Page 1

VIHREÄ HELSINKI 1/2018


2

Tulee, ei tule, tulee.. Helka Herlevi

MA AK UNTAVA ALIT – tästähän keskustelu käy kiivaana eduskunnassa. Yleinen asenne on, ettei niitä taida tulla. Me voimme kuitenkin asennoitua vain niin, että jos ne tulevat, asetamme kunnianhimoiseksi tavoitteeksemme nousta Uudenmaan suurimmaksi puolueeksi. Tulevalla maakuntavaltuustolla on ratkaisevan tärkeä tehtävä, kun määritellään vuonna 2020 toimeenpantavaa uudistusta. Samoin jokaisen valittavan maakuntavaltuutetun rooli korostuu. Me tarvitsemme vihreää arvomaailmaa, kun määritetään maakunnan palveluja. Uusimaa muodostaa yhden vaalipiirin: Helsinki ja Uusimaa asettavat yhdessä täyden 148 ehdokkaan listan, josta helsinkiläisten ehdokkaiden osuus on noin 80. Tarvitsemme hyviä ehdokkaita! Löydät ehdokkuudesta lisää tietoa tämän lehden loppupuolelta. Ehdokkaat tarvitsevat myös tukijoukkoja, jotka tekevät tärkeää vaalityötä ehdokkaan kanssa. Kampanjoimisessa olemme ehdottomasti paras puolue, ollaan sitä myös maakuntavaaleissa – yhdessä.

PÄÄKIRJOITUS

Jos nyt kuitenkin sattuisi käymään niin, että vaalit siirtyvät tai jopa peruuntuvat, hengähdetään hetki vaalisuunnitelmista. Mutta vain hetki, sillä seuraava tärkeä tavoite on voittaa eduskuntavaalit 2019! Sami Halme Helsingin Vihreiden puheenjohtaja

VIHREÄ HELSINKI 2018 – Helsingin Vihreiden lehti Kannen kuva: Jonna Koivumäki • Päätoimittaja: Sami Halme • Toimituskunta: Julianna Kentala, Emma Mikkilä, Maaria Parry, Heikki Sairanen • Ulkoasu ja taitto: Inari Savola • Julkaisija: Helsingin Vihreät ry, Fredrikinkatu 33a, 2. Krs, 00120 Helsinki • Paino: PunaMusta Oy, Joensuu 2018 • ISSN 2489-6225

3

VIHREÄ HELSINKI 2018

VIHREÄ HELSINKI 1/2018

Parasta kasvatusta etsimässä T ERVEISIÄ SATEISESTA Kööpenhaminasta, jossa kasvatuksen ja koulutuksen lautakunta on juuri virkamatkalla tutustumassa paikallisiin kouluihin ja päiväkoteihin. Pohjoismaiden pääkaupungeissa on paljon samaa, ja niin myös koulujen ja päiväkotien haasteissa. Lasten määrä kasvaa, mistä löydetään tilat? Kuinka saadaan pätevää henkilökuntaa ja pidettyä heidät? Miten uudet maahantulijat saadaan mahdollisimman nopeasti integroitua tavalliseen opetukseen? Entä miten tarjota erityisoppilaille sekä riittävä rauha ja erityisopetus että yhteys lähialueeseen, jossa he asuvat? Ja maan hallituksen reformit eivät täälläkään vastaa pääkaupungin tarpeisiin.

K

ÖÖPENHAMINASTA löytyy meille jonkin verran opittavaa, mutta ehkä vielä enemmän on osaamista ja oivalluksia, joita voisimme tänne tarjota. Helsingin päiväkodit ja koulut ovat kansainvälisesti vertailtuna todella hyviä ja meidän kannattaa olla aidosti ylpeitä niistä. Se ei kuitenkaan tarkoita että kaikki olisi valmista. Meidän täytyy pitää koulutuksemme hyvistä piirteistä kiinni ja puolustaa niitä - ja meidän täytyy kehittää järjestelmäämme edelleen. Esimerkiksi ekan luokan varhaistettu kieltenopetus, laajeneva maksuton varhaiskasvatus ja aamukerhot ovat uudistuksia, joita me Vihreät olemme Helsingin kouluihin ja päiväkoteihin tuoneet. Kaiken tämän mahdollistaa osaava ja sitoutunut henkilökunta. Suomen ja Helsingin laadukas koulutus ja varhaiskasvatus syntyy opet-

tajien, lastentarhanopettajien, lastenhoitajien, koulunkäyntiavustajien ja kaikkien muiden ammattilaisten rautaisen ammattitaidon ansiosta. Me tarvitsemme heitä ja meidän pitää heitä palkita riittävästi siitä työstä, jota he lastemme hyväksi tekevät.

V

IIME VIIKKOINA erityisesti lastentarhanopettajien palkat ovat olleet pinnalla. Helsingillä on vaikeuksia rekrytoida lastentarhanopettajia, koska heille maksettavalla palkalla asuminen Helsingissä ei ole helppoa. Jo nyt meillä on satojen pätevien lastentarhanopettajien vaje, ja tulemme tarvitsemaan lähivuosina satoja lisää. Me Vihreät kannatamme palkkapolitiikkaa, jolla kaupunki saa rekrytoitua tarvitsemaansa henkilöstöä.

Otso Kivekäs Valtuustoryhmän puheenjohtaja


4

VIHREÄ HELSINKI 1/2018

Vihreät kirkastavat tavoitteitaan K

K

AIKKI VIHREIDEN JÄSENET ovat saaneet kommentoida tavoiteohjelman luonnosta. Muutosesityksiä on kerätty kommentointityöpajoissa, joita järjestettiin Helsingissä eri jäsenjärjestöjen toimesta useita. ”On ollut ilo huomata, että poliittisen ohjelmamme uudistustyö kiinnostaa sekä puolueessa että sen ulkopuolella. Jäsentemme innostunut ja aktiivinen osallistuminen jo ohjelman valmisteluvaiheessa takaa sen, että ohjelmasta tulee juuri meidän puolueemme näköinen: rohkeasti tulevaisuuteen katsova kunnianhimoinen edelläkävijä”, sanoo ohjel-

Tarjoamme ratkaisuja työelämän muutokseen sekä suuntaviivoja Suomen EU-puheenjohtajakaudelle.” matyöryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Olli-Poika Parviainen. Kommenttien perusteella muokataan puoluekokoukselle uusi ohjelmaluonnos. Puoluekokous pidetään Vantaan Korsossa monitoimikeskus Lumossa 16.–17. kesäkuuta. Kokousta voi tulla seuraamaan, vaikka ei olisi jäsenjärjestön asettama äänivaltainen kokousedustaja.

Dialogista kansalaistaito I

HMISTEN AJATUKSE T ja kokemusmaailmat erkanevat toisistaan kovaa vauhtia. Samalla yhteiskuntamme kohtaamat ongelmat ovat globaalissa, keskinäisriippuvaisessa ja monimutkaisessa maailmassa entistä vaikeampia ratkaista. Muutos näkyy selkeästi myös poliittisessa keskustelussa ja päätöksenteossa, joka keskittyy yhä enemmän vastakkainasettelujen ja kärjistysten hakemiseen. Sivaltelemalla ja panettelemalla toisia ihmisten välinen vuorovaikutus kuitenkin tulehtuu, ja yhteistyö muuttuu pahimmillaan mahdottomaksi. Poliitikkojen välillä ei ole enää riittävästi luottamusta. Sen vuoksi emme ole onnistuneet tekemään välttämättömiä rakenneuudistuksia, emmekä sanoittamaan ihmisille sitä, mitä kohti olemme yhteiskuntana kulkemassa. Päätöksentekokykymme on lamaantunut tilanteessa, jossa uudistusten tarve on huutava. Päätöksentekoa ei helpota se, että ihmisillä on yhä erilaisempia arvomaailmoja, jotka pitää sovittaa yhteen. Se on kuitenkin tärkeää, sillä yksi toimivan yhteiskunnan edellytyksistä on se, että ihmiset antavat politiikalle hyväksyntänsä. Luottamuksen rakentaminen poliitikkojen välille on välttämätöntä, jos haluamme saada parempia päätöksiä aikaiseksi.

O

NNEKSI LUOTTAMUKSEN rakentamiseksi löytyy keinoja. Yksi parhaista on dialogi. Se on työkalu, jossa on pyrkimyksenä ymmärtää, miksi muut ajattelevat niin kuin ajattelevat. Dialogissa ei väitellä eikä pyritä kon-

Kimm o Syvä ri

ESÄKUUSSA PIDETTÄVÄSSÄ Vihreiden puoluekokouksessa hyväksytään uusi poliittinen tavoiteohjelma vuosille 2019–2023. Ohjelmassa linjataan tärkeimmät tavoitteemme tulevalle eduskuntakaudelle sekä Euroopan parlamentin toimikaudelle – sekä keinot näiden tavoitteiden toteuttamiseksi. Monet tavoiteohjelman linjauksista on sellaisia, jotka ovat kulkeneet tärkeinä vihreinä periaatteina aina puolueen alkuajoista saakka. Kantavana teemana on yhteiskunnan toiminnan asettaminen luonnon kantokyvyn rajoihin ja hyvän elämän edellytysten turvaaminen. ”Meidän on pystyttävä tarjoamaan ratkaisuja erityisesti työelämän muutokseen sekä suuntaviivoja Suomen tulevalle EU-puheenjohtajakaudelle. Haluamme ohjelmaan myös entistä kunnianhimoisemmat ihmisoikeustavoitteet”, poliittisen tavoitetyöryhmän jäsen, kaupunginvaltuutettu Reetta Vanhanen toteaa.

5

VIHREÄ HELSINKI 2018

sensukseen, vaan tavoitteena on tunnistaa eroavaisuudet asioiden merkityksissä. Kun asioiden merkitys ihmisille aukeaa, vuorovaikutuksen laatu paranee. Samalla hyvien päätösten kannalta kriittinen luottamus ja ymmärrys lisääntyy, ja meillä on paremmat valmiudet väittelylle, neuvottelulle sekä päätösten tekemiselle. Poliittisen päätöksenteon rakenteiden pitäisi tukea tällaista dialogia. Tällä hetkellä ne eivät sitä tee. Dialogi on lähes aina yhdessä oppimista ja parhaimmillaan se synnyttää ennalta arvaamattomia oivalluksia. Siksi sen tulisi olla kansalaistaito, jota opiskellaan ja kehitetään läpi elämän. Näitä taitoja tulisi edellyttää erityisesti meiltä poliitikoilta, sillä poliitikkojen tapa kohdata toisensa heijastuu koko yhteiskuntaan, niin esimerkin kuin päätösten kautta. Antero Vartia Kansanedustaja


6

VIHREÄ HELSINKI 2018

7

VIHREÄ HELSINKI 2018

VIHREIDEN APULAISPORME STAREIDEN TYÖPÖYDÄLLÄ Kevät on sujunut erityisesti ilmastonmuutoksen torjunnan ja kestävien liikkumistapojen edistämisen parissa!

Helsingin sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittäminen on tällä hetkellä merkillisessä vaiheessa.

J

O SY KSY LL Ä PÄ ÄTIMME kunnianhimoi sista ilmastotavoitteistamme – tavoittelemme hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä. Helsingin työryhmän ehdotus siitä, miten tähän kunnianhimoiseen tavoitteeseen päästään, valmistui maaliskuussa. Hiilineutraali Helsinki -toimenpideohjelma sisältää 143 yhteensä ehdotusta. Paljon on siis tehtävää. Helsinki aikoo vähentää päästöjä mm. lisäämällä energiatehokkuutta, sähköistämällä liikennettä, lisäämällä aurinkosähkön osuutta, parantamalla joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä, ruuhkamaksuilla sekä lopettamalla kivihiilen käytön 2030-luvun aikana.

S

UJUVAMPAA LIIKKUMISTA on luvassa! Päätimme alkuvuodesta kaupunkiympäristölautakunnassa uudesta Kalasatama-Pasila-ratikkalinjasta. Kevään aikana olemme myös hyväksyneet raitioliikenteen kehittämisohjelman, jossa esitetään keinoja, joilla ratikkaliikenteestä saadaan nopeampaa ja sujuvampaa. Seuraavien kymmenen vuoden aikana teemme reippaasti tekoja sen eteen, että raitiovaunut kulkevat nopeammin, pysähtelevät vain pysäkeillä, pysyvät aikataulussa eivätkä jää jumiin esimerkiksi raiteille pysäköityjen autojen tai muiden yllättävien häiriöiden vuoksi.

rakentaa palveluita, jotka ovat niin hyviä, että ihmiset haluavat valita ne. Helsingin valinta on ollut rakentaa palveluita, jotka saadaan tuotettua tehokkaasti, mutta jotka palvelevat erityisesti eniten hoitoa ja tukea tarvitsevia erittäin hyvin.

K Tavoittelemme Helsingissä sitä, että yhä useampi ihminen valitsisi joukkoliikenteen. Kun raitiovaunulla pääsee nopeammin ja luotettavammin perille, tämä tavoite on helpompi saavuttaa. Myös rahaa ja kaupunkilaisten aikaa säästyy kun ratikat kulkevat rivakasti eivätkä hidastele turhaan matkalla. Joukkoliikenteen käyttöä helpottaa myös HSL:n päätös alentaa mobiililippujen hintoja. Nyt kännykkään ostettu lippu maksaa saman verran kuin matkakortin arvolippu, 2,20 euroa.

K

EVÄÄN ILONAIHEITA on ollut myös se, että kaupunkipyöräasemia on tänä vuonna entistä enemmän ja pyöräilykausikin alkoi edellisiä vuosia aiemmin - jo huhtikuun alussa!

Anni Sinnemäki Kaupunkiympäristön apulaispormestari

T

OISAALTA TUNTUU SILTÄ, että toimialalla puhkutaan intoa tehdä hyviä ja nykyistä parempia palveluita, mutta toisaalta tiedetään, että hallituksen sote-uudistus saattaa pakottaa vaihtamaan kurssia valtavan paljon. Silloin ruorissa emme olisi pelkästään helsinkiläiset vaan maakunta ja sen rahoituksen nyörejä tarkkaan syynäävä valtionvarainministeriö. Harvempaan asutusta Suomesta kuuluu kummallisia juttuja: sosiaali- ja terveyspalveluihin ei uskalleta enää investoida tai ollaan peräti lähdetty suojaamaan oman kylän terveysasemaa pitkillä sopimuksillä isojen sote-yritysten kanssa. Helsingissä olemme halunneet valita toisen tien. Olemme halunneet jatkaa määrätietoisesti valitsemaamme reittiä:

UN SOTE-UUDISTUS oli vielä hallituksen piirustuspöydällä, sen piti rakentua voimakkaasti siihen, että palvelut sovitetaan yhteen. Sen piti tarkoittaa sitä, että sen sijaan, että järjestelmämme on jaettu tiukasti eri siiloihin, suomalaiset pääsisivät palveluun ripeästi ja ilman pitkiä mutkia eri luukulta toiselle. Erityisen tärkeää tämä on juuri eniten palveluita käyttävän väestön kanssa. Harmillisesti nämä kauniit ja hyvät ajatukset jäivät jonnekin leikkauspöydälle ja nyt yhteensovituksen sijaan tärkeintä on ollut yrityksille markkinoiden raivaaminen. Helsingin ajattelutapa on tämän suhteen ollut erilainen - oikeastaan meillä on itsellämme suuria tarpeita yhdistää yhä laajempi palveluiden valikoima yhteen saumattomasti. On harmi, että valtakunnallinen kehitys tekee vaikeammaksi hyvien asioiden edistämisen.

Sanna Vesikansa Sosiaali- ja terveystoimen apulaispormestari


8

VIHREÄ HELSINKI 2018

Hihat on kääritty! Kuntavaaleista on kulunut vuosi. Helsingin Vihreiden vaaliohjelmassa oli tälle valtuustokaudelle 111 tavoitetta, joilla kaupungista tehdään parempi kaikille. Miten tavoitteiden toteuttaminen on lähtenyt käyntiin?

S

YKSYLLÄ HYVÄKSYTTYÄ Helsingin kau-

punkistrategiaa lukiessa huomaa, että vaaliohjelman toteutus sai vauhdikkaan alun. Vihreä kädenjälki löytyy muun muassa ilmastotavoitteista ja varhaiskasvatuksen kirjauksista. Usein vihreiden tavoitteiden toteutuminen edellyttää kuitenkin pitkäjänteistä työtä: monet on muotoiltu niin, ettei asia parane yhdellä päätöksellä. Syrjäytymisen ehkäisyyn ei ole nopeita temppuja, vaan toimenpiteitä täytyy tehdä koulupudokkaiden parissa, terveyseroihin puuttumalla ja pitämällä huoli siitä, että vähävaraisille on tarjolla kulttuuri- ja harrastusmahdollisuuksia. TOISINA AN TA AS TAPAHTUU harppaus kohti parempaa Helsinkiä yhden valtuustoillan myötä. Näin kävi vuoden ensimmäisessä kokouksessa, kun valtuusto päätti Reetta Vanhasen aloitteen myötä tarjota maksuttoman ehkäisyn kaikille alle 25-vuotiaille nuorille. Monia perheitä tulee jatkossa helpottamaan se, että Kaisa Hernbergin aloitteesta kahdessa kodissa asuvien lasten vanhemmat voivat tulevaisuudessa valita lapsilleen sen koulun, joka on arkielämän kannalta kätevin. Vegaaniperheet ovat iloinneet, että päiväkodeissa on nyt mahdollisuus valita lapselle vegaaniruoka. Vegaanivaihtoehtoa kokeiltiin viime vuonna Leo Straniuksen esittämänä, ja hyvien kokemusten myötä se vakinaistettiin kaikkiin kaupungin päiväkoteihin.

Mitä muuta vihreät ovat viime kuukausina tehneet?

Sameli Sivonen: Ympärivuotiset kaupunkipyörät ja pyöräteiden talvikunnossapito

Syksyn ja talven aikana vihreät jättivät edellämainittujen lisäksi nämä aloitteet:

”Kaupungin tavoitteena on lisätä pyöräilyn osuutta liikennemuodoista. Moni pyöräilijä kuitenkin siirtyy talveksi muiden kulkuvälineiden käyttöön, koska pyöräily on jään ja loskan vuoksi mahdotonta. Kaikki pyöräilyn pääväylät pitäisikin harjata kuntoon läpi talven.”

Alviina Alametsä: • kaupungin tilojen ja alueiden vuokraamisen

Maria Ohisalo: Lastensuojelun asiakasmitoitus

Jussi Chydenius: Lisää ratoja frisbeegolfille

”Lastensuojelun työntekijät ovat kuormittuneita. Moni työntekijä on pakotettu liukuhihnatyöhön, jossa ei riitä aikaa kunnolliselle kohtaamiselle ja aidolle vuorovaikutukselle. Aloitteella halutaan rajata yhden työntekijän asiakasmäärä asiantuntijoiden suosittamalle tasolle.”

”Frisbeegolf on Suomen nopeimmin kasvava koko kansan liikuntalaji, jolla on pääkaupunkiseudulla on tuhansia harrastajia. Harrastaminen on halpaa ja laji sopii kaikenikäisille. Lajin suosio näkyy kesäkaudella jatkuvana ruuhkana kaikilla Helsingin frisbeegolfradoilla, joita on tällä hetkellä liian vähän suhteessa harrastajamäärään.”

Hannu Oskala: Päiväkotibussit ”Päivähoitopaikkojen alueellisessa tarjonnassa on ollut suuria ongelmia viime vuosina. Olisi tarpeen selvittää, voisiko tätä vai keasti ennakoitavissa olevaa tilannetta helpottaa kiertävällä päiväkotibussilla. Bussi mahdollistaisi myös elämyksellisempää varhaiskasvatusta, kun luontokoulut ja retket olisi helpompi järjestää.”

tavoitetta Mitä vihreidentää? Valitse sinä voisit edissoitteesta haasteesi o aalit.fi/ www.vihreatv spiroidu in vaaliohjelma, idu! ja aktivo

9

VIHREÄ HELSINKI 2018

Kati Juva: Huumeidenkäyttäjien tukeminen ”Suonensisäisten huumeiden käyttö aiheuttaa terveydellisiä ja sosiaalisia ongelmia käyttäjilleen, ja riskit lisääntyvät kun käytetään likaisia välineitä epämääräisissä paikoissa. Huumeidenkäyttäjille tulisi tarjota turvallinen tila, jossa on puhtaita ruiskuja ja terveydenhuoltohenkilökuntaa. Niiden avulla on mahdollista vähentää terveysriskejä ja suojella muuta väestöä lieveilmiöiltä.”

eettiset ohjeet

• matalan kynnyksen mielenterveysavun • lisääminen • julkisten tilojen turvallisuuden lisääminen ja seksuaalisen häirinnän kitkeminen

Fatim Diarra: • vapaaehtoisuuteen perustuva tapaamiskalenteri luottamushenkilöille

Atte Harjanne: • Kumpulanmäen kävelyreitin parantaminen Mari Holopainen: • englannin kieli kaupungin kolmanneksi asiointikieleksi

• Helsingin aseman vahvistaminen yliopistokaupunkina

Emma Kari: • kivihiilestä luopuminen Salmisaaren voimalassa • Vartiosaaren virkistyskäytön kehittäminen ja kulkuyhteyksien parantaminen

• neuvoloiden osallistuminen lasten lukutaidon parantamiseen

Elina Moisio: • lasten määrän ennakointimallin korjaaminen Tuomas Rantanen: • kaupungin organisaatioiden johtamisen arvioinnin kehittäminen

Leo Stranius: • terveellisen ruuan ja Sydänmerkki-aterioiden edistäminen

Johanna Sydänmaa: • työterveyskyselyn raportoinnin laajentaminen johtamistyön osalta

Reetta Vanhanen: • liikkuvan päivystysyksikön pilotointi • lyhytterapioiden lisääminen perusterveydenhuoltoon

• psykososiaalisen tuen vahvistaminen elämän loppuvaiheen hoidossa


VartiosaarESTA Helsingin uusi retkeilyhelmi

VIHREÄ HELSINKI 2018

Jarmo Nieminen

10

KOHTI SEURAAVIA VAALIVOITTOJA!  S

EURAAVAN VUODEN aikana on odotettavissa monien vaalien suma. Varmasti tulossa ovat ainakin eduskunta- ja eurovaalit keväällä 2019. Näiden lisäksi suunnitteilla on maakuntavaalit 28.10., jos hallituksen esittämät sote- ja maakuntalait hyväksytään kevään aikana eduskunnassa. Tulevaisuudessa maakunnat päättävät ihmisten hoivasta ja asutuksen rakenteesta ja vaikuttavat laajasti ympäristön tilaan. Tähän työhön tarvitaan vahva vihreä kädenjälki. Oletko kiinnostunut maakuntavaaliehdokkuudesta, tai tunnetko hyvän ehdokasehdokkaan? Vinkkaa meille hyvä ehdokas – olit se sitten sinä tai tuttusi. Vinkata voit tässä osoitteessa: bit.ly/vihreatehdolle2018. Lomakkeen

H

menellätuhannella asukkaalla. Kaupungin kasvaessa on erityisen tärkeää, että rakentamista ohjataan siten, että arvokkaimmat luontoalueet kaupungissa säästyvät. Siksi vihreät ovat pitäneet tärkeänä Laajasalon kupeessa olevan Vartiosaaren kehittämistä asuinalueen sijaan virkistysalueena – paikkana, jossa kuka tahansa pääsee nauttimaan luontoarvoiltaan tärkeän saaren rauhasta. Osayleiskaavaäänestys syksyllä 2016 oli pettymys: kaupunginvaltuusto päätti saaren asuntorakentamisesta niukalla enemmistöllä. Viime syksynä Vihreiden esityksestä päätettiin kuitenkin, että Vartiosaaren rakentamisen suunnittelu keskeytetään kokonaan tämän valtuustokauden ajaksi. Vartiosaaren arvometsät saivat tärkeän aikalisän ja saaren tulevaisuus näyttää nyt valoisammalta!

V

IHREÄT OVAT VUOSIEN varrella tehneet pal-

jon töitä sen eteen, että Vartiosaari voisi jäädä rakentamisen sijaan virkistyskäyttöön helsinkiläisten iloksi niin, että saa-

ren upea luonto säästetään. Vartiosaarta pitäisi kehittää ennenkaikkea retkeilykohteena ja tähän on nyt hieno mahdollisuus: Emma Kari teki syksyllä aloitteen, jossa esitetään muun muassa siltaa tai vakituista lauttayhteyttä saareen sekä polkujen, käymälöiden ja roskakatosten rakentamista. ”Vartiosaaren virkistyskäytön kehittäminen edellyttää ennen kaikkea sujuvaa kulkuyhteyttä. Virkistysmahdollisuuksien kehittäminen toisi Vartiosaaren upean luonnon nykyistä paremmin kaikkien kaupunkilaisten iloksi”, Kari toteaa.

M

IKÄLI SAARI saadaan useampien kaupunkilaisten sydämiin lähivuosien aikana, on sen säästyminen todennäköisempää. ”Helsinkiläiset ansaitsevat toisen Seurasaaren – Itä-Helsingin luonnonkauniin Vartiosaaren”, muistuttaa varavaltuutettu Jarmo Nieminen, joka tunnetaan upeista Helsingin saaristoluontoa käsittelevistä valokuvistaan.

Ville-Veikko Mastomäki

Helsingin upea saaristoluonto on tullut monelle kaupunkilaiselle tutuksi viime vuosina, kun yhä useampaan saareen pääsee reittiliikenteellä ja saarten palvelut ovat parantuneet. Lonnasta löytyy tunnelmallinen sauna, Vallisaari otettiin välittömästi ihastuneena vastaan, ja monet ehtivät käydä kauempana Isosaaressakin. ELSINKI KASVOI viime vuonna lähes kym-

11

VIHREÄ HELSINKI 1/2018

täyttäminen ei sido vielä mihinkään, vaan voimme yhdessä pohtia mahdollista ehdokkuutta.

S

INUSTAKIN VOI TULLA vihreä ehdokas – olipa sukupuolesi, taustasi, tai ikäsi mikä tahansa. Tärkeää on, että olet kiinnostunut ja haluat vaikuttaa yhteisiin asioihimme. Jos ehdokkuus kiinnostaa, kannattaa toimia heti! Onnistuneeseen vaalikampanjaan tarvitaan myös paljon apukäsiä. Saat kampanjakutsut seuraamalla Helsingin Vihreiden viestintäkanavia. Lisätietoja päivitetään myös Helsingin Vihreiden verkkosivuille: www.helsinginvihreat.fi/ tule-mukaan/. Tervetuloa mukaan voittamaan vaaleja!


SEURAA JA OSALLISTU! Uutiset, blogi ja tapahtumakalenteri päivittyvät sivulle www.helsinginvihreat.fi. Oletko jo Helsingin Vihreiden uutiskirjeen vastaanottaja? Voit lisätä itsesi listalle osoitteessa: bit.ly/hevilistalle

Löydät Helsingin Vihreät myös Facebookista, Twitteristä ja Instagramista. Jos olet jäsen, voit liittyä myös Helsingin Vihreiden keskusteluryhmään: https://www.facebook.com/groups/ hevinkeskusteluryhma

TULEVIA TAPAHTUMIA Maailma kylässä 26.–27.5.

Punkkua ja politiikkaa 18.4. KLO 18 Huhtikuussa keskustelemme rennoissa merkeissä Emma Karin kanssa vihreästä kaupunkiluonnosta ja Vartiosaaren tulevaisuudesta. Tervetuloa mukaan! Paikka varmistuu, pidä silmällä Helsingin Vihreiden viestintäkanavia.

Uusien ilta 17.5. KLO 18 Kiinnostaako vihreä toiminta, muttet tiedä mistä aloittaa? Uusien ilta on sinua varten! Illan aikana tutustumme muihin vihreisiin ja toimintaan Helsingissä. Mukana illanvietossa on vihreiden varapuheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu Maria Ohisalo ja se järjestetään Vihreiden puoluetoimistolla (Fredrikinkatu 33 A, 2. krs.). Olet lämpimästi tervetullut – olit jo liittynyt jäseneksi tai et!

Vihreät ovat mukana Maailma kylässä -festivaaleilla Rautatientorilla 26.–27.5.! Tavattavissa on vihreitä poliitikoita ja luvassa kiinnostavia keskusteluja – tervetuloa!

Vihreiden puoluekokous Vantaalla 16.–17.6. Puoluekokouksessa on luvassa poliittista keskustelua ja päätöksentekoa muun muassa vihreiden tulevasta poliittisesta tavoiteohjelmasta! Kysy lisätietoa puoluekokousedustamisesta yhdistyksestäsi tai tule seuraamaan keskustelua muuten vain. Tilaisuus on avoin kaikille. Tietoa puoluekokouksesta päivitetään tänne: www.vihreat.fi/puoluekokous2018

Vihreät Pride-kulkueessa 30.6. Vihreät osallistuu myös Pride-kulkueeseen ja puistojuhlaan lauantaina 30.6. Tule mukaan!

Vihreä Helsinki 1 / 2018  

Helsingin Vihreiden tiedotuslehti. Tässä numerossa: kaupunkipoliittisia kuulumisia, kansanedustaja Antero Vartian kolumni sekä menovinkkejä...

Vihreä Helsinki 1 / 2018  

Helsingin Vihreiden tiedotuslehti. Tässä numerossa: kaupunkipoliittisia kuulumisia, kansanedustaja Antero Vartian kolumni sekä menovinkkejä...

Advertisement