Heviisi helsingin vihreiden lehti 1/2016
Mit채 saimme aikaan vuonna 2015?
2
Helsingin Vihreät • Heviisi 1/2016
Laadukas päivähoito takaa
tasa-arvon Sisältö HELSINGISSÄ PÄÄTETTIIN loppuvuodesta Vihreiden johdolla, että subjektiivinen päivähoito-oikeus säilytetään – huolimatta hallituksen esityksestä kasvattaa ryhmäkokoja ja rajoittaa päivähoitoa. Hallituksen into kurittaa tavallisia lapsiperheitä ei jäänyt tähän. Seuraavaksi kaavaillaan tuntuvia korotuksia päivähoitomaksuihin. Tavallisen keskituloisen, kahden vanhemman perheen maksu päivähoidosta on lakiesityksen mukaan nousemassa jopa yli kaksikymmentä prosenttia. Kahden päiväkoti-ikäisen lapsen perheessä maksu vuodessa kasvaisi yli 1300 euroa. Hurjalta kuulostaa. Vihreät Helsingissä tekee hartiavoimin töitä, jotta helsinkiläislasten päivähoito on jatkossak in sekä laadukasta että hinnaltaan kohtuullista. Päivähoitoon panostaminen on paitsi parasta sosiaali-ja tasa-arvopolitiikkaa, myös inhimillisesti oikein.
PÄÄKIRJOITUS
MARIA HALONEN Helsingin Vihreiden puheenjohtaja
2 Pääkirjoitus: Laadukas päivähoito takaa tasa-arvon 3 tavoitteista totta Helsingissä 4 Vihreä vuosi 2015: Mitä saimme aikaan? 6 Hiilikasat historiaan: kohti hiilivapaata helsinkiä 7 kevään tapahtumia 8 arvokysymykset toivat vihreisiin 10 uusi hallitus 12 tehdään yhdessä vihreistä helsingin suurin puolue kuntavaaleissa 2017 Lue Heviisiä myös netissä: www.issuu.com/ helsinginvihreat
www.helsinginvihreat.fi Seuraa Helsingin Vihreitä!
Heviisi - Helsingin Vihreiden lehti 1/2016 Kannen kuva: Hannu Oskala • Päätoimittaja: Maria Halonen • Toimituskunta: Julianna Kentala, Taina Tyrväinen, Simo Raittila, Otso Kivekäs, Hannu Oskala, Emmi Riikonen • Ulkoasu: Inari Savola • Taitto: Liisa Lähteenmäki • Julkaisija: Helsingin Vihreät ry, Fredrikinkatu 33 A, 2. krs, 00120 Helsinki • Paino: PunaMusta Oy, Joensuu 2016 • Painosmäärä: 3000
Muista myös vihreiden helsinkiläisten keskusteluryhmä osoitteessa www.facebook.com/groups/ hevinkeskusteluryhma
3
Helsingin Vihreät • Heviisi 1/2016
Jari Juslin
tavoitteista totta Helsingissä V
IHREÄ POLITIIKKA on perustaltaan maailmanlaajuista, taustalla olevat arvot ovat Helsingin päätöksenteossa samat kuin Suomessa ja Euroopassakin. Ja samoja ovat monet kysymyksetkin. Pakolaiskriisi ei ole loppumassa. Syksyllä piti saada ihmisille katto pään päälle, nyt haasteena on löytää tuhansille Helsinkiin muuttaville kielikursseja, koulutusta, työpaikkoja ja kokemus siitä, että he kuuluvat tänne. Me Vihreät haluamme, että jokainen voi kokea itsensä tervetulleeksi Helsinkiin ja rakentaa täällä hyvän elämän itselleen. Maan taloustilanne on vaikea. Hallituksen toimet eivät auta asiaa, kun se syrjäyttää ihmisiä yhteiskunnasta ja leikkaa ostovoimaa. Torjumme Helsingissä parhaamme mukaan hallituksen huonoja esityksiä: päivähoito-oikeus turvattiin ja terveydenhuollon maksuja ei nostettu, seuraavaksi pitää estää päivähoitomaksujen korotukset. Haluamme, että päivähoito ja terveydenhoito ovat kaikkien ulottuvilla. Ilmastonmuutoksen torjunta on Vihreän politiikan ydintä. Energiaratkaisuissa suuret
päätökset tehtiin syksyllä. Tiiviin ja ekologisen kaupungin tekeminen on kevään asialistalla. Nyt päätetään kiskojen rakentamisesta Laajasaloon ja Jokerille, pyöräteiden rakentamisesta Hämeentielle ja asuntojen rakentamisesta koko kaupunkiin. Haluamme, että kaikilla on varaa asua Helsingissä. Vihreiden pitkään ajama tavoite on toteutumaisillaan, kun Helsinki päättää maaliskuussa pormestarimallista. Samaan aikaan maan hallitus puuhaa vallan siirtoa maakunnille. Joskaan kukaan ei vielä varmaksi tiedä, minkä vallan ja mille maakunnille. Me Vihreät haluamme, että päätösten tekijät on valittu vaaleilla ja politiikkaa tehdään avoimesti eikä kabineteissa. Vihreää politiikkaa tehdään Helsingissä muuallakin kuin kaupunginvaltuustossa – ja mukaan tarvitaan teitä kaikkia. Vaikuttamaan pääsee esimerkiksi osallistumalla HeVin työryhmien toimintaan (s. 11) ja tulemalla mukaan seuraavan vaalikauden tavoitteiden työstämiseen – kuntavaaliohjelman teko alkaa syksyllä. otso kivekäs Vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja
Helsingin Vihreät • Heviisi 1/2016
Vihreä vuosi 2015:
mitä saimme aikaan? Mennyt vuosi oli ilahduttava vihreiden arvojen ja tavoitteiden edistämisen kannalta. Moni meille tärkeä asia toteutui – tai vähintäänkin liikahti eteenpäin.
Topias Salonen
4
5
Helsingin Vihreät • Heviisi 1/2016
Satsataan kotouttamiseen. Sodat ja ihmisoikeusrikkomukset saavat yhä useamman jättämään kotinsa ja suuntaamaan myös Suomeen. Kasvaneen turvapaikanhakijoiden määrän vuoksi syksyn budjettineuvotteluissa lisättiin turvapaikanhakijoiden kotouttamiseen kymmenen miljoonaa euroa.
Hallituksen päivähoitoheikennyksistä huolimatta Helsingissä subjektiivinen oikeus päivähoitoon säilyy, eikä ryhmäkokoja kasvateta. Jokainen lapsi
pääsee Helsingissä edelleen päivähoitoon.
Uusi yleiskaava tiivistää kaupunkia ja muuttaa moottoritiet bulevardeiksi. Raideliikenteen merkitys ko-
rostuu ja pyöräilybaanat vakiinnutetaan. Vihreät taistelivat neuvotteluissa lähimetsien puolesta: rakentamista saatiin vähennettyä esimerkiksi Keskuspuistossa, Munkkivuoressa, Uutelassa ja Veräjämäessä.
Hämeentielle esitetään pyöräteitä Sörnäisten ja Ha-
kaniemen välille. Samalla bussit ja ratikat nopeutuvat selvästi ja ympäristöstä tulee saasteettomampi, hiljaisempi, mukavampi ja turvallisempi. Myös Tukholmankadulle, Sturenkadulle ja Aleksis Kiven kadulle saadaan pyörätiet.
Perhekeskusmalli etenee: ensimmäinen perhekeskus
avataan Itäkeskuksessa. Se tuo lapsiperheiden palvelut – neuvolan, perhekahvilan, psykologin, lastensuojelun ja perhetyön – saman katon alle. Keskuksia on kokeiltu jo esimerkiksi Imatralla hyvin tuloksin: ne ovat osa uudistuksia, joilla huostaanottoja on saatu vähennettyä. Kynnys hakea apua madaltuu, kun apu löytyy tutusta paikasta. Ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen myös säästävät.
Luonnonsuojeluohjelma ja metsäverkko turvaavat Helsingin metsiä: Luonnonsuojeluohjelmassa esitetään
47 uuden suojelualueen perustamista ja kaupungin suojelualan kaksinkertaistamista. Metsäverkko turvaa Helsingin vanhojen metsien säilymistä.
”Kynnys hakea apua madaltuu, kun apu löytyy tutusta paikasta.”
Saimme metsäverkon myös mainituksi yleiskaavassa.
Helsingin ilmastotiekartta hyväksyttiin: se kertoo, kuinka Helsingistä tehdään hiilineutraali ja ilmastonmuutokseen sopeutunut kaupunki vuoteen 2050 mennessä. Tavoitteenamme on seuraavaksi asettaa sitovia välitavoitteita vuosille 2025, 2030 ja 2040. Helsinkiin esitetään pormestarimallia. Lopullinen
päätös tehdään keväällä, mutta nyt näyttää siltä, että helsinkiläisillä on tulevaisuudessa paremmat mahdollisuudet vaikuttaa kaupungin päätöksentekijöihin. Olemme ajaneet mallia jo pitkään, sillä se tekisi kaupungin päätöksenteosta avoimempaa, demokraattisempaa ja selkeämpää.
Asuntoja rakennetaan: Helsinki saavutti viime vuon-
na tavoitteensa uusien asuintonttien kaavoituksessa ensimmäistä kertaa vuosiin. Myös tulevina vuosina tavoite on täyttymässä. Asuntopulasta kärsivässä korkeiden vuokrien kaupungissa tämä on tärkeä saavutus! Lisäksi Keskustakirjasto ja Tanssin talo rakennetaan, Lapinlahden sairaala sai vuokralaiset, Hietalahden kauppahalli säilyy kauppahallina, koulujen digistrategia käynnistettiin, Lauttasaaren koulu saa kaivatut lisätilat, Helsingin leikkipuistoista tehtiin perusteellinen kuntokartoitus ja lasten puistoruokailua jatkettiin elokuulle ja Kaupunkipyörät tulevat ensi kesänä.
Työ jatkuu!
6
Helsingin Vihreät • Heviisi 1/2016
Hiilikasat historiaan: kohti hiilivapaata Helsinkiä Viime vuosi päättyi Helsingissä juhlaviin tunnelmiin, kun kaupungin valtuutetut päättivät selvin luvuin, että Hanasaaren hiilivoimalasta luovutaan. Valtavasta kivihiilikasasta päästään eroon viimeistään vuoden 2024 loppuun mennessä.
P
ÄÄTÖS ON merkittävä myös valtakunnallisesti. – Hanasaaren voimalan sulkeminen vähentää hiilidioksidipäästöjä noin miljoo nalla tonnilla, eli noin kolmella prosentilla kaikista Suomen päästöistä, kertoo Helsingin Vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Otso Kivekäs. Vihreiden lisäksi tavoitetta olivat aktiivisesti ajamassa lukuisat kansalaisjärjestöt, kuten Hiilivapaa Helsinki -kampanja, Energiaremontti ryhmä, WWF, Greenpeace ja Maan ystävät. Helsingin energiapolitiikan kehittämisen suunn aksi otettiin lopulta vaihtoehto, jossa Hanasaaren lämmöntuotantoa korvataan kahdella biolämpökeskuksella. Lisäksi valmistellaan tavoitteita päästöjen vähentämiseksi, fossiilisista polttoaineista luopumiseksi ja energiansäästön edistämiseksi. – Kun Vihreät viime vuoden alussa esittivät, että vuosien valmistelun jälkeen selvitettäi siin vielä hajautettuun uusiutuvaan energiaan ja energ iatehokkuuteen perustuva vaihtoehto, ajatukseen suhtauduttiin epäillen. Nyt on kuitenkin selvää, että tämä malli on taloudellisesti järkevin ja ilmaston kannalta ehdottomasti
paras, kertaa Emma Kari. Kun sijoittajat maailmalla vetävät rahojaan pois fossiiliteollisuudesta, ei Suomessakaan ole enää järkeä investoida uusiutumattomaan energiaan.
Mitä seuraavaksi? Hanasaari-päätös on hieno askel kohti hiilivapaata Helsinkiä, mutta lisää askeleita ilmastonmuutoksen torjumiseksi tarvitaan kipeästi. Emma Kari muistuttaa, että merkittävä osa tästä työstä tapahtuu kaupungeissa. – Ilmastonmuutosta ei torjuta vain yhdellä kansainvälisellä sopimuksella. Sitä torjutaan moottoritiehanke kerrallaan, parkkihalli kerrallaan ja hiilivoimala kerrallaan. Helsinki on päättänyt vähentää energiantuotantonsa kasvihuonepäästöjä kaksikymmentä prosenttia vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasosta. Uusiutuvien energianlähteiden osuutta on tarkoitus nostaa kahdellakymmenellä prosentilla. Kaupungin hyväksymän tavoitteen mukaisesti viimeistään vuonna 2050 Helsinki voi toimia kokonaan uusiutuvalla energialla. Onko ta-
sijoittajat maailmalla vetävät rahojaan pois fossiiliteollisuudesta.
Emmi Riikonen
Helsingin Vihreät • Heviisi 1/2016
KEVÄÄN TAPAHTUMIA
7
Luvassa on monenlaista vihreää tapahtumaa! Päivitetyt tiedot näistä ja muista tapahtumista löydät kalenterista nettisivuiltamme: www.helsinginvihreat.fi
Ti 1.3. klo 18 Kunnallispolitiikan ABC Kunnallispolitiikan ABC -illat ovat kaikille avoin Helsingin Vihreiden Nuorten järjestämä keskustelutilaisuuksien sarja, jossa perehdytään eri kuntapolitiikan teemoihin Kirjasto 10:ssä (Elielinaukio 2). Maaliskuussa aiheena on koulutuspolitiikka ja sen koukerot Helsingissä. Muut kevään ABC-illat pidetään 19.4., 10.5. ja 7.6. klo 18 Kirjasto10:ssä.
Ti 15.3. klo 18 HEvin uusien ilta
voite riittävän kunnianhimoinen? – Olemassa olevat tavoitteet eivät ole tarpeeksi tiukkoja, toteaa Pariisin ilmastoneuvotteluihin osallistunut ympäristöministeriön ylitarkastaja Maria Vuorelma. Esimerkiksi Vaasa on ilmoittanut olevansa hiilineutraali jo vuonna 2035. Seuraavaksi Vuorelman mielestä Helsingin tulisi tavoitteiden tiukentamisen lisäksi satsata tuulivoimaan ja rakentaa aurinkopaneeleja kaupungin katoille. – Miljoona neliömetriä aurinkopaneeleita olisi alkuun hyvä tavoite. Se on kuusi prosenttia kaupungin kattopinta-alasta, jatkaa Emma Kari. Hanasaaren sulkemisen jälkeen Helsingin hiilijalanjälkeä paisuttavat yhä kaksi kivihiilivoi malaa Salmisaaressa ja kaksi maakaasuvoimalaa Vuosaaressa. Uusiutuvien kulkiessa maailmalla voitosta voittoon ei Helsinkiinkään lopulta jää tilaa hiilivoimalle. – Seuraavaksi onkin valmisteltava askelmerkit siihen, miten Helsingin kaikki energia tuotetaan uusiutuvilla, Emma Kari linjaa.
Kiinnostaako vihreä toiminta, muttet tiedä mistä aloittaa? Palatko halusta keskustella poliittisista kysymyksistä? Haluatko tutustua mukaviin ihmisiin? Olet lämpimästi tervetullut viettämään Helsingin Vihreiden uusien iltaa puoluetoimistolle (Fredrikinkatu 33 A, 2. krs.)! Kuulemme myös Outi Alanko-Kahiluodon ajatuksia siitä, mikä hänelle on politiikassa tärkeää ja nautimme pientä purtavaa.
Ke 23.3. klo 18 Punkkua ja politiikkaa Eläköön antoisa keskustelu hyvässä seurassa! Maaliskuun Punkkua ja politiikkaa -illassa keskustellaan pormestarimallista, joka selkeyttäisi ja lisäisi päätöksenteon demokraattisuutta Helsingissä. Tällä kertaa iltaa vietetään Soul Kitchenissä (Fleminginkatu 26). Kaikille avoimia Punkkua ja politiikkaa -iltoja järjestetään kerran kuussa vaihtuvalla aiheella. Kevään aikana keskustellaan myös 20.4., 18.5. ja 15.6. aina keskiviikkoisin kello 18 alkaen.
La 21.5.– su 22.5. puoluekokous Lahdessa Poliittisia puheenvuoroja, päätöksentekoa ja strategista vääntöä – kaikkea hauskaa siis! Tiedustele puoluekokousedustajapaikkaa yhdistyksestäsi tai tule mukaan muuten vaan. Päivitettyä tietoa osoitteesta www.vihreat.fi/puoluekokous2016. Helsingin Vihreät täyttää tänä vuonna pyöreät 40 vuotta. Juhlahumua on luvassa syksyn kynnyksellä, valmistaudu siis jo juhlimaan! Lisätietoa tulossa montaa viestintäkanavaa pitkin – pidä silmäsi auki ja korvasi höröllään!
8
Helsingin Vihreät • Heviisi 1/2016
Arvokysymykset toivat
Vihreisiin
Helsingin Vihreiden kaupunginvaltuutettujen ryhmä on kasvanut viime aikoina kahdella uudella valtuutetulla. Vihreisiin ovat siirtyneet sekä Jarmo Nieminen että Johanna Sydänmaa.
V
IHREÄ VALTUUSTORYHMÄ on saanut ilahduttavaa vahvistusta niin ympäristö- kuin koulutusosaajiensa riveihin. Syyskuun alussa ryhmään siirtyi luontokirjailija Jarmo Nieminen, ja tammikuussa puolestaan opettaja Johanna Sydänmaa. Molemmat vaihtoivat Vihreisiin Kokoomuksen valtuustoryhmästä. Vihreillä on kahden uuden jäsenensä myötä Helsingin kaupunginvaltuustossa yhteensä 19 valtuu-
tettua. Paitsi luontokirjailija, monessa mukana oleva Jarmo Nieminen on myös ympäristöyrittäjä, saaristo-opas ja sotahistorian tutkija. Lisäksi hän toimii Helsingin luonnonsuojeluyhdistys HELSYn puheenjohtajana. Koulutukseltaan hän on yleis esikuntaupseeri. Viikkiläinen Johanna Sydänmaa on kolmannen kauden kaupunginvaltuutettu. Hän opettaa liikuntaa ja terveystietoa Vuosaaren lukiossa. Molemmat siirtyivät Vihreiden riveihin ennen kaikkea arvojen vuoksi. – Hallituksen leikkauspolitiikka huolestuttaa. Leikkaukset sattuvat eniten niihin, jotka ovat jo nyt yhteiskunnassamme kaikkein heikoimmilla. Etenkin leikkaukset koulutuksesta ja varhaiskasvatuksesta ovat äärimmäisen lyhytnäköistä politiikkaa, jota vastaan on taisteltava, sanoo Sydänmaa. – Minulle kyse on sydämeni äänestä. Haluan
9
Helsingin Vihreät • Heviisi 1/2016
olla uskollinen itselleni, sille mitä arvostan ja pidän tärkeänä, toteaa etenkin luonnonsuojelussa profiloitunut Nieminen. Nieminen on paneutunut Helsingin politiikassa erityisesti ympäristö-ja energiakysymyksiin ja kaavoituspolitiikkaan. Hän on korostanut vihreitä arvoja ja puolustanut Helsingin metsiä esimerkiksi uuden yleiskaavaprosessin aikana. Niemisen Aarresaaret – Helsingin saariston uskomaton luonto -kirja valittiin vuoden 2014 luontokirjaksi. Upseeriuran jälkeen Nieminen on keskittynyt Helsingin saariston ja kaupunkiluonnon suojeluun ja luonnon monimuotoisuuden edistämiseen. – Siirryn Helsingin Vihreisiin, jossa voin paremmin toteuttaa arvojani, jotka liittyvät muun muassa ihmiseen ja luontoon; siihen mitä jätämme jälkeemme, mitkä jäljet päätöksillämme on vuosikymmenien päähän, kauemmaksikin, hän jatkaa. Opettajana erityisesti koulutus ja varhaiskasvatus ovat Sydänmaalle tärkeitä. Hän on itse päiväkoti-ikäisen lapsen äiti. Yksinhuoltajana myös yksinhuoltajaperheiden aseman ja palveluiden edistäminen ovat hänelle tärkeitä tavoitteita. – Helsingissä olen nostanut keskusteluun yksinhuoltajien vaikeaa asemaa. Olen puolustanut esimerkiksi yksinhuoltajien oikeutta arkea helpottaviin kotipalveluihin, Sydänmaa kertoo. Ilahduttava uutinen Helsingin Vihreille on erityisesti se, että molemmat aikovat olla ehdolla vuoden 2017 kuntavaaleissa.
Johanna Sydänmaa •44-vuotias kolmannen kauden kaupunginvaltuutettu • Asuu Viikissä • Ammatiltaan terveystiedon ja liikunnan opettaja Vuosaaren lukiossa •Politiikassa keskittynyt opetuskysymyksiin, kulttuuri- ja liikuntapolitiikkaan sekä yksinhuoltajien aseman parantamiseen • Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan jäsen
Jarmo Nieminen •56-vuotias toisen kauden kaupunginvaltuutettu • Asuu Laajasalossa • Ammatiltaan ympäristöyrittäjä, luontokirjailija, saaristo-opas ja sotahistorian tutkija • Helsingin luonnonsuojeluyhdistys HELSYn puheenjohtaja • Politiikassa paneutunut erityisesti ympäristö-ja energiakysymyksiin • Niemisen Aarresaaret – Helsingin saariston uskomaton luonto -kirja valittiin vuoden 2014 luontokirjaksi.
hannu oskala
10
Helsingin Vihreät • Heviisi 1/2016
Kirsi Helin
Simo Raittila
Maria Halonen
Senja Laakso
Suvi Kukkonen (Kuvasta puuttuu Hannu Tuominen)
Ernesto Hartikainen Ari Laitinen
Katja Käppi
Juuso Pesälä Taina Tyrväinen
Uusi hallitus Helsingin Vihreiden vuoden 2016 hallitus haluaa jäsenille lisää vaikutusmahdollisuuksia. Vihreiden kasvu luo toivoa leikkausten keskelle.
U
USI PUHEENJOHTAJA Maria Halonen, 35, on Helsingin Arabiassa asuva markkinointialan yrittäjä. Hän haluaa valmistaa järjestökenttää vuoden 2017 vaaleihin: – Tämä tarkoittaa paitsi järjestökentän sparrausta ja tukemista, myös uudenlaisten vaikutusmahdollisuuksien luomista Helsingin Vihreissä. Hallituksessa jaetaan Halosen visio. Varapuheenjohtaja Senja Laakso, 30, on aina löytänyt
itselleen sopivan tavan toimia Vihreissä. – Haluan, että jokainen voi kokea samoin. Jäsenjärjestöjä halutaan tukea olemaan entistä poliittisempia, ja toki järjestämään tapahtumia kuten ennenkin. Lisäksi halutaan kuitenkin, että jäsenet voivat löytää toisensa yksilöinä ja toimia asiakohtaisissa poliittisissa työryhmissä − oli aiheena sitten esimerkiksi ilmasto, ympäristö, LGBTIQA-oikeudet, kulttuuri tai mielenterveys. Jäsenten pitäisi päästä myös vaikuttamaan vaaliohjelmiin sekä keskustelemaan aktiivisesti valtuutettujen ja kansanedustajien kanssa.
Politiikassa uhkaa eriarvoistuminen Eduskunnan konservatiivihallituksen lyhytnäköiset leikkaukset koulutuksesta sekä maailman
11
Helsingin Vihreät • Heviisi 1/2016
”Vihreät ovat tärkeä osa vastavoimaa ja kasvussa.”
ja Suomen köyhimmiltä huolestuttavat HeVin hallituslaisia. Helsingissä pitää huolehtia lisäksi, etteivät alueet eriarvoistu ja ettei kaupungin kasvun myötä nakerreta lähiluontoa. Politiikassa katsotaan liian vähän tulevaisuuteen. Tätä ajatellen hallituksen jäsen Ernesto Hartikainen starttasikin vuoden alkupuolella Talous ja tulevaisuus -työryhmän kartoittamaan Helsingin tulevaisuuden mahdollisuuksia. Puheenjohtaja Halonen on huolissaan myös kovenevasta julkisesta keskustelusta erityisesti maahanmuuttajia ja muita vähemmistöjä kohtaan. Toiveikkuutta herättää kuitenkin tätä vastaan syntynyt “hieno vastavoima”. Vihreät ovat tärkeä osa tätä vastavoimaa ja kasvussa, mikä herättää toivoa HeVin hallituksen jäsenissä. Eduskunnan oppositiopolitiikan lisäksi puolue voi vaikuttaa siihen, että kaupungit taistelevat hallituksen karuimpia päätöksiä vastaan.
Monipuolinen hallitus Hevin hallituksessa on monen ikäisiä jäseniä eri puolelta Helsinkiä. Hallituksen nuorin jäsen on Simo Raittila, 26, ja vanhin Hannu Tuominen, 61. Vaikka kantakaupunki on hyvin edustettuna, löytyy itäisin edustaja Kirsi Helin Kontulasta. Edustettuina on Vihreille jokseenkin tyypillisiä ammattiryhmiä. On start up -skenessä toimivia kuten Juuso Pesälä, tutkijoita kuten Katja Käppi ja yksi DJ:kin, Suvi Kukkonen.Turvallisuusalan tradenomiksi kouluttautuva Ari Laitinen haluaa kuitenkin monipuolistaa kuvaa Vihreistä ja kyseenalaistaa stereotypioita: – Haluan olla karsimassa niitä negatiivisia ennakkoluuloja Vihreitä kohtaan, joita itsellänikin ennen oli. Niiden mukaan Vihreiden ei pitäisi olla mukana muussa kuin luonnonsuojelussa. Simo Raittila
Tule mukaan Helsingin vihreiden työryhmiin! Työryhmät valmistelevat kannanottoja, seuraavat oman alansa ajankohtaisia asioita ja toimivat samasta politiikan osa-alueesta kiinnostuneiden rentona keskustelufoorumina. Ne ovat hyvä tapa osallistua sinua kiinnostavan teeman parissa vaikuttamiseen! Mukaan työryhmien toimintaan pääset ottamalla yhteyttä työryhmien vetäjiin.
Asuntotyöryhmä Puheenjohtaja Vesa Peipinen vesa.peipinen@gmail.com
Ilmastotyöryhmä Puheenjohtaja Risto Ant-Wuorinen risto.antwuorinen@gmail.com
KAUPUNKISUUNNITTELUFOORUMI Tule mukaan Facebookissa toimivaan ryhmään: bit.ly/kaupunkisuunnittelufoorumi
Kuka tahansa meistä -mielenterveystyöryhmä Puheenjohtaja Leena Rantasalo leena.rantasalo@luukku.com
Kulttuurityöryhmä Puheenjohtaja Marianne Niemelä marianne.niemela@vihreat.fi
Sosiaali-ja terveyspoliittinen työryhmä Puheenjohtaja Hannu Tuominen hannu.tuominen@vihreat.fi
Talous ja tulevaisuus -työryhmä Puheenjohtaja Ernesto Hartikainen ernesto.hartikainen@gmail.com Etkö löytänyt sopivaa työryhmää? Ota yhteyttä toiminnanjohtajaan Juliannaan (julianna.kentala@vihreat.fi), mikäli koet uuden työryhmän tarpeelliseksi!
Tehdään yhdessä
Vihreistä Helsingin suurin puolue kuntavaaleissa 2017
Vihreiden tavoitteena on eettisesti ja ekologisesti kestävä tulevaisuus, jossa turvallisuus, oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo ovat itsestäänselvyyksiä. Helsingissä olemme puolustaneet muun muassa pienempiä päiväkotiryhmiä, lähimetsiä, paperittomien oikeuksia sekä parempia pyöräteitä ja joukkoliikennettä. Sinusta voi tulla vihreä kuntavaaliehdokas – olipa sukupuolesi, taustasi tai ikäsi mikä tahansa. Tärkeää on, että haluat vaikuttaa. Jos ehdokkuus Vihreiden listalla Helsingissä kiinnostaa, täytä lomake osoitteessa bit.ly/ehdokkaaksi2017