Helsingin Vihreiden eduskuntavaalilehti 2011

V I H R E ÄT 2 0 11 D E G R Ö N A

Vihreiden hallitustaival s. 16

Terveydenhoidon laatu kärsii monimutkaisuudesta s. 7

Uuden Suomen rakennus alkaa nyt!

Ilmastonmuutos torjutaan lailla, ei ydinvoimalla s. 14

1

V I H R E ÄT 2 0 11 D E G R Ö N A

PÄ Ä K I R J O I T U S

Katse eteenpäin Näissä vaaleissa ratkaistaan Suomen suunta.

Meillä on kolme tärkeää haastetta.

Meidän on pidettävä Suomi avoimena ja vapaamielisenä, emmekä saa sulkeutua ennakkoluulojen vangeiksi. Vihreiden mielestä Suomi voi hyvin, kun kaikki erilaiset ihmiset voivat täällä hyvin.

Meidän tulee lopettaa luonnonvarojen tuhlaaminen ja ilmaston lämmittäminen - ja samalla turvata suomalaisten hyvinvointi. Uudella tekniikalla, säästäväisyydellä ja panostamalla vihreään talouteen voimme muuttaa Suomen ekotehokkaaksi ja luoda uusia työpaikkoja.

Meidän on uudistettava sosiaaliturva ja työelämä. Nyt liian moni putoaa kelkasta ja tuloerot kasvavat. Samalla toiset uupuvat työtaakan alle. Sosiaaliturva ja työelämän ­p e l i s ä ä n n ö t p i t ä ä m u u t t a a s e l l a i s i k s i , e t t ä työtä jaetaan yhä useammalle ja sosiaaliturvaviidakosta tehdään yksinkertainen sekä työhön kannustava.

Näitä kaikkia teemoja yhdistää se, uskallammeko mennä eteenpäin vai takerrummeko v a n h a a n . Va a l e i s s a o n m u k a n a h e l p p o h e i k k e jä, jotka lupaavat paluuta ”vanhaan hyvään aikaan”. Sellaista ei ole. Nyt on aika ottaa pää pensaasta ja kantaa vastuuta. Me Vihreät haluamme rakentaa uutta Suomea, joka on eteenpäin katsova ja avoin.

Kuluneella vaalikaudella vihreät ovat saaneet tärkeitä uudistuksia eteenpäin: saastuttamisen v e r o t u s t a o n k i r i s t e t t y, p i e n i m p i ä s o s i a a l i t u k i a on nostettu, vaalirahoitus on muutettu avoimeksi, vähemmistöjen oikeuksia on parannettu ja suuria ratahankkeita on aloitettu. On tullut myös tappioita. Vihreät vastustivat yksimielisesti ydinvoiman lisärakentamista, mutta muut puolueet niin hallituksessa kuin oppositiossa antoivat luvat uusille reaktoreille.

Ty ö t ä j a h a a s t e i t a r i i t t ä ä . Tä s s ä l e h d e s s ä esitellään Helsingin Vihreiden 21 ehdokasta, jotka eivät pelkää ottaa haasteita vastaan.

Ke r r o m m e s u u n n i t e l m a m m e s i i t ä , m i t e n u u t t a Suomea rakennetaan sekä ensi vaalikaudella että pitkälle tulevaisuuteen.

Sinä äänestäjänä valitset Suomen suunnan.

Ville Ylikahri Helsingin Vihreiden puheenjohtaja

Päätoi m ittaja : V i l l e Y l i ka h r i L ehden tekstit: R e e tt a N u r m o

U lkoasu : Ka t r i T i k ka n e n ka t r i t i k ka n e n . c o m 5 t h fl o o r. fi

K annen kuva : S u v i -Tu u l i Ka n ka a n p ä ä / Ke k s i E hdokaskuvat: S t u d i o H e i k k i Tu u l i

J ulkaisija : H e l si n g i n Vi h re ä t r y, Fr e d r i k i n ka tu 3 3 A , 3.krs, 0 01 2 0 H e l s i n k i

Paino : S a n o m a p a i n o O y, Va n t a a 2 011 Painos m äärä : 185 000

2

S I S Ä L LY S

Metropolialue antaa potkua ja pätäkkää koko Suomelle s.15

V I H R E ÄT 2 0 11 D E G R Ö N A

Perustulo tekee pienyrittäjän elämästä helpompaa s.4-5 Luonnon­suojelu ei ole jeesustelua – Löydä oma tapasi suojella­luontoa pääkaupunki­ seudulla s.12-13 T ule tapaa m aan H elsingin V ihreiden ehdokkaita !

Vihreiden malli: Terveydenhuollon rahoitus yhdestä potista ja stoppi asiakkaan pompottelulle s.7 3

ma 4.4. Oulunkylän ostoskeskus 16-18 ti 5.4. Munkkivuoren ostoskeskus 16-18 k e 6 . 4 . Ta l l i n n a n a u k i o 1 6 - 1 8 to 7.4. Pihlajamäen ostoskeskus 16-18 p e 8 . 4 . Ka u p p a k e s k u s R i s t i k k o 1 6 - 1 8 t i 1 2 . 4 . Ko n t u l a n o s t o s k e s k u s 1 6 - 1 8 to 14.4. Lauttasaaren ostoskeskus 16-18 p e 1 5 . 4 . J a k o m ä e n o s t o s k e s k u s 1 6 - 1 8

Ruuhka­maksut paran­taisivat liikenteen sujuvuutta s.6

V I H R E ÄT 2 0 11 D E G R Ö N A

PERUSTULO

ja

Perustulo kannustaa työhön

Pe k k a Pitkäaikaistyötön Oona Opiskelija

◊ perustulo korvaisi työmarkkinatuen

◊ perustulo korvaisi opintorahan

◊ mahdollisuus tarttua pieniinkin keikkatöihin, ryhtyä yrittäjäksi tai opiskella ilman työvoimaviranomaisen valvontaa

◊ voisi keskittyä opiskeluun tai tehdä töitä opintojen ohella ilman pelkoa tukien takaisinperinnästä ◊ mahdollistaisi jouston opintoajassa Oonan elämäntilanteen mukaan

Ty ö t ä e i k a n n a t a t e h d ä , a i n a k a a n ­l i i k a a , j o s

2010-luvun työmaailma on hyvin erilainen

Elli Eläkeläinen ◊ eläkeläiselle turvattaisiin minimieläke ◊ eläkeläisen on mahdollista nostaa omaa elintasoaan esimerkiksi satunnaistöillä

◊ työttömän on kannattavaa tehdä työtä

kannustetta työntekoon. Perustulosta aiheu-

haluaa säilyttää peruselintason. Sen tietävät

kuin aikana, jolloin nykyinen sosiaalietuus­

tuvat kustannukset katettaisiin purkamalla

opiskelijat, työttömät, sekä pätkä- ja keikka-

j ä r j e s t e l m ä l u o t i i n . ­S i l p p u - , k e i k k a - , p r o j e k t i - ,­

nykyistä hallintoa ja verotuksen muutoksilla.

työläiset. Vihreät ajavat kaikille suomalaisille

f r e e l a n c e r - j a p ä t k ä t y ö o v a t n y k y a j a n i l m i ö i t ä ,­

Harkinnanvarainen asumistuki ja toimeentulo-

noin 500 euron kuukausittaista perustuloa, jo-

joita järjestelmä ei huomioi lainkaan.

tuki säilyisivät perustulomallissakin.

ka rohkaisisi tekemään työtä aina, kun siihen

"En usko,­että työllisyyttä saadaan kestäväs-

on mahdollisuus.

t i ­p a r a n n e t t u a , e l l e i j ä r j e s t e l m ä ä m u u t e t a " ,

vaan pienituloisellakin olisi mahdollisuus nostaa

­e h d o k a s O u t i A l a n k o - K a h i l u o t o ­ s a n o o .

omaa elintasoaan esimerkiksi osa-aika- ja keik-

Perustulo on kaikille suomalaisille maksettava veroton tulo, joka maksettaisiin

Ty ö t t ö m ä n e i t ä l l ä h e t k e l l ä k a n n a t a ­ o t t a a

Perustulo ei katoaisi tehdyn työn myötä,

katyöllä. Myös yrittäjäksi olisi nykyistä turval-

i l m a n p a p e r i n p y ö r i t y s t ä j a b y r o ­k r a t i a a . ­S i l l ä

pientä työtä vastaan, sillä se syö sosiaali-

lisempaa ryhtyä, koska perustoimeentulo olisi

k o r v a t ­t a i s i i n s u u r i o s a n y k y i s i s t ä s o s i a a l i ­

etuudet. Itähelsinkiläisen Alanko-Kahiluodon

turvattu. Laskelmien mukaan perustulo parantai-

etuuksista ja taattaisiin kansalaisille

mukaan tämä ajaa pahimmillaan pitkäaikaiseen

si suomalaisista jopa 70 prosentin toimeentuloa.

peruselintaso kaikissa elämäntilanteissa.

työttömyyteen, jonka seurauksena ihminen

Uudenlaisella työn verotuksella perustulo

­k a d o t t a a k y k y n s ä j a t a i t o n s a t e h d ä t y ö t ä ä n .

Soininvaarasta parasta perustulomallissa on sen selkeys ja kannustavuus. Alanko-Kahiluo-

Soininvaara kuvaa nykyjärjestelmää tika­

dosta on tärkeää vapauttaa byrokratialta aikaa

kuukausittaista euromäärää ja napsisi hiukan

puiksi, joista kaksi alinta askelmaa on pois-

heikommassa asemassa olevien ihmisten ohjaa-

k a n s a n r i k k a i m ­m a l t a k y m m e n y k s e l t ä . ­

t e t t u : " Va i n v a h v a t p ä r j ä ä v ä t j a j a k s a v a t

miseen ja neuvontaan. "Perustulo on ihmis­

"Se akateeminen ja hyväpalkkainen, joka

­n o s t a a i t s e n s ä y l ö s p ä i n . "

läheistä sosiaalipolitiikkaa", hän kuvaa.

l i s ä i s i p i e n i - j a ­k e s k i t u l o i s t e n k ä t e e n j ä ä v ä ä

miettii joutuvansa­maksajaksi, ei todellisuu-

Yleisin vastalause perustuloa vastaan on

◊

dessa joudu maksamaan enempää kuin nyt-

e p ä i l y s s e n p a s s i v o i v a s t a ­v a i k u t u k s e s t a . To i -

Testaa Ilari Kajasteen laatimalla laskurilla, ­­mitä

kään", ehdokas ja vihreän perustulomallin isä

saalta suomalaisella­on nytkin mahdollisuus

­s inulle jäisi käteen kuukaudessa perustulomallilla

­­Osmo Soininvaara n a p a u t t a a .

j ä t t ä y t y ä ­s o s i a a l i t u r v a n v a r a a n , m u t t a i l m a n

www.uta.fi/~ilari.kajaste/perustulo/laskuri/ 4

ONNELLISUUSPOLITIIKKA

V I H R E ÄT 2 0 11 D E G R Ö N A

Paluu politiikan juurille

turvaa toimeentulon

Suomi ja suomalaiset ovat rikastuneet huimasti­60-luvulta lähtien, mutta onnellisuud e n l i s ä ä n ­t y m i n e n i h m i s t e n e l ä m ä s s ä o n h i i p u n u t . Ta l o u d e l l i s e n k a s v u n h u i p u l l a t u l o e r o t

O nnellisuus­ politiikka / onnellisuus­ talous

ovat Suomessa kasvaneet ja henkinen pahoin­ vointi on lisääntynyt. Poliitikot ja virkamiehet harovat hämmentyneinä hiuskuontaloitaan. Missä mentiin vikaan? "Onnellisuutta on mitattu ostovoimalla, koska se on helppoa", ehdokas Emma Kari sanoo.

Onnellisuutta on tutkittu jo pitkään, ja s e n o n h a v a i t t u k u m p u a v a n m u i s t a a s i o i s t a­ kuin rahasta: turvallisuudesta, läheisistä i h m i s i s t ä ­, t e r v e y d e s t ä , l u o n n o s t a , h y v ä s t ä elinympäristöstä. Raha on merkityksellistä tiettyyn pisteeseen, jonka jälkeen se ei enää lisää ihmisten onnellisuutta.

”Jos ei politiikassa pyritä ensisijaisesti parantamaan

Onnellisuuspolitiikan­ ta voitteena on lisä tä ihmisten onnelli suutta. Siinä keski tytään vahvista ­m aan onnelli ­s uutta lisää ­ viä asioita ja poistamaan onnel ­ lisuuden esteitä.­ Onnel ­lisuuden mittaamiseen on kehitetty globaaleja­ mittareita, jotka­ haasta vat pit kään hyvinvointia kansain ­v älisesti ­m itanneen brutto ­ kansantuotteen.

Vihreä onnellisuus politiikka pyrkii lisäämään onnelli suutta ympäristön kannalta kestä villä keinoilla.

ihmisten ja ympäristön

D egro w th

hyvin­v ointia, niin

Onnellisuus­ politiikan ja ­o n n e l ­li s u u s t a l o u d e n ohella puhutaan myös degrowthista.

To i s i n k u i n o n n e l l i ­ suuspolitiikka ja onnellisuustalous, degrowth-ajatus vastustaa talousk a s v u a . ­­S e o n ympäristöpoliittinen ja kapitalismin­ vastainen liike, joka uskoo onnellisuuden lisään­ t y v ä n k u l u t t a m a l l a­ v ä h e m ­m ä n , j a k a malla työtä ja käyttämällä aikaa läheisiin ihmisiin ja kulttuuriin. ­A j a t u k s e n t a u s t a l l a o n h u o l i y m p ä r i s t ö n­ tulevaisuudesta ja sosiaalisesta e r i a r v o i ­s u u d e s t a .

­m itä sitten?”

V ihreiden askeleet kohti perustuloa v. 2 0 1 1 1. Perusturvan parantaminen 2. Toimeentulotuen perusosan maksatuksen siirtäminen Kelalle 3. Työmarkkinatuen tarve­h ar­k innasta luopuminen

Emma Kari Politiikan pitäisi siis palata juurilleen: syihin, miksi politiikkaa on lähdetty tekemään.

"Jos ei politiikassa pyritä ensisijaisesti parantamaan ihmisten ja ympäristön hyvinvointia, niin mitä sitten? Ei ole muita hyviä syitä", onnellisuuspolitiikasta graduaan tekevä Kari pohtii.

Hän ei tyrmää rahan ja taloudellisen men e s t y k s e n m e r k i t y s t ä : " Ta l o u s k a s v u o n t ä r k e ä

4. Kunnallisverojen vähennysten nostaminen 5. Ohjataan ja autetaan ihmisiä henkilökohtaisen tilanteen mukaan 6. Työn ja työttömyysturvan parempi yhteensovittaminen 7. Perustulokokeilu

väline oikeaan tavoitteeseen, mutta sen ei pitäisi olla politiikan päämäärä", Kari sanoo.

Rikkaissa maissa onnellisuutta lisäävät tutkitusti tasa-arvoisuus ja yhdenvertaisuus.

Onnellisuuspolitiikka voisi Suomessa käynnistyä Karin mielestä kaventamalla tuloeroja verotuksella, koska se lisäisi ihmisten välistä yhdenvertaisuutta.

◊

Lue lisää onnellisuuspolitiikasta Vision k i r j a s t a O n n e l l i s u u s t a l o u s w w w. v i s i l i . f i

5

V I H R E ÄT 2 0 11 D E G R Ö N A

2

LIIKENNE

Ruuhka­m aksuilla ­p arempi joukkoliikenne Melu, pakokaasut ja tilanpuute ovat ajaneet

Kosusen mielestä maksu voitaisiin kerätä

Zahra Abdulla

ihmiset vastustamaan autoilua kaupungissa jo

myös vaatimalla autoilijoita ostamaan jouk-

Kaupunginvaltuutettu, k ä t i l ö

v u o s i k y m m e n i ä . Tä l l ä v u o s i t u h a n n e l l a k a u -

koliikenteen seutulippu vuodeksi. "Silloin

Eriarvoisuus on lisääntynyt Suomessa nopeasti. Huonoiten menee nuorilla työttömillä, vanhuksilla, lapsiperheillä ja ilman koulutuspaikkaa jääneillä.

Haluan tehdä Suomesta tasa-arvoisemman paikan elää. Asun Pukinmäessä ja toimin jo neljättä kautta H e l s i n g i n ­k a u p u n g i n v a l t u u t e t t u n a . www.zahraabdulla.info

punkiviihtyvyyden puolustamisen rinnalle on

autoilija miettisi, onko auton omistaminen

noussut tarve hillitä päästöjä ja sitä kautta

­j ä r k e v ä ä , k o s k a h ä n e l l ä o n m y ö s l i p p u . "

ilmastonmuutosta.

Vihreät on esittänyt läpi historiansa, että pääkaupunkiseudulla alettaisiin periä maksuja yksityisautoilusta. Viime vuonna myös liikenne- ja viestintäministeriö otti myönteisen kannan ruuhkamaksujen perimiseen. "Ruuhkam a k s u t p a r a n t a v a t e l ä m ä n l a a t u a . Tä r k e i n s y y niiden käyttöönotolle on vähentää ruuhkia ja sitä kautta parantaa liikenteen sujuvuutta", ehdokas ja Helsingin Vihreiden puheenjohtaja

3

Ville Ylikahri sanoo.

Automatkoista lähes kaksi kolmesta on alle k ymmenen kilometrinen

Hänen mielestään auto valitaan liian hel­

pituisia.

posti, vaikka matka olisi mahdollista tehdä bussilla, metrolla tai ratikalla. Ruuhkamaksut saisivat osan ihmisistä siirtymään joukkoliikenteen käyttäjiksi ja olisivat hyvä tapa kerätä

Pidemmän aikavälin tähtäimellä ruuhka-

Outi Alanko-Kahiluoto

rahaa suoraan joukkoliikenteen kehittämiseen.

maksuilla haluttaisiin vaikuttaa asuinalueiden

Ka n s a n e d u s t a j a , s o s i a a l i - j a t e r v e y s ­­v a l i o k u n n a n j ä s e n

punkiseudulla auton omistaminen ei ole ter-

Eriarvoisuuden vähentäminen pitää ottaa kaiken politiikan lähtökohdaksi. Lapsiperheköyhyys on poistettav a , j a p ä t k ä t y ö ­l ä i s t e n j a p i e n i t u l o i s t e n a s e m a a o n p a r a n n e t t a v a . Va a l i l a u s e e n i on ”Ettei ketään jätettäisi”. Se tarkoit­ taa, ettei ketään apua tarvitsevaa saa jättää heitteille, masentunutta ei saa unohtaa jonoon, eikä ketään saa jättää osattomaksi hyvinvoinnista. ­H e i k o i m m i s t a o n h u o l e h d i t t a v a . www.outialanko.fi

4

Ehdokas Marko Kosusen mielestä pääkau-

rakentamiseen. Ihmisten olisi kannattavaa muuttaa lähemmäs työpaikkojaan ja palveluita.

veelle aikuiselle välttämätöntä. Hän muistut-

"Eniten ruuhkamaksut kolahtaisivat Nurmi-

taa, että automatkoista lähes kaksi kolmesta

järvelle muuttaneeseen perheeseen, jossa

on alle kymmenen kilometrinen pituisia. "Noin

autoillaan kahdella autolla töihin Helsinkiin ja

puolet työmatkoista pyöräilee 20 minuutissa",

koko elämäntapa on rakennettu auton varaan",

päivittäin 40 kilometrin edestakaisen työmat-

Ylikahri sanoo.

kansa pyöräilevä Kosunen sanoo.

Tu k h o l m a s s a r u u h k a m a k s u t o t e t t i i n k ä y t -

Ruuhkamaksuja on ehdotettu kerättävän

töön kokeilukauden jälkeen vuonna 2007 ja

s a t e l l i i t t i s e u r a n n a l l a , j o s s a v e l o i t u s p e r u s t u u­

vastaanotto on ollut hyvä. Autoilu ruuhka-

ruuhka-aikoina ajettuun kilometrimäärään

aikoina on vähentynyt viidenneksellä.

ruuhkamaksualueen sisäpuolella. Huomioi-

Tä r k e ä a r v o h e l s i n k i l ä i s i l l e o l i s i m y ö s a u t o j e n

tavaa onkin, että maksut perittäisiin vain

määrän väheneminen etenkin keskusta-alueella.

ruuhka-aikoina, toisin sanoen autoilu olisi

Kaupunkilaisilla olisi enemmän tilaa pyöräillä

edelleen maksutonta ilta- ja yöaikaan sekä

ja kävellä. Autojen valtaamia alueita voitaisiin

viikonloppuisin.

kehittää kaupunkilaisille viihtyisiksi.

◊

Juna­liikenne raiteilleen Junamatkustamisen maine on kärsinyt roimasti

Miten joukkoliikenteen

kahtena viime talvena, kun vaikea sää on sot-

houkuttelevuutta lisätään ?

kenut VR:n toiminnan kerta toisensa jälkeen.

”Juna valitaan koska se on nopeampi, siellä on

Ve r n a C a st r é n

Vihreässä Suomessa joukkoliikenne toimii

hyvä internet-yhteys, rauhallista työskennellä ja

Helsingin Vihreiden Nuorten puheenjohtaja, valt. yo

täsmällisesti. Vihreät esittävät raideliikentee-

t o i m i v a t k a h v i l a p a l v e l u t . Ky l l ä m o t i v a a t i o i l m a s -

seen 2,6 miljardia euroa vuosille 2012-2020.

tomuutoksen torjuntaan hiipuu, jos juna ei tule,

Ehdokas Pekka Haavisto vastasi, miten vihreät

a s e m a r a k e n n u k s e n o v e t o v a t s ä p i s s ä j a ­l a i t u r i e n

Keväällä 2011 värillä on väliä.­Haluan olla mukana näyttämässä,­miten p o l i t i i k k a a t u l i s i ­v ä r i t t ä ä . Y h d e n v e r taisuus, uusi kaupunkikulttuuri ja ympäristönsuojelu ovat kovan luokan politiikkaa, jonka puolesta haluan t a i s t e l l a . H a l u a n a v o i m e n S u o m e n ,­ j o s s a v ä h e m m i s t ö j e n o i k e u k s i a­ kunnioitetaan, kaupunkeja kehi­ t e t ä ä n a s u k k a i d e n e h d o i l l a j a ­l u o n n o n ­m o n i m u o t o i s u u s t u r v a t a a n . www.vernacastren.fi

parantaisivat raideliikennettä.

k u u l u t u k s e t o v a t p ä i n h o n k i a . Ta r v i t a a n u u s i , v i h reä investointipaketti joukkoliikenteeseen.”

Mihin vihreiden esittä m ä 2 , 6 m iljardia käytettäisiin ?

V R : n suurin m urhe on H elsingin

”Perusradanpitoon ja uusiin ratojen paran-

ratapihan ahtaus . Miten rata -

n u s h a n k k e i s i i n . Ta s o r i s t e y s t e n p o i s t a m i n e n j a

pihan ruuhkat saadaan purettua ?

m u u t t u r v a l l i s u u t t a ­p a r a n t a v a t h a n k k e e t o v a t

”Vihreät haluavat nopean päätöksen Pisara-

v i h r e i l l e ­t ä r k e i t ä . H a l u a m m e m y ö s l i s ä t ä r a u t a ­

radasta, jossa paikallisjunat sukeltaisivat

teiden osuutta tavaraliikenteessä.­Esimerkkejä

Pasilan jälkeen tunneliin ja kiertäisivät maan

i n v e s t o i n t i t a r p e i s t a o v a t R i i h i m ä k i - P a s i l a ­-

a l l a H a k a n i e m i - K e s k u s t a - Tö ö l ö - P a s i l a - l e n k i n .

yhteyden vahvistaminen sekä Espoon ja Lohjan

Pisara-rata keventäisi ratapihan ruuhkia ja pa-

k a u t t a Tu r k u u n k u l k e v a E L S A - r a t a . ”

rantaisi paikallisjunien palvelua.”

6

◊

TERVEYS

V I H R E ÄT 2 0 11 D E G R Ö N A

P alvelun­

R A H O I T TA J AT

NYKYTILA

◊

◊

◊

tuottajat

valtio

◊ järjestöt ◊ kunnat ◊ KELA

◊ Sosiaalipalvelut

Te r v e y s p a l v e l u t E r i k o i s s a i r a a n h o i t o

työnantajat

◊

kunnat

yksityiset toimijat

◊ kolmas sek tori ◊ kuntayhtymät

vakuutusyhtiöt Hoidon

Hoidon

saajia,

saajia,

tavallisia ihmisiä

tavallisia ihmisiä

Miten opti m oitaisiin hyvän hoidon m äärä ?

VIHREÄ MALLI

Hoidon

Hoidon

saajia,

saajia,

tavallisia ihmisiä

tavallisia ihmisiä

Sosiaalipalvelut, ter veyspalvelut, erikoissairaanhoito O stopooli

◊

R ahoittajat – yhteinen potti

asiantuntija- ja

tilaajaorganisaatio

P alvelun­tuottajat

◊

v a l t i o , k u n n a t , kela

Päätös, mitä asia kas ta r vit see.

◊

kunnat, yksityiset toimijat, kolmas sek tori, kuntayhtymät

Terveydenhoidon laatu kärsii monimutkai­suudesta Kunta haluaa säästää, joten se siirtää Pertin leik-

järjestelmä kannustaa palveluntarjoajia siirtä-

kausta, jolloin viulut Pertin jonotusajalta maksaa

mään hoito- ja kustannusvastuuta maksajalta

saataisiin purettua monikanavaista järjestel-

Vihreät uskoo, että uuden mallin myötä

Kela. Mirkun ongelmien syyksi todetaan alkoho-

toiselle. Päällekkäisyys synnyttää tehotto-

mää, mikä helpottaisi ihmisten hoitamista.

lismi, joten terveyskeskus sysää Mirkun hoidon

muutta ja haittaa eri palveluntarjoajien välistä

Koska rahoitus tulisi yhdeltä taholta, ei asia-

sosiaalitoimelle. Vastaavia esimerkkejä riittää,

viestintää.

kasta tarvitsisi pompotella, vaan hoitohenki-

sillä nykyinen sosiaali- ja terveydenhuoltojärjes-

Vihreiden mielestä järjestelmä pitäisi yksin-

telmä on pirstaleinen ja eri rahoitustahot siirte-

kertaistaa. Vihreiden mallissa julkisten rahoit-

k a n n a l t a p a r h a a t h o i t o m u o d o t i l m a n r a j a -­

levät asiakkaita kuin pelinappuloita säästääkseen

t a j i e n e l i v a l t i o n , k u n t i e n j a Ke l a n r a h a t k a s a t -

aitoja esimerkiksi terveydenhuollon ja sosiaa-

omista rahoistaan. "Sosiaali- ja terveydenhoitoa

taisiin isoon pottiin, jonka jaosta päätettäisiin

lihuollon välillä.

olisi tehtävä asiakaslähtöisesti, eikä hallinnollis-

esimerkiksi maakunnallisissa ostopooleissa.

ten rajojen eri palveluntarjoajien välillä tarvitse

Ostopoolit jakaisivat rahaa palveluntarjoajille,

näkyä asiakkaalle", Helsingin kaupungin palve-

jotka tarjoaisivat asiakkaille parhaaksi näke-

luksessa 30 vuotta työskennellyt psykologi ja

määnsä hoitoa.

ehdokas Riitta Skoglund sanoo.

Nykyinen järjestelmä – jossa terveydenhuol-

Palveluntarjoajien työtä mitattaisiin säännöllisesti tutkimalla annetun hoidon laatua, eikä

t o a r a h o i t t a v a t v a l t i o , Ke l a , k u n n a t , k o t i t a l o u -

vain määrää. Vihreiden mallissa palveluntarjoajat

det, työnantajat, järjestöt ja yksityiset ihmiset

eli terveyskeskukset, sairaalat ja sosiaalihuolto

– on syntynyt osittain vahingossa, kun hyvin-

voisivat keskittyä ihmisten hoitamiseen.

vointivaltiota on kasattu pala palalta. 90-luvun

"Uudessa terveydenhuoltolaissa lisättiin

laman ja kuntayhtymämyllerryksen seurauksena

asiakkaiden valinnanvapautta. Jatkossa tullaan

pakkaa sotkettiin entisestään, kun palveluja

siirtymään sähköisiin resepteihin ja yhtenäisiin

ulkoistettiin ja markkinoille syntyi rivakasti

tieto­j ärjestelmiin, jolloin tieto on aina käytös-

yksityisiä palveluntarjoajia.

sä hoitavalla taholla, ellei asiakas erikseen sitä

Näistä syistä nykyisessä järjestelmässä ylläpidetään päällekkäistä palvelutarjontaa, ja

täytyy hakea joka vuosi uudestaan, vaikka

tahtiin, koska lapsi ei jaksa nousta, on veltto

h o i d o n t a r v e o n p y s y v ä t i l a . Va m m a i n e n k a i p a a

ja väsynyt. CP-vammaisen lapsen äidin ja eh-

elämäänsä vakautta, ei jatkuvaa muutostilaa.

Tä r k e ä t a s i a t e l ä m ä s s ä o v a t s a m o j a k u i n

kertaheitolla. "Jokainen lapsi muuttaa per-

terveillä. "Urheilumahdollisuudet, ystävien

heen arkielämän, mutta vammainen tai sairas

saaminen, harrastukset, opiskelu, asuminen

lapsi muuttaa kaiken", Abdulla sanoo.

j a t y ö e l ä m ä . Va m m a i s e n t u l i s i s a a d a o l l a y h -

tukia pitkäaikaisesti vammaisen hoitoihin 7

T H L : n selvitys tukee vihreiden m allia

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL luovutti peruspalvelu­ ministerille ­m arraskuussa oman ehdotuksensa terveys- ja sosiaalijärjestelmän rahoituksen kehittämiseksi.

THL:n malli vastaa suurelta osin vihreiden yksikana vaista ja alueellista mallia.

eikä rahoitukseen", Skoglund sanoo.

Joinain aamuina päivä ei käynnisty normaaliin

Abdullan mielestä on pöyristyttävää, että

◊

kiellä. Laissa ei kuitenkaan puututtu rakenteisiin

Va m m ain en k aip a a v a k a u t ta ja m a h d o llis u uk sia

dokas Zahra Abdullan­päivä saattaa muuttua

löstö pyrkisi yhteisesti löytämään asiakkaan

denvertainen, lähtökohdistaan huolimatta", Abdulla sanoo.

◊

Vihreissä on läpi puolueen historian toiminut vammaisia.­­ Vihreille on tärkeää, että vammaiset voisivat osallistua työelämään omien k yk yjensä ja jaksamisen mukaan, ja että vammaiset voisivat elää täysipainoista elämää yhteiskunnan aktiivisina jäseninä.

V I H R E ÄT 2 0 11 D E G R Ö N A

5 Pekka Haavisto Ka n s a n e d u s t a j a , ulkoministerin erityisedustaja Minun Suomeni on kansainvälinen ja avoin. Koulutuksen ja osaamisen Suomi, joka teknologisilla taidoillaan ratkoo myös maailman ympäristöongelmia. Uudessa Suomessa on järjestetty pätkätöiden ja pienyrittäjyyden sosiaaliturva. Syrjäytymiseen puututaan jo varhain, kaveria ei jätetä. Koulutus säilyy maksuttomana, ja ihmisiä kannustetaan uuteen yrittäjyyteen.

Suomi kantaa globaalin vastuunsa. www.pekkahaavisto.net

6

MAAHANMUUTTO

Kotoutuminen edellyttää kielitaitoa Suomen kielen taito on tärkeintä, kun pohjoi-

Erityisopettajana ja oppilaanohjaajana työs-

s e e n k o t i m a a h a m m e m u u t t a a i h m i n e n t o i s e s t a­

kentelevä Ingervo pitää tärkeänä, että maahan­

m a a s t a . Tä s t ä o v a t y h t ä m i e l t ä e h d o k k a a t

muuttajalapset napataan kielikoulutukseen

Husein Muhammed ja Sirkku Ingervo. Muham-

mahdollisimman varhaisessa vaiheessa jo päivä-

med on taustaltaan maahanmuuttaja, Ingervo

k o t i - i k ä i s e n ä . Tä l l ö i n h e i l l ä o l i s i m a h d o l l i s u u s

puolestaan on opettanut kuusi vuotta maahan-

menestyä yhtä lailla kuin suomalaislapsilla jo

m u u t t a j a l a p s i a . " Tä l l ä h e t k e l l ä t u r v a p a i k a n -

e n s i l u o k i l t a a l k a e n . " Ko t o n a o l e v i l l e ä i d e i l l e

hakijalle ei anneta riittävää kielikoulutusta,

tulisi järjestää kielikoulutusta paikoissa, jonne

ellei tiedetä, että hän varmasti jää Suomeen",

h e i d ä n o n h e l p p o j a l u o n t e v a t u l l a . Tä l l a i s i a

Muhammed sanoo.

paikkoja ovat esimerkiksi neuvolat, leikkipuis-

To s i n s i i n ä v a i h e e s s a , k u n t u r v a p a i k a n h a k i ja saa tietää saaneensa luvan jäädä Suomeen,

tot, koulut ja päiväkodit", Ingervo sanoo.

Va n h e m p i e n k i e l i k o u l u t u s o n a v a i n m y ö s

hän on saattanut junnata byrokratian rattais-

lasten menestykseen, sillä perheen tuki on

sa useita vuosia. Ajan, jonka aikana hän olisi

ratkaisevaa lapsen koulunkäynnin kannalta.

Kimmo Helistö

voinut mahdollisesti oppia kielen, työllistyä ja

On tärkeää, että äidillä ja isällä olisi mahdol-

Tu o t t a j a , k a u p u n g i n v a l t u u t e t t u

toimia aktiivisesti yhteiskunnassa.

lisuus auttaa lastaan kotiläksyissä ja pitää

Olen itsenäinen ja kuvia kumartamaton neljännen kauden kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen. Haluan edistää liberaalia kaupunkipolitiikkaa ja pääkaupunkiseudun kaupunkien y h d i s t y m i s t ä . Yr i t ä n o l l a a i n a h e i k o mman puolella ja puhun niiden puolesta, jotka ovat huonommassa asemassa kuin enemmistö. What´s so funny about peace, love & understanding? www.helisto.net

7 Sirkku Ingervo Erityisopettaja, sosiaali­ lautakunnan puheenjohtaja Sinkkuäitinä tiedän, että tärkeintä on hyvä arki, johon kuuluu perheen, opiskelun ja työn yhdistäminen. Elämäntehtäväni on ehkäistä lasten ja nuorten syrjäytymistä.

Yksinhuoltajien köyhyysloukut on korjattava. Päiväkotien ja koulujen ryhmäkoot on pienennettävä. Lapsilisä 17-vuotiaillekin ja opiskelijahuoltoa tarpeen mukaan.

Yksinäisyyttä pitää ehkäistä vauvasta vaariin. Elämänsuojelussa ihmisen ja ympäristön suojelu kulkevat käsi kädessä. www.sirkkuingervo.fi

Kielikoulutusta tulisi vihreiden mukaan järjestää eri tasoisille kielenopiskelijoille,

yhteyttä opettajaan.

Ke t k ä s i t t e n k e l p a a v a t S u o m e e n ? V i h r e i d e n

koska esimerkiksi korkeakoulutettu lääkäri ja

mielestä tervetulleita ovat niin työperäiset

lukutaidoton maanviljelijä aloittavat kielen

maahanmuuttajat kuin turvapaikanhakijat ja

opiskelun täysin erilaisista lähtökohdista.

pakolaisetkin. "Ristiriitaista on, että tervetulleiksi toivotetaan korkeakoulutetut, vaikka

Maahan m uuttajat S uo m essa K uinka paljon ?

Suomessa asui vakituisesti vuoden 2009 lopussa noin 233 000 ulkomailla syntynyttä henkilöä. Ulkomaalaisia eli henkilöitä, jolla ei ole Suomen kansalaisuutta, oli vuoden 2009 lopussa noin 156 000.

Ketkä muuttavat Suomeen?

Suurimmat ulkomaalaisryhmät ovat venäläiset, virolaiset, ­ ruotsalaiset ja somalialaiset.

Paljonko m aahan m uuttajat m aksavat ?

Maahanmuuttajien kustannuksia on vaikea laskea, koska maahanmuuttajat elävät ja maksavat veroja Suomessa yhtä lailla kuin kantasuomalaiset. Maahanmuuttajien kotouttamiskoulutukseen käytettiin vuonna 2009 noin ­ 30 miljoonaa euroa.

Lähde: Sisäasianministeriö

heitä meillä on jo omasta takaa, jopa liikaa.

Sen sijaan tarvitsemme Suomeen siivoojia, rakennusmiehiä, bussikuskeja ja sairaanhoitajia", lakimiehenä työskentelevä Muhammed sanoo.

Vihreät korostavat inhimillisyyttä maahanmuuttopolitiikassa. Ingervo toivoo äitien yrittävän asettautua maahanmuuttajaäidin asemaan, jossa äiti on saattanut taistella hengissä pysymisestä joka päivä ja halunnut tuoda lapsensa parempaan paikkaan. Muhammed kehottaa olemaan realisti kotouttamisen suhteen.

"Maahanmuuttoa on aina ollut ja tulee olemaan.

Jos ei nyt olla valmiita maksamaan, niin myöhemmin itketään ja maksetaan", hän heittää.

T iesitkö ?

Suomesta muutti 60-70-luvuilla Ruotsiin yli 300 000 suomalaista työn perässä – eli yhteensä Tampereen ja Lahden verran ihmisiä.

Ruotsin teollisuus­ kykeni työllistämään myös kieli­t aidottoman suomalaisen.

Lähde: Tilastokeskus

8

◊

KE H IT YSYHTE I ST YÖ

Miksi kehit ys­­­­yhteist yötä tehdään?

1 . K öyhyyden poista m inen

muotoisen yritystoiminnan, jolla

Maailma on vauras, mutta rikkaus

hän voi elättää perheensä.

on jakautunut hyvin epätasaisesti.

Siksi on tärkeää, että rikkaat maat

4 . Tasa - arvoa pikku

antavat köyhien maiden kansalaisille

kylistä m etropoleihin

mahdollisuuksia parempaan elämään.

Kehitysapukohteissa pyritään myös parantamaan naisten ja

2 . K auppasuhteiden

miesten välistä tasa-arvoa.

kehittä m inen Kestävää kehitysyhteistyötä on

5 . K ansainvälisiin uhkiin

auttaa kehitysmaita luomaan omia

vastaa m inen

markkinoita ja kauppasuhteita.

Ilmastonmuutos, luonnonkatastro-

Va i n s i t ä k a u t t a k e h i t y s m a i l l a o n

fit ja epidemiat vaativat pallon-

mahdollisuus rikastua ja päästä

l a a j u i s i a t o i m i a . Va i n y h t e i s t o i -

omille jaloilleen.

minnalla voidaan estää esimerkiksi

V I H R E ÄT 2 0 11 D E G R Ö N A

8 Henrik Jaakkola Siviilipalvelusmies, ylioppilas Olen parikymppinen punavihreä sivari Helsingistä. Kävin peruskoulun Kalliossa ja kirjoitin ylioppilaaksi Itäkeskuksen lukiosta keväällä 2009. Olen vegaani ja poliittiset juureni ovat eläinoikeus­ liikkeessä. Olen toiminut Helsingin vihreiden nuorten varapuheenjohtajana ja tänä vuonna kuulun Vihreiden Nuorten ja Opiskelijoiden liiton hallitukseen.

Tärkeimpänä tavoitteenani vaaleissa on demokratian lisääminen sitovien kansanäänestysten muodossa. www.kapinatalkoot.fi

e p i d e m i o i d e n l e v i ä m i n e n m a a s t a­ 3 . I h m isarvoisen elä m än

toiseen, pienentää päästöjä

m ahdollista m inen

modernisoimalla kehitysmaiden

Lukutaito, hyvä terveys ja mah-

teollisuutta ja reagoida nopeasti

dollisuus elättää itsensä ovat

kansainvälisiin katastrofeihin.

ihmisen perusoikeuksia. Esimerkiksi lukutaito mahdollistaa koulut-

6 . T urvallisuuden

tautumisen, edistää sukupuolten

luo m inen

välistä tasa-arvoa ja demokratiaa.

Köyhyys aiheuttaa konflikteja.

Mikrolainat auttavat kehitysmaan

­T u k e m a l l a k ö y h i ä m a i t a y l l ä p i d e -

kansalaista aloittamaan pieni­

tään rauhaa ympäri maailmaa.

9 Emma Kari Ka u p u n g i n v a l t u u t e t t u , nuorisolautakunnan puheenjohtaja P o l i t i i kan tavoitteena on oltava onnel l i s u u s . Siihen pääsemme rakentamalla t a s a-arvoista, ekologista ja avointa S u o m e a. Tuloerojen kasvaminen ja Itä m e r e n saastuminen eivät ole luonnon ­ l a k e j a v aan tehdyn politiikan seurausta.

Ta l o uden pitää luoda hyvinvointia, ei tuhota ympäristöä tai tuottaa köyhyyttä.

Ta r v i t s emme tasa-arvoisempaa ja ympä ristöystävällisempää politiikkaa. www.emmakari.fi

10 Marko Kosunen Te k n i i k a n t o h t o r i . ammattiyhdistysaktiivi Olen 37-vuotias isä, tutkija, ja ay-aktiivi Helsingin Puotilasta. Haluan ammattiyhdistyksille joukkokanneoikeuden, jotta työelämän sovittuja pelisääntöjä myös noudatetaan, sekä työllistävää ja työhön kannustavaa perusturvaa, jotta kaikki saisivat olla mukana ja osallistua yhteisen hyvinvointimme rakentamiseen. Kestävä tulevaisuus rakennetaan tänään, huomisen kiitokset ansaitaan tämän päivän teoilla. www.markokosunen.net 9

V I H R E ÄT 2 0 11 D E G R Ö N A

Helsingin Vihreiden edu

M eil l ä o n m a h d Jä tä m m ekö p u h d a sta

hy vinvointiy hte

pe l kä stä ä n sa a s

va l ta va n ve Vih reä t o hja

ko hti h a l littu

Ta voittee n

lisä tä ih mistwe n

ei kiihd y ttä ä

Luonto ja ilmasto tarvitsevat puolustajaa Ilmastonmuutos muuttaa maapallon elinoloja n o p e a s t i j a e n n a k o i m a t t o m a s t i . Ta r v i t s e m m e

Vihreä talous luo t yötä ja kestävää hy vinvointia

Suomeen ilmastolain, jolla sitoudutaan 5%:n päästöjen vuosittaiseen vähentämiseen. Päästöt vähenevät energiatehokkuutta parantamalla ja uusiutuvaan energiaan siirtymällä.

Emme halua ydinvoimaa, koska emme halua y d i n j ä t e t t ä e m m e k ä u r a a n i k a i v o k s i a . Tu r p e e n verotusta on kiristettävä ja turpeen energia-

Ekologisesti kestävät sosiaaliset ja taloudelliset järjestelmät ovat paitsi mahdollisia, myös

käytöstä on luovuttava asteittain.

Joukkoliikenteestä on tehtävä nykyistä

Y hdess ä heikoimpien puolella

välttämättömiä. Vihreässä taloudessa saastut-

h o u k u t t e l e v a m p a a j a e d u l l i s e m p a a . Va l t i o n

taja maksaa. Ruuhkamaksujen, energia-, ympä-

on tuettava pääkaupunkiseudun joukkoliiken-

ristö- ja kulutusverojen tuotolla kevennetään

nettä moottoritiehankkeiden sijaan. Suomeen

palkkatulojen verotusta, ja maksukyvyn mu-

tarvitaan nopeita junayhteyksiä ja Helsinkiin

Laadukas päivähoito, koulutus ja terveyden-

kaan porrastetulla tuloverotuksella tasataan

maanalainen Pisara-rata sekä rautatietunneli

huolto kuuluvat kaikille. Suomen menestys

verotuksen taakkaa pois pienituloisimmilta.

Ta l l i n n a a n . K a u p u n g i t o n r a k e n n e t t a v a n i i n ,

perustuu korkeatasoiseen opetukseen, koulu-

että niissä on helppo kävellä ja pyöräillä.

tukseen ja tutkimukseen. Siksi opiskelun on

Vihreässä taloudessa tuetaan palveluiden ja ympäristöä säästävän teknologian kehittymis-

Metsiä ei ole suojeltu riittävästi. Nyky-

oltava maksutonta ja koulutuksen perusra-

tä toisin kuin krääsää tehtailevassa pakkoku-

muotoinen metsätalous uhkaa sekä luonnon

hoituksen riittävää. Helsinkiin tarvitaan lisää

lutusyhteiskunnassa. Näin syntyy myös uusia

monimuotoisuutta että metsien virkistysar-

ammattioppilaitosten aloituspaikkoja.

työpaikkoja. Vihreä työelämä joustaa ihmisten

voa. Metsänomistajille on annettava laissa

t a r p e i d e n m u k a a n . Ty ö t ä j a k a m a l l a s i t ä r i i t t ä ä

mahdollisuus jatkuvaan kasvatukseen perustu-

Tä h ä n t u l e e p u u t t u a p a n o s t a m a l l a p e r u s t e r -

entistä useammalle.

vaan metsänhoitoon.

v e y d e n h u o l t o o n j a e n n a l t a e h k ä i s y y n . Te r v e y -

Itämeren pelastamiseksi maatalouden ravin-

Suomalaisten terveyserot ovat kasvaneet.

denhuollon sekavaa, monikanavaista rahoitus-

nepäästöt on vihdoin saatava kuriin. Kaikkien

ta on selkeytettävä. Lääkehoito ei saa olla ai-

oikeus puhtaaseen Itämereen ylittää viljelijöi-

noa hoito mielenterveys- ja päihdeongelmissa.

den oikeuden päästää lannoitteita vesistöihin.

Va n h u s t e n l a i t o s h o i d o n o n o l t a v a i n h i m i l l i s t ä

Ym p ä r i s t ö m i n i s t e r i ö t ä e i s a a l a k k a u t t a a ,

ja sen ohella tulee tarjota riittävästi tuettuja

vaan sen asemaa luonnon- ja ympäristönsuojelussa on vahvistettava.

Tu o t a n t o e l ä i n t e n k o h t e l u e i k e s t ä S u o m e s -

asumismalleja.

Yhteiskunnan heikoimmista pitää huolehtia.

Nykyinen perusturvamme on sekava tilkkutäk-

sa päivänvaloa. Imagokampanjoiden sijaan

ki, joka ei toimi. Perustulo toisi oikeudenmu-

haluamme aitoja parannuksia eläinten oloihin.

kaisen perusturvan kaikille sekä poistaisi pe-

Tu r k i s t a r h a u s o n k i e l l e t t ä v ä k o k o n a a n . K u l u t -

rusturvan ja ansioturvan vastakkainasettelun.

tajat haluavat lähellä tuotettua luomuruokaa

Se myös kannustaisi työntekoon ja yrittämi-

eivätkä supermarkettien eineksiä. Siksi luo-

seen sekä antaisi työttömille mahdollisuuden

muruoan tuotantoa ja myyntiä on kehitettävä.

koulutukseen ja työllistymiseen.

10

skuntavaaliohjelma 2011

V I H R E ÄT 2 0 11 D E G R Ö N A

d o l lisu u s va lita . l a psil l e m m e l u o ntoa ja

eis k u n n a n, vai

stu n ee n m a a n ja

e l ka ta a ka n? a va t S u o m ea

u a m u u tosta .

Hy vinvoiva

namme on

H e lsin ki

n o n n e l lisu u tta,

oikeu d e n m u kaises sa

ä k u l u tu sta .

m a ail m a s sa !

Globaalia vastuuta ja tur vallisuut ta

K aikki ovat tas a-ar voisia Yhdenvertaisuudesta hyötyvät kaikki. Ketään ei saa syrjiä. Vihreiden tavoite on myös

Va s t u u t o i s i s t a i h m i s i s t ä j a y m p ä r i s t ö s t ä

täydellinen tasa-arvo sukupuolten välillä.

ulottuu yli valtioiden rajojen. Kansainväli-

Miesten ja naisten välisiä palkkaeroja täytyy aktiivisesti kaventaa.

Perheitä on tuettava niin, että kaikilla on mahdollisuus turvalliseen kasvuun. Yhteiskun-

K aup unkilaisten ääni kuulu viin

taa rakennettaessa on lähdettävä siitä, että

sessä päätöksenteossa tulee edistää ilmastonmuutoksen torjumista, ihmisoikeuksien toteutumista ja maailmankaupan pelisääntöjen muuttamista reilummiksi. Kehitysyhteistyöllä vähennetään köyhyyttä ja siihen on käytettävä

on muitakin perhemuotoja kuin vain normina

Suomen on oltava avoin ja demokraattinen.

pidetty ydinperhe. Suomeen tarvitaan tasa-

Va a l i j ä r j e s t e l m ä o n u u d i s t e t t a v a s i t e n , e t t ä

arvoinen, sukupuolineutraali avioliittolaki.

kaikkien suomalaisten ääni on samanarvoi-

man Euroopan unionin. EU:lla on käytössä

Perhevapaiden kustannukset on tasattava

nen. Suorat ja sitovat kansanäänestykset on

laaja valikoima keinoja kriisien ehkäisemisek-

kaikkien työnantajien kesken.

mahdollistettava kunnallisella ja valtiollisella

si. Sotilasoperaatioiden sijaan on pyrittävä

tasolla. Puolueiden ja ehdokkaiden rahoituk-

ihmisten auttamiseen ja rauhanturvaamiseen.

sen tulee olla avointa ja reilua.

Vihreät kannattavat valikoivaa asevelvolli-

Vihreiden maahanmuuttopolitiikka perustuu inhimillisyyteen. Suomeen saa tulla etsimään työtä, turvaa ja parempaa elämää. Maahan-

Pääkaupunkiseutu on Suomen ainoa met-

0,7 % bruttokansantulosta.

Vihreät haluavat avoimemman ja toimivam-

suutta. Nato-jäsenyys on tarpeeton.

muuttajien kotouttamiseen on taattava riit-

ropoli. Se tarvitsee oman hallintonsa, jossa

tävät resurssit. Kotoutumisessa on tärkeää

yhteisistä asioista päätetään yhdessä ja

tävät kehitysmaiden mahdollisuuksia kohentaa

kielen oppiminen, työllistyminen ja päätök-

jossa asukkaat pääsevät vaikuttamaan oman

kansalaistensa elinoloja ja murentavat samalla

sentekoon osallistuminen. Maahanmuuttajien

alueensa asioihin. Siksi pääkaupunkiseudun

pohjoismaista hyvinvointivaltiota. Vihreät

on voitava hyödyntää ammattitaitoaan ny-

kunnat on yhdistettävä ja uuden suurkaupun-

vaativat reilua maailmankauppaa, finanssi-

kyistä tehokkaammin ja kotouttamisprosessin

gin sisään luotava vaaleilla valitut kaupun-

markkinoiden säätelyä ja ympäristön asetta-

byrokratiaa on vähennettävä.

ginosavaltuustot.

mista talouden edelle.

11

Nykyiset maailmankaupan rakenteet heiken-

V I H R E ÄT 2 0 11 D E G R Ö N A

LUONNONSUOJELU

11 Tu u l i Ko u s a Ka u p u n g i n v a l t u u t e t t u , Master of Laws Olen 31-vuotias kaupunginvaltuutettu, viestintäpäällikkö ja London School of Economicsista ja Helsingin yliopistosta valmistunut ihmisoikeusjuristi. Politiikassa olen perehtynyt erityisesti talou­ teen,­kulttuuriin ja ulkopolitiikkaan.

Haluan helpottaa kestäviä valintoja ja yrittämistä. Haluan työelämän, joka joustaa paremmin eri elämäntilanteissa.

Haluan luovia ratkaisuja tänään ja tulevaisuudessa. www.tuulikousa.fi

Kaupunkilainen, älä ulkoista

12 Anna Moring Fil.maist., vs. pääsihteeri Olen 32-vuotias helsinkiläinen sateen­ kaariperheen äiti, perhetutkija ja V i h r e i d e n N a i s t e n v s . p ä ä s i h t e e r i . Tä r keimpiä tavoitteitani ovat perhelainsäädännön uudistaminen vastaamaan moninaisten perheiden todellisuutta, homo- ja transfobisen syrjinnän kitkeminen niin työelämästä kuin koulumaailmastakin, sukupuolten tasa-arvo ja viharikollisuuden nollatoleranssi. www.annamoring.fi

Suomi on saanut noottia EU:lta muun muassa

tyvät. Suojeltavat alueet, kuten paksuturpei-

r a n t o j e n , h a r j u j e n , k e t o j e n j a n i i t t y j e n t i l a s t a­

set suot ja suuripuiset metsät, ovat puoles-

sekä tiettyjen lajien, kuten saimaannorpan,

taan tärkeitä hiilipäästöjen sitojia, joten

huonosta suojelusta. Perinnemaisemat katoavat

niiden suojelu hillitsee ilmastonmuutosta.

suomalaisesta maaseutuidyllistä. Massiivisen

Relanderin elämässä luonto on perhokalas-

metsätalouden seurauksena suomalaisista met-

tuksen ja mökkeilyn kautta vahvasti läsnä.

sistä enää viisi prosenttia on koskemattomia.

Hän toteuttaa luonnonsuojelutyötä omassa

Kasvi- ja eläinlajeista kymmenes on uhanalaisia.

a r j e s s a a n k o n k r e e t t i s e s t i : Va n t a a n j o k i - a k t i i v i­ ja ahkera kalamies oli vetämässä vuosina

13

Yhä useampi metsänomistaja on kaupunkilainen

Husein Muhammed Oikeust.maist., lakimies Olen mukana politiikassa, koska haluan kehittää Suomea sellaiseksi, jossa me kaikki tuntisimme ylpeyttä kotimaastamme riippumatta taustastamme.

Vihreänä ihmisoikeusaktivistina minulle tärkeimpiä asioita ovat ihmisten yhdenvertaisuus, oikeudenmukaisuus ja y m p ä r i s t ö . Va i k e i n a k a a n a i k o i n a e i s a a ajaa alas vaikeassa asemassa olevien ihmisten tarvitsemia peruspalveluja, eikä luontoa saa turmella taloudellisten pikavoittojen nimissä. www.husein.fi

nainen.

2008-2009 radiokalakampanjaa, jolla kerättiin merkittävä summa rahaa Itämereen laskevien vesistöjen hyvinvoinnin edistämiseksi.

K aupunkilaiset o m istavat m etsää yhä ene m m än Tä l l ä h e t k e l l ä n o i n v i i d e n n e s m e t s ä n o m i s t a jista asuu kaupungissa. 15–20 vuoden päästä tilanne tulee muuttumaan, kun suuret ikäluo-

Ehdokas Jukka Relanderin mielestä luontoa on uhrattu taloudellisen menestyksen nimiss ä . 2 0 0 0 - l u v u l l a i l m a s t o n m u u t o s o n v i e n y t­

kat luopuvat metsistään. Yhä useampi metsänomistaja on kaupunkilainen nainen.

Myös metsänhoidossa puhaltavat uudet tuu-

huomiota klassiselta luonnonsuojelulta.

let. Omistajia kiinnostaa mahdollisuus hoitaa

"Arjen ekoteot ja luomuruuan ostaminen ovat

metsäänsä kestävämmin, kuin perinteisellä istu-

tärkeitä asioita, mutta metsät ja vesistöt ovat

tus-harvennus-poikki-pinoon-menetelmällä. Niin

myös", hän muistuttaa.

sanotut pehmeät metsänhoitotavat huomioivat

To i s a a l t a i l m a s t o n m u u t o k s e n t o r j u m i n e n

esimerkiksi metsässä elävät lajit ja luonnon­

ja luonnonsuojelu ovat sidoksissa toisiinsa.

mukaisuuden. Metsässä saattaa kasvaa erilajisia

Ilmastonmuutoksen seurauksena maapallolta

puita, eikä metsää hakata välttämättä aukeaksi.

uhkaa kadota lajeja, kun ilmasto-olosuhteet

Hakkuussa ei käytetä raskaita metsäkoneita,

muuttuvat ja äärimmäiset sääilmiöt lisään­

jotka möyrivät jälkensä metsämaisemaan.

12

LUONNONSUOJELU

V I H R E ÄT 2 0 11 D E G R Ö N A

VINKKI! Osta pala ikimetsää

14

internetissä: Mari Puoskari w w w. l u o n n o n p e r i n t o s a a t i o . fi

Diplomi-insinööri, puolueen varapuheenjohtaja Kestävä talous tarkoittaa sitä, ­e ttemme elä tulevien sukupolvien varoilla tai tuhoa ympäristöämme. Vihreään teknologiaan ja palveluihin perustuva kasvu tuo yrityksiä ja työpaikkoja sekä säästää ympäristöä ja kustannuksia. Haluan tehdä työtä ilmastonmuutoksen torjumisen ja puhtaamman Itämeren puolesta.

Tasa-arvoa työelämässä edistetään muuttamalla perhevapaajärjestelmää ja puuttumalla palkkaeroihin. www.maripuoskari.net

itseäsi luonnonsuojelusta

15 Jukka Relander Ko l u m n i s t i , r a d i o h e n k i l ö

Maanomistajia, jotka haluavat edistää luonnonsuojelua ja luovuttavat maitaan suo-

on mahdollista ostaa ikimetsää suojeltavaksi muutamalla klikkauksella.

jeltaviksi, on Vihreiden mielestä palkittava.

P a l k i t ­s e m i s t a t o t e u t e t a a n t ä l l ä h e t k e l l ä v u o n -

L uonto on läsnä kaupungissakin

na 2003 käynnistyneellä Metso-hankkeella,

Henrik Jaakkola kaipaa asfaltin ja betonin kes-

jolle Vihreät ajavat lisärahoitusta. Myös EU:n

kelle enemmän luontoa. Hän toivoisi autoilta

määrittämistä Natura-alueiden käyttörajoi-

tilaa kaupunkiluonnolle, joka voisi levittäytyä

tuksista on oltava tulevaisuudessakin mahdol-

sisäpihoille ja muille alueille, jotka ovat nyt

lisuus saada tukea EU:lta kuten tähänkin asti.

autojen käytössä.

L uonnonsuojelu on klikin päässä Kaupunkilaiselle tyypillistä luonnonsuojelua on eurojen kilauttaminen luonnonsuojelujärjestön tilille. Niin tekee myös ehdokas ja ­s i v i i l i p a l v e l u s m i e s H e n r i k J a a k k o l a . N u o r i m i e s m y ö n t ä ä , ­ ­e t t e i v i l l i s s ä l u o n n o s s a t u l e v i e r a i l t u a u s e i n , m u t t a v a k u u t t a a l u o n t o s u h t e e n s a­ olevan vahva. Hänen mielestään maaseudulla a s u v a t i h m i s e t e i v ä t o l e v ä l t t ä m ä t t ä p a r e m p i a­ luonnonsuojelijoita kuin kaupunkilaiset. "Kumpi on parempi luonnonsuojelija: lintujärveä tuhoava maanomistaja vai kaupunkilainen pus-

2000-luvulla

16

ilmastonmuutos on vienyt

Anni Sinnemäki

huomiota

Ministeri, Vihreiden puheenjohtaja

klassiselta luonnonsuojelulta.

kutraktoriin kahliutuva aktivisti?"

Luonnonsuojelusta olisi saatava helppo ja

Kaupunkilaisen kannattaakin välillä pysäh-

luonteva osa ihmisten elämää, ilman jeesus-

tyä ja tiedostaa ympäröivä luonto, nuuhkaista

telua. Kaupunkilainen luonnonsuojelija ei ole

meri-ilmaa tai bongata puusta puuhun loikkiva

ehkä jatkuvasti toteuttamassa konkreettista

orava. Pääkaupunkiseudulla hienoja luontokoh-

luonnonsuojelutyötä, mutta uudenlaisia tapo-

t e i t a o v a t N u u k s i o n m e t s ä t , Va n h a n k a u p u n g i n -

ja suojella luontoa keksitään jatkuvasti. Esi-

l a h t i , U u t e l a n r a n n a t Vu o s a a r e s s a , Va n t a a n j o e n

merkiksi Luonnonperintösäätiön nettisivuilla

kosket ja Sipoonkorven luonnonsuojelualue.

13

Olen 44-vuotias kahden lapsen isä Käpylästä. Teen töitä pätkissä mm. radiossa ja lehdissä. Olen puheenjohtajana Suomen kirjastoseurassa, Vihreässä miesliikkeessä, Pro Vantaanjoki-yhdistyksessä ja Helsingin seudun kesäyliopistosäätiön hallituksessa.

Kannatan avointa Suomea, jossa virtaa kirkasta vettä, jossa harrastetaan lukemista ja puolustetaan tasa-arvoa kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla. Köyhimpien tukeminen on parasta talouspolitiikkaa. www.jukkarelander.fi

◊

Kuluneen neljän vuoden aikana on tapahtunut paljon. Olen ollut tekemässä miljardin euron ekologista verouudistusta, torjunut taantumaa ja saanut nuorten työttömyyden kääntymään laskuun. Politiikassa pidän ratkaisuista ja tuloksista, asioiden ajattelemisesta uudelleen ja yhteishengestä. Olen ylpeä johtaessani puoluetta, jonka ihmiset ovat ahkeria ja idealistisia. Seuraavaksi haluan rakentaa uuden Suomen. www.annisinnemaki.net

V I H R E ÄT 2 0 11 D E G R Ö N A

17 Riitta Skoglund Ps y k o l o g i , psykoterapeutti Te r v e y d e n h u o l l o n j a m i e l e n t e r v e y s t y ö n psykologina ja perheterapeuttina Helsingin psykiatrisessa avohoidossa olen nähnyt niin pahoinvoinnin, osattomuuden ja syrjäytymisuhan seuraukset kuin välittämisen, yhteistyön ja ilon m e r k i t y k s e n . Te e m a n i e n s i m m ä i s i s s ä eduskuntavaaleissani ovat sosiaalinen oikeudenmukaisuus sekä yhdenvertais u u s j a t a s a - a r v o . Ty ö s s ä o p p i m a a n i tarvitaan myös eduskunnassa! www.riittaskoglund.fi

ILMASTO

Koppi ilmaston­muutoksesta lailla Suomalaiset sijoittuvat kärkijoukkoon, kun

kuuteen, liikenteen ja maatalouden kehittä-

vertaillaan eri kansallisuuksien hiilijalan­

miseen. "Laki estäisi hallituksia vierittämäs-

jälkiä.­Kun suomalainen tupruttelee hiilidi-

t ä i l m a s t o v a s ­t u u t a t u l e v i l l e s u k u p o l v i l l e " ,

o k s i d i a ­i l m o i l l e k e s k i m ä ä r i n 1 2 t o n n i n e d e s t ä

Stranius sanoo.

v u o d e s t a , l ä n s i n a a p u r i s ­s a s e l v i t ä ä n p u o l e t

suutta, jossa hänet on pakotettu elämään näi-

s i i s ­v o i v e d o t a .

den sääntöjen mukaan: ankeaa, kolkkoa ja kur-

Erot löytyvät teollisuuden rakenteista.

p ä i n v a s t a i s t a m i e l t ä , s i l l ä h ä n u s k o o i h m i s t e n­

pöihin: kemianalaan ja metallinjalostukseen.

onnellisuuden ja hyvinvoinnin lisääntyvän ilmas-

Ruotsissa brändätään ja markkinoidaan, minkä

totekojen myötä. Kun matkat tehtäisiin pyörällä

lisäksi perinteiset energiaa nielevät alat ovat

tai kävellen ja suosittaisiin kasvisruokaa, ihmis-

muuttaneet toimintaansa.

ten terveys kohenisi. Kun talot olisi rakennettu

vat vaaliteeseissään, että Suomeen on saatava

Osmo Soininvaara

jaa. Stranius on oman kokemuksensa perusteella

Suomalainen teollisuus keskittyy energiasyöp-

Suomen suurimmat ympäristöjärjestöt vaati-

18

Moni saa puistatuksia, kun miettii tulevai-

pienemmällä – pohjoiseen sijaintiimme emme

ilmastolaki, joka sitoisi valtion vähentämään p ä ä s t ö j ä v u o s i t t a i n v i i s i p r o s e n t t i a . Tä h ä n a s t i­

energiatehokkaasti, ei kotona olisi liian kuuma tai kylmä, hän luettelee.

Mutta eiväthän pienet suomalaiset yksin voi pysäyttää ilmastonmuutosta. Ja miksi mei-

on tyydytty laatimaan strategioita ja suunni­

dän pitäisi olla ensimmäisiä? Itse asiassa suo-

telmia, joiden toteutus on kuitenkin jäänyt

malaiset eivät olisi ensimmäisiä, sillä vastaava

vaisuksi. Siksi Suomeen tarvitaan ilmastolaki.

laki on voimassa Iso-Britanniassa, jossa laki

Tä t ä m i e l t ä o n m y ö s V i h r e ä t .

meni läpi, kun elinkeinoelämän etujärjestöt

Ehdokas ja Luonto-Liiton pääsihteeri Leo

päättivät kannattaa sitä. Etujärjestöt näki-

Va l t . l i s . , y r i t t ä j ä

Stranius sanoo, että ilmastolaki toisi poli-

vät, että laki on varautumista tulevaisuuteen,

Ensi vaalikaudesta tulee raskas, koska valtion rahat on loppu. Osaan tehdä vaikeitakin päätöksiä. Entisenä peruspalveluministerinä terveydenhuolto k i i n n o s t a a m i n u a . S ATA - k o m i t e a s s a sisuuntuneena haluan uudistaa sosiaaliturvan. Helsingin kehittäminen on intohimoni. Surettaa, että kuntien välinen kilpailu pilaa pääkaupunkimme.

Tä m ä a s i a o n n y t r a t k a i s t a v a . www.soininvaara.fi

tiikkaan kunnianhimoisemmat päästötavoit-

koska globaalin ilmastopelin säännöt tulevat

teet ja varmistaisi, että päästöjä vähennet-

kuitenkin muuttumaan. "Edelläkävijät mää-

täisiin vuosittain. Sillä voitaisiin vaikuttaa

rittävät säännöt, joihin perässähiihtäjien on

esimerkiksi­fossiilisten polttoaineiden vähen-

s o p e u d u t t a v a . Vo i d a a n m i e t t i ä , k u m m a s s a r y h -

tämiseen, energiansäästöön ja energiatehok-

m ä s s ä S u o m i h a l u a a ­o l l a " , S t r a n i u s s a n o o .

Y dinvoi m a edustaa m ennyttä m aail m aa Vihreät vastustaa ydinvoimaa, koska se on kestämätön energiantuotantomuoto.

19 Leo Stranius Ym p ä r i s t ö a s i a n t u n t i j a , Luonto-Liiton pääsihteeri Asun Käpylässä ja toimin LuontoLiiton pääsihteerinä sekä Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin puheenjohtajana. Olen hallintotieteiden maisteri, ympäristöasiantuntija, kansalaistoiminnan tutkija, kasvissyöjä, arkipyöräilijä ja aktiivijuoksija. Blogini on valittu Suomen y m p ä r i s t ö b l o g i e n y k k ö s e k s i . Ta v o i t teenani on ekologisesti kestävä, onnellinen ja hiilineutraali Suomi. www.leostranius.fi

Teollisuuden ja kotitalouksien sähkön tarve pystytään tyydyttämään ilman ydinvoimaa uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa lisäämällä ja energiatehokkuutta parantamalla. Ydinvoima ei ole ratkaisu ilmastonmuutoksen torjumiseen, sillä päästöjä on vähennettävä nopeasti, mutta ydinvoimaloiden rakentaminen on hidasta – kuten Olkiluodon kolmannen reaktorin rakentaminen on osoittanut.

Uraani on ehtyvä luonnonvara, jonka louhiminen aiheuttaa suuria ympäristöongelmia ja terveyshaittoja. Ydinvoimaan liittyy aina myös vakavan onnettomuuden riski,

eivätkä vakuutusyhtiöt suostu vakuuttamaan ydinvoimaloita.

Ydinvoiman myötä sähkön­ tuotanto keskittyy muutamaan suureen laitokseen, mikä tekee siitä erityisen haavoittuvaista.

Sen sijaan uusiutuviin energiamuotoihin perustuva energian­ tuotanto on hajautettu eri kokoisiin yksiköihin ympäri Suomea jolloin riskit ovat vähäiset.

Hajautettu tuotanto luo myös enemmän työpaikkoja.

Ydinvoima jättää tuleville sukupolville perinnöksi ydinjätteen, joka säilyy kauan vaarallisena ja jonka järkevä loppusijoitus on edelleen ratkaisematta.

Useiden ydinvoiman kannattajien mielestä ydinvoima on väliaikainen ratkaisu tulevaisuuden energiamuotoihin siirryttäessä.

Vihreiden mielestä tulevaisuus on tehtävä nyt.

14

◊

METROPOLIPOLITIIKKA

V I H R E ÄT 2 0 11 D E G R Ö N A

Lentoasema

20

Korso

Metro­p oli tulee lähelle kaupun­k i­­laista

Östersundom

Keskusta

Johanna Sumuvuori Kansanedustaja, valt. maisteri Rakkaimpia teemojani ovat eriarvoisuuden torjuminen, ympäristönsuojelu, globaali oikeudenmukaisuus, laadukkaat peruspalvelut, tasa-arvo ja eläinten hyvinvointi. Rakastan museoiden ja kirjastojen avoimia ovia, musiikkia, metsiä, raideliikennettä, rauhantyötä, kirpputoreja, lastentapahtumia, pyöräteitä ja luomuruisleipää. Politiikkaa ei kannata jättää kyynikoille, vaan käytännöllisille idealisteille. www.sumuvuori.net

21 Ta p i o l a Kruunuvuori

S a n n a Ve s i k a n s a Ka u p u n g i n v a l t u u t e t t u , valt. maisteri,

Helsingin seutu on Suomen moottori. 14 kau-

Valta lähe m m äs kaupunkilaisia

p u n g i n a l u e e l l e l e v i t t ä y t y v ä l l e s e u t u ­a l u e e l l a

P u o s k a r i n m i e l e s t ä v a l t a o n k a r a n n u t m e t r o ­p o l i ­

asuu neljännes Suomen väestöstä ja täällä

alueen neljässä suuressa kaupungissa tavallisen

tehdään kolmannes koko Suomen bruttokansan­

kaupunkilaisen ulottumattomiin. Seutua pyöri-

t u o t t e e s t a . O s a a m i s t a j a t i e t o t a i t o a p i i s a a ­,

t e t ä ä n e r i l a i s t e n y h t e i s t y ö e l i n t e n k a u t t a , ­j o i s t a

sillä lähes joka kolmas alueen asukas on

poliitikonkin on vaikea pysyä perillä, saati

­k o r k e a k o u l u t e t t u .

tavallisen kaupunkilaisen.

Va s t i n e e k s i a l u e e l l e k y t e e m y ö s o n g e l m i a .

Tä h ä n r a t k a i s u n a V i h r e ä t v a a t i v a t m e t r o -

Huono-osaisuus keskittyy tietyille alueille, ja

polialueelle kuntaliitosten lisäksi kaupungin-

muuhun maahan verrattuna seutualueella on

osavaltuustoja, jotka voisivat Suur-Helsingissä

e n e m m ä n p i t k ä ­a i k a i s t y ö t t ö m i ä , t o i m e e n t u l o -

p ä ä t t ä ä a l u e e n s a p a i k a l l i s i s t a a s i o i s t a . Tä l l a i -

tuen varassa eläviä, nuoria mielenterveys- ja

sia asioita olisivat esimerkiksi osa kouluihin

päihdeongelmaisia, syrjäytymisvaarassa olevia

ja päiväkoteihin liittyvistä päätöksistä. Koko

m a a h a n m u u t t a j i a ­j a a s u n n o t t o m i a .

metropolia koskevista asioista päätettäisiin nykyisenkaltaisessa valtuustossa. "Tietyissä

V enkoilusta yhteisiin tavoitteisiin

asioissa paras tietämys on paikallistasolla. Kun

Jarrua kehitykselle painaa tällä hetkellä alu-

päättäjinä olisivat oman kaupunginosan edus-

een pirstaleinen päätöksenteko, jossa kukin

tajat, päätösvalta olisi lähempänä tavallista

kaupunki ajaa omaa etuaan sen sijaan, että

kaupunkilaista", Puoskari sanoo.

kehitettäisiin seutua yhteistyössä. "Nyt meillä

Epäilijät väittävät, että kaupunginosahal-

on metropolialueella rikas länsi ja köyhä itä.

linto toisi lisäkustannuksia ja päätöksentekoon

Kaupungit kilpailevat verisesti veronmaksajista

uuden byrokratiaa vaativan tason. Vihreiden

ja yrityksistä", ehdokas ja Vihreiden varapu-

mukaan tilanne voitaisiin kuitenkin järjestää

heenjohtaja Mari Puoskari sanoo.

y k s i n ­k e r t a i s e s t i o r g a n i s o i m a l l a n y k y i s t ä h a l l i n -

Metropolipolitiikan tavoite on tehostaa­pää-

toa uudelleen.

kaupunkisedun alueen kehitystä ja mahdollisesti yhdistää kaupunkeja. Nykyistä kiinteämmällä

P otkua ja pätäkkää koko S uo m elle

päätöksenteolla voitaisiin muun muassa paran-

Juuasta kotoisin oleva ja Kuopiossa pitkään

t a a j o u k k o l i i k e n n e t t ä j a l i i k e n ­t e e n s u j u v u u t t a ,

asunut Puoskari näkee, että pääkaupunkiseu-

v a s t a t a m a a h a n m u u t o n h a a s t e i s i i n , j ä r k e v ö i t t ä ä­

dun alueen kehitys olisi hyväksi koko Suomelle,

maankäyttöä ja asuntotuotantoa sekä lisätä alu-

sillä pääkaupunkiseudun hyvinvointi tuottaa

een kilpailukykyä kansainvälisesti.

euroja myös muuhun Suomeen.

15

◊

Kolmen lapsen äitinä haluan vaihtoehtoja joko/tai–työelämään: osa-aikainen työ ja perhevapaiden vuorottelu realistiseksi molemmille vanhemmille.

Lasten on saatava kasvaa ja oppia r i i t t ä v ä n p i e n i s s ä r y h m i s s ä . Ko u l u l a i s e t o v a t l i i k a a y k s i n . Va n h u s t e n - j a terveyspalveluiden laatu on turvattava r a h o i t u s t a j ä r k e i s t ä m ä l l ä . Ko l m e l l a mantereella asuneena haluan Suomen, jonne myös uudet tulijat sopeutuvat. www.sannavesikansa.fi

22 Ville Ylikahri Kaupunginvaltuutettu, Helsingin Vihreiden puheenjohtaja Olen 35-vuotias kaupunginvaltuutettu.

Asun Punavuoressa mieheni kanssa.

Kaupunginhallituksessa olen toiminut avoimen, iloisen ja ekologisen Helsingin puolesta. Nyt olen valmis tekemään työtä eduskunnassa Suomen u u d i s t a m i s e k s i . Ta v o i t t e i n a n i o n t e h d ä sosiaaliturvasta ja työelämästä joustavaa, torjua ilmastonmuutosta sekä turvata erilaisten ihmisten oikeudet. www.villeylikahri.fi

V I H R E ÄT 2 0 11 D E G R Ö N A

T YÖ

Takana on neljä vuotta, joiden aikana saimme läpi monia meille tärkeitä tavoitteita. Vihreän vero­ uudistuksen ansiosta yritysten energiatehokkuusinvestoinnit ovat nyt kannattavampia kuin vuosi sitten. Uusiutuvan energian laitoksia val-

KOLUMNI

KOLUMNI

Uusi Suomi jatkaa hyviä uudis­tuksia

m i s t u u e r i p u o l i l l a S u o m e a . Ke h ä r a t a a , E s p o o n metroa ja Seinäjoki-Oulu-rataa rakennetaan. ­U u s i e n a u t o j e n p ä ä s t ö t p i e n e n e v ä t v a u h d i l l a .

Myös perustoimeentulossa otettiin tärkeitä askeleita. Pienimmät äitiys-, isyys- ja vanhempainrahat nousivat 170 eurolla kuukaudessa, eläkeläisille saatiin takuueläke ja lapsilisät s i d o t t i i n k u s t a n n u s k e h i t y k s e e n . Va i n o p i n t o t u e n sitominen indeksiin jäi uupumaan.

Iso takaisku meille oli ydinvoimapäätös – vastustimme lisäydinvoimaa kaikissa äänestyksissä. Pettymyksestä huolimatta pystyimme edistämään muita meille tärkeitä asioita. Meille on tärkeää kantaa vastuuta, siksi emme turvautuneet halpoihin julkisuustemppuihin.

Tu l e v a l l a v a a l i k a u d e l l a S u o m e n t a l o u s o n t i e n h a a r a s s a . Te h t ä v ä ä o n p a l j o n , j o s h a l u a m m e luotsata Suomen parempaan tulevaisuuteen. Yksi tärkeimmistä asioista on valtiontalouden tasapainottaminen. Me olemme valmiita nostamaan veroastetta korottamalla maltillisesti ympäristöveroja ja kulutusveroja. Pienituloisten verotusta haluamme keventää.

Me emme leikkaa peruspalveluista tai s o s i a a l i ­t u r v a s t a . M e i l l ä t ä y t y y k u i t e n k i n o l l a rohkeutta tehdä rakenteellisia uudistuksia.

Me jaamme vanhoillisten kanssa saman huolen Suomen tulevaisuudesta. Vihreät kuitenkin suhtautuu tulevaisuuteen myönteisesti ja avoimesti. Uudessa Suomessa tarvitaan uusia, eteenpäin vieviä ratkaisuja, ei menneeseen haikailemista.

Anni Sinnemäki Vihreiden puheenjohtaja

V ihreiden veropolitiikka pähkinänkuoressa : Ympäristö- ja kulutusveroja nostetaan maltillisesti Pienituloisten verotusta kevennetään Peruspalveluista ja sosiaaliturvasta ei leikata

16

T YÖ

V I H R E ÄT 2 0 11 D E G R Ö N A

Työ joustakoon tekijäns ä mukaan

Pienyrittäjän arki helpommaksi Pienyrittäjyys ei ole ammattina

vaikka se ei taloudellisesti aina

yleisyydestään huolimatta kovassa

tuntuisikaan järkevältä."

huudossa suomalaisten keskuu-

Pienet ja keskisuuret yritykset

dessa, koska se pelottaa useimpia.

työllistävät lähes puolet suoma-

EU:n komission yrittäjyysbaromet-

laisista. Vihreiden mielestä yri-

Vihreät ajavat työvoimapolitiikkaa, jossa ny-

rin mukaan suomalaiset pelkää-

tyksille pitäisi antaa helpotuksia

kyiset työsuhdemallit tunnustetaan. Politiikan

vät, etteivät aika ja voimat riitä

ainakin ensimmäisen työntekijän

tekijöiden pitäisi kuunnella tavallisten ihmis-

ja tulot yrittäjänä ovat epävar-

palkkaamiseen. Pelkoja yrittäjäk-

ten hentoa ääntä: ihmiset kaipaavat enem-

moja. Kun toisessa vaakakupissa

si ryhtymisestä hälvennettäisiin

män joustoa työelämään. Jousto voi tarkoit-

on säännöllinen palkka ja kiinteä

parantamalla yrittäjän sosiaalitur-

taa vaikkapa vanhempainvapaan jakamista tai

työaika, ei yrittäjyyttä nähdä hou-

v a a . " Yr i t t ä j ä n a s e m a o n t y ö v o i -

­s a p a t t i v u o d e n v i e t t ä m i s t ä .

kuttelevana vaihtoehtona.

maviranomaisen silmissä mahdo-

Vihreiden mielestä yksityisyrittäjäksi ryhtymisen kynnystä tulisi

Nuoret aikuiset kaipaavat irtiottoja

ton", Helistö toteaa.

Yksi parannuskeino olisi vihrei-

E h d o k a s Tu u l i K o u s a o n l u o n u t u r a a n s a y r i -

madaltaa. Byrokratia voitaisiin kes-

den esittämä perustulomalli, jossa

tysmaailmassa ja tunnistaa ilmiön lähipiiris-

kittää yhdelle luukulle, jossa yrittä-

kaikille kansalaisille maksettaisiin

tään. Kun työntekijältä odotetaan joustoa,

jä voisi hoitaa ennakonpidätykset,

tietty summa kuukausittain. Pe-

sosiaaliturva- ja eläkemaksut.

rustulo turvaisi yrittäjän toimeen-

" Tu k e a p i t ä i s i a n t a a n i m e n -

tuloa myös laihoina kuukausina ja

omaan pienille yrityksille, koska

siirtymässä yrittäjäksi tai yrittä-

suuryritykset kyllä pitävät puolen-

jästä takaisin työntekijäksi.

sa", pitkään yrittäjänä toiminut ehdokas Kimmo Helistö sanoo.

Vihreiden tavoite on myös hel-

Pienet ja keski-

Helistö näkee, että Suomessa on tilaa pienyrityksille tulevaisuudes-

suuret

sa. Hän uskoo, että luovien­alojen ja

pottaa työllistämistä, joka on tällä

palvelualan yrittäjyys tulee lisään-

hetkellä kallista puuhaa pienyrit-

tymään. Palvelut tulevat myös jat-

täjälle. Arlan saunaa Kalliossa pyö-

kossa pysymään vankasti Suomessa,

rittävä Helistö tunnistaa tilanteen:

sillä hiustenleikkuuta tai tuplaesp-

" Te i n p i t k ä ä n l i i k a a i t s e . Ty ö t ä k a n -

ressoa ei toistaiseksi voi tilata hal-

nattaa kuitenkin teettää mieluum-

vemman työvoiman maista.

min kuin tehdä loputtomasti itse,

yritykset työllistävät lähes

◊

puolet suoma­

Små företag kan bli större

laisista.

niin vastineeksi työntekijä odottaa samaa työnantajalta."Ikäpolveni haluaa irtiottoja, eikä pelkää samalla tavalla työelämän epävarmuutta kuin vanhempamme. Kolmekymppiselle ei ole yhtä lailla ongelma tarvittaessa irtisanoutua ja lähteä reissaamaan", hän sanoo.

Kousan mielestä hyvistä työntekijöistä kilpaillaan jo nyt, ja siksi heistä kannattaa pitää k i i n n i v a s t a a m a l l a h e i d ä n t o i v e i s i i n s a . Tä l l ö i n myös työntekijä sitoutuu todennäköisemmin työnantajaansa.

Pehmennystä perhevapaisiin Va n h e m p a i n v a p a a t k a i p a a v a t o s a l t a a n r e monttia. Äideillä pitäisi olla vaihtoehto jäädä äitiyslomalle myös myöhemmin ja toisaalta palata töihin kevyemmin, esimerkiksi tekemällä l y h e n n e t t y ä t y ö v i i k k o a . " Ty ö n a n t a j i l l e p i t ä i s i antaa kannustimia, että tällaista joustoa voitaisiin tarjota. Jousto motivoisi ja voisi jopa

blir arbetsgivare ändras mycket.

syn på arbete har skapat en djup

Den första anställda fördubblar

klyfta mellan dem som jobbar ”nio

personalmängden utan garantier ­f ör

till fem” och dem som inte alls

att orderboken fylls. Då företaga-

har arbete.

ren tidigare bekymrade sig främst

Fö r e t a g a r e n s s o c i a l s k y d d ä r

för sin egen och sin familjs utkomst

K O MM E N T T I

K O MM E N T T I

tehostaa työntekoa", Kousa sanoo.

Filtfällorna och vår konservativa

Ä idit ja isit ovat tasa - arvoisia vanhe m pina Vihreiden tavoitteena on helpottaa isien kotiin jäämistä. Niin sanotussa 6+6+6-mallissa sekä äiti että isä tai äidin puoliso olisivat oikeutet-

svagt. De Grönas grundinkomstmo-

har han nu dessutom en anställd,

tuja kuuden kuukauden vanhempainvapaaseen,

dell skulle dels ge en grundt-

som kanske också har familj, vilket

ja kolmannen jakson voisi pitää jompikumpi

r y g g h e t å t fö r e t a g a r e n s j ä l v, m e n

innebär ännu mera ansvar.

vanhemmista.

o c k s å s k a p a e n m a r k n a d fö r d e l -

A l l a f r a m g å n g s r i k a fö r e t a g ä r

Mallissa vanhemmuuden kustannuksia halu-

tids- och säsongarbete. Modellen

p o t e n t i e l l a a r b e t s p l a t s e r fö r f l e r a

taan jakaa molempien vanhempien työnantajien

utgår ifrån att det alltid skall vara

a n s t ä l l d a . D ä r fö r ä r d e t v i k t i g t a t t

kesken. Nykyjärjestelmässä naisen työnantaja

lönsamt att ta emot arbete.

driva god sysselsättningspolitik

kantaa yksin taloudellisen taakan vanhemmuu-

o c h g ö r a s a m h ä l l e t m e r a fö r e t a g a r -

desta, minkä takia työnantajat saattavat kar-

fö r e t a g s u t v e c k l i n g ä r i m å n g a

v ä n l i g t . V i h a r f l e r a m i k r o fö r e t a g

sastaa nuorten naisten palkkaamista.

fa l l d e n d a g d e t b l i r a k t u e l l t a t t

i Finland som kunde växa under

a n s t ä l l a d e n fö r s t a u t o m s t å e n d e

g y n n s a m m a fö r h å l l a n d e n .

Det mest kritiska skedet i ett

a r b e t s t a g a r e n . Fö r e t a g a r e n h a r

U n d e r m i n a t j u g o å r s o m fö r e -

T yönteon m ustavalkoisuus historiaan

d i t t i l l s s k ö t t a l l t i n g s j ä l v, i m å n g a

t a g a r e h a r m y c k e t fa k t i s k t b l i v i t

Kousan mielestä työmarkkinoiden ongelma on

fa l l v i d s i d a n o m a n n a t a r b e t e e l l e r

smidigare. Patent- och registersty-

suomalaisen järjestelmän mustavalkoisuus,

utbildning, möjligen med hjälp av

relsen har till exempel blivit betyd-

olipa kyse esimerkiksi opintovapaasta, työky-

fa m i l j e m e d l e m m a r .

ligt mera serviceinriktad, men ännu

vyttömyyseläkkeestä tai perhevapaasta. Joko

Tr ö s k e l n a t t a n s t ä l l a ä r i d a g

k u n d e m y c k e t g ö r a s fö r a t t m i n s k a

ihminen työskentelee tai ei työskentele, väli-

onödigt hög. Då man tar steget och

fö r e t a g a r e n s a d m i n i s t r a t i v a b ö r d a .

muotoja ei tunneta. Monet voisivat olla valmiita työskentelemään vähän, mutta eivät täyttä

Kristian von Essen

t y ö a i k a a . Tä m ä e i k u i t e n k a a n o l e m a h d o l l i s t a ,

skribenten är företagare och

sillä työskentely leikkaisi tuet, jolloin työnte-

o r d ­f ö r a n d e f ö r De Grönas partidelegation 17

ko on kannattamatonta. Myös vähäiseen työhön pitäisi Vihreiden mielestä olla oikeus.

◊

V I H R E ÄT 2 0 11 D E G R Ö N A

L A P S I PE R H E E T & AV I O LI IT TO L A K I

”Noup, te olette pariskunta”, nimimerkki v

arjessa. Ongelmat pulpahtavat esiin kriisi­

vastaa keskustelupalstalla, kun toinen keskus-

tilanteissa. "Lapset voivat joutua tilantee-

telija kysyy onko hänellä perhe, jos hänellä on

seen, jossa heillä ei ole eron jälkeen oikeutta

mies ja kissa. Tilastokeskuksen mukaan perhe

vanhempaansa tai sisarukset revitään eril-

o n a v o p a r i t a i a v i o p a r i , h ö y s t e t t y n ä l a p s i l l a­

leen sen mukaan, kuka heidät on synnyttänyt.

tai ilman, yksinhuoltajaperhe lapsineen tai

Tä s t ä a i h e u t u u l a p s e l l e k o h t u u t o n t a t u s k a a " ,

­r e k i s ­t e r ö i d y s s ä p a r i s u h t e e s s a e l ä v ä t l a p s i n e e n .

sateenkaariperheen äiti Moring sanoo.

” S u o m a l aiset l a pset eivä t o l e

P erheiden T uloerot kuriin Lainsäädännön lisäksi vanhempien kukkaron

S a n n a Ve s i k a n s a t i e t ä ä , e t t ä k u l u t u s y h t e i s kunnan lapsille on väliä mitä harrastaa tai millaiset lenkkarit on jalassa. Hänen mielestään

ta sa - a r voisia .”

kaikilla lapsilla pitäisi olla mahdollisuus har-

pienituloisten verotusta pitäisi keventää, ja rastuksiin. "On käsittämätöntä, että lapsilisät leikkaavat toimeentulotukea!" hän toteaa.

Ve s i k a n s a n t u t t a v a p i i r i i n k u u l u u e r i l a i s i a perheitä ydinperheistä ja yksinhuoltajaperheis-

Määritelmiä on joka lähtöön. Perheiden

tä sateenkaariperheisiin ja isovanhempien ja

kirjo on värikäs, vaikkeivät lainsäädäntö,

lasten muodostamaan perheeseen. Sosiologin

­v i r a n o m a i s e t t a i s a t u n n a i s e t n e t i n k e s k u s t e ­

k o u l u t u k s e n s a a n e e l l e Ve s i k a n s a l l e p e r h e e n

lijat sitä tunnistaisikaan.

m ä ä r i t e l m ä o n k i n h e l p p o : h a l u o l l a ­y h d e s s ä j a elää yhteisessä taloudessa.

L apsella on

◊

oikeus vanhe m piinsa Vihreät ymmärtävät perheen laajasti. Perheeseen voivat kuulua samaa sukupuolta olevat v a n h e m m a t t a i e s i m e r k i k s i i s o v a n h e m p i . Tä r k e i n t ä o n l a p s e n e t u . " Tä l l ä h e t k e l l ä s u o m a l a i set lapset eivät ole juridisesti tasa-arvoisia", ehdokas ja perhetutkija Anna Moring sanoo.

Moring toivoo, että perheeseen voitaisiin lukea useampi kuin kaksi juridista vanhempaa.

Esimerkiksi sateenkaari- tai uusioperheessä kolmannella, ei-biologisella vanhemmalla ei ole minkäänlaista juridista asemaa lapsen

1.

Vaihda vaipat kestovaipoiksi.

Kestovaippa on edullinen ja luontoa säästävä vaihtoehto.

Tiesitkö, että yhden lapsen kertakäyttövaipoista tulee ­jätettä noin 1 500 kilogrammaa?

ympärysmitta asettaa lapsiperheitä eriarvoiseen asemaan. Kolmen lapsen äiti, ehdokas

ju ridisesti A n na M o ring

LAPSIPERHEEN EKOVINKIT

Perhemallit Suomessa Aviopari, ei lapsia Aviopari, lapsia Avopari, lapsia Avopari, ei lapsia Äiti ja lapsia Isä ja lapsia Rekisteröity parisuhde

35 31 8 13 10 2 0,1

Lähde: Tilastokeskus 2009

% % % % % % %

2.

Hyväkuntoisia lasten vaat teita, leluja, tarvikkeita ja kirjoja löytää kirppareilta ja nettihuutokaupoista.

3.

Perustakaa kierrätysrinki muiden perheiden kanssa.

Lastenta varoita vaihde taan sen mukaan, mitä kukin ­m illoinkin tarvitsee.

4.

Suosi luonnonmukaista ­ra vintoa. Imettäminen, sosei den valmistaminen itse ja luomuvalmisruuan kä yttämi nen takaa vat lapselle hyvän ra vinnon ja kuormitta vat vähemmän ympäristöä.

5.

Kaikkea ei tarvitse hankkia­ erikseen lasta varten.

Esimerkiksi hoitokassiksi­ kä y mikä tahansa kassi.

Vasta ­s yntynyt ymmärtää lähinnä ­ läheisyyden, lämmön, ­k uivuuden ja tissin päälle.

elämässä, vaikka hän olisi läsnä päivittäin 18

K U LT T U U R I & N U O R I S O

V I H R E ÄT 2 0 11 D E G R Ö N A

Katutaide on saanut minut hymyilemään.

tehdään kulttuuripolitiikkaa, joka on pelkis­

­S y d ä m e n i o n t a k o n u t l u k u i s t e n b ä n d i e n k e i -

tetyimmillään valintoja siitä, mihin rahaa

koilla. Olen nyyhkinyt ja hörähdellyt elokuvis-

käytetään ja kuinka paljon. Jatkossa pitäisi

sa ja teattereissa. Kirjastossa olen vetäytynyt

yhä enemmän kysyä myös millä perusteel-

nurkkaan lukemaan, osallistunut keskustelu-

l a j a k u i n k a t a s a - a r v o i s e s t i . Ta s a - a r v o o n

tilaisuuteen ja ihaillut vaihtuvia näyttelyitä.

pyrkivällä­kohtelulla tarkoitan niin eri taide-

Olen harhaillut museoissa ja raahannut lapseni

muotoja, niiden tekijöitä kuin kuluttajiakin.

Annantalon Naperokinoon katsomaan ilmaiseksi Myyrää, Kössi Kengurua ja muita klassikoita.

Olen mielestäni tyypillinen kulttuurin

Vu o d e n a l u s s a j u l k a i s t i i n A k a v a n E r i t y i s ­ alojen teettämä tutkimus, jonka mukaan valtaosa kansalaisista arvostaa kulttuuria

s e k a k ä y t t ä j ä . M i n u l l e k u l t t u u r i o n p a i k k o j a ,­

­n i m e n o m a a n h y v i n v o i n t i a l i s ä ä v i n ä p e r u s -

avoimia tiloja, kohtaamisia, tunteita ja

palveluina, jotka ovat helposti saatavilla ja

p e r u s ­p a l v e l u a . E n s u h t a u d u k u l t t u u r i i n k o v i n

t a r j o l l a k a i k i l l e k ä y t t ä j ä r y h m i l l e . Va l t i o n j a

juhlallisesti. Nuorempana koin koko sanaa

kuntien tehtävä onkin huolehtia, että tarjolla

kohtaan varautuneisuutta ja rallattelin Kollaa

o n p a i t s i m o n i p u o l i s t a , m y ö s k o h t u u h i n t a i s t a­

Kestää -yhtyeen Kulttuurilaulua, joka saa vie-

ja ilmaista kulttuuritarjontaa kaupallisten

läkin nauramaan. ”Siis varjelkaa vaan keho-

palveluiden rinnalla. Mahdollisuus päästä

janne kulttuurilta/sillä tyhjyys on teihin jo

kulttuuriin kiinni ei saa riippua lompakon

kylvetty/siis hymyilkää vaan cocktailkutsuil-

paksuudesta tai asuinpaikasta.

la/mutta älkää sanoko että teitä on petet-

Kulttuuri voi joskus haukotuttaa, mutta par-

KOLUMNI

KOLUMNI

Apatiaa vastaan " Yhteiskunnan tehtävä ei ole määritellä sitä, mikä on taidetta."

- Vih reid e n k u l ttu u ri­po liit­t ine n o hjel m a -

Nuori äänestää tulevai­­­suudestaan

ty.” Ny k y ä ä n a j a t t e l e n aika arkisesti, että

haimmillaan se on edullinen pakopaikka pään

hyvinvointini riippuu terveyden lisäksi myös

sisäisestä kaaoksesta, työllisyyttä tukeva ala

monesta kulttuuripalvelusta.

ja ase arkista apatiaa vastaan. Siksi sen puo-

Tä m ä n h e t k e n k a k s i k y m p p i s i ä p o m -

lesta on syytä tapella myös kokoushuoneissa.

mitetaan paineilla ja suoritusvaa-

Kulttuuri on myös yksi politiikan taistelutantereista. Kliseisiä vastakkainasetteluita

timuksilla: valmistu nopeammin,

on helppoa keksiä. Korkea vastaan matala.

Johanna Sumuvuori

menesty ja tee töitä enemmän.

Kulttuuri vastaan urheilu. Ooppera vastaan

kansanedustaja,

Va s t a r i n t a o n j o n o u s s u t , s i l l ä

katutaide. Laitosteatteri vastaan harrastaja-

Helsingin kulttuuri- ja

kansallisen nuorisotutkimuksen

teatteri. Ääripäissä ja niiden välimaastossa

kirjastolautakunnan pj

mukaan nuorten yhteiskuntakritiikki kohdistuu talouden ylivaltaan ja kiireeseen.

Vihreiden tulevaisuuden Suomessa nykyisillä nuorilla olisi mahdollista tehdä töitä oman jaksamisen tai elämäntilanteen mukaan esimerkiksi lyhyempinä työviikkoina. Myös opinnoissa o l i s i j o u s t o n v a r a a . " Va l t i o n p i t ä ä tukea opintoja riittävästi, ettei t a r v i t s e k ä y d ä t ö i s s ä . O p i n t o t u e n­ sitominen indeksiin tai perustulomalli parantaisivat nykyistä tilannetta", ehdokas ja opiskelija Ve r n a C a s t r é n s a n o o .

Hän haluaa nähdä ikäluokkansa edustajat maailmankansalaisina, jotka eivät tuijottele vain omaan s u o m a l a i s n a p a a n s a . K u l t t u u r e i t a­ pidettäisiin tasa-arvoisina ja hyvää­elinympäristöä kaikkien ­i h m i s o i k e u t e n a .

Nuoret näkevät maailman tule­ vaisuuden tutkimuksen mukaan epävarmana ja pelottavana, vasta n i i d e n j ä l k e e n t o i v e i k k a a n a . Tä m ä heijastuu myös arvoihin, koska nuoret arvostavat yhä enemmän tiedostavuutta ja vastuullisuutta.

Castrén uskoo ikäpolvensa selättävän tulevaisuuden haasteet.

"Maailmanlaajuisella yhteistoimin­ nalla voidaan vaikuttaa moniin tulevaisuuden uhkiin, kuten ilmastonmuutokseen", hän sanoo.

19

◊

V I H R E ÄT 2 0 11 D E G R Ö N A

2

3

4

5

6

Zahra Abdulla

Outi Alanko-Kahiluoto

Verna Castrén

Pekka Haavisto

Kimmo Helistö

kaupunginvaltuutettu, kätilö Pehmeitä arvoja kovalla kokemuksella

kansanedustaja, sosiaalija terveysvaliokunnan jäsen Ettei ketään jätettäisi

Helsingin Vihreiden Nuorten puheenjohtaja, valt. yo, opiskelija Sävyt eivät säväytä, vaan teot

kansanedustaja, ulkoministerin erityisedustaja Yhdistävä tekijä

tuottaja, kaupunginvaltuutettu Itsenäinen yrittäjä eduskunnan lauteille

7

9

8

10

11

Sirkku Ingervo

Henrik Jaakkola

Emma Kari

Marko Kosunen

Tuuli Kousa

erityisopettaja, kaupunginvaltuutettu Tukea nuorten, lapsiperheiden ja ikäihmisen arkeen!

siviilipalvelusmies, ylioppilas Rahavallasta kansanvaltaan Kapinatalkoot 2011!

kaupunginvaltuutettu, opiskelija Maailmaa ei muuteta välinpitämättömyydellä

tekniikan tohtori, ay-aktiivi Huomisen kiitokset ansaitaan tämän päivän teoilla

kaupunginvaltuutettu, Master of Laws Kanttia ja kansainvälistä kokemusta

12

14

13

15

16

Anna Moring

Husein Muhammed

Mari Puoskari

Jukka Relander

Anni Sinnemäki

fil. maist. vs. pääsihteeri Tasa-arvoisemman kansan edustaja

oikeust. maist. lakimies Mummot ja mustikat!

diplomi-insinööri, puolueen varapuheenjohtaja Kestävän talouden insinööri

kolumnisti, radiohenkilö Politiikka on ajattelemista

ministeri, Vihreiden puheenjohtaja Uusi avoin Suomi

17

18

19

21

20

Riitta Skoglund

Osmo Soininvaara

Leo Stranius

Johanna Sumuvuori

Sanna Vesikansa

psykologi, psykoterapeutti Kansan edustaminen on palvelutehtävä

valt.lis, yrittäjä Itsenäinen ajattelija

ympäristöasiantuntija, pääsihteeri Onnellisuus, kohtuullisuus, ekologisuus

kansanedustaja, valtiot. maist.

Vapaus, vihreys, tasa-arvo

kaupunginvaltuutettu, valtiot. maist.

Työ ja perhe samaan elämään

22

Ville Ylikahri kaupunginvaltuutettu, Helsingin Vihreiden puheenjohtaja Liberaali kaupunkilainen

Liity Vihreisiin.

Lähetä tekstiviesti LIITY numeroon 16511.

20¤:n jäsenmaksu veloitetaan puhelinlaskussa.

www.helsinginvihreat.fi

20