Millaisen huomisen haluat rakentaa?
Näytä luontosi ja äänestä! Ed u s k un t ava 14.4.2019 alit Ennakko ä än kotimaas est ys 3.–9.4.20 sa 19
2
NÄYTÄ LUONTOSI JA ÄÄNESTÄ. EDUSKUNTAVAALIT 14.4.2019
Anna ääni tulevaisuudelle LASTEN SUUSTA kuulee totuuden, sanotaan.
Eräänä maaliskuisena perjantaina heitä on kokoontunut Senaatintorille tuhatmäärin koululaisten ilmastolakkoon. Koululaiset Suomessa ja ympäri maailmaa kysyvät: Miksi saastuttajat eivät joudu maksamaan päästöistään? Miksi metsiä hakataan, vaikka ne sitovat hiiltä? Miksi ilmastotoimet ylipäätään tuntuvat etenevät niin tuskastuttavan hitaasti, vaikka meillä on jo todella kiire? JOTTA ILMASTON LÄMPENEMISEN vaikutukset saadaan hallintaan, tarvitsemme merkittäviä toimia päästöjen vähentämiseksi vuoteen 2030 mennessä. Nykyiset ilmastolakkolaiset ovat silloin nuoria aikuisia. Teoilla on kiire. Mitä annamme koululaisille vastaukseksi – tekoja vai sanahelinää?
Vihreille ilmastonmuutoksen torjunta on kaiken politiikan lähtökohta. Me haluamme poistaa ympäristölle ja ilmastolle haitalli-
set yritystuet ja panostaa sen sijaan koulutukseen, eriarvoisuuden poistamiseen sekä ainutlaatuisen luontomme suojeluun. Me haluamme kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa nyt. Tästä vaalilehdestä löydät 22 upeaa vihreää helsinkiläistä eduskuntavaaliehdokasta. Ehdokkaamme kertovat lehden sivuilla
ajatuksiaan muun muassa koulutuksesta, ihmisoikeuksista, ympäristönsuojelusta ja taloudesta. Näissä vaaleissa ratkaistaan paljon. Näytetään yhdessä, että me voimme kääntää tämän maan suunnan! ANNA Ä ÄNESI TULEVAISUUDELLE. Sinua tarvitaan nyt.
HANNA HANNUS Helsingin Vihreiden puheenjohtaja
Helsingin Vihreiden eduskuntavaalilehti 2019 Kannen kuva: Konsta Linkola • Päätoimittaja: Hanna Hannus • Toimituspäällikkö: Anna Hyödynmaa • Kirjoittajat: Leena Brandt, Hanna Hannus, Salla Koivu, Tekla Kosonen, Emma Mikkilä, Suvi Pulkkinen, Milo Toivonen, Veijo Åberg • Avustajat: Minttu Massinen, Pekka Rautio • Ulkoasu: Inari Savola • Ehdokaskuvat (ellei toisin mainita): VessiVessi Visuals • Julkaisija: Helsingin Vihreät ry, Fredrikinkatu 33 A, 2. krs, 00120 Helsinki • Paino: Sanomapaino Oy, Vantaa 2019 • Painosmäärä: 139 000
Sisältö 2 3 5 6 7 8 10 11 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23
PÄ ÄKIRJOITUS
Anna ääni tulevaisuudelle PEKK A HA AVISTO:
Oikeilla raiteilla kohti ilmastovaaleja MARIA OHISALO:
Köyhyyden torjuntaa nyt! OZAN YANAR: Yhdenvertaisuustaistelija tähtää valtiovarainministeriksi ALVINA ALAMETSÄ: Mielenterveyden, luonnon ja toimeentulon puolustaja BICCA OLIN: Setien aika on ohi SIKSI VALITSIN VIHREÄT
Uudet vihreät kasvot FATIM DIARRA:
Maahanmuuttajat osaksi yhteiskuntaa #NÄYTÄLUONTOSI
Ehdokkaat kertovat lempiluontokohteensa EMMA K ARI:
Loppu lasten luokkayhteiskunnalle K ASPER KIVISTÖ: Miehuus ei ole kilpailu K ATI JUVA: Ääni niille joiden oma ääni ei kanna AMANDA PASANEN:
Monimuotoinen luonto hyvinvoinnin elinehto REETTA VANHANEN: Terveys kuuluu kaikille JOHANNA SYDÄNMA A: Koulutuksen puolustaja
haluaa kuunnella nuoria K AISA HERNBERG:
Maailman pelastaminen on loistava bisnes MARI HOLOPAINEN:
Rohkeita tekoja ja reilumpaa politiikkaa ATTE HARJANNE: Ilmaston puolesta tieteeseen nojaten TAPA A VIHREÄT EDUSKUNTAVA ALIEHDOKK A AT! OUTI ALANKO-K AHILUOTO:
Ettei ketään jätettäisi SAMELI SIVONEN:
Tasa-arvoa koulutukseen OTSO KIVEK ÄS:
Lisää raiteita ja kaupunkipyöriä
PEKKA HAAVISTO: ”Ihmiset kaikkialla Euroopassa haaveilevat samoista asioista.”
3
PEKKA HAAVISTO • 61-vuotias Vihreiden puheenjohtaja ja kansanedustaja
27
SUOSIKIT • Runsauden sarvi: ”Olen keräilijä ja kierrättäjä ja pidän käytetyn tavaran maailmasta. Vaatteitakin ostin viimeksi netistä ja löysin laajan valikoiman erivärisiä Marimekon paitoja. Toisaalta löysin mökin maastoon sopivat puusukset. Tamperelainen myyjä jätti sukset rappuun haettavaksi, ja pyysi maksamaan suoraan tilille. Yksinkertaista ja luottamusta osoittavaa.”
Oikeilla raiteilla kohti ilmastovaaleja ”Ihmiset kaikkialla Euroopassa haaveilevat samoista asioista: katto pään päälle, ruokaa pöytään, riittävä toimeentulo, lapsille parempi elämä.” Näin kiteyttää Vihreiden puheenjohtaja Pekka Haavisto viimekesäisen interrail-matkansa herättämät ajatukset. Samoista asioista on kyse myös tämän kevään vaaleissa – ja tietenkin myös ilmastonmuutoksesta.
I
NTE RR AIL-MATK AILU oli 70-luvulla
nuorten suosiossa, ja ensimmäisen reissunsa Pekka teki jo 16-vuotiaana vuonna 1974. Matkaan hän lähti kaverin kanssa opastuksenaan isoveljen neuvot, joihin kuului lista mukaan otettavista tavaroista. Ennen nettiaikaa repussa painoivat muun muassa matkaoppaat, sanakirjat, aikataulut ja kamera. ”Olin lukenut huolella Mika Waltarin Suuren illusionin ja Yksinäisen miehen junan. Lähtö Eurooppaan oli todella kuumottava juttu, siinä oli sellainen vapauden fiilis ja se lunasti lupauksensa.”
”
On tapoja matkustaa helpommin ja halvemmin, mutta joskus on hyvä tehdä asioita toisin.
Ensimmäisistä kokemuksista syntyi interrail-oppaita vuosina 1977–1986. Viime kesänä yli 30 vuoden tauon jälkeen alkoi matkakuume poltella uudelleen ja tälläkin kertaa kokemuksista syntyi kirja, Eurooppa raiteilla. Lentokoneessa istutaan hetki, ehkä napit korvissa ja laput silmillä, ilman kontaktia ympäristöön. Junissa voi kohdata ihmisiä erilailla kuin lentokentillä ja yllättävät tilanteet kuuluvat junalla matkustamiseen. ”On tapoja matkustaa helpommin ja halvemmin, mutta joskus on hyvä tehdä
4
PEKKA HAAVISTO: ”Moni on kertonut perheen suunnittelevan reilimatkaa.”
asioita toisin, yllättää itsensäkin. Kirjoitin joskus Kuka kukin on -kirjaan harrastuksekseni “kulttuurin takapihat”, ja junamatkalla eksyy helposti juuri sivukujille ja takapihoille”, Pekka kertoo.
Maatalous ja laajentuminen Näkymät junan ikkunasta herättivät Pekassa ajatuksia, ja erityisesti mieleen painuivat Puolan ja Ranskan isot peltomaisemat. Ne vakuuttavat siitä, ettei maatalouspolitiikka EU:ssa ole katoamassa mihinkään. Toinen eurooppalainen ajatus kehkeytyi Balkanilla vietettyjen päivien aikana. Suomessa puhutaan EU:n laajentumisesta vain vähän, ja suhtautuminen on epäluuloista. ”Balkanin maissa nuorilla on kuitenkin paljon odotuksia Euroopan unionin suhteen. Samalla minut yllätti entisen Jugoslavian johtajan Titon ympärillä vellova nostalgia ja ihailu, joka muistuttaa hieman Kekkosen ajan muistelua. Nuoret kokevat, että epäkohdista huolimatta ennen tehtiin myös yhteistyötä. Tito-nostalgiassa muisteltiin itsehallinnollisia yrityksiä ja osuustoimintaa, aikaa jolloin talous ei ollut vain voiton tavoittelua vaan ihmisille oli siinä sija.” Pekka kertoi havainnoistaan Puolassa, Ranskassa ja Balkanilla myös Suomen EU-komissaarille Jyrki Kataiselle. Tämä
puolestaan sanoi, että vastaavia asioita hän kuulee tutkimuslaitosten edustajilta, jotka esittelevät raporttejaan Brysselissä.
Monta maata, sama tarina Matkaan kuului tunteja junassa, yllätyksiä hotellivarauksissa, sovittuja tapaamisia – ja myös taksimatkoja. Pekka muistaa kaksi korkeakoulututkintoa suorittaneen kroatialaisen naisen, joka ajoi Uber-taksia Zagrebissa. Taksikuskin mukaan Kroatiassa on vain yksi vika: ”Täällä saa töitä vain, kun on suhteita. Ja niitä minulla ei valitettavasti ole.” Nainen oli jo varmistanut työpaikan Irlannissa ja oli muuttoaikeissa. ”Ihmiset kaikkialla Euroopassa haaveilevat samoista asioista: katto pään päälle, ruokaa pöytään, riittävä toimeentulo, lapsille parempi elämä. Jos töitä ei saa ilman suhteita tai bisnekset jopa tuhotaan, ellei oikeita kontakteja ole, niin ihmiset toteavat, että nyt riittää.” Viime kesän matka päättyi Helsingin satamaan ja väsyneeseen ajatukseen, ettei ikinä enää. Muutaman päivän levon jälkeen mieli sentään muuttui. Junamatkailun ekologisuus nousi puheisiin syksyn IPCC-raportin myötä. Junasta on tullut sallittu teema jopa matkailumessuille. ”Nyt on moni nykäissyt hihasta ja kertonut perheen suunnittelevan reilimatkaa ensi kesänä. Tässä ollaan ajan virrassa.”
Suomesta hiilineutraali 2030-luvulla
OTTEITA VAALIOHJELMASTA
• Torjutaan ilmastonmuutosta nykyistä kunnianhimoisemmilla päästövähennystavoitteilla. Vuoteen 2030 päästöjä pitää vähentää 60 prosentilla verrattuna vuoden 1990 tasoon. Ennen vuotta 2050 on päästävä negatiivisiin nettopäästöihin eli ilmakehästä on sidottava hiilidioksidia enemmän kuin sinne päästetään.
• Turpeesta ja kivihiilestä energiamuotoina luovutaan 2020-luvulla ja maakaasusta viimeistään 2030-luvulla. Vauhditetaan investointeja vähäpäästöiseen energiantuotantoon.
• Ympäristölle haitallisia yritystukia karsitaan ja päästökauppa korjataan pikaisesti.
• Pisara-rata rakennetaan ja lisäksi edistetään junayhteyksiä Helsingistä muihin suuriin kaupunkeihin.
• Luodaan lainsäädäntö tienkäyttömaksujen mahdollistamiseksi.
MARIA OHISALO: ”Perustulon rinnalle tarvitaan enemmän palveluja.”
MARIA OHISALO • 33-vuotias köyhyystutkija ja yhteiskuntatieteiden tohtori
• Vihreiden varapuheenjohtaja,
37
Helsingin kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen www.mariaohisalo.fi @MariaOhisalo
SUOSIKIT • Pyörän selässä: ”Ratapyöräilykisa
Laura Piiroinen
viime kesänä oli hieno kokemus, mutta kiireisenä vaalivuonna lähden kyllä mieluummin Vantaanjoen varteen pyöräni kanssa.”
Köyhyyden torjuntaa nyt!
OTTEITA VAALIOHJELMASTA
Torjutaan köyhyyttä ja eriarvoisuutta
• Parannetaan perusturvaa ja palautetaan Kelan etuudet indeksiin. Selkeytetään järjestelmää ja poistetaan byrokratiaa.
Perusturvan korotus ja sosiaaliturvauudistus kohti perustuloa, kohtuuhintainen asuminen, koulutus ja rinnallakulkevat palvelut ovat köyhyystutkija Maria Ohisalon resepti eriarvoisuuden poistamiseen.
• Tehdään sosiaaliturvauudistus ja
K
• Säädetään lastensuojeluun sitova
ESK USTE LUT Marian kanssa alkavat usein asunnottomuudesta ja päätyvät köyhyyteen – niin nytkin. Suomi on ainoa EU-maa, jossa asunnottomuutta onnistutaan vuosittain vähentämään. ”Meillä on yli puoluerajojen sitouduttu Asunto ensin -periaatteeseen. Tämä on toiminut.” Silti vailla omaa kotia on tuoreen selvityksen mukaan noin 5500 henkeä. Vihreät vaatii asunnottomuuden poistamista vuoteen 2026 mennessä. ”Emme voi ajatella, että maan talous laitetaan ensin kuntoon ja sen jälkeen korjataan sosiaaliset ongelmat. Näin hukataan ihmisiä, jotka olisivat pienellä panostuksella pysyneet mukana.” Maria tutki väitöskirjassaan leipäjonoja. Ne ovat viime vuosina pidentyneet, ja yksi lääke olisi 50 euron korotus perustur-
vaan. Vihreiden vaaliohjelmassa on myös perustulo, alkavalla hallituskaudella puolikkaana ja sitä seuraavalla kokonaisena, 600 euron suuruisena. ”Perustuloa eniten tarvitsevat jäävät helposti sairauksien ja muiden ongelmien takia huono-osaisuuden notkelmaan, yhteydenpidon ulkopuolelle. Heitä ei ole helppo tavoittaa. Perustulon rinnalle tarvitaan myös enemmän palveluja, tarvitaan rinnalla kulkijaa. Byrokratiaa vähentämällä sosiaali- ja työllisyyspalvelujen ammattilaisilta jäisi aikaa oikeaan ihmisten kohtaamiseen.” Ongelmien ennaltaehkäisyä varten tarvitaan laajoja mielenterveyspalveluita, subjektiivinen täysipäiväinen oikeus varhaiskasvatukseen ja harrastusmahdollisuus jokaiselle lapselle ja nuorelle. Maksuton varhaiskasvatus ja oppivelvollisuuden pidentäminen olisivat molemmat akuutteja ja tärkeitä uudistuksia.
otetaan käyttöön perustulo: ensi vaalikaudella puolikas 300 euron ja seuraavalla kaudella täysi 600 euron perustulo. asiakasmitoitus. Torjutaan lapsiperheköyhyyttä ja taataan jokaiselle lapselle harrastus.
• Taataan ylivelkaantuneille oikeus sosiaaliseen luototukseen ja velkaneuvontaan. Kielletään pikavippien markkinointi.
• Asetetaan tavoitteeksi asunnottomuuden poistaminen vuoteen 2026 mennessä. Lisätään kohtuuhintaisten asuntojen tuotantoa ja asumisneuvontaa.
5
6
OZAN YANAR: ”Suomen tulee olla maa, joka antaa ihmisille mahdollisuuksia.”
OZAN YANAR • 31-vuotias ensimmäisen kauden kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu ja valtiotieteiden kandidaatti Helsingin Alppilasta
• Valittu talouslehti Forbesin nuorten vaikuttajien 30 under 30 -listalle www.ozan.fi
45
@yanarozan
SUOSIKIT • Kirja: Barack Obaman Unelmia
Jonathan Ben-Ami
isältäni
• Paikka Helsingissä: Kallio ja Itäkeskus
Yhdenvertaisuustaistelija tähtää valtiovarainministeriksi Kansanedustajaksi 27-vuotiaana noussut Ozan Yanar kuuluu eduskunnan nuorimpien kansanedustajien joukkoon. Tulevalla vaalikaudella hän haluaa tehdä kestävyyden ja eriarvoisuuden torjunnan huomioivaa inhimillistä talouspolitiikkaa.
”M
E I DÄ N TU LIS I muuttaa talouspolitiikan rakenteita ja kannustaa vähäpäästöisiin ja ekologisiin valintoihin. Esimerkiksi kasvisruoan on oltava halvempaa kuin liharuoka ja junamatkojen pitää olla lentämistä edullisempia”, Ozan sanoo. Ozan kertoo aidosti ihmettelevänsä, miksi hyvinvointiyhteiskunnasta ei pidetä parempaa huolta. Hänelle kysymys on myös henkilökohtainen. ”Suomen tulee olla maa, joka antaa ihmisille mahdollisuuksia. Oma tarinani kertoo paljon Suomesta. Suomi on maa, jossa 14-vuotiaana maahan tullut paikallista kieltä puhumaton pikkupoika voi kymmenisen vuotta myöhemmin olla kansanedustaja. Sen mahdollistavat maksuton koulutus, opintotuki ja turvaverkot.”
”
Meillä pitäisi olla feministiseksi julistautuva hallitus. Ihmisoikeuksissa ei voi tehdä kompromisseja Ozan määrittelee itsensä yhdenvertaisuustaistelijaksi. ”Ensi hallituskaudella tulee hoitaa kuntoon translain kokonaisuudistus, Suostumus2018-kansalaisaloitteen hyväksyminen
ja maksuton toinen aste. Meillä pitäisi olla feministiseksi julistautuva hallitus.” Yksi toistuva vihreiden kritiikin kohde on ollut Sipilän hallituksen maahanmuuttopolitiikka. Miten sitä pitäisi muuttaa? ”Turvapaikkaprosessiin pitää ennen kaikkea palauttaa oikeusvarmuus. Meidän tulee antaa täältä turvaa hakeville ihmisille mahdollisuus kertoa tilanteensa kunnolla ja antaa heille riittävä oikeusapu. Perheenyhdistämistä tulee helpottaa ja pakkopalautukset pitää keskeyttää maihin, joissa on hengenvaara”, Ozan linjaa. Rasismin nousu viime vuosina on huolestuttanut Ozania. ”Rasistiset järjestöt tulisi mielestäni kieltää lailla. Myös vihapuheeseen pitäisi puuttua tiukemmin.” Ozan on tällä hetkellä ainoa kansanedustaja, joka on itse maahanmuuttaja. ”Eduskunnan suuri sali on hyvin yksivärinen. On ollut suomalaisessa politiikassa historiallista, että tämän sukupolven ensimmäiset maahanmuuttajat ovat nousseet eduskuntaan.”
BICCA OLIN: ”Vaikuttaminen kuuluu kaikille.”
7
Mielenterveyden, luonnon ja toimeentulon puolustaja Ratkaistaan ilmastokriisi. Korjataan mielenterveyspalvelut. Perutaan koulutusleikkaukset. Uudistetaan translaki ja perhevapaat. Näitä asioita Alviina Alametsä edistäisi eduskunnassa.
A
LVIINAN valtuustoaloitteiden myötä Helsinki on aloittanut avoimen mielenterveysklinikan suunnittelun, perustanut uuden tasa-arvosuunnittelijan viran ja kieltänyt rasistisen toiminnan kaupungin tiloista sekä edistänyt muunsukupuolisten oikeuksia ja julkisia liikenneyhteyksiä luontokohteisiin. “Vuonna 2007 Jokelan koulusurmat muuttivat minun ja luokkatovereideni elämän. Siitä lähtien olen halunnut edistää väkivallan ehkäisyä ja mielenterveystyötä. Vain puolet mielenterveyden häiriön kohtaavista saa tarvitsemaansa apua. Meidän tulee taata pääsy mielenterveyshoitoon ny-
kyistä nopeammin, helpommin ja maksutta terapiatakuulla, josta olen tehnyt myös kansalaisaloitteen.” Alviina on työskennellyt esimerkiksi konfliktinratkaisujärjestöissä. Hän haluaa, että Suomi nousee edelläkävijäksi ilmastokriisin torjumisessa, rauhantyössä ja diplomatiassa. “Uskon, että valtioiden rajat ylittäviä ongelmia ei ratkaista yksin. Suomen tulee olla aktiivinen kansainvälisessä yhteistyössä. Lisäksi eduskunnan tulee panostaa kehitysyhteistyöhön, luopua ympäristölle haitallisista tuista, pelastaa suot ja lopettaa metsien liikahakkuut.”
24 Alviina Alametsä • 26-vuotias mielenterveysalan projektipäällikkö Puistolasta
• Helsingin kaupunginvaltuutettu, tasa-arvotoimikunnan puheen johtaja www.alviina.fi @alviinaalametsa
Setien aika on ohi 38 BICCA OLIN • Asuu Kampissa avopuolison kanssa
• Ruotsinkielisen opiskelijajärjestö FSS:n ja ruotsinkielisen sateenkaarijärjestö Regnbågsankanin puheenjohtaja
• Kaksoistutkinto: media-assistentti ja ylioppilas www.biccaolin.com @biccaolin
12-vuotiaana Bicca Olin kyllästyi lähiympäristössä näkyvään kiusaamiseen, leikkausten vaikutuksiin ja nuorten pahoinvointiin – ja ryhtyi muuttamaan maailmaa.
S
ITK E Ä JA SUJ U VASA N AIN E N
vaikuttaja – kuten Biccaa usein kuvaillaan – työskentelee nyt opiskelijajärjestön puheenjohtajana ja näkee jatkuvasti, miten politiikkaa ei tehdä tarpeeksi pitkäjänteisesti. ”Päättäjinä on valtavasti setiä, joilla ei ole aavistustakaan siitä, minkä takia nuoret voivat huonosti tai minkä vuoksi on tärkeää pysäyttää ilmastonmuutos. Nämä ovat kuitenkin asioita, jotka pitäisi ottaa huomioon jo nyt eikä 20 vuoden päästä”, Bicca sanoo. Samalla nuorten ääntä ei haluta kuunnella.
”Tänä keväänä laajalle levinneet ilmastolakot ovat tästä hyvä esimerkki. Monet poliitikot ovat ihmetelleet, että eikö nuorten kuuluisi olla koulussa eikä eduskunnan portailla. Ei alaikäinen ole kuitenkaan mikään toisen luokan kansalainen. Vaikuttaminen kuuluu kaikille.” Bicca uskoo, että näissä vaaleissa on mahdollisuus tehdä käänne parempaan. ”Koulutusleikkaukset voidaan perua, yhdenvertaisuutta edistää esimerkiksi uudella translailla ja syrjäytymistä ehkäistä maksuttomalla toisella asteella. Sitä työtä teen joka päivä, ja sitä haluan tulevaisuudessa tehdä. Menneisyyspolitiikan ja setien aika on ohi.”
8
SIKSI VALITSIN VIHREÄT 31 Timo huhtamäki • 34-vuotias markkinapaikkajohtaja • Talouden asiantuntija, digitaalisuuden kirittäjä www.timohuhtamaki.com @THuhtamki
Timo Huhtamäen kiertotalousmallissa tuotteiden suunnittelu, muotoilu, kierrättäminen ja korjaaminen pitävät tavarat kierrossa pitempään ja vähentävät jätemääriä.
”M
INULLE VIHREYS on riippumattomuutta etujärjestöistä ja vapautta ajatella kokonaisuuksia. Haluan katsoa asioita tulevaisuuden ja ihmisten näkökulmasta ja viedä suvaitsevaista Suomea eteenpäin. Tähän liittyy myös ympäristöajatteluni.” ”Monilla suomalaisilla on jo tavaraa liiankin kanssa, kuten pienvarastojen kasvava suosio kertoo. Tavaran kierrätys eri foorumeilla kasvaa jo 12 prosenttia vuodessa. Valitettavan harvassa yrityksessä kuitenkaan suunnitellaan tuotteiden kierrätettävyyttä. Jos tähän saadaan muutos, positiiviset vaikutukset ympäristölle ovat suuria.” Timo arvioi, että käytetyn tavaran kauppa on noin kaksi prosenttia koko Suomen kaupankäynnin volyymista. ”Kuinka paljon enemmän ostovoimaa, hyvinvointia, ekologisuutta ja hyvää omaatuntoa lisäisimmekään, jos suosisimme useammin käytettyjä tavaroita”, Timo kysyy. Monissa yrityksissä ei Timon mukaan uskalleta lähteä uuteen suuntaan, vaan pidetään kiinni vanhoista toimintamalleista. Kuluttajien mieltymykset vaikkapa ruokaostoksilla kuitenkin vaihtuvat koko ajan. ”Erityisesti maatalouden ajattelu kaipaa lisää herkkyyttä ja avoimuutta kulutustottumusten kiihtyvässä muutoksessa.”
36 Mikko Leisti • Yrittäjä, kaupunkikulttuurin tekijä • Art Goes Kapakka- kaupunkifestivaalin perustaja www.mikkoleisti.fi @mikkolei
Mikko Leistin kädenjälki on vahvasti nähtävissä helsinkiläisessä kaupunkikulttuurissa. Hän on perustanut Art Goes Kapakan ja ollut mukana luomassa Oodin perustavaa konseptia.
”P
ALVE LUAL AT, MATK AILU, kulttuuri ja ylipäätään kaikki luovat alat ovat keskeisiä aineettoman lisäarvon luomisessa. Ilmastonmuutoksen kannalta on hyvä, että kestävästi toimivat palvelut luovat työpaikkoja ja kuluttajat voivat saada iloa ja eloa ilman luonnonresurssien tuhlaamista.” Helsingissä tämä näkyy koko ajan monipuolistuvana kaupunkikulttuurina. Mikko myöntää, että on ollut hienoa tehdä työtä hauskan ja toimivan kaupungin eteen. Mikko haluaa kaikki mukaan yhteiseen tekemiseen. Kestävä talous, yrittäjyys ja ympäristö ovat kokonaisuus. Jos jotain haluaa saada nopeasti aikaiseksi, on saatava yritykset mukaan. Ilmastonmuutoksen vuoksi lähivuodet ovat keskeisiä ja päätöksentekijöiden pitää ymmärtää yritysten dynamiikkaa. ”Yritys on kykenevä nopeaan muutokseen, se on yritystoiminnalle luonteva tapa toimia. Herättävä ajatus on: jos maailman yritykset tänään päättävät muuttaa toimintansa kestävämmäksi – se tapahtuu huomenna! ” ”Tässä on valtava mahdollisuus viedä positiivista muutosta eteenpäin, mutta tietenkin tarvitaan kokonaisvaltainen kulttuurimuutos ja tätä muutosta tukeva lainsäädäntö. Yritystuet olisi suunnattava uusien innovaatioiden sekä vähäpäästöisen energiateknologian ja palvelujen tarjonnan luomiseen.”
9
Ilmastonmuutoksen yhä polttavampi ajankohtaisuus on vaikuttanut uusien vihreiden ehdokkaiden päätökseen tulla mukaan vih reään toimintaan. Lisäksi he nostavat esiin joukon muita teemoja: Itämeren tila, tieteen ja tutkimuksen tärkeys, demokratian puolustus, kestävä talous, muovistrategia, kulttuurin merkitys hyvinvoinnille. Miksi juuri nyt oli aika valita vihreä ehdokkuus?
Bettina Lamspringe
40 NOORA SHINGLER • Toimittaja, tuottaja, tietokirjailija ja kahden lapsen äiti • Pitänyt 11 vuotta Kemikaalicocktail-blogia www.noorashingler.fi @NooraShingler
Toimittaja Noora Shingler on nostanut keskusteluun ruokaan ja kosmetiikkaan liittyviä aiheita yli kymmenen vuoden ajan. Nyt hän haluaa mukaan päättämään samoista asioista eduskunnassa.
”P
UOLUE VALINTA A E I TARVIN NUT miettiä hetkeäkään. Työni toimittajana on kaikki nämä vuodet käsitellyt sitä, miten arkea voisi elää eettisemmin ja ekologisemmin. Nyt oli oikea aika lähteä mukaan vihreään toimintaan.” Noora on perehtynyt viime vuosina erityisesti arjen muovitulvaan. ”Shampoot, hammastahnat, deodorantit ja kosteusvoiteet sisältävät aineita, joiden vaikutuksia terveyteemme ei tiedetä. Käytössä on potentiaalisia hormonihäirikköjä ja muovia on kaikessa EU-alueella myytävässä kosmetiikassa lähes puolessa – muovikemikaaleja on yli 500.” Muovitonta luonnonkosmetiikkaa on jo olemassa ja esimerkiksi muovikassien käyttö on vähentynyt. Jäljellä on kuitenkin muita isoja ongelmia, kuten autot. ”Vaikka siirrymme sähköautoihin tai muihin päästöttömiin autoihin niin autonrenkaista irtoava muovi jää jäljelle.” Autonrenkaista irtoavat partikkelit ovat luonnosta löydettävän mikromuovin suurin yksittäinen lähde. Noora on halunnut kirjoittaa monimutkaisista asioista ihmiselle ymmärrettävällä tasolla. ”Ilmastonmuutos on iso kokonaisuus ja minä haluan puhua siitä konkreettisesti, arjen esimerkkien kautta, ihmisten ymmärtämällä kielellä.”
41 Oula silvennoinen • Akatemiatutkija, Euroopan historian dosentti • Suomalaiset fasistit -kirjan tekijätiimissä www.oulasilvennoinen.fi @oula_silver
Suomalaista äärioikeistoa tutkinut Oula Silvennoinen puolustaa demokratiaa ja tiedettä. Yksi Suomalaiset fasistit -kirjan tekijöistä haluaa lopettaa hyssyttelyn fasistisesta toiminnasta.
”O
LEN PITEMPÄ ÄN miettinyt politiikkaan tuloa. Päätökseeni on vaikuttanut kotimaisen äärioikeiston aktivoituminen. Demokratiaamme yritetään peukaloida ja meihin yritetään vaikuttaa. Haluan osaltani osallistua paremman yhteiskunnan rakentamiseen.” Keskustelu aiheesta käy ajoittain kuumana. Oula kuten jokainen sosiaalista mediaa aktiivisesti käyttävä tietää, että sosiaalisessa mediassa voi saada päälleen vihaa ja uhkauksia. ”Me vasta opettelemme elämään tämän todellisuuden kanssa. Mitään yhtä vastalääkettä vihapuheeseen ja some-vainoon ei ole. Tarvitsemme eri tason toimia, kansallista ja EU-tason säätelyä ja myös lisää resursseja viranomaisille. Vihapuherikoksia pitää tutkia ja niihin pitää puuttua.” Tärkeää on myös kansalaisaktivismi. Somessa täytyy voida puolustaa ja tukea vihapuheen kohteita, ja tehdä se omilla ehdoilla, ilman solvauksia. Oulan löytää kesäisin melomasta Itämerellä, vaikka viime vuoden leväkatastrofi huolestutti häntä. ”Ympäristöongelmat, ilmastonmuutos ja Itämeren tila ovat myös vaikuttaneet vihreään valintaan. Itämeri on sairas, ja sen koki viime kesänä jokainen vesilläliikkuja jälleen kerran erittäin konkreettisesti.”
10
FATIM DIARRA: ”Hyvinvointiyhteiskunnan on pidettävä huolta kaikista.”
Fatim Diarra • 32-vuotias konsultti ja teologian ylioppilas
• Perusstadilainen eli liberaali vihreä nainen
26
www.fatimdiarra.fi @fatimdiarra
SUOSIKIT • Motto: Koska eduskunta kaipaa asennetta
• Podcast: Auta Antti on tosi hyvä!
• Kirja: Victor Hugon romaani Kurjat on kestosuosikki!
Maahanmuuttajat osaksi yhteiskuntaa Fatim Diarra on omien sanojensa mukaan Musta nainen isolla m-kirjaimella. Eduskunnassa hän haluaa tehdä töitä rökittääkseen rasismin ja korjatakseen yhteiskunnan epätasa-arvoiset rakenteet.
T
YÖ OPETTAJANA sai Fatimin läh
temään aktiivisesti mukaan politiikkaan. ”Huomasin, että työlläni oli merkitystä. Olin aikuinen, joka uskoo lapsiin ja valaa toivoa. Mutta kotioloihin en pystynyt vaikuttamaan. Niihin voin vaikuttaa politiikan kautta.”
Kieli on avain yhteiskuntaan Fatim on itse maahanmuuttajan tytär ja nähnyt, miten koulutuksen kautta pääsee sisään yhteiskuntaan, saa verkostoja ja oppii kielen. ”Jos ei opeteta kieltä eikä vaadita sen opettelua, sysätään ihminen yhteiskunnan reunalle. Se on sydämetöntä.” Erityisesti maahanmuuttajaäitien kielitaitoon ja koulutukseen pitää panostaa.
”Lisäksi pitää muuttaa perhevapaajärjestelmä sellaiseksi, että vastuut jakautuvat tasaisemmin vanhempien kesken. Työelämän tasa-arvon vaatimusten pitää koskea meistä jokaista, ei vain kantasuomalaisia”, Fatim sanoo.
Stop rasismille Fatim tietää omasta kokemuksesta, että tummaihoisena joutuu monesti tekemään enemmän töitä saavutustensa eteen. Jaksamisessa auttaa Fatimin viljelemä ronski huumori. Onneksi yhteiskunta on mennyt myös eteenpäin. ”Helsinki on siitä hienoa paikka asua, että täällä autot eivät hidasta kadulla tuijottamaan, kun vastaan tulee musta ihminen”, Fatim nauraa.
OTTEITA VAALIOHJELMASTA
Tehdään Suomesta koulutuksen mallimaa • Puretaan koulutuksen sukupuolittuneisuutta ja periytyvyyttä.
• Laajennetaan maksuton esiopetus viisivuotiaille. Ulotetaan pidemmällä aikavälillä maksuttomuus varhaiskasvatuksessa kaikkiin ikäluokkiin.
• Tehdään toisen asteen koulutuksesta maksutonta ja taataan kaikille toisen asteen koulutuspaikka.
• Palautetaan ammatilliseen koulutukseen riittävät resurssit ja taataan jokaiselle opiskelijalle oikeus henkilökohtaiseen opetukseen.
• Korotetaan opintorahaa, palautetaan opintotuen indeksisidonnaisuus, myönnetään täydet tukikuukaudet myös alanvaihtajille ja perutaan EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukukausimaksut.
• Määritellään peruskouluissa ja lukioissa enimmäismäärä oppilaita suhteessa opettajien määrään.
11
#Näytäluontosi Arvokas luontomme on myös paikka hengähtää ja ladata akkuja. Mikä on sinun lempiluontokohteesi? Ehdokkaat paljastavat omansa. OUTI ALANKO-KAHILUOTO: Vartiosaaren saniaislehto on yksi Helsingin satumaisimmista luontopaikoista. Jos minulla joskus on lapsenlapsi, sanon hänelle: ”Nyt mummo näyttää sinulle oikean dinosaurusmetsän, ja me lähdemme Vartiosaaren saniaismetsään.” Vartiosaari on suojeltava tuleville sukupolville.
SAMELI SIVONEN: ”Saimaan rannalla Imatralla syntyneenä tämä Suomen suurin järvi lumoaa aina kirkkailla vesillään, kallioisilla rannoillaan ja upeilla eläimillään. Viime kesänä pysähdyttiin ihailemaan norpan uintia kesken kajakkimatkan. Pidetään huolta, että Suomen järvet voivat hyvin tulevaisuudessakin.”
MARIA OHISALO: Viihdyn pyöräillen Vantaanjoen ja Keskuspuiston ympäristössä.
KATI JUVA: Lempiluontokohteeni on Nuuksion Pitkä järvi, ruuhka-Suomen villi Pohjola. Neljä vuodenaikaa, monipuolinen lajisto. Tässä laulujoutsenen jälkiä kevätjäällä.
OTSO KIVEKÄS: Yxskär Saaristomeren kansallispuistossa on yksi Suomen upeimmista saarista. Korkeita kallioita, soistuva kluuvi, lehmiä ja lampaita!
12 Anna Autio
TIMO HUHTAMÄKI: Rajasaaren koirapuisto on sydäntalven auringonlaskussa kaupunkilaisen läheisin luontokohde. Kuvassa faaraokoira Maija, 1,5 vuotta.
BICCA OLIN: Meren lähellä minun on aina ollut helppo hengittää. Nyt pitää varmistaa että myös tulevilla sukupolvilla on saaristo ja Itämeri jossa luoda lapsuusmuistoja, jotka ovat puhtaita ja jossa voi uida pelkäämättä levää.
EMMA KARI: Kruunuvuorenrannan metsä on yksi Helsingin kauniista kaupunkimetsistä. On upeaa, että Helsingissä pääsee muutamassa minuutissa metsään rauhoittumaan ja hengittämään metsän tuoksua.
KASPER KIVISTÖ: Pitkän viikon jälkeen saatan kävellä meren ääreen rauhoittumaan. Tulen maalta, ja luonto on ollut lähellä sydäntäni jo pienestä pitäen. Helsingin kaupunkiluonto on erilaista kuin lapsuuden pellot, mutta yhtä lailla arvokasta ja tärkeää. Kuva Lapinlahden lähteeltä. MIKKO LEISTI: Kivi Laajalahdella. Aamut alkavat kävelyllä koiran kanssa Laajalahden rannalla ja siellä on maailman paras kivi. Tsiljoona kuvaa olen siitä ottanut, kun se on joka kerta eri näköinen. Ihmeellinen luonto.
AMANDA PASANEN: Lempiluontokohteitani Helsingissä ovat Vanhankaupunginlahden lintutornit sekä Lammassaaren pitkospuut. Näissä maisemissa on ihanaa seurata lintujen kevät- ja syysmuuttoa.
13 MARI HOLOPAINEN: Mustikkamaa on yksi lempiluontokohteistani kaikkina neljänä vuodenaikana. Rakastan merta, kallioita ja mäntyjä. Kesällä uimme tässä rannassa lasten kanssa ja talvella rakensimme saman uimarannan kalliolle lumiukon.
ALVIINA ALAMETSÄ: Kuva on otettu lempipaikastani kotiseudultani Puolangalta Paljakan luonnonpuistosta Hepokönkään vesiputoukselta.
Dorit Salutskij
REETTA VANHANEN: Nautin lähimetsistäni hiihtäen ja suunnistaen.
JOHANNA SYDÄNMAA: Lempiluontokohteeni sijaitsee Vuosaaren Uutelassa raikkaassa meriympäristössä. Pikku-uimaranta on rauhallinen hiekkaranta, josta on näkymä avomerelle asti. Rakastan aalloissa uimista, ja yhdessä poikani kanssa sukeltelemme etsien aarteita pohjasta.
NOORA SHINGLER: Lempiluontokohteeni on koko Turun saaristo, etenkin Korppoo, josta sukuni on kotoisin. Lapsena tutkin innokkaasti jääkauden merkkejä rantakallioista ja nyt aikuisiällä olen oivaltanut saariston kiinnostavat villiraaka-aineet, kuten merikaalin.
PEKKA HAAVISTO: Rautavaaralla on uudenlaista luontomatkailua. Seurasimme eläinten jälkiä luonnossa. Mainio tapa ympäristöön tutustumiseen.
FATIM DIARRA: Mun lempiluontokohde on laajasti ajateltuna merenranta. Oon kasvanut Helsingissä ja mulle meri on sellainen tasapainottava elementti. Se on villi, voimakas ja täynnä toivoa.
14
EMMA KARI: ”Jokaisella lapsella on oikeus harrastukseen.”
EMMA KARI • 35-vuotias kansanedustaja ja ympäristötieteen maisteri Kalliosta
• Vihreiden naisten puheenjohtaja • Tasa-arvoisen koulutuksen ja lapsuuden puolestapuhuja
• Periksiantamaton luonnonsuojelija,
33
inhimillisyyteen uskova feministi ja kahden lapsen äiti www.emmakari.fi @EmmaKari
SUOSIKIT • Harrastus: Rakastan metsiä. Kirsi Tuura
Kun haluan rauhoittua, menen luontoon.
Loppu lasten luokkayhteiskunnalle Kansanedustaja Emma Karin työlistalla on katkaista yhteiskunnan eriarvoistumiskehitys ja tehdä koulutuksen kunnianpalautus. Lasten ja nuorten asiat ovat lähellä Emman sydäntä.
S
U O M E N TASA-A RVOI N E N koulutusjärjestelmä heikkeni koulutusleikkausten myötä - erityisesti juuri niissä päiväkodeissa ja kouluissa, joissa resursseja kaivataan eniten. Opettajille on palautettava mahdollisuudet tehdä työnsä hyvin. ”Helsingissä on saatu upeita tuloksia aikaiseksi sellaisten alueiden kouluja tukemalla, joissa on esimerkiksi paljon työttömyyttä. Myös valtakunnan tasolla pitää pyrkiä samaan.” Lisäksi Emma korostaa perheiden tukemisen merkitystä. Apua on saatava matalalla kynnyksellä ja ennaltaehkäisevästi. ”Lisäksi pitää varmistaa, että jokaisella lapsella on oikeus harrastukseen. Harrastuksia on tuotava yhä enemmän koulupäivän yhteyteen.”
Tehdään koulutuksen kunnianpalautus Vihreät ovat esittäneet yli miljardin euron lisäpanostuksia koulutukseen. Se tarkoittaa koulutusleikkausten perumista ja lisärahoitusta aina varhaiskasvatuksesta ja peruskoulusta korkea-asteelle. ”Erityisesti poikien koulupudokkuudesta olen huolissani. Ammatilliseen koulutukseen kohdistetut kohtuuttomat leikkaukset uhkaavat pudottaa monia poikia tyhjän päälle.” Vihreät ajaakin lakiin opettajamitoitusta, jolla varmistetaan, että jokainen nuori saa riittävän tuen. Opetuksen resurssit pitää palauttaa ammatilliseen koulutukseen.
Kehitetään hyvinvointipalveluita ja järjestetään ne toimivasti
OTTEITA VAALIOHJELMASTA
• Tehdään sote-uudistus siten, että se toimii koko maassa. Pääkaupunkiseudulle tarvitaan oma ratkaisu suunnitellun Uudenmaan maakunnan tilalle. Kaupungeilla on monia niille erityisiä ongelmia, kuten asunnottomutta, ja siksi kaupunkien roolin tulee olla vahva hyvinvointipalveluissa myös jatkossa.
• Järjestetään sosiaali- ja terveyspalvelut lähtökohtaisesti julkisina palveluina. Kehitetään kuitenkin toimintatapoja yhteistyössä yritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.
• Helpotetaan mielenterveyspalveluihin pääsyä. Säädetään tera piatakuu: keskusteluapuun tulee päästä kuukauden sisällä hoitoon hakeutumisesta.
Kasper Kivistö: ”Translain uudistus on toteutettava viipymättä.”
15
Miehuus ei ole kilpailu Kasper Kivistö on helsinkiläinen liikenneopettaja ja tasa-arvoasiantuntija, joka haluaa rakentaa tulevaisuutta lasten ja nuorten hyvinvoinnin kautta.
”E
N S I M M Ä I N E N A S K E L kohti yhteiskunnan hyvinvointia ja menestystä on yksilöiden hyvinvointi. Varsinkin nuorten kohdalla tämä saadaan aikaiseksi lisäämällä resursseja koulutukseen ja mielenterveyspalveluihin. Yksi tärkeistä teemoista yhdenvertaisuutta edistettäessä on myös translain uudistaminen, se tulisi saada valmiiksi välittömästi.” Kasperilla on pitkä kokemus tasa-arvotyöstä eri järjestöissä. Hän on ollut perustamassa Lahden Setaa ja toimii Trasekissa ja Miehet ry:ssä. ”Miehuus ei ole kilpailu, sitä ei voi tehdä oikein tai väärin. Yhteiskunnan pitää herätä tukemaan monipuolisempaa mieskuvaa esimerkiksi perhevapaauudistuksen kautta. Kapean mieskuvan purkaminen on
todella tärkeää taisteltaessa nuorten miesten syrjäytymistä ja väkivaltatilastoja vastaan”, Kasper sanoo. Kasperilla on takanaan monipuolinen ura kuljetusalalla, ja nyt hän toimii liikenneopettajana erikoisalanaan selko- ja englanninkielinen opetus. Vankka tausta erilaisissa työyhteisöissä ja luottamustoimissa on tuonut näkemystä myös päätöksentekoon. ”Ihmisoikeuksien ja ympäristön tulee olla päätöksenteon keskiössä, ja päätösten tulee perustua tutkittuun tietoon. On kuitenkin kaikista pahinta jäädä jumittamaan johonkin näkemykseen: Näkemyksiään on kyettävä kehittämään varsinkin tiedon lisääntyessä. Se on mielestäni ainut tie oikeasti yhdenvertaiseen ja hyvinvoivaan Suomeen.”
35 Kasper Kivistö • 30-vuotias alppilalainen • Tasa-arvotoimikunnan jäsen, Miehet Ry:n hallituksen jäsen, Trasek Ry:n varapuheenjohtaja
• Erityistä: Mahdollisuus äänestää Suomeen ensimmäinen transsukupuolinen kansanedustaja. www.kasperkivisto.fi @KasperKivisto
Ääni niille joiden oma ääni ei kanna
32 KATI JUVA • 61-vuotias neurologian erikoislääkäri, Helsingin yliopiston dosentti
• Asuu Töölössä, kaksi adoptiolasta ja kaksi kissaa
• Kaupunginvaltuutettu ja sotelautakunnan jäsen, ICAN (International Campaign to Abolish Nuclear weapons, Nobel 2017) Finlandin koordinaattori www.katijuva.fi @JuvaKati
”Yhteiskunnan pitää luoda edellytykset sille, että ihmiset voimaantuvat tekemään niitä asioita, joita he pitävät tärkeinä”, sanoo erikoislääkäri, dosentti Kati Juva. Hän on tunnettu niiden ihmisten puolestapuhujana, joiden oma ääni ei tule kuulluksi.
”O
N HASSUA, että melkein kaikki kyselytutkimukset päättyvät alle 75-vuotiaisiin. Vanhuksilta ei kysytä edes heidän omista asioistaan”, Kati sanoo. Eläkeläisköyhyyden selättäminen sekä vanhusten palveluiden ja hoivan kunnollinen järjestäminen ovat hänen mielestään seuraavan vaalikauden keskeisiä tehtäviä. Katilla on selvä näkemys sote-palvelujen uudistamistarpeista. ”Päävastuu palveluista pitää olla julkisella sektorilla. Sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio on saatava toimivaksi. Hoito- ja kuntoutussuunnitelmien tulee
olla sitovia. Palvelut on saatava ilman tarpeettomia kynnyksiä”, Kati luettelee. ”Uudistus pitää seuraavalla vaalikaudella valmistella parlamentaarisesti.” Kati on toiminut lääkäreiden rauhanliikkeessä 1980-luvulta lähtien. ”Ydinaseet ovat ilmastonmuutoksen ohella ihmiskunnan suurin uhka”, Kati sanoo. Tunnustusta tästä työstä on tullut. Maaliskuun alussa Kati kävi hakemassa jäljennöksen ICAN:in saamasta Nobel-mitalista. Kaikki ydinasekieltoa kannattavat voivat halutessaan ottaa ”selfien Alfredin kanssa”.
16
AMANDA PASANEN: ”Luonnonsuojelualueita pitää perustaa lisää.”
AMANDA PASANEN • 24-vuotias opiskelija Ympäristönmuutoksen ja globaalin kestävyyden maisteriohjelmassa Helsingin yliopistossa
• Vihreiden nuorten puheenjohtaja, Vihreiden puoluevaltuuskunnan jäsen, varavaltuutettu, Helsingin kaupunkiympäristölautakunnassa sekä Helsingin seudun ympäristöpalveluiden (HSY) hallituksessa
39
www.amandapasanen.fi @PasanenAmanda
SUOSIKIT Jenni Happonen
• Kanoottiretkellä Saimaalla on aina yhtä sykähdyttävää nähdä norppia.
OTTEITA VAALIOHJELMASTA
Turvataan monimuotoisuus ja suojellaan arvokas luonto • Lopetetaan avohakkuut
muuten kuin kestävän metsänhoidon kannalta välttämättömissä tapauksissa.
• Turvataan kaupunkiluonnon monimuotoisuus ja taataan jokaiselle oikeus monimuotoiseen lähiluontoon.
• Toimitaan puhtaamman Itämeren puolesta ja pysäytetään meren tilan heikkeneminen.
• Edistetään muovin ja muiden raaka-aineiden uudelleen käyttöä, sekä torjutaan haitallisten aineiden, kuten mikromuovien, päätymistä maaperään ja vesistöihin.
• Turvataan arvokkaalle luonnolle ja vesistöille puhdas tulevaisuus: tehdään kaivoslain uudistus.
• Lisätään luonnonsuojelun määrärahoja.
Vanhoja metsiä on suojeltava Lisää luonnonsuojelualueita ja vähemmän hakkuita, stoppi ilmastonmuutokselle. Amanda Pasasen mielestä hyvinvointia ei saa rakentaa ekologiselle velalle tulevien sukupolvien rasitteeksi.
”N
YKYINEN HALLITUS on puolittanut luonnonsuojelun määrärahat. Vihreät esittääkin luonnonsuojeluun sata miljoonaa euroa lisää vuodessa. Esimerkiksi luonnonsuojelualueita pitää perustaa lisää.” Vihreät esittää myös METSO-ohjelmaan lisärahoitusta, jotta vähintään kymmenen prosenttia Etelä-Suomen metsistä suojellaan. Helmikuussa julkaistiin Suomen ilmastopaneelin selvitys metsien hiilinielujen kehittymisen laskentamalleista. Amanda pitää selvityksen uutisointia osin harhaanjohtavana. ”Selvityksestä käy selkeästi ilmi kiistaton fakta ilmastokestävästä metsäpolitiikasta. Kaikissa laskentamalleissa matalimmalla hakkuutasolla saavutetaan voimakkaimmat hiilinielut ja -varastot.”
Monimuotoinen luonto myös ihmisen elinehto Luonnon monimuotoisuus on heikentynyt ja yhä useampi laji on uhanalainen tai kokonaan kadonnut. ”Metsissä esiintyy yli kolmasosa kaikista uhanalaisista lajeistamme. Suojelun piiriin on saatava lisää vanhoja metsiä”, Amanda linjaa. Yksityismetsien omistajat on saatava talkoisiin mukaan ja vihreät ehdottaa kasvatusmaksua eli tuloja ilman hakkuita. Valtion mailla taas pitäisi kokonaan luopua avohakkuista. Metsiin liittyy myös suoluonnon suojelu. Turvetuotanto ei sovi ilmastonmuutoksen eikä kuudennen sukupuuttoaallon pysäyttämiseen.
reetta vanhanen: ”Haluan edistää myös tieteeseen perustuvaa päätöksentekoa.”
17
Terveys kuuluu kaikille Reetta Vanhanen on 28-vuotias lääkäri ja kaupunginvaltuutettu sekä periksiantamaton terveyden, hyvinvoinnin ja ilmaston puolestapuhuja.
T
YÖSSÄÄN LÄÄKÄRINÄ Reetta kohtaa kaupunkilaisia uupuneiden pikkulasten vanhemmista masennusta sairastaviin nuoriin. Tänä keväänä hän väittelee lääketieteen tohtoriksi elimistön puolustusjärjestelmästä. Seitsemän vuotta Vihreissä mukana ollut Reetta pääsi ensimmäisissä kuntavaaleissaan kaupunginvaltuustoon. Reetan valtuustoaloite alle 25-vuotiaiden maksuttomasta ehkäisystä hyväksyttiin viime vuonna. ”Olen päässyt kaupunginvaltuutettuna tekemään töitä helsinkiläisten hyvinvoinnin puolesta. Nyt tavoittelen paikkaa kansanedustajana vaikuttaakseni koko Suomen suuntaan. Haluan sote-uudistuksen, jolla kavennetaan terveyseroja, tuodaan
43 Johanna Sydänmaa • 48-vuotias 7-vuotiaan pojan yksinhuoltaja Myllypurosta/ Myllykylästä
• Kaupunginvaltuutettu, kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan varajäsen ja liikuntajaoston varapuheenjohtaja www.johannasydanmaa.fi @johannasydanmaa
terveydenhuolto ja sosiaalityö yhteen ja vahvistetaan terveyskeskusten palveluita. Mielenterveysongelmiin on saatava apua matalalla kynnyksellä ja psykoterapiaan pitää päästä nopeasti”, Reetta sanoo. Politiikkaan Reetta lähti korjatakseen terveydenhuollon epäkohtia, mutta myös vaikuttaakseen ilmaston ja ympäristön puolesta. ”Tarvitsemme nopeita ilmastotoimia, jotta tulevilla sukupolvillakin on mahdollisuus hyvään elämään. Energiatehokkaat kaupungit, vähäpäästöinen energiantuotanto, liikenteen sähköistyminen ja metsänhakkuiden vähentäminen ovat kaikki ratkaisuja ilmastonmuutoksen torjumiseen. Kansanedustajana haluan edistää myös tieteeseen perustuvaa päätöksentekoa.”
44 REETTA VANHANEN • 28-vuotias terveyskeskuslääkäri ja kaupunginvaltuutettu
• Asuu Vallilassa avopuolison kanssa
• HUS:n hallituksen jäsen • Harrastaa nykytanssia, suunnistusta ja kiipeilyä www.reettavanhanen.fi @vanhanenreetta
Koulutuksen puolustaja haluaa kuunnella nuoria Opettajien edunvalvonnasta alkanut poliittinen kiinnostus sai Johanna Sydänmaan kuntapolitiikkaan vuonna 2004. Tulevat eduskuntavaalit ovat kuitenkin ensimmäiset.
”P
E RHE E NÄITEJÄ ja yksinhuoltajia tarvitaan päätöksenteossa, sillä kuka muuten puolustaa naisvaltaisten alojen työntekijöiden sekä pienituloisten perheiden etuja”, Johanna sanoo. Poliittisen uransa varrelta Johanna nostaa esiin Vuosaaren lukion uuden koulurakennuksen eteen tehdyn työn sekä pienten koululaisten maksuttoman aamupäivätoiminnan vakinaistamisen Helsingin kouluihin. ”Vuosien varrella olen ollut päättämässä myös uusista liikuntapaikoista, tukemassa nuorten osallisuushankkeita ja ollut hyväksymässä Oodin rakentamista alusta
alkaen kulttuuri- ja kirjastolautakunnassa”, Johanna kertoo. ”Koulutusleikkauksille on pantava piste ja opettajien työkuormaa on helpotettava lakiin säädettävällä opettajamitoituksella. Koulutus on otettava seuraavan hallituksen kärkiteemaksi ilmastonmuutoksen torjumisen ja lapsiperheköyhyyden poistamisen ohella”, Johanna linjaa. Myös nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn ja mielenterveyspalvelujen saatavuuteen liittyvät teemat ovat Johannalle läheisiä. ”Nuori kyllä kertoo asioistaan, kunhan aikuinen uskaltaa kysyä, on aidosti kiinnostunut ja kuuntelee”, sanoo opinto-ohjaajaksi opiskeleva Johanna.
18
Kaisa hernberg: ”Luodaan 100 000 uutta työpaikkaa ympäristöä ja ihmisiä kunnioittaen.”
KAISA HERNBERG • 42-vuotias yrittäjä ja kolmilapsisen uusperheen äiti Arabianrannasta
• Helsingin vihreän kaupunginvaltuustoryhmän puheenjohtaja
• Vihreiden puoluevaltuuskunnan
29
puheenjohtaja www.kaisahernberg.com @kaisamirjam
SUOSIKIT • Kirjat: ”Viimeksi vaikutuksen
OTTEITA VAALIOHJELMASTA
Parannetaan työllisyyttä monin keinoin • Tehdään työn tarjoaminen ja vastaanottaminen matalammin palkatuilla aloilla taloudellisesti kannattavammaksi työhön kohdistuvia veroja keventämällä.
• Päivitetään nuorisotakuuta tutkimustiedon pohjalta ja resursoidaan se paremmin.
• Edistetään maahanmuuttajien työllistymistä ja työperäistä maahanmuuttoa.
• Vähennetään rekrytointi- ja työsyrjintää. Edistetään työelämässä jaksamista, työelämän tasa-arvoa ja työn tasaisempaa jakautumista.
• Uudistetaan yritystuet siirtämällä painopiste pieniin kasvuhakuisiin yrityksiin sekä tutkimus- ja kehitystoimintaan.
• Luodaan joustavammat mahdollisuudet liikkua yrittäjyyden, palkkatyön ja opiskelun välillä, jotta sosiaaliturva ei katkea tilanteen muuttuessa.
Anni Koponen
tekivät Han Kangin The Vegetarian ja Chimamanda Ngozi Adichien Americanah.
Maailman pelastaminen on loistava bisnes Vihreät tavoittelee 100 000 uutta työpaikkaa seuraavan vaalikauden aikana. Samaan aikaan on sekä tuettava yritysten uudistumiskykyä että purettava työllistymisen esteitä, linjaa Kaisa Hernberg.
”Y
HÄ USEAMMAT yritykset ja nyt myös niiden etujärjestöt ovat heränneet ilmastovastuuseen”, toteaa Kaisa. Elinkeinoelämän uudistumiskykyä tarvitaan myös, jotta päästään vihreiden tavoittelemaan 100 000 uuteen työpaikkaan. ”Nyt on edistettävä ilmastoystävällisten ratkaisujen markkinoiden kehittymistä sekä tuettava yrittäjyyttä. Työvoiman saatavuutta lisätään tehokkaimmin poistamalla työllistymisen esteitä erityisesti maahanmuuttajilta, yli 55-vuotiailta ja osatyökykyisiltä sekä panostamalla voimakkaasti koulutukseen.”
Perhevapaita myös isille Vihreiden esittämä 6+6+6 -perhevapaamalli tarjoaa äidille ja isälle kummallekin kuusi kuukautta perhevapaata. Kolman-
nen puolivuotisjakson käytöstä sovitaan perheessä erikseen. Vastaava malli on ollut Ruotsissa käytössä jo pitkään. ”Siellä isien osuus perhevapaista onkin aivan eri tasolla kuin Suomessa. Kaikkien kannalta olisi tärkeää, että myös isiin suhtauduttaisiin työelämässä perheellisinä ihmisinä”, Kaisa sanoo.
Työelämä tasa-arvoisemmaksi Työelämään kaivataan monimuotoisuutta. Tasa-arvo työelämässä ei Suomessa toteudu. ”Suomalaisiin yrityksiin tarvitaan johtopaikoille muutakin kuin insinööriosaamista, muitakin kuin viisikymppisiä, muitakin kuin miehiä, muitakin kuin suomalaisia. Ei tästä muuten mitään tule, emme pärjää kilpailussa.”
Atte Harjanne: ”Ilmastonmuutos ja sukupuuttoaalto ovat tärkeimmät haasteet.”
19
Rohkeita tekoja ja reilumpaa politiikkaa Tutkija Mari Holopainen on toiminut kaupunginvaltuutettuna yli kymmenen vuotta. Kansanedustajana hän haluaa edistää rohkeita ilmasto- ja tasa-arvotekoja sekä kekseliästä taloutta.
”J
Ä ÄMMEKÖ ODOTTAMA AN, että seuraava sukupolvi ratkaisee tasa-arvon puutteet vai teemmekö sen nyt? Päätöksenteon pöytiin ja yritysten johtoon on saatava kattava edustus ihmisistä”, Mari sanoo. Valtuutettuna Mari on tehnyt töitä varhaiskasvatuksen, koulujen ja viihtyisämmän, asukaslähtöisen Helsingin eteen. "Haluan edistää tutkittuun tietoon perustuvia rohkeita ratkaisuja. Olen iloinen, että aloitteestani kaikki ekaluokkalaiset aloittivat tänä syksynä uuden vieraan kielen, katupuita lisätään ja Helsingin saaristoon avataan kaikille avoin merellinen nykytaidebiennaali.”
28 Atte Harjanne • 34-vuotias, asuu Siltasaaressa tyttöystävän ja Vappu-koiran kanssa
• Kaupunginvaltuutettu, HSY:n hallituksen varapuheenjohtaja, HKL:n johtokunnan jäsen www.atteharjanne.fi @AtteHarjanne
Marin mukaan poliitikon on tehtävä arjesta parempaa. ”Se tarkoittaa lähipäiväkotipaikkaa ja inhimillistä ikäihmisten hoivaa kaikille, vastuullista yritystoimintaa, tasavertaisia harrastusmahdollisuuksia, radikaalia ilmastopolitiikkaa ja nollatoleranssia syrjinnälle”, Mari sanoo. ”Suomessa on perinteisesti tehty tiettyjen eturyhmien teollisuuspolitiikkaa, josta esimerkkinä on vanhentunut kaivoslaki. Samalla päättäjät ovat kääntäneet selkäänsä uuden luomiselle koulutusleikkauksin. Tämän päivän päätökset määrittävät sen, millainen tulevaisuus lapsillamme tässä maailmassa on.”
30 Mari Holopainen • 38-vuotias kaupunginvaltuutettu ja 3- ja 8-vuotiaiden lasten äiti Kulosaaresta
• Uudenmaan maakuntavaltuuston puheenjohtaja, Helsingin kulttuurija vapaa-aikalautakunnan ja Helsingin Sataman hallituksen jäsen www.mariholopainen.fi @mariholopainen
Ilmaston puolesta tieteeseen nojaten Atte Harjanne on diplomi-insinööri ja tutkija, joka on tullut tunnetuksi tiukasti tieteeseen nojaavasta linjastaan ja ilmasto- ja energiapoliittisista avauksistaan.
”P
ARASTA POLITIIKASSA on se, kun aidosti perehtyy johonkin asiaan, argumentoi parhaaseen tietoon nojaten, puurtaa paremman maailman puolesta ja lopulta saa muutosta aikaan. Se innostaa ja luo toivoa.” Kun Aten aloite liha- ja maitotuotteiden kulutuksen puolittamisesta Helsingin ruokapalveluissa vuoteen 2025 mennessä hyväksyttiin hiljattain valtuustossa, hän kertoo hyppineensä salissa niin innoissaan että housut repesivät. Politiikan varjopuolena Atte pitää sitä, ettei ilmastonmuutoksen ja lajikadon
todellista mittakaavaa ja vakavuutta edelleenkään ymmärretä. ”Ilmastonmuutos ja siihen linkittyvä sukupuuttoaalto ovat ylivoimaisesti tärkeimmät haasteet politiikassa juuri nyt. Koen voivani poliitikkona ja tutkijana yhdistää aihepiirin tutkimuksen ja päätöksenteon maailmat nykyistä vaikuttavamman politiikan pohjaksi. Poliitikkona Attea on verrattu usein esimerkiksi vihreiden Antero Vartiaan ja Osmo Soininvaaraan. ”Ilmaston ohella tieteen ja liberaalin maailmankuvan puolustaminen ovat minulle politiikassa tärkeitä juttuja.”
20
Tapaa vihreät eduskuntavaaliehdokkaat! VAALIKONTTI
VAALIVAUNU
TAPAHTUMIA
Narinkkatorin vaalikontti on avoinna ainakin ma–pe 8–18, la–su 12–16. Tarkista tarkemmat aukioloajat ja ohjelma verkkosivuilta! Tule hakemaan kupillinen kahvia, tapaamaan ehdokkaita ja fiilistelemään vaalien tuntua. Vaalikontille on tulossa myös mainiota kampanjaohjelmaa.
Vihreä vaalivaunu huristelee ympäri Helsinkiä aina vaalipäivään asti. Vaalivaunulla on tarjolla maittavaa vegaanista linssikeittoa tai kahvia, kampanjatunnelmaa ja useilla pysäkeillä on tavattavissa upeita ehdokkaita. Bongaa vaalivaunu, tapaa ehdokkaita ja postaa kuvasi someen #näytäluontosi!
MYÖS MUITA vihreitä tapahtumia järjestetään joka puolella kaupunkia. Muun muassa seuraavissa tapahtumissa on vihreitä ehdokkaita tavattavissa:
Tapaa ehdokkaita Narinkkatorin vaalikontilla • ma–pe klo 8–18 • la–su klo 12–16
Tiedetorstai ravintola Lost in Helsingissä torstaina 28.3. klo 18: Muuttaako koko Suomi kolmeen kaupunkiin?
Vaalivaunun ja vaalikontin tarkempi ohjelma
Vaalikiertueen etkot Tenho Restobarissa
Vaalivaunun ja vaalikontin tarkempi ohjelma löytyy Facebookista ja Helsingin Vihreiden verkkosivuilta:
New Finn, not sure of your vote? A political debate in English in Oodi
www.helsinginvihreat.fi/ eduskuntavaalit
Tykkää Helsingin Vihreät somekanavissa, ja pysyt kuulolla!
perjantaina 29.3. klo 19
Sunday 31.3. at 11am
Naisten vuoro: feministinen ilta vaalikontilla torstaina 2.4. klo 15–19
Tiedetorstai ravintola Lost in Helsingissä
at ovat E hd o k k a v i s s a tavat ta asti vaaleihinlsinkiä e ympäri H sa vaalie r il a i s i s u m i s s a . tapaht
sunnuntaina 4.4. klo 18: Energiatuotannon ilmasto- ja terveysvaikutukset
Helsingin Vihreät Nuoret valtaa vaalikontin sunnuntaina 7.4. klo 12–16
Vaalivalvojaiset Tavastialla sunnuntaina 14.4. klo 18:30
OUTI ALANKO-KAHILUOTO: ”Köyhyys on pohjimmiltaan ihmisoikeuskysymys.”
21
Outi Alanko-Kahiluoto • 52-vuotias kirjallisuuden tutkija Herttoniemestä
• Kansanedustajana vuodesta 2007 • Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen
• Tutkijoiden ja kansanedustajien
25
yhteistyöseura Tutkaksen puheenjohtaja sekä Mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan ja Tasaarvoasiain neuvottelukunnan jäsen www.outialanko.fi @outialanko
Ettei ketään jätettäisi Outi Alanko-Kahiluoto haluaa jatkaa yhdenvertaisten peruspalveluiden puolustamista eduskunnassa myös ensi hallituskaudella, jolloin päätetään sosiaaliturvan uudistamisesta.
”K
ÖYHYYS ON pohjimmiltaan ihmisoikeuskysymys. Olen tehnyt parhaani lisätäkseni eduskunnan ymmärrystä siitä, miksi köyhyyden vähentäminen on koko yhteiskunnan kannalta äärimmäisen tärkeää.” Outi on ollut niin hallitusneuvotteluissa vaatimassa perusturvan korottamista kuin oppositiossa jättämässä välikysymystä eläkeläisköyhyydestä. ”Teimme vuonna 2016 aloitteestani välikysymyksen, jonka ansiosta hallitus luopui esityksestään, joka olisi toteutuessaan lisännyt eläkeläisköyhien määrää 30 000 hengellä. Se välikysymys on yksi tärkeimmistä saavutuksistani tällä vaalikaudella.”
Soten väsymätön veteraani Kuluneella vaalikaudella Outi on edustanut vihreitä sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. ”Siellä tehdään ihmisten hyvinvointipalveluihin eniten vaikuttavat päätökset: päätetään palveluista, sosiaaliturvasta ja muista pienituloisten ihmisten toimeentulon kannalta tärkeistä asioista”, Outi sanoo.
”Sote-uudistuksen tavoitteeksi täytyy palauttaa terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen. Sosiaalipalveluita ei saa unohtaa. Ihmisten on saatava apua ajoissa varallisuudesta ja asuinpaikasta riippumatta. Hoitoketjut on saatava kuntoon ja ihmisten pompottelun loputtava.”
Perustulo ei jätä tyhjän päälle Outille perustulo on luonnollinen sosiaaliturvan lähtökohta. ”Perustulo auttaisi erityisesti niitä, joiden toimeentulo koostuu monista eri lähteistä”, hän toteaa. Turvaverkon tiivistäminen väliinputoamisten estämiseksi on yksi sosiaaliturvauudistuksen tärkeimmistä tavoitteista. ”Nykyinen sosiaaliturva on liian monimutkainen ja hidas reagoimaan muuttuviin tilanteisiin. Apua tarvitsevalle pitää perustulon rinnalla olla mahdollisuus nopeaan henkilökohtaiseen tukeen. Aktiivimalli pitää kumota ja sen sijaan panostaa laadukkaisiin palveluihin.”
OTTEITA VAALIOHJELMASTA
Vahvistetaan taiteen ja kulttuurin asemaa yhteiskunnassa • Edistetään kulttuuripalveluiden saatavuutta. Poistetaan valtion museoiden perusnäyttelyiden pääsymaksut ja korvataan tulonmenetys museoille täysimääräisesti.
• Pidetään kirjaston käyttö maksuttomana ja huolehditaan kirjastojen saavutettavuudesta, kehittämisestä ja resursseista. Toteutetaan kansallinen lukutaitoohjelma.
• Huolehditaan taiteen perusopetuksen laadusta ja saavutettavuudesta sekä siitä, etteivät maksut muodostu esteeksi kenenkään taideharrastukselle. Vahvistetaan kulttuurin asemaa päiväkodeissa ja kouluissa.
• Nostetaan taiteen ja kulttuurin rahoitusta. Viedään maaliin kulttuurin valtionosuusjärjestelmän uudistus myös esittävien taiteiden osalta. Parannetaan taiteilijoiden toimeentuloa ja työllisyyttä ja paikataan sosiaaliturvan aukot.
22
SAMELI SIVONEN: ”Tarvitsemme lisää matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita.”
SAMELI SIVONEN • 27-vuotias arkkitehtuurin ja taloustieteen opiskelija Kalliosta
42
• Vihreiden nuorten puheenjohtaja www.samelisivonen.fi @samelisivonen
SUOSIKIT • Podcast: Bassoradion Hikinen iltapäivä
• Kirja: Täällä Pohjantähden alla
Halif Yosef
OTTEITA VAALIOHJELMASTA
Tasa-arvoa koulutukseen
Kaikki ihmiset ovat yhdenvertaisia • Uudistetaan translaki vastaamaan perus- ja ihmisoikeuksia ja perustumaan itsemääräämisoikeuteen.
Sameli Sivonen opiskelee arkkitehtuuria ja taloustieteitä, mutta tällä hetkellä ajan vie pitkälti politiikka. Hän haluaa tehdä toisen asteen koulutuksesta maksutonta, jotta eurot eivät ratkaisisi nuorten valintoja.
• Edistetään vanhempainvapaiden tasaisempaa käyttöä sukupuolten kesken ottamalla käyttöön Vihreiden 6+6+6 -malli. Huomioidaan entistä paremmin perheiden monimuotoisuus.
• Lisätään rasismi rikoslakiin. • Muutetaan rikoslain raiskausmääritelmä suostumuksen puutteeseen perustuvaksi.
• Turvataan vammaisten ihmisten oikeus yhdenvertaiseen, itsenäiseen elämään. Vammaispalveluihin taataan riittävät resurssit ja kiinnitetään erityistä huomiota esteettömyyteen.
• Korjataan turvapaikkapolitiikan puutteet ja varmistetaan turvapaikanhakijoiden oikeusturva. Taataan jokaisen oikeus perheeseen. Taataan paperittomien ihmisoikeudet.
S
AMELI ON HUOLESTUNUT opiskelijoiden hyvinvoinnista. ”Mielenterveyspalveluiden parantaminen on ihan ykkösasia. YTHS:n jonot ovat pitkät ja omaa vuoroa joutuu odottamaan yksin ongelmineen. Tarvitsemme lisää matalan kynnyksen palveluita.” Koulutuksen kunnianpalautus on kiireellinen tehtävä. Vihreät haluaa korottaa kaikkien opiskelijoiden opintorahaa kolmanneksella, lisätä korkeakoulujen aloituspaikkoja ja luopua ensikertalaiskiintiöistä.
Maksuton toinen aste Maksutonta toisen asteen koulutusta vaatinut kansalaisaloite kaatui helmikuussa eduskunnassa muotoseikkaan.
”Silti maksuton toinen aste on edelleen vihreiden tavoite. Kaikilla ei ole varaa maksaa 2500 euroa lukion kirjoista tai jopa tuhansia euroja ammattiopinnoissa vaadittavista materiaaleista.”
Tasa-arvo on myös miesten asia Vihreät haluaa feministisen hallituksen. Ihmisten on oltava yhdenvertaisia mihin tahansa inhimilliseen ominaisuuteen katsomatta. ”Kaltaiseni valkoinen heteromies ei koe samanlaista syrjintää, mutta voi tukea syrjittyjä.” Sameli haluaa siirtää eriarvoisuuden historiaan ensi vaalikaudella. ”Translaki pitäisi kirjoittaa uusiksi. Rasismikielto ja Suostumus2018-kampanjan mukainen määritelmä pitää saada kirjattua lakiin.”
OTSO KIVEKÄS: ”Pyöräliikenne ja jalankulku pitää kaikkialla ottaa vakavasti.”
23
OTSO KIVEKÄS • 39-vuotias kolmen lapsen isä, digitaalisen liiketoiminnan kehittäjä
34
• Pyöräilyaktiivi Vallilasta • Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja www.otsokivekas.fi @OtsoKivekas
SUOSIKIT • TV-sarja: Vallan linnake. Tanskalainen sarja politiikan teosta. ”Täytyy tunnustaa, että katsomme sitä jo kolmatta kertaa.”
Lisää raiteita ja kaupunkipyöriä Lisää raitioteitä ja nopeita junia keskeisten kaupunkien välille, toivoo Otso Kivekäs. Liikenteen muutos edellyttää myös autoilun muuttumista sähkökäyttöiseksi. Kaupunkien sisällä taas on rakennettava sujuvia reittejä kävelyyn ja pyöräilyyn.
T
IHUTTA A HY Y TÄVÄ Ä vettä, mutta
Otso kurvaa paikalle pyörällä lasit pisaroissa. Edes talvinen pyöräily pääkaupunkiseudulla ei hyydytä hymyä. ”Kun pyörätiet on harjattu ei ole ongelmaa. Ylipäätään pyörä on minulle paras tapa saada lapsi tarhaan työmatkalla. Siitähän tässä on kysymys, kätevästä tavasta liikkua.” Otso on ollut kuusi vuotta Helsingin kaupunginvaltuustossa ja johtaa siellä nyt puhetta. Pääkaupungissa on otettu isoja askeleita kävelyn, pyöräliikenteen ja joukkoliikenteen edistämiseksi. Seuraavana on vuorossa Hämeentien muuttaminen joukkoliikennekaduksi, pyöräbaanojen saaminen koko kaupunkiin ja tunneli rautatie-
”
Meidän täytyy asettaa ilmastonmuutoksen torjunta kaiken politiikan keskiöön. aseman alueen alitse. Miten näitä asioita edistetään eduskunnassa? ”Valtio maksaa vaikkapa pääteistä 100 prosenttia, junaradoista 30 prosenttia ja baana-tyyppisistä ratkaisuista mitättömän vähän. Päästöttömän liikenteen investoinnit jäävät kuntien harteille. Tätä kautta valtion rahoitus ohjaa epäekologiseen
hajalleen rakentamiseen. Julkisin varoin pitäisi tukea enemmän tiivistymistä, jotta välimatkat eivät kasvaisi.” Ilon aiheita ovat kuitenkin esimerkiksi Tampereelle rakennettava raitiotie, Turun ja Oulun vastaavat suunnitelmat ja Espoon ja Helsingin Raide-Jokeri. ”Jokaisella tulevaisuuteen katsovalla kaupungilla on vähintään suunnitelmia raitioteistä ja kaupunkipyöristä”, sanoo Otso tyytyväisenä.
Suomi raiteille Pitkien välimatkojen Suomessa tarvitaan nopeita junayhteyksiä kaupunkien väliseen liikenteeseen. ”Ratahankkeet eivät ole mikään yhden eduskuntakauden asia. Ensin on saatava liikkeelle Tampereelle ja Ouluun vievän radan parannus ja myöhemmin myös uusia ratayhteyksiä. Tallinnan tunneli puolestaan toisi meille junayhteyden Baltian kautta Eurooppaan. Vihreät esittääkin yli 10 miljardin euron raideinvestointeja seuraavien 12–20 vuoden aikana. Raiteet eivät kuitenkaan vie kaikkialle, eikä pyöräilykään noin vain ratkaise syrjäkylien liikkumistarpeita. ”Pyöräliikenne ja jalankulku pitää kaikkialla ottaa vakavasti ja suunnitella erikseen. Pyöräteitä tarvitaan lisää myös kaupunkien ulkopuolelle.”
NÄYTÄ LUONTOSI JA ÄÄNESTÄ. VISA DIN NATUR OCH RÖSTA.
25
24
26
27
28
29
ALVIINA ALAMETSÄ
Outi Alanko-Kahiluoto
FATIM DIARRA
pekka haavisto
atte harjanne
kaisa hernberg
26, puistola kaupunginvaltuutettu, projektipäällikkö
52, herttoniemi kansanedustaja, tutkija
32, munkkivuori kaupunginvaltuutettu, yhteiskunnallisen viestinnän asiantuntija
61, kulosaari kansanedustaja, Vihreiden puheenjohtaja
34, siltasaari tutkija, diplomi-insinööri
42, arabianranta yrittäjä, kaupunginvaltuutettu
30
31
32
34
33
mari holopainen
timo huhtamäki
kati juva
emma kari
otso kivekäs
38, kulosaari kauppatieteiden väitöskirjatutkija, kaupunginvaltuutettu
34, töölö markkinapaikkajohtaja, Master of Business Administration
61, töölö dosentti, erikoislääkäri
35, kallio kansanedustaja, filosofian maisteri
39, vallila Chief Digital Officer, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja
35
36
37
39
38
kasper kivistö
mikko leisti (sit.)
maria ohisalo
bicca olin
amanda pasanen
30, alppila liikenneopettaja, translakiasiantuntija
52, munkkiniemi yrittäjä, kaupunkikulttuurivaikuttaja
34, viikki Vihreiden varapuheenjohtaja, köyhyystutkija
20, kamppi opiskelijajärjestön puheenjohtaja, samhällsdebattör
24, KALLIO Vihreiden nuorten puheenjohtaja, kandidat i naturvetenskaper
41
42
40
43
noora shingler
oula silvennoinen
sameli sivonen
johanna sydänmaa
38, arabia journalist, mielipidevaikuttaja
48, vesala dosentti, akatemiatutkija
27, alppila Vihreiden nuorten pJ., arkkitehtuurin ja taloustieteen opiskelija
48, myllypuro liikunnan ja terveystiedon opettaja, kaupunginvaltuutettu
45
44 reetta vanhanen
oZan yanar
28, vallila lääkäri, kaupunginvaltuutettu
31, alppila kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu
Eduskuntavaalit Riksdagsvalet 14.4.2019 Ennakkoäänestys Förhandsröstning 3.– 9.4.2019
Tut He l s in g in u s t u vaaliohj Vihreiden ko ko n a i s e l m a a n he l s in g in u u d e s s a a n v ih vaaliohj reat.fi/ el m a