Vihreä Helsinki 2/2021

VIHREÄ HELSINKI 2/2021

Ryhmärakennuttaminen monipuolistaa asuntokantaa s. 6

Valtuutettujen Kulttuurivinkkejä syksyyn s. 7–8

2

VIHREÄ HELSINKI 2/2021

Kuva: Aino Honkanen

Nopeutamme ilmastotoimia ja suojelemme Vartiosaaren PÄÄKIRJOITUS HELSINGIN UUSI kaupunginvaltuusto aloitti kautensa elokuussa. Vihreä valtuustoryhmä ja suuri joukko vastavalittuja vihreitä luottamushenkilöitä ovat ryhtyneet innolla työhön. Politiikkaan ja elämään kuuluvat vaalivoitot ja vaalitappiot.

Kesäkuun kuntavaalit olivat meille vihreille pettymys niin pääkaupunkiseudulla kuin valtakunnallisesti.

Helsingissä menetimme kolme valtuustopaikkaa. Kesän mittaan on käyty perusteellisia keskusteluja ja pohdintoja vaalitappion syistä ja vihreiden linjasta. Tästä kannattaa ottaa oppia ja kirkastaa suuntaa.

Lämmin kiitos kaikille kuntavaaleissa uurastaneille ehdokkaille ja tukiryhmäläisille. Vaalitappiosta huolimatta saimme toiseksi suurimpana puolueena hyvät lähtökohdat Helsingin strategianeuvotteluihin ja käytimme ne täysi-

määräisesti ilmaston ja luonnon puolesta. Kiitos jokaiselle vaalityöstä, jonka ansiosta nopeutamme ilmastotoimia ja suojelemme Vartiosaaren sekä Keskuspuiston.

Vihreän vaalityön merkitys konk-

Edistämme mielen hyvinvoinnin kaupunkia ottamalla terapiatakuun käyttöön. retisoituu paremman Helsingin ja tulevaisuuden rakentamisena.

Teimme valtavasti töitä strategianeuvotteluissa ja lopputulos an-

taa aihetta iloon. Helsinki aikaistaa hiilineutraaliustavoitteen vuoteen 2030 ja asettaa nollapäästötavoitteen 2040. Salmisaaren hiilivoimalan sulkemista aikaistetaan. Helsingin arvokkaimmat luontoalueet turvataan rakentamiselta. Stansvikinkallion asemakaava arvioidaan uudelleen metsäluonnon arvojen näkökulmasta. Edistämme mielen hyvinvoinnin kaupunkia ottamalla terapiatakuun käyttöön ja laajentamalla matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita. Koronapalautumiseen käytetään seuraavan kahden vuoden aikana 65 miljoonaa euroa. Korjaamme lasten oppimisvajetta, lyhennämme hoitojonoja ja tuemme kulttuurikenttää.

Reetta Vanhanen Vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja

VIHREÄ HELSINKI 2021 – Helsingin Vihreiden lehti Kannen kuvat: Salla Merikukka • Päätoimittaja: Outi Lindqvist • Toimituskunta: Anna Hyödynmaa, Joonas Kallonen, Julia Kurki, Ronja Norja, Rose-Marie Ruottu • Ulkoasu ja taitto: Iris Flinkkilä • Julkaisija: Helsingin Vihreät ry, Mannerheimintie 15B A, 4. krs, 00260 Helsinki • Paino: PunaMusta Oy, Joensuu 2021 • ISSN 2489-6225

3

VIHREÄ HELSINKI 2/2021

Ainutlaatuinen luonto on Helsingin rikkaus Teimme Helsingin strategianeuvotteluissa hartiavoimin töitä luonnon turvaamiseksi. Tuloksena kaupunkistrategia on luonnon osalta kunnianhimoisempi kuin koskaan.

kolumni

Kuva: Anna Autio

HELSINKI on kaupunki, jossa luonto on lähempänä kuin missään toisessa pääkaupungissa. Yli kolmannes Helsingin pinta-alasta on viheralueita. Täällä voit hypätä metroon ja muutamassa kymmenessä minuutissa matkustaa keskustasta luonnonsuojelualueelle. Tai kulkea ratikalla päästäksesi metsään tai kävelläksesi pitkospuilla. Helsingissä meri on aivan vieressä.

Rantakalliot, vesilinnut ja aavan meren tuoksu ovat kaupunkilaisten nautittavana.

Helsingin ainutlaatuisen luon-

non turvaaminen oli vihreille tämän strategian neuvotteluissa kaikkein tärkeimpiä asioita. Teimme hartiavoimin töitä, minkä tuloksena strategia on luonnon osalta kunnianhimoisempi kuin koskaan.

Uudessa strategiassa linjataan selvästi, että metsäverkostoa ja niittyverkostoa vahvistetaan ja että arvokkaimmille luontoalueille ei osoiteta rakentamista. Keskuspuistoon ei rakenneta ja Stansvikinkallion asemakaava arvioidaan vielä uudelleen luontoarvojen turvaamiseksi. Uusia luonnonsuoje-

lualueita perustetaan vähintään viisi joka vuosi.

Kaikkein iloisin olen siitä, että ainutlaatuisen Vartiosaaren suojelusta saatiin viimein linjaus. Olemme tavoitelleet jo pitkään, että saari saataisiin pysyvästi helsinkiläisen virkistyskäyttöön ja sen luonto voitaisiin suojella. Kamppailua on käyty vähintään siitä lähtien, kun saaren rakentamisesta sovittiin vuoden 2002 yleiskaavassa. Tänä syksynä monien vihreiden ja saarta puolustaneiden helsinkiläisten työ johti viimein voittoon. Nyt Vartiosaari säilyy Helsingin luontohelmenä tuleville sukupolville. Joskus näin tärkeiden tavoitteiden kanssa kannattaa tehdä töitä pidempäänkin.

Ainutlaatuinen luonto on Helsingin rikkaus. Ja lähiluonto jokaisen kaupunkilaisen oikeus. Tällä valtuustokaudella pidämme näistä molemmista huolen.

Emma Kari Kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalon perhevapaan ajan

4

VIHREÄ HELSINKI 2/2021

Kaupunginvaltuuston uusi puheenjohtaja haluaa vahvistaa demokratiaa Vihreiden Fatim Diarra valittiin Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtajaksi elokuussa. Hän haluaa, että jokainen valtuuston jäsen pääsee aidosti osaksi päätöksentekoa.

Onneksi olkoon Fatim Diarra, sait kuntavaaleissa vihreistä toiseksi eniten ääniä ja sinut valittiin Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtajaksi! Miltä nyt tuntuu?

No sehän on valtavan hieno kunnia! Erityisesti se, että saa oman rakkaan kotikaupungin valtuustoa johtaa. Mutta ennen kaikkea olen liikuttuneen onnellinen luottamuksesta, jonka sain helsinkiläisiltä äänestäjiltä.

Kuinka monta jäsentä valtuustoon kuuluu?

85 jäsentä, jotka edustavat eri poliittisia ryhmiä. Kun itselläni on suuri kunnioitus demokratiaa ja demokraattisia instituutioita kohtaan, suhtaudun tähän tehtävään aika vakavasti. Olenkin saanut kiitosta myös muiden poliittisten puolueiden edustajilta tavastani pitää huolta, että kaikki valtuutetut pääsevät aidosti mukaan päätöksentekoon.”

Miten varmistat, että kaikki otetaan mukaan?

Näen tärkeänä, että jokainen valtuutettu kokee, että heillä on

lupa tehdä ja toimia koko potentiaalissaan. Uskon, että se välittyy.

Minulle on tärkeää saada valtuusto toimimaan niin, että jokainen pääsee aidosti osaksi päätöksentekoa.

Helpompaa olisi vain varmistaa, että ne omat asiat etenevät, mutta se ei ole demokratian hengen mukaista.

Ehkä siinä näkyy oma taustani, minulle on aina ollut tärkeää, että vähemmistöjen ääni kuuluu. Haluan varmistaa, että myös pienet ryhmät saavat äänensä kuuluviin.

Yritän erityisesti vaikuttaa keskustelukulttuuriin, että keskustelun sävy säilyy kunnioittavana ja että debattia voidaan käydä ilman ilkeilyä. Demokratian ytimessä on, että ollaan eri mieltä. Mutta keskustelua pitää voida käydä niin, että jokainen uskaltaa osallistua.

Miten käytännössä pystyt vaikuttamaan tähän?

Nuijahan minulla on kädessä.

Lisäksi käyn aika paljon keskusteluja ryhmien puheenjohtajien ja muiden valtuutettujen kanssa siitä, miten asiat etenevät ja samalla

myös keskustelukulttuurista. Ja yhdessä pormestarin kanssa teemme töitä sen eteen, että kaikki pääsevät mukaan keskusteluun.

Miten yhteistyö pormestari Juhana Vartiaisen kanssa on lähtenyt käyntiin?

Sinnemäen Annilla ja minulla on kyllä molemmilla sellainen olo, että hänen kanssaan on helppo toimia. Heti, kun minut oli valittu, sovin tapaamisen Juhanan kanssa.

Hän on sydämellinen ja ystävällinen ihminen, jolla on aito halu rakentaa tätä kaupunkia yhdessä.

Henki on tosi hyvä.

Miten itse haluat kehittää Helsinkiä tulevalla valtuustokaudella?

Helsingillä on valtavasti ongelmia koronan jälkeen. Saattaa olla, että korona osui Helsinkiin pahiten koko Suomessa. Meillä on matkailu- ja palvelualat, isompi sektori kuin Lapissa. 25 prosenttia kaikista taiteen ja kulttuurin tekijöistä asuu Helsingissä. Ei ole ollut konferensseja tai kulttuuritapahtumia, ravintolat ja hotellit ovat joutuneet

5

VIHREÄ HELSINKI 2/2021

sulkemaan ovensa pitkiksi ajoiksi. Yksi tavoitteeni on rakentaa se kulttuuri, taide ja riemu takaisin tähän kaupunkiin. Mielestäni tässä kaupungissa on riemuvaje – ja se vaje on paikattava. Pitää päästä taas menemään erilaisiin tapahtumiin, kaupungilla pitää olla taas vilinää ja vilskettä.

Miten saadaan ihmiset taas liikkeelle?

Siitä on jo merkkejä. Helsinki-viikon aikana järjestettiin iso tapahtuma keskustassa ja sinne tuli paljon ihmisiä. Nyt perjantaina varasin ravintolasta pöytää ja ei ollutkaan niin helppo löytää tilaa

viidelle hengelle. Maanantaina kävin Musiikkitalolla kuuntelemassa UMO Jazzin ja Helsingin kaupunginorkesterin yhteiskonsertin. Yleisö liikuttui ihan kyyneliin sitä kuunnellessaan. Kyllä ihmiset tulevat, kun aletaan vaan pyörittämään toimintaa.

Mitä muuta pidät erityisen tärkeänä Helsingin päätöksenteossa?

Ilmastonmuutoksen torjumista ja antirasistista toimintaa. Olen mukana valtuuston jokaisessa jaostossa ja pyrin varmistamaan, että hyvät ajatukset eivät jää vain pöytäkirjamerkinnöiksi, vaan päästään sanoista tekoihin.

Kaupunginvaltuuston kokouksia voi seurata Helsinki-kanavalla.

www.helsinkikanava.fi

Kuva: Salla Merikukka

6

VIHREÄ HELSINKI 2/2021

Ryhmärakennuttaminen monipuolistaa asuntokantaa Ryhmärakennuttaminen on tapa tuottaa markkinahintaa edullisempia asuntoja, joiden suunnitteluun tulevat aktiiviset asukkaat voivat itse vaikuttaa. Vihreiden mielestä ryhmärakennuttamista kannattaa tukea.

Ryhmärakennuttaminen on luonteeltaan asukaslähtöistä ja asuminen on usein normaalia yhteisöllisempää, sillä asukkaat suunnittelevat itse itselleen talon.

“Ryhmärakennutettuun taloon muodostuu luontevasti yhteisö, jossa suurin osa asukkaista tuntee toisensa ja naapureilta on helppo pyytää apua, jos vaikka tarvitsee pari tulostetta tai mustan kravatin lainaan. Rakennuttajat voivat päättää yhdessä panostaa yhteisiin tiloihin niin, että niitä on tavallista enemmän tai ne ovat monikäyttöisempiä ja viihtyisämpiä kuin yleensä”, kertoo perheensä kanssa Sompasaaressa ryhmärakennutetussa talossa asuva Elina Mattero-Meronen.

Ryhmärakennuttaminen voi vähentää alueiden eriytymistä Ryhmärakennuttaminen monipuolistaa asuntokantaa ja voi tuoda myös erityisen halutuille alueille

alueen muuta asuntokantaa edullisempia omistusasuntoja. Yleisesti ryhmärakennuttamalla omistusasumiseen pääsee kiinni edullisemmin kuin markkinarahoitteisiin asuntoihin. Tämä johtuu siitä, että kaupallisen rakennuttajan kate jää puuttumaan.

“Ryhmärakennuttamisella voidaan myös ehkäistä väestöryhmien alueellista eriytymistä, jos ryhmärakennuttamista tehdään esimerkiksi vuokratalovaltaisille aluille, joissa omistusasuntojen hinnat ovat sen verran edullisia, että kaupalliset rakennuttajat eivät ole kiinnostuneet tekemään sinne asuntoja”, sanoo vihreiden kaupunginvaltuutettu Tuomas Rantanen.

Rantasen mukaan vihreät ovat Helsingissä edistäneet ryhmärakennuttamista pitämällä esillä hankkeita tontinluovutuksessa ja olemalla aloitteellisia siinä, miten sen esteenä olevia tekijöitä, kuten esimerkiksi rakentamisen aikaisten lainojen takauksia voitaisiin järjestää.

Asukkaiden yhteisöjä Elina Mattero-Meronen sanoo, että ryhmärakennuttamishankkeeseen voivat lähteä mukaan monenlaiset ihmiset, myös vähemmän yhteisöllisyyttä kaipaavat. “Yksin asuville yhteisöllinen talo voi olla mainio tapa lisätä sosiaalisia kontakteja arjessa.”

Ryhmärakennuttamalla syntyy usein yhteisöllistä asumista, kun jo rakennuttamisen aikana tehdään yhteistyötä tulevien naapureiden kanssa. Mattero-Meronen perheineen nauttii asukkaiden muodostamasta yhteisöstä ja on innoissaan korona-ajan jälkeen käynnistyneistä yhteisruokailuista ja joogatunneista.

“Koen tärkeimmiksi eduiksi sen, että tunnen naapurini ja voin esimerkiksi luottaa, että he katsovat vähän lapseni perään jos hän vaikkapa rynnistää talon aulaan ennen kuin ehdin perään. Nautin siitä, miten helppoa yhteisössämme on pyytää ja antaa apua.”

7

VIHREÄ HELSINKI 2/2021

Esittelyssä vihreiden uudet kaupunginvaltuutetut

Outi Alanko-Kahiluoto

Shawn Huff

Pekka Sauri

Halusin tehdä jotakin konkreettista eriarvoisuutta vastaan ja siksi päätin lähteä mukaan kuntapolitiikkaan.

Meidän aikamme raskain poliittinen vastuu koskee ilmastonmuutokseen reagoimista. Myös luontoalueiden nakertamisen on loputtava. Haluan vähentää eriarvoisuutta. Asunnottomuus pitää poistaa ja lastensuojeluun sekä mielenterveyspalveluihin saada lisää rahaa.

Helsingissä on pula lastensuojelun työntekijöistä. Joistakin asioista on vain pakko maksaa.

Johdan tänä vuonna kaunokirjallisuuden Finlandia-raatia ja olen lukenut koko koronan aikana paljon. Suosittelen kotimaiseen romaaniin tarttumista: kirjavuosi on runsas ja taso on huikean kova!

Olen kahden lapsen perheenisä Vuosaaresta ja ensimmäisen kauden kaupunginvaltuutettu. Olen Susijengin kapteeni ja pelaan koripalloa ammattilaisena Helsinki Seagulls -seurassa.

Haluan parantaa lasten ja nuorten mahdollisuuksia liikuntaan ja harrastamiseen.

Odotan innolla, että ihmiset pääsevät takaisin harrastamaan ja kilpailemaan urheilun parissa.

Odotan myös kaikkia yleisötapahtumia, jotka on aiemmin peruttu rajoitusten vuoksi tai rajoitettu suurelta yleisöltä. Koripalloilijana olisi etenkin mainiota nähdä kisahalli täynnä yleisöä, joka kannustaa meidän ”lokkilaumaa” voittoihin.

Olen vihreän politiikan veteraani: olen ollut mukana Helsingin kaupungin päätöksenteossa jo vuodesta 1984 ja olen toiminut apulaiskaupunginjohtajana 2003–2017.

Aloitin juuri uuden kierroksen valtuustossa.

Haluan edistää raideliikenteen ja kaupunkisuunnittelun kohtalonyhteyttä. Pyrin kohti avointa, dialogista viestintää.

Odotan huimaa henkis-kulttuurista nousukautta koronarajoitusten poistuessa. Suosittelen käymään katsomassa yhtyettä Van der Graaf Generator, joka soittaa Savoy-teatterissa 25.10.

Kuvat järjestyksessä: Veikko Somerpuro, Vessi Vessi Visuals, Lehtikuva / Vesa Moilanen

8 Oulan kuva: Vessi Vessi Visuals Minnan kuva: Jarkko Mikkonen

Ota talteen valtuutettujen kulttuurivinkit!

Tuomas Tuomi-Nikula Olen varavaltuutettu ja kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan jäsen.

Asun Pakilassa ja perheeseen kuuluu kaksi lasta ja vaimo. Päivät kuluvat radiotöissä ja vapaa-aika lasten jääkiekkojoukkuetta valmentaessa.

Harrastan kaupunginosapyöräilyä.

Tutustuminen rakkaaseen kotikaupunkiin pyöräillen on todella kivaa.

Koen tärkeänä auttaa kulttuurialaa takaisin jaloilleen ja edistää ihmisten liikuntamahdollisuuksia.

Odotan ihmisten välisen kasvokkain tapahtuvan kanssakäymisen parantavan yleistä ilmapiiriä, kun emme kommunikoi enää enimmäkseen somen kautta, jossa asiat ymmärretään helposti väärin. Odotan myös tapahtumia ja uusia tuttavuuksia. Halaamista ja kättelyä on ollut ikävä.

Minna Lindgren

Oula Silvennoinen

Olen 58-vuotias toimittaja ja kirjailija Munkkiniemestä. Minulla on kaksi kissaa, puoliso ja kolme tytärtä.

Haluan nostaa kulttuurin osaksi normaalia poliittista keskustelua ja osallistua historiallisen sote-uudistuksen käynnistämiseen. Kaikessa päätöksenteossa pyrin ottamaan ympäristökriteerit huomioon.

Ympäristökriisin pysäyttäminen on erityisesti suurten kaupunkien tehtävä. Yleisemmin yhteiskunnassa odotan koronan jälkeiseltä ajalta aiempaa laajempaa aktiivisuutta ympäristökriisin pysäyttämisessä sekä ymmärrystä sille, että paluuta entiseen ei ole. Olemme jonkin uuden alussa, mikä on inspiroivaa ja mielenkiintoista!

Toivon, että ihmiset uskaltavat rynnistää kulttuurin äärelle nyt, kun se vihdoin on mahdollista.

Kulttuurivinkkien antaminen on mahdotonta, ilmassa on niin paljon patoutunutta kulttuurinälkää.

Odotan siis runsasta tarjontaa, vilkasta keskustelua ja loppuunmyytyjä saleja.

Olen varavaltuutettu Vesalasta.

Olen historiantutkija, ja työskentelen nyt akatemiatutkijana Helsingin yliopistossa. Olen kirjoittanut paljon Suomen lähihistoriasta.

Olen sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen, ja meillä on soten alueella edessä tuntemattomien muuttujien kausi. Haluan edistää uuteen kaupunkistrategiaan kirjattuja tavoitteita koronaepidemian aiheuttaman hoitovelan purkamisesta ja ratkaisujen löytämisestä uhkaavaan henkilöstöpulaan. Soten lisäksi minulle tärkeitä ovat etenkin Itämeren tilaan ja meriluontoon liittyvät asiat, sekä kaupunkialueiden jätehuollon kehittäminen.

Helsinki on heräämässä uudelleen eloon ja jokaisen kannattaa tukea epidemiasta toipumista ahnehtimalla kulttuuria: teatteria, oopperaa, näyttelyitä. Ja ennen kaikkea nyt kannattaa taas nauttia Helsingin ainutlaatuisesta yleisten saunojen kulttuurista. Jos et ole koskaan käynyt, nyt on hyvä hetki aloittaa. Löylyssä lepäävät sekä ruumis että mieli!

9

VIHREÄ HELSINKI 2/2021

Kaupunkistrategia ohjaa Helsingin kehitystä

H

ELSINGIN K AUPUNGINVALTUUSTO HY VÄKSYI UUDEN K A U P U N K I S T R AT E G I A N

13.10.2021. Helsingin kaupunkistra-

tegia ohjaa kaupunginvaltuuston toimintaa koko valtuustokauden ajan ja asettaa puolueiden yhteiset tavoitteet valtuustokaudelle. Kyse on siis merkittävästä dokumentista. Strategia on ikään kuin selkänoja kaikille valtuustokauden aikana tehtäville päätöksille ja vuotuisille budjettineuvotteluille.

“Strategiassa yhdessä linjatuista

asioista ei poiketa, ellei ole todella painavaa syytä. Kun strategiassa esimerkiksi lukee, että Helsinki tavoittelee hiilineutraalisuutta 2030, ei mikään pormestaripuolueista voi ehdottaa, että hillineutraalisuutta tavoiteltaisiin vasta 2035”, selventää vihreän valtuustoryhmän varapuheenjohtaja Amanda Pasanen.

Vihreiden strategiatavoitteet pohjautuivat laajasti jäsenistön kanssa työstettyyn kuntavaaliohjelmaan. Vihreille oli strategianeuvotteluissa tärkeää, että Helsinki tekee

Kolme vihreää nostoa strategiasta 1.

2.

Vaikuttavia toimia ilmastokriisin ratkaisemiseksi: Helsingin hiiineutraaliustavoitetta kiristetään vuodesta 2035 vuoteen 2030. Helsinki ei tee enää uusia investointeja bioenergiaan ja pyrkii aikaistamaan Salmisaaren hiilivoimalan sulkemista.

Toimia monimuotoisen luonnon suojelemiseksi: Helsingin arvokkaimmat luontoalueet suojellaan rakentamiselta. Vartiosaari osoitetaan vihdoin virkistyskäyttöön.

osansa ilmastokriisin ja luontokadon torjumiseksi.

“Lisäksi meille oli tärkeää, että Helsinki panostaa koronan jälkeiseen jälleenrakennukseen, jossa tuetaan erityisesti nuoria sekä kulttuuri- ja tapahtuma-alaa. Halusimme myös turvata koulutuksen rahoituksen ja parantaa matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita”, summaa Amanda.

Suurin osa vihreille tärkeistä tavoitteista toteutui strategiassa.

Strategian toteutumista seurataan läpi valtuustokauden, ja valtuustokauden lopussa arvioidaan myös strategian toteutumista kokonaisuutena.

3.

Terapiatakuu toteutetaan 2022: Matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita laajennetaan.

10

VIHREÄ HELSINKI 2/2021

Roihuvuori hanamijuhlistaan tunnettu gallialaiskylä idän reunalla Tutustumme tässä artikkelissa Roihuvuoreen, yhteen Helsingin kaupunginosista.

Oppaanamme toimii Tuomas Rantanen, roihuvuorelainen vihreä kaupunginvaltuutettu ja pitkäaikainen roihislainen.

Rouhea itä houkuttelee kantakaupunkilaisia perheitä

Lähiö tarvitsee täydennysrakentamista – lähiön ehdoilla

Erityisesti Roihuvuori tunnetaan keväisistä hanamijuhlista, joissa ihaillaan vaaleanpunaisia kirsikankukkia sekä muusta idän lähiöille harvinaisen runsaasta kulttuuritarjonnasta. ”Roihuvuori sijaitsee idän reunassa”, Tuomas Rantanen aloittaa. ”Näen Roihuvuoren isomman kuvan kautta, näiden vanhojen vuokratalovaltaisten lähiöiden positiivisena tienä.”

Rantanen tarkoittaa positiivisella tiellä perheellisen kulttuurikeskiluokan muuttoliikettä idän lähiöihin – näin vuokrataloistaan tunnettu itä monimuotoistuu ja kerrostuu. Sosiaalinen monimuotoisuus on idän lähiöiden suola.

Rantanen kertoo aina pitäneensä sanasta ”lähiö”. Hän vertaa lähiötä gallialaiskylään metsän keskellä.

Puistomaisessa Roihuvuoressa kävellessä ja vehreitä pihoja katsellessa on vertaus helppo sisäistää.

Palveluiden säilyttäminen lähiöissä on Rantaselle tärkeä tavoite ja hänen ratkaisunsa on osin yllättävä: täydennysrakentaminen. Miten täydennysrakentaminen voisi pelastaa lähiön? ”Täydennysrakentaminen on lähiöissä asukkaiden etu silloin, kun se lisää paikallisten palveluiden ja esimerkiksi ostareiden elinvoimaa. Samaan aikaan vastustamme toisaalta rakentamista isoille viheralueillemme.”

Pesäpallo nostattaa roihislaisten yhteishenkeä – mutta rakennettiinko uusi stadion muiden harrastusten kustannuksella? ”Pesäpallo on ollut Roihuvuoressa tärkeää niin kauan kuin muistan.

Itse vihasin pesistä, varsinkin kun sitä pesäpallolähiössä pakotettiin pelaamaan”, Rantanen tunnustaa.

Pesäpallo on saanut uutta nostetta Roihuvuoressa, kun alueen naisten joukkue nousi uudelleen kansalliseen pääsarjaan. Pelejä varten rakennettiin myös uusi standardit täyttävä stadion, ja samalla uusittiin muita urheilukenttiä sen yhteydessä. ”Se, mikä tässä on aiheuttanut pahaa verta on se, että se remontti jäi kesken. Pesiskenttä toteutui, mutta ne muut saman alueen har-

11

VIHREÄ HELSINKI 2/2021

rastuspaikat jäivät toteutumatta.”

Rahojen loppumisen syynä oli saastunut maaperä, jonka puhdistamiseen kuluikin iso lohko budjetista. Nyt tavoitteena on löytää rahat niiden kunnostuksen loppuun viemiseksi. ”Kysymyksenä on, voidaanko kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalta lykätä joitain hankkeita, joista vapautuisi rahaa tämän projektin loppuunviemiseen. Vai saisimmeko kaupunkiympäristön toimialalta jonkin lisärahan kompensoimaan pilaantuneiden maiden käsittelyä.”

Tilanteesta kärsivät eri urheilulajien harrastajat sekä aikaa lajien parissa viettävät nuoret. Rantanen haluaa muistuttaa, ettei pesistadioniakaan kannata ajatella vain pesistadionina. Kaupungilla on linjaus, että erilaisten tilojen olisi hyvä olla monipuolisesti käytettävissä erilaisiin aktiviteetteihin.

“Pesisstadionille on suunnitteilla asukasyhdistyksen kanssa esimerkiksi ulkoilmalelokuvia ja all-song-lauluiltoja.”

Onko alueelle hyötyä siitä, että valtuustossa on paikallinen valtuutettu? ”No on varmasti”, vastaa Rantanen kysymykseen. ”Hyöty on erityisesti siinä, että valtuutettu ottaa tehtävänsä sillä tavalla vakavasti, että uskaltaa myös selvittää ja kertoa ihmisille päätöksenteon taustoista riittävän paljon.”

Paikallisen valtuutetun keskeinen tehtävä liittyy päätösten valmisteluvaiheeseen. Kun esimerkiksi kaavoittaja pohtii, mitä tehdä, on valtuutetun hyvä pitää aktiivisesti linjat auki. Rantanen painottaa, että on tärkeää pohtia kokonaiskuvaa ja välttää ajamasta vain erityiskohtelua omalle alueelleen. ”Idän lähiöiden osalta tilanne on yleensä se, että me saamme vähemmän kuin muut sen takia, ettei tiedetä, mitä muut saa, eikä siis osata puolustaa omaa asiaa tasa-arvon ja tasapuolisen kohtelun näkökulmasta. Silloin oman alueen edustajat, jos osaavat muotoilla viestinsä hyvin, ovat hyödyllisiä.”

Kuva: Jarmo Nauska

Tervetuloa Helsingin Vihreiden syyskauden 2021 tapahtumiin tapaamaan vanhoja tuttuja ja tutustumaan uusiin – pitkästä aikaa kasvokkain!

28.10. Uusien ilta – avoin tapahtuma kaikille vihreästä toiminnasta kiinnostuneille.

Mukana Atte Harjanne ja Emma Kari!

12.11. Punkkua ja politiikkaa – rentoa keskustelua politiikasta afterwork-tunnelmissa 2.12. Helsingin Vihreiden pikkujoulut – vuoden odotetuimmat pikkujoulut tulevat jälleen!

4.–5.12. valtakunnalliset Vihreät puoluefestarit hotelli Korpilammella – tervetuloa paikkaamaan poikkeusaikojen riemuvajetta ja parantamaan maailmaa 14.12. Helsingin Vihreiden syyskokous – tule mukaan päättämään toiminnasta ja piirihallituksesta vuodelle 2022, osallistumisohjeet löydät osoitteesta helsinginvihreat.fi/osallistu Lisätiedot tapahtumista ja ilmoittautumisohjeet löydät osoitteesta helsinginvihreat.fi/ tapahtumat

SEURAA JA OSALLISTU! Lähde rohkeasti mukaan ottamaan kantaa maailman menoon!

Uutiset, blogi ja tapahtumat päivittyvät sivulle www.helsinginvihreat.fi Löydät Helsingin Vihreät myös Facebookista , Twitteristä ja Instagramista .

Oletko jo Helsingin Vihreiden uutiskirjeen vastaanottaja? Voit lisätä itsesi listalle osoitteessa: bit.ly/hevilistalle

Kuva: Salla Merikukka

tule mukaan!