Vihreä Helsinki 2/2016

HELSINGIN VIHREIDEN LEHTI 2/2016

VIHREÄ HELSINKI HEVIISI ON MUUTTANUT NIMEÄ!

2

VIHREÄ HELSINKI 2/2016

Tule mukaan tekemään

kuntavaalivoittoa!

HELSINGIN VIHREÄT tavoittelee vaaleissa kaupungin suurimman puolueen asemaa. Vaalikampanjointiin on mahdollista osallistua juuri itselle sopivalla tavalla. Oletko intohimoisen kiinnostunut vaikuttamisesta tai tiedätkö jonkun, joka on?

Lähde ehdokkaaksi tai vinkkaa kaveriasi meille!

Kampanjatyössä tarvitaan monenlaisia taitoja ja ehdokkaat etsivätkin juuri nyt tukitiimiinsä innokkaita ja osaavia apureita. Uusikin vihreä pääsee helposti mukaan toimintaan tukiryhmien kautta, mukana on aina vanhoja konkareita, jotka opastavat alkuun. Myös Helsingin Vihreillä on tarjolla vaalien alla erilaisia vapaaehtoistehtäviä jäsenille ja aktiiveille. Lisätietoja vapaaehtoismahdollisuuksista löydät sivulta 11.

Vihreä vaalivoitto syntyy yhdessä iloisesti tekemällä ja siihen tarvitaan juuri sinua. Ole yhteydessä omaan ehdokkaasesi, paikallisjärjestöösi tai suoraan meihin ja kerro, mitä juuri sinä haluaisit tehdä!

PÄÄKIRJOITUS

Maria Halonen Helsingin Vihreiden puheenjohtaja

Sisältö 2 Pääkirjoitus: Tule mukaan tekemään kuntavaalivoittoa!

3 kuntapolitiikan SYKSY ON TÄYNNÄ TÄRKEITÄ PÄÄTÖKSIä 4 VIHREÄ, VIREÄ, OIKEA KAUPUNKI – YLEISKAAVALLA 5 KESKUSPUISTO ON HELSINGIN KEUHKOT ­ 6 MONIPUOLISELLA EHDOKASLISTALLA VAALIVOITTOON! 8 OPISKELIJAN KAUPUNKI 9 VIHREÄ PORMESTARI HELSINKIIN! 10 SILMÄYS MENNEESEEN & KATSE KOHTI TULEVAA 11 VAALIT TULEVAT, OLETKO VALMIS? Maistiaisia vaaliohjelmasta 12 TERVETULOA UUSIEN ILTAAN 27.10.!

Lue lehteä myös netissä: www.issuu.com/helsinginvihreat www.helsinginvihreat.fi Seuraa Helsingin Vihreitä!

VIHREÄ HELSINKI 2/2016 – Helsingin Vihreiden lehti Kannen kuva: Hannu Oskala • Päätoimittaja: Maria Halonen • Toimituskunta: Meeri Väänänen, Taina Tyrväinen, Elina Moisio, Sanna Vesikansa, Alviina Alametsä, Simo Raittila, Otso Kivekäs, Hannu Oskala ja Julianna Kentala • Ulkoasu ja taitto: Inari Savola • Julkaisija: Helsingin Vihreät ry, Fredrikinkatu 33a, 2. krs, 00120 Helsinki • Paino: PunaMusta Oy, Joensuu 2016

Muista myös vihreiden helsinkiläisten keskusteluryhmä osoitteessa www.facebook.com/groups/ hevinkeskusteluryhma

3

VIHREÄ HELSINKI 2/2016

Kuntapolitiikan syksy on täynnä tärkeitä päätöksiä Valtuustokausi lähenee loppuaan, mutta se ei menoa hiljennä – päin vastoin. Vaalien läheisyys alkaa jo sähköistää tunnelmaa, ja eri puolueiden pormestari­ehdokkaita veikkaillaan.

V

ALTUUSTOKAUDEN ehkä suurin päätös on nyt käsillä – uudesta yleiskaavasta päätetään 26.10. Se vie suurin harppauksin eteenpäin monia Vihreiden tavoitteita: rakennamme tiivistä kaupunkia, joukkoliikenne paranee valtavasti, viheryhteydet nostetaan pääkartalle samoin kuin pyöräilyn baanaverkko. Toisaalta siinä on myös ongelmakohtansa – erityisesti Keskuspuistossa (ks. sivut 4-5).

Samassa kokouksessa on käsittelyssä myös Vartiosaaren osayleiskaava, jonka olemme yrittäneet saada pysäytettyä. Kannatamme Helsingin rakentamista, mutta emme minne tahansa. Vartiosaarta on parempi kehittää itäisen Helsingin yhteiseksi virkistysalueeksi.

Sen upeat metsät ja rannat pitää vaan avata paremmin ihmisten saataville, jotta helsinki-

läiset saavat enemmän mahdollisuuksia rakastua saareensa.

Kummankin kaavan ympärillä pyörii kiihtyvä huhumylly ja politikointi, joka saa likaisiakin sävyjä. Lähestyvät vaalit saavat jotkut puolueet keskittymään siihen, miten voisi näyttää hyvältä, kun pitäisi miettiä, miten tehdään mahdollisimman hyvä Helsinki.

Helsingin organisaatio uusitaan kokonaan ensi kesänä. Isot linjat on jo päätetty: Helsinkiin tulee pormestari, ja toiminta jaetaan neljään toimialaan, joita johtaa apulaispormestari. Mutta yksityiskohtia on vielä paljon hiottavana – niistä keskustellaan tiiviisti johtamisjaostossa nyt syksyllä. Miten parhaiten huomioidaan maahanmuuttajien kotouttaminen? Entä esteettömyys?

Ketkä valitaan eri yksiköiden johtopaikoille? Hallintomallit harvoin nousevat otsikoihin, mutta tulevien valtuustokausien kannalta on tärkeää, että organisaatio on toimiva, demokraattinen ja myös kaupunkilaisten ymmärrettävissä.

Otso Kivekäs Vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja

4

VIHREÄ HELSINKI 2/2016

Vihreä, vireä, oikea kaupunki – yleiskaavalla Helsingin vihreille Keskuspuisto on sydämen asia. Olemme aina puolustaneet sen ainutlaatuista metsää, virkistysreittejä ja liikkumisen mahdollisuuksia. Pitäisikö yleiskaava siis kaataa Keskuspuiston takia?

Ei pidä. Sen mukana menisi liian paljon hyvää.

H

ELSINKIIN MUUTTAA 250 000 uutta ihmistä vuoteen 2050 mennessä, eli asuntoja on rakennettava ja paljon. Osa löytää kotinsa nykyistä kaupunkia täydentämällä. Kantakaupunki on haluttu paikka asua ja sitä tehdään yleiskaavalla lisää. Tällä estämme epäekologisen ihmisten hajautumisen laajemmalle alueelle.

Jopa yksi kolmasosa uusista asukkaista saa kodin, kun nykyisin kaupungin ytimeen tulevat moottoritiet ja väylät muutetaan kaduiksi. Kun autojen nopeudet alenevat, melu ja saasteet vähenevät. Silloin voidaan rakentaa lähemmäksi katua. Vaikka moni miettii asumisen viihtyisyyttä, esimerkiksi Mechelininkatu tai Mannerheimintie ovat varsin haluttuja asuinkatuja.

Bulevardien avulla voidaan rakentaa kattava pikaraitioteiden verkosto. Jos emme siirrä liikkumista raiteille, kasvava kaupunki tukehtuu ja ruuhkautuu. Bulevardit ovat siis myös autoilijan ystävä: yhä useampi voi valita raiteet ja loput mahtuvat tielle paremmin. Yleiskaava onkin liikkumisen vallankumous: se on askel kohti kestävämpiä tapoja liikkua. Pyöräilyn suosiminen on osa tätä vallankumousta.

VIHREÄT OVAT VAHVISTANEET viheralueiden ase-

maa kaikissa yleiskaavan käsittelyvaiheissa.

Muiden muassa Keskuspuistoon merkittyä rakentamista vähennettiin 16 hehtaaria ja Lauttasaaren viheralueita vahvistettiin. Kasvava kaupunki tarvitsee laadukkaat ja yhtenäiset virkistysalueet. Vaatimuksestamme luontoteemakarttaa tehtiin oikeusvaikutteiseksi, mikä vahvistaa sen asemaa. Yleiskaava lähes kaksinkertaistaa Helsingin luonnonsuojelualueiden pinta-alan. Myös metsäinen suojeluverkosto perustetaan tässä yhteydessä.

ENTÄ YLEISKAAVAN yksi kipukohdista, Keskuspuisto? Keskuspuisto ja Hämeenlinnanväylän bulevardisointi ovat yhdistettävissä. Bulevardin voi toteuttaa minimoimalla rakentamisen, kaventamalla katua, siirtämällä sitä, rakentamalla risteysten ulkopuolella vain yhden talorivin nykyisen väylän pientareelle.

Tämä bulevardi pitää jättää Haagan ja Pirkkolan kohdalla viimeiseksi toteutettavaksi bulevardiksi. Joka tapauksessa on laadittava oma, erillinen ja huolellisesti Keskuspuiston ainutlaatuisuutta tunnustava ratkaisu. Yleiskaava ei estä mitään näistä.

Elina Moisio Kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen www.elinamoisio.fi

5

VIHREÄ HELSINKI 2/2016

Keskuspuisto on Helsingin keuhkot Ystäväni hiihti lumitalvina Torpparinmäestä töihin Kallioon.

Onko muuta pääkaupunkia, missä tämä on mahdollista? Kun pyöräilen Pirkkolasta työpaikalle Keskuspuiston läpi, on metsä yleensä täynnä pyöräilijöitä, juoksijoita, kävelijöitä.

M

ONI ON IHMETELLYT, onko vihreiden visio siis siirtää kävely ja pyöräily pois Keskuspuistosta kaupunkibulevardin katukuilun varteen? Ei ole. Keskuspuisto on upeimpia asioita Helsingissä.

Mutta Keskuspuistoa yleiskaava on kiistattomasti nakertamassa. Metsä ja kaupunkibulevardit asettuvat vastakkain, koska Hämeenlinnanväylän bulevardisointi ja kannattavan raitioyhteyden rakentaminen edellyttää kaupunkisuunnitteluviraston mielestä rakentamista myös puiston puolelle.

Keskuspuisto on ainutlaatuinen, 100 vuotta yhtenäisenä säilynyt metsäalue. Luontokartoituksissa on löytynyt harvinaisia ns. punaisen kirjan lajeja enemmän kuin monista kansallispuistoista. Ennen kaikkea se on virkistysalue keskellä kaupunkia. Kävijöitä on lähes yhtä paljon kuin kaikissa maan kansallispuistoissa yhteensä.

ASUIN LAPSENA Keskuspuiston laidalla. Nelivuotiaana tapasin takapihan viereisessä metsässä hirvenvasan, joka oli törmännyt autoon tiellä, josta juuri silloin rakennettiin Kehä ykköstä. Vahva muisto kertoo myös siitä, että Helsinkiä on minunkin elämäni aikana rakennettu paljon. Kaupunki on jatkuvassa muutoksessa.

Yleiskaavan kantavana ideana on säilyttää yhtenäisiä laajoja viheralueita mahdollisimman paljon. Sen takia on ristiriitaista, että kaava kaventaa kaupungin yhtenäisintä viheraluetta Keskuspuistoa. Osa rakentamisalueesta on meluisaa väylän reunaa, mutta alle on jäämässä myös oikeaa metsää esimerkiksi Pirkkolan urheilupuiston metsäisillä kallioilla mäntyineen. Pirkkolantien eteläpuolella entinen pelto on kasvanut lehdoksi, jonka keskellä kulkee Haaganpuro. Kunnostamisen ansiosta taimen kutee vihdoin.

ENTÄ MILLAINEN metsän tuntu säilyy, jos se kapenee 100–200 metrin levyiseksi?

Asuntoja ja toimivia joukkoliikennejärjestelmiä tarvitaan, mutta ei millä hinnalla hyvänsä. Tavoittelimme lautakunnassa, että bulevardin metsän puoleista reunaa ei rakenneta Huopalahden junaradan pohjoispuolelle. Tälle emme saaneet muilta puolueilta tukea. Me haluamme säilyttää Keskuspuiston ainutlaatuisena metsänä ja sen eteen teemme töitä myös jatkossa.

Sanna Vesikansa Kaupunginhallituksen jäsen www.sannavesikansa.fi

Monipuolisella ehdokaslistalla

vaalivoittoon!

Helsingin Vihreät on nimennyt tähän mennessä 92 lupaavaa kunta­ vaaliehdokasta – nimet on julkistettu kolmessa yleiskokouksessa kevään ja syksyn aikana. Tavoite on lähteä tekemään vihreää vaalivoittoa mahdollisimman monipuolisella 127 ehdokkaan listalla.

L

ISTAN MONIMUOTOISUUS on jo tässä vaiheessa ilmeistä, sillä tähän mennessä ehdokkaita löytyy miltein kaikkialta Helsingistä ja lukuisista eri ammattikunnista. Muun muassa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia on mukana listalla iso joukko. Yksi heistä on hiljattain lääkäriksi valmistunut Reetta Vanhanen. “Toimivat sosiaali- ja terveyspalvelut ovat erittäin merkityksellisiä kaupunkilaisille. Helsinki järjestää palvelut vuoteen 2019 asti, jolloin vastuu siirtynee maakunnalle. Uudistukseen valmistautuminen ja siirtymävaihe ovat kriittisiä sen onnistumiselle, joten sote-päätökset ovat ajankohtaisia seuraavalla valtuustokaudella”, kertoo Vanhanen sote-uudistuksen vaikutuksista kuntapolitiikkaan.

VAIKK A EHDOKK AITA ONKIN monenikäisiä, kah-

deksastatoista seitsemänkymppiseen, on eh-

YLLÄ: (Vasemmalta oikealle) Leena Rantasalo, Joonas Lyytinen, Katja Mannerström, Tekla Kosonen, Laura Euro, Nora Lindström, Sameli Sivonen, Sonja Alanko, Kati Juva, Leena Riittinen, Niina Halonen-Malliarakis, Hannu Tuominen.

dokkuus kiinnostanut eniten kolmekymppisiä.

Erityisesti nuoria ehdokkaita etsitään listalle lisää. Yksi listan nuorimmista ehdokkaista, 18-vuotias Juho Heikkilä, aikoo ajaa kampanjassaan erityisesti nuorten asiaa: ”Teemojani ovat nuorten hyvinvointi niin mielenterveyspalveluiden, opiskelijahuollon kuin lastensuojelunkin näkökulmista. Haluan myös painottaa ympäristön roolia ihmisten hyvinvoinnin edistämisessä aina lähiliikuntapaikoista lähtien.”

LISTALLA ON TÄHÄN MENNESSÄ liuta sekä uusia ehdokkaita että vaalikampanjoinnin konkareita, joista moni on meneillään olevan kauden

7

VIHREÄ HELSINKI 2/2016

Tähän mennessä nimetyt kuntavaaliehdokkaat ovat: Mian Ahmad, Alviina Alametsä, Sonja Alanko, Annika Andersson, Kasimir Baltzar, Jussi Chydenius, Sunniva Drake (sit.), Laura Euro, Meri Haahtela, Niina HalonenMalliarakis, Markku Hannula, Atte Harjanne, Ernesto Hartikainen, Juho Heikkilä, Kirsi Helin, Kaisa Hernberg, Mari Holopainen, Kati Juva, Juha Juvonen, Anssi Järvinen, Seppo Kankaantähti, Jessica Karhu, Emma Kari, Niklas Kaskeala, Mikko Kiesiläinen, Matti Kinnunen, Otso Kivekäs, Kasper Kivistö, Joonas Kolehmainen, Tekla Kosonen, Minerva Krohn, Katja Käppi, Ari Laamanen, Anna Laine, Ari Laitinen, Pinja Lehtiheimo, Pauliina Lehtinen, Nora Lindström, Joonas Lyytinen, Kaj Magnusson, Anja Malm, Katja Mannerström, Sini Manninen,

Matilda Merenmies, Nina Miettinen, Saido Mohamed, Tuula Mohamud, Elina Moisio, Antti Möller, Marianne Niemelä, Jarmo Nieminen, Touko Niinimäki, Laura Nordström, Johanna Nuorteva, Sari Näre, Maria Ohisalo, Hannu Oskala, Anni Pasanen (sit.), Tuomas Rantanen, Leena Rantasalo, Leena Riittinen, Pauliina Saares, Ada Saarinen, Taina Saarinen, Pekka Salmi, Seppo Siika-aho, Minna Silvennoinen, Sameli Sivonen, Osmo Soininvaara, Mikko Strahlendorff, Johanna Sydänmaa, Lilja Tamminen, Pirkko Telaranta, Martti Tulenheimo, Hannu Tuominen, Tuomas Tuure, Elina Valkama, Reetta Vanhanen, Satu Vartiainen, Sanna Vesikansa, Auni-Marja Vilavaara, Petri Viglione, Vesa Virri, Pauli Waroma, Ozan Yanar, Ville Ylikahri

Lisäksi listalla on 6 ehdokasta, joiden nimet julkistetaan myöhemmin.

valtuutettu. Yksi mielenkiintoisista uusista nimistä on Töölö Urbanin hallituksen jäsen ja Helsinki Allas OY:n puheenjohtaja Pekka Salmi, joka korostaa vaalikampanjassaan kestävää kaupunkitaloutta. “Tarvitsemme isoja uudistuksia Helsingissä, sillä kaupunki on tärkein taso vaikuttaa konkreettisesti ihmisten hyvän elämän edellytyksiin. Kokemukseni yrittäjyydestä ja taloudesta ovat hyvä lisä vihreiden hienoon joukkoon: nyt on minulle oikea aika osallistua yhteisten asioiden työhön”, Salmi kertoo.

KANSANEDUSTAJISTA ehdolla ovat aktiivisesti Hel-

singin kunnallispolitiikassa vaikuttanut Emma Kari sekä ensimmäistä kertaa kuntavaaleissa ehdolla oleva Ozan Yanar. Lisäksi mukana on Vihreiden varapuheenjohtaja, köyhyystutkija Maria Ohisalo, jonka mukaan asuntopolitiikka on yksi köyhyyteen ja eriarvoisuuteen liittyvistä kulmakivistä Helsingissä. “Asumisen järjetön ja jatkuvasti nouseva hinta on suurimpia köyhyyttä aiheuttavia syitä. Myös työtä jää tekemättä, koska meillä ei ole ihmisille kohtuuhintaisia asuntoja.

Toinen tekijä on työttömyys; haluan, että Helsinki on vastuullinen työnantaja, jolla on uskallusta uudelleenkouluttaa ja kuntouttaa työntekijöitään ja työllistää myös osatyökykyisiä ja niitä, jotka tarvitsevat jalansijan ensi kertaa työmarkkinoille”, mainitsee Ohisalo.

EHDOKKAIDEN MONIMUOTOISUUTTA lisäävät asuinpaikan, iän, ammatin ja kampanjakokemuksen lisäksi myös ehdokkaiden omat vaaliteemat, jotka heijastelevat ehdokkaille erityisen tärkeitä asioita. Näitä teemoja kunnallispolitiikassa riittää: sisäilmaongelmiin ja homekouluihin halutaan ratkaisuja, maahanmuuttajien kotouttamista halutaan parantaa, syrjäytymistä halutaan ehkäistä ja kaupungin viheralueita halutaan turvata, muiden teemojen ohella.

Seuraavan kerran ehdokkaita nimetään yleiskokouksessa 10.11., jonka jälkeen vuoden viimeinen ehdokaserä nimetään syyskokouksessa joulukuussa.

8

VIHREÄ HELSINKI 2/2016

Opiskelijan kaupunki L OUNAS OPISKELIJARUOKALASSA. Haalarit, joihin metsästetään ilmaisia merkkejä. Kirpeä ilma luennolle kävellessä. Soluasunto kaukana keskustasta. Metron humina ja raitiovaunun kolina. Kaisa-kirjasto ja villasukat. Tapahtumia, seminaareja ja uusia ystäviä.

Esimerkiksi tällaista on opiskelijan elämä Helsingissä. Monille opiskeluaika on ihanaa ja toiveiden täyttämää. Varjopuolia kuitenkin on, ja yksi niistä on rahattomuus.

VUONNA 2015 World Student Capital -opiskelijavaikuttamisverkostossa kartoitimme Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiön kanssa opiskelijoiden näkemyksiä pääkaupunkiseudusta. Tulokset kertoivat murskaavasti siitä Helsingistä, jota hyvin toimeentulevat eivät aina näe. Siellä kahdeksan prosenttia opiskelijoista on kärsinyt asunnottomuudesta, ja jopa yli kolmanneksen lähipiirissä joku on ollut asunnoton. Asumiskustannukset ovat pääkaupunkiseudulla keskimäärin 560 euroa kuussa, joka ylittää tukien määrän selkeästi. Tutkimuksessa yli 90% vastaajista ilmoittikin hinnan tärkeimmäksi kriteeriksi asuntoa valittaessa. Viesti on selvä: Helsinki tarvitsee lisää opiskelija-asuntoja ja tiiviimpää kaavoitusta. Konkreettinen tavoite Helsingille voisi olla vuosittain 1500 uutta valtion tukemaa vuokra-asuntoa.

LIIKKUMINEN ON ISO OSA opiskelijan arkea: joukkoliikenne liikuttaa myös opiskelijaa, ja poikittaisliikenne tekisi myös poikkitieteellisestä opiskelusta paljon helpompaa. Ratkaisuna voisi toimia Tiederatikka: pikaraitiovaunu yhdistäisi kymmenen korkeakoulukampusta Otaniemestä Myllypuroon. Kolmannes opiskelijoista kertoo mieluisimmaksi liikkumismuodokseen pyöräilyn ja vastaajista 90% toivoikin lisää pyöräbaanoja. Kaksi kolmasosaa haluaisi kaupungin tavoitteeksi autottoman keskustan. Autoilu ei ole opiskelijoiden suosiossa: vastaajista 80 % käytti autoa harvoin tai ei koskaan.

OPISKELIJAT TARVITSEVAT edullisempia koteja ja parempia julkisia liikenneyhteyksiä. Lisäksi Helsingin pitää ennaltaehkäistä nuorten terveysongelmia. Yksi kaupungin parhaista asioista on NYT Liikunta -palvelu, jossa nuoret pääsevät liikkumaan ja kokeilemaan monipuolisesti eri lajeja. Olen ylpeä siitä, että Helsinki sallii yhä enemmän vapaata kaupunkikulttuuria: opiskelijat luovat uutta ja tekevät kaupungista vetovoimaisen, kun siihen annetaan tilaa. Helsingin kannattaa tavoitella asemaa maailman parhaana opiskelukaupunkina.

Alviina Alametsä Tutkimus: Opiskelijan kaupunki, OTUS, 2015

VIHREÄ HELSINKI 2/2016

9

Vihreä pormestari Helsinkiin!

K

UNTAVAALIT LÄHESTYVÄT, ja jo puolen vuo-

den päästä tiedämme, kuka on Helsingin ensimmäinen pormestari. Johtamisjärjestelmän uudistaminen on ollut yksi Helsingin Vihreiden kuluvan valtuustokauden tärkeimpiä saavutuksia. Entisten kaupunginjohtajan ja apulaiskaupunginjohtajien sijaan Helsinkiä johtavat tulevalla kaudella vaaleilla valitut pormestari ja apulaispormestarit, joiden alla toimii aidosti puolueeton virkamiesjohto.

Kuntavaalien voittaja, eli Helsingin suurin puolue, nimittää pormestarin vaalien jälkeen.

Apulaispormestarit valitaan vähemmän ääniä saaneiden puolueiden ehdokkaiden keskuudesta. Kilpailu Helsingin suurimman puolueen tittelistä on siten aiempaa kovempi, ja on selvää, että kuntavaalit ovat samalla myös pormestarivaalit. Pormestaripeli avattiin jo elokuussa, kun Helsingin Perussuomalaiset julkisti oman pormestariehdokkaansa. Muut puolueet pitävät mediaa kuitenkin vielä jännityksessä.

MYÖS HELSINGIN VIHREÄT julkistaa oman por-

mestariehdokkaansa hyvissä ajoin ennen vaalipäivää. Äänestäjällä on oikeus tietää, kenelle pormestariehdokkaalle hän äänensä antaa tiettyä puoluetta äänestäessään. Keskustelu ehdokkaan valintaprosessista on Helsingin Vihreillä vielä kesken, mutta sekä hallituksen että Vihreän valtuustoryhmän lähtökohtana on

se, että ehdokkaan valinta tapahtuu mahdollisimman avoimesti ja demokraattisesti.

PORMESTARIN VALINTA lisää kuntavaalien kiinnostavuutta entisestään. Toivottavasti kevään vaalikamppailun aikana käydään paljon kiinnostavaa poliittista keskustelua eri puolueiden ehdokkaiden välillä siitä, minkälaista Helsinkiä pormestariehdokkaat ja puolueet ovat seuraavan neljän vuoden aikana rakentamassa.

Pormestarin valinta tulee näkymään myös Helsingin Vihreiden kuntavaalikampanjassa ja asiasta keskustellaan yhdessä tulevissa yleiskokouksissa. Vaikka pormestariehdokkaan valinta on jännittävää, samalla on tärkeätä muistaa, että vihreän pormestarin edellytyksenä on Vihreiden nousu Helsingin suurimmaksi puolueeksi. Jokainen ääni vihreälle ehdokkaalle on ääni kohti tätä tavoitetta ja jokainen ehdokas, kampanjaryhmäläinen ja vapaaehtoinen on tärkeä, kun tähän tavoitteeseen pyritään.

Maria Halonen ja Senja Laakso Helsingin Vihreiden puheenjohtajistoa

10

VIHREÄ HELSINKI 2/2016

Silmäys menneeseen & katse Otimme yhteyttä muutamiin istuvan kauden valtuutettuihin ja varavaltuutettuihin ja kysyimme, mikä on ollut parhainta käynnissä olevalla valtuustokaudella. Samalla kysyimme, millaisen ykköstavoitteen valtuutetut asettavat ensi kaudelle, sillä kaikki ovat ehdolla myös kuntavaaleissa.

”

Hannu Oskala Kaupunginhallituksen jäsen, kaupungin­ valtuutettu

HIENOINTA tällä kaudella on ollut Vihreiden yhteisten tavoitteiden huikea eteneminen. Hiilivoimalan sulkeminen, pormestarimalli, raide-Jokeri, Kruunusillat, Tanssin talo, kaupunkipyörät. Lisäksi henkilökohtaisesti olen aika ylpeä parklet-terasseista.

Jos vain yhden asian ensi kauden tavoitteista saa mainita, niin on pakko vastata että uuden hallintomallin hiominen. Erityisesti kiinnostaa miten saadaan parempaa kaupunkia kun mm. kulttuuria ja teknisen alan virastoja johdetaan uudella tavalla.

”

Mari Holopainen Kaupunginvaltuutettu, tarkastuslautakunnan jäsen

PARHAINTA on ollut se, että useat tärkeät hankkeet, ovat menneet läpi, esimerkkinä Kruunusillat, Keskustakirjasto ja Tanssin talo. Helsingin johtamisjärjestelmä uudistetaan de-

mokraattisempaan suuntaan.

Säilytimme subjektiivisen päivähoito-oikeuden!

Helsinki kasvaa ja lapsimäärä luonnollisesti myös. Haluan nostaa tavoitteeksi sen, että Helsingistä löytyisi maailman parhaat ja kivoimmat koulut ja päiväkodit kaikille lapsille perhetaustasta ja asuinpaikasta riippumatta. Oppimispolku alkaa varhaislapsuudessa, ja varhaiskasvatuksen merkitys pitäisi ymmärtää nostaa samalle viivalle.

”

Tuomas Rantanen Kaupunginvaltuutettu, HKL-liikelaitoksen johtokunnan pj.

MAHTAVA A tällä kaudella

on ollut, että sukupolven vaihdos vihreässä ryhmässä on onnistunut tosi hyvin ja politiikan kärki on jopa terävöitynyt.

Vihreiden johdolla on tehty merkittävä käännöksiä Helsingin energia- ja liikennepolitiikan kursseissa eikä karumman arjen ihmisiäkään ole unohdettu.

HKL:n nykyisenä pj:nä koen tärkeänä, että uudessa yleiskaa-

vassa linjattujen raitiotielinjojen toteutus etenee. Haluaisin olla vaikutamassa myös siihen, että hallituksen sote-sekoilu ei lisää sosiaalisia eroja Helsingissä ja että asuntopolitiikassa, kulttuurikysymyksissä ja kaupunkimetsien puolustamisessa vihreän politiikan puumerkki näkyy vahvana.

”

Jessica Karhu Varavaltuutettu, asuntotuotanto­ toimikunnan pj.

IHAN PARASTA on ollut iso-

jen joukkoliikennehankkeiden eteneminen ja Helsingin muotoutuminen pyöräilykaupungiksi: siihen liittyen tietystikin kaupunkipyörät.

Ykköstavoitteenani on kestävämmän Helsingin rakentaminen – Helsinki irti hiilestä.

Tämän lisäksi koulujen ja päiväkotien sisäilmakysymykset huomioon jo talousarviota laadittaessa.

”

Ville Ylikahri Varavaltuutettu, kaupunginmuseon johtoryhmän pj. ja HSL:n hallituksen jäsen TÄLLÄ valtuustokaudella

parhainta on ollut, että Helsingin museoskene on kehittynyt mahtavalla tavalla. Se-

11

VIHREÄ HELSINKI 2/2016

kohti tulevaa kä Helsingin kaupunginmuseo että taidemuseo HAM ovat uudistettu. Lisäksi Amos Anderssonin taidemuseolle kaavoitettiin uusi tila Lasipalatsin alle.

HSL:n näkökulmasta tavoitteena seuraavaksi on joukkoliikenteen lippujen hintojen jättikorotuksien estäminen!

”

Kati Juva Varavaltuutettu, sosiaali- ja terveys­ lautakunnan varajäsen

TÄRKEÄÄ on ollut, että sote-palveluita on kehitetty uusilla toimintatavoilla ja inte-

graatiolla. Psykiatrisen päivystyksen siirtäminen Malmille ja Haartmaniin madalsi kynnystä hakeutua hoitoon ja paransi muiden sairauksien hoitoa.

Stadin ikäohjelma yhdistää asumista ja liikennettä sote-palveluihin.

Tulevalla kaudella sote-palvelut siirtyvät maakunnille, mutta kaupungin on huolehdittava terveyden edistämisestä ja sosiaalisesta tasa-arvosta. Haluan, että esteettömyyttä edistetään niin liikenteessä, asumisessa kuin palveluissa. Asukastaloja tuetaan ja niihin yhdistetään etsivää sosiaalityötä.

Vaalit tulevat, oletko valmis?

TULE MUKAAN tekemään Vihreistä Helsingin suurin puolue! Tervetulo­

tiimi kaipaa edelleen sydämellisiä tyyppejä toivottamaan uudet vihreät tervetulleiksi. Kerro kiinnostuksestasi täällä: http://bit.ly/

Tervetulotiimi_ilmoittautuminen VAI KIINNOSTAAKO SINUA enemmän kirjoittaminen, valokuvaus tai pilkun viilaaminen? Hae mukaan Helsingin Vihreiden vaalilehtityö­ ryhmään lähettämällä vapaamuotoinen hakemus ti 1.11. mennessä osoitteeseen hevi@vihreat.fi.

VAALEISSA VOI TOKI TOIMIA myös vaalitoimitsijana. Hae vaalitoimit­

sijaksi 10.11. mennessä: http://bit.ly/vaalitoimitsijaksi2017 Näiden vaihtoehtojen lisäksi voit osallistua myös esimerkiksi ehdokkai­ den tukiryhmiin. Lisää hakuja vaalityöhön avautuu myöhemmin, joten pysy kuulolla!

Maistiaisia vaaliohjelmasta VIHREÄT RAKENTAA Helsingis­

tä tulevaisuuteen katsovaa, kan­ sainvälistä pääkaupunkia, joka on edelläkävijä ilmastonmuutoksen torjunnassa ja jossa kaikilla on yh­ täläiset mahdollisuudet. Meidän tehtävämme on huolehtia siitä, että kotikaupunkimme ainutlaatui­ nen ja monimuotoinen ympäristö säilyy myös sukupolville meidän jälkeemme.

Asumisen järjetön ja jatku­ vasti nouseva hinta on suurimpia köyhyyttä aiheuttavia syitä. Siksi kannatamme tiiviimpää rakenta­ mista ja kaupunkibulevardeja sekä esitämme ohjelmaluonnoksessa 10 000 uuden asunnon rakenta­ mista vuodessa. Bulevardit pitää kuitenkin rakentaa uhkaamatta arvokkaita luontoalueita.

Viime vuosina on käynyt selväk­ si, miksi Vihreitä tarvitaan Helsin­ gissä. Maan konservatiivihallitus on esittänyt monia leikkauksia kaupunkilaisille tärkeisiin palve­ luihin, muun muassa päivähoitooikeu­teen ja päivähoidon laatuun.

Näitä leikkauksia me vihreät olem­ me torjuneet Helsingissä, ja tällä tiellä aiomme jatkaa myös tulevina vuosina!

Helsingin Vihreiden kuntavaaliohjelma hyväksytään syyskokouksessa joulukuussa.

Simo Raittila

Tehdään yhdessä

Vihreistä Helsingin suurin puolue kuntavaaleissa 2017

Sinusta voi tulla vihreä kuntavaaliehdokas – olipa sukupuolesi, taustasi tai ikäsi mikä tahansa.

Tärkeää on, että haluat vaikuttaa. Jos ehdokkuus Vihreiden listalla Helsingissä kiinnostaa, täytä lomake osoitteessa bit.ly/ehdokkaaksi2017 Tiedätkö jonkun, joka sopisi ehdolle? Vinkkaa häntä ehdokkaaksi! Sen voit tehdä osoitteessa www.vihreat.fi/ehdokasehdotus

Uusien ilta

27.10.2016 klo 18–21

KIINNOSTAAKO VIHREÄ TOIMINTA, muttet oikein tiedä mistä aloittaa? Palatko halusta keskustella sinulle tärkeistä poliittisista kysymyksistä? Haluatko tutustua mukaviin ihmisiin? Kiinnostaa­ ko ensi kevään kuntavaalit? Jos vastaus johonkin näistä oli kyllä, olet lämpimästi tervetullut viettämään Helsingin Vihreiden uusien iltaa puoluetoimistolle (Fredrikinkatu 33 A, 2. krs.).

Paikalle tulee myös kansanedustaja Emma Kari, joka puhuu siitä, miten vihreää politiikkaa tehdään eduskunnassa ja Helsingissä.

LÄMPIMÄSTI TERVETULOA!