Vihreä Helsinki 1/2022

VIHREÄ HELSINKI 1/2022

Vihreissä on helppo ystävystyä s. 4—5

Atte Harjanne: “Tärkeintä on Helsingin kestävä kasvu” s. 9

Kallio — asukkaiden olohuone s. 10­—11

2

VIHREÄ HELSINKI 1/2022

Kuva: Aino Honkanen

Vihreällä yhteisöllä on suuri merkitys PÄÄKIRJOITUS VIIMEISET KAKSI VUOTTA ovat olleet haastavia myös vihreälle yhteisölle.

Tämäkin vuosi alkoi vielä vaikean koronatilanteen keskellä. Rokotteiden myötä olimme päässeet jo pitkin syksyä kohtaamaan tapahtumissa ja juhlimaan pikkujouluissa. Tammikuussa palasimme etäaikaan, kulttuuritapahtumat jäivät tauolle ja liikuntapaikat sulkeutuivat. Terveydenhuollossa on oltu lujilla. Talvinen lähiluonto on onneksi ollut koko ajan auki. Nyt helmikuussa näkyy onneksi jo valoa ja rajoituksia puretaan.

Kohtaamiset ja keskustelut ovat kaupunkipolitiikassa ja järjestötyössä tärkeitä. Vihreästä yhteisöstä saa paljon voimaa vaikeissa tilanteissa. Motivaatio muuttaa maailmaa ja kaupunkia on tuonut monet meistä politiikkaan, mutta yksin on vaikea saada asioita aikaan. Olen itse saanut vihreästä toiminnasta val-

tavan paljon ja kaikkein tärkeimpänä paljon hyviä ja läheisiä ystäviä.

Toivottavasti pääsemme Helsingin Vihreissä pian taas kohtaamaan ja kokoontumaan kevään mittaan.

Kohtaamiset ja keskustelut ovat kaupunkipolitiikassa ja järjestötyössä tärkeitä.

Etäyhteyksin monet keskustelut voivat kärjistyä aivan eri tavalla kuin kasvokkain kohdatessa.

Helsingissä on paljon työtä edessä tänä vuonna. Onnistuimme viime syksynä neuvottelemaan

hienon kaupunkistrategian ja sitä aletaan tehdä pikkuhiljaa todeksi.

Akuutti koronatilanne vaatii paljon voimavaroja ja toipumisen tie on pitkä. Budjetissa sovittu 70 miljoonan rahoitus koronapalautumiseen tuo onneksi osin apua. Samaan aikaan on ratkottava varhaiskasvatuksen haastavaa tilannetta ja toteutettava sote-uudistuksen vaatimia muutoksia Helsingissä. Myös eduskuntavaaleihin valmistautuminen alkaa vauhdikkaasti tämän vuoden aikana. Nähdään toivottavasti pian kasvokkain vihreissä tapahtumissa!

Reetta Vanhanen Vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja

VIHREÄ HELSINKI 2022 – Helsingin Vihreiden lehti Kannen kuvat: Salla Merikukka • Päätoimittaja: Outi Lindqvist • Toimituskunta: Anna Hyödynmaa, Hanna Hannus, Joonas Kallonen, Julia Kurki, Ronja Norja, Rosemarie Ruottu • Ulkoasu ja taitto: Iris Flinkkilä • Julkaisija: Helsingin Vihreät ry, Mannerheimintie 15B A, 4. krs, 00260 Helsinki • Paino: PunaMusta Oy, Joensuu 2022 • ISSN 2489-6225

3

VIHREÄ HELSINKI 1/2022

Kuvat: Vessi Vessi Visuals

Myös Stadin sote muuttuu kolumni A LU E VA A LIT olivat ja menivät muualla Suomessa. Helsingissä sosiaali- ja terveyspalveluista ja pelastustoimesta päättää jatkossakin kaupunginvaltuusto. Suurin muutos on, että rahoitus näihin tulee suoraan valtiolta. Alkuun rahoitus vastaa nykytasoa, mutta jatkossa rahamäärä pienenee. Laskukaava ohjaa enemmän rahaa iäkkäämpiin ja sairaampiin maakuntiin. Ilman hyvinvointialueiden verotusoikeutta tämä heikentää helsinkiläisten palveluita. Rahoituksen tasosta käydään vielä isoa poliittista vääntöä ja syytä onkin, koska nykyisin Suomi käyttää vähemmän rahaa terveydenhuoltoon kuin muut Pohjoismaat.

Sote-uudistus edellyttää Helsingissä rahoituksen eriyttämistä.

Sote- ja pelastustoimelle muodostetaan oma toimiala, sillä valtion rahalla ei saa maksaa kaupungin muita toimintoja. Nyt pohditaan, pitääkö jotain nykyisen toimialan toimintoja siirtää muualle.

Yksi tällainen asia on yhteistyö kolmannen sektorin kanssa. Järjestöt tekevät erinomaista työtä helsinkiläisten hyväksi. Vammaisten lasten, ikääntyneiden ja omaishoitajien järjestöt täydentävät kaupungin palveluita. Päihde- ja mie-

lenterveystyössä järjestöjen työ on laajaa. Sote-toimiala on tukenut järjestöjä avustuksilla. Kun valtion rahoitus on rajallinen ja pienenevä, on mietittävä, olisiko järjestöavustuksille parempi paikka kaupungin budjetin puolella. Tämä ei saisi kuitenkaan heikentää yhteistyötä sote-palvelujen kanssa.

Toinen iso muutos on HUS:n asema. Uudellamaalla erikoissairaanhoito ei yhdisty peruspalvelujen kanssa, vaan HUS tuottaa jatkossakin palveluita Helsingin lisäksi neljälle muulle alueelle.

Nyt HUS laskuttaa palveluiden mukaan, ja lasku on usein suurempi kuin kunnat ovat budjetoineet.

Erikoissairaanhoidon kustannukset ovat nousseet enemmän kuin peruspalveluiden. Jatkossa valtion rahapotin on riitettävä kaikkiin palveluihin. Erikoissairaanhoidon hyvästä tasosta on pidettävä kiinni,

mutta tavoitteena on ohjata nykyistä suurempi osuus perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden vahvistamiseen.

HUS:n rahoitukseen liittyy myös toinen vakava ongelma. Tähän asti kunnat ovat pitkälti rahoittaneet HUS:n koulutus- ja tutkimustoimintaa, kun valtio on kattanut tästä vain 10 prosenttia. HUS:n tutkimustoiminta on maailman huippuluokkaa. Tämä rahoitus on vielä täysin auki – eikä valtion pienenevä sote-rahoitus tätä mahdollista.

Kestävintä olisi löytää lääketieteen opetukseen ja tutkimukseen pysyvä rahoitus opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Kati Juva Sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen Sanna Vesikansa HUS:n hallituksen jäsen

4

VIHREÄ HELSINKI 1/2022

“Kun jakaa samat arvot, on helppo rakentaa syvä ystävyys” Vihreissä ystävystyneet Alviina Alametsä ja Coel Thomas ovat pitäneet yhteyttä jo kahdeksan vuotta. Kaksikkoa yhdistävät poliittisen toiminnan lisäksi tabujen särkeminen, musiikki ja avoimuus. Jututimme aluevaalien alla Alviinaa ja Coelia pitkän ystävyyden annista.

Miten tutustuitte?

Alviina Alametsä: Tutustuimme Coelin kanssa Ozan Yanarin eurovaalikampanjassa vuonna 2014.

Coel oli töissä Lidlissä, ja itse olin ollut pitkään Greenpeacen feissarina. Olimme jo silloin avoimia, ihmisten kohtaaminen ei meitä ujostuttanut. Lähdimme tekemään yhdessä katukampanjaa ja järjestämään tapahtumia. Huomasimme, että kuuntelemme samoja bändejä ja kesällä menimme kaveriporukalla Flow-festareille. Seuraavina vuosina kävin monesti Coelin luona Hollannissa, jonne hän oli muuttanut opintojen takia.

En osannut vielä tuolloin ajatella, että lähtisin itse ehdolle isompiin vaaleihin, mutta mieleeni jäi, että Coelin kanssa haluan tehdä jatkossakin kampanjoita, koska hän oli niin luova ja sydämellinen tyyppi. Kannustin vuosia Coelia itseään pyrkimään päättäjän rooliin, ja Coelin vuoden 2021 kuntavaalikampanja olikin menestys. Pääsimme molemmat valtuustoryhmään.

Koko vaalikevään parhaana asiana

mieleeni jäi sateenkaarisuojatie, jonka piirsimme liiduilla läpi koko Kampin Narinkkatorin puolustamaan sateenkaarioikeuksia.

Coel Thomas: Olin vuonna 2014 Helsingin Vihreiden Nuorten hallituksessa samalla kun Alviina toimi HYYn Vihreissä. Tapasimme vetäessäni Ozanin katukampanjaa.

Meillä klikkasi välittömästi, yhteinen huumorintaju löytyi heti. Olin tuolloin vielä aika amatööri katukampanjoinnissa, mutta tekemällä oppii. Ulospäinsuuntautuneisuus ja huumori auttoivat meitä tekemään yhteistyötä. Taidoista oli myöhemmin paljon hyötyä omissa kampanjoissamme.

Lähdinkin myöhemmin mukaan Alviinan eurovaalikampanjaan.

Meillä oli vielä paljon opittavaa kampanjoinnista ja improvisoimme paljon, mutta jotain teimme oikein, sillä nyt Alviina on europarlamentaarikko. Rakensimme Alviinan ja tiimiläisten kanssa kampanjointia pilke silmäkulmassa, mikä varmasti sai aikaan sen suurimman taian koko kampanjaan.

Oliko tuolloin helppoa löytää samanmielisiä ystäviä Vihreiden tapahtumista?

Coel: Illanistujaiset, joita järjestettiin esimerkiksi Kupolissa, Uuden ylioppilastalon kattokerroksessa ennen kuin se muutettiin vihervasemmistolaisten opiskelijoiden tiloista skumppabaariksi, olivat kivoja ja helppoja tapahtumia joista saattoi aloittaa tutustumisen muihin ihmisiin. Olin mukana myös niiden järjestämisessä ja niistä jäi hyviä muistoja.

Valitettavasti pandemian takia tapahtumia ei enää järjestetä kuten ennen. Hyvää kannattaa kuitenkin odottaa. Jos tutkimme historiaa, sata vuotta sitten Espanjantaudin laannuttua maailma palasi merkittävällä tavalla yhteen, antaen kipinän kulttuurillisille vallankumouksille ympäri maailmaa.

Uskon, että tämän pandemian lopulta väistyessä uusien kavereiden löytäminen vihreistä on helpompaa kuin koskaan. w

5

VIHREÄ HELSINKI 1/2022

Mitkä asiat yhdistävät teitä?

Alviina: Tavatessamme meitä yhdistivät ennen kaikkea samat arvot.

Kansainvälisyys, ihmisoikeudet ja tasa-arvo olivat molemmille tärkeitä asioita, mutta aloimme puhua määrätietoisesti myös siitä, miten vaikkapa perustuloa voisi edistää.

Coel on ystävistäni se, joka on aina vain puhelinsoiton päässä jonkin hurjan idean toteuttamisesta. Paras asia, jonka olen Vihreistä saanut, ovat ystäväni, kuten Coel.

Kannustamme kaikkia mukaan Vihreiden toimintaan, koska kun jakaa samat arvot, on helppo rakentaa syvä ystävyys.

Coel: Yhteisten arvojen lisäksi minua ja Alviinaa yhdistää se ettemme pelkää puhua stigmatisoiduista tai vaikeista asioista.

Mielenterveys oli joskus vielä tabu politiikassakin, ennen kuin siitä tuli jokaisen puolueen kärkiteema aluevaaleissa. Muistan kuinka 2019 eduskuntavaalien alla jakaessani Alviinan vaaliesitteitä monet ihmiset kiittivät erikseen, että mielenterveys oli nostettu esitteen kanteen. Mielestäni nämä teemat myös auttoivat nostamaan Alviinan mepiksi. Itse puhun paljon Suomen nykyisen päihdepolitiikan epäonnistumisista ja etenkin kannabiksen kieltolain haitoista. Alviina auttoi viemään läpi kantaamme kannabiksen sääntelyn suhteen viime vuoden puoluekokouksessa ja hän on puhunut asiasta myös EU-tasolla.

Jonkun pitää rikkoa hiljaisuuksia ja meille tämä ei onneksi ole yhtä pelottava ajatus kuin joillekin muille.

Kuvat: Salla Merikukka

Jos ette olisi tavanneet Vihreiden toiminnan kautta, missä muualla olisitte todennäköisesti tavanneet?

Coel: Jos olisimme päätyneet eri puolueisiin tai puoluetoiminnan ulkopuolelle, olisimme varmasti törmänneet kansalaisaktiiveina mielenosoituksissa. Aktiivisena katukampanjoitsijana Alviina olisi myös varmasti ojentanut minulle

vaaliesitteensä.

Alviina: Mielenosoitukset tulivat mieleen myös minulle, olisimme varmaan tavanneet myös kotibileissä, sillä meillä on paljon yhteisiä kavereita. Näitä kahta asiaa, mielenosoituksia ja bileitä olemmekin kaivanneet korona-aikana! Toivottavasti saamme ne pian takaisin, ja riemua ja uusia ystävyyksiä ihmisten elämään. *

6

VIHREÄ HELSINKI 1/2022

Jacob Dahlgren: Early One Morning, Eternity Sculpture (2019). Kuva: Hanna Hannus

Törmää taiteeseen kotikadullasi Tiesitkö, että Helsingissä on noin 700 taideteoksen julkisen taiteen kokoelma? Taidetta löytyy ympäri ämpäri kaupunkia: niin Espan puistosta, Vuosaaren kaduilta kuin Päiväkoti Jätkäsaaren seinästä.

K

eskustakirjasto Oodin mustaan pääportaikkoa koristavat sadat sanat: pelokkaille, ministereille, allergisille...

Tekstit portaikossa ovat yksi näistä sadoista julkisista taideteoksista, nimittäin kuvataiteilija Otto Karvosen teos Omistuskirjoitus.

Julkista taidetta hankitaan Helsingissä koko ajan lisää, sillä Helsinki noudattaa taiteen prosenttiperiaatetta. Se tarkoittaa sitä, että kaupunki käyttää osan rakentamisen kustannuksista julkisen taiteen hankkimiseen.

Uusia teoksia tilataan taiteilijoilta esimerkiksi valmistuviin ja remontoitaviin päiväkoteihin, kouluihin ja kirjastoihin. Teoshankinnoista vastaa pääosin Helsingin taidemuseo HAM. Julkinen taide on usein erottamaton osa arkkitehtuuria, ja juuri kyseiseen rakennuk-

seen ja paikkaan suunniteltu – kuten Oodin portaikko hyvin osoittaa.

Helsinki laajentaa prosenttiperiaatetta Sittemmin uusissa, kasvavissa kaupunginosissa on panostettu julkiseen taiteeseen: Kalasatamassa prosenttitaiderahalla on rahoitettu pysyvien taideteosten lisäksi myös kulttuuritapahtumia, Kruunuvuorenrannassa puolestaan on keskitytty valotaiteeseen.

Joulukuussa Helsingin kaupunginhallitus päätti panostaa lisää julkiseen taiteeseen. Prosenttiperiaate laajennetaan nyt täydennysrakentamiseen ja kaupunkiuudistusalueille. Jatkossa siis myös Mellunkylään, Malmille, Malminkartanoon ja Kannelmäkeen tulee enemmän julkista taidetta – kuten myös kaupunginosiin, jonne teh-

dään täydennysrakentamista.

Kynnys on matala Julkinen taide on aina auki eikä siihen ole pääsymaksuja, joten kynnys taiteen nauttimiseen on hyvin matalalla. Siihen voivat törmätä hekin, jotka eivät harrasta museoissa tai gallerioissa käymistä. Korona-aikana julkinen taide on ollut likipitäen ainoaa taidetta, josta on voinut nauttia kodin ulkopuolella.

Prosenttiperiaate on ollut myös vihreiden agendalla pitkään. Julkinen taide on erittäin helposti saavutettavaa, ja tilausteokset ovat myös tärkeitä tapoja tuottaa tuloja taiteilijoille. *

Helsingin julkiset taideteokset löydät kartalla: hamhelsinki.fi/julkinen-taide

7

VIHREÄ HELSINKI 1/2022

Kuva: Salla Merikukka

Helsinki 2030 Minkälainen on vuoden 2030 Helsinki? Miten kaupunki kehittyy seuraavan kahdeksan vuoden aikana? Haastattelimme apulaispormestari Anni Sinnemäkeä ja Helsingin yliopiston poliittisen maantieteen väitöskirjatutkija Ilppo Soininvaaraa.

Vihreillä on visio 15 minuutin kaupungista. Mitä se voisi tarkoittaa?

Anni: Kannattaa ajatella ihmisten päivittäistä elämänrytmiä, kun mietitään, mitä palveluita pitäisi löytyä läheltä ja mitä voidaan keskittää. Helsingissä palvelut on jo aika hajautettuja, on kattavat kirjasto-, päiväkoti- ja kouluverkot. Terveyspalveluita keskitetään, mutta jatkossa osaa palveluista voi käyttää suoraan kotoa, digitaalisina.

Ilppo: Se on hyvä vertauskuva. Jos pyritään luomaan sellaisia vartin kaupunkien ryppäitä, joissa enemmistöllä helsinkiläisistä on palvelut saavutettavissa 15 minuutin kävelymatkan päässä, sillä on myös heijastusvaikutus ympäröiville alueille. Palveluilla tarkoitan myös kaupallisia palveluita, lähikauppoja, posteja ja muita, joille on säännöllistä tarvetta.

Mikä on Helsingin vastuu ilmastonmuutoksen torjumisessa?

Ilppo: Ilmastonmuutoksessa tarvitaan valtion sääntelyä, mutta Helsingillä on poliittista vaikutusvaltaa ja meidän pitää sitä käyttää ilmas-

tokeskustelussa. Helsinki on myös valtava toimija. Teknisten kysymysten lisäksi pitää helpottaa kaupunkilaisten omia ilmastomyönteisiä valintoja.

Anni: Kaupungin työssä on kolme osa-aluetta: 1) Energiantuotanto, jossa hiilestä luopumisella on suurin merkitys. Siinä ollaan jo aika pitkällä. 2) Rakennusten energiatehokkuus ja rakentamisen päästöt, esimerkiksi puurakentamisen lisääminen. 3) Liikenne — joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn osuuden kasvu ja kaiken liikenteen sähköistyminen.

Miten Helsingin pitäisi varautua ilmastonmuutokseen?

Anni: Ilmastohan on jo lämmennyt ja lämpenee, vaikka pystyisimmekin rajoittamaan lämpenemisen 1,5 asteeseen. Helsingissä varaudutaan kuumiin säihin parantamalla palvelutalojen ilmastointia, merenpinnan nousuun kaavoittamalla ranta-alueiden rakennukset kolmen metrin korkeuteen ja rankkoihin sateisiin huolehtimalla, että asfaltin lisäksi on paljon viheralueita,

joiden pinnat imevät vettä. Nämä ovat vain esimerkkejä, urakka on valtava.

Ilppo: Viherkatot, katupuut ja puistot auttavat ihmisiä kestämään kuumempia kesiä ja hallitsemaan hulevesiä rankkasateiden aikana.

Mutta meidän pitää olla valmiita rajuihinkin ennustamattomiin muutoksiin. Esimerkiksi jos ilmastopakolaisuus äkillisesti lisääntyy, pitäisi olla jo ajatuksia, miten se otetaan vastaan.

Mitä digitaalinen kehitys mahdollistaa?

Ilppo: Voidaan kehittää lähidemokratiaa, avata kaupungin päätöksentekoa kaupunkilaisille. Nyt tehdään kyselyitä ja kehitetään w

8

VIHREÄ HELSINKI 1/2022

Kuva: Janne Sinerma

osallistuvaa budjetointia, mutta tulevina vuosina päästään pidemmälle. Esimerkiksi asuinympäristöä voisi kehittää interaktiivisilla peleillä. Kaupunkilaiset voisivat käytännössä kokeilla, mihin erilaiset päätökset johtaisivat heidän omassa arkiympäristössään.

Anni: Kymmenen vuotta sitten meillä ei ollut reittiopasta, nyt sen käyttö on itsestäänselvyys ja helpottaa joukkoliikenteen käyttöä kovasti. Tällaisia palveluita tulee varmasti lisää. Toisaalta osa kehityksestä on näkymättömämpää, datalla johtamista ja massadatan hyödyntämistä. Tämä näkyy sitten tehokkaampana kaupunkina ja uusina palveluina. Toisaalta koronan aikana olemme oppineet, että etäyhteydet eivät voi korvata vaikkapa lähiopetusta.

Miten Helsingistä tehdään terveellinen ja turvallinen kaikille asukkaille?

Anni: Arkiliikunta auttaa pysymään terveenä. Tiet pitää suunnitella niin, että kaikenikäiset ihmi-

set voivat helposti ja turvallisesti liikkua myös kävellen ja pyörällä tarpeen mukaan. Meillä on tavoitteena tieliikennekuolemien puolittaminen vuoteen 2030 mennessä.

Lisäksi pitää vähentää nuorison ja naisten kokemaa väkivaltaa.

Ilppo: Estetään alueellista eriytymistä. Esimerkiksi teemakouluja voidaan sijoittaa myös muualle kuin kantakaupunkiin. Komppaan Annia siinä, että aktiivinen elämäntapa on paras keino terveyden edistämiseen.

Innovaatiot — miten niitä voisi tukea?

Ilppo: Olemme aika siellä kärjessä, kun tutkitaan innovaatiokeskittymiä. Nyt kuitenkin huolestuttaa koulutuksen ja tutkimuksen määrärahojen karsiminen. Kyllä meidän pitäisi panostaa innovatiivisuuteen enemmän. Talouden ja työpaikkojen lisäksi tarvitaan tietoa ja avointa esimerkiksi ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin.

Anni: Yksi tärkeä innovatiivisuutta tukeva asia on tänne muual-

ta muuttavat ihmiset, jotka tuovat erilaisia näkökulmia. Meidän on hyvä olla houkutteleva kaupunki tänne tuleville, tarjota tietoa eri kielillä ja tukea maahanmuuttajien opetusta kouluissa.

Minkälainen on hauska kaupunki?

Anni: Kaupunkikulttuuri on parhaimmillaan sekoitus kaupungin ja kaupallisia palveluita ja sitä, mitä kaupunkilaiset itse järjestävät vapaaehtoistyönä. Iloa, oivalluksia ja tajunnan räjäyttäviä juttuja! Ennen pandemiaa olimme jo hyvällä tiellä, nyt meillä on iso työ kursia alan rakenteet takaisin kasaan.

Ilppo: Yksi kysymys on tämä tilakysymys - meillä pitää olla aukioita, toreja ja julkisia sisätiloja, joissa voi järjestää myös ei-kaupallisia tapahtumia. Kaupungin byrokratiaa pitää kehittää niin, että tapahtumien järjestämistä helpotetaan.

Sellainen mentaliteetti, että annetaan ihmisten ajatusten kukkia ja tuetaan siinä. *

9

VIHREÄ HELSINKI 1/2022

Kuva: Marko Seuranen

”Tärkeintä on Helsingin kestävä kasvu” Vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtajana syksyllä aloittanut Atte Harjanne haluaa tehdä sekä valtakunnan tasolla että Helsingissä fiksua politiikkaa, jossa huolehditaan koko maata hyödyttävän Helsingin kestävän kasvun edellytyksistä.

Miten työ eduskuntaryhmän puheenjohtajana on sujunut?

Kaiketi ihan hyvin, vaikka uutta opittavaa on tietysti ollut paljon.

Meillä on tosi mainio eduskuntaryhmä ja tukena skarpit varapuheenjohtajat Saara Hyrkkö ja Jenni Pitko, se sujuvoittaa omia hommia.

Miten työnkuva eroaa rivikansanedustajan arjesta?

Kalenterissa on tietysti liuta uusia kokouksia, joissa sovitetaan yhteen työtämme hallituksessa ja eduskunnassa, koordinoidaan yhteistyötä hallituspuolueiden kollegoiden kanssa ja järjestellään oman ryhmän asioita. Lisäksi hommaan kuuluu koko ryhmän edustaminen, ja media onkin nyt ahkerammin yhteydessä - esimerkiksi aikaisia herätyksiä televisioon ja radioon tulee aika säännöllisesti. Politiikan puolella eduskuntaryhmän puheenjohtajan täytyy olla jossain määrin kartalla kaikista politiikan

lohkoista, rivikansanedustajalla on enemmän aikaa ja mahdollisuuksia keskittyä omiin valiokuntiin ja fokusoida vaikuttamistaan.

Olet myös kaupunginvaltuutettu.

Mitkä ovat mielestäsi tämän valtuustokauden tärkeimpiä kysymyksiä Helsingissä?

Helsingin kestävän kasvu on ykkösjuttu, se kokonaisuus jota tässä ohjataan. On hienoa, että Helsinki kasvaa ja kehittyy. Fiksulla politiikalla huolehditaan, että se tapahtuu luontoa säästäen ja päästöjä vähentäen kaupungin kaikki alueet huomioiden.

Miten Helsingin kaupunkipolitiikka näkyy valtakunnan tason politiikan tekemisessä?

Aluepolitiikka on edelleen Suomessa isossa roolissa. Valtakunnan tasolla näkyy se, että muut alueet ovat pääkaupunkiseutua riippuvaisempia valtion rahoituksesta

monissa muodoissaan ja niiden näkökulma ja huolet ehkä siksi korostuvat. Se on toki ihan ymmärrettävääkin, mutta se ei saisi johtaa nollasummapeliajatteluun. Helsinki on Suomen talouden keskus, ja valtakunnan tasolla pitäisi huolehtia Helsingin kestävän kasvun edellytyksistä, siitä hyötyy koko maa, ja itse asiassa se on koko Suomen kestävän kasvun edellytys. On tärkeää ymmärtää, ettei pääkaupungin kukoistus ole muulta maalta pois. *

Aten suositukset kevääseen Kirja: Antto Vihma, Nostalgia Lähiretkikohde: Mustavuori on aika maaginen paikka seikkailla.

Arjen ilmastoteko: Pyri ostamaan kestävää tavaraa ja hyödynnä korjaus- ja kierrätyspalveluita.

10

V I H R E Ä H E L S I N K I 21 / 2 0 2 12

kaupunginosa

Kalliossa on asukkaiden olohuone Kuvat: Salla Merikukka

Amanda Pasanen on kalliolainen vihreä valtuutettu ja ympäristötieteiden opiskelija. Pasanen toimii valtuustoryhmän varapuheenjohtajana ja on myös kaupunkiympäristölautakunnassa. Tässä jutussa pääsemme Pasasen mukana tutustumaan hänen kotikaupunginosaansa.

“APUA, MAHDOTONTA”, kuuluu Pas-

asen vastaus kysymykseen, miten hän kuvailisi Kalliota yhdellä lauseella. ”Kalliossa kaupunki toimii kaikkien kaupunkilaisten olohuoneena”, hän päättää, mutta myöntää varastaneensa kuvauksen asuntoilmoituksesta.

Varastettua tai ei, Kalliossa aikaa vietetään kaupungilla: ylös ja alas viettävät kadut ovat täynnä

kahviloita, ravintoloita ja baareja kesäisin myös terasseja, tai parkletteja, joiden avulla ravintolat saavat vihreiden Hannu Oskalan aloitteen ansiosta nykyään laajentaa pöytänsä kadunvarren parkkiruutuihin.

Kallio on vanha työläiskaupunginosa, jonka yksi erityispiirre ovat keskimäärin hyvin pienet asunnot. Kalliossa asutaan tiiviisti.

Torkkelinmäellä on Suomen suurin asukastiheys, siellä asuu neliökilo-

metrillä jopa 30 000 ihmistä.

Joku enemmän tilaa kaipaava kutsua tällaista asukastiheyttä ahtaaksi, mutta moni kalliolainen ajattelee ennemmin oman olohuoneensa sijaitsevan kodin lisäksi kaupungin eloisilla kaduilla, ravintoloissa ja puistoissa, ehkä myös vanhassa perinteikkäässä Kallion kirjastossa. w

11

VIHREÄ HELSINKI 1/2022

Feministisesti suunnitellussa kaupungissa jokaiselle on tilaa Pasanen puhuu verkkosivuillaan ja sosiaalisessa mediassaan esimerkiksi luonnon monimuotoisuudesta, hiilineutraalista Helsingistä ja feministisestä kaupunkisuunnittelusta.

Mitä oikein tarkoittaa feministinen kaupunkisuunnittelu ja näkyykö se Kalliossa?

“Se tarkoittaa sitä, että me suunnitellaan meidän kaupunkeja erilaiset ihmisryhmät huomioiden ja kiinnitetään erityistä huomiota haavoittuvimmassa asemassa oleviin ihmisryhmiin”, Pasanen summaa.

Tämä tarkoittaa käytännössä, että kaupungissa pitäisi pystyä liikkumaan niin lastenrattaiden kuin rollaattorinkin kanssa. Asuntoja tulisi löytyä sekä yksinasuville että perheille ja pariskunnille. Aiheeseen liittyy tietenkin myös raha.

“Teemmekö miljoonainvestointeja autoväyliin vai tuemmeko joukkoliikennettä, kun tiedämme, että pienituloisilla helsinkiläisillä ei välttämättä ole varaa omistaa autoa ja naisvaltaisten hoiva-alojen työntekijät ovat joukkoliikenteestä riippuvaisia?”

Feministinen kaupunkipolitiikka pitää sisällään myös sen, että kaupungissa on tiloja, joihin voi tulla omana itsenään ilman, että tarvitsee miettiä tuleeko syrjityksi olemuksensa, taustansa tai muiden ominaisuuksiensa takia. Kalliostakin löytyy esimerkkejä: “Kallion Sörnäisten neulanvaihtopiste on mielestäni hyvä esimerkki siitä, miten haavoittuvassa

asemassa olevia päihdeongelmista kärsiviä ihmisryhmiä voidaan kohdata sekä tukea reilusti ilman stigmatisointia. Kallion julkiset ja maksuttomat vessat ovat myös tärkeitä yhdenvertaisuuden kannalta.

Kaikilla on oikeus ihmisarvoisiin sanitaatiotiloihin.”

Lisäksi esimerkkejä feministisestä kaupunkisuunnittelusta on Hämeentien muuttaminen joukkoliikenne- ja pyöräkaduksi - vaikka pyörätiet ovatkin olleet otsikoissa vielä takkuavan talvikunnossapidon ja pyöräteille parkkeeraavien autoilijoiden vuoksi. Ne mahdollistavat osaltaan kaupungissa liikkumista myös niille, joilla ei ole varaa tai mahdollisuutta omistaa autoa.

Toisaalta feminismi näkyy myös siinä, että kaikki ajanviettopaikat eivät velvoita kävijää ostamaan jotain vastineena siitä, että saa vaikkapa viettää aikaa ystävien kanssa tai pitää sadetta kauppamatkalla: “Kallion kirjasto ja alakulttuurikeskus Loukko taas ovat esimerkkejä kaikille avoimista maksuttomista tiloista, jotka myös omalta osaltaan edistävät kaupunkilaisten yhdenvertaisia mahdollisuuksia

kulttuuriin ja kirjallisuuteen ja vain olemiseen.”

Kallion kuumin peruna Viimeiseksi kysymyksesi jää jäljelle kaikista vaikein: missä menevät Kallion rajat? Jos on vieraillut Kallion alueen Facebook-ryhmissä, tietää, että kalliolaiset suhtautuvat kotikaupunginosaansa innokkaasti, jopa intohimoisesti. Someyhteisöissä voi päästä todistamaan kiihkeitä väittelyitä siitä, kuuluuko jokin tietty kadunpätkä Kallioon vai ei.

Pasanen on itse muuttamassa pois Kalliosta, ei kauas, mutta kuitenkin Vallilan puolelle. Kalliolaisuuteen tuntuu kuuluvan tarkkuus kaupunginosan maantieteestä. Pasanen pitää pään kylmänä ja pysyy diplomaattisena: “Mä en tiedä uskallanko ottaa kantaa, se on sen verran tulenarka aihe. Varmaan turvallisinta olisi sanoa, että ne rajat menee sen mukaan, mitä on määritetty Kallio kierrättää Facebook-ryhmässä.

Siellä on asialle selkeä ja tiukka määritelmä, johon on sitouduttava, jos haluaa päästä mukaan ryhmään.” *

tule mukaan!

Tervetuloa kaikkien aikojen ensimmäiselle Helsinkiläinen vihreä vaikuttaja -kurssille!

Maalis-huhtikuussa 2022 järjestettävällä kurssilla sukelletaan Helsingin kuntapolitiikkaan, Vihreiden rooliin kaupungin päätöksenteossa sekä Vihreän liiton sisäiseen päätöksentekoon. Tavoitteena on, että kurssin käytyään osallistujalla on ymmärrystä ja työkaluja toimia vaikuttajana edellä mainituilla politiikan areenoilla.

Kurssi on suunniteltu Helsingin Vihreiden jäsenille, joilla on kiinnostusta perehtyä tarkemmin vihreään kaupunki- ja puoluepolitiikkaan sekä halu kehittyä vaikuttajana.

Katso lisätiedot: helsinginvihreat.fi/tapahtumat

Muistitko jo maksaa 2022 jäsenmaksun?

Maksamalla varmistat, että pääset vaikuttamaan eduskuntavaaliehdokkaista käytävään jäsenäänestykseen ja osallistumaan Helsinkiläinen vihreä vaikuttaja -kurssille.

Vaikuta Vihreissä ja seuraa päätöksentekoa Lähde rohkeasti mukaan ottamaan kantaa maailman menoon! Helsingin Vihreiden jäsenenä sinulla on mahdollisuus vaikuttaa vihreään politiikkaan monella eri tasolla.

Lue lisää ja löydä oma tapasi vaikuttaa osoitteessa helsinginvihreat.fi/vaikuta-vihreissa.