VIHREÄ HELSINKI 2/2020
kohtuuhintaisia s. 4–5 koteja Euroopan lintupääkaupunki s. 6–7
2
VIHREÄ HELSINKI 2/2020
Koronavirus tuli kaupungin arkeen PÄÄKIRJOITUS SYKSYN ALKU on konkretisoinut sen, että koronavirus vaikuttaa arkeemme vielä pitkään. Yhteiskuntaa pidetään nyt auki tehokkaalla testaamisella ja tartuntaketjujen jäljityksellä. Testikapasiteettia on kasvatettu vauhdilla ja Helsinki on rakentanut vaikuttavan jäljitysjoukkueen. Tätä kirjoittaessa sairaala- ja tehohoidon tarve ei ole onneksi lähtenyt nousuun. Syksy voi kuitenkin olla arvaamaton ja lisäksi kriisissä syntynyt hoitovelka on pidentänyt terveydenhuollon jonoja. Tehokkaan koronastrategian ja hoitovelan purkamisen on toimittava saumattomasti yhdessä. KRIISI ON ISKENYT voimalla Helsinkiin. Ensi vuoden kaupungin talousarviota rakennetaan haasta-
vista ja epävarmoista lähtökohdista. Helsingin taloutta on kuitenkin hoidettu vastuullisesti ja pitkäjänteisesti, joten kestämme kyllä kriisin. Ihmisten hyvinvoinnista
Ihmisten hyvinvoinnista ei ole varaa leikata. ei ole varaa leikata. Me vihreät pidämme kiinni laadukkaista peruspalveluista. Kasvava kaupunki tarvitsee myös investointeja: ratikkahankkeita ja koulukorjauksia ei pidä lykätä. Haluamme lisää luonnonsuojelualueita ja panostuksia puistoihin. Yhä useampi kaupun-
kilainen suuntaa hengähtämään lähimetsään. Päästövähennysohjelmaa on toteutettava kunnianhimoisesti ja vauhdikkaasti. KUNTAVAALIT LÄHENEVÄT ja vihreitä tarvitaan Helsingissä ja valtuustossa. Tavoittelemme Helsingin suurimman puolueen asemaa ja siihen tarvitaan jokaikisen apua. Korona vaikuttaa vääjäämättä kampanjointiin ja meidän kaikkien on pohdittava laaja-alaisesti tapoja tavoittaa ja kuulla kaupunkilaisia. Tule mukaan ehdolle tai tukiryhmiin!
Reetta Vanhanen Vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja
VIHREÄ HELSINKI 2020 – Helsingin Vihreiden lehti Kannen kuvat: Salla Merikukka • Päätoimittaja: Hanna Hannus • Toimituskunta: Dolf Assmann, Leena Brandt, Anna Hyödynmaa, Julianna Kentala, Julia Kurki • Taitto: Iris Flinkkilä • Julkaisija: Helsingin Vihreät ry, Fredrikinkatu 33 A, 2. krs, 00120 Helsinki • Paino: PunaMusta Oy, Joensuu 2020 • ISSN 2489-6225
3
VIHREÄ HELSINKI 2/2020
Koulutuksella torjutaan tehokkaasti eriarvoisuutta Koulutukseen, osaamiseen ja hyvinvointiin panostaminen on ensisijaista, jotta voimme vähentää eriarvoisuutta sekä tasata lasten ja nuorten perhetaustoista johtuvia eroja. Koulutus onkin yksi Vihreiden kantavista teemoista ensi kevään kuntavaaleissa.
kolumni
Kuva: Veikko Somerpuro
NUORTEN HY VINVOINTI on polarisoitunut: osalla menee hyvin, osa voi huonosti ja on vaarassa jäädä yhteiskunnan ulkopuolelle. Tutkimusten mukaan perhetaustan vaikutus on merkittävä. Vanhempien työttömyys, toimeentulovaikeudet, lapsuudessa koettu köyhyys sekä mielenterveys- ja päihdeongelmat vaikuttavat suoraan lasten myöhempään hyvinvointiin. Eduskunnan tarkastusvaliokunta tilasi selvityksen nuorten syr-
jäytymisen ehkäisystä. Selvityksen mukaan nuorten syrjäytymistä ehkäisevät palvelut ovat olleet vaikuttavia ja niistä on ollut monelle nuorelle konkreettisesti apua. Tärkein työkalu syrjäytymisen ehkäisemisessä on kuitenkin koulutus, käy ilmi selvityksestä. Tämä on tärkeää pitää mielessä myös Helsingissä. Mikäli sote-palvelut siirtyvät tuleviin maakuntiin, jää kunnille entistä tärkeämpi tehtävä koulutuksen ja varhaiskasvatuksen pal-
veluiden turvaamisessa. Päiväkodit ja koulut ovat avainasemassa: mitä varhaisemmassa vaiheessa eriarvoisuuteen ja syrjäytymisen riskitekijöihin voidaan puuttua, sitä paremmin lapset ja nuoret voivat. Tällä hetkellä noin 16 prosenttia suomalaisista nuorista jää ilman toisen asteen tutkintoa. Näillä nuorilla on muita heikommat valmiudet osallistua yhteiskuntaan ja saada töitä. Hallitus pidentää oppivelvollisuutta, jotta jokaiselle voidaan taata vähintään toisen asteen tutkinto. Velvollisuudesta seuraa, että valtion on yhdessä kuntien kanssa pakko turvata jokaisen nuoren yhdenvertainen mahdollisuus opiskella eikä vanhempien varattomuus saa olla opintojen esteenä. Tämä on oikea tavoite. Meidän on yhdessä varmistettava mahdollisimman hyvät kasvuolosuhteet jokaiselle lapselle ja nuorelle. Outi Alanko-Kahiluoto Kansanedustaja, tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja
4
VIHREÄ HELSINKI 2/2020
Kohtuuhintaisia koteja helsinkiläisille Vihreiden kaupunginvaltuutettu Jasmin Hamid on toiminut keväästä alkaen Hekan hallituksen puheenjohtajana. Helsingin kaupungin asunnot Oy:lla eli Hekalla on jo 50 000 asuntoa, joissa asuu yli 92 000 helsinkiläistä. Se on siis varsin merkittävä kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tarjoaja. Kysyimme, mitä tuore hallituksen puheenjohtaja ajattelee asumisen hinnasta, ilmastovaikutuksista ja siitä, minkälaisia asuntoja Helsinkiin tulisi rakentaa.
Asumisen kalleus on teema, joka puhututtaa lähes kaikkia helsinkiläisiä. Mitä ajattelet, että sille voisi tehdä? ”Asumisen hinta on todellinen ongelma. Valitettavasti siihen ei ole nopeaa ratkaisua, vaan paras keino on rakentaa lisää kaikenlaisia koteja. Pikku hiljaa tarjontakin lisääntyy”, Hamid sanoo. Helsinkiläisten tuloista keskimäärin viidennes menee asumiskuluihin, pienituloisimmilla kuitenkin huomattavasti suurempi osuus. Tämän seurauksena matalapalkkaisten alojen, kuten varhaiskasvatuksen, sote-alan ja ravintola-alan työntekijöillä on ollut vaikeuksia löytää kohtuuhintaisia koteja pääkaupunkiseudulta, mikä puolestaan johtaa työvoimapulaan näillä aloilla. ”Toki toivoisin, että Helsin-
ki kasvattaisi vuosittain Hekalle valmistuvien asuntojen määrää. Hekan asukkaat ovat keskimäärin todella tyytyväisiä, mikä vaikuttaa siihen, että Hekan asunnoissa viivytään pitkään. Se on hienoa, mutta tarkoittaa myös sitä, että asuntoja vapautuu vuosittain rajallinen määrä.”
Ilmastotekoja ja joustavia pohjaratkaisuja Asumisen osuus ihmisen hiilijalanjäljestä on merkittävä, noin 30 prosenttia. Hekassa on otettu merkittäviä askeleita asumisen hiilijalanjäljen pienentämiseen. ”Kaikki Hekan uudiskohteet ovat A-energiataloja. Kun peruskorjaamme vanhempaa rakennus-
kantaa, kiinnitetään energiatehokkuuteen erityistä huomiota. Lisäksi kannustamme asukkaita vedenkulutuksen vähentämiseen ja kierrättämiseen”, Hamid kertoo.
Minkälaisia uusia asuntoja Helsinkiin tulisi mielestäsi rakentaa? ”On hyvä, että asuntoja on monenlaisiin tarpeisiin, ja mielestäni se toteutuu hyvin. Ihmisten elämäntilanteet ovat erilaisia, ja siksi tarvitsemme niin yksiöitä kuin suuria perheasuntoja. Itseäni kiehtovat myös muunneltavissa olevat asunnot. Olisi ihanaa, jos vaikka omat vanhempani voisivat asua viereisessä asunnossa, välioven takana omassa asunnossan. Näin he voisivat auttaa vaikka lastenhoidossa ja me voisimme huolehtia ikääntyvistä vanhemmistani.” w
5
VIHREÄ HELSINKI 2/2020
Kuntapolitiikka yllätti merkittävyydellään Ajattelitko aikanaan lähtiessäsi kuntavaaleissa ehdolle, että voisit sitä kautta päätyä tällaiseen tehtävään? ”En todellakaan! Ennen ensimmäistä ehdokkuuttani en hahmottanut kuinka merkittävää politiikkaa Helsingissä tehdään. Näin
kuntapolitiikan ehkä enemmän paikkana, missä päätetään bussipysäkkien sijainnista. Vaikka päätämme toki niistäkin, teemme myös politiikkaa jossa näytetään koko muulle maalle suuntaa. Esimerkkinä vaikka kivihiilestä luopuminen tai subjektiivinen varhaiskasvatus. Puhumattakaan että saisin toimia Suomen suurimman vuokra-asuntoyhtiön hallituksessa.” *
Jasmin Hamid • Vihreiden kaupunginvaltuutettu vuodesta 2012, varavaltuutettu 2008–2012
• Konsernijaoston varapuheenjohtaja sekä Vantaan Energian hallituksen jäsen
• Ammatiltaan sijoitusbloggaaja ja näyttelijä • Asuu Kalasatamassa Kuva: Salla Merikukka
6
VIHREÄ HELSINKI 2/2020
Fasaanista viiksitimaliin, luhtahuitista hemppoon
H
Helsingin parhaat lintukohteet: ELSINGISSÄ ON LINTUJA JOKA LÄHTÖÖN – ruovikois-
sa piileskelevistä viiksitimaleista Vanhankaupunginlahden merikotkiin. Kaupungissa pesii jo 150 lajia. Voisiko tässä olla aineksia Euroopan lintupääkaupungiksi? Apulaispormestari Anni Sinnemäki on vaikuttunut kaupunkinsa linnustosta: ”Merikotka oli sukupuuton partaalla sinä vuonna kun synnyin. Vuonna 1975 poikasia kuoriutui Suomessa vain neljä. Muistan lapsuudestani uutiset merikotkasta ja sen suojelusta, silloin tuskin olisin voinut kuvitella merikotkan pesivän keskellä Helsinki. Poikasia tähän merikotkaperheeseen syntyi tänä kesänä peräti kolme. Aika huikeaa verrattuna vuoden -75 neljään merikotkaan.” Kaupunkirakentaminen vaikuttaa vääjäämättä lintujen pesimäympäristöön, mutta kaikkia lajeja se ei karkoita. Huuhkajalle maistuvat citykanit, lokeilla on omat herkuttelutapansa ja vesilintuja kuhisee tal-
visin Töölönlahden junasillan alla. Kanadan Vancouverissa on muutamia vuosia sitten julkistettu lintustrategia. Kaupungissa pyritään win-win-tilanteeseen: hyvät olosuhteet linnuille ja asukkaille mahdollisuus tutustua luontoon ja lintuihin omassa naapurustossa.
Euroopan lintupääkaupunki Helsingissä tiedetään, että luontoteema houkuttaa matkailijoita ja luonto on koronan vuoksi noussut arvoon myös kaupunkilaisten elämässä. Nyt on hyvä hetki lisätä esteettömiä lintureittejä ja lintulavoja. Viikin-Vanhankaupunginlahden alueen lisäksi on hyvä esitellä muita erinomaisia lintupaikkoja. Idea Helsingistä koko Euroopan lintupääkaupunkina on syntynyt. Sekä linnut että ihmiset mahtuvat hyvin kaupunkiin niin että molemmilla on hyvä olla.
”Töölönlahdessa on jotain hyvin helsinkiläistä: se on runsas ja vähän villi lintuparatiisi miltei Helsingin ydinkeskustassa. Käyn siellä usein arkisten matkojeni lomassa hengähtämässä hetken ja seuraamassa lintujen puuhia. Töölönlahti on osa lapsuuttani ja käyn siellä usein myös oman lapseni kanssa, olemme bonganneet siellä muun muassa nokikanan, silkkiuikun, kalatiiran, monia lokkeja, joutsenia ja haapanan.” ANNI SINNEMÄKI APULAISPORMESTARI
”Viikin Vanhankaupunginlahdella olen aloittanut lintuharrastuksen ympäristötieteiden opintojen innoittamana. Ainejärjestömme MYY ry järjesti lehtorimme Ripa Willamon johdolla linturetkiä, joiden aikana oppi tunnistamaan lajeja ilman, että tarvitsi hävetä sitä, että tuskin osasi erottaa varista merikotkasta. On todella hienoa, että meiltä löytyy Helsingistä Vanhankaupunginlahden kaltaisia rikkaita lintualueita.”
”Luonto on tässä kaupungissa kaikkialla läsnä. Ei tarvitse lähteä kansallispuistoon tai kivuta lintutorniin nähdäkseen lintuja. Meillä on lasten kanssa kävelyllä aina tavoitteena bongata 10 eri lintulajia. Se onnistuu niin Kalliossa, Kontulassa kuin Käpylässäkin, sillä Helsingin luonto on ihmeellinen. Samaa arkibongailua olen suositellut kaikille. EMMA KARI KANSANEDUSTAJA
”Helsinki on kaupunki, jossa lintuja nähdäkseen ei onneksi tarvitse tehdä juuri muuta kuin lähteä ovesta ulos. Omiin suosikkipaikkoihini kuuluvat oman kulmakunnan lähimetsät Kumpulassa. On onnekasta voida asua paikassa, jossa miltei omalta pihaltaan voi nähdä vaikkapa kanahaukan, käpytikan, tiklin tai satakielen.” JULIANNA KENTALA ERITYISAVUSTAJA, VIHREIDEN PUOLUEHALLITUKSEN JÄSEN
AMANDA PASANEN VIHREIDEN NUORTEN JA OPISKELIJOIDEN LIITON PUHEENJOHTAJA
”Täällä kuuntelin ensimmäisiä satakieliäni, täällä opin tuntemaan joen keskellä olevan saaren pensaissa laulavat punavarpuset ja kuusenlatvoissa istuvien rautiaisten laulun. Pitkäkoski on lintuharrastajalle parhaimmillaan talvella, kun pakkaset jäätävät puron ja joen toisensa jälkeen umpeen. Silloin tänne ilmestyvät koskikarat, kenties jostain Norjan tuntureilta, sukeltelemaan liukkailta kiviltä alas mustan virran pohjaan vesiperhostoukkia etsimään.” HANNU TUOMINEN 10-LUOKAN OPETTAJA
”Helsingissä on monta hienoa lintupaikkaa, mutta kyllä minulle rakkain ja muistorikkain on Viikin ja Vanhankaupunginlahden alue lintutorneineen. Olin siellä maaliskuussa 1971 elämäni ensimmäisellä linturetkellä koulun luontokerhon kanssa ja sillä oli suuri vaikutus elämääni ja siihen, mitä nyt olen.” DOLF ASSMANN KIRJASTONHOITAJA
Kuvat: Anni/ Roope Permanto, Amanda/ Jenni Happonen, Dolf / Markus Assmann, muut/ kotialbumi
7
VIHREÄ HELSINKI 2/2020
8
VIHREÄ HELSINKI 2/2020
Kulttuuria ja kaupunkipolitiikkaa
Olet varsin kokenut kaupunkipoliitikko. Miten tulit lähteneeksi mukaan politiikkaan? Olen syntyperäinen helsinkiläinen ja rakastan kotikaupunkiani. Minulla ei ollut taustaa puolueessa tai vihreässä liikkeessä, mutta olin aina äänestänyt vihreitä. Kun tajusin, että juuri kaupunginvaltuustossa tehdään Helsinkiä koskevia päätökset, halusin olla siinä mukana.
puolen asiat ovat tulleet enemmän tutuiksi. Juuri eri lautakunnissa ja johtokunnissa on tullut vastaan mielenkiintoisimmat asiat ja niissä on tuntunut, että pystyy saamaan eniten aikaan, kun on yksi kymmenestä tai viidestätoista. Olen päässyt vaikuttamaan paremman Helsingin puolesta. Ryhmänä me vihreät olemme saaneet tosi paljon aikaan.
Mitkä ovat asioita, joista olet eniten puhunut, jotka ovat sinulle läheisimmät? Missä koet onnistuneesi?
Minkälaisena haasteena näet koronan kulttuurille ja tapahtuma-alalle ja miten tästä selvitään?
Luottamustehtäväni ovat melkein kaikki olleet kulttuuripuolen luottamustehtäviä. Niissä olen yrittänyt pitää aina kulttuurin puolta. Tietysti kolmen lapsen isänä lapset ja nuoret ovat olleet myös lähellä sydäntäni. Viimeiset kymmenen vuotta olen ollut Vuosaaren Urheilutalon hallituksen puheenjohtajana ja sitä kautta myös liikunta-
Tapahtuma-ala työllistää kymmeniä tuhansia ihmisiä. Monet ovat neuvottomia. Jos tilanne jatkuu pitkään ja nykytilasta rajoituksineen tulee vallitseva, monet toimijat joutuvat lopettamaan, eivätkä kaikki välttämättä palaa alalle, kun tilanne normalisoituu. Esiintyvät taiteilijat ovat ottaneet rajoitukset vakavasti ja ta-
Kuva: Lari Järnefelt
Vastikään lapsuutensa kotikulmille Töölöön muuttanut Jussi Chydenius on toiminut kolmekymmentä vuotta keikkailevana muusikkona Don Huonot – ja Rajaton –yhtyeissä. Jussi on myös kokenut kaupunkipoliitikko ja toiminut valtuustossa vuodesta 2001 alkaen, kolme kautta varsinaisena valtuutettuna ja kaksi kautta varavaltuutettuna. pahtumia halutaan järjestää vastuullisesti. Yksi juttu on kuitenkin, uskalletaanko tilaisuuksia järjestää ja toinen juttu on uskaltavatko ihmiset tulla niihin. Tilanne on aika absurdi ja kukapa olisi uskonut, että näin voisi käydä.
Mitä Helsinki voi tässä tilanteessa tehdä? Hakuun on juuri tullut 3 miljoonan euron erityistuki taide- ja kulttuurialan yhteisöille ja se varmasti auttaa. Koska alan toimijoita on kuitenkin paljon, ei sillä pitemmän päälle toimintaa rahoiteta. Se on kuitenkin merkittävä kädenojennus, kuten myös kevään pika-avustukset olivat. Tärkeää on, että toimijat, jotka ovat subventoituja, kuten kaupungin alueelliset kulttuurikeskukset, järjestävät tilaisuuksia, vaikka sitten pienemmälle yleisömäärälle. Toivon, että valtio pystyy myös osaltaan auttamaan tapahtuma-alaa. *
9
VIHREÄ HELSINKI 2/2020
Kaupunkilaisten ääni kuuluviin
Kuva: Salla Merikukka
Helsingin osallistuva budjetointi, OmaStadi järjestettiin viime vuonna ensimmäistä kertaa. Helsinkiläisten itse päättämät ideat kaupungin kehittämiseksi ovat nyt toteutuksessa. Uusien ehdotusten kerääminen alkaa lokakuussa.
JATKUU SEURAAVALLA SIVULLA w
10
VIHREÄ HELSINKI 2/2020
Yksi ensimmäisistä valmistuneista osallistuvan budjetoinnin hankkeista: Arabian tekonurmi.
M
ILL AINEN ON VIIHT YISÄ
HELSINKI? Kysymykseen ei ole yhtä vastausta, mutta osallistuvan budjetoinnin äänestyksessä oli viime syksynä vajaat 1300 ehdotusta vehreyden ja viihtyisyyden lisäämiseksi kaupungissa. Niistä kehitettiin yli konkreettista 350 ehdotusta, joista helsinkiläiset saivat äänestää parhaat toteutukseen. OmaStadissa jokainen kaupunkilainen saa ehdottaa sekä omaa asuinaluettaan että koko kaupunkia parantavia ideoita ja toimenpiteitä. Jokainen yli 12-vuotias helsinkiläinen saa äänestää, ja eniten ääniä saaneet ehdotukset toteutetaan. Syksyn 2019 äänestyksen jälkeen toteutukseen päätyi yhteensä 44 helsinkiläisten suosikki-ideaa. Ehdotusten toteuttamiseen käytetään yhteensä 4,4 miljoonaa euroa. Vihreille on ollut tärkeää, että
helsinkiläisten ääni kuuluisi kaupungin päätöksenteossa entistä paremmin, jotta kaupunkilaiset saisivat vaikuttaa siihen, mihin suuntaan Helsinkiä viedään muutenkin kuin äänestämällä kuntavaaleissa neljän vuoden välein. Osallistuva budjetointi on mainio ja konkreettinen paikka päästä vaikuttamaan siihen, miten omia kotikulmia ja kaupunkia voisi kehittää ja millaisessa Helsingissä tulevaisuudessa elämme. Osallistuva budjetointi on myös hyvä keino kaupunginvaltuutetuille ja muille päätöksentekijöille nähdä, millaista kaupunkia helsinkiläiset haluavat. Ensimmäisessä äänestyksissä pärjäsivät sellaiset ehdotukset, jotka rakentavat Helsingistä sujuvaa, vihreää ja viihtyisää. Eniten ääniä keräsivät muun muassa puiden istuttaminen kaupunkiin, penkkien ja roskisten lisääminen,
kukkaketojen kasvattaminen yksitoikkoisten nurmialueiden tilalle, pyöräilymahdollisuuksien parantaminen ja kasvimaitojen tarjoaminen kouluissa ja päiväkodeissa. Toteutuneista hankkeista löytyy myös muun muassa tekonurmikenttä ja trampoliineja kaupungin leikkipuistoihin. Osallistuva budjetointi on hyvä askel helsinkiläisten suorien vaikutusmahdollisuuksien parantamisessa, mutta sen ei pidä jäädä ainoaksi vaikutuspaikaksi, vaan osallistumismahdollisuuksia on lisättävä myös laajemmin. OmaStadin toinen kierros aukeaa pian. Uusien ehdotusten esittäminen alkaa 5.10., ja kaupunkilaiset pääsevät äänestämään parhaista ehdotuksista syksyllä 2021. Nyt on hyvä hetki pohtia, mikä tekisi juuri sinun asuinalueestasi tai koko kaupungista paremman paikan.
11
VIHREÄ HELSINKI 2/2020
Tule mukaan tekemään Vihreistä Helsingin suurinta puoluetta, sen aika on nyt! Kuntavaalit koittavat ensi keväänä ja Vihreillä on mahdollisuus nousta Helsingin suurimmaksi puolueeksi. Vaalikampanjoinnissa valttejamme ovat yhdessä tekeminen laajalla vapaaehtoisten joukolla ja mahtava joukkuehenki. Haluamme myös sinut mukaan tekemään vihreää vaalivoittoa – mikä näistä on sinun tapasi olla mukana?
3.
Vinkkaa sopivasta kuntavaaliehdokkaasta osoitteessa bit.ly/vihreaehdokas. Tavoitteenamme on monipuolinen joukko ehdokkaita ympäri Helsinkiä.
2. Liity kampanjatiimiin! Jokainen ehdokas tarvitsee ympärilleen vapaaehtoistiimin, joka auttaa häntä kohti vaalivoittoa. Voitko auttaa someviestinnässä, vaaliesitteiden jakamisessa, vaalikonevastausten muotoilussa, kampanjan taloudenhoidossa tai ryhtyä peräti kampanjapäälliköksi? Kurkkaa ehdokkaat www.helsinginvihreat.fi ja ilmoittaudu vapaaehtoiseksi osoitteessa bit.ly/vihreavapaaehtoinen.
4. Tykkää ja jaa ehdokkaiden postauksia somessa ja kannusta kavereita äänestämään. Äänestys- ja ehdokaspäätöksen tekemisessä tuttujen suosittelulla on paljon vaikutusta. Olemalla aktiivinen somessa autat ehdokasta saamaan arvokasta näkyvyyttä.
Kuva: Salla Merikukka
1.
Lahjoita rahaa kampanjointiin. Vihreiden ehdokkaiden kampanjabudjetit muodostuvat pienistä puroista, joissa jo kympeillä on väliä. Rahaa tarvitaan esimerkiksi ehdokkaasta otettaviin vaalikuviin, vaaliesitteiden painamiseen ja mainostilan ostamiseen somessa ja katukuvassa. Lahjoita sinulle sopiva summa valitsemallesi ehdokkaalle osoitteessa vihreat.fi/ehdokkaat.
Kuntavaaleissa valitaan Helsingin kaupunginvaltuusto ja pormestaristo seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Ennakkoon vaaleissa voi äänestää kotimaassa 7.–13.4.2021 ja ulkomailla 7.–10.4.2021. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntai 18.4.2021.
Lähde rohkeasti mukaan ottamaan kantaa maailman menoon! Uutiset, blogi ja tapahtumat päivittyvät sivulle www.helsinginvihreat.fi. Löydät Helsingin Vihreät myös Facebookista , Twitteristä ja Instagramista .
Oletko jo Helsingin Vihreiden uutiskirjeen vastaanottaja? Voit lisätä itsesi listalle osoitteessa: bit.ly/hevilistalle
Kuva: Salla Merikukka
SEURAA JA OSALLISTU!