Ins. 4 2014 by HELINS-lehti

.ins.

Uudenmaan

insinööri

4/2014

Nestemoottori syntyi sisulla

Metrotunneli Rooman alla HI palkitsi Tenho Vanhasen

Pertti Porokari

Voimaa metsästä ww ww. w.hheelliinnss..ffii w

sisältö 4/2014

Pääkirjoitus................................................................. 3 Sitkeä sähköinssi........................................................ 4 Ajankohtaista.............................................................. 6 Sanottua.................................................................... 7 Nykäset..................................................................... 7 Historian havinaa: Sisu-nestemoottori syntyi sisulla....... 8 Ajanhallinnalla eroon kiireestä.................................... 10 Välipalat................................................................... 12 Metrotunneli ikuisen kaupungin alla..................... 14 Innovointiprojekti Kreikassa.................................. 18 Kirjat ja infot.............................................................. 21 HI palkitsi matematiikanopettaja Tenho Vanhasen............... 22 3HealthSens: Laastari mittaa ihmiskehon toimintaa..... 24 Metsuri Porokari........................................................ 26 Hallitus esittäytyy: Marjo Lehtinen.............................. 28 Jäsentiedote...................................................... 29–38 Kolumni: Markus Hyyppä.......................................... 39

18 2

22 ins. 4/2014

päätoimittajalta

Uudenmaan insinööri

ins.

Insinöörien ammatillisaatteellinen äänenkannattaja ISSN 1796-1211 Julkaisija Helsingin Insinöörit HI ry Päätoimittaja Samu Salo p. 040 184 2290 samu.salo@ilry.fi

Hyvää alkanutta syksyä

Lomaltapaluu ja sitä edeltävät hetket ovat usein pohdiskelun aikaa. Erityisesti työhönpaluu stressaa monia meistä. Itsekin olen joskus kokenut, että työnteko ei luista parhaalla mahdollisella tavalla heti loman jälkeen. Ei kuitenkaan kannata valittaa, sillä liian monet jäsenistöstämme eivät palaa lomalta töihin, koska heillä ei ole lomaa ollutkaan. Tarkoitan tällä erityisesti työttömiä jäseniämme, joita on nykyisin valitettavan paljon. Työttömille kesä on ikävää aikaa, sillä useimmat yritykset eivät rekrytoi kesäkuukausina ketään, ja toivo töihin pääsystä siirtyy usein vähintään syyskuulle saakka. Toivon teille hyvät jäsenet tsemppiä työnhakuun, älkää unohtako liiton tarjoamia palveluita, kun haette töitä. Ammattiyhdistysten työ on jo käynnistynyt täydellä höyryllä tämänkin syksyn osalta. Syksyn aikana on muutamia meidän kannaltamme erittäin tärkeitä asioita, joihin soisi tulevan palkansaajan kannalta hyviä ratkaisuja. Jo pitkään käynnissä olleet eläkeneuvottelut jatkuvat. Niissä keskustelun keskiössä on edelleen vain eläkeikä, jonka kategorinen nosto ei sinänsä ratkaise yhteiskuntamme ongelmia. Toisaalta ainakin minun on vaikea nähdä, kuinka maassamme olisi lähitulevaisuudessakaan työvoimapulaa, jota on käytetty yhtenä keppihevosena eläkeiän nostamiseksi. Insinööriliitto ja Akava valmistautuvat eduskuntavaaleihin omalla hallitusohjelmallaan ja tavoitteillaan. Tämä työ on erittäin merkittävässä osassa, kun linjataan jäsenistömme tulevaisuudennäkymiä työtilanteen ja työolosuhteiden näkökulmasta. Liitot aloittavat työnsä jo niin sanotun minihallituksen kanssa, joka kyllä luo suuntaviivat tuleville päätöksille. Kevään aikana mediassa oli muutamia palkansaajan kannalta huolestuttavia aiheita, joista nostan tässä esiin yhden eli liittojäsenmaksun verovähennysoikeuden poistaminen. Itse en ainakaan ole nähnyt missään vaadetta siitä, että sama oikeus poistettaisiin myös työnantajilta. Tämä lienee tasa-arvoa, josta Suomessa on niin paljon puhuttu viime vuosina. On syytä muistaa, että työnantajatkin ovat järjestäytyneitä ja näin tietysti kuuluu olla, koska Suomihan on sopimusyhteiskunta. Sopimalla saadaan kuitenkin pitkässä juoksussa paras lopputulos. Tätä arvokasta sopimistyötä liitot tekevät meidän puolestamme toisin kuin esimerkiksi YTK, joka toimii ainoastaan työttömyyskassana. Lopuksi haluan muistuttaa teitä monipuolisesta jäsentapahtumatarjonnastamme, löydät lisätietoja tapahtumista tämän lehden loppupuolelta sekä osoitteesta www.helins.fi

Toimisto Ratavartijankatu 2 A 00520 Helsinki p. 040 150 3878 www.helins.fi Ilmoitukset ja osoitteenmuutokset toimisto@helins.fi Toimitus Unionimedia Oy ins@unionimedia.fi Mikonkatu 17 B 00100 Helsinki Tuottaja Marjo Mikola marjo.mikola@unionimedia.fi Ulkoasu Tomi Westerholm Kannen kuva Tomi Westerholm Toimitusneuvosto Samu Salo (pj.) Minna Anttonen Esa Kokka Jaana Kälviäinen Marjo Lehtinen Noora Lindholm Marjo Mikola Rope Sidebras Paino Forssa Print Aikataulu 2014 Numero Aineistot 5 4.9. 6 30.10.

Ilmestyy 1.10. 26.11.

Päätoimittaja Samu Salo

4/2014 ins.

insinööri työssä

Raija Mattilan työpisteellä kotona Lauttasaaressa on paremmat apuvälineet kuin työpaikalla.

ins. 4/2014

Sitkeä sähköinssi Raija Mattilan mielestä terveys pysyy yleensä parempana, kun sinnittelee työelämässä. Vakavankaan sairauden ei tarvitse merkitä heti sitä, että jää eläkkeelle. Raija Mattilan suvun tiedoista löytyy 1880-luvulta merkintä sukulaistädistä, jolla oli ”kipeät silmät”. Talon isäntäväki velvoitettiin pitämään hänestä huolta, koska hän ei pystynyt tekemään töitä. Mattilan isä puolestaan työskenteli kalastajana merellä, ja kylmä ilma aiheutti hänelle näköongelmia. Syytä ei tiedetty. Raija Mattila opiskeli sähkövoimatekniikan insinööriksi ensin Leningradin polyteknisessä instituutissa, joka on nykyisin Pietarin tekninen yliopisto. Hän valmistui Helsingin teknillisestä oppilaitoksesta vuonna 1982. – Muutimme Kotkasta Espooseen vuonna 1983 ja työllistyin suunnittelutehtäviin. Tein vientiprojekteja ja olin pari vuotta vientimyyntipäällikkönä Electroluxilla. Sitten palasin suunnittelutöihin, kunnes silmät tekivät tenän.

Työtä sairauden ehdoilla Raija Mattila sairastaa perinnöllistä ja harvinaista Meretojan tautia, joka kuuluu suomalaiseen tautiperimään. Tauti aiheuttaa monenlaisia oireita, joista tuntuvin on silmien sarveiskalvojen vaurioituminen. Mattilan suoriutuminen työssä on vaatinut tietokoneen apuvälineitä ja reilusti valoa työpisteellä. Vuosien myötä näkökyvyn heikkeneminen on muuttanut myös sähkövoimatekniikan insinöörinä toimivan Mattilan toimenkuvaa. – Vuonna 1999 opiskelin suunnittelutyön ohessa illat autocad-ohjelmia. Silmäni menivät huonoon kuntoon, ja tuli äkkipysähdys. Tajusin, että en voi enää toimia suunnittelijana. Mattilan silloinen työnantaja ei joustanut vaan irtisanoi hänet ilman perusteita. Mattila päätti olla riitauttamatta asiaa, hankki lisäkoulutusta ja sai työpaikan Fimteknosta, joka tarkasti muun muassa sähkölaitteistoja, hissejä, nostureita ja palo- ja sammutusjärjestelmiä. – He ottivat yhteyttä, ja mietimme yhdessä, mitä voisin tehdä. Päädyin toimistoinsinööriksi tekemään sähköön ja koneisiin liittyviä

4/2014 ins.

arviointeja ja eri toimialojen tukitoimia. Inspecta osti Fimteknon vuonna 2006. Mattila siirtyi suoraan toimitusjohtajan alaisuuteen arvioimaan muiden asiantuntijoiden kanssa sähkölaitteistojen vaatimustenmukaisuutta. – Nyt olen Inspecta Sertifiointi Oy:ssä arvioimassa teknisten henkilöiden pätevyyttä.

Kela kustantaa apuvälineet Inspecta on muuttanut usein. Raija Mattila on joutunut joka kerta hakemaan uudelleen Kelan kuntoutukseen sekä arviointikäynnin työpaikalleen saadakseen kohtuullisen työpisteen. Myös työterveyslääkäriä ja silmälääkäriä on tarvittu. – Olen itse mitannut valaistustason ja Näkövammaisten keskusliiton Näkökeskus Vision näönkäytön opettajat ovat kirjanneet tulokset. Kela kustantaa näkövammaisille heidän tarvitsemansa apuvälineet, kun tietyt heikkonäköisyyden kriteerit täyttyvät. Mattila on ollut tämän tuen piirissä vasta vähän aikaa. Kaikkia tarvittavia apuvälineitä hän ei kuitenkaan voi käyttää, koska pöytätila ei riitä tai laitteita ei voi kiinnittää työpisteen rakenteisiin. Mattila tarvitsee työtasolla 1300 luksia valoa. Häikäisyä tai heijastuksia ei saa olla, ja vanhoissa toimistotiloissa on vaikeaa toteuttaa tarvittava valaistustaso. Työpaikalla on suurennusohjelma, iso näyttö ja erikoisnäppäimistö. Kotona on lisäksi erikoisvalaisin, lukutelevisio, jolla voi suurentaa paperitekstiä sekä puhesyntetisaattori, joka lukee tekstiä ääneen. – Töissä en käytä puhesyntetisaattoria, koska siellä on avokonttori, Mattila sanoo.

Oma työpiste on tärkeä Meretojan tauti sai nimensä suomalaiselta silmälääkäriltä Jouko Meretojalta, joka kuvasi sairauden vuonna 1969. Raija Mattilan sairaus diagnosoitiin vasta, kun hän oli 40-vuotias. Jos

se olisi havaittu aikaisemmin, hän olisi voinut jo nuorena varautua ja suojella silmiään paremmin. – Opiskeluaikana olin laboratoriossa voimakkaassa sähkökentässä. Silmäni tulivat tulipunaisiksi ja luomet liimautuivat yöllä kiinni. Myös harjoitteluni voimalaitoksilla lisäsivät pysyviä vaurioita silmiini. Nykyisin Meretoja-potilaille voidaan tehdä sarveiskalvojen siirtoleikkauksia, mutta Mattilan silmien ennuste olisi kuitenkin huono, koska vauriot ovat ehtineet liian pahoiksi. Mattila ei saa enää ajaa autoa, ja bussien numeroita on vaikea havaita. Bussista poistuminen, tai ettei näe tiellä olevia esteitä, on aiheuttanut sairaalareissuun johtaneita kaatumisia. Hän ei juuri pidä luentoja, koska katsetta pitää siirtää näytöltä saliin ja valkokankaalle. – Luminanssin eli pintojen kirkkauden vaihtelu vie näön. Palavereissa en voi katsoa valkokangasta, muuten olisin seuraavana päivänä pimeässä. Nyt Raija Mattila on ollut kuusi vuotta osatyökyvyttömyyseläkkeellä. Sitä ennakoineeseen työkyvyn arviointitilaisuuteen osallistuivat hänen lisäkseen toimitusjohtaja, henkilöstöjohtaja ja työterveyslääkäri. – Olimme yhtä mieltä siitä, että työ- ja lepojaksojen vaihtelu olisi hyvä asia. Sovimme, että työtehtäviä muutetaan niin, että selviydyn niistä lyhennetyn työajan puitteissa. Mattila on kaksi viikkoa viidestä eläkkeellä. Työviikolla voi olla kokouksia kaupungilla, ja hän tekee myös paljon etätöitä. – Kaikista työpaikalla olevista puutteista huolimatta käyn mielelläni töissä. On tärkeää, että ihmisellä on oma työpiste ja työyhteisö. Tiina Pelkonen kuva Tomi Westerholm Lisätietoja www.suomenamyloidoosiyhdistys.fi Insinööriliitto tukee työhönpalaajaa. Lue lisää seuraavalta sivulta.

ajankohtaista

Hallituksen päätöksiä

HI ja Metropolia solmivat strategisen kumppanuussopimuksen

Kokous 6/2014 Päätettiin, että tänä vuonna elokuussa ei järjestetä sidosryhmätapaamista HI:n Vådötorp-huvilalla. Päätettiin etsiä tapahtumalle toisenlaiset puitteet ja ajankohta. Yhtenä mahdollisuutena on järjestää iltatilaisuus Metropolia AMK:n järjestämän Inssiforum 2015 -tapahtuman yhteydessä tammikuussa 2015. Päätettiin osallistua Inssiforum 2015 -tapahtuman sponsorointiin. Valtuutettiin Lasse Laurikainen neuvottelemaan tapahtumakokonaisuudesta, muun muassa mahdollinen sidosryhmätapaaminen ja muu näkyvyys Inssiforumissa. Laurikainen tekee asiasta esityksen hallitukselle. Nimettiin varaedustajat ja tarkkailijat kaudelle 2014–2015 IL:n edustajakokoukseen. Valittiin HI:n hallituksen edustajat Metropolian kevään valmistujaistilaisuuksiin. Valittiin työryhmä, joka määrittää työnkuvan ja osaamistarpeet HI:n toimistoon rekrytoitavalle henkilölle ja sen jälkeen käynnistää rekrytoinnin.

Helsingin Insinöörit ja Metropolia Ammattikorkeakoulu ovat solmineet strategisen kumppanuussopimuksen. Sopimus perustuu neuvotteluihin, joita käytiin syksyllä 2013. Tavoitteena on muodostaa organisaatioiden välinen strateginen kumppanuus, jolla luodaan pitkäaikaista strategiaetua opiskelijoiden ja valmistuneiden insinöörien tavoittamisessa heidän koko ammatillisen elinkaarensa ajan. Kumppanuussopimus vahvistaa Helsingin Insinöörien ja Metropolia Ammattikorkeakoulun yhteistyötä. Yhteistyö konkretisoituu muun muassa vapaaehtoisuuteen perustuvana tietojenvaihtona Metropolian opiskelijarekisterin ja Helsingin Insinöörien jäsenrekisterin välillä, opiskelijoille tuotettavilla Avaimet hyvään työelämään -luentosarjalla ja säännöllisesti julkaistavalla artikkelisarjalla Uudenmaan insinööri ins. -lehdessä. Artikkelisarjassa esitellään Metropoliassa kehitettyjä uusia teknologioita, innovaatioita ja ihmisiä niiden takana. Sopimuksen toteutumista tarkastellaan vuosittain ja se on voimassa toistaiseksi.

Hyväksyttiin puheenjohtajan esitys subventioista jäsentapahtumissa. Tarkoituksena on selkeyttää ja tasapuolistaa eri tapahtumien subventointia. Päätettiin, että puheenjohtaja esittelee mallin Aktiivien illassa.

Lisätiedot: Lasse Laurikainen, lasse.laurikainen@nsn.com

Läpikäytiin talouskatsaus ja todettiin, että talouden toteuma etenee suunnitellun budjetin mukaisesti.

Kuulumisia Uudenmaan piiristä

Syystapahtuma lähestyy – tarkkaile postiasi Uudenmaan piirin jo perinteeksi muodostunut syystapahtuma järjestetään 28.10.2014 Bio Rexissä. Varaslähtöön pikkujouluun meidät johdattelee stand-up koomikko Niko Kivelä. Kutsut tulossa syyskuun aikana.

IL tukee työhön palaajaa Pitkä poissaolo työpaikalta sairauden, vuorotteluvapaan tai muun syyn vuoksi asettaa haasteita sekä työnantajalle että työntekijälle. Töihin paluu ei välttämättä ole yksinkertaista: yrityksen toimintatavat tai työvälineet ovat voineet muuttua tai entinen työtehtävä on yt-neuvotteluiden tai organisaatiomuutoksen myötä kadonnut. Työntekijän työkyky on voinut heikentyä, jolloin hänen tehtäviään on muutettava, työaikaa lyhennettävä, tai töiden jatkamiseksi on saatava apuvälineitä. Insinööriliitto antaa työhön palaaville tukea ja lainopillisia neuvoja. – Jos työkyky ei ole sairausloman jälkeen kokonaan palautunut eikä vanhaan työhön ole mahdollisuutta palata, on hyvä kääntyä juristin puoleen, kun sopii työnantajan kanssa korvaavasta työstä. Sama tilanne on silloin, jos vanhaa tehtävää ei ole enää olemassa, sanoo IL:n asiakaspalvelun palvelupäällikkö Jemina Fabritius. Työntekijä on tärkeä perehdyttää kunnolla muuttuneisiin toimin-

tatapoihin tai työvälineisiin. Alentunut työkyky tulee huomioida työkuormituksessa, sillä työnantajalla on velvollisuus huolehtia työturvallisuudesta ja työntekijän mahdollisuuksista suoriutua työstään. Insinööriliiton urapalvelu tarjoaa jäsenille keskusteluapua sekä kasvokkain että puhelimitse. IL:n urahallinta-asiantuntija Seija Utriainen kertoo, että keskusteluissa pohditaan työntekijän voimavaroja, valmiutta palata töihin ja mahdollisen uuden työtehtävän aiheuttamia haasteita ja etuja. Jos työsuhde päättyy, saa palvelusta henkilökohtaista uraneuvontaa. Mahdollinen uusi työsopimus on syytä lähettää liittoon kommentoitavaksi ennen allekirjoittamista, Jemina Fabritius vinkkaa. Jenni Meronen

Insinööriliiton asiakaspalvelu palvelee arkisin klo 9-16 numerossa 0201 801 801 ja osoitteessa asiakaspalvelu@ilry.fi

ins. 4/2014

sanottua Verkkokaupan käytännöt muuttuivat kesäkuussa, kun uudet EU-säännökset tulivat voimaan. Verkko-ostosten ilmainen palautus jäi historiaan, ja asiakkaan on nyt ilmoitettava palautuksesta ja kaupan peruuntumisesta verkkokaupalle 14 päivän sisällä lähetyksen saapumisesta. Itellan verkkokaupan asiantuntija Kari Nykänen ohjeistaa kauppiaita Myynti & Markkinointi -lehdessä (3/2014). – Muutoksessa tärkeintä on riittävä informaatio. Palautteesta kannattaa tehdä omat ohjeensa, joissa kerrotaan palauttamisen eri vaiheet ja tarvittavat toimenpiteet.

Kirjoittaja ja talk show -juontaja Mark Lenvengood on Ruotsissa asuessaan oppinut, että suomalainen intohimo ryöppyää rajummin, ja että Suomessa asennoidutaan elämään ja kuolemaan intohimoisen vakavasti. Lenvengood kertoo kokemuksistaan Helsingin Sanomien Teema-lehdessä (3/2014): – Ruotsissa kaiken ylle pyritään vetämään pinnallisen leppoisuuden turvariepu. Suomessa asioihin suhtaudutaan ronskimmin.

Helsingin juhlaviikkojen toiminnanjohtajaa Erik Söderholmia on kuvattu paitsi lumoavaksi ihmiseksi myös vaikeaksi taiteilijapersoonaksi. Söderholm määrittää johtajuutta Kauppalehti Optiossa (11/2014) näin: – Teatterinjohtajana ja ohjaajana tehtäväni on luoda tilanteita ja tarinoita, joissa ihme nimeltä luovuus pääsee esiin. Johtajuus on myös sitä, että ymmärtää, ettei kukko käskien laula. Nämä eivät ole minun vaan meidän helsinkiläisten juhlaviikot.

Moni mieltää smoothiet terveellisiksi välipaloiksi, mutta useat kauppojen ja kahviloiden tarjoamat smoothiet ovat ihan jotain muuta. Kuluttajaliiton elintarvike- ja ravitsemusasiantuntija Annikki Marniemi kehottaa Kuluttaja -lehdessä (4/2014) ihmisiä syynäämään tarkasti purkkien tuotetiedot. – Juomien välillä on paljon eroja. Joitain tuotteita myydään smoothieina, vaikka ne muistuttavat selvästi mehua ja sisältävät paljon sokeria ja niukasti terveellistä kuitua.

nykäset

4/2014 ins.

historian havinaa

Osmo Lehtoalho, Antti Saarialhon arkisto.

Sisu-nestemoottori l Sylinterin halkaisija 65 mm l Iskun pituus 30 mm l Kierrostilavuus 4 l/kierros l Pyörintänopeusalue 0-100 r/min

molempiin suuntiin l Suurin hetkellisesti sallittu huippu-

paine 175kg/cm2 l Vääntömomentti pyörintänopeudella

0 r/min 850 kpm/140 kg/cm2 l Kantavuus ajoneuvokäytössä l Ajonopeus: alle 20 km/h

14 t/moottoripari l Jousitettu akseli, ajonopeus

50 km/h 12 t/moottoripari l Jarrut: Nestetoimiset kenkäjarrut,

molemmat kengät tehostavia. l Moottori on vapaakytkettävissä,

eli männät painetaan kotelopaineella sisäasentoon, jolloin esimerkiksi perävaunua voidaan vetää maantiellä 80 kilometrin tuntinopeudella. l Moottori antaa täyden momentin heti

nollanopeudella, eli liikkeelle lähdettäessä, kuten höyryveturikin.

Sisu-nestemoottori syntyi sisulla Insinööri Ilmari Louhio kehitti Sisu-nestemoottoria sinnikkäästi, vaikka tehtaan johto ei uskonut sen toimivan. Sotien jälkeiset vuosikymmenet olivat murroksen aikaa suomalaisessa teollisuudessa. Hevoset alkoivat vaihtua motorisoituihin ajoneuvoihin niin puukuljetuksissa kuin puolustusvoimissa. Maastokuljetusten ongelmana oli vain se, etteivät menopelit liikkuneet maastossa ollenkaan yhtä ketterästi kuin hevoset. Maapohjan kantokyky oli yleensä kesäisin heikko, talvisin kovan jääpinnan päällä taas oli yleensä lunta tai sohjoa, joka haittasi pitoa. Ajoneuvojen vauriot ja rikkoutumiset olivat vaikeissa maasto-olosuhteissa yleisiä. Varaosia joutui hakemaan kymmenien tai jopa satojen kilometrien päästä, eikä korjaajia tai asentajia

välttämättä ollut lähimaillakaan. Kuljetukset pysähtelivät. Ongelmien ratkaisuksi pohdittiin liikkuvia korjaamoautoja ja vahvempia ja parempia autoja vanhojen tilalle. Monet olivat sodanaikaista perua. Sisu-Auton toimitusjohtaja määräsi suunnittelijat ja insinöörit valmistamaan puutavaran kuljetuksiin tarkoitetun erikoislujan vetäjän, mutta senkään voimansiirto ei riittänyt. Eräänä yönä Oy Sisu Auto Ab:n huoltopäällikkö insinööri Ilmari Louhio heräsi virkeänä ja keksi asiaan ratkaisun. Yöpöydällä oli piirustuslehtiö, kynä ja laskutikku. Tuo laskutikku oli Sisu-nestemoottorille merkittävä virstanpylväs.

”Jos tuo toimisi, se olisi jo keksitty” Nestemoottori oli Ilmari Louhion mukaan ainoa ratkaisu. Letkuilla on niin sanotusti notkeat niskat, joten ne eivät mene helposti rikki jyrkissäkään maastokulmissa. – Vetävien pyörien välillä ei tarvita yhtenäistä akseliosaa, joten maavara on rakennettavissa halutun suuruiseksi. Voimansiirrot eivät rajoita kääntymistä, sillä ne ovat vetäjän voimansiirrosta täysin erillään. Suunnan vaihto on nopeaa ja helppoa, Louhio kirjoitti aikanaan. Kun Louhio esitteli ajatuksensa yhtiön johdolle, hän sai tylyn vastauksen. – Minulle sanottiin keväällä 1959: jos tuo toimisi, se olisi keksitty ajat sitten. Se tuntui

ins. 4/2014

94-vuotias insinööri Ilmari Louhio asuu Heinolassa.

oudolta. Ajatus oli selvä, että se toimisi normaalisti, 94-vuotias Louhio muistelee nyt. Louhio ei kuitenkaan lannistunut, vaan kehitti nestemoottoria oman työnsä ohella harrastuksena ja yötyönä. Louhion työryhmän apulaishuoltopäällikkö, nykyinen eläkkeellä oleva emeritusprofessori Antti Saarialho kuvailee Louhiota sitkeäksi ja ahkeraksi ihmiseksi. – Asuin Louhion naapurissa. Kun menin nukkumaan, hänellä oli valot päällä. Kun heräsin, valot olivat silloinkin päällä, Saarialho naurahtaa.

Öljy kasteli kokeilijat Ilmari Louhion radiaalimäntäisessä luonnoksessa oli ”pyörivä kotelo, viisi mäntää ja kahdeksan nokkaa. Ensin yksi, sitten kaksi nokkarengasta ja hydraulijarrut”. Ratkaisu muuttui yhtiön tyrmäyksen jälkeen vintturiksi. Työtä jatkettiin muulta henkilökunnalta salassa muutaman henkilön voimin. Louhion lisäksi työryhmässä oli kolme henkilöä. Vintturi valmistui joulukuussa 1959, jolloin sitä päästiin koeajamaan korjaamon dieselpumppujen testaushuoneessa iltakymmeneltä, kun muut työntekijät olivat lähteneet kotiin. Huoneessa oli noin 200 litran öljytynnyri, jossa oli sata litraa hydrauliöljyä. Avoimesta tynnyristä meni letku Vickers-pumppuun ja sieltä vintturiin, josta taas meni poistoletku takaisin tynnyriin. Moottori lähti työryhmän pieneksi ihmeeksi pyörimään. Savu nousi lankkutelineestä moottorin hankauksen voimasta. Kierrosluvun yltäessä 200, paluuletkusta tuli niin voimakas öljyvirta, että letku oikeni, nousi tyn-

4/2014 ins.

nyristä ja pyöri vimmatusti vaakasuorassa suihkuttaen ympäriinsä kuumaa öljyä kastellen koeajajat. Letku ehti tehdä pari-kolmekymmentä kierrosta, ennenkuin öljyn tulo tyrehtyi. Luuttuaminen kesti lopun yön. Öljyssä uitetut miehet palasivat kotiin aamuviideltä tyytyväisinä siitä, että koe onnistui, Louhio kirjoitti kokeesta.

Tunnustuksia työstä Ilmari Louhio on saanut vuonna 1966

Suomen Työn Liiton kultaisen ansiomerkin. Vuonna 1967 hänelle myönnettiin Suomen Autoteknillisen Liiton ansiolevyke. Seuraavana vuonna hän pokkasi Brysselin keksijämessuilla ensimmäisen palkinnon Sisunestemoottorin kehittämisestä.

Sisu-nestemoottori elää yhä Toukokuussa 1961 Sisun kanssa allekirjoitettiin sopimus, ja yhtiöön perustettiin erillinen hydrauliosasto. Ilmari Louhio nimitettiin nestemoottoriosaston johtajaksi. Suunnitteluja ja kokeita jatkettiin ja moottorista valmistettiin viiden kappaleen protosarja. Osaston oli käytännössä tultava toimeen omilla myynneillään. Rosenlew, puolustuslaitos ja metsähallitus tekivät moottorista tilauksensa ennen kuin kokeilut olivat päättyneet. Puolustusvoimat oli kiinnostunut käyttämään moottoreita tykkien pyörissä. 1960-luvun alkupuolella tuotannon vuotuiseksi maksimimääräksi saatiin enintään 500 moottoria vuodessa. Autotehtaan toiminta pyöri enimmäkseen omiin tarpeisiinsa, hydrauliikkaosasto jäi toiseksi. Tarve olisi ollut kymmenkertainen, jotta tuotanto olisi ollut kannattavaa. Vuonna 1973 Sisu päätti perustaa erillisen hydrauliikkatehtaan. Sisun osuus yrityksestä oli 40 prosenttia, Multifitin 40 prosenttia ja Sponsorin osuus oli 20 prosenttia. Tehtaan nimeksi tuli Nesco Oy. Partek osti sen muutamia vuosia myöhemmin. Valmistus siirtyi vuonna 1984 Valmetin

hammaspyörätehtaalle. Vuonna 1997 Valmet rakennutti uuden modernin hydrauliikkatehtaan Jyskään. Yhtiön nimeksi muuttui Valmet Hydraulics Oy. Seuraavana vuonna nimi muuttui vielä Santasalo Hydraulics Oy:ksi. Nestemoottorituotanto siirtyi välissä Metsolle, ja nykyinen omistaja Sampo-Rosenlew-konserni osti sen vuonna 2003. Tuotanto jatkuu Jyväskylässä, ja moottoreiden nykyinen kauppanimi on Black Bruin, kanadalaisittain musta karhu. 2010-luvulla Sisu-nestemoottoreita ja sen derivaattoja valmistetaan yhä noin 10 000 vuodessa. Niistä 80 prosenttia menee vientiin. – Sisu-nestemoottori oli aikaansa edellä. Se oli hieno tunne, kun moottori oli viimein valmis ja toimi sen ajatuksen mukaan, mikä silloin oli. Kyllä se on minun merkittävin keksintöni, Ilmari Louhio sanoo. Antti Halonen kuvat Antti Halonen ja Ilmari Louhion arkisto

työmarkkinajaos

Ajanhallinnalla eroon kiireestä Ajan- ja energianhallintaa kannattaa opiskella aktiivisesti. Kiire on negatiivinen kokemus paineesta joutua suorittamaan työtehtäviä tiukassa aikaikkunassa. Evoluutio on tuonut ihmismieleen lisäresursseja, jotka otetaan käyttöön saalistajien uhatessa niin sanotuissa pakene tai taistele -tilanteissa. Jatkuva kiire voi johtaa näiden puolustusmekanismien ylikäyttöön ja aiheuttaa stressiä. Psykologinen stressikokemus voi johtaa moniin fyysisiin sairauksiin, joten kiireen ja stressin ehkäiseminen on keskeistä työhyvinvoinnin näkökulmasta. Lääketieteen tohtori Antti S. Mattila luettelee Lääkärikirja Duodecimissä stressin aiheut tajiksi työelämässä muun muassa seuraavat: työn hallinnan puute, kohtuuttomat vaatimukset, tuen puute, ihmissuhdeongelmat, kiusaaminen, epäoikeudenmukaisuus, epäreilu kohtelu, arvostuksen tai vastavuoroisuuden puute, epämääräinen työnjako ja syyllisyys tekemättömistä töistä. Stressaava kiire on moninainen ilmiö, josta tässä valittu näkökulma on ajan ja kiireen hallinnassa.

Ajanhallinnan opiskelu kannattaa Aika on siitä harvinainen resurssi, että sitä on kaikille jaettu tasa-arvoisesti ja demokraattisesti saman verran. Sitä ei voi varastoida eikä sen virtaa pysäyttää. Silti toiset osaavat käyttää aikansa viisaammin, tärkeimpiin asioihin keskittyen ja ajankäytön suunnittelun ja tietoisen hallinnan menettelyjä hyödyntäen. Toisen maailmansodan kuuluisa amerikkalainen armeijakenraali, myöhempi presidentti Dwight D. Eisenhower hyödynsi nimeään kantavaa matriisia, nelikenttää, johon merkitään muistiin eri työtehtävät niiden kiireellisyyden ja tärkeyden mukaan. Tällaisilla tekniikoilla voi oppia parantamaan ajankäytön valintojaan. Ajankäytönhallinta on mitä tärkein työelämätaito, mutta sitä ei kattavasti opeteta insinöörikoulutuksessa. Insinöörien kannattaa siksi investoida aikaansa tuottavasti ja lukea ainakin yksi ajanhallinnan kirja. Vaikka toimistotyön tekniikka muuttuu, ajankäytön yleiset ilmiöt säilyvät ajattomina. Tärkeä osa ajanhallintaa ovat työhön keskittymisen katkaisevat ilmiöt ja niistä palautumisen aiheuttama hukka-aika. On hyvä tulla tietoiseksi keskeytysten aikaa kuluttavasta

vaikutuksesta ja tehdä toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pienillä helpostikin toteutettavilla teoilla, kuten sähköpostin uuden saapuneen viestin ilmoitusten poiskytkemisellä, voi vähentää keskeytyksiä. Koko yrityksen ja organisaation tasolla keskeytykset ja katkokset työn etenemisessä ovat johtamiskysymys, joka vaikuttaa yrityksen tuloksellisuuteen ja menestykseen. Työterveyslaitoksen Työ ja ihminen -tutkimusraportti 36, Keskeytykset ja katkokset työn etenemisessä: edeltävät tekijät, epäjatkuvuusolosuhteet ja niistä selviytyminen tietotyössä (väitöskirja Tiina Kalliomäki-Levanto) on tunnistanut tärkeäksi keskeytyksen lähteeksi työssä tietyllä hetkellä tarvittavan tiedon heikon saatavuuden. Tiedon saatavuuden parantamisessa kaikilla työpaikoilla on aina kehitettävää. Ajanhallintaa voidaan lähestyä myös energian näkökulmasta. Omaa aikaansa kannattaa suunnitella, niin että voi tarttua tärkeimpiin tai ikävimpiin töihin energisinä. Täydellisyyden tavoittelija saattaa lykätä työn aloittamista ja tehdä sen sitten viime tipassa. Kun tarttuu töihin heti ilman turhia lykkäyksiä tai toistuvaa aloittamisen tuskaa pyrkien samalla myös päättämään työn, eivät tekemättömät työt paina takaraivossa.

Eroon kiireestä Sanotaan, että kiire syntyy ahneessa mielessä ja huonolla organisointikyvyllä. Työelämän logiikka johtaa näistä juurisyistä meidät jatkuvaan kiireeseen, jos emme vastusta kiirettä. Kiireestä on tullut myös sosiaalisesti hyväksyttävää: olen kiireinen, siis tärkeä ja arvostettava. Kiireen tuskastelu on yleinen keskustelunaihe työtoverien ja ystävien välisissä keskusteluissa. Moni kiireen lähteistä on meistä riippumattomia. Tänään esimieheltä lyhyellä vasteajalla saatu laaja toimeksianto johtaa väistämättä kiireeseen, jos valmistumisaikaa on huomisaamuksi. Tällainen kiireellä johtaminen voi olla pahimmillaan johtamisvallan väärinkäyttöä ja pimeän puolen johtajuutta, tavallisesti kuitenkin asiakastarpeiden ja liiketoiminnan äkillisten tilanteiden sanelemaa. Emme siis voi

päästä aivan kokonaan eroon kiireestä, vaikka sitä haluaisimmekin. Työelämän kiireen hallinnassa on ratkaisun avaimet silti meillä jokaisella itsellämme, tavoissamme ajatella ja tehdä työtä. Minä voin itse omalta osaltani vastustaa kiirettä ja pyrkiä tietoiseen läsnäoloon tässä hetkessä poistaen itseltäni turhan kiireen. Kiireenhallinta on aikamme tietotyön haaste, johon on saatavilla monenlaisia itsensä johtamisen oppaita ja ohjekirjoja. Yritysjohtajana ja konsulttina toimivan Juha Wiskarin kirja Kiireentappoase (Sanoma Pro, 2014) esittelee erilaisia menetelmiä, joilla kiireestä voi päästä eroon. Jos käy kehityskeskustelun itsensä kanssa ja tekee ”Minä työssäni”-kartoituksen, pääsee alkuun kiireenhallinnassa.

Tietotekniikan vaarat kiireen kroonistumisessa Nykyaikaisella toimistotekniikalla tietotyötä voi helposti tehdä missä ja milloin vain, kun käytössä on jokin yleisistä työkaluista: kannettava tietokone, taulutietokone tai älypuhelin. Työn ja vapaa-ajan raja voi alkaa hämärtyä, ja työelämän kiire voi tunkeutua myös vapaa-ajalle. Kun töitä ei ehditä tehdä työajalla, työntekoa jatketaan kotoa. Tämä kiireen kehä voi johtaa tilanteeseen, jossa stressistä ei enää palauduta vapaa-ajalla, ja jatkuva kiire ja stressi vievät ihmisen työuupumukseen. Yksilöiltä vaaditaan varsinkin globaaleissa yrityksissä kurinalaisuutta, jotta he eivät myös vapaaajallaan vastaa työsähköposteihin, joita tulee kellon ympäri eri mantereilta. Henkilöstövoimavaroistaan parhaiten huolta pitävät yritykset myös tukevat kestävää työn ja vapaa-ajan tasapainoa eri keinoin. Älypuhelimen sähköpostin voi asettaa niin, että se ei synkronoi työsähköposteja vapaa-ajalla, vaan ne tulevat puhelimeen vasta aamulla työajan alkaessa. Jos uuden tekniikan tuomia mahdollisuuksia ei tietoisesti hallita, muodostavat ne uhan kestävälle työhyvinvoinnille.

Aki Härkönen Työmarkkinajaos Helsingin Insinöörit HI ry

ins. 4/2014

Vinkkejä syksyn lukemistoon l Kiireentappoase. Juha Wiskari, Sanoma Pro, 2014. l Älykäs itsensä johtaminen – näkökulmia henkilökohtaiseen kasvuun. Pentti Sydänmaanlakka, Talentum, 2006. l Opi sanomaan Minä, opi sanomaan Ei - elämän ohjat omiin käsiin. Sara Burlin Pellbäck, Minerva, 2010. l Pakattu aika - kiireen imusta hallittuun hidasteluun. Juha T. Hakala, Gummerus, 2010. l Joustava mieli, vapaudu stressin, uupumuksen ja masennuksen ylivallasta. Arto Pietikäinen, Duodecim, 2013. l The Complete Time Management System. Christian Godefroy & John Clark, Piatkus Books, 1990.

4/2014 ins.

Koonnut Risto Paananen

Aktivoiva istuinpallo

Nykyihminen istuu keskimäärin 14 tuntia päivässä, mikä ei ole terveydelle hyväksi. Active Sitting -pallo opettaa käyttäjänsä istumaan oikein. Pallon mukana tulee harjoitussovellus, jonka voi ladata matkapuhelimeen ja Outlook-kalenteriin. Kalenteri muistuttaa, milloin on taukojumpan paikka ja avaa ruudulle

välipalat

harjoitusvideon. http://www.qicraft.fi/aktiivista-istumista/

Puutarhurin kolme kättä

Puutarhuri ei välttämättä tarvitse joka työvaiheeseen erillistä työkalua. Boschin AMW 19 -monitoimityökalu toimii sekä nurmikkotrimmerinä, pensasleikkurina että korkean paikan oksasahana. Laitteen pituus on yksi metri, mutta pidennyskappaleella varustettuna oksasahan pituus on 2,80 metriä. Työkalusta toiseen vaihdetaan nopeasti pikakiinnityksellä. Hinta noin 160 euroa. www.bosch-garden.fi

Vekottimet

Tarpeellista vai turhaa? Sinä päätät.

Vääntöä ruuveille

Hengitys helpommaksi

Sisäilman laatua tuskaillaan yhdellä jos toisellakin työpaikalla.

Black+Deckerin Gyro on ensimmäinen ruuvinväännin, joka rea-

Aktiiviviherseinä voi tuoda helpotusta tähän ongelmaan. NASAn

goi liikkeeseen. Se tunnistaa ranteen liikkeen ja säätää mootto-

kehittämään vesiviljelytekniikkaan perustuva seinä poistaa

rin suuntaa ja nopeutta sen mukaisesti. Laitteessa on led-valo,

valmistajan mukaan ilmasta orgaanisia kemikaaleja, huolehtii

joka helpottaa työskentelyä hämärässä ja ahtaissa paikoissa.

ilmankosteudesta ja parantaa akustiikkaa. Seinän hinta on noin

Ruuvinväännin maksaa noin 85 euroa.

5 000 euroa.

www.blackanddecker.fi

http://www.naturvention.com/fi/

ins. 4/2014

Sudoku 4/2014 6 4

2 9

5 5 8 6 9 7 5 3 8 6 3 2 7

2 5 3 8

6 7 9 3 8 5 4 2 1

4 1 2 9 7 6 3 5 8

5 8 3 1 4 2 9 7 6

3 9 6 8 2 4 7 1 5

8 5 4 6 1 7 2 9 3

7 2 1 5 3 9 8 6 4

2 6 7 4 5 3 1 8 9

1 4 5 2 9 8 6 3 7

9 3 8 7 6 1 5 4 2

Ratkaise inssisudoku ja lähetä se 1.9.2014 mennessä nimesi ja postiosoitteesi kera osoitteeseen Ins/Unionimedia, Mikonkatu 17 B, 00100 Helsinki. Voit myös skannata

4 9

ja lähettää vastauksesi osoitteeseen ins@unionimedia.fi. Oikein vastanneiden kesken arvotaan sudokukirja. Edellisen sudokun oikean ratkaisun lähettäneistä arpa suosi Kimmo Karhua.

Tämä ristikko on suojattu tekijänoikeuslailla eikä sen kopioiminen tai osittainenkaan käyttö ole sallittua ilman Sudoku Finland Oy:n lupaa.

Inssivisa

Inssi, testaa tietosi

1. Kuinka pitkä on ensi vuoden kesällä valmistuva Kehärata? a) 11 km b) 18 km c) 34 km 2. Mikä on geenitaksi? a) Geenisiirrossa käytettävä geenin kuljetin b) Useamman auton taksilupa c) Luvaton eli pimeä taksi

4. Mikä on Katajanokan maailmanpyörän lakikorkeus? a) 40 m b) 52 m c) 76 m

3. Mikä on ammattilaistenniksen syötön nopeusennätys? a) 144 km/h b) 197 km/h c) 251 km/h

5. Mitä mitataan EBU-nimisellä yksiköllä? a) Radiolähetysten signaalivoimakkuutta b) Oluen katkeroainepitoisuutta c) Bussiliikenteen hiilijalanjälkeä Vastaukset: 1.b 2.a 3.c 4.a 5.b

4/2014 ins.

tekniikka Uuden metrolinjan rakentaminen ei ole yksinkertainen urakka, jos kaupunkina on Rooma.

Metrotunneli ikuisen kaupungin alla Antiikinaikaisia monumentteja, historiallisia rakennuksia, miljoonia ihmisiä ja tiheä liikenneverkosto. Kun yhtälöön lisää vielä vetisen maaperän ja maan alla piilottelevat arkeologiset aarteet, saa jonkinlaisen käsityksen siitä ainutlaatuisesta haasteesta, joka Rooman kolmatta metrolinjaa rakentavilla insinööreillä on edessään. A- ja B-linjojen seuraksi avattavan C-linjan on määrä ulottua kaukaa kaupungin kaakkoispuolen lähiöistä Rooman keskustan läpi ja luoteispuolella sijaitsevalle Clodion aukiolle asti. Valmistuttuaan C-linja käsittää 25 kilometriä rataa ja 30 uutta metroasemaa. Toisin kuin vanhemmat linjat, C-linjan junat ovat auto-

maattisia. Projektin kokonaiskustannus on yli kolme miljardia euroa. Rooman erikoislaatuisuus johtuu neljästä eri tekijästä. Ensimmäinen tekijä on maan alla olevien löydöksien suuri rikkaus, jonka vuoksi arkeologisia kaivauksia pitää keskustan läpi kulkevan rataosuuden asemien kohdalla tehdä jopa 18 metrin syvyyteen asti. – Pitää kuitenkin ottaa huomioon, että arkeologinen ulottuvuus koskee koko rataa, kertoo C-linjan projektipäällikkö, maanalaisiin rakennusprojekteihin erikoistunut insinööri Andrea Sciotti. Toinen ongelma on Sciottin mukaan se, että rakennustyöt joudutaan väistämättä tekemään

lähellä suojeltavia historiallisia monumentteja ja rakennuksia. Se asettaa insinööreille suuria haasteita, sillä jokaiseen monumenttiin liittyy omat erityisongelmansa. – Kolmas tekijä on tiheä rakennuskanta, jonka keskelle iso rakennusprojekti tulee. Se asettaa huomattavia rajoituksia, sillä rakennustyömaalle käytettävissä olevaa tilaa on vähän. Lisäksi se velvoittaa vähentämään minimiin työmaiden aiheuttaman häiriön liikenteelle, ympäristölle ja kaupungin normaalille elämälle, Sciotti sanoo. Neljäs ongelma on Rooman hankala maaperä ja lähellä maanpintaa olevat pohjavesivarannot. Maanvajoamilla tai pohjaveden tason

ins. 4/2014

Valmistuvaa metrotunnelia Malatestan aseman kohdalla. C-metron lasketaan voivan kuljettaa 24 000 matkustajaa tunnissa per suunta.

Metron C-linjan hermokeskus, josta käsin tulevaa automaattimetroa ohjataan.

Antiikin Rooman keskusta on myllerryksessä. Samanaikaisesti rakennetaan sekä kolmatta metrolinjaa että restauroidaan Colosseumia.

alenemisella voisi olla tuhoisia seurauksia.

Arkeologiset aarteet turvassa C-linja kulkee muun muassa Rooman tunnetuimman symbolin, 70-luvulla rakennetun amfiteatterin ja gladiaattoritaisteluiden areenan Colosseumin sekä antiikin poliittisen, kaupallisen ja uskonnollisen keskuksen Forum Romanumin temppeliraunioiden lähellä. Rakennustöissä onkin jouduttu kiinnittämään erityistä huomiota antiikin monumenttien suojeluun. Metron rakennustöitä edelsi pitkä suunnitteluvaihe, jonka aikana kartoitettiin kaikki linjan varrella olevat historialliset rakennukset ja monumentit ja selvitettiin työ-

4/2014 ins.

Finocchion metroasema odottaa jo matkustajia. Ovet aukeavat vasta automaattimetron saavuttua asemalle.

maiden vaikutus niihin. Tehtävää varten perustettiin teknistieteellinen komitea, joka koostettiin kansainvälisesti tunnetuista insinööritaitoon, geologiaan ja monumenttien suojeluun ja kunnossapitoon erikoistuneista yliopisto-opettajista. – Komiteaa johtaa Torinon ammattikorkeakoulussa opettava Michele Jamiolkowski, joka johtaa myös Pisan kaltevan tornin suojelusta vastaavaa komiteaa, Andrea Sciotti kertoo. Yksi komitean vaatimuksista oli järjestelmä, jonka avulla valvotaan monumenttien mahdollista siirtymistä rakennustöiden aiheuttaman tärinän vuoksi. Kriittisimmissä paikoissa tiedot saadaan reaaliajassa niin, että mahdol-

lisiin ongelmiin voidaan puuttua heti. Riskirakennusten perustuksia myös tuettiin ennen rakennustöitä.

Löydöksiä metron varrelta Metron rakentaminen ei ole ollut arkeologeille pelkkä uhka, vaan myös mahdollisuus. – C-linjan rakentaminen on antanut tilaisuuden toteuttaa suurimmat ennakoivat arkeologiset kaivaukset, mitä Roomassa on koskaan tehty. Kokonaisuudessaan niiden aikana on siirretty useita miljoonia kuutiometrejä maata ja otettu satoja maaperänäytteitä, Andrea Sciotti sanoo. Arkeologisilla seikoilla on ollut myös käy-

HI ry 90 vuotta opiskelijat tekniikka

Rooma vs. Helsinki l Helsingin metrossa on 17 asemaa ja 21,1 kilometriä rataa. l Matka-aika linjan päästä päähän on 23 minuuttia. l Matkustajia kuljetetaan vuosittain 62 miljoonaa. l Rooman metrossa on 51 asemaa ja noin 41 kilometriä rataa. l Matka-ajat linjan päästä päähän: A-linja 41 minuuttia, B-linja 34 minuuttia ja

B-B1 -linja 32 minuuttia. Rooma on miljoonakaupunki, jossa on vain kaksi metrolinjaa. Tilanne kuitenkin korjautuu pian, kun C-linja aloittaa toimintansa. Kuva: Romolo Ottaviani/Roma Metropolitane

tännön vaikutuksia rakennustöihin. Suunnitelmia on paikoitellen jouduttu muuttamaan tai töitä on hidastettu niin, että löydöksiä on päästy tutkimaan. – Rakentamisen aikana on löydetty lukuisia esineitä ja rakenteita, joista tärkein on ehkä Hadrianuksen athenaeum. Se löytyi Madonna di Loreton aukiolta, jonne tulee yksi tulevan Venezian aukion aseman uloskäynneistä, Sciotti sanoo viitaten vuonna 2008 löydettyyn keisari Hadrianuksen rakentamaan oppilaitokseen. Vaikka arkeologiset kaivaukset ovat hidastaneet metron valmistumista, ne ovat toisaalta myös antaneet yksityiskohtaisen kuvan maaperästä. Se on auttanut valitsemaan jokaiseen maakerrokseen parhaiten sopivan kaivuutavan.

Myyrä kaivaa tunnelin Siinä missä 1950-luvulla rakennettu B-linja kaivettiin aikoinaan Colosseumin viereen vain muutaman metrin syvyyteen, rakennetaan uutta metrotunnelia keskustassa nyt kokonaan maan alla. C-linja kulkee 20–30 metrin syvyydessä, arkeologisen kerroksen alapuolella. Tunnelien kaivamiseen käytetään Tunnel Boring Machinea eli TBM:ää, jota kutsutaan myös mekaaniseksi myyräksi. Koska rakenteilla on samanaikaisesti kaksi rinnakkaista tun-

l Vuonna 2012 matkustajia oli yhteensä 279 miljoonaa. Lähteet: HKL, Atac

nelia, on myös myyriä käytössä useampia. Sciotti kertoo Roomassa käytössä olevien myyrien olevan Earth Pressure Balance -mallisia. Ne pystyvät kaivamaan myös ylipaineessa ja estämään siten ympäröivän maa-aineksen vajoamat. – TBM:t ovat edistyksellisimpiä koneita, joita mekaanisesti tehdyissä tunnelien kaivauksissa käytetään. Ne takaavat parhaiten kaivannon etuosan ja seinien vakauden, estävät veden tihkumisen ja rakentavat suoraan tunnelin lopullisen sisustan, Sciotti sanoo. TBM jyrsii maata edestään teräskynsillä ja pyörivillä levyillä. Myyrän edessä on luotain, joka lähettää kolmiulotteista kuvaa edessä olevasta maaperästä. Sen avulla tiedetään, onko vastassa onkalo, vettä tai iso kivi. Jyrsitty maaaines johdetaan koneen takaosaan, josta se viedään kuljetushihnaa pitkin ulos. Samalla TBM:n kilven sisällä oleva mekaniikka asentaa paikalleen kaarteen muotoon valetut betonipaneelit, jotka muodostavat tunnelin sisäpinnan. Myyrän jäljiltä tunneli on valmis raiteiden asentamista varten. Suurimmat haasteet sekä maanpäällisen infrastruktuurin että arkeologisen kerroksen kannalta aiheuttavat asemat. Keskustassa uudet metroasemat rakennetaan siksi maan alle niin, että vain sisääntuloaukot ulottuvat pintaan asti.

Avajaisia odotellessa C-linjan rakennustyöt ovat saaneet Roomassa osakseen myös paljon kritiikkiä. Metrotunnelin on syytetty olevan loputon kaivo, johon upotetaan miljardeja euroja, mutta valmista ei tule. Rakennustyöt aloitettiin vuonna 2007, mutta ne ovat kärsineet lukuisista viivästyksistä ja muutoksista. Roomalaisten pitkä odotus on kuitenkin osittain päättymässä. Radan ensimmäinen osuus, 13 kilometriä ja 15 pysäkkiä Monte Compatri/Pantanosta Centocellen puistoon, on jo luovutettu Rooman joukkoliikenteestä vastaavalle Atacille testiajoja varten. Matkustajille se avautunee vuoden loppuun mennessä. Forum Romanumille ja Colosseumille asti C-linjan on määrä yltää vuonna 2020. Sen jälkeen rahoitus on hoidossa ainakin Venezian aukiolle asti. Jenni Meronen, Rooma kuvat Roma Metropolitane

Rooman metron C-linjan rakennustyömaa Venezian aukiolla. Kuva: Romolo Ottaviani/Roma Metropolitane

ins. 4/2014

4/2014 ins.

HI ry 90 vuotta opiskelijat tekniikka

Innovointia Patraksella Ryhmä suomalaisia insinööriopiskelijoita osallistui innovaatioprojektiin 27.4.–10.5 Kreikassa. Tarkoituksena oli parantaa vanhan villan energiatehokkuutta. Matkamme alkoi 27. huhtikuuta HelsinkiVantaan lentoasemalta, jossa tapasimme Vaasasta projektiin osallistuvan ryhmän. Lensimme Ateenaan, josta matka jatkui Kreikan länsirannikolle Patrakseen. Projekti kansainvälisessä ympäristössä saattoi alkaa. Opiskelemme sähkötekniikkaa Metropolia Ammattikorkeakoulussa. Kolmannen vuoden opintoihin kuuluu innovaatioprojekti, joka koostuu projektinhallinnan kurssista, tekniikan ja tutkimuksen kieli-kurssista ja itse projektista. Syksyllä 2013 neljä oppilasta valittiin kansainväliseen IP SEB 2014 – Intensive Programme Sustainability in Existing Buildings 2014 -projektiin Kreikkaan. Keväällä 2014 suoritimme projektiin liittyviä kursseja, perustimme projektiryhmän, päätimme jäsenten roolit ja teimme projektisuunnitelman. Tiesimme, että meidät tullaan jakamaan eri ryhmiin.

Patraksen teknillisen yliopiston (T.E.I University of Western Greece) professori Dionysos lähetti meille ennakkotehtäviä. Meidän tuli valmistella posteri, jossa esittelemme itsemme ja koulumme, ja lisäksi meidän piti tehdä esitys Suomen energiatilanteesta sekä rakennuksesta, joka on uudistettu energiatehokkaasti. Saimme valokuvia ja CAD-piirustuksia kohdeyliopistolla sijaitsevasta rakennuksesta, käyttöoikeudet 3D-mallinnus-ohjelma Design Builderiin ja Life Cycle Costing -ohjelmaan. Rakennusesittelyyn valitsimme koulurakennuksemme Albertinkadulta. Selvittäessämme rakennukseen tehtyjä energiatehostustoimenpiteitä valmistelimme tietämättämme ryhmäämme projektia varten.

1. päivä Projektiin osallistui kaikkiaan 43 opiskelijaa Suomesta (Helsinki, Vaasa), Liettuasta, Hol-

lannista, Belgiasta, Saksasta, Romaniasta, Ranskasta ja Kreikasta. Koulun rehtori Dr. Socrates esitteli meille koulun ja Kreikassa käytettäviä energiaratkaisuja. Projektityön ideana oli keksiä koulun kampuksella sijaitsevaan huvilaan kestävän kehityksen ratkaisuja. Miten rakennus saataisiin kuluttamaan vähemmän energiaa? Meidät jaettiin seitsemään ryhmään, joissa kussakin oli 6–7 opiskelijaa eri kouluista. Osallistujat olivat muun muassa energia-, kone-, rakennus-, sähkö- ja talotekniikan insinööriopiskelijoita sekä arkkitehtiopiskelijoita.

2, 3, 4. ja 5. päivä Aamupäivät koostuisivat luennoista, ja iltapäivisin työskenneltiin ryhmissä. Lähes kaikki luennot kertoivat energiatehokkaasta rakentamisesta, uusiutuvan energian tuotannosta, energian säästöstä ja talteenotosta. Ideana oli

ins. 4/2014

Osallistujat olivat energia-, kone-, rakennus-, sähkö- ja talotekniikan insinööriopiskelijoita sekä arkkitehtiopiskelijoita.

Projektin kohteena oli kreikkalainen villa.

esitellä uusia ja innovatiivisia menetelmiä ja ratkaisuja. Tarkoitus oli herättää ajatuksia ja ideoita meissä opiskelijoissa, jotta voisimme ryhmänä hyödyntää niitä Villan suunnitelmissa. Sata vuotta vanhalla rakennuksella oli historiallista arvoa, ja se toimi tällä hetkellä toimistotilana. Tehtävänämme oli kartoittaa rakennuksen nykytilanne: materiaalit, eristys, rakenteiden kunto, lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmät, valaistus, ATK-järjestelmät sekä energian tarve ja kulutus. Lisäksi piti arvioida ja laskea sen hetkisten ratkaisujen ja energian kulutuksen hinta, jotta tuloksia voitaisiin verrata ja saada aikaan säästöjä. Villan nykytilanteen arvioiminen osoittautui haastavaksi puutteellisten tietojen ja toimistohenkilökunnan kielitaidon vuoksi. Useat arvot, kuten käyttötunnit, vuosittaiset lämmitys- ja jäähdytysjaksot olivat arvioita. Niistä tehtiin laskelmien avulla lisää arvioita, yritettiin tonkia lisää tietoja, ja laskettiin uudestaan ja uudestaan. Laskelmissa apuna piti käyttää LCC-ohjelmaa (life cycle costing).

6. ja 7. päivä Ryhmien jäsenistä valittiin kolme opiskelijaa, jotka muodostivat energiavaltuuston. Se sai

4/2014 ins.

käyttöönsä 60 miljardia euroa ja päätösvallan, minkä energiamuodon kehitykseen, tuotantoon ja käyttöön raha jaettaisiin. Muut opiskelijat jakautuivat ryhmiin (esimerkiksi ydin-, vesi-, tuuli- ja aurinkoenergia, energiatehokas rakentaminen ja autoteollisuuden kehitys). Kunkin ryhmän jäsenet toimivat lobbaajina. Piti keksiä hyvät ja huonot puolet edustamastaan energia-alasta, miten paljon rahaa kehitykseen ja käyttöön tarvittaisiin, ja miksi. Oma ryhmämme edusti ydinvoiman kehittämistä. Vaadimme kunnianhimoista rahasummaa käyttöömme, perusteena fuusioreaktion kehitys, ydinpolttoaineen jälleenkäsittely ja -sijoitus sekä uusien EPR-tyyppisten voimaloiden rakennus ja turvallisuuteen panostus. Saimme pyytämämme summan luvattuamme muutamat rantahuvilat sekä urheiluautot valtuuston jäsenille.

8. ja 9. päivä Alussa mielessä oli pyörinyt ajatuksia isoista älykkäistä, taajuusmuuttajilla ohjatuista keskitetyistä lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmistä. Tuplalasit ikkunoihin, järeät eristeet joka puolelle, ja materiaalit standardeja vastaaviksi. Suomen oloihin sopivat ratkaisut eivät kuitenkaan ole järkeviä tai kannattavia Kreikas-

sa. Patraksessa on käytössä eri standardeja, ja ympäristö, olosuhteet, lämpötila (alimmillaan noin +6 astetta) ja taloustilanteen huomioon ottaen nämä muutokset eivät olisi järkeviä, eivätkä edes tarpeen. Piti siis miettiä uudelleen, miten energian kulutusta pienennetään, ja miten energiaa varastoidaan passiivisin menetelmin ja jopa tuotetaan. Ryhmät pohtivat myös projektin tarkoitusta ja ideaa. Tärkeimmäksi nousivat työskentely kansainvälisessä ympäristössä, poistuminen omalta mukavuusalueelta, kielitaidon parantaminen, verkostoituminen ja uudet ystävyyssuhteet sekä erilaisten opetus- ja opiskelumetodien omaksuminen ja käyttö.

10, 11, 12. ja 13. päivä Vietimme eniten aikaa hollantilaisten ja saksalaisten kanssa. Suomalaisilla oli ennakkoluuloja omasta kielitaidostaan, mutta lukeuduimme sen suhteen kärkikastiin. Kielitaidoissa oli suuria eroja joidenkin koulujen ja maiden välillä, ja siksi työskentely oli välillä hidasta. Eroja oli myös opettajien pitämissä luennoissa, niin laadullisesti kuin kielellisestikin. Viimeinen päivä alkoi ryhmien esityksillä huvilan energiatehokkuuden parantamiseksi. Seitsemän ryhmää teki esityksen samasta

tekniikka Projektiin osallistui opiskelijoita Suomesta, Liettuasta, Hollannista, Belgiasta, Saksasta, Romaniasta, Ranskasta ja Kreikasta.

aiheesta, mutta kahta samanlaista esitystä ei ollut. Joukossa oli hyvin innovatiivisia tulevaisuuteen tähtääviä ratkaisuja, joille oli hankala määritellä hintaa, ja siksi saavutettavien säästöjenkin määrä oli raaka arvio. Toiset ratkaisuista olivat helposti toteutettavia: eristämätön katto eristettäisiin, ikkunat vaihdettaisiin ja valaistus uusittaisiin päivänvalo- ja läsnäolo-ohja-

tuksi älykkääksi valaistusjärjestelmäksi, jonka yhteydessä uusittaisiin lamput ja liitäntälaitteet ja käytettäisiin mekaanista ilmanvaihtoa. Jo tällaisilla muutoksilla laskettiin energiankulutuksessa muutamien tuhansien eurojen vuosittaisia säästöjä – ottaen huomioon, että lähtökohdat eivät olleet kovinkaan kummoiset suomalaisen insinööriopiskelijan silmin.

Antoisa projekti

Matkalla opimme, että uusiutuvilla energiaratkaisuilla voi säästää huomattavia rahasummia. Ratkaisut, jotka pienentävät hiilijalanjälkeä eivät olekaan automaattisesti lompakon surma. Suunnittelemalla elinkaarikustannukset voidaan hakea ratkaisuja väliltä halvimmasta ekologisimpaan. Valittu ratkaisu riippuu rakentajasta, mutta jopa halvimpien elinkaarikustannuksien hakeminen uusiutuvia materiaaleja ja energianlähteitä käyttäen on askel kohti kestävämpää mallia. Projektin ideana ei ollut oppia tuntemaan yksittäisiä ratkaisuja yksityiskohtaisesti, mutta osa esitellyistä tuotteista teki meihin vaikutuksen. Mieleen jäi, ehkä erikoisuudestaan johtuen, tiiviit heinäpaalit eristysmateriaalina. Ranskalainen professori oli eristänyt niillä omakotitalonsa. Materiaali on halpa ostohinnaltaan ja rakennuskustannuksiltaan, sillä täysi maallikkokin voi latoa paalit rakennuksen kehikkoon. Materiaali toimii hyvin eristeenä, on paloturvallinen ja tasaa elinolosuhteita rakennuksessa passiivisesti. Myös maahan valettava vedenvaraaja herätti kiinnostuksemme. Varaaja voi varastoida lämpöenergiaa huomattavan pitkiksi ajoiksi pienillä häviöillä. Järjestelmässä lämpöenergiaa varastoidaan veteen lämmönvaihtimilla ja käytetään tarvittaessa. Vesi jakautuu varaajaan eri lämpötasoihin. Tässäkö ratkaisu tasaamaan energiantuotannon ja -kulutuksen piikkejä? Näiden kahden ratkaisun soveltuvuutta Suomen

Päätösjuhlassa opiskelijoille jaettiin diplomit onnistuneesta projektityöstä kansainvälisessä ympäristössä raikuvien aplodien kera. Rene Paju, Kalle-Pekka Lappalainen, Jonni Lampinen ja Petteri Laine, sekä lehtorit dipl. ins. Sampsa Kupari ja tekn.lis. Jarno Varteva kuvat Sampsa Kupari, Metropolia

karuun ilmastoon tulemme selvittämään!

Uusiutuvat energiat käyttöön Jokainen ryhmä, jossa oli helsinkiläinen opiskelija, ehdotti vanhanaikaisen valaistuksen uusimista. Villan valaistus koostui lähinnä 60 W hehkulampuista, ja muita ongelmia olivat mekaanisen ilmanvaihdon puuttuminen, huonokuntoiset ja eristämättömät isot ikkunat sekä huonosti eristetty ja osittain kokonaan eristämätön katto. Projektin aihe oli kestävä kehitys rakennuksissa, ja uusiutuva energia on ratkaisu, jolla kestävää kehitystä tuetaan. Kyseessä oli talon saneeraus- ja päivitysprojekti, joten melkein kaikki keskustelu keskittyi aurinkopaneeleihin. Jonkin verran puhuttiin esimerkiksi merellä sijaitsevista tuulivoimaloista. Lähes kaikki projektiryhmät suunnittelivat aurinkopaneelien käyttöönottoa kohderakennuksessa. Historiallisesti arvokkaan rakennuksen katolle niitä ei kuitenkaan voi asentaa, vaan vaihtoehtona oli rakentaa esimerkiksi ulkopuolelle aurinkopaneelikenttä, jolla katettaisiin koko rakennuksen energiantarve. Yhtenä vaihtoehtona esitettiin aurinkopaneelitekniikan sisältäviä kattotiiliä (solar tiles), mutta investointihinnat olisivat olleet liian korkeat. Muita innovatiivisia ratkaisuja oli esimerkiksi kaukojäähdytyksen käyttö.

ins. 4/2014

Ihmisbongarin käsikirja

Ihmistyyppien bongaaminen on monelle rakas harrastus ja hauskaa ajanvietettä. Jotkut ihmislajit tunnistaa heti kohdatessa: toiset ovat hymyilyttäviä, toiset ärsyttävät enemmän tai vähemmän. Pasa ja Atpo kuvailevat ja tyypittelevät Suuri suomalainen ihmiskirja -teoksessaan sata suomalaista ihmistyyppiä, insinöörit mukaan lukien. Lukija voi hykerrellen yhtyä luonnehdintoihin tai olla eri mieltä. Pasa ja Atpo: Suuri suomalainen ihmiskirja. Tammi 2014.

Kirjailijan mielen maisemissa

Mielen maisemissa on kurkistus kirjailija Paul Austerin sielunelämään – muistelmateos, jossa hän kuvaa lapsuutensa ja nuoruutensa ajatusmaailmaa ja kokemuksia. Auster käyttää minä-muodon lisäksi toista persoonamuotoa, koska haluaa painottaa, että varhaislapsuuden muistikuvat eivät ole täysin luotettavia, vaikka ovatkin voimakkaita. Osa kirjasta keskittyy kahden Austeriin suuresti vaikuttaneen elokuvan selostuksiin. Lopussa on valokuvia kirjassa mainituista tapahtumista ja elokuvista. Austerin tuotantoon kuuluu muistelmien lisäksi romaaneja, esseitä, runoja, elokuvakäsikirjoituksia ja käännöstöitä. Talvipäiväkirjassa (2012) kirjailija avasi elämäänsä kehollisten muistojensa kautta. Itse odotin Mielen maisemissa -teokselta hieman enemmän kuin mitä sain.

Sapelien kasketta

Brittiläinen Conn Igguldenin uusin seikkailuromaanisarja sijoittuu Ruusujen sodan aikaan. Historiallisten romaanien ystävä voi uppoutua Myrskylinnussa Henrik VI:n hallintokauden juonitteluihin ja mahtisukujen valtataisteluihin 1400-luvun Englannissa, missä sapelit kalisevat ja veri roiskuu. Conn Igguldenilta on aiemmin ilmestynyt Gaius Julius Caesarista kertova Keisari-sarja ja Tšingis-kaanista kertova Valloittaja-sarja. Palkitun leikkeihin liittyviä niksejä sisältävän Vaarallinen kirja: Vain pojille (The Dangerous Book for Boys) teoksen hän kirjoitti yhdessä veljensä Hal Iggulden kanssa.

Leikin varjolla

(War of the Roses – Book one: Stormbird).

Hauskuus ja leikki innostavat oppimaan ja tekevät oppimisesta kiinnostavaa. Silloin myös oppi menee paremmin perille. Lauri Järvilehdon kirjoittamassa teoksessa Hauskan oppimisen vallankumous osoitetaan, miten motivaatio, innostus ja flow ovat avain tehokkaaseen oppimiseen. Esimerkit on otettu motivaatiopsykologian, positiivisen psykologian ja aivotutkimuksen aloilta. Kirjassa on runsaasti vinkkejä ja havainnollisia harjoituksia. Mielenfilosofiasta luennoiva Järvilehto on aiemmin kirjoittanut kaksi suomenkielistä menestysteosta Tee itsestäsi mestariajattelija ja Upeaa työtä! Hauskan oppimisen vallankumous on suomennos kirjasta Learning as Fun, ja se aloittaa Rovio Entertainmentin Rovio Visions -sarjan.

Otava 2014.

Lauri Järvilehto:

Conn Iggulden: Ruusujen sota – Myrskylintu

kirjat ja infot

Koonnut Marjo Mikola

Hauskan oppimisen vallankumous. PS-kustannus 2014.

Paul Auster: Mielen maisemissa (Report from the Interior). Tammi 2014.

4/2014 ins.

ansioituneet

Insinöörien opettaja Monta insinööripolvea matematiikan hienouksiin perehdyttänyt Tenho Vanhanen sai tunnustuksen pitkästä urastaan. Metropolia Ammattikorkeakoulussa juhlittiin kesäkuun alussa uusien, vastavalmistuneiden insinöörien lisäksi pitkäaikaisen matematiikanopettajan Tenho Vanhasen lähtöä eläkkeelle. Kunnianosoitukseksi pitkästä työurastaan Vanhanen sai Helsingin teknillisen oppilaitoksen muistomitalin, jonka hänelle luovutti Helsingin Insinöörien puheenjohtaja Samu Salo. – Mitali on todella hieno tunnustus, arvostan sitä valtavasti. Lämmittää, että sain tunnustuksen juuri insinööreiltä, joiden hyväksi olen elämäntyöni tehnyt, Vanhanen toteaa kiitollisena ja ylpeänä.

”Matematiikka on se pohja, jolle insinöörin kaikki osaaminen perustuu.”

Vanhanen on tullut tunnetuksi erityisesti tietokoneavusteisen matematiikanopetuksen uranuurtajana oppilaitoksessa. Matematiikan opetuksesta vastannut kollega Pertti Toivonen totesi aikoinaan 1980-luvun puolivälissä, että jonkun opettajista olisi syytä perehtyä uusiin matematiikan tietokoneohjelmistoihin. Vanhanen otti haasteesta kopin, opiskeli ensin itse ja vei sitten taidot opiskelijoille.

HTOL-mitali

Helsingin Insinöörit HI ry ja Uudenmaan Insinööriopiskelijat UIO ry palkitsevat Helsingin teknillisen oppilaitoksen muistomitalilla (HTOL) henkilöitä, jotka ovat toimineet ansiokkaasti insinöörikunnan hyväksi.

– Alussa pidettiin tietokoneavusteisen matematiikan vapaavalintaisia kursseja. Niitä tarjottiin sellaisille opiskelijoille, joilla oli matematiikka jo muuten opiskeltuna. Sittemmin matemaattisten ohjelmistojen käyttö on pyritty sovittamaan matematiikan kurssien yhteyteen aina kun se on tarkoituksenmukaista, Vanhanen kertoo.

Luonnon kieltä opettamassa Tenho Vanhanen olisi itse aikoinaan halunnut opiskella tekniikkaa, mutta päätyi yliopistoon matematiikan laitokselle. Elämän polku vei miehen kuitenkin melko pian insinöörien ja tekniikan pariin silloiseen Helsingin teknilliseen oppilaitokseen. Vanhanen muistuttaa, että matematiikka ja tekniikka liittyvät kiinteästi yhteen. – Sanotaan, että matematiikka on se kieli, jolla luonnon suuri kirja on kirjoitettu. Se on se pohja, jolle insinöörin kaikki osaaminen perustuu, Vanhanen kiteyttää. Kaikille insinööriopiskelijoillekaan matematiikka ei aina maistu tai ei avaudu aivan helposti. Sen opiskelu vaatii pitkäjänteistä työtä ja ponnistelua. Joskus se voi turhauttaa, mutta taitojen karttuminen palkitsee. – Minun tapani on aina kertoa heti, mihin kaikkeen tätä tietoa ja taitoa voidaan soveltaa. Otan esiin pieniä käytännön esimerkkejä, joilla motivoin opiskelijoita, Vanhanen kertoo. Joka kurssin alussa hänellä on ollut tapana kysyä itseltään, miksi opiskelijan kannattaa tulla seuraamaan sitä. Kurssin punainen lanka punoutuu vastauksen ympärille. Parhaat hetket opetustyössä ovat olleet ne, joina opettaja saa huomata, että opiskelija on oivaltanut jotakin uutta. – Aina lämmittää, kun opiskelijat tulevat tällaisessa valmistujaisjuhlassa kiittämään. Eikä aina edes tarvitse sanoa mitään, kun nuoren kasvoilta jo näkee, että ponnistelu matematiikan parissa kannatti sittenkin. Tenho Vanhasen pitkän uran varrella opiskelijakuntakin on muuttunut. Joskus aikoinaan teknilliseen oppilaitokseen oli kova tunku ja vaikea päästä, opintoja edelsi pakollinen

Tenho Vanhanen Matematiikan opettaja Opettajana vuodesta 1976, päätoimisesti vuodesta 1979 Eläkkeellä Metropolia Ammattikorkea koulusta vuodesta 2014

työharjoittelu ja opiskelijat olivat iäkkäämpiä. Nyt tullaan opintoihin usein suoraan koulun penkiltä, ja oma tulevaisuuden ura on vielä hakusessa. Tämä näkyy muun muassa keskeyttämisissä. – Toisaalta nykyiset opiskelijat hallitsevat välineet paljon paremmin kuin ennen. ”Nappulatekniikkaa” ei heille tarvitse opettaa lainkaan, Vanhanen toteaa.

Nikkaroimaan ja juoksemaan Eläkepäivillään Vanhanen ei suinkaan aio jäädä paikalleen, vaan siirtyy matematiikan parista käytännön teknisiin töihin. Ensimmäisenä odottaa omakotitalon kunnostus. Myös tyttären optimistijolla pitäisi saada lapsenlapselle purjehduskuntoon. – Nyt on viimein aikaa tehdä kaikki se, mikä on töiden ja lasten takia jäänyt tekemättä, Vanhanen myhäilee. Toinen rakas harrastus on pitkän matkan juoksu. Syyskuussa tähtäimessä on Berliinin maraton. – Koko elämäni olen jonkinlaista liikuntaa harrastanut, mutta juoksu alkoi vasta kahdeksan vuotta sitten. Niin kauan aion tätä harrastaa kuin jalat kantavat. Salla Korpela kuva Mikko Taipale

ins. 4/2014

Tenho Vanhanen palkittiin ansioistaan insinĂśĂśrien koulutuksessa.

4/2014 ins.

tekniikka

Ilari Järvinen ja Sampo Nurmentaus.

Laastari mittaa sydämen toimintaa Tulevaisuudessa iholle liimattavat huomaamattomat anturit raportoivat jatkuvasti, mitä ihmiskehossa tapahtuu. 3 HealthSens -hankkeessa suunnitellaan uusia tapoja mitata ihmiskehon fysiologista tilaa. – Tavoite on kehittää ihmiskehon anturointia laastarityylisillä ratkaisuilla. Tähän asti suurin osa ihon pinnanalle laitettavista antureista on ollut sellaisia, jotka on pitänyt lukea erillisellä laitteella. Tämä järjestelmä keskustelee täysin huomaamattomasti matkapuhelimen kanssa, projektipäällikkö Sampo Nurmentaus Metropolian Electria -yksiköstä kertoo. Ihmiskehossa moni asia voi mennä pieleen. Usein ongelmat näkyvät tavalla tai toisella sydämen toiminnassa. Siksi hanke onkin ensimmäisessä vaiheessa keskittynyt ekg-monitorointiin. Sairaalassa ekg mitataan niin, että henkilöön kiinnitetään elektronit ja sydänkäyrää seurataan tietty aika, esimerkiksi puoli tuntia, erilliseltä näytöltä. – Meidän mallissamme laastarissa kiinni oleva anturi kiinnitetään ihmiseen ja kännykkä lukee käyrää. Tarvittaessa ekg:tä voidaan seurata päiviä, Ilari Järvinen kertoo.

Järvinen oli mukana hankkeessa opintojensa loppuvaiheessa. Hän valmistui automaatiotekniikan insinööriksi Metropoliasta vuonna 2012. Nyt hän opiskelee jatko-opiskelijana Aalto-yliopistossa.

Ei kehitystyötä yksin eriössä Sampo Nurmentaus kertoo, että vastaavia, koko ajan sydänkäyrää seuraavia laitteita löytyy maailmalta myös muita, mutta ne ovat paljon isompia, ja niitä kannetaan vyötäröllä. 3 HealthSensin kehittämä laastari on käyttäjäystävällinen ja huomaamaton. Ilari Järvinen huomauttaa, että ammattikorkeakouluissa tutkimus on loppukäyttäjälähtöistä. – Sillä, mitä me ajattelemme anturin toiminnasta täällä laboratoriossa, ei ole paljoa merkitystä. Ainoastaan se merkitsee, mitä sanovat ihmiset, jotka sitä oikeasti käyttävät. 3 HealthSens on Tekesin rahoittama kaksivuotinen hanke, joka alkoi elokuussa 2012. Metropolian lisäksi hankkeessa on mukana Tampereen teknillinen yliopisto.

Tampereen teknillisessä yliopistossa on tutkittu printattua elektroniikkaa, Metropoliassa puolestaan sulautettua elektroniikkaa, ohjelmistoja ja mobiiliohjelmistoja. Nurmentaus kertoo, että loppusuoralla olevalle hankkeelle on jo haettu lisärahoitusta. Jos se onnistuu, alkaa uusien antureiden kehittely. – Verisuonissa kulkevat paineaallot, verenkiertoelimistön kunto, verenpaine, hengitys, hengitystiheys ja -syvyys ovat seuraavan aallon juttuja.

Kuin työelämän projekti Metropoliassa 3 HealthSens -hankkeeseen on osallistunut sekä insinööri- että terveydenhuollon opiskelijoita. – Monialaisuus mahdollistaa sen, ettei tämä jää vain insinöörien keskinäiseksi leikkimiseksi. Tällaiset projektit opettavat toimimaan eri alan opiskelijoiden kanssa. Tämä muistuttaa oikeita työelämän projekteja, sillä tässä tehdään yhdessä tavoitteellista työtä. On deadlinet, tilaajat ja yhteistyöyritykset, joille

ins. 4/2014

Pixhill

tekniikan historia

raportoidaan, Sampo Nurmentaus kertoo. Insinöörit ovat projektissa suunnitelleet elektroniikkaa ja sulautettuja ohjelmistoja sekä toteuttaneet laitteistoja ja mobiiliohjelmistoja.

Hyödyllinen tuote markkinoille Heinäkuussa 3 HealthSens -hanke pilotoitiin Tampereen kotisairaalassa. Sampo Nurmentaus kertoo, että hankkeen yksi tavoite oli tutkia, millaiseksi sairaanhoitajat kokevat antureiden käytön. Ilari Järvinen kertoo, että hanke on suunniteltu niin, että tulokset olisi mahdollista kaupallistaa mahdollisimman nopeasti. – Toivomme, että laastarianturit olisivat käytössä jo parissa vuodessa. Kun tekee hyödyllisen tuotteen, ei ole mitään järkeä, jos se vain täällä labran hyllyllä pölyttyy. Järvinen itse kiinnostui aikanaan hankkeesta juuri siksi, että siinä tehtiin hyödyllistä tuotetta. Järvinen kävi amk:ssa opiskellessaan monilla erilaisilla mittaustekniikan kursseilla. – Ihmisen mittaaminen on kuitenkin erilaista, koska se pitää tehdä mahdollisimman miellyttävästi kohdehenkilön kannalta. Hän miettii, mitä kaikkea ihmiskehosta voidaan muutamien vuosien kuluttua mitata, jos ihmiset tottuvat pitämään kehossaan antureita. Nurmentaus puolestaan visioi, miten lääkärit ja lääketieteen parissa työskentelevät saavat pitkäkestoisesta datasta lisää työkaluja. – Mitä kaikkea ihmiskehosta mitattavasta datasta voisikaan ennustaa ja sanoa. Teksti ja kuvat Natasha Petrell

www.metropolia.fi/tutkimus-ja-kehitys/hankkeet/teollinen-tuotanto/healthsens/ Projektipäällikkö Sampo Nurmentaus, sampo. nurmentaus@metropolia.fi

4/2014 ins.

Ikiaikainen herkku Juuston alkuperä on vanhempi kuin kirjoitettu historia. Lypsettävien kotieläinten pidon alettua piti kehittää myös maidolle sopiva säilöntämenetelmä. Arvellaan, että ihminen löysi imeväisikäisen karjan mahalaukusta juoksettunutta maitoa. Näin keksittiin maidon juoksutus: maitoa juoksutettiin säilyttämällä sitä eläimen mahalaukusta valmistetussa leilissä. Juoksettuneen maidon eli juustomassan jälkikäsittelyssä kehittyi runsas määrä erilaisia juustolajeja. Mesopotamiassa juuston teko tunnettiin jo vuonna 5000 eaa. Senaikaisen temppelin friisistä on löytynyt kuvaus happaman kermajuuston valmistuksesta. Ensimmäiset kypsytetyn juuston valmistusohjeet kirjoitettiin Kreikassa 800-luvulla eKr. Lääketieteen isä Hippokrates suositti vuohenjuustoa lääkkeeksi. Erimakuisia juustoja valmistettiin sekoittamalla keskenään lampaan, vuohen ja lehmän maitoa. Näin valmistuu muun muassa Manchego. Antiikin roomalaisten ruokavaliossa ja sotajoukkojen muonituksessa juustolla oli tärkeä rooli. He tunsivat jo maidon juoksuttimen tärkeimmän entsyymin eli renniinin, jota imeväisten nisäkkäiden mahalaukku erittää, ja osasivat valmistaa kovaa juustoa. Roomalaisen Junius Moderatus Columen teoksen mukaan juustomassa puristettiin ensin pajukoreissa niin, että hera poistuu mahdollisimman nopeasti. Sitten massaan hierottiin suolaa ja se nostettiin viileään säilytyspaikkaan. Kuivasuolausta toistettiin yhdeksän päivän ajan. Tämän jälkeen juustot huuhdottiin puhtaalla vedellä ja ladottiin erityisiin juustokoreihin. Kun juustoista oli tullut riittävän kiinteitä, ne varastoitiin viileään säilytystilaan. Keskiajalla Kaarle Suuri antoi luostareille tehtäväksi juuston valmistuksen. Juustontuotanto monipuolistui. Papiston kirjoitustaidon myötä juustoreseptit säilyivät jälkipolville. Hansaliiton aikana 1200–1400-luvuilla hollantilaista juustoa kaupattiin Itämeren maihin, ja juustonvalmistuksen taito rantautui myös Pohjoismaihin. Todellinen läpimurto juuston valmistuksessa tehtiin kuitenkin vasta 1860-luvulla kun kyettiin valmistamaan renniiniä. Vuonna 1875 saksalainen biologi Ferdinand Cohn sai selville mikrobien osuuden juuston kypsymisessä, ja juustontuotanto tehostui kaikkialla. Toisen maailmansodan aikaan teollinen juuston tuotanto oli jo yleisempää kuin perinteinen juuston valmistus. Kirsi Goodchild

vapaa-aika Syyskuussa 50 vuotta täyttävä Pertti Porokari viihtyy vapaa-aikanaan metsässä.

ins. 4/2014

Metsuri Porokari Tyytyväisen näköinen mies astelee itse tekemäänsä metsäautotietä Nurmijärven Perttulassa täydessä metsurin varustuksessa. Insinööriliiton puheenjohtaja Pertti Porokari on menossa raivaamaan metsäpalstaansa. Nurmijärven muutaman hehtaarin tila on Pertti Porokarin kotitilasta 1990-luvun alussa lohkottu perintöpalsta. Se oli pelkkää peltoa, kunnes Porokari istutti vaimonsa kanssa 2 000 kuusta ja 1 000 koivua. Siitä sai alkunsa metsänhoitoharrastus. Raivaussaha pärähtää käyntiin muutaman nykäisyn jälkeen ja aluskasvillisuus saa kyytiä. – Kaikkein mukavintahan tämä on talvella, mutta silloin jää pitkät kannot. Lehtipuu myös versoo voimakkaasti, jos sen katkaisee talvella. Oikea aika harventaa ja raivata on silloin kun se on kaikkein ikävintä, eli kesällä juhannuksen jälkeen. Porokari sanoo käyvänsä harrastuspalstalla kohtuullisen usein. – Tänne on matkaa vain noin 40 kilometriä, joten tulee käytyä aina kun on vapaa-aikaa. Metsänhoito on hyvää vastapainoa puheenjohtajan työlle ja kun ajaa raivaussahalla, niin voi samalla kelata asioita. Monta hyvää ideaa on saanut täällä alkunsa, Porokari sanoo.

Ensin konesuoja

Pertti Porokari

Puu hyötykäyttöön

50 vuotta 14.9.2014 Sähköautomaatiotekniikan insinööri 1991 Euroinsinööri 2004 Insinööriliiton asiamies 2003–2007 Insinööriliiton puheenjohtaja 2007– Perhe: Vaimo ja kaksi lasta Harrastukset: Metsänhoito, puutarhan hoito, ornitologia

4/2014 ins.

Porokari suunnittelee rakentavansa palstalleen talon, siksi koko alaa ei ole metsitetty. Rakennuspaikka on varattuna ja pieni pelto salaojitettu tulevia viljelyksiä varten. Paikka on sopiva myös Porokarin muihin harrastuksiin, hän hoitaa mielellään kasvimaata ja lintujen latinankieliset nimet ovat syöpyneet muistiin 40 vuoden lintuharrastuksen aikana. Vaimon agility-harrastukselle on myös tilaa ja rata valmiina. Tontilla on kuitenkin jo valmiina yli sadan neliön rakennus. Se on tietenkin lämmin konehalli, jossa säilytetään arvokkaampia harrastusvälineitä, kuten traktoria, mönkijää ja klapikonetta. Arkisemmat koneet, kuten juontovinssi, tukkikourat ja niittomurskain ovat tilanpuutteen vuoksi pellon pientareella. – Kyllähän tässä taitaa insinööritausta näkyä, Porokari virnistää esitellessään välinevalikoimaansa. Hän sanoo olevansa sähköpuolen miehiä, mutta opettelevansa konetekniikkaa sen verran, että perushuollot ja korjaukset onnistuvat. Porokari ei harrasta vanhoja maatalouskoneita, vaikka myöntääkin niissä olevan oma viehätyksensä. Hänelle koneet ovat harrastusta helpottavia lisälaitteita. – Tekniikka kiinnostaa ja laitteet on tehty helpottamaan elämää. Maa- ja metsätalouden koneellistuminen on suomalaisen koneinsinöörin ansiota, Porokari sanoo.

Porokarille metsänhoito on harrastus, mutta puita ei kasvateta pelkästään huvin vuoksi. Hän mittailee katseellaan metsää ja sanoo kaataneensa haavat jo kertaalleen. Muutenkin palstaa on jo kevyesti harvennettu. – Haavat menivät Kirkniemen paperitehtaalle. Tekivät silloin vielä sellaista paperia, jossa oli haapakuitua mukana. Pienet kuuset menevät selluksi ja koivusta teen polttopuita. Isommat tukit sahataan rakennusmateriaaliksi.

– Raivaus- ja hakkuujätteet kannattaa hakettaa energiapuuksi. Minä en usko, että se köyhdyttää metsää liikaa. Kyllä sinne vielä tavaraa jää lannoitteeksikin. Porokari tekee kaikki metsätyöt itse koneillaan. Metsää on kotipalstan lisäksi muutama hehtaari myös lähiseudulla, ja suunnitelmissa on hankkia sitä lisää.

Oma sopimus teollisuuteen Pertti Porokari on ollut Insinööriliiton puheenjohtajana vuodesta 2007. Hän sanoo liiton olevan hyvässä iskussa. – Jäsenmäärä kasvaa edelleen ja talous on hyvässä kunnossa. Porokaria kuitenkin huolestuttaa erityisesti nuoremman sukupolven parissa leviävä suhtautuminen järjestäytymiseen. – Ajatellaan, että turha kuulua liittoon, kun samat edut saa muutenkin. Sehän ei ole mahdollista kovin pitkään. Jos tämä ajattelu yleistyy, niin edut loppuvat. Porokarin mukaan ay-liikkeen rakenteissa ei ole lähiaikoina tapahtumassa suuria mullistuksia. – Keskusjärjestöt tuskin yhdistyvät. Muutos tapahtuu liittojen kautta ja keskusjärjestöt sitten seuraavat perässä. Hyvä esimerkki tästä on Teollisuuden Palkansaajat ry, joka on teollisuuden liittojen yhteistyöelin ja entistä merkittävämmässä roolissa tulevaisuudessa. Toivottavasti palvelupuolella nähdään samanlaista kehitystä yhteistyöhön. Pertti Porokarin yksi visio tulevaisuuden sopimustoiminnasta on, että vientiteollisuus tekisi oman raamisopimuksensa ja liitot hoitaisivat sen puitteissa edunvalvontaa. Keskusjärjestöille jäisi tässä mallissa yhteiskunnallisen vaikuttajan rooli.

Pekka Kaipainen kuva Tomi Westerholm

Hallitus esittäytyy

yhdistys

Tällä palstalla HI:n hallituksen jäsenet kertovat kukin vuorollaan itsestään ja toiminnastaan insinöörien yhteiseksi hyväksi.

HI:n hallitus esittäytyy Kuinka kauan olet ollut HI:n hallituksessa? Aloitin HI:n hallituksessa vuoden 2014 alusta, eli ensimmäinen vuosi on menossa. Mikä on roolisi hallituksessa nyt? Vedän yhteistyötä opiskelijoiden kanssa, ja lisäksi kuulun myös erinäisiin työryhmiin, esimerkiksi jäsenpitotyöryhmään.

Marjo Lehtinen Etteplan Oy Mekaniikkasuunnittelija Muovitekniikan insinööri AMK Lahden ammattikorkeakoulu

Onko sinulla muita tehtäviä IL liittoyhteisössä? Olen Insinööriliiton koulutus- ja elinkeinopoliittisessa valiokunnassa varsinaisena edustajana. Miksi lähdit HI:n hallitukseen? Opiskeluaikana kuuluin Lahden insinööriopiskelijoihin, jossa olin hallituksessa kolme vuotta. Saatuani töitä Helsingistä tunsin, että HI:n toimintaan mukaan lähteminen auttaa minua paremmin tutustumaan uusiin ihmisiin ja kaupunkiin. Samalla syttyi vanha palo päästä vaikuttamaan ympärillä tapahtuvaan. HI:n toiminnassa mukavinta on se, että pääsee tapaamaan uusia ihmisiä ja pääsee vaikuttamaan itselle tärkeisiin asioihin. Hallitustoiminta vie paikoin paljon aikaa, mutta on se myös palkitsevaa. Miksi kiinnostuit ay-toiminnasta? Syitä löytyy monia, kuten halu päästä vaikuttamaan itselle tärkeisiin asioihin ja sitä kautta kehittämään yhteistä hyvää. Toiminta on myös hauskaa ja monipuolista, mikä vaikutti päätökseen.

Minkälaisia asioita haluat ajaa insinöörien puolesta? Tasapuolista kohtelua työpaikoilla, yleistä työhyvinvointia sekä insinööri-identiteetin kasvattamista. Liian moni insinööri tuntee olonsa nykypäivänä huonoksi työpaikalla, ja se taas heijastuu vahvasti esimerkiksi työkavereihin. Iloinen insinööri on hyvä työkaveri, parempi työntekijä sekä ylpeä omista saavutuksistaan. Mitä harrastat? Koska pidän itseni haastamisesta, aloitin kevään aikana uuden lajin, savaten eli ranskalaisen potkunyrkkeilyn. Laji on tarpeeksi vauhdikas ja haastava, se pakottaa ottamaan ajatuksista

irtioton! Muihin harrastuksiin kuuluu kuntosalilla käynti, frisbeegolfin pelaaminen sekä matkustelu ympäri maailmaa. Lempimatkakohdetta on vaikea määrittää. Viimeksi kävin Lontoossa, ja sinne tuli palo päästä uudelleen. Jos joku ehdoton lempikohde pitäisi sanoa, niin valitsisin Vietnamin. Olin siellä vaihto-oppilaana vuonna 2010, ja sen jälkeen olen käynyt siellä reppureissaamassa. Maa ei ole vielä turistien ”tahrima” – löytyy koskemattomia rantoja ja tekemistä, ja hintalaatusuhde on reppureissaajalle mitä oivallisin. Terveisesi HI:n jäsenille: Ottakaa rohkeasti yhteyttä mieltä askarruttavissa asioissa. Nähdään HI:n järjestämissä tapahtumissa!

ins. 4/2014

4/14 Monika Rittershaus

Juhlaviikkojen huippuorkestereiden vierailusarja jatkuu Musiikkitalossa Staatskapelle Berlin & Daniel Barenboim. Sunnuntaina 7. syyskuuta 2014 klo 19. Helsingin juhlaviikoille varsinaisen festivaaliajan jälkeen saapuu maailmankuulu orkesteri Staatskapelle Berlin kapellimestarinsa Daniel Barenboimin johdolla. Olemme varanneet 30 lippua sunnuntain, 7.9.2014 klo 19. alkavaan konserttiin. Paikat ovat permannolla T-katsomossa eli varsin hyvät paikat. Ohjelmassa on kaksi saksalaisen orkesterikirjallisuuden kiistatonta mestariteosta: Franz Schubertin 8. sinfonia ja Richard Straussin orkesteriruno Ein Heldenleben. Schubert aloitti tuon sinfonian sävellyksen vuonna 1822, mutta se ei koskaan valmistunut. Siitä huolimatta sitä pidetään yleisesti ensimmäisenä romanttisena sinfoniana ja voimme nauttia kaikesta siitä, mikä tuli valmiiksi. Ein Heldenleben valmistui heinäkuussa 1898 Straussin oleskellessa baijerilaisessa vuoristokylässä. Se sisältää kuusi osaa, joissa on elementtejä hänen aiemmista vastaavista teoksistaan ollen täten ikään kuin kerman kuorinta edellisistä orkesterirunoista. Daniel Barenboim on argentiinalais-israelilainen kapellimestari ja pianisti. Hän saavutti ensin mainetta pianistina, mutta nykyään hänet tunnetaan ennen kaikkea orkesterinjohtamisestaan. Barenboim syntyi 71 vuotta sitten Buenos Airesissa ukrainalaiseen juutalaisperheeseen, muutti sieltä Is-

4/2014 ins. jäsenliite

raeliin ja sittemmin Wieniin, missä hän opiskeli. Barenboim toimii myös Berliner Staatsoperin musiikillisena johtajana. Israelissa hän on kiistelty hahmo saksalaisankkurointinsa vuoksi. Hänen kansainvälinen uransa on kuitenkin häikäisevän upea. Berliner Staatsoperin orkesterin (Staatskapelle Berlin) juuret yltävät 1570-luvulle saakka. Se on yksi maailman vanhimmista orkestereista. Orkesteri toimi aluksi yksinomaan hovin viihdyttäjänä, mutta Berliinin oopperan (Opernhaus Unter den Linden) perustamisen jälkeen siitä tuli oopperan nimikko-orkesteri. Vuosien 2013–14 aikana orkesteri on vieraillut tai tulee vierailemaan Helsingin lisäksi muun muassa Barcelonassa, Madridissa, Milanossa, Pietarissa, Moskovassa, Pariisissa ja Istanbulissa. Tätä kirjoitettaessa ei tapahtuman kesto ole selvillä. Oletettavasti kuitenkin konsertissa on väliaika, koska Ein Heldenleben jo yksin kestää 55 minuuttia. Lipun jäsen- ja avechinta on 93 euroa/lippu. Varaa lippusi osoitteesta www.helins.fi/Tapahtumat tai HI:n toimistolta puh. 040 150 3878.

Tomi Westerholm

Jäsenpalvelu

HI:n hallitus 2014

HI:n jäsenrekisterin teknisenä hoitajana toimii Insinööriliiton asiakaspalvelu. Jäsenrekisteriä koskevat tiedustelut, muutostiedot, suoramarkkinointikiellot yms. voi osoittaa joko Helsingin Insinöörien toimistolle tai IL:n asiakaspalveluun.

Liiton asiakaspalvelu

Insinööriliiton Asiakaspalvelukeskus palvelee jäseniä jokaisena arkipäivänä klo 9-16 numerossa 0201 801 801 ja sähköpostitse asiakaspalvelu@ilry.fi.

Puheenjohtaja Samu Salo 040 184 2290 samu.salo@ilry.fi

Varapuheenjohtaja Risto Heino 040 723 9885 risto.heino@ fortum.com

Niklas Dahl 050 373 9161 niklas.dahl@uio.fi

Tuomas Hara 050 532 5789 tuomas.hara@ gmail.com

Tommi Immonen 040 715 7785 immosentommi@ gmail.com

Kirsi Kemppinen 040 738 2585 kemppinenkirsi@ gmail.com

Pekka Laakso 0400 623 412 pekka.k.laakso@ gmail.com

Lasse Laurikainen 040 502 5205 lasse.laurikainen@ nsn.com

Marjo Lehtinen 050 527 3978 marjo.lehtinen@ etteplan.com

Noora Lindholm 040 529 3052 noora.lindholm@ yahoo.com

Päivitä jäsentietosi!

HI:n toimisto on Pasilassa! Osoitteemme on Ratavartijankatu 2 A, 00520 Helsinki

Palveluksessasi Toimistosihteeri Ritva Karvinen 040 150 3878 toimisto@helins.fi

Järjestösihteeri Jaana Kälviäinen 050 403 2363 jaana.kalviainen @helins.fi

Ajankohtaista Olemme uusineet taloushallinnon järjestelmämme. Saat jatkossa halutessasi Kuluttajaverkkolaskun (e-laskun) HI:n järjestämien tapahtumien yhteydessä. Uudistuksesta johtuen myös laskujen maksuehdot muuttuvat vallalla olevien käytänteiden mukaisiksi.

Mikäli yhteystietosi muuttuvat tai vaihdat työpaikkaa, päivitä tietosi jäsenrekisteriimme Insinööriliiton jäsensivuilla www.ilry.fi > Jäsensivuille. Sisäänkirjautumiseen tarvitset käyttäjätunnuksen, joka on jäsennumerosi. Löydät sen jäsenkortistasi. Työpaikkatietojen ajan tasalla pitäminen on tärkeää muun muassa edunvalvonnan ja tutkimusten takia. Myös sähköpostiosoite kannattaa päivittää, koska osa tiedotuksesta tapahtuu sähköpostitse. Kotiosoitteen muuttuessa saamme pienellä viiveellä uuden osoitteesi automaattisesti väestötietojärjestelmästä sinne tekemäsi muuttoilmoituksen johdosta. Mikäli kotiosoitteesi on muuttunut hiljattain, jäsenlehdet saattavat tulla vielä vanhalla osoitteella.

Työttömyyskassat IAET

Insinöörien, Arkkitehtien ja Ekonomien Työttömyyskassa Ratavartijankatu 2 B, 4. krs., 00520 Helsinki www.iaet.fi Puhelinpalvelu Päiväraha-asiat: (09) 4763 7600, ma–to klo 10–15, pe klo 10–13 Ansiopäivärahan ja vuorottelukorvauksen hakemiseen ja maksamiseen liittyvät asiat. Jäsenyysasiat: (09) 4763 7610, ma–to klo 12–14 Kassaan liittyminen ja kassasta eroaminen, kassan vaihtaminen ja yhteystietomuutokset.

AYT

Ammatinharjoittajien ja Yrittäjien Työttömyyskassa puh. (09) 2535 3100, faksi (09) 2535 3131 palvelulinja 0800-9-0888 (maksuton) asiakaspalvelu@ayt.fi Ratavartijankatu 2 B, 00520 Helsinki

Insinöörin tärkeät osoitteet Helsingin Insinöörit HI ry toimisto@helins.fi, www.helins.fi Insinööriliitto IL ry asiakaspalvelu@ilry.fi, www.ilry.fi

Rope Sidebras 050 355 5946 rope@iki.fi

ins. jäsenliite 4/2014

Toiminta HI:ssä

HI:n jäsenyhdistykset Rautateiden Insinöörit VRI ry

HI:ssä on jaostoja ja työryhmiä, joiden vastuujako on alla. Mikäli olet kiinnostunut toiminnasta, ota yhteys toimistolle puh. 050 403 2363 tai jaana.kalviainen@helins.fi.

Teijo Virtanen, puheenjohtaja teijo.virtanen.ay@gmail.com, puh. 040 866 3831 jasentiedot@vri.fi, muutokset ja uudet jäsentiedot

Historia-työryhmä Rope Sidebras

Mika Paananen, varapuheenjohtaja mika.paananen@vr.fi, puh. 040 862 0257

Huvila- ja huoltoryhmä Pertti Mattila Insinööriklubityöryhmä Raimo Nummi

Aki Härkönen, sihteeri aki.harkonen@liikennevirasto.fi, puh. 020 637 3885

Koulutus- ja elinkeinopoliittinen jaosto/Metropolia-työryhmä Samu Salo

Erkki Ryynänen, taloudenhoitaja ryynaer@gmail.com laskutus@vri.fi, laskutusasiat

Kulttuurijaosto Tuula Alho

Muut hallituksen jäsenet:

Lastentapahtumat Toimihenkilöt

Esa Kaskelin Esa.Kaskelin@corenet.fi, puh. 040 862 6949

Lehden toimitusneuvosto Samu Salo

Harri Ovaskainen harri.ovaskainen@vr.fi, puh. 040 862 2013

Liikuntajaosto Tuomas Hara

Ilmailulaitoksen Insinöörit ry

Nuoret Insinöörit Bari Beshar ja Valtteri Pakkanen

Kaisa Rautavaara, puheenjohtaja, pääluottamusmies kaisa.rautavaara@finavia.fi puh. 040 529 0314

Opiskelija-asioiden jaosto Marjo Lehtinen

Jukka Väänänen, varapuheenjohtaja, varaluottamusmies jukka.vaananen@finavia.fi puh. 040 559 9442

Palkitsemistyöryhmä Risto Heino

Osmo Leppänen, jäsen osmo.leppanen@finavia.fi puh. 040 766 0040

Seniorit Risto Pakaste Työmarkkinajaos Aki Härkönen

Seppo Sakaranaho, jäsen seppo.sakaranaho@finavia.fi puh. 0400 869 677

Valokuvauskerho Mika Balk Viestinnän kehittämisprojekti Rope Sidebras

Yrittäjäryhmä

Tommi Immonen

Jäsenasiaa

Hyvä tietää, kun ilmoittaudut HI:n tapahtumiin…

Ilmoittaudu internetissä osoitteessa www.helins.fi/Tapahtumat, ellei toisin mainita. l

l Jäsennumeron löydät jäsenkortistasi. l Useimpiin tilaisuuksiin voit varata paikan/lipun myös seuralaisellesi, poik-

keuksena perhetilaisuudet.

l Ilmoittautumiset käsitellään saapumisjärjestyksessä. l Varauksestasi

lähetetään aina vahvistus tai suoraan maksutiedot. Maksutiedot lähetetään sähköpostiisi tai e-laskuna. Saat toki halutessasi paperilaskunkin maapostitse. l Saamme useimmiten liput toimistolle vasta 2–3 viikkoa ennen tapahtumaa.

Liput lähetetään kotiin maapostitse sen jälkeen, kun maksusuorituksesi näkyy tilillämme ja meillä on liput jo toimistolla.

4/2014 ins. jäsenliite

Helsingin Insinöörien huvila

Saunailta tai virkistyspäivä Vartiosaaressa

Seija Vilander

Kesä jatkuu, vaikka syksyn aherrus ja talven kiireet painavat jo päälle. Tuo työporukkasi tai vaikka ystäväsi nauttimaan ja virkistäytymään Helsingin Insinöörien luonnonkauniille huvilalle Vartiosaareen. Saari on kivenheiton päässä Helsingin keskustasta, mutta huvilarannan rauhassa häviää ymmärrys siitä, missä oikein ollaan. Huvila soveltuu syksylläkin erinomaisesti niin kokouksiin, tiimipalavereihin, saunailtoihin kuin syysloman viettoon. Ks. lisätiedot osoitteesta www.helins.fi > Jäsenpalvelut > Vådötorp

HI Seniorit järjestää

Taidenäyttelyt Tuula Alho

Helsingin Insinöörien senioreiden suunnittelupalaveri Vuoden 2015 senioreiden toimintaa suunnitellaan torstaina 18. syyskuuta HI:n toimistolla. Kaikki ovat tervetulleita mukaan ideoimaan uusin ajatuksin! Parvekeparatiisi.

Tutustumiskäynti Liikenteenohjauskeskukseen Järjestämme tutustumiskäynnin Liikenteenohjauskeskukseen 10. tai 24. syyskuuta. Päivämäärä varmistuu myöhemmin. Keskuksen toimintaa esittelee Kari Sane. Tutustumiskäynnin kesto on noin 2 tuntia.

Ilmoittaudu mukaan

molempiin tapahtumiin osoitteessa www.helins.fi/Tapahtumat tai pirauttamalla HI:n toimistolle p. 040 150 3878.

Perinteinen Galleriakierros Lauantaina 23. elokuuta 2014 Lähtö Sanomatalon Mediatorilta klo 13.

Lähdemme perinteiselle galleriakierrokselle, joka koostuu Helsingin keskustan 7–8 merkittävästä galleriasta. Kierroksen päätteeksi kokoonnumme kahvilaan vaihtamaan ajatuksia näyttelyistä ja taiteilijoista. Kierroksen vetäjänä toimii Tuula Alho. Osallistuminen on maksuton. Ilmoittaudu viimeistään 20. elokuuta osoitteessa www.helins.fi/ Tapahtumat tai HI:n toimistolle puh. 040 150 3878.

ins. jäsenliite 4/2014

OTTY kouluttaa

Kohti kutsumustyötä Keskiviikkona 17. syyskuuta 2014, klo 9–12 Paikka: Helsinki Filosofian Akatemia

Mitä sinä haluat elämältäsi? Mihin haluaisit käyttää suurimman osan valveillaolo ajastasi? Miten voisit elää intohimostasi? Onko ”unelmaduunisi” odottamassa sinua jossain, vai onko tarpeen luoda se itse? Ihminen käyttää ison osan elämästään työhön. Siksi olisi tärkeää tehdä työkseen jotain, josta todella pitää. Hyvässä työssä pääsee toteuttamaan omia vahvuuksiaan ja puuhastelemaan omien kiinnostuksen kohteidensa parissa. Kutsumustyöksi voidaan kutsua työtä, jossa intohimosi kohtaa maailman tarpeen. Koulutus auttaa löytämään reitin kohti unelmiesi työpaikkaa. Koulutuksessa paikannamme avainvahvuutesi ja kiinnostuksen kohteesi ja linkitämme ne yhteiskunnan tarpeisiin, luoden näin ansaintamallin kutsumuksesi ympärille. Luentoon liittyy ennakkotehtävä, jonka lähetämme noin viikkoa ennen tilaisuutta kaikille ilmoittautuneille. Asiantuntijaluennoitsijana tilaisuudessa toimivat Reima Launonen ja Villiam Virkkunen Filosofian Akatemiasta. Ilmoittaudu tilaisuuteen osoitteessa www.otty.fi viimeistään 11. syyskuuta 2014. Mikäli sinulle tulee kysyttävää tilaisuuteen liittyen, ota yhteyttä risto.saynavajarvi@otty.fi tai arja.lindfors@tek.fi. Katso myös muut tulevat koulutukset osoitteesta www.otty.fi:

CV – vuosihuolto 20.8. klo 9

Sosiaalinen media työnhaussa 23.10. klo 9. Piilotyöpaikat 20.11. klo 9. Soveltuvuusarviointi työnhaussa 10.12. klo 9.

Villiam Virkkunen, VTK, kaup.yo. Villiamia kiinnostavat laajasti eri sosiaaliset ja psykologiset prosessit työympäristössä, ja erityisesti ihmisen minäpystyvyyteen ja hallintakäsitykseen vaikuttavat tekijät. Hän kirjoittaa kandidaattityönsä inhimillisen älykkyyden ja kulttuurin yhteisevoluutiosta.

Reima Launonen, tutkija, kouluttaja, VTM. Reimalla on laaja kokemus edunvalvontasektorilta. Tärkeänä vaikuttamiskohteena Reimalla on myös pohjoismaisen hyvinvointivaltion sekä suomalaisen työelämän kehittäminen.

Omaehtoisen työllistymisen tuki OTTY ry tarjoaa Uudellamaalla jäsenjärjestöjensä työttömille ja työttömyysuhan alla oleville työllistymiseen tähtäävää vertaisryhmätoimintaa ja koulutusta, joka erilaisin tavoin tukee oman uran ja uuden työn löytymistä. Vertaisryhmätoiminta on todettu tehokkaaksi tavaksi tukea henkilön työllistymistä. OTTY on saanut Työnhakuboosteri-hanketta eli vertaisryhmätoimintaa varten Uudenmaan ELY -keskukselta avustuksen vuosiksi 2012– 2014. Parhaisiin tuloksiin on päästy, kun ryhmässä on noin kymmenen erilaisen koulutuksen, työkokemuksen ja taustan omaavaa eri-ikäistä henkilöä, jotka itsenäisesti yhdessä pyrkivät katkaisemaan työttömyytensä.

4/2014 ins. jäsenliite

Yli puolet osallistuneista on löytänyt ratkaisun: reilu 35 % on työllistynyt palkkatyöhön, 13 % aloittanut koulutuksen ja noin 4 % aloittanut yritystoiminnan. Hankkeen projektipäällikkö Risto Säynäväjärvi muistuttaakin jokaisessa OTTYn tilaisuudessa, että Boosteri-hanke on työllistymisen kannalta tehokkaampi kuin useimmat työvoimahallinnon itse tuottamat hankkeet. Uusiin ryhmiin voi ilmoittautua jatkuvasti. Ryhmässä jokainen voi turvallisesti purkaa työttömyyteen liittyviä tuntojaan sekä saada monenlaista apua oman työttömyystilanteensa selvittämiseksi. Ryhmät kokoontuvat yhdeksän kertaa viikon välein kolme tuntia kerrallaan. Tutustu tarkemmin osoitteessa www.otty.fi.

Nuoret Insinöörit järjestää

Insinöörit Dragonmelonnoissa Torstaina 14. elokuuta 2014 klo 17.30 alkaen Perinteisesti Helsingin Melontakeskuksella, Rajasaarenpenger 8, kisattavan Dragonmelonnan karsinnat pidetään torstaina 14. elokuuta klo 17.30 alkaen ja finaali heti seuraavana päivänä klo 17 alkaen. HI meloo insinööriopiskelijoiden kanssa samassa veneessä, joten kannattaa tulla paikalle kannustamaan! Viime hetken esteiden vuoksi saattaa myös olla, että veneessäkin on tilaa vahvistusjoukoille, joten voit halutessasi varustautua ei-niinvedelle-herkillä vaatteilla ja veneen kipparin yhteystiedoilla: Antti Leppänen, puh. 040 777 4531, sähköposti antti.leppanen@uio.fi Lähde melomaan hyvän asian puolesta! Dragonmelontojen tuotot menevät perinteisesti HUS:n lasten- ja nuortensairaalan vastasyntyneiden teho-osaston hyväksi.

Viskien maailmaan

Torstaina 25. syyskuuta 2014 HI Nuorten viski-tastingien sarja jatkuu jälleen syyskuun 25. päivä parin tunnin sessiolla. Luvassa on englanninkielinen esitelmä viskin historiasta ja valmistuksesta sekä skotti-, irkku- ja bourbon-viskien erojen arviointia suoraan lasista. Ilmoittautuminen ja tarkemmat tiedot www.helins.fi/Tapahtumat.

Nuorten Insinöörien syksyn 2014 muita tapahtumia: l l l

Syksyn keilailu-iltama lokakuussa Syksyn biljardi-iltamat marraskuussa Aktiivisauna loppuvuodesta

Seuraa aktiivisesti Helsingin Insinöörit HI ry, Nuoret Insinöörit -Facebook-ryhmää, jossa ideoidaan yhteisiä tekemisiä. Tapahtumien ilmoittautumiset netissä helins.fi/Tapahtumat. *** S-postilista: hinuoret@gmail.com Facebook: http://www.facebook.com/hinuoret Google kalenteri: hinuoret@gmail.com IRC: #helins @ IRCnet

Pikkujouluteatteri

Helsingin Insinöörien Pikkujouluteatteri

Tuomo Manninen / Juha Mustanoja / Krista Mäkinen

Upea pikkujoulun vietto Kansallisteatterissa lauantaina 29. marraskuuta 2014 klo 16. Aloitamme juhlamme jo klo 16 nauttimalla kattavan joulubuffetin teatterin ravintolatiloissa. Siirrymme Suuren näyttämön puolelle klo 19.00 mennessä jatkamaan nautintoa Leea ja Klaus Klemolan suvereenin komedian Maaseudun tulevaisuus merkeissä. Leea ja Klaus Klemolan, tuon kehutun tekijäkaksikon, lisäksi tulevat ensimmäistä kertaa Suurelle näyttämölle Ville Haapasalo ja muut kiinnostavat näyttelijät. Haapasalo nähdään teatterissa nyt kahdeksan vuoden tauon jälkeen! Lisätiedot: www.kansallisteatteri.fi Lipun jäsenhinta 50 euroa. Ilmoittautumiset osoitteessa www.helins.fi/Tapahtumat tai HI:n toimistolle puh. 040 150 3878. Kuvassa Klaus Klemola.

ins. jäsenliite 4/2014

Iloa ja yhdessäoloa

Vielä ehtii, vietä riemukas päivä Lintsillä Helsingin hauskin kaupunginosa kutsuu kokemaan jännittäviä elämyksiä. Linnanmäen Hupirannekkeella kaikenikäiset ja -pituiset vieraat pääsevät kaikkiin huvipuiston laitteisiin pituus- ja turvarajoitukset huomioiden. Sisäänpääsy puistoon on maksuton koko kauden. Ranneke aktivoituu käyttöön ensimmäisen laitekäynnin yhteydessä ja on voimassa yhden päivän kesäkaudella 2014. Puistossa on 44 huvipuistolaitetta, joista 11 on nimenomaan perheen pienimmille. KotKot, Kuuputin, Merirosvolaiva, Miniautot, Muksupuksu, Pallokaruselli, Panoraama, Pienoiskaruselli, Pilotti, Rumpukaruselli ja Vankkuripyörä ovat maksutta perheiden käytössä iästä riippumatta, kuitenkin pituusrajat huomioiden. Hupirannekkeen jäsenhinta on HI:n jäsenille perheineen 30 euroa. Hinta Linnanmäeltä ostettuna on 37–39 euroa. Linnanmäki on auki elokuun loppuun asti joka päivä ja syyslokakuun ajan viikonloppuisin 19.10. asti. Rannekkeita voit varata meiltä 30. syyskuuta asti osoitteesta www.helins.fi/Tapahtumat tai puh. 040 150 3878.

Suomen Kansallisooppera

Richard Strauss 150 vuotta

Heikki Tuuli

Perjantai 24. lokakuuta 2014 klo 19. Suomen Kansallisooppera, Oopperan päänäyttämö Salome ja Ruusuritari nostivat Richard Straussin aikansa johtavaksi oopperasäveltäjäksi. Edelleen Straussin kimaltavan väkevät orkesterivärit ja melodioiden kauneus vetävät oopperatalojen katsomot täyteen. 150-vuotisjuhlavuottaan viettävä Richard Strauss oli sekä sinfonisten sävelrunojen että oopperan ja laulujen mestari. Sävelrunoista konsertissa kuullaan loisteliaasti soiva Don Juan. Oopperaa edustaa prologi Ariadne auf Naxosista, joka on kuultu Kansallisoopperassa viimeksi lähes 30 vuotta sitten, ja Straussin lauluja esittää konsertissa sopraano Anna Gabler. Konsertin johtaa Kansallisoopperan ylikapellimestari Michael Güttler. Solistit: Johanna Rusanen-Kartano Anna-Kristiina Kaappola Jaakko Kortekangas Ann-Marie Heino Juha Riihimäki Aki Alamikkotervo Mika Pohjonen Jyrki Korhonen Anna Gabler Puherooli: Hannu-Pekka Björkman Kesto 1 t 50 min, 1 väliaika. Jäsenhinta on 40 euroa/lippu. Varaa lippusi osoitteessa www.helins.fi/Tapahtumat tai puh. 040 150 3878.

4/2014 ins. jäsenliite

Monica Groop, Helena Juntunen.

Insinöörilaulajat Kari Oikkonen

Tilaa Insinöörilaulajat tilaisuuteesi Merkkipäivät Firman juhlat Valmistujaiset Luokkakokoukset Ravintolassa Kirkossa Kotona

Kohota tilaisuutesi henkeä perinteisen mieskuoron vierailulla. Tilaa Insinöörilaulajat esiintymään, ja näytä kuinka arvostat vieraitasi. Ajattele, millaisen kruunun juhlallesi antaisivat herkät serenadit, tai perinteiset kotimaiset viihdelaulut, kuten Paratiisi, Kesäpäivä Kangasalla tai Kultainen nuoruus. Tilaisuuden luonteesta riippuen ohjelmaksi voidaan valita isänmaallisia lauluja, kuten Ylioppilaslaulu, Suomen laulu ja Kotimaani, tai setti juomalauluja, kuten Pullon kimppuun, Hernando’s Hideaway, tai Paciuksen ylevä Juomalaulu. Houkuttelemme vieraasi myös yhteislaulunumeroihin, ja lisäpoljentoa kappaleisiin antavat haitari- ja pianosäestys. Täytä sähköinen yhteydenottolomake nettisivuillamme www.insinoorilaulajat.fi. Suunnitellaan ohjelma yhdessä, ja anna sinä vieraillesi mieleenpainuva juhla!

ins. jäsenliite 4/2014

Anna palautetta ja ideoita!

Aktiivien illassa kehitettiin jäsenpitoa

Helsingin Insinöörit järjesti toukokuussa Aktiivien illan yhdistyksessä aktiivisesti toimiville jäsenille. Aktiivien illassa keskusteltiin ja ideoitiin ryhmätöiden kautta erilaisia asioita sekä tapoja ja keinoja, miten jäsenpitoa voitaisiin kehittää ja parantaa tulevaisuudessa. Jäsenpidolla tässä yhteydessä tarkoitetaan jäsenen tyytyväisyyttä ja sitoutumista yhdistykseen ja sen toimintaan. Osallistujia oli kaikista Helsingin Insinöörien jaostoista sekä hallituksesta, yhteensä runsaat 30 henkeä. Illan aikana käsiteltiin muun muassa jäsenpitoon liittyviä kysymyksiä, kuten mistä jäsenpito oikeastaan muodostuu, mitä jäsenet odottavat yhdistykseltä ja sen toiminnalta sekä mitä jäsenet odottavat vastineeksi jäsenmaksulleen. Tärkeäksi yhteiseksi teemaksi nousi kaikissa ryhmätöissä laadukkaan ja ajantasaisen tiedotuksen ja viestinnän keskeinen rooli. Jäsenet odottavat ajantasaista tietoa edunvalvontaan ja työmarkkinoihin liittyvistä asioista ja erityisesti käytännön esimerkkejä saavutetuista tuloksista ja onnistumisista. Jäsenyyden tarjoamista palveluista ja eduista kaivattiin vielä enemmän tietoa, jotta jäsen pystyisi ottamaan kaiken hyödyn irti jäsenyydestä vuoden aikana ja saisi näin vastinetta maksamalleen jäsenmaksulle. Näiden lisäksi myös verkostoituminen muiden insinöörien kanssa ja yhdessä tekeminen nousivat esiin keskusteluissa monesti. Illan keskustelu ja anti oli erittäin antoisaa ja ilmapiiri selkeästi innostunutta huolimatta helteen nostamasta sisälämpötilasta.

4/2014 ins. jäsenliite

Yhdessä illassa ei vielä maailmaa parannettu kokonaan, joten konkreettisen kehitys- ja toimintasuunnitelman luomista jatketaan elo–syyskuun vaihteessa saman tyyppisellä tapahtumalla. Lisäksi jaostot tulevat suunnittelemaan ja toteuttamaan omaa toimintaansa huomioiden jäsenpidon tärkeyden ja jäsenten odotukset.

Kiinnostuitko aiheesta? Anna palautetta ja ideoita!

Jos sinulla on ideoita ja palautetta miten jäsentyytyväisyyttä voisi kehittää tai haluat kertoa mitä itse odotat jäsenyydeltä, niin ota yhteyttä Helsingin Insinöörien toimistoon järjestösihteeri Jaana Kälviäiseen, p. 050 403 2363 tai jaana.kalviainen@helins.fi. Kaikki jäsenten antama palaute on erityisen tärkeää ja otetaan huomioon yhdistyksen toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa.

Jäsenpidon kehittämisen kokonaisuudet

Jäsenpidon kehittäminen on Helsingin Insinöörien strateginen painopistealue ja tätä varten on perustettu Jäsenpito-työryhmä viemään kehitystä eteenpäin. Jäsenpidolla tarkoitetaan jäsenen tyytyväisyyttä ja sitoutumista yhdistyksen jäsenyyteen. Jäsenpidon kehittämisen tavoitteena on luoda systemaattinen toimintamalli jäsenyyden elinkaarelle, mikä tuo arvoa ja hyötyä jäsenelle koko jäsenyyden ajan. Jäsenyys on pitkäaikainen, jolloin myös jäsenen tarpeet ja odotukset muut-

tuvat ajan kuluessa. Jäsenyyden aikana koetaan hyvin erilaisia elämänvaiheita, kuten opiskelu, valmistuminen ja siirtyminen työelämään, työelämässä erilaiset haastavat tilanteet ja eläkkeelle siirtyminen. Lisäksi henkilökohtaisen elämän erilaiset vaiheet, kuten perhe-elämä, tuovat mukanaan muutoksia elämään. Jäsenpidon ja jäsentyytyväisyyden kehitettäviä kokonaisuuksia on tunnistettu jo useampia. Jäsenyyden on tarjottava sopivia palveluita ja etuja hyvinkin erilaisiin elämänvaiheisiin ja työelämän mukana tuomiin haasteisiin. Jo tunnistettu kehitysalue on tuoda olemassa olevia monipuolisia palveluita ja etuja paremmin jäsenien tietoisuuteen, jotta jäsenet voivat hyödyntää näitä halutessaan ja tarvitessaan. Lisäksi on tunnistettu tärkeäksi kehitysalueeksi läpinäkyvyyden tuominen jäsenmaksuilla katettavaan varsinaisen toiminnan tuloksiin ja vaikutuksiin ja käytännön esimerkkeihin, jotta jäsen saa paremman käsityksen siitä, mitä jäsenen maksamalla jäsenmaksulla saadaan aikaan toiminnan eri osa-alueilla. Tärkeänä kehitysalueena on myös nuorjäsenten jäsenpidon erityiset tarpeet. Nuorjäsenillä tässä yhteydessä tarkoitetaan insinööriopiskelijoita ja valmistuneita nuoria insinöörejä, jotka ovat siirtymässä tai siirtyneet työelämään hiljattain. Nuorjäsenten odotukset ja tarpeet jäsenyydelle ja sen tarjoamille palveluille ovat erilaisia kuin jo työelämässä pidempään toimineiden jäsenten. Teksti ja kuva Noora Lindholm

Valokuvauskerho

Helsingin Insinöörien valokuvauskerho Mika Balk

Valokuvauskerho on toiminut vuoden 2001 alusta Helsingin Insinöörien jäsenten valokuvaukseen liittyvien intohimojen kanavoijana. Olemme vuosittain kokoontuneet mm. valokuvauskilpailun, luontokuvanäyttelyn ja digikuvauksen perusteiden tiimoilla. Kerhon ideana on saattaa samanhenkiset Helsingin Insinöörien jäsenet yhteen jakamaan yhteistä kiinnostusta. Tule mukaan kerhon toimintaan, meitä on täällä kaiken näköisiä, kokoisia, tasoisia ja ikäisiä valokuvauksesta kiinnostuneita!

Syksyn tulevia tapahtumia La 20.9. Näyttelykäynti Nuuksion Haltialan luontokuvanäyttelyyn ja kokous. Kokoontuminen luontokuvanäyttelyn aulassa klo 12.00. La 18.10. Ruskaretki, kokoontuminen Pirttimäen kahvilan edessä klo 12. Ma 3.11. Kuvakilpailu HI:n toimistolla Ma 17.11 Teemakuvaus ravintola Perhossa alkaen klo 18. Viikolla 49 Pikkujoulut, paikka sovitaan myöhemmin. Tarkempia tietoja toiminnasta: www.helins.fi > Jäsenpalvelut > Valokuvauskerho Kerhon vetäjä Mika Balk, mika.balk@kolumbus. fi, puh. 041 576 5456.

Ruskaretki lauantaina 18. lokakuuta HI:n valokuvauskerho järjestää ruskaretken Espoon Pirttimäen maisemiin. Kokoontuminen on Espoon Pirttimäen kahvilan edessä klo 12. Paikalle tullaan omilla kyydeillä. Espoon keskuksesta pääsee bussilla 86. Ruskaretkelle ovat tervetulleita kaikki jäsenet. Lapsia voi toki ottaa mukaan. Pirttimäki on itse asiassa lapsiperheiden suosiossa. Siellä on leikkipuistokin kahvilan edessä. Ruskaretki aloitetaan kokoontumisella, jolloin päätämme yhteisesti suunnan ja päämäärän, eli mennäänkö teitä pitkin vai poiketaanko erämaassa, säätila huomioiden. Voimme kävellä myös Espoon automuseolle tai lähteä luontopolulle. Ryhmän vetäjänä toimii valokuvauskerhon vetäjä Mika Balk. Valokuvauskerho on paljon muutakin kuin

vain kamera ja valokuvat. Ryhmää yhdistää luonnollisuus ja aitous. Olet todella tervetullut tutustumaan HI:n jäseniin ja nauttimaan luontoelämyksistä. Jos olet vaikka perehtynyt sieniin tai suunnistamiseen, voit opastaa porukoita. Uuden oppiminen on aina hauskaa. Ruskaretken ohjelman sisältö on hyvin pelkistetty. Pidämme lyhyen kokouksen kahvilassa tai luonnossa valokuvauskerhon asioista, seurustelemme, nautimme mahdollisesti retkieväistä kahvilassa tai luonnossa. Ryhmän vetäjä järjestää asiat. Tule vain paikalle, mutta ilmoittaudu viimeistään 13.10. osoitteessa www.helins.fi/Tapahtumat tai HI:n toimistolle puh. 040 150 3878. Espoon Pirttimäki sijaitsee Bodominjärven läheisyydessä. Luonto on samankaltainen kuin Nuuksiossa tai Luukissa. Pirttimäessä on leveät

tiet, mutta paljolti myös luontoa ja polkuja, joihin voi poiketa. Alueella on lampia ja järviä sekä grillikatoksia. Näissä puitteissa voimme tarjota HI:n jäsenille luontoelämyksiä mukavassa seurassa. Pirttimäen osoite: Kunnarlantie 110, 02740 Espoo Lisätietoja mm. www.pirttimaki-kahvila.fi www.hel.fi/hki/liv/fi/Ulkoilu/Muualla/Pirttim_ki Retki on osallistujille maksuton. *****************

ins. jäsenliite 4/2014

Työelämän keskustelumalleja kotioloihin Kehityskeskustelu: Vaimo, voitaisiinko keskustella, miten meillä menee? Ensimmäiseksi tulee mieleen ruokapuoli, siinä meillä on selkeä kehityskohde. Kunnon lämmin ateria tulisi olla joka ilta ja ruuan laatuun ja makuun pitäisi panostaa enemmän. Mitä mieltä olisit ruuanlaittokurssista? Entäs pyykinpesu, silitys ja kodin siisteys? Näihin olisi kiinnitettävä enemmän huomiota. Varaisimmeko sinulle oman tunnin joka päiväl-

kolumni

le, jolloin pääsisit keskittymään kodin siisteysasioihin? Miltäs se kuulostaisi? Tuloskeskustelu: Meidän on hankittava katumaasturi. Olen katsonut niiden hintoja, ja meiltä puuttuu 30 000 euroa. Vaimo, voitaisiinko katsoa yhdessä miten sinulle saataisiin lisää tuloja, samalla kun menojasi karsitaan. Sinähän voisit iltaisin ryhtyä jakamaan ilmaislehtiä, ja toisaalta kampaajilla käynti on turhaa. Siihen emme panosta. Vaateinvestoinnit on ainakin siirrettävä eteenpäin. Palautekeskustelu: Olen ollut tyytyväinen toimintaasi perheen äitinä. Pientä palautetta on tullut lapsiltamme kotiintuloajoista, ja heidän tekemänsä vertailun mukaan naapureissa asiat ovat olleet paremmin. Toki ainahan toiminnassa on parantamisen varaa. Varhaisen välittämisen mallin mukainen keskustelu: Olen huomannut, ettei herraa ole juuri kotona näkynyt, etkä lapsen hoitoihin ole osallistunut. Nyt sinun on alettava keskittyä enemmän perheeseesi. Koiran ulkoilutus on jäänyt sinulla myös vähiin, että tästä lähtien otat hoitaaksesi nuo aamulenkit. Olen myös huolestunut alkoholinkäytöstäsi. Sovitaanpa, että jatkossa pullonkorkit pysyvät kiinni. Ja vielä sellaista, että tuo vatsan kasvu on saatava pysähtymään, joten iltaruokailusi vaihdetaan juoksulenkkiin. Ihan vain sinun parasta ajatellen. Markus Hyyppä markus.hyyppa@gmail.com Kirjoittaja on helsinkiläinen insinööri ja työsuojeluvaltuutettu.

.ins.

-lehden lukijapalaute

Hyvät lukijamme! Palautetta lehden sisällös-

liitäthän mukaan yhteystietosi, jotta voimme

Lukijat voivat myös itse ilmoittautua sähköpos-

tä voi lähettää toimitukseen osoitteella ins@

tarvittaessa kysellä lisätietoja.

tilla raadin jäseneksi. Tällä kertaa arvoimme

unionimedia.fi tai Unionimedia/Ins., Mikonkatu 17 B, 00100 Helsinki. Myös juttuvinkit ovat erittäin toivottuja:

4/2014 ins.

Ins.-lehdellä on 500 jäsenen lukijaraati, joka on suurimmaksi osaksi koottu satunnaisotan-

raatilaisten kesken palkinnon, jonka saa Timo Saksholm.

nalla Helsingin Insinöörien jäsenluettelosta.

JÄSENMAKSULLE VASTINETTA Palkkaperintö

Korotus vuonna 1

vuonna 2

20e/kk

20e/kk x 12kk = 240e

20e/kk x 6kk = 120e

Vuosi 1

Vuosi 2

Palkkaperintö lisää työntekijän palkkatuloa, vaikka palkkaa ei korotettaisi vuonna 2 ollenkaan.

5 vuoden jäsenmaksulla saa tämän

YK 5 YK 4 YK 3

PP 3

YK 2

PP 2 PP 1

YK 1

Vuosi 1

PP 4

Vuosi 2

Vuosi 3

Vuosi 4

Vuosi 5

Vuoden 1 yleiskorotus YK 1 muuttuu vuoden 2 alusta asti palkkaperinnöksi PP1, jota maksetaan koko työsuhteen keston ajan. Vastaavasti vuoden 2 yleiskorotus muuttuu palkkaperinnöksi vuoden 3 alusta lähtien. Vuoden 5 lopussa palkkaan vaikuttaa vuoden 5 yleiskorotus ja vuosien 1 -4 yleiskorotuksista muodostuva palkkaperintö. Yksilön palkkaukseen vaikuttavat lisäksi henkilökohtaiset meriittikorotukset, joita palkkahallinnossa kutsutaan liukumaksi. Yleiskorotuksen määrä sovitaan alakohtaisessa työehtosopimuksessa. Sopijaosapuolina ovat pääsääntöisesti työnantajaliitto ja työntekijäliitto. Molemmat osapuolet ovat järjestäytyneet. Työnantajat järjestäytyvät työnantajaliittoon ja työntekijät omaan edunvalvontajärjestöönsä.