kesä-Helsingistä

Vihreiden aloitteesta käyttöön otetut parklet-terassit ovat olleet onnistunut tapa tehdä kaupunkitilasta monipuo­ lisempaa ja hauskempaa. Parkletien lisäksi Helsingissä tulisi kokeilla pop up -kesäkävelykatuja, joita löytyy esi­ merkiksi Tukholmasta.

3

Helsingillä on mahdollisuus tehdä kunnianhimoisia ilmastopäätöksiä ja näyttää, miten rakennetaan ilmaston kannalta hyvää kaupunkielämää.

L

asuminen, läm­ mitys ja ruoka muodostavat ilmastopäästöistä merkittä­ vän osan. Kaikkiin näihin voidaan vaikuttaa paljon kaupun­ geissa.

Lisää puita!

Vihreät haluaa istuttaa Helsinkiin 100 000 uutta puuta. Katupuut ja kasvit li­ säävät viihtyisyyttä, tarjoavat varjoa ja ovat mahtavia leikkipaikkoja.

”

IIKKUMINEN,

Valintana ilmaston kannalta hyvä elämä.

valtuustokaudella Hana­ saaren hiilivoimala suljetaan ja pääs­ töttömän ja vähäpäästöisen energian tuotantoon kehitetään uusia keinoja.

Kaupungin tarjoaman ruoan ilmastokuormitusta pienennetään tarjoamalla useammin kasvisruokaa.

TULEVALLA

päätöksiä on kuitenkin vielä edessä. Niitä ajamaan valtuustoon tarvitaan kunnian­himoisen ilmastopolitiikan kannattajia.

MONIA TÄRKEITÄ

796

797

798

Esimerkiksi liikenteen päästöjen vähentäminen on kysymys, jossa puolueiden välillä on merkittäviä eroja.

VIHREÄT TAVOITTELEVAT Helsinkiä, jossa on helppo elää ilmaston kan­ nalta hyvää elämää: kävellä ja pyö­ räillä, asentaa maalämpöpumppu, valita kasvisruoka ja lainata tava­ roita ostamisen sijaan.

TEEMME TÖITÄ sen eteen, että myös tulevat sukupol­

vet saavat kokea neljä vuodenaikaa, laskea pulkka­ mäkeä Kaivopuistossa ja hiihtää Keskuspuiston laduilla. Siksi ilmastonäkökulma on otettava huo­ mioon kaikessa päätöksenteossa.

799

800

801

Kati Juva

Riia Järvenpää

Sini Kaartinen

Kristiina Karhos

Jessica Karhu

Emma Kari

63 v. neurologian erikoislääkäri, kaupunginvaltuutettu, Taka-Töölö

40 v. tohtorikoulutettava, viestinnän asiantuntija, Kallio

62 v. varatuomari, Herttoniemenranta

53 v. diplomi-insinööri, vanhempi erityisasian­ tuntija, Lauttasaari

38 v. kansanedustaja, filosofian maisteri, Kumpula

Helsinki on historiallisesti monikerroksinen, palveluil­ taan monipuolinen ja ihmi­s ­ten ja kulttuurin osalta monikulttuurinen kaupunki.

Täällä voi jokainen olla oma itsensä.

Turvallisuus, elävä kaupunki­ kulttuuri, puistot, rannat ja kauniit rakennukset – ja tietenkin ihmiset.

33 v. taidejohtamisen maisteriopiskelija, yhdenvertaisuusasian­ tuntija, Vallila

Helsinki on juuri sopiva yhdistelmä vehreyttä, merellisyyttä, rouheaa urbaanisuutta, taidetta ja kulttuuria, hiekkalaatikoita ja skeittiramppeja, työtä ja palveluja. Helsinki on rakas.

Vihreä Helsinki on kaupunki, joka torjuu ilmastonmuutosta ja suojelee metsiään.

Se rakentaa pyöräteitä ja ratikkalinjoja, päiväkoteja ja kouluja. Se on kaupunki, jossa jokaisella on koti, eikä ketään syrjitä.

Hyvän kaupungin tekee moninaiset ihmiset, saavutettavat palvelut, rikas kulttuuritarjonta ja hyvät julkiset liikenneyhteydet. Helsinki on turvallinen kaupunki, ­jossa täyttyy kestävän elämän edellytykset.

Kattavat palvelut lähi­ etäisyydellä, rikas kulttuuri­ tarjonta, kaupunkiluonto, merellisyys.

MAINOSLIITE / HELSINGIN VIHREÄT

8

Jokaisella on oltava pääsy lähiluontoon

H

Tee retki­ luonnonsuojelualueelle

ul­ koilualueita: kaupunkia hal­ kova Keskuspuisto, Uutela, lajikirjoltaan ainutlaatuinen Vallisaari. Eri puolilla kaupunkia sijait­ sevat viheralueet ja meri takaavat, että kaikkialta Helsingistä on lyhyt matka luontoon. Luonnolla ja lähimetsillä on arvo niin itsessään kuin kaupunkilaisten virkistyspaikkoina.

ELSINGISSÄ ON KYMMENIÄ

Viime vuosina olemme suojelleet Helsingissä uusia metsäisiä ja merellisiä alueita. Luontokohteiden suojelu turvaa monimuotoisuutta Helsingissä myös tulevaisuudessa. Vieraile ainakin näillä luonnon­suojelualueilla:

1

Haltialanmetsä Haltialanmetsä on yksi Helsingin suurimpia yhtenäisiä metsäalueita­.

Se on koti linnuille sekä vanhan met­ sän lahopuiden ansiosta lähes sadalle kääpälajille.

YMPÄRI KAUPUNKIA sijaitsevat viheralueet

sekä mahdollisuus ulkoilla kodin lähel­ lä tukevat tutkitusti terveyttä ja mielen hyvinvointia. Moni onkin kuluneen vuo­ den aikana ottanut päivittäisen ulkoilun lähimetsissä tavaksi, ja viikonloppuisin mennyt tutkimaan muualla kaupungissa olevia luontokohteita. Ulkoilu ja retkeily ovat olleet korona-aikana monelle sopi­ via ja turvallisia liikuntamuotoja.

2

Kivinokan vanha metsä Satumainen Kivinokan vanha metsä sijaitsee metromatkan pääs­ sä Helsingin keskustasta. Alueella kasvaa kuusikkoja, joissa elää moni­ muotoinen lahottajasienten lajisto.

Kivinokan vanhassa metsässä asus­ taa moni uhanalainen ja silmällä­ pidettävä eläin- ja kasvilaji.

jotta hel­ sinkiläiset voivat nauttia arvokkaista metsistä ja merenrannoista myös tu­ levaisuudessa. Vihreiden tavoitteena on, että Helsinkiin perustetaan uusia luonnonsuojelualueita joka vuosi. Hel­ singissä vihreät haluavat huolehtia, että jokaisella asuinalueella on viihtyisiä ja monimuotoisia viheralueita. Helsingin kaupunki on jo sitoutunut tavoitteeseem­ me istuttaa 100 000 uutta puuta. Sen li­ säksi haluamme edistää viherkattojen rakentamista ja muun kasvillisuuden lisäämistä jo rakennetun ympäristön keskelle.

HALUAMME SUOJELLA LUONTOA,

3

Maununnevan suo Helsingin pieni luontohel­ mi on Maununnevan suo, jossa voi tutkailla turvekangasmetsää ja sararämettä, nähdä suopursuja ja sammakoita. Suoluontotyyppejä ei Helsingissä ole paljon, joten niitä on tärkeää suojella.

Seuraavaksi suojelemme Vartio­saaren ja keskuspuiston osana Kansallista kaupunki­ puistoa.

Kuva: Mostphotos

Kysyimme Vihreiltä ehdokkailta: Mikä on tärkeintä Helsingin kehittämisessä?

802

803

805

804

807

806

Zahra Karimy

Niklas Kaskeala

Elina Kekkonen

Mikko Kiesiläinen

Otso Kivekäs

Kasper Kivistö

18 v. toimittaja, opiskelija, Kannelmäki

42 v. vastuullisuus­johtaja, ilmastoasiantuntija, Kontula

41 v. sosiaalityöntekijä, yhteiskuntatieteiden ­maisteri, Vallila

33 v. ekonomisti, Hernesaari

Ilmastokriisin ja luontokadon torjuminen ovat mahdollisuus parantaa kaupunkilaisten hyvinvointia ja elämänlaatua niin Itä-­Helsingin lähiöissä kuin ­kantakaupungin ­kortteleissa.

Periaatteena tulee olla eri­arvoistumisen vähentäminen ja osallisuuden lisääminen. Kaikessa kehittämisessä tulee huomioida kokonaisvaikutukset ja erilaisten päätösten vaiku­ tukset toisiinsa ja kaupunkilaisten arkeen.

41 v. digitalisaatiojohtaja, kaupunginvaltuuston ­puheenjohtaja, Kumpula

32 v. liikenneopettaja, tasa-arvotoimikunnan puheenjohtaja, Vuosaari

Haluan Helsingin, johon kaikki ovat tervetulleita. Se tarkoittaa asuntoja, kouluja, työpaikkoja, raiteita, pyöräteitä, puistoja, hätämajoitusta, festivaaleja, yrityskiihdyttämöjä… Kaikille löytyy tilaa!

Että samalla kun Helsinki kasvaa kestävän kehityksen mukaisesti, hyöty ja vastuu jakautuvat tasa-arvoisesti.

Haavoittuvassa asemassa olevat ihmisryhmät otetaan huomioon päätöksenteossa.

Tärkeintä on kaikkien helsinkiläisten huomioiminen päätöksenteossa. On tärkeää, että valtuustossa on mahdollisimman paljon edustajia eri vähemmistöistä. Päätöksenteossa keskiössä tulee olla kestävyys.

Helsinkiin tarvitaan lisää asuntoja, jotka rakentuvat hyvien joukkoliikenne­ yhteyksien varaan. Tiivis kaupunkirakenne mahdollistaa hyvät palvelut!

MAINOSLIITE / HELSINGIN VIHREÄT

9

Koulutukseen panostaminen turvaa tulevaisuuden

S

Suo­ meen säädettiin maan ensimmäinen oppivel­ vollisuuslaki. Sittemmin koulutuksesta on tullut keskeinen osa suomalaista menestystarinaa.

Yhdenvertaisen ja maksuttoman koulutuksen takaaminen on kun­ nan ydintehtävä, sillä sen avulla turvataan tulevaisuuden hyvin­ vointi.

ATA VUOTTA SITTEN

on haastanut oppimista ja koetellut monen lap­ sen ja nuoren jaksamista, kasva­ tuksen ja koulutuksen saralla on tapahtunut myös paljon hyvää: syksy 2021 tuo mukanaan kokei­ lun kaksivuotisesta esiopetuksesta sekä historiallisen oppivelvollisuu­ den laajenemisen toiselle asteelle.

VAIKKA KORONA-AIKA

että Hel­ sinki on mukana kaksivuotisen esiopetuksen kokeilussa. ”Esiopetuksen laajentaminen on etenkin niiden lasten etu, jot­ ka tarvitsevat eniten tukea ja jotka usein jäävät varhaiskasvatuksen ulkopuolelle. Siksi olen tehnyt uudistuksen eteen vuosia töitä.

Kaksivuotinen esiopetus tuo yhä useampia lapsia maksuttoman varhaiskasvatuksen piiriin, lisää koulutuksen tasa-arvoa ja vähen­ tää syrjäytymisriskiä.”

”

Kuva: Vessi Vessi Visuals

Haluamme varmistaa, ettei yksikään nuori jää ilman koulutusta. toisen asteen koulutus muuttuu pakolliseksi ja maksuttomaksi peruskoulun päättäville nuorille.

Tavoitteena on, että jokainen hel­ sinkiläinen nuori saa suoritettua toisen asteen tutkinnon lähellä sijaitsevassa ja laadukasta ope­ tusta tarjoavassa oppilaitoksessa.

Vihreät lisäisi Helsingissä etenkin opinto-ohjauksen resursseja kou­ lupudokkuuden välttämiseksi.

EMMA KARI ILOITSEE SIITÄ,

voimaan astuu uusi oppivelvollisuuslaki, jonka myötä

ENSI SYKSYNÄ

EMMA ON HUOLESTUNUT pitkään jatkuneesta poikkeusajasta ja sen erityisistä vaikutuksista jo aiem­ min heikoimmassa asemassa oleviin nuoriin toisella asteella.

“Etäopetuksessa olleet nuoret ovat kertoneet oppivansa ja voivansa huonommin. Oppivelvollisuutta laajentamalla ja nuorten hyvin­ vointia tukemalla haluamme var­ mistaa, ettei yksikään nuori jää ilman koulutusta.”

“ON HELPOMPI kasvattaa ehjiä lapsia kuin korjata rikkinäisiä aikuisia”, Emma kiteyttää.

808

809

EMMAK ARI.FI

Emma Kari

801

• Kansanedustaja, ympäristötieteen maisteri (FM) • 37-vuotias, asuu Kumpulassa • Vihreiden eduskuntaryhmän johtaja, Helsingin kasvatusja koulutusjaoston puheenjohtaja ja lautakunnan vara­ puheenjohtaja, Vihreiden Naisten puheenjohtaja

810

811

812

813

Heidi Kock

Mirja Komulainen

Petja Kopperoinen

Lukas Korpelainen

Maria Korpisalo

Minerva Krohn

56 v. kauppatieteiden maisteri, ammatillinen opettaja, Laajasalo

36 v. palvelumuotoilija­, filosofian maisteri, ­L änsi-­Pasila

24 v. teologian ylioppilas, Meilahti

32 v. muusikko, ­sosiaaliturvatutkija, Alppiharju

34 v. työelämän asian­ tuntija, yritysneuvoja, Munkkiniemi

53 v. lääkäri, vara­ valtuutettu, Jätkäsaari

Helsinkiä pitää kehittää asukkaiden kanssa. Helsingin ainutlaatuista kaupunki­ luontoa pitää vaalia. Älykkäisiin digiratkaisuihin tulee panostaa, ja koulutuksen resurssit varmistaa. Kaikkien liikuntaa tulee edistää.

Helsinki on ihmisiä varten: nykyisiä ja tulevia asukkaita, työntekijöitä, yrittäjiä ja vierailijoita. Kehittämisen tulee olla pitkäjänteistä ja kestävää. Nyt tehtyjen päätösten vaikutus näkyy pitkään.

Helsingin tulee olla hiilineutraalin ja kukoistavan kaupunkielämän suunnannäyttäjä. Lisätään saavutettavaa kulttuuritarjontaa ja päästötöntä liikkumista.

Huolehditaan asuntojen riittävyydestä ja lähiluonnosta.

Työllistymistä tukevat palvelut ja yrittäjyyden edistäminen. Vahvistamalla oppilaitosten ja yritysten välistä yhteistyötä raken­ namme Helsinkiä, jossa työllisyys on mahdollista jokaiselle.

Helsinki tarvitsee lisää matalan kynnyksen mielen­ terveyspalveluita, joihin pääsee helposti ja nopeasti ilman kuukausien odottelua.

Miepit palvelevat jo tällä peri­aatteella, mutta resursseja tarvitaan lisää.

Terveyspalvelut kuntoon: apua ongelmiin ilman jonoa.

Byrokratian tilalle digitalisaatio: asioiden hoitaminen sujuvaksi, toiminta tehokkaaksi. Tukea yrittämiseen: tapahtuma-, kulttuuri- ja palvelualat pelastettava.

MAINOSLIITE / HELSINGIN VIHREÄT

10

Avun saaminen ei saa olla mahdoton tehtävä ”P

Kuva: Anniina Joensalo

ALO PARANTAA mie­

lenterveyspalvelui­ ta alkoi, kun kou­ lussani Jokelassa tapahtui vuonna 2007 koulusur­ ma. Tekijä ei ollut saanut tarvitse­ maansa mielenterveysapua, eikä meille koululaisille ollut tarjolla riittävästi tukea traumatilanteesta selviämiseen”, Alviina Alametsä kertoo. huoma­ sin, ettei täälläkään ole riittävästi mielenterveyspalveluita. Yksi ystä­ vistäni oli vakavasti itsetuhoinen.

Avun saaminen hänelle oli lähes mahdoton tehtävä.”

Julkisen avun hakeminen edellyttää usein avun tarvitsijalta aktiivisuutta ja tietoisuutta omis­ ta oikeuksistaan. Ihmisellä, jolla on mielenterveyden ongelmia, ei välttämättä ole tarpeeksi voima­ varoja tähän. Viikkojen tai kuu­ kausien odotus avun saamiseksi voi olla jopa hengenvaarallista. ”MUUTETTUANI HELSINKIIN

A LV I I N A . F I

Alviina Alametsä

768

oli mu­ kana vaikuttamassa siihen, että ALVIINAN VALTUUSTOALOITE

”

Monesti sinnitellään liian pitkään omin voimin.

• Suomen nuorin europarlamentaarikko, kaupungin­ valtuutettu vuodesta 2017 • Mielenterveysaktivisti, tunnetaan Terapiatakuukansalais­aloitteen vetämisestä • Koti Vuosaaressa Itä-Helsingissä

Helsinkiin on perustettu matalan kynnyksen mielenterveyspisteitä, eli Mieppejä, joihin voi helpos­ ti kävellä sisään tai varata ajan.

Ammattihenkilö pystyy jo paikan päällä antamaan 1–5 kertaa mak­ sutonta lyhytterapiaa. Hän voi myös ohjata asiakkaan jatkohoi­ toon.

Mieppi-pisteitä on perustet­ tu tähän mennessä Myllypuroon ja Kalasatamaan, mutta toimin­ taa ollaan laajentamassa neljään muuhun pisteeseen Helsingin alueella. Näin pyritään varmista­ maan, että apu löytyy läheltä. aloitteen mie­ lenterveyden ensiapukurssista.

Valtuusto on päättänyt suosit­ taa pilottikokeilua peruskoulun yhdeksäsluokkalaisille. ”Kurssit auttavat tunnistamaan mielenter­ veyden oireita, toimimaan arjen eri tilanteissa ja hahmottamaan, milloin kannattaa hakeutua avun piiriin. Monesti sinnitellään liian pitkään omin voimin. Mielenter­ veystaitoihin panostaminen vah­ vistaa myös koululaisten itsetun­ temusta ja hyvää oloa.”

ALVIINA ON TEHNYT

ENNALTAEHKÄISEVÄ mielenterveys­ apu ratkaisee ongelmia ennen kuin asiat menevät enemmän solmuun. Vihreiden tavoite on laajentaa matalan kynnyksen mielen­terveyspalvelut kaikkial­ le kaupunkiin sekä helpottaa keskustelu­apuun ja lyhytterapiaan pääsyä perustervey­denhuollossa.

Kysyimme Vihreiltä ehdokkailta: Millainen on unelmiesi Helsinki?

814

815

816

817

818

819

Hanna Kuisma

Lassi Kurkijärvi

Oona Käyhkö

Vesa Lahtinen

Anna Laine

Hanna-Leena Laitinen

48 v. valtiotieteiden maisteri, sosiaali­psykologi, Haaga

41 v. toimitusjohtaja, hallituksen puheenjohtaja, Kamppi

24 v. ympäristö­tieteiden opiskelija, aktivisti, ­Merihaka

53 v. uskonnonopettaja, OAJ valtuutettu, Vuosaari

53 v. verkkotuottaja, ­paikallisaktiivi, Pitäjänmäki

Syrjimätön, välittävä ja paikallisyhteisöjä vahvistava.

Ilmastonmuutoksen vakavasti ottava kiertotalouden vahva edistäjä.

Pääkaupunki on maan sydän, ja sen lisäksi Helsinki voi olla globaali esimerkki siitä, miten yhteenkuuluvuus saa erilaiset kaupunkilaiset rakentamaan meille kaikille parhaan paikan elää nyt ja tulevaisuudessa.

Unelmieni Helsinki on yhteisöllinen, turvallinen ja yhdenvertainen. Se on maailman kestävin kaupunki, jossa viihtyvät niin ihmiset kuin muukin luonto.

Unelmien Stadissa joka kaupunginosa hengittää.

Alueelliset erot tasoitetaan kaavoituksella ja tukitoimilla.

Koulut resursoidaan toiminnallisten tarpeiden mukaan, raha menee opetukseen.

Stadi kuuluu kaikille!

Vehreä ja virkeä, kestävästi kehittyvä ja toimiva Stadi.

Palvelut lähellä ja laadukkaita. Hymy vastaantulijan kasvoilla.

36 v. sosiaalialan asian­ tuntija, yhteiskuntatieteiden maisteri, ­Kruununhaka Lapset ja nuoret saavat parhaat edellytykset hyvään elämään. Perheiden arki on sujuvaa, kulttuuri on saavutettavaa ja vehreää kaupunkia rakennetaan kuntalaisia kuunnellen. Taiteilijoita ja yrittäjiä tuetaan.

MAINOSLIITE / HELSINGIN VIHREÄT

11 Kuva: Salla Merikukka

Kaupun­­ki­­­laisten ääni kuu­ luviin Vihreiden pitkä­ aikai­nen ­tavoite ­osallistuvasta ­budje­toinnista on ollut ­menestys.

KASVIPOHJAISTEN ­J UOMIEN tarjoilu­ ­ äivä­kodeissa, ­Arabian­rannan teko­ p nurmi­kenttä, lisää puita kaupunkiin ja 41 muuta helsinkiläisten ideaa saivat syksyllä 2019 4,4 miljoonan euron ­r ahoituksen­ osallis­t uvan ­budje­toinnin kautta.

Tehdään Helsingistä mielen hyvinvoinnin kaupunki

H

YVÄ MIELENTERVEYS on kokonaisvaltai­

sen hyvinvoinnin ja mielekkään elä­ män perusta. Me Vihreät haluamme tehdä Helsingistä mielen hyvinvoin­ nin kaupungin, jossa jokaisen helsinkiläisen hyvinvointi on koko kaupungin asia. riittävästi virikkeitä tarjoava asuinympäristö, monipuoliset ulkoi­ lu- ja harrastusmahdollisuudet sekä yhteisölli­ syys. Mielen hyvinvoinnin kaupungissa lasten ja nuorten mielenterveystaitoja vahvistetaan päiväkodeissa ja kouluissa. Myös pääsy mielen­ terveyden palveluihin onnistuu helposti perus­ terveydenhuollon kautta.

MIELENTERVEYTTÄ TUKEVAT

820

alku on ollut onnistunut. Haluamme lisätä osallistuvan budjetoinnin eli Oma­ Stadin tunnettavuutta entisestään, kehittää budjetointiprosessia sekä panostaa viranhaltijoiden ja asuk­ kaiden välisen vuoropuhelun kehit­ tämiseen.

OSALLISTUVAN BUDJETOINNIN

avasimme Hel­ sinkiin matalan kynnyksen mielenterveys­pal­ velupisteet eli Miepit. Tavoitteemme on laajen­ taa Mieppi-toiminta kaikkialle kaupunkiin sekä helpottaa keskusteluapuun ja lyhytterapiaan pääsyä perusterveydenhuollossa. Vihreiden aloitteen ansiosta Helsinki suunnittelee terapia­ takuuta ensimmäisenä kuntana Suomessa.

KULUVALLA VALTUUSTOKAUDELLA

LISÄKSI LASTEN JA NUORTEN mielenterveyden on­

gelmien huolestuttavaan kasvuun on vastattava oppilashuollon resursseja ja ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä vahvistamalla.

Hyvinvoiva mieli on jokaisen helsinkiläisen etu ja oikeus.

821

822

lisää kau­ punkilaisten vaikutusmahdolli­ suuksia vaalien välillä. OmaStadi on osoittanut tarpeellisuutensa: ensim­ mäisellä kierroksella vuonna 2019 ideoita tuli yli 1200.

OSALLISTUVA BUDJETOINTI

on taas käyn­ nissä: jaossa on 8,8 miljoonaa euroa.

Keväällä hankkeita yhteiskehitettiin, ja kaikille yli 12-vuotiaille kaupunki­ laisille avoin äänestys on käynnissä syksyllä 2021.

UUSI OMASTADI-KIERROS

823

824

825

Olli-Pekka Lammi

Sanni Lehtinen

Jonni Lehtiranta

Maarit Leinonen

Riikka Leinonen

Mikko Leisti (sit.)

42 v. kauppatieteiden maisteri, yhteiskuntatieteiden maisteri, ­Etelä-Haaga

27 v. opiskelija, yhteis­kuntatieteiden ­kandidaatti, Kallio

39 v. merentutkija, diplomi­-insinööri, Viikki

39 v. lääkäri, ­epide­mio­logian dosentti, Mellunkylä

31 v. eduskunta-avustaja, opiskelija, Vallila

54 v. yrittäjä, toimitus­ johtaja­, Munkkiniemi

Unelmien Helsinki on samaan aikaan yksilöllinen ja yhteisöllinen: se tarjoaa kaikille palveluita heidän tarpeidensa mukaisesti ja samalla luo mahdollisuuden elää yhdessä – etenkin niissä ihanissa puistoissa!

Hauska kaupunki, joka ­toimii. Yrittäjähenkinen, eteenpäin katsova, aikaansaava sekä osallistumiseen innostava. Asukkaat, yhteisöt ja yritykset ovat kaupungistaan ylpeitä ja haluavat pitää ympäristöstään huolta.

Unelmieni Helsingissä on toimiva kaupunkiympäristö, maailman paras koulutus ja parhaat palvelut. Kaupunki on kiinnostava, elinvoimainen ja houkuttelee työpaikkoja luovia sekä kaupunkia kehittäviä investointeja.

Maailman paras opiskelijakaupunki, jossa helsinkiläisten mielenterveys on tärkeysjärjestyksen kärjessä.

Feministinen metropoli, ­jossa jokaisella on oikeus voida hyvin ja tuntea ole­ vansa kotonaan.

Unelmieni Helsinki on hiilineutraali kaupunki, jossa kaikilla on mahdollisuus elää itse valitsemaansa elämää monimuotoisessa vehreässä ympäristössä ilman turhia huolia tai rasitteita.

Sykkivä ja vihreä metropoli.

Turvallinen, terveellinen ja ­ilmastoystävällinen kaupunki, jossa arvioidaan päätösten hyvinvointivaikutukset ja osallistetaan asukkaat toiminnan suunnitteluun ja päätöksentekoon.

MAINOSLIITE / HELSINGIN VIHREÄT

12

Vihreä Helsinki kartalla­

6

Minkä eteen olemme tehneet töitä ja mitä saimme aikaiseksi viime valtuustokauden aikana? Entä mitä tavoittelemme seuraavaksi?

Saavutuksia 1

Vihreiden ansiosta Helsingillä on kunnianhimoinen suunnitelma olla hiilineutraali vuonna 2035.

Hanasaaren hiilivoimala suljetaan vuoden 2024 loppuun mennessä, ja Salmisaaressa hiilen poltto loppuu mahdollisimman pian sen jälkeen.

2

7

Turvasimme Kalasataman–­ Pasilan raitiotien rakentumisen.

Ratikka kuljettaa helsinkiläisiä jo vuonna 2024.

3

Pyörätunneli Kaisaniemestä ­Kansalaistorille parantaa merkittävästi pyöräilyn sujuvuutta keskustassa. Lisäksi rautatieasemalle tulee moderni pyöräpysäköinti­laitos.

4

Matalan kynnyksen mielen­ terveyspalvelupiste Mieppejä on avattu Myllypuroon ja Kala­ satamaan. Vihreiden aloitteesta päätettiin terapiatakuun suun­ nittelun edistämisestä.

5

Hämeentie muutettiin joukko­liikennekaduksi, joka on kaikille liikkujille viihtyisämpi, turvallisempi ja hiljaisempi.

Uudet pyöräkaistat parantavat pyöräilyn olosuhteita itäisessä kantakaupungissa.

6

E

Luonnon monimuotoisuudesta­­ on huolehdittu perustamalla uusia metsäisiä ja merellisiä luonnon­ suojelualueita. OIemme suojelleet muun muassa Haltialanmetsän, Kallahden matalikon ja Kivinokan vanhan metsän.

8 2

Olemme perustaneet Itäkadun, Vuosaaren ja Kallion perhekes­ kukset. Perhekeskuksiin on t­ uotu kaikki lapsiperheiden tarvitsemat sote-palvelut saman katon alle.

8 9

Helsinkiin on rakennettu uusia asuinalueita, kuten Pasilan Postipuisto, olemassaolevaan kaupunkirakenteeseen, viheralueita säästäen.

Lisäksi asuntoja on ­kaavoitettu ennätyksellisen paljon.

7 3

Vihreiden ansiosta Vartio­saaren rakennussuunnitelmat keskeytet­ tiin ja saari säilyy virkistyskäytössä.

Turvasimme myös Meri-­Rastilan rantametsät rakentamiselta.

C

5

A

D

10

Vihreiden aloitteesta käynnistettiin viisivuotiaiden maksuton varhaiskasvatus. Tavoitteemme on laajentaa maksuton varhaiskasvatus koskemaan kaikkia helsinkiläisiä lapsia.

Kysyimme Vihreiltä ehdokkailta: Mikä tekee Helsingistä hyvän kaupungin asua?

826

827

828

829

830

831

Noémie Lemieux

Minna Lindgren

Konsta Lindi

Outi Lindqvist

Helmi Lipiäinen

Lari Lohikoski

27 v. ranskan kielen ­opettaja, suomen k ­ ielen oppija, Helsinki

58 v. kirjailija, toimit­taja, Munkkiniemi

20 v. ylioppilas, Vihreiden nuorten hallituksen jäsen, Kamppi

46 v. suunnittelija, ­Helsingin Vihreiden ­puheenjohtaja, Oulunkylä

20 v. teologian ja uskonnon­tutkimuksen opiskelija, Koskela

47 v. verkkoviestintä­ päällikkö, Laajasalo

Helsingin ainutlaatuinen, kaunis luonto ranta­kallioi­ neen ja metsineen yhdessä kaupungin elävän ja monimuotoisen kulttuurija taidemaailman kanssa tekevät Helsingistä hyvän paikan asua ja elää.

Helsinki on kaupunkina hyvän kokoinen. Luonto on täällä aina lähellä. Meri ympäröi kaupunkia monelta suunnalta. Helsinkiläiset ottavat muualta muuttaneet avoimin sylin vastaan.

Tänne on helppo kotiutua.

Monipuolinen lähiluonto ja kattava julkinen liikenne.

Yhdenvertaisuus ja ihmisoikeuksien puolustaminen luovat turvaa ja tilaa kaikille.

Mielenterveyspalveluihin panostaminen lisää hyvinvointia.

On kiva asua Helsingissä, koska se on turvallinen ja monikulttuurinen kaupunki.

Julkinen liikenne toimii ­hyvin, ja lähellä on aina ­puistoa tai metsää.

Hyvät julkiset palvelut, ­puhdas ympäristö, kukoistava kulttuurielämä ja monipuoliset liikuntamahdollisuudet. Erityinen hyvän kaupungin lisä tulee raitiovaunuista, joita ilman en voisi elää.

Helsingistä tekee parhaan paikan asua se, että se tarjoaa kaiken, mitä voi suurelta kaupungilta odottaa, mutta silti voi asua luonnon kainalossa, liikkua pitkin kaupunkia sujuvasti ja nauttia hyvistä palveluista.

MAINOSLIITE / HELSINGIN VIHREÄT

Tavoitteita A B

B

C

Edistämme viihtyisää kävelykes­ kustaa, jonne pääsee helposti joukkoliikenteellä, pyörällä ja kävellen.

Helsinki ansaitsee kattavan pika­ ratikkaverkon. Tulevaisuudessa raitiotien pitää kuljettaa muun muassa Viikin ja Malmin asukkaita.

Suljemme Salmisaaren hiili­ voimalan. Helsinki luopuu kivihiilestä viimeistään vuonna 2029 ja

maakaasusta ja laajamittaisesta biomassan poltosta vuonna 2035.

D E

Edistämme uuden arkkitehtuurija designmuseon perustamista Eteläsatamaan.

Tavoittelemme uusien luonnon­ suojelualueiden perustamista vuosittain. Seuraavaksi on suojeltava Vartiosaari sekä Keskuspuisto osana Kansallista kaupunkipuistoa.

Can I vote in the municipal elections?

You don’t have to be a Finnish citizen to vote in these elections on June 13th. if you have turned 18 years old by the election day and you are a citizen of Norway, Iceland, or any EU country. Also, other residents can vote, as long as they have been a resident for at least two years.

YOU ARE ENTITLED TO VOTE

B 4

7

6 2 1 4

9 E

7 9

6

A NOTIFICATION of the right to vote has been sent to all persons entitled to vote by mail or suomi.fi online service. From the notification, you can see the location of your polling station on the voting day. It also tells you when and how to vote in advance if you wish to do so.

pandemic adds its challenges to the elections.

Finnish officials are doing their best to organize the elections as safely as possible.

THE ONGOING COVID-19

Lue lisää tavoitteistamme vaali­ohjelmasta

More information (in 30 languages): vaalit.fi/tietoa-kuntavaaleistaeri-kielilla1

helsingin­vihreat.fi

832

833

834

836

835

837

Karla Loppi

Joonas Lyytinen

Virve Maria ­Magdaleno

Kirsi Majander

Petri Matero

Susanna Mattila-Connor

54 v. terveydenhoitaja, teatteritaiteen maisteri, Kallio

45 v. digitalisaatio­johtaja, filosofian maisteri, ­Oulunkylä

40 v. musiikkialan ­free­lancer, pienyrittäjä, Jätkäsaari

44 v. sosiaalityöntekijä, sosiaalipsykologi, Itä-Helsinki

43 v. yrittäjä, muusikko, Tapaninvainio

60 v. konferenssitulkki­, EU-virkahenkilö, ­ Kala­satama

Rakastan Helsinkiä. Sekä työnantajana että kotikaupunkina näen sen olevan jo nyt edelläkävijä, vaikka paljon pitää vielä tehdä kohti ilmaston, ympäristön, eläinten ja ihmisten kannalta kestävää yhteiskuntaa.

Alueellisen eriytymisen estäminen kaavoituksella ja kaikkien asukkaiden yhdenvertaisten palvelujen varmistaminen.

Meillä on upeat koulut ja varhaiskasvatus. Mitä pienempi lapsi, sitä enemmän valtaa opettajalla on. Opettajien jaksamisesta on huolehdittava. Varhaiskasvatuksen opettajille suurempi palkka ja paremmat työolot.

Helsinki on iso kaupunki ja sillä on hyvät resurssit huolehtia asukkaistaan.

Helsingistä löytyy hienoja luontokohteita ja lähiluontoa. Täällä on hyvät harrastusmahdollisuudet, ja kaupunkia kehitetään aktiivisesti.

Ihmiset, lähiluonto sekä mahdollisuudet rakentaa oman näköinen elämä ja tulevaisuus.

Helsinki on merellinen ja luonnon ympäröimä kaupunki. Hyvät liikenneyhteydet ja esteettömästi toimivat palvelut takaavat kaikille tasavertaiset lähtökohdat.

Sen jokaisella asukkaalla on oikeus hyvään elämään.

MAINOSLIITE / HELSINGIN VIHREÄT

14

S A N N AV E S I K A N S A . F I

Sanna Vesikansa

885

• 48-vuotias sosiaali- ja terveystoimen apulaispormestari Pirkkolasta • Työskennellyt mm. YK:lla ja sote-alan järjestöissä • Harrastaa työmatkapyöräilyä, kulttuuria ja pallokentän laidalla seisomista

K

Perheille sujuvat palvelut ja päiväkoti lähellä

yli kymmenen vuotta sitten lähti ensimmäisen kerran mukaan vaaleihin, hänen kolme lastaan olivat vielä pieniä.

Vaaliteemat nousivat perhearjesta Pakilassa. ”Silloin olin perheeni kanssa juuri palannut työkomennukselta Etiopiasta ja näin Helsingin uusin silmin.”

Neljä vuotta sitten Sannan arki muuttui, kun hänet valittiin Helsin­ gin ensimmäiseksi sosiaali- ja ter­ veystoimen apulaispormestariksi.

UN SANNA VESIKANSA

olen tehnyt töitä sen eteen, että peruspalvelut ”APULAISPORMESTARINA

ovat toimivia joka puolella Hel­ sinkiä, apua mielenterveyden on­ gelmiin saa matalalla kynnyksellä ja lapsiperheet saavat tukea hel­ pommin.” uusien per­ hekeskusten perustaminen Itäkes­ kukseen, Vuosaareen ja Kallioon on ollut viime vuosien merkittävä muutos. Jatkossa perhekeskuksia on tulossa lisää.

Kuva: Vessi Vessi Visuals

velkaa palveluissa tulee ottaa kiinni.

Myös lastensuojelu tarvitsee riittä­ vät resurssit.”

Kun apua saa varhaisessa vai­ heessa, eivät ongelmat pääse ker­ tymään suuremmiksi.

edistäneet maksutonta varhais­ kasvatusta ja varhaiskasvatuksen henkilökunnan palkkojen korotta­ mista. Uusia päiväkotipaikkoja on rakennettu neljässä vuodessa lisää yli 4 000.

”TAVOITTELEMME HELSINKIÄ, jossa ei pompotella luukulta toiselle. Tarvit­ seepa apua sitten parisuhteeseen, vanhemmuuteen, lapsen puheen kehitykseen tai mielenterveyteen, se tulisi saada helposti ja matalalla kynnyksellä.”

”PÄIVÄKOTIPAIKAN

LAPSIPERHEIDEN OSALTA

”KAUPUNGIN TULEE TARJOTA perheille helposti monenlaista tukea, mitä varhaisemmin sen parempi. Per­ hekeskuksia tulee kehittää yhä toi­ mivammiksi, ja koronan jättämää

MYÖS LAADUKAS VARHAISKASVATUS

on sujuvan arjen kivijalka. Kulu­ valla valtuustokaudella vihreät ovat

pitää löytyä lä­ heltä kotia, ja siksi niitä tarvitaan edelleen lisää. Perheiden palvelui­ den parantaminen on pitkäjänteis­ tä työtä. Ei pidä myöskään unohtaa, ettei perheystävällisyys tarkoita ainoastaan lapsiperheaikaa, vaan monet hoitavat myös esimerkiksi ikääntyviä vanhempiaan. Kaupun­ gin tulee tarjota tukea kaikissa elä­ mäntilanteissa.”

Kysyimme Vihreiltä ehdokkailta: Mikä on tärkeintä Helsingin kehittämisessä?

838

839

840

841

842

843

Päivi Meros

Nina Miettinen

Tuula Mohamud

Annica Moore

Antti Möller

Touko Niinimäki

38 v. tradenomi (YAMK), viestintäasiantuntija, Vuosaari

28 v. filosofian maisteri, järjestökoordinaattori, Herttoniemi

40 v. toiminnan­johtaja, yhteiskunta­tieteiden ­maisteri, Kulosaari

41 v. viestintäpäällikkö­­, kaupunkiaktiivi, Hermanni

30 v. sosionomi (YAMK), ­sosiaalipolitiikan asian­ tuntija, Etelä-Haaga

Helsinkiä tulee kehittää niin, että sen palvelut ovat kaikkien saatavilla ja lähellä.

Asumista, ulkoalueita ja kulttuurielämyksiä tulee kehittää yhdessä asukkaiden kanssa, heidän tarpeiden ja toiveiden mukaan.

Ilmastoviisaan arjen ja tasa-arvoisten mahdollisuuksien rakentaminen.

Torjutaan eriarvoisuutta, suojellaan luontoa ja kehitetään harrastusmahdollisuuksia!

52 v. terveystieteiden maisteri, senioripalveluiden projektipäällikkö, Itä-Helsinki

Rakennetaan yhden­ vertainen ja ilmastoneutraali Helsinki, jossa arki toimii ja lapset ja nuoret voivat hyvin.

Kaupunkilaiset tulee ottaa mukaan kehitystyöhön.

Ilmas ­toystävällinen kau­ punki on lapsiystävällinen.

Ensi valtuustokaudella pitää tehdä käänne kohti ekologisempaa energiantuotantoa ja löytää keinot kohtuu­hintaisen asumisen turvaamiseen. Myös matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita on vahvistettava.

Helsingin tulee olla maailman kunnianhimoisin kaupunki ihmisoikeuksien edistäjänä. Siihen päästään tekemällä konkreettisia ­tasa-arvo- ja yhden­ver­ taisuustekoja, eli vahvaa ihmisoikeusperustaista politiikkaa.

Talouden tasapainottaminen ja helsinkiläisten perheiden hyvinvoinnin lisääminen työllistämällä kaikki kynnelle kykenevät helsinkiläiset.

MAINOSLIITE / HELSINGIN VIHREÄT

15

Vartin kaupungissa palvelut saavutetaan kiskoilla, pyörillä tai kävellen

H

voi­ makkaasti ratikkaverk­ kojaan. ”Helsingillä on rakenteilla tai toteutu­ massa tällä hetkellä kolme Tam­ pereen ratikan kokoista pikarai­ tiovaunuhanketta. Kaupunginval­ tuuston puheenjohtajan Otso Kivekkään mukaan hankkeet eivät kuitenkaan ole jäämässä tähän. ”Seuraavaksi täytyy toteuttaa pikaratikat myös Malmin ja Tuu­ sulanväylän suuntaan.”

ELSINKI RAKENTAA

PYÖRÄLIIKENTEEN INVESTOINTIEN

rahoitus on vakiintunut tällä kau­ della, ja jatkossa joka vuosi raken­ netaan uutta pyörätietä mukaan lukien Rautatieaseman alittava pyörätunneli. ”Vähitellen tästä rakentuu pa­ la kerrallaan baanaverkko, jossa kaikkialta kaupungista menee pyö­ räteitä eri suuntiin”, Otso toteaa.

”

Seuraavaksi pikaratikat myös Malmin ja Tuusulan­ väylän ­suuntaan.

844

Kuva: Raisa Ranta

Vih­ reät tavoittelee myös muita pa­ rannuksia pyöräilyn olosuhtei­ siin, kuten talvikunnossapidon kehittämisen. ”On voitava luottaa siihen, että pyörätiellä pystyy pyöräilemään myös talvipäivinä.”

HYVIEN PYÖRÄTEIDEN LISÄKSI

tukevat myös liikennemuotoina toisiaan.

Runkolukittavat telineet asemilla parantavat mahdollisuuksia saa­ pua asemille pyörillä. Kaupunki­ pyörät puolestaan mahdollistavat määränpäässä viimeisen kilo­ metrin suorittamisen niin ikään ­pyörällä. ”Kaupunkipyöräthän tulevat nyt koko kaupunkiin, lähiöt mu­ kaan lukien”, Otso muistuttaa.

VIHREIDEN TAVOITTEENA ON, että joukkoliikenne mahdollistaa hel­ pon pääsyn myös muualle kuin keskustaan. On luotava joukkolii­ kenteen verkko, jossa runkolinjat mahdollistavat myös sujuvan poi­ kittaisen liikkumisen kaupungin­ osien välillä. ”Meillä pitäisi olla tavoitteena 15 minuutin kaupunki, jossa kaik­ ki palvelut olisivat tuon matka-­ ajan päässä kävellen, pyörällä tai joukkoliikenteellä. Uusista alueis­ ta pitää tehdä sellaisia, että pal­ velut ovat saavutettavissa näillä keinoin.”

PYÖRÄT JA JOUKKOLIIKENNE

845

OTSOKIVEK AS.FI

Otso KivekÄS

806

• Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja • 41-vuotias digitalisaatiojohtaja rakennusalalla • Isä, pyöräilijä ja maailmanparantaja

846

847

849

848

Johanna Nuorteva

Eino Nurmisto

Maria Nyqvist

Maria Ohisalo

Mikael Ojala

Venla Olin

41 v. erityisopettaja, ­varavaltuutettu, Toukola

30 v. somevaikuttaja, Kallio

37 v. kasvatustieteen maisteri, luokanopettaja, Hermanni

36 v. Vihreiden puheen­ johtaja, sisäministeri, Viikki

66 v. erikoislääkäri, Lehtisaari

48 v. opettaja, ­pääluottamusmies, ­L aajasalo

Jokaisella lapsella on oltava mahdollisuus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen ja koulutukseen sekä harrastusmahdollisuus.

Vuokra-asumisen kuluja tulee kohtuullistaa, jotta Helsinki säilyy vetovoimai­ sena jokaiselle.

Erityisesti Helsingin iso kysymys niin ilmaston­ muutoksen kuin eriarvoisuudenkin torjunnassa on kestävä, riittävä ja kohtuuhintainen asuntotuotanto.

Helsingissä kukaan ei saa jäädä ilman kotia.

Helsingissä kuuntelemalla ja osallistamalla asukkaita ja työntekijöitä saadaan parempaa. Metsät, luonto ja lähiliikuntamahdollisuudet luovat hyvinvointia. Koulujen ja perheiden tuen rahoitusta on kasvatettava.

Yhdenvertaisuus, saavutettavuus ja ympäristökysymykset.

Helsingin kehittämiseksi tärkeintä on ilmaston­ muutoksen torjunta. ­Kaupunginosien tasa­ painoinen kehittäminen ja keskustan elävöittä­minen on myös tärkeää.

Lähiluonnon merkitystä asukkaiden hyvinvoinnille ei saa unohtaa kaavoituksessa. Helsingin saariston virkistys­käyttöä tulee kehittää yhteistyössä asukkaiden ja yhdistysten kanssa eikä vain virkamieslähtöisesti.

MAINOSLIITE / HELSINGIN VIHREÄT

16

Vihreällä kasvulla ja elvytyksellä ulos koronakriisistä

H

Kuva: Aino Honkanen

val­ tuustoryhmän pu­ heenjohtaja Reetta Vanhanen on aneste­ siologiaan ja tehohoitoon erikois­ tuva lääkäri, joka hoitaa päivisin koronapotilaita teho-osastolla ja ratkoo iltaisin koronakriisiä kaupunginvaltuustossa. Kulunut vuosi on näyttänyt, että korona­ viruspandemia on paitsi tervey­ den, myös laajemmin hyvinvoin­ nin ja talouden kriisi.

ELSINGIN VIHREÄN

”

R E E T TAVA N H A N E N . F I

883

• 30-vuotias lääkäri ja kaupunginvaltuutettu Vallilasta • Vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja ja kaupunginhallituksen jäsen • Harrastaa nykytanssia, suunnistusta, kiipeilyä ja luonnossa liikkumista

”LUVUT OVAT todella huolestuttavia.

Siksi on tärkeää varmistaa, että hoitoonpääsy on riittävän nopeaa ja onnistuu matalalla kynnyksellä suoraan terveysasemalta. Varhai­ sella hoitoon pääsyllä ja keskus­ teluavulla on valtava merkitys sairauden pitkittymisen kannalta.” palveluval­ taisessa Helsingissä koronaepide­ mia on vaikuttanut voimakkaasti myös talouteen. Palvelualoihin kohdistuva kriisi näkyy erityises­ ti nuorisotyöttömyyden kasvuna.

Koronakriisin hoitaminen sekä siitä toipuminen ovatkin seuraa­ van valtuustokauden keskeisiä kysymyksiä.

ELINKEINOELÄMÄLTÄÄN

Helsingin on investoitava hyvinvointiin.

Reetta Vanhanen

epävarmuus ovat haastaneet niin lasten, nuorten kuin aikuistenkin henkistä hyvinvointia. Tämä on näkynyt myös mielenterveyden palveluiden kysynnässä.

laajasti kau­ pungin eri toimialoihin. Samaan aikaan on huolehdittava sekä testaus- ja hoitopaikkojen riittä­ vyydestä että muusta terveyden­ huollosta. Vuosi sitten keväällä ihmiset eivät uskaltaneet hakeutua hoitoon. Tämän hoitovelan ohella kriisi on synnyttänyt myös esi­ merkiksi oppimisvelkaa ja lisän­ nyt ikääntyneiden yksinäisyyttä”, Reetta sanoo. ”KORONA VAIKUTTAA

IHMISKONTAKTIEN väheneminen, koulujen etäopetus sekä jatkuva

ja elvytys ovat tie ulos tästä kriisistä. Ihmiset on saatava rokotettua mahdollisim­ man kattavasti. Silloin he uskal­ tavat lähteä liikkeelle, ja talouden pyörät alkavat pyöriä. Lisäksi Hel­ singin on investoitava hyvinvoin­ tiin takaamalla riittävät resurssit perusterveydenhuoltoon, koului­ hin, päiväkoteihin, mielenterveys­ palveluihin ja sosiaalityöhön. Kau­ punkilaisten hyvinvoinnista ei ole varaa leikata yhtään.” ”VIHREÄ KASVU

Kysyimme Vihreiltä ehdokkailta: Millainen on unelmiesi Helsinki?

850

851

852

853

854

855

Hannu Oskala

Aleksi Pahkala

Amanda Pasanen

Anne Pauna

Tiitus Petäjäniemi

Vesa-Matti Pietarinen

43 v. kaupunginvaltuutettu, musiikin maisteri, Oulunkylä

44 v. yrittäjä, ­kulttuuri­aktiivi, Taka-Töölö

27 v. luonnontieteiden kandidaatti, varavaltuu­ tettu, Kallio

33 v. ensihoitaja (AMK), kansalaisvaikuttaja, Länsi-Pasila

37 v. kuvataiteen maisteri, taidemaalari, Toukola

43 v. sosionomi, vaelluskala-aktiivi, Alppikylä

Ilmastoneutraali. Tiivis kaupunki kasvaa, rakennamme uutta. Palvelut löytyvät 15 minuutin etäisyydeltä. Kulttuuria tapahtuu joka puolella kaupunkia. Viherverkosto on yhtenäinen ja lähiluonnosta pidetään huolta.

Kaupunki, josta ei kuole ­kulttuuri, tapahtumat, kivi­ jalat tai ravintolat.

Unelmieni Helsinki on edelläkävijä luonnon monimuotoisuuden suojelussa ja ilmastonmuutoksen torjunnassa. Luonnon­ läheisessä pääkaupungissa liikkuminen ja asuminen on päästötöntä ja ihmiset voivat hyvin.

Unelmieni Helsingissä on toimivat matalan kynnyksen oikea-aikaiset terveys­ palvelut, joissa terveydenhuollon työntekijöiden hyvinvointiin panostetaan.

Laadukas, ­ennaltaehkäisevä terveyden­hoito taataan asukkaille.

Kulttuurielämältään vilkas kaupunki, joka mahdollistaa moniäänisen, omaehtoisen elämän.

Kaikki hyväksyvä, jatkuvasti kehittyvä, turvallinen Stadi, jossa heikoimmassa asemassa olevista pidetään huolta. Myös uhanalaisista vaelluskaloista.

MAINOSLIITE / HELSINGIN VIHREÄT

17

Kulttuuri tekee kaupungista elävän

OUTI A L A NKO. FI

outi alankokahiluoto

770

• Neljännen kauden kansanedustaja ­ Itä-Helsingistä • Filosofian tohtori, työskennellyt kirjallisuuden tutkijana ja opettajana • Opetuksen, lastensuojelun ja kulttuurin asiantuntija • Kaupunginvaltuutettu 2005–2017

K

Kuva: Vessi Vessi Visuals

Outi Alanko-Kahiluoto on ak­ tiivinen toimija monella alueella. Hänen vaali­ lauseensa on Ettei ketään jätettäisi! ja toimintaohjettaan hän on myös noudattanut. Outille elämän mer­ kityksellisyyttä korostavia asioita ovat sivistyksen, koulutuksen ja kulttuurin ohella lastensuojelu ja köyhyyden vähentäminen. ”Koulutus on myös kulttuurin kivijalka. Tärkeää on tukea sivistys­ valtion perustaa, laadukasta koulu­ tusta päiväkodeista perusopetuksen ANSANEDUSTA JA

856

kautta toiselle asteelle. Ilman riit­ tävää lukutaitoa ei ole edellytyksiä luku­harrastukselle eikä muulle­ kaan oppimiselle. Lukeminen on eloonjäämistaito.”

Toimivan kaupunkikulttuurin selkäranka on kirjastoverkosto, joka ylläpitää lasten lukutaitoa ja vahvistaa alueellista tasa-arvoa. on nyt suuri. On huolehdittava, että lapsilla ja nuorilla on myös harras­ tusten kautta mahdollisuus tulla nähdyksi ja kuulluksi. Koulujen ”HUOLI NUORTEN HYVINVOINNISTA

857

taito- ja taideaineista ei saa karsia, ne kehittävät vuorovaikutustaitoja.

Empatian vahvistaminen ehkäisee myös kiusaamista.”

PANDEMIA ON VAIKUTTANUT kulttuurin

kenttään musertavasti. Rajoitukset ovat vieneet tulot isolta osalta kult­ tuurialaa. Eniten ovat kärsineet freelancerit. Helsingin pitää auttaa vapaan taiteen kentän toimijoita.

Meidän pitää tunnustaa kulttuuri­ alojen merkitys taloudelle ja nostaa ne elinkeinopolitiikan keskeiseksi kehittämisalueeksi. Myös ympä­

858

ristö vaikuttaa ihmisten henkiseen hyvinvointiin. ”VIHREÄÄN kaupunkikulttuuriin kuuluu lähiluonto, vapaat rannat ja kunnostetut arvokkaat raken­ nukset. Sivistysvaltio ei jätä kansa­ laisiaan osattomiksi myöskään kauneudesta. Kaikista kaupungin rakennus- ja korjausinvestoinneis­ ta on käytettävä prosentti taiteen hankkimiseen. Elävä kulttuuri te­ kee kaupungista viihtyisän. Ihmisiä pitää kuulla ja arvokas ympäristö säilyttää.”

859

860

861

Suvi Pulkkinen

Auli Rantanen

Tuomas Rantanen

Saana Rossi

Kirsikka Ruohonen

Pauliina Saares

33 v. poliittinen asian­ tuntija, luokanopettaja (KM), Herttoniemenranta

60 v. lähihoitaja, Kontula

55 v. kaupungin­val­tuutettu, kustantaja, Roihuvuori

28 v. arkkitehti, ­tohtorikoulutettava, Lauttasaari

30 v. muusikko, ­kuva­taiteilija, Etu-Töölö

43 v. varavaltuutettu, ­johtava asiantuntija, Töölö

Helsinkiä kehitetään tasaarvoisesti eikä vain kantakaupungin näkökulmasta.

Kulttuurin ja taiteen asema on entistä vahvempi. Joukkoliikenne ja asuminen ovat nykyistä edullisempia. Kaupunkimetsiä arvostetaan.

Unelmieni Helsingissä jokainen kokee kuuluvansa yhteisöön ja kaupunkiin tasavertaisena toimijana.

Kaupunginosilla on vahva oma identiteetti ja puitteet monimuotoiselle toimin­ nalle, yhteisöille ja elämälle.

Unelmieni Helsingissä ­kulutetaan ja tehdään taidetta ympäri kaupunkia, ei ainoastaan kanta­ kaupungissa. Tapahtumia järjestetään monipuolisesti ja niitä pääsevät järjestämään ­mahdollisimman monen­laiset ihmiset.

Haluan kehittää Helsinkiä, jossa panostetaan lapsiin ja nuoriin, tartutaan eriarvoisuuteen ja taataan palvelut kaikille. Haaveideni Helsinki on inhimillinen kaupunki, jossa jokaisella on mahdollisuus voida hyvin.

Helsinki on elävä kulttuurin ja katukahviloiden kaupunki, jossa voi nauttia palveluista eri paikoissa. Helsinki katsoo rohkeasti tulevaan, eikä tee kalliita leikkauksia lasten ja nuorten palveluista.

Turvallinen ja kohtuu­­ hintainen asua. Ikääntyvien palvelut on turvattu ja kotona pärjääminen tuettu.

Päivä­hoitoa kehitetään työssä­käyntiä mahdollistavaksi. Kulttuuri- ja liikunta­ palvelut maksuttomiksi kaikille.

MAINOSLIITE / HELSINGIN VIHREÄT

18

Hauska ja turvallinen Helsinki kaikille Kuva: Salla Merikukka

”

K

jäät pois junasta, käyt hakemassa lapsen tarhasta, ruokakau­ passa ja sitten kotiin. Reitillä voi olla harmaita betoniseiniä, hämä­ riä alikulkukäytäviä ja huonosti hoidettuja kevyen liikenteen teitä.

Tai sitten kaupunki on suunniteltu niin, että talojen alimpiin kerrok­ siin on sijoitettu kahviloita ja kivi­ jalkaliikkeitä, jotka tuovat elämää ja valoa reitillesi. Kaupan eteen on sijoitettu leikkipuisto, jossa lapsi voi leikkiä, kun käyt kaupassa. Ja koko kävelymatka kestää maksi­ missaan 15 m ­ inuuttia.”

FAT I M D I A R R A . F I

fatim diarra

781

UVITTELE, ETTÄ

”

Ihanne­kaupungissa liikkuminen on turvallista ja hauskaa jokaiselle.

• 35-vuotias helsinkiläinen kaupungin­valtuutettu vuodesta 2017 • Vihreiden varapuheenjohtaja FATIM DIARRAN ihannekaupungissa liikkuminen on turvallista ja haus­ kaa ihan jokaiselle. ”Usein, kun suunnitellaan

• Naisasialiitto Unionin puheenjohtaja • Viestinnän asiantuntija

ympäristöjä, jotka ovat hauskoja ja turvallisia lapsille, ne ovat sitä myös kaikille muille. Kaupunki­ suunnittelussa on merkitystä sillä, kenen näkökulmasta ympäristöt suunnitellaan. Autojen vai jalan­ kulkijoiden? Lasten vai aikuisten?

Miesten vai naisten? Ei-valkoisten vai valkoisten?” yhteisölli­ nen ja asukaslähtöinen kaupunki­ kulttuuri kukoistaa. Kiinnostavat tapahtumat värittävät kaupunki­ kuvaa. Torien käyttöönotto tekee kaupungista eläväisemmän ja sitä kautta turvallisemman myös ­iltaisin. ”ITALIASSA MATKAILLESSA näkee iha­ nia piazzoja, joilla ihmiset viettä­ vät aikaa. Meillä voisi olla saman­ laista kaupunkikulttuuria, jos torit avattaisiin ihan kaikenlaisten kau­ punkilaisten käyttöön”, Fatim poh­ tii. Hänen aloitteestaan Helsinkiin ollaan hankkimassa lisää penkkejä ja retkipöytiä. Myös jäteastioiden määrää ollaan lisäämässä.

VIHREÄSSÄ HELSINGISSÄ

VIHREIDEN TAVOITTEENA on luoda Helsinki, jossa kaupunginosa­ tapahtumat ja pop up -liikkeet kukoistavat. Hauskassa Helsingis­ sä on tilaa kaupunkilaisten oma­ ehtoiselle ja spontaanille kult­ tuuritoiminnalle, joka tehdään mahdolliseksi helposti haettavien avustusten ja neuvonnan avul­ la uuvuttavan lupabyro­kratian­­ ­sijaan.

Porm es ta ri eh do ka s

Kysyimme Vihreiltä ehdokkailta: Mikä tekee Helsingistä hyvän kaupungin asua?

862

863

864

865

866

867

Aleksandra SARKER

Pekka Sauri

Laura Serkosalo

Oula Silvennoinen

Tino Singh

Anni Sinnemäki

58 v. sairaanhoitaja (AMK), Vartiokylä

67 v. filosofian tohtori, yrittäjä, Konala

50 v. dosentti, akatemiatutkija, Vesala

Julkinen liikenne on järjestetty hyvin. Kaupungin­ virkistysalueet ovat hyvin hoidettuja ja kaikkien käytettävissä. Palvelu­tarjonta on hyvä, ja Helsinki on ­kansainvälinen kaupunki.

Keskinäinen luottamus, vapaus ja vastuu.

46 v. toiminnanjohtaja, perhehoitaja, Koskela

49 v. toimitusjohtaja, ­lastenruokayrittäjä, Käpylä

47 v. pormestariehdokas, kaupunkiympäristön ­apulaispormestari, Katajanokka

Helsingissä lähiluonto on ­lähellä jokaisessa kaupungin­osassa!

Tasa-arvoisuus, kansain­ välisyys, luonto. Helsinki aukeaa ainutlaatuisella tavalla merelle ja upeaan saaristoon; ne ovat menestyksen, työn ja virkistyksen lähteitä, jos osaamme niitä hoitaa ja varjella.

Helsinki on mahtava paikka asua sen luonnonläheisyyden, puhtauden, lapsiperhemyönteisyyden, kulttuuri­ tarjonnan, sen pienyrittäjien ja kansainvälisyyden takia.

Helsinki on kaupunkilaisten yhteinen koti, rento kaupunki, josta on helppo löytää asunto, ja jossa luonto on lähellä. Vastuullinen kaupunki, joka torjuu ilmastokriisiä ja kannattelee asukkaitaan.

MAINOSLIITE / HELSINGIN VIHREÄT

19 M A R I H O L O PA I N E N . F I

Mari Holopainen

789

• Ensimmäisen kauden kansanedustaja ja talousvaliokunnan jäsen Kulosaaresta • Väitöskirjatutkija Aalto-yliopiston tuotantotalouden laitoksella • Hiihtoa, juoksua ja joogaa harrastava 10- ja 5-vuotiaiden lasten äiti, kaupunginvaltuutettu ja Uudenmaan maakuntavaltuuston puheenjohtaja

Kuva: Vessi Vessi Visuals

Elinvoimaa, kansainvälisyyttä ja osallisuutta

M

ARI HOLOPAINEN on kansanedustaja, joka on ehdolla neljännelle kaudelle kaupungin­ valtuustoon. Hän haluaa tehdä Hel­ singistä monin tavoin vahvemman kaupungin. ”Kun koronasta selvitään, Hel­ sinki syntyy uudelleen kaupunki­ na, jossa niin kasvuyrittäjyys kuin tasa-arvoiset koulutusmahdolli­ suudet houkuttelevat eri puolilta maailmaa.”

MARIN MIELESTÄ koulutusinvestoinnit ja osaamispohjainen kestävä muu­

tos ovat tärkeitä talouspolitiikan toimia. ”Helsinki on kokoaan suurempi ilmastotoimien suunnannäyttäjä.

Globaalia materiaalien kulutusta tulee leikata vähintään puoleen ny­ kyisestä tasosta. Myös tietoa tulee hyödyntää päätöksenteossa vielä­ kin enemmän.” talousosaaminen tar­ koittaa Marille keinoja etsiä ja löy­ tää kestäviä tapoja hankkia kaupun­ gille tuloja, jotka voidaan tasapuoli­ sesti jakaa ihmisten hyväksi. ”Tarvitsemme uusia kasvuyri­ INHIMILLINEN

868

869

tyksiä ja taloudellista toimeliaisuut­ ta, joka tapahtuu ilmaston ehdoilla.” alussa teh­ dään valtuustostrategia, joka mää­ rittää tulevaa neljää vuotta. Marin visiona on, että tulevaisuuden Helsingissä kaikki pääsevät osal­ listumaan ja ideoimaan ajoissa.

Perustana on asukasdemokratian kehittäminen.

HETI VALTUUSTOKAUDEN

asukkaita ja heidän ideoitaan. Osal­ lisuus merkitsee eri palveluiden ar­ vioimista kaupunkilaisten omien kokemusten valossa. Kuuleminen tarkoittaa, että eri kaupungin­ osien ääni tulee esiin hyvissä ajoin jo valmistelujen alussa. Kulttuuri ja historia nähdään voimavaroi­ na, ja jokainen kaupunginosa on omaleimainen, hyvä paikka elää.” ovat tärkeitä kokoontumisen ja tiedon jakamisen paikkoja. Olisi tärkeää kuunnella tarkasti myös nuorten ja nuorisoneuvoston ääntä.

MYÖS KAUPUNGINOSAFOORUMIT

koulutus, kaa­ voitus tai kulttuurihistoriallis­ ten rakennusten ja ympäristöjen säästäminen, meidän on kuultava ”OLKOON KYSEESSÄ

870

871

872

873

Sameli Sivonen

Osmo Soininvaara

Leo Stranius

Milja Suihko

Johanna Sydänmaa

Mikko Särelä

30 v. varavaltuutettu, ­arkkitehtuurin ylioppilas, Alppiharju

69 v. valtiotieteiden ­lisensiaatti, Kruununhaka

46 v. kaupunginvaltuutettu, toimitusjohtaja, Käpylä

27 v. yhteiskuntatieteiden maisteri, projektiavustaja, Etu-Töölö

50 v. kaupungin­ valtuutettu, opinto-ohjaaja (LitM), Myllypuro

46 v. tekniikan tohtori, innovaatiopolitiikan asiantuntija­, Sörnäinen

Tiivis kantakaupunki ja sen pienet kivijalkaliikkeet, ­kahvilat ja ravintolat. Helsingin monimuotoiset ja hienot puistot sekä läheltä löytyvät meri ja metsä. Vihreät raitiovaunut ja hyvät joukko­ liikenneyhteydet.

Helsingissä on suureksi kaupungiksi puhdas ilma. Kaikilla viheralueet kävelymatkan päässä. Meillä on hyvät koulut. Keskustaa on onnistuttu hyvin suojaamaan autoilta.

Ei ole slummeja.

Upea lähiluonto ja Itä­meri, kunnianhimoinen ilmastopolitiikka, hyvä joukkoliikenne ja pyöräilymahdollisuudet sekä erinomaiset palvelut ja lapsiystävällisyys.

Helsingissä yhdistyy ­pääkaupungin kansain­ välisyys, kulttuuri, mahdollisuudet ja eläväisyys saman­ aikaisesti kun voimme nauttia sen turvallisuudesta ja luonnonläheisyydestä.

Aika ainutlaatuista!

Helsingissä on kaikki! Kaupungin sykettä ja lehmiä laitumella, päiväkoteja, kouluja, nuorisotaloja ja ­seniorien hoivakoteja. Metsiä, uimarantoja, liikuntapuistoja ja kulttuurielämyksiä. Minulle Helsinki on paras!

Helsinki tarjoaa kaupunki­ laisille mahdollisuuden­­ toteuttaa itseään ja unel­ miaan, löytää ystäviä ja töitä, parantaa maailmaa ja nauttia samanaikaisesti urbaanista ympäristöstä ja luonnon rauhasta.

MAINOSLIITE / HELSINGIN VIHREÄT

20

10 x

Kunta­ vaaleissa päätät ­Helsingin suunnan

arjen iisi ilmastoteko

Mistä valtuustossa ­päätetään?

Kuva: Mostphotos

1

2

kestävä liikkuminen on Helsingissä helppoa: valitse kävely, pyörä tai joukkoliikenne.

ILMASTON KANNALTA

MATKUSTA LÄHELLE! Helsingistä ja muualta Etelä­-Suomesta löytyy upeita luonto- ja kult­ tuurikohteita moneen makuun. Useaan paik­ kaan matka taittuu kätevästi julkisilla!

5

HYÖDYNNÄ HÄVIKKI herkkuihin: mitä voi kokata perunasoseen jämistä tai kaurakermapurkin lopusta? Muista tarkistaa ennen kauppaan­ lähtöä, mitä kaapeista jo löytyy.

6

HUOLLA JA KORJAA itse tai anna ammattilaisen korjata rikki menneet vaatteet, kodinkoneet ja muut tavarat. Samalla työllistät alueesi pien­ yrittäjiä.

“Retkikohdevinkkini on 7 ­Lammassaaren pitkospuut” 8 3 9 4 10

– Anni Sinnemäki

VÄHENNÄ LIHAN SYÖNTIÄ ja suosi kauden kasvis­ ruokaa.

KIERRÄTYS on koko ajan helpompaa: useissa taloyhtiöissä on jo esimerkiksi keltainen muo­ vinkeräysastia. Myös pakkausmerkinnät oh­ jaavat usein laittamaan pakkauksen oikeaan keräysastiaan.

Esimerkiksi juhla­ vaatteen tai auton voi lainata, jos tarve ei ole jatkuva.

LAINAA OSTAMISEN SIJAAN.

TARKISTA SÄHKÖSOPIMUKSESI ja vaihda uusiutu­ vaan sähköön.

OSTA PALA IKIMETSÄÄ tai ryhdy kuukausilahjoit­ tajaksi taholle, joka tekee työtä ilmastonmuu­ toksen torjumiseksi.

ANNA ÄÄNESI VIHREILLE kuntavaaleissa 13.6. tai jo ennakkoon 26.5–8.6.

“Ääni vihreille on ääni neljän vuodenajan puolesta”

KAUPUNGINVALTUUSTOSSA päätetään ihmisten arkea koskevista asioista.

Missä sijaitsevat koulut ja päivä­kodit, kuinka suuria ovat luokkakoot, pe­ rustetaanko uusi kirjasto, mistä ra­ tikkareitit kulkevat tai mitä vanhus­ palveluita kunta tarjoaa.

Keitä valtuustoon valitaan?

HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTOON

valitaan 85 jäsentä, jotka edustavat eri poliittisia ryhmiä. Näiden lisäksi jokaisella ryhmällä on yhtä paljon varavaltuutettuja kuin varsinaisia valtuuston jäseniä. Valtaa ei siis jaeta vain valtuutetuille, vaan vara­ valtuutetuille, lautakuntien jäsenille ja varajäsenille sekä muihin kunnalli­ siin luottamustoimiin valituille.

Miksi kuntavaalit ovat tärkeät?

KAUPUNKI, SEN YMPÄRISTÖ ja tarjoamat

palvelut ovat kaupunkilaisten itsensä näköisiä. Kuntavaaleissa asukkaat ää­ nestävät siitä, minkälaisessa kaupun­ gissa he haluavat asua.

Kaupunginvaltuusto päättää ihmisten arkea koskevista asioista.

– Maria Ohisalo

Kysyimme Vihreiltä ehdokkailta: Mikä on tärkeintä Helsingin kehittämisessä?

874

875

876

877

878

879

Vellu Taskila

Oona Tchitcherin

Pirkko Telaranta

Coel Thomas

Milo Toivonen

Tuomas “Tuke” Tuomi-Nikula

44 v. kauppatieteiden ­kandidaatti, toiminnan­ johtaja, Metsälä

30 v. terveyden­hoitaja, ­hallintotieteiden maisteri­ opiskelija, Oulunkylä

75 v. sairaanhoitaja­, tietokirjailija, ­L änsi-Herttoniemi

34 v. toimittaja, köyhyys­asiantuntija, Itäkeskus

37 v. radiotoimittaja, Pakila

Rakentaminen ihmisen mittakaavalla ja arvokkaista luontokohteista huolehtien.

Jalankulun, pyöräilyn ja julkisten yhteyksien jatkuva parantaminen. Paremmat tukipalvelut koulupudokkuuden vähentämiseksi.

Helsinkiä tulee aidosti kehittää tasavertaiseksi kaikille. Tämä koskee mm. varhaiskasvatusta ja palveluiden saatavuutta. Meillä on toistaiseksi vielä paljon eriarvoisuutta kasvattavia alueellisia eroja.

Tasavertainen osallisuus kaikenikäisille asukkaille­. ­Toimivat ja riittävät lähipalvelut sekä turvalliset liikkumismahdollisuudet – myös talvella. Nuorille ­kokoontumispaikkoja lähelle omaa kotia.

26 v. Helsingin Vihreiden­ varapuheenjohtaja, ­sosiologian maisteri, ­Itäkeskus Visio ja vastuu – kaupunkia täytyy kehittää kestävästi.

Meidän tulee huolehtia sekä ihmisistä että luonnon kantokyvystä. Tarvitsemme paljon uusia koteja, mutta emme saa tuhota jäljellä olevia viheralueitamme.

Tärkeintä kaikessa on yhden­vertaisuus. Ilmansuunta ei saa määrittää kaupunkilaisille kuuluvien palvelujen laatua. Kaupungin on oltava yhtä toimiva ja helposti saavutettava jokaiselle taustasta riippumatta.

Haluan olla kehittämässä Helsinkiä, jossa on varaa asua ja elää. Palvelut, liikuntapaikat ja luonto löytyvät läheltä. Helsingin pitää jatkossakin tarjota ympäristö, josta löytyy tekemistä ja virikkeitä kaikille.

MAINOSLIITE / HELSINGIN VIHREÄT

21

Maailman koriskentiltä kohti valtuustoa

V

UOSAARELAINEN koripalloammattilainen Shawn Huff ponnistaa pelikentiltä kohti uusia haasteita tähdätes­ sään kohti Helsingin kaupunginvaltuustoa. Hän uskoo urheilumaailman antaneen paljon hyödyllistä oppia myös valtuustotyöskentelyyn. ”Suurimmat hyödyt tulevat yhteistyön ja yhteishengen raken­ tamiseen. Pelatessa joukkueisiin tulee jatkuvasti uusia naamoja, joiden kanssa on löydyttävä yhdistäviä tekijöitä”, Shawn tuumii.

Shawn haluaa vaikuttaa etenkin liikuntapolitiik­ kaan. Hänen huolenaan on harrastamisen keskiluokkaistuminen, joka on tehnyt harrastukset liian kalliiksi monille lapsiperheille. ”Kaikilla pitäisi olla oikeus harrastaa. Hinta ja lähtökohdat eivät saisi olla este.”

VALTUUSTOSSA

VIHREIDEN TAVOITTEENA on tiivistää koulujen ja harrastusseurojen yhteistyötä. Shawnin mielestä iltapäiväkerhoihin voisi palkata seurojen ammattilaisia valmentamaan. Tämä vapauttaisi niin vanhempien aikaa lasten harrastuksiin kuljettamisesta kuin myös parantaisi niiden lasten mahdollisuutta harrastaa, joiden perheillä ei ole autoa. ”Iltapäiväkerhomalli toimisi myös kulttuuriharrastuksissa.

Meillä on jo malli missä lapset ovat kerhoissa monta tuntia. Pitää vain keksiä miten me saadaan harrastukset vietyä niihin”, Shawn pohtii.

T WIT TER & IG: @SHUFF 2 47

LIIKUNTAPAIKKOJEN rakentamisessa Shawn toivoisi, että prosessissa

Shawn Huff

hyödynnettäisiin enemmän eri lajien edustajia. ”Jos paikat tehdään oikein ja lajiolosuhteet täyttäen, niin sil­ loin ne kestävät käytössä pidempään”, hän toteaa.

SHAWN NÄKEE harrastusmahdollisuuksien kehittämisen tärkeäksi myös maahanmuuttotyön ja integroitumisen kannalta. ”Jos kukaan on nähnyt lapsia leikkimässä ulkona, niin silloin ei tarvita edes yhteistä kieltä, koska se liikkuminen ja urheilu on se kieli. Koulun ohella liikuntamahdollisuuksien tarjoaminen ­onkin yksi parhaita mahdollisuuksia ehkäistä syrjäytymistä ja tar­ jota lapsille mahdollisuuksia olla osa jotain suurempaa.”

790

• 36-vuotias Suomen koripallomaajoukkueen kapteeni • Suorittanut kriminaalisosiologian tutkinnon • Juuret Jakomäessä, nykyinen koti ­Vuo­saaressa

Kuva: Vessi Vessi Visuals

880

881

882

883

884

885

Aino Tuominen

Hannu Tuominen

Timofei Ulyanov

Reetta Vanhanen

Satu Vartiainen

Sanna Vesikansa

46 v. diplomi-insinööri, Lauttasaari

66 v. opettaja, Malminkartano

23 v. pelisuunnittelija, Itä-Pasila

On huolehdittava, että Helsingin kasvu tapahtuu ekologisesti kestävällä tavalla, ilmastoviisaasti ja lähiluontoa ja asukkaita kunnioittaen. Suojellaan Helsingin rantoja, vesistöjä ja parannetaan ilmanlaatua.

Helsinkiä on kehitettävä ekologisesti kestävällä tavalla, kaupunkiluontoa varjellen ja niin, että täällä kaupunkilaisia kohdellaan reilusti ikään, kaupungin­ osaan ja yhteiskuntaluokkaan katsomatta.

We need to have ambitious goals for development.

Our digital systems need to be thought-through and transparent. We also need to to involve everyone in development process, including non-Finnish speakers.

30 v. lääkäri, valtuusto­ ryhmän puheen­johtaja­, Vallila

35 v. insinööri (AMK), ­muotoilija (AMK), Jätkäsaari

48 v. sosiaali- ja terveys­ toimen apulaispormestari, Pirkkola

Helsingistä on tehtävä mielen hyvinvoinnin kaupunki. Mielenterveys­ palveluihin on panostettava ja terapiaan pääsyä on helpotettava.

Helsingissä panostetaan lähiluontoon ja palveluihin.

Alueiden eriarvoistumista vähennetään, mutta niiden omaleimaisuutta parannetaan. Monimuotoista ja viihtyisää kaupunkia luodaan kestävällä tavalla.

Asukkaat ja palveluiden käyttäjät mukaan! Ollaan rohkeita ja näytetään esimerkkiä myös kansallisesti, kuten teimme esimerkiksi paperittomien sote-palve­ luiden ja maksuttoman ehkäisyn päätösten kanssa.

MAINOSLIITE / HELSINGIN VIHREÄT

22 Eläinkuvat: Unto Helo

Eläinten Helsinki Ihmisten lisäksi Helsinki on useiden eläinlajien kotipaikka. Täällä viihtyvät lajit ketusta kampelaan ja sisiliskosta siiliin.

L

niityt ja purot ovat eläinten ko­ teja, joita vaalimalla huo­ lehdimme myös luonnon moni­muotoisuuden säilymisestä.

Vaikka osa eläimistä viihtyy ur­ baanimmassa ympäristössä, met­ sän jättäminen luonnontilaiseksi, vesistöistä huolehtiminen ja niitty­ jen suosiminen nurmikoiden sijaan säilyttää kaupungin lajikirjon moni­ puolisena. ÄHILUONNON METSÄT,

Merikotka

Kyrmysepikkä

Liito-orava

partaal­ la vielä joitakin vuosikymmeniä sitten. Suojelulla merikotkakanta on kuitenkin elpynyt. Viime ke­ sänä merikotkat asettuivat ensi kertaa Vanhankaupunginlahdel­ le Lopin saarelle ja saivat kolme poikasta. Tämä oli ensimmäinen onnistunut merikotkan pesintä Helsingissä saariston ulkopuolel­ la. Toivottavasti merikotkat onnis­ tuvat pesinnässä Lopin saarella tulevina kesinä.

MERIKOTKA OLI SUKUPUUTON

suu­ rin metsäinen luonnonsuojelu­ alue, jossa asustaa myös uhanalais­ luokituksessa silmälläpidettäväksi lajiksi määritelty kyrmysepikkä -­kovakuoriainen. Kyrmysepikän ja muiden lahopuukovakuoriaisten seurannalla on saatu tietoa vanhan metsän lajiston elinolosuhteiden kehittymisestä ja alueen muuttumi­ sesta luonnontilaisemmaksi. Hyön­ teiset ovat arvokas osa kaupunki­ luontoa, ja niillä on tärkeä rooli esimerkiksi kasvien pölyttämisessä.

HALTIALANMETSÄ ON HELSINGIN

ja uhan­ alaisen liito-oravan havaittiin vuonna 2013 palanneen Hel­ sinkiin, josta se ehti jo hävitä 1980-luvulla. Liito-oravaa on ta­ vattu esimerkiksi Keskuspuistos­ sa, Pikkukoskella, Pihlajamäen Aarnikanmäellä – ja ­jopa Töölön­ lahdella ja Alppipuistossa! Kannan vahvistuminen on merkki siitä, että kaupungin virkistysmetsiä on hoidettu luonnon moni­muotoisuus huomioiden.

SINNIKKÄÄSTI SUOJELLUN

Kysyimme Vihreiltä ehdokkailta: Millainen on unelmiesi Helsinki?

886 Auni-Marja Vilavaara 69 v. juristi, filosofian maisteri, Lauttasaari Helsinki on pohjoisen luonnon pääkaupunki, jossa ihmiset voivat hyvin.

887

888

889

890

891

892

Susanna Vilkamaa

Tapani Vuola

Kirsi Vuorinen

Ozan Yanar

Tuula Yrjö-Koskinen

Verde Ålander

35 v. kiinteistöalan yrittäjä, Vegaaniliiton puheen­johtaja, Länsi­-Pakila

60 v. psykiatrian­ erikois­lääkäri, ­ Etu-Töölö

40 v. liikkeenjohdon ­muutoskonsultti, ­kiertotalouslähettiläs, Hakuninmaa

34 v. talouspoliittinen­ asiantuntija, kau­pun­ gin­valtuutettu, Vallila

63 v. Master of Arts, kulttuurialan asiantuntija, Arabia

Jokainen voi elää hyvinvoivaa arkea ja toteuttaa itseään. Tarjolla on laadukasta varhaiskasvatusta, koulutusta ja harrastuksia. Hoitoon pääsee, kun sitä tarvitsee. Liikkuminen on helppoa. Koko palkka ei mene asumiseen.

Unelmieni Helsingissä on helppo elää ihmisten ja ilmaston kannalta hyvää elämää.

Taide ja kulttuuri ovat hyvinvoinnin ytimessä.

Kansainvälisyys ja moninaisuuden näkeminen voimavarana luo työllisyyttä ja vahvistaa taloutta.

21 v. Helsingin Vihreiden Nuorten ­puheenjohtaja, teologian ylioppilas, Lautta­saari

Unelmieni Helsingissä­ päivä­kodit ja koulut sijaitsevat lähellä koteja, lapsiperheiden tukipalvelut ja eläinsuojeluvalvonnan resurssit ovat kunnossa, kasvisruokaa syödään enemmän ja asuminen on kohtuuhintaista.

Unelmieni Helsinki on vihreä, kasvien täyttämä. Se on turvallinen, tasa-arvoinen, käveltävä, siellä on kaikenlaisia asuntoja, monenlaista­ yrittäjyyttä ja työpaikkoja. Helsinki on mielenkiintoinen ja kansainvälinen.

Unelmieni Helsinki torjuu ilmastonmuutosta, huolehtii luonnosta, panostaa kiertotalouteen ja koulutukseen, edistää yhteisöllisyyttä ja yhdenvertaisuutta, kannustaa yrittäjyyteen ja vastuul­lisiin investointeihin.

Unelmieni Helsingissä kaikilla on hyvä kasvaa, olla ja elää. Koulutus ja palvelut ovat laadukkaita, kehitys kestävää, eikä ilmastokriisiä jätetä tulevien sukupolvien vastuulle.

MAINOSLIITE / HELSINGIN VIHREÄT

23

Vi gör ­Helsing­fors till fågel­ huvudstad I Helsingfors behöver den som vill se fåglar endast stiga ut från dörren. Vår huvudstad är unik till sitt fågelbestånd.

I HELSINGFORS HÄCKAR över 150 fågel­ arter, till exempel havsörnparet i Gammelstadsviken, berguven och den starkt hotade talltitan.

MÅNGA AV DE FÅGELARTER som häckar i Helsingfors är hotade. Staden kan påverka fågelarternas existensmöj­ ligheter genom sina beslut. Under den innevarande perioden har full­ mäktige fattat beslut om grundandet av flera naturskyddsområden som är viktiga särskilt för fåglar, till exempel på holmen Yttre Hatten. Vårt mål är att grunda nya skyddsområden på olika håll i staden varje år.

ett mångsidigt fågel­ bestånd finns ett stort antal varieran­ de miljöer som lämpar sig för fåglar. I en bra fågelstad har också stadsborna möjlighet att studera fåglarna. I Hel­ singfors finns redan många platser för fågelskådning, men det är viktigt att bygga fler tillgängliga fågelleder och plattformar.

Eino Nurmisto on somevaikuttaja ja tietokirjailija Kalliosta.

Pakilassa asuva ­Tuomas Tuomi-­ Nikula juontaa Bassoradion Hikistä iltapäivää.

Lukiota käyvä Zahra Karimy on myös toimittaja ja ilmastoaktivisti Kannelmäestä.

Tiitus Petäjä­niemi on kuva­taiteilija, valo­ kuvaaja­ja taidemaalari Toukolasta.

Munkkiniemessä asuva Minna Lindgren on vapaa toimittaja ja kirjailija.

Aleksi Pahkala on yrittäjä ja kulttuuri- ja ihmisoikeusaktiivi Taka-Töölöstä.

Etu-Töölössä asuva kuvataiteilija ­Kirsikka­ Ruohonen tunnetaan myös rap-artisti Adikiana.

Anu Harkki ­tunnetaan Aktivisti­ mummojen ­perustajajäsenenä ja ilmaston puolesta­ puhujana.

Kuntapolitiikka kuuluu kaikille Kuntapolitiikka koskettaa meitä kaikkia, siksi sinne tarvitaan ihmisiä monipuolisista taustoista.

I EN STAD MED

VI GÖR HELSINGFORS till Europas fågel­

huvudstad.

Kuntavaalimateriaaleja ­ monella ­kielellä

K

kau­ punkia rakennetaan siten, että mahdollisimman moni saa äänen­ sä kuuluviin päätöksenteossa. Se tarkoittaa, että myös päättäjät tu­ levat tällöin erilaisista taustoista. Politiikkaan tarvitaan ihmisiä erilaisista lähtö­kohdista ja elämäntilanteista.

Vihreillä on Helsingissä 127 kuntavaali­

O

ESTÄVÄÄ JA YHDENVERTAISTA

ehdokasta, joista moni on ehdolla ensimmäistä kertaa ja on valmis tuomaan valtuustoon omaa asiantuntemustaan ja osaamistaan politiikan ulkopuolelta.

VIHREIDEN EHDOKASLISTALTA voit bongata henkilöi­

tä, jotka tunnetaan jostain muusta kuin kunta­ vaaliehdokkuudesta. He kuvastavat monipuoli­ sesti Helsinkiä ja helsinkiläisiä.

Kuva: Salla Merikukka

et­ tä jokainen voi osallistua yh­ teiskunnalliseen vaikut­ tamiseen. Haluamme, että mahdollisimman moni helsinkiläinen voi saada tietoa kuntavaa­ leista omalla äidinkie­ lellään.

N TÄRKEÄÄ,

TARJOAMME vihreitä vaali­

materiaaleja suomen lisäksi monella muulla kielellä. Materiaaleja on nettisivuilla suomen selko­kielen ja ruotsin li­ säksi myös englanniksi, pohjoissaameksi, ara­ biaksi, viroksi, somaliksi ja venäjäksi.

Tutustu vaalimateriaaleihin osoitteessa helsinginvihreat.fi

MAINOSLIITE / HELSINGIN VIHREÄT

Kunta­vaaleissa sinä päätät, millaista arki Helsingissä on.

Muista ­äänestää!

Kuntavaalit

13.6.

Ennakkoäänestys

26.5.–8.6.

BONGAA VIHREÄT Helsingin katukuvasta Ehdokkaamme jalkautuvat vaalien alla kampanjoimaan ympäri kaupunkia ja ovat kaupunkilaisten jututettavissa, missä heidät kohtaatkaan.

vaali­ tilaisuudet järjestämme koronaturvallisesti vir­tuaa­lisina ja löydät ne kaikki listattuna osoitteesta helsinginvihreat.fi/­ tapahtumat.

YLEISÖLLE AVOIMET

tapaamaan ehdokkaita virtuaalisille vaalitoreille!

TERVETULOA

Löydä oma ehdokkaasi Kaikkien 127 vihreän ehdokkaan esittelyt ja kiinnostuksen kohteet löytyvät nettisivultamme.

LISÄKSI LÖYDÄT sivuilta vaaliohjelman, tietoa pormestari­ehdokkaasta ja runsaasti muuta vaaliasiaa.

Vieraile osoitteessa

helsinginvihreat.fi