Ins. 2 2014

Page 1

.ins.

Uudenmaan

insinööri

2/2014

Osuuskuntalaki muuttui Oma viinitila Saimaalla Auringosta virtaa oppikirjoihin

Elämää Espanjassa ww ww. w.hheelliinnss..ffii w


sisältö 2/2014 Pääkirjoitus................................................................. 3 Suunnittelun tavaratalo................................................ 4 Ajankohtaista.............................................................. 6 Sanottua.................................................................... 7 Nykäset..................................................................... 7 Konepajan henki elää.............................................. 8 Tiukempi linja asiantuntijaviisumin myöntämiseen........ 10 Välipalat................................................................... 12 Viinitila Saimaan rannalla...................................... 14 Osuuskunta taipuu moneen...................................... 18 Samu Salosta HI:n puheenjohtaja.............................. 20 Kirjat ja infot.............................................................. 22 SanEdu: oppimisympäristö Tansaniaan............... 24 Lunta pakoon Espanjaan........................................... 26 Hallitus esittäytyy: Kirsi Kemppinen............................ 28

24 2

Jäsentiedote...................................................... 29–38 Kolumni: Markus Hyyppä.......................................... 39

8

14 ins. 2/2014


päätoimittajalta

.

Uudenmaan insinööri

ins.

Insinöörien ammatillisaatteellinen äänenkannattaja ISSN 1796-1211 Julkaisija Helsingin Insinöörit HI ry Päätoimittaja Samu Salo p. 040 311 2631 samu.salo@ilry.fi

Paranna työelämäsi laatua Kevät on tulossa ainakin, jos uskoo näkymiin, jotka parhaillaan näen ikkunasta kirjoittaessani tätä toista pääkirjoitustani. Alkuvuodesta ja kevään aikana monissa yrityksissä pidetään vuotuiset kehitys- tai tavoitekeskustelut. Tämä on tärkeä hetki kummallekin osapuolelle, ja toivonkin, että osaatte ottaa hyödyn irti, kun oman keskustelunne aika koittaa. Työnantajan näkökulmasta on mahdollista löytää uutta kätköksissä olevaa potentiaalia firman menestyksen tai tuottavuuden parantamiseksi, ja työntekijällä on oiva paikka parantaa itse oman työelämänsä laatua ja edesauttaa mahdollisia tavoitteitaan. Suomalaista kulttuuria moititaan usein keskustelun puutteesta. Osaammeko siis hyödyntää tämän jokavuotisen hetkemme maksimaalisesti, jotta meillä menisi paremmin? Myös motivaation kannalta on tärkeää, että keskustelu voidaan käydä avoimesti ja hyvässä hengessä. Omaan keskusteluun valmistautuminen on erittäin tärkeää, jotta saat parhaan mahdollisen hyödyn irti tilanteesta. Itse tilaisuudessa suosittelen olemaan varsin avoin, siten luot mahdollisuuksia hedelmällisempään keskusteluun. Muista myös tarpeen tullen olla jämäkkä, jotta haluamasi asiat tulevat käsitellyksi asiallisesti ja perinpohjaisesti. Erilaiset koulutukseen ja osaamiseen liittyvät asiat on syytä käydä tarkasti läpi. Palkkakeskustelu on myös hyvä käydä tässä yhteydessä, vaikka usein työnantajan edustajat ovat sitä mieltä, ettei se kuulu osaksi tavoitekeskustelua. Miksi ei kuuluisi? Tätä en ole koskaan ymmärtänyt. Hyvä keskusteluyhteys esimieheen tulee säilyttää läpi vuoden, eikä kaikkia asioita kannata pantata tavoitekeskusteluun saakka. Kevät tulee joka tapauksessa. Tavoitekeskustelussa sinä ratkaiset osaltasi, minkälainen on sinun työelämäsi kevät!

Päätoimittaja Samu Salo

2/2014 ins.

Toimisto Ratavartijankatu 2 A 00520 Helsinki p. 040 150 3878 www.helins.fi Ilmoitukset ja osoitteenmuutokset toimisto@helins.fi Toimitus Unionimedia Oy ins@unionimedia.fi Mikonkatu 17 B 00100 Helsinki Tuottaja Marjo Mikola marjo.mikola@unionimedia.fi Ulkoasu Tomi Westerholm Kannen kuva Arvi Wilpola Toimitusneuvosto Samu Salo (pj.) Minna Anttonen Esa Kokka Jaana Kälviäinen Marjo Mikola Rope Sidebras Paino Forssa Print Aikataulu 2014 Numero Aineistot Ilmestyy 3 23.4. 21.5. 4 12.6. 13.8. 5 4.9. 1.10. 6 30.10. 26.11.

3


insinööri työssä

Suunnittelun tavaratalo Insinööritoimiston täytyy olla valmis tarjoamaan asiakkaalle parin päivän kehitysprojekti tai suunniteltava kokonainen tehdas. Sitkeissä ennakkoluuloissa insinööritoimistot ovat melko turvallisia mutta tylsiä työpaikkoja, joissa vain istutaan päätteen ääressä ilman kosketusta ulkomaailmaan ja asiakkaaseen. Valmista tuotetta ei suunnittelija ikinä näe. Se ei pidä lainkaan paikkaansa, vanhemmat suunnittelijat Mikko Järvinen ja Timo Koskela vakuuttavat. Koskela ja Järvinen ovat työskennelleet Insinööritoimisto Elomatic Oy:ssä kymmenkunta vuotta. Koko tämän ajan Järvinen on toiminut Helsingissä. Koskela aloitti Jyväskylän-toimipisteessä. – Olen päässyt mukaan mielenkiintoisiin projekteihin. Jos tarvitsen apua, sitä saa usein työkaverilta oman talon sisältä. Koulutukseenkin pääsee tarvittaessa, Koskela kehuu. – Tämä on todella monipuolista työtä. Tapaan jatkuvasti asiakkaita ja matkustelen silloin tällöin, Järvinen toteaa.

Kovaa kasvua Perheyritys Elomatic kuuluu Suomen suurimpiin yksityisiin suunnittelutoimistoihin. Vantaan puolella sijaitseva Helsingin-toimipiste on kasvanut hurjaa vauhtia. Kun siellä vielä vuonna 2010 oli 30 työntekijää, nyt heitä on jo 75, vaikka taantuma on pitkittynyt. Kasvua on tapahtunut muun muassa oikeiksi osoittautuneiden strategisten päätösten myötä. Teollisuusyritysten into ulkoistaa suunnittelua ja tuotekehitystä on koitunut suunnittelutoimistojen eduksi. Mekaanisen suunnittelun myyntipäällikkö Tapio Martikainen esittelee kalvoa, jossa on listattu mekaaniseen suunnitteluun liittyvät tuotteet. Pelkästään niitä on kolmisenkymmentä. Toimeksianto voi vaihdella parin päivän projektista kokonaisen tuotantolaitoksen suunnitteluun, esimerkkinä Uudenkaupungin soijajalostustehdas. – Insinööritoimiston on trimmattava palvelunsa niin, että se pystyy voitollisesti tarjoamaan sekä muutamien kymmenien tuntien että kymmenien tuhansien työtuntien projekteja, Martikainen toteaa. Koska insinööritoimisto toimii usein alihankkijana asiakkaansa taustalla, se saa harvoin kunniaa uraauurtavistakaan hankkeista. – Ei se meitä haittaa. Se on tämän alan henki, Martikainen sanoo.

4

Suhdanteet elävät, työ muuttuu Jos tietyn toimialan suhdanteet heikkenevät, insinööri voidaan perehdyttää toisen alan suunnittelutehtäviin. Niin on käynyt myös Mikko Järviselle ja Timo Koskelalle. He valmistuivat alun perin paperikonesuunnittelijoiksi Jyväskylän ammattikorkeakoulusta. Viime aikoina Järvinen on erikoistunut konepajatoimittajien alihankintavalvontaan, logistiikan hoitamiseen sekä valmistuksen ostotoimintaan. Elomatic on ollut kehittämässä automaattista pysäköintirobottia LeanPark Oy:n kanssa Lahteen, ja Järvinen on tuonut siihen konepajasuunnittelun osaamista. Pysäköintirobotin ideana on, että kuskin ei tarvitse itse ajaa autoaan autohallin uumeniin ja hakea sitä sieltä pois, vaan robotti hoitaa kaiken. Myös Koskelan työnkuva on monipuolistunut viime vuosina. Viimeisintä, ABB Marinelle tehtävää propulsiojärjestelmien mekaniikkasuunnittelua hän pitää erittäin mielenkiintoisena.

Tuotekehitys pitää kelkassa Tulevaisuudessa perussuunnittelu siirtyy entistä enemmän Suomen ulkopuolelle, mutta insinööritoimistot eivät kuole, kunhan ne kehittävät toimintaansa, Tapio Martikainen uskoo. – Entisessä laajuudessaan Suomeen jää edelleen tuotekehitystä, ja siihen saumaan insinööritoimistojen pitäisi pureutua entistä paremmin. Toisaalta insinööritoimistojen pitäisi viedä osaamistaan niihin maihin, joissa

on pulaa insinööreistä ja joissa suomalaista insinööriosaamista arvostetaan paljon, Martikainen sanoo. Elomatic on rekrytoinut Metropoliasta viime vuosina toistakymmentä uutta insinööriä. Tapio Martikaisen mukaan Elomatic on palkannut etenkin kone-, sähkö- ja automaatioja prosessi-insinöörejä, mutta etenkin prosessi-insinöörejä voitaisiin Martikaisen mukaan työllistää enemmänkin. – Pelkkä tutkinto ei riitä, vaan opiskeluaikaista työkokemustakin on oltava.

Komennukselle asiakkaan luo Moni Elomaticin suunnittelija lähtee vuodeksi pariksi komennukselle ulkomaille esimerkiksi Aasiaan ja Keski-Eurooppaan. Laivanrakennuksen asiantuntijoita kysytään ulkomaisille telakoille ja varustamoiden palvelukseen projektipäälliköiksi tai pääsuunnittelijoiksi. Nykyään komennuksia tehdään myös kotimaassa, asiakasyrityksen tiloissa. – Osa töistä on sellaisia, joita ei pysty tekemään kuin asiakkaan luona, Tapio Martikainen kertoo. Kun työskentelee koko ajan asiakkaan silmien alla, ja suunnittelu- ja tiimipalaverit täplittävät päivää, asiakaspalvelutaitojen täytyy olla kunnossa, Mikko Järvinen ja Timo Koskela vahvistavat. Hiljainen hissukka ei alalla pärjää. – Onneksi tiimityötaitoja harjoitellaan nykyään jo opiskeluaikana, Koskela toteaa. Teksti ja kuva Tuomo Tarvas

Mikä Elomatic?

Perheyritys Elomatic Oy:n perusti vuonna 1970 turkulainen Ari Elo. Pääkonttori sijaitsee Turussa ja toiseksi eniten työntekijöitä on Jyväskylässä. Suomessa toimintaa on myös Helsingissä, Oulussa ja Tampereella. Ulkomailla Elomatic toimii muun muassa Kiinassa, Intiassa, Puolassa ja Venäjällä. Työntekijöitä on yhteensä noin 740. Pisimmät perinteet Elomaticilla on laivanrakennustoimialalta, mutta toimialan liiketoiminnan volyymit ovat supistuneet, koska tuotantoa on siirretty Aasiaan. Nykyään suurin toimiala on prosessipuoli.

ins. 2/2014


– Päiväni täyttyvät pääasiassa 3D-suunnittelutyöstä, työ- ja kokoonpanopiirustusten tekemisestä ja osa­ luetteloiden laatimisesta, Timo Koskela kertoo.

2/2014 ins.

5


ajankohtaista

Hallituksen päätöksiä Kokous 2/2014 Käytiin läpi pidettyjen tapaamisten ja tilaisuuksien antia ja sovittiin kevätkaudella tulevien tapahtumien vetäjät ja alustavasti osanottajat. Päätettiin tilaisuuksissa esille otettavista HI:lle tärkeistä asioista. Perustettiin sääntömuutostyöryhmä, joka elokuun 2014 loppuun mennessä tuo esityksensä hallitukselle sääntöjen muutoksiksi. Tiedossa ei ole suuria muutoksia vaan kyseessä on lähinnä joidenkin sääntökohtien päivitys ajan tasalle. Päätettiin ostaa erä Linnanmäen Hupirannekkeita, jotka myydään jäsenille omakustannushintaan.

Kokous 3/2014 Päätettiin, että HI:n hallituksen viestintävastaavana jatkaa Rope Sidebras ja some-vastaavaksi nimettiin Tuomas Hara. Päätettiin, että HI:n järjestösihteerin palkkaa korotetaan 1. maaliskuuta alkaen Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen mukaisesti. Uudenmaan Insinööriopiskelijoiden (UIO) järjestämää vuorovaikutuskoulutusta sekä UIO:n jäsenten osallistumista Insinööriopiskelijapäiville (IOP) päätettiin tukea hallituksen kohtuullisiksi katsomilla summilla. Tuki IOP:hen on vastikkeellista ja tulee riippumaan UIO:n järjestämien info/ständitilaisuuksien määrästä. Päätettiin, että Samu Salo ja Jaana Kälviäinen valmistelevat toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen sekä toimittavat ne hallituksen kommentoitavaksi. Päätettiin, että myös kaikki jaostojen vetäjät osallistuvat toimintakertomuksen valmisteluun. Insinööriliiton tes-valtuuskunnan jäseneksi kaudelle 2014–2015 esitetään Lasse Laurikaista ja varalle Timo Karasmäkeä.

.ins.

Koulutukset houkuttelevat osallistujia

Insinööriliiton ja Uudenmaan piirin järjestämät koulutukset ovat talven ja kevään mittaan yksi toisensa jälkeen täyttyneet ennätysajassa. Esimerkiksi 5. huhtikuuta järjestettävän Sosiaalisen median työnhaku ja LinkedIn työpaja -tilaisuuden kutsut lähtivät torstai-iltana puoli kuuden aikaan ja tapahtuma oli täynnä jo seuraavana aamuna kello 7.15. Koulutuksesta päätettiinkin järjestää toinen toteutus 26. huhtikuuta. Katso lisätiedot liiton tapahtumasivulta, www.ilry.fi/tapahtumat. – Järjestämme suosituimmista koulutuksista uuden toteutuksen, jos se vain on mahdollista, lupaa Insinööriliiton koulutusasiamies Jani Huhtamella. Huhtamella kehottaa jäseniä myös vinkkaamaan koulutusinnokkuudesta omalle aluejärjestölle. – Oma jäsenjärjestö voi järjestää täsmäkoulutuksia juuri niistä aiheista, jotka alueella kiinnostavat. Myös liiton tarjoamille urapalveluille on riittänyt kysyntää. – Parhaimmillaan urahallintatilaisuudet ovat täyttyneet minuuteissa, kertoo liiton urahallinta-asiamies Anu Kaasalainen. Jäsenille maksuttomat urapalvelu ja koulutukset ovat jäsenetu, jota ei kannata jättää käyttämättä.

-lehden lukijapalaute

Hyvät lukijamme! Palautetta lehden sisäl-

liitäthän mukaan yhteystietosi, jotta voim-

luettelosta. Lukijat voivat myös itse ilmoittau-

löstä voi lähettää toimitukseen osoitteella

me tarvittaessa kysellä lisätietoja.

tua sähköpostilla raadin jäseneksi. Tällä kertaa

ins@unionimedia.fi tai Unionimedia/Ins., Mikonkatu 17 B, 00100 Helsinki. Myös juttuvinkit ovat erittäin toivottuja:

6

Kuulumisia Uudenmaan piiristä

Ins.-lehdellä on 500 jäsenen lukijaraati, joka on suurimmaksi osaksi koottu satun-

arvoimme raatilaisten kesken palkinnon, jonka saa Petri Kiiski.

naisotannalla Helsingin Insinöörien jäsen­

ins. 2/2014


sanottua Innovaatioviestinnän tutkimusta Lappeenrannan yli­ opiston Lahti School for Innovationissa käynnistävä mainetutkija Pekka Aula kommentoi Markkinointi&Mainonta-lehdessä (4/2014) väitettä, että ”Maineella ei ole mitään väliä. Koirat haukkuvat ja karavaani kulkee.” – Päinvastoin. Koirat kyllä haukkuu kulkijaa, mutta huonomaineiseen ne käyvät nilkkaan kiinni. Maine on yrityksen tärkein aineeton pääoma. Ekonomisti Alan Greenspan sanoi taannoin, että eritoten palvelun tarjoajilla ei enää ole mitään muuta kuin maineensa. Jos maine menee, kaikki häviää.

Tilastokeskuksen työolotutkimuksessa miehistä 44 prosenttia ja naisista 34 prosenttia kertoi keskustelleensa palkastaan esimiehensä kanssa viimeeksi kuluneen vuoden aikana. Miehistä 25 prosenttia ja naisista 18 prosenttia kertoi keskustelun johtaneen palkankorotukseen. Tutkimuspäällikkö Maija Lehto toteaa Hesarissa (9.2.), että erot selittyvät osittain sillä, että naisia työskentelee enemmän aloilla, joilla on vähemmän varaa palkkajoustoihin. Osittain on kyse sukupuolirooleista. – Miehet ovat enemmän palkka- ja naiset sisältöorientoituneita.

Peliyhtiö Supercellin menestys jatkuu. Yhtiö on kasvattanut huimasti paitsi liikevaihtoaan ja voittoprosenttiaan myös työntekijämääräänsä. Kuuden miehen voimin kesällä 2010 aloittanut Supercell palkkasi viime vuonna 60 uutta ihmistä, ja nyt yrityksen palveluksessa on 132 ihmistä. Toimitusjohtaja Ilkka Paananen kommentoi asiaa Talouselämässä (6/2014). – Me uskomme siihen, että parhaat ihmiset tekevät parhaita pelejä. Se on ainut asia mikä merkitsee. Kaikki muu – mukaan lukien taloudelliset tavoitteet – on toissijaista.

Pääomasijoittaja ja entinen kilpa-autoilija Christian Wolf vaurastui 2000-luvun taitteen it-buumissa ja sijoitti teollisiin yrityksiin. Nyt Wolf satsaa rutkasti rahaa autourheiluun ja vertaa Kauppalehti Optiossa (3/2014) kokemuksiaan. – Muilla liike-elämän alueilla suoritusta ei mitata 20 viikonloppuna vuoden aikana, vaan pari kertaa vuodessa. Täällä sijoittaja ei voi huijata itseään, sillä kilpaajo on niin läpinäkyvää. Kelloa ei voi petkuttaa, se kertoo, oletko kilpailukykyinen vai et.

nykäset

2/2014 ins.

7


historian havinaa Konepajan rempseitä työmiehiä.

Pasilan konepajan henki elää Konepajan alue muuttui halvasta joutomaasta arvokkaaksi osaksi Helsingin ydinkeskustaa. Pasilan konepajan alue siirtyi Valtionrautateiden omistukseen 110 vuotta sitten. Vaununrakennustarpeet olivat kasvaneet, eivätkä vanhan Helsingin aseman vieressä sijainneen konepajan tilat riittäneet. Laajentaminenkaan ei ollut mahdollista, joten uuden konepajan paikkaa tähyiltiin Sörnäisten järven alueelta. Alue sijaitsi lähellä sekä Helsingin että Pasilan asemaa. Silloinen Rautatiehallitus päätti rakentaa paikalle oman konepajan, koska se halusi pitää kaluston valmistuksen omissa käsissä ja ohjata toiminnasta syntyneet tuotot itselleen. – Perustamisajatus oli, että konepaja sijaitsisi kaukana keskustasta. Fredriksbergissä sijaitseva 20 hehtaarin suo- ja peltoalue oli tuolloin joutomaata, Pasilan konepajan Perinneyhdistys ry:n puheenjohtaja Veijo Sundqvist kertoo.

Rakennukset nousivat ripeästi Rakennustyöt aloitettiin vuonna 1899. Konttorirakennus valmistui jo seuraavana vuonna. Bruno Granholmin suunnittelema ensimmäi-

8

nen tehdashalli valmistui kokonaisuudessaan vuonna 1901. ­Toimintaa käynnisteltiin jo 1902, mutta kokonaisuudessaan töiden katsotaan alkaneen vuonna 1903, kun alue oli kokonaisuudessaan valmis. Silloin nimi oli vielä Fredriksbergin konepaja. Konepajasta tuli jo vuonna 1905 VR:n suurin konepaja, Sundqvist selvittää. Ensimmäinen maailmansota kiinnitti Helsingin ja Turun vaununvalmistajat valmistamaan emämaa Venäjälle sotakalustoa. Kotimaan tarpeisiin vastaaminen jäi Fredriksbergin konepajan kontolle. Kun Suomen ulkomaankauppa alkoi painottua meriteiden sijaan rautateille, konepajaa ryhdyttiin laajentamaan vuonna 1916.

Yksityiset valmistajat kuihtuivat Vuoden 1918 sisällissodassa Fredriksbergin konepajan punakaarti oli yksi Helsingin ensimmäisistä. Sodan sytyttyä konepajan tuotanto suunnattiin punaisten sotatoimien tukemiseen. VR kärsi sodan aikana suuria ka-

lustotappioita. Osa maailmansodan tilauksista oli vielä toimittamatta, joten niillä pystyttiin korvaamaan hävikkiä. Yksityisten konepajojen tilaukset alkoivat hiipua, kun VR valmisti ja korjasi yhä enemmän kalustonsa itse. Sisällissodan jälkeiset muutokset suomalaisilla työmarkkinoilla nostivat konepajan vaunutuotannon jopa nelinkertaiseksi. Vuonna 1925 konepajan nimi vaihtui Fredriksbergin konepajasta Pasilan konepajaksi. 1920-luvun lopun talousvaikeudet piinasivat konepajaa, ja seuraavan laskusuhdanteen toi toinen maailmansota. Sodan vaikutukset tuntuivat konepajan toiminnassa vielä 1950-luvulla. 50-luvun vaunut olivat puukorisia. Teräsrakenteiset vaunut tulivat käyttöön 1960-luvulla. Konepajan rakennukset saneerattiin 1980-luvun puolivälissä, mutta ilo ei ollut pitkäaikainen. Vuonna 1987 VR aloitti keskustelun Pasilan, Kuopion ja Vaasan konepajojen lakkauttamisesta.

ins. 2/2014


Konepajan historiaa muisteltiin perinneyhdistyksen järjestämässä juhlassa.

Nämä vaunut ovat varmaankin useimmille tuttuja.

Vaikea lakkauttamispäätös Lopullinen lakkauttamispäätös tehtiin osin aluepoliittisista syistä vuonna 1992. Teollisuus haluttiin pois Helsingin keskustasta ja toiminnan alasajo alkoi: VR siirsi kalustovalmistuksensa muualle ja osti valmista kalustoa ulkomailta. Kalustotuotantoa ei pidetty enää kannattavana, ja entisestä joutomaasta oli tullut osa ydinkeskustaa, joka haluttiin kaavoittaa tuottavampaan käyttöön. – Tavaravaunut valmisti Pieksämäen konepaja. Henkilövaunujen korjaukset keskitettiin Turun konepajalle, sähkömoottorijunien korjaukset Hyvinkään konepajalle ja täydennyskorjaukset Helsingin ja Turun varikoille. Lopullisesti Pasilan konepajan toiminta loppui 31. joulukuuta vuonna 2002, Veijo Sundqvist kertoo. Konepajan henkilökunnan oli vaikea hyväksyä lakkautusta. Pasilan konepaja oli pärjännyt kilpailutuksissa hyvin. Työntekijät pelkäsivät työpaikkojensa puo-

2/2014 ins.

Konepajan vuonna 2005 ilmestyneen historiateoksen tekijät Veijo Sundqvist (vas.) ja Jouni Eerola.

lesta, mutta henkilökuntajärjestelyt hoituivat lopulta vastuullisesti. Työntekijät perustivat Pasilan konepajan Perinneyhdistys ry:n samana vuonna kuin lakkauttamispäätös tehtiin. Vanhat rakennukset luokiteltiin kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi ympäristöksi vuonna 1993. Vuonna 1998 se sai ympäristöministeriön suojeluspäätöksen. – Eräs VR:n johtaja ennusti, ettei konepajasta jää kiveä kiven päälle. Onneksi se uhkakuva ei kuitenkaan toteutunut, Sundqvist sanoo.

Kaupunki kaupungin sisällä Parhaimmillaan Pasilan konepajalla työskenteli lähes 2 000 työntekijää, ja se oli yksi suurimmista teollisista työpaikoista. Kaikkiaan konepaja valmisti 50 000 tavaravaunua, 2 000 puu- ja yli 700 teräskorista henkilövaunua. Veijo Sundqvist itse tuli konepajalle viilaajaharjoittelijaksi vuonna 1968 ja on jäänyt sille tielle. Hän muistelee, että Pasilan konepaja oli aikanaan kuin kaupunki kaupungin sisällä. Yhteisöllä oli oma kauppa, lääkäri, sairasavus-

Veijo Sundqvist l Syntynyt 1951

l Valmistunut käyttötekniikan insinööriksi

Helsingissä vuonna 1975 l Pasilan konepajalle ensin viilaaja-

harjoittelijaksi 1968 l Konepajan lakkauttamispäätöksen jälkeen

töissä VR:n pääkonttorissa

tus- ja huoltokassa, voimalaitos, koulu sekä urheilu- ja kulttuuriharrastuspiirit. – Kymmenet tuhannet työntekijät ovat saaneet konepajalta elantonsa. Sen aitojen sisään liittyy tuhansittain elämäntarinoita. Pasilan konepajan henki elää, vaikka työn äänet ovat vaienneet. Antti Halonen kuvat Antti Halonen, Rautatiemuseo ja Veijo Sundqvist

99


työmarkkinajaos

Tiukempi linja asiantuntijaviisumin myöntämiseen Suomeen voi saada alle kolmen kuukauden työntekoon oikeuttavan viisumin varsin helposti, jos viisumia hakenut henkilö lasketaan erityisasiantuntijaksi. Erityisasiantuntijoiden statuksella Suomeen tulijoiden määrä nousi viime vuoden aikana selvästi. Kasvava joukko heistä on intialaisia.

Erityisasiantuntija on henkilö, joka tulee Suomeen työskentelemään erityisosaamista vaativissa asiantuntijatehtävissä. Maahanmuuttovirasto myöntää maahan tuleville erityisasiantuntijoille (highly skilled worker) oleskeluluvan. Insinööriliiton työsuhdelakimies Satu Tähkäpää tarkentaa erityisasiantuntijan määritelmää. Hän myös kyseenalaistaa yritysten motiiveita asiantuntijoiden käyttöön. – Erityisasiantuntijaksi katsotaan henkilö, jonka työtehtävät ovat vaativat ja edellyttävät korkeakoulutusta. Työtehtävien vaativuutta maahanmuuttoviraston mukaan osoittaa se, että työstä maksetaan keskimääräistä korkeampaa palkkaa. Korkeammaksi palkaksi on arvioitu bruttona noin 3 000 euroa kuukaudessa. Maahanmuuttoviraston mukaan erityisasiantuntijoita ovat esimerkiksi IT-alan erityisosaajat, korkeakoulututkinnon suorittaneet jonkin erityisalan osaajat tai muut korkeakoulututkinnon suorittaneet henkilöt, jotka tulevat erityistä ammattitaitoa vaativaan tehtävään. – Tällä hetkellä näyttää siltä, että eritysasiantuntijoiden oleskelulupia haetaan tilanteissa, joissa Suomessa toimiva yritys irtisanoo työntekijöitä, ja nämä erityisasiantuntijat tulevat irtisanottujen irtisanomisajalla opette-

10

lemaan irtisanottujen työt. Tällainen henkilö, joka tulee ”oppipojaksi” istumaan irtisanotun työntekijän selän taakse opettelemaan tämän töitä osatakseen myöhemmin itse tehdä ne, ei mielestäni voi olla lain tarkoittama erityisasiantuntija. Asian selvittämistä hankaloittaa se, että yritykset eivät anna luottamusmiehille tietoja yritykseen tulevien ”harjoittelijoiden” statuksesta tai työsopimuksista. Ulkomaalaislain (73 §) mukaan työnantaja, joka ottaa palvelukseensa muun kuin EU:n kansalaisen, tulee viivytyksettä ilmoittaa työpaikan luottamusmiehelle, luottamusvaltuutetulle ja työsuojeluvaltuutetulle ulkomaalaisen nimi sekä sovellettava työehtosopimus. Työehtosopimusten mukaan työnantajan tulisi antaa vielä tarkemmat tiedot luottamusmiehille, mutta käytännössä näitä tietoja ei saada. Ulkomaalaislain mukaan työmarkkinaosapuolet osallistuvat työntekijän oleskelulupien myöntämiskäytäntöjen seurantaan ja arviointiin sekä ulkomaisen työvoiman käytön yleisiä edellytyksiä koskevien valtakunnallisten ja alueellisten linjausten laadintaan. Siksi myös Insinööriliitto on ollut aktiivinen työn tekemistä varten myönnettävien oleskelulupien sääntöjen tarkistamistarpeesta silloin, kun oleskelulupia työn tekemistä varten myönnetään mas-

sairtisanomisia suorittaviin yrityksiin. Kyse on vakavasta ja laajasta työsuhdeturvaa koskevasta ongelmasta. Voiko työnantaja kuvatuilla järjestelyillä laillisesti korvata irtisanotut työntekijät ulkomaisella työvoimalla Suomessa? – Työsopimuslain mukaan työnantajalla ei ole taloudellista tai tuotannollista irtisanomisperustetta silloin, kun työnantaja on ennen irtisanomista tai sen jälkeen ottanut uuden työntekijän samankaltaisiin tehtäviin irtisanotun kanssa. Ongelmana näissä tapauksissa on se, mitä laki tarkoittaa ”uudella työntekijällä” varsinkin silloin, kun yritykset eivät vaatimuksista huolimatta kerro, millä statuksella yritykseen tulevat uudet henkilöt ovat, kenen palveluksessa he ovat tai mitä irtisanottujen töille tapahtuu irtisanomisajan jälkeen. – Toteutuuko lain tarkoittama työsuhdeturva silloin, kun ”liian kallis” kotimainen työvoima korvataan hyväksytysti ulkomaisella, Tähkäpää kysyy?

Minna Anttonen Alueasiamies Insinööriliitto IL ry

ins. 2/2014


Vuonna 2012 lupia myönnettiin 758, joista noin puolet intialaisille. Vuoden 2013 toukokuun loppuun mennessä oleskeluluvan oli saanut jo 430 asiantuntijaa, joista Intiasta Suomeen saapui neljä viidestä.

CLOSER TO NEW WORKING LIFE

Insinööriliiton mielestä työlupakäytäntöä olisi tiukennettava.

Tatan toiminta ihmetyttää

Insinööriliitto ihmettelee intialaisen Tata Consultancy Servicen tapaa lähettää intialaisia työntekijöitä Suomeen. He tulevat ilmeisesti maahan viisumilla, joka on tarkoitettu erityisasiantuntijoille. Viisumi sallii kolmen kuukauden työskentelyn Suomessa. Insinööriliitto epäilee, että Tata tosiasiallisesti lähettää työntekijät opintomatkalle ja siten siirtää osaamista pois Suomesta. Tätä ajatusta tukee myös Tatan viimevuotinen kummallinen yt-neuvotteluprosessi. Nokia ulkoisti viime vuoden helmikuussa noin 460 työntekijää Tatalle ja vain kaksi kuukautta myöhemmin yhtiö ilmoitti irtisanovansa heistä jopa 290. Yt-neuvottelut päättyivät kesäkuun alussa ja tuolloin yt-prosessissa oli jäljellä vielä 172 henkilöä. Elokuussa Tata tiedotti irtisanovansa uudelleenorganisointinsa päätteeksi Suomessa 33 henkilöä. Parin kuukauden aikana 80 prosenttia yt-prosessissa vielä kesäkuussa olleista oli valinnut erokorvauksen tai löytänyt työtä muualla Tatan organisaatiossa. Insinööriliiton saamien tietojen mukaan suurin osa otti paketin, koska halusi nopeasti eroon yrityksestä, joka laittaa vanhat työntekijät irtisanomisajalla opettamaan työnsä intialaisille. Insinööriliiton mielestä asiantuntijaviisumien tarkoitus on auttaa yrityksiä kansainvälistymään, ei kiertämään suomalaista työlainsäädäntöä.

Metropolia Master’s - A Certified Degree for Your Professional Career Have you completed your Bachelor of Engineering Degree at least three years ago? And have you gained three years of working experience in the field since your graduation? Then you would be a perfect candidate for our Master of Engineering Programs • Industrial Management • Information Technology • Business Informatics Metropolia Master’s degree is an official international degree on level 7 in the European Qualifications Framework (EQF7), the same level as Master of Science (DI). This is a unique opportunity for your professional growth and for your employer’s increased competitiveness. Check the details at www.metropolia.fi/masters and move forward in your professional career!

Application period 3 March – 8 April 2014 metropolia.fi/apply

2/2014 ins.

Business, Culture, Health Care and Social Services, Technology


koonneet Marjo Mikola ja Tomi Westerholm

Elektroniikalla energiseksi

Jos kaipaat kannustusta ja vinkkejä tai haluat seurata liikkumistasi numeroiden muodossa, voi apu löytyä aktiivisuusrannekkeesta. Polar Loop -ranneke antaa tietoa ja palautetta päivittäisestä, viikoittaisesta ja kuukausittaisesta aktiivisuudestasi. Vesitiivis laite näyttää aktiivisuuden, kalorit,

välipalat

askelten määrän ja kellonajan. Tietoja voi seurata Polar Flow -mobiilisovelluksen ja verkkopalvelun avulla. http://www.polar.com/fi

Raksa rokkaa

Musiikki siivittää menoa ja kulkee mukana. ION Job Rockerissa on radio, vahvistin ja kaiutin, ja musiikkia voi kuunnella myös puhelimesta bluetooth-yhteyden kautta. Laite toimii verkkovirralla ja sisäisellä akulla, jonka luvataan riittävän 50 tuntia. Verkkovirtaan kytketettynä kaiuttimen kautta voi ladata akkukäyttöisiä laitteita, ja kännykkä latautuu usb-liittimestä. ION Job Rocker maksaa noin 270 euroa, ja sitä saa kotimaisista nettikaupoista.

Vekottimet

Tarpeellista vai turhaa? Sinä päätät.

Kirveellä töitä

Ruumiillinen työ on takuu hiestä. Vipuava kirves on kekseliäs kotimainen ratkaisu puiden pilkkomiseen. Heikki Kärnä keksi työkalun kammetessaan rautakangella kiviä tontillaan. Vipukirveen iskeytyessä pölkkyyn se kääntyy oikealle ja halkaisuvoima kasvaa. Pilke irtoaa tehokkaammin pölkystä. Kirves maksaa190 euroa ja sen voi tilata netistä. http://www.vipukirves.fi/

Tavarat tallessa

Haitpa sitten sykkeen nostavaa tai letkeää tapaa siirtyä paikasta toiseen, on mukanasi usein tavaraa. Halti Splash Bike 20 -laukku pitää niin retki- kuin kaupunkipyöräilijän tavarat mukana ja kuivina, sillä siinä on vesitiiviiksi hitsatut saumat ja Roll top -sulkumekanismi. Laukku painaa alle kilon, ja sitä on saatavilla oranssin lisäksi mustana ja valkoisena. Hinta noin 60 euroa www.halti.fi

12

ins. 2/2014


Sudoku 2/2014 1

7 3

8

6 9 4

7 8 6 9 5 2 8 4 6 9 3 4 5 7 5 4 1 6 8

4 9 2 1 8 7 5 6 3

3 5 1 9 6 4 8 7 2

8 7 6 5 2 3 1 4 9

1 2 5 3 4 9 7 8 6

9 4 8 2 7 6 3 5 1

7 6 3 8 5 1 2 9 4

6 1 4 7 3 5 9 2 8

2 3 7 4 9 8 6 1 5

5 8 9 6 1 2 4 3 7

Ratkaise inssisudoku ja lähetä se 23.4.2014 mennessä nimesi ja postiosoitteesi kera osoitteeseen Ins/Unionimedia, Mikonkatu 17 B, 00100 Helsinki. Voi myös skannata ja lähettää vastauksesi osoitteeseen ins@unionimedia.fi. Oikein vastanneiden kesken arvotaan sudokukirja. Edellisen sudokun oikean ratkaisun lähettäneistä arpa suosi Olavi Stenbäckiä.

Tämä ristikko on suojattu tekijänoikeuslailla eikä sen kopioiminen tai osittainenkaan käyttö ole sallittua ilman Sudoku Finland Oy:n lupaa.

Inssivisa 1. Kuinka monta hermosolua ihmisen aivoissa on? a) noin miljardi b) noin 10 miljardia c) noin 100 miljardia 2. Kevään europarlamenttivaaleissa valitaan yhteensä 751 EP:n jäsentä, kuinka monta Suomesta? a) 11 b) 13 c) 15 3. Kuinka suuri oli leijona-maajoukkueen ikähaitari Sotshin olympialaisissa? a) 24 vuotta b) 25 vuotta c) 26 vuotta

!

Inssi, testaa tietosi 4. Saksalaisen kemistin Martin Heinrich Klaprothin (1743–1817) mukaan on nimetty muun muassa: a) alkuaine b) metroasema Berliinissä c) kraatteri kuussa 5. Mitä dieselöljyn ominaisuutta ilmaistaan setaaniluvulla? a) puristuskestävyyttä b) syttymisherkkyyttä c) viskositeettiä

Vastaukset:1.c2.b3.b4.c5.b

2/2014 ins.

13


tekniikka

Viinitila Saimaan rannalla Käyttötekniikan insinööri Matti Hytille tilaviinit ovat harrastus ja elämäntapa. Hyvä viini vaatii taidon ja tekniikan lisäksi pitkäjänteisyyttä.

Vantaalaiset Matti Hytti ja Sisko Salo toteuttivat kymmenen vuotta sitten unelmansa ja perustivat oman viinitilan Saimaan syleilyyn Puumalan Niinisaareen. Matti Hytin kiinnostus viininvalmistusta kohtaan heräsi hänen työskennellessään vielä juustonvalmistuslaitteita valmistavassa tehtaassa suunnittelijana ja projektipäällikkönä. Yrityksen omistajavaihdoksen vuoksi hän oli töissä Hollannissa vuosina 1991–1994. – Kun Suomi liittyi Euroopan unioniin ja alkoholilakia liberalisoitiin vuonna 1995, haave omasta viinitilasta oli mahdollista toteuttaa. Sitä aikaisemmin yli 4,7 -prosenttista alkoholia sai valmistaa ja myydä pulloittain vain Alkon

14

alaisuudessa. Matti Hytti on valmistunut käyttötekniikan insinööriksi Helsingin teknillisestä oppilaitoksesta vuonna 1975. Hän sanoo, että yleisestä tekniikan ymmärryksestä on suuri hyöty, sillä viininvalmistuksessa työskennellään paljon koneiden kanssa. – Viininvalmistuksen koulutus alkoi Suomessa 1990-luvun puolivälissä. Kävimme vaimoni kanssa Savon ammatti- ja aikuisopistossa Muuruveden Viinitietokeskuksessa vuonna 2000 vuoden mittaisen viinituotannon ammattiin valmentavan koulutuksen. Kouluttaja oli unkarilainen viininvalmistuksen diplomi-insinööri.

ins. 2/2014


Temolan viinitila

Ylössaarentie 65, 52200 Puumala Avoinna: 1.6.–31.8.2014 joka päivä 12–18 Lisätietoja: www.temola.fi

2/2014 ins.

15


HI ry 90 vuotta opiskelijat tekniikka Sisko Salo ja Matti Hytti ovat pyörittäneet Puumalan Niinisaaressa Temolan Viinitilaa kymmenen vuotta.

Hytti suoritti näyttökokeensa vuonna 2001. Sen jälkeen hän on käynyt tislaus- ja liköörikurssit. Koulutuksen jälkeen alkoi sopivan tilan etsintä. Vantaalaispariskunta haki tilaa ensin mahdollisimman läheltä, mutta sellaista ei löytynyt. Siihen aikaan viinitilat eivät myöskään saaneet sijaita taajama-alueella. – Näimme ilmoituksen Hesarissa. Vaimo oli Imatralla juoksutapahtumassa ja palasimme takaisin tämän Puumalan tilan kautta. Alueella on aika paljon turismia ja marjapensaat olivat valmiina, sillä entinen omistaja oli sivuelinkeinoltaan marjaviljelijä. Narahdimme aika hyvin.

Temolassa on neljä 1600 litran ruostumattomasta teräksestä valmistettua tankkia. Jos lämpötila niissä laskee liian alhaiseksi, Matti Hytti saa automaattisesti ilmoituksen tekstiviestillä.

Valmistus alkaa loppukesällä Matti Hytti kertoo, että viinin valmistus on mielenkiintoista ja pitkäjänteistä työtä. Marjasato korjataan heinä–elokuussa. Oman tuotannon lisäksi Temolan Viinitila ostaa marjoja. Marjat pakastetaan, jotta ne säilyvät ja niistä saadaan marraskuun puristusvaiheessa enemmän mehusaalista. – Marjojen puristus mehuksi tehdään alihankintana Hirvensalmella. Haen mehun tankilla ja mittaan happo- ja sokeripitoisuudet. Happopitoisuuden analysointi tapahtuu natriumhydroksidilla titraamalla. Sokeripitoisuus

katsotaan brix-mittarilla. Temolan Viinitilalla on oma tuotantolaitos ja laboratorio entisessä navetassa. Se on tehty omin voimin piirustuksista täysremonttiin. Muun muassa entinen maapohja vaihtui kylmään betonilattiaan, jottei kesällä olisi liian kuuma. – Olen tehnyt tuohon viereen oman lämmityskeskuksen vanhaan merikonttiin. Siellä on Arimax 35 -puukattila, jossa on 3 000 litran varaaja. Sieltä lähtee johdot pattereihin. Marjaviinin valmistuksessa on oleellinen ero rypäleviineihin verrattuna, vaikka perustekniikat ovat samat. Rypäleviinien alkoholi- ja happopitoisuus tulevat rypäleiden omasta mehusta. Mustaherukkamehun happopitoisuus on liian korkea, joten se lasketaan 40:stä noin kymmeneen g/L. Hytti tekee mehuun vierteen lisäämällä siihen 75 prosenttia vettä, jolloin happopitoisuus tippuu neljännekseen. Laimennuksen vuoksi mehun sokeripitoisuus ei riitä alkoholipitoisuuden aikaansaamiseksi, joten Hytti lisää vielä sokeria. – Jos tehdään tuhat litraa viiniä, sokeria saa olla melkein 200 kiloa. Yhdessä litrassa noin 17 grammaa sokeria muodostaa yhden prosentin alkoholia. Saan kaikkien vierteeseen lisättävien aineiden määrät suoraan Excel-taulokosta.

Tankista pulloon Lopulta mehuun lisätään hiiva ja ravintosuolat. Käyminen alkaa neljän tai viiden päivän kuluttua. Käymislämpötila on hieman normaalia alhaisempi, noin 17 astetta.

16

ins. 2/2014


Osa Temolan Viinitilan viineistä on nimetty tilan entisten asukkaiden mukaan.

– Lämpötila ei saa laskea liian alhaiseksi. Jos se laskee alle 15 asteen, saan siitä tekstiviestillä ilmoituksen. Meillä on neljä ruostumattomasta teräksestä valmistettua 1 600 litran tankkia, Matti Hytti sanoo. Käymisaika on marras–tammikuussa. Valkoviinit saavat käydä runsaat kolme kuukautta, punaiset viinit noin kuukauden. Kun sokeri on loppunut, hiiva ei saa enää ravintoa ja kuolee. Silloin sakka laskeutuu pohjalle. – Odotamme sakan kiinteytymistä. Viini pumpataan puhtaaseen säiliöön. Sen jälkeen se selkeytetään piihapolla, bentoniitilla ja gelatiinilla. Odotamme pari viikkoa ja viini pumpataan uudestaan puhtaaseen säiliöön ja samalla karkeasuodatetaan levysuodattimen kautta. Selkeytysaineiden yhteydessä viiniin lisätään rikkiä antioksidantiksi. Tilaviinien rikkipitoisuuden maksimimäärä on 200 milligrammaa litraa kohti. Temolan Viinitilan viineissä on noin 120. EU sallii makeissa rypäleviineissä korkeimmillaan jopa 400 mg/L. – Tankki suljetaan tiiviisti ja alkaa kypsytysvaihe. Se kestää pari kolme kuukautta. Viini makeutetaan lisäämällä sokeria. Samalla laitetaan varmuustoimenpiteenä kaliumsorbaattia, jonka tehtävänä on estää viinin mahdollinen jälkikäyminen. Viini pumpataan vielä kerran uuteen tankkiin ja steriilisuodatetaan. Sitten se onkin toukokuussa valmis pullotettavaksi. Pullot suljetaan kierrekorkeilla, niihin laitetaan etiketit ja ne varastoidaan 14 asteen lämpötilassa tuotantotilan kypsytyspuolella. – Pyrimme pitämään varaston lämpötilan 14 asteessa pattereiden ja tuulettimien avulla.

2/2014 ins.

Kaulan jäädytyslaite. Siideri- ja kuohuviinipulloja tanssitetaan, jotta sakka kerääntyy kaulaan. Sen jälkeen pullo jäädytetään, jolloin hiivasakka on helppo sinkauttaa pois.

Vuoden kuluttua kesällä pullot ovatkin myyntihyllyillä ja kierto alkaa alusta.

Viiniä, siideriä, likööriä kuohuvaa ja tislettä Temolan Viinitila tuottaa kotimaisia puna- ja valkoviiniä musta-, puna- ja valkoherukasta ja kuohuviiniä herukoista ja vadelmasta. Temolan tila osallistuu joka vuosi tilaviinikilpailuihin. Temolan jokainen viini on voittanut vähintään hopeaa. Mustaherukasta valmistettu Niiniviini on voittanut Suomen tilaviinimestaruuden vuonna 2008. Temolan viinitilalla on oma, omenista valmistettu puolikuiva Saimaan Siideri. Viinitila valmistaa myös likööriä herukasta, vadelmasta ja mansikasta sekä tislettä, Marjapontikkaa. Hytillä on oma tislain, jonka hän on itse valmistanut. Hytin tislauskiinnostus syntyi Rajamäeltä, jossa hän on syntynyt. Ennen armeija-aikaa hän oli tislaamossa töissä. Tilan oman myymälän lisäksi Temolan Viinitila myy ruokaviinejä ja siideriä naapurissa sijaitsevaan kesäravintolaan ja kahteen ravintolaan Puumalan keskustassa. Pääkaupunkiseudulla Saimaan Siideriä on ollut myynnissä Lasipalatsin Maatilatorilla ja olutravintola Villi Wäinössä.

Enemmän harrastus kuin työ Matti Hytti ja Sisko Salo asuvat kesäkauden tilallaan Puumalassa. 65-vuotias Hytti on ollut eläkkeellä vuodesta 2008 lähtien, Salo on vielä töissä Vantaan kaupungilla.

– Heräämme yhdeksän nurkilla ja käyn Saimaassa joka aamu uimassa. Harrastan vetopasuunalla soittamista ja soitan joka ilta iltasoiton. Joskus vastarannalta kuuluu iloisia kannustuksia, Hytti naurahtaa. Tilan ovet avautuvat puoliltapäivin. Toinen myy pulloja ja toinen annoksia. Myynti päättyy kuudelta, jonka jälkeen hoidetaan raportit, varastojen tarkastus, hyllyjen täyttö ja muut vastaavat työt. Usein työpäivä venyy iltakahdeksaan tai -yhdeksään. Temolan Viinitilalla vierailee kesässä noin 3 000 asiakasta. Suurimmalla osalla on mökki lähettyvillä. Suomalaisten lisäksi tilalla käy saksalaisia, sveitsiläisiä ja kasvavissa määrin venäläisiä. Hytti sanoo, että markkinointi on viinitilan pitämisen suurin haaste. – Tilamme ei sijaitse valtaväylien varressa, joten turistit on osattava ohjata tänne, eikä markkinointi ole halpaa. Hytti sanoo, että viinin valmistus on ennemmin mukava harrastus ja elämäntapa kuin työpaikka. Etuina ovat tietysti juomat ja se, että tapaa paljon ihmisiä. – Täytyyhän tässä olla vähän hullu, että tällä palkalla tätä pakertaa. Isojen viinitilojen yhteydessä on usein ruokaravintola tai muuta oheistoimintaa kuten elämyspalveluita. Meillä on kaunis puutarha ja viinitupa. Emme ole iso tuottaja, emmekä haluakaan olla, Hytti hymyilee.

Antti Halonen kuvat Antti Halonen ja Pixhill

17


HI ry 90 vuotta opiskelijat yrittäminen

Osuuskunta taipuu moneen Osuuskunta on hyvä vaihtoehto yrittämistä harkitseville insinööreille. Uusi osuuskuntalaki lisäsi osuuskuntien joustavuutta ja valinnanvapautta. Yrittäjille ja yrittäjiksi aikoville neuvontaa antavan YritysHelsingin puhelimet ovat viime aikoina pirisseet innokkaasti. Vuoden alussa voimaan tullut uusi osuuskuntalaki on saanut yhä useammat harkitsemaan osuuskunnan perustamista. – Meillä on kymmenen yritysneuvojaa, joista jokaisella on viikoittain useita osuuskunnan perustamiseen liittyviä neuvotteluja. Täällä on ollut innostunut ilmapiiri, kertoo yritysneuvoja Timo Mäkilä. Mäkilä on perustanut ja neuvonut uus- ja pienyrityksiä sekä asiantuntijaosuuskuntia vuodesta 1994 asti. Hän on itsekin osuuskunnan jäsen. – Maailmalla osuuskunta on tunnettu yritysmuoto, joka voi parhaimmillaan työllistää tuhansia ihmisiä. Uuden lain myötä tämän yritysmuodon käyttö kätevöityi, ja se on muunneltavissa useimpiin käyttötarkoituksiin.

Insinöörien työttömyys ennätyskorkealla Joulukuussa 2013 Suomessa oli työttömänä yli 6 000 insinööriä. Tilanne oli yhtä paha viimeksi noin 20 vuotta sitten. – Suhteellinen työttömyysaste on nykyisin pienempi kuin lamavuosina, sillä insinöörien koulutusmäärät ovat kasvaneet. Sen sijaan työvoimatoimistoihin työnhakijoiksi ilmoittautuneiden määrässä ollaan nyt 1990-luvun tasolla, kertoo Insinööriliiton tutkimussihteeri Anneli Haaksivuori. Timo Mäkilän mukaan on monia syitä, miksi insinöörien kannattaisi harkita osuuskunnan perustamista. Nuorille tiimityöskentely on luonteva työskentelymuoto. Osuuskunnassa ei myöskään ole auktoriteettia, vaan asioista pääsee päättämään itse. – Osuuskunnassa tehtävät usein kiertävät, eli jäsenet oppivat tekemään myös hallinnollisia ja kaupallisia tehtäviä. Vastuuta voi ottaa lisää sitä mukaa, kun on itse siihen valmis, Mäkilä perustelee. Kokeneemmat insinöörit voivat perustaa osuuskunnan, jossa eri alojen osaajat liittyvät tiimiksi. Osuuskunta voi olla myös pelastus yli

18

Fakta:

Osuuskunnan tarkoituksena on jäsenten taloudenpidon tai elinkeinon tukemiseksi harjoittaa taloudellista toimintaa siten, että jäsenet käyttävät hyväkseen sen tarjoamia palveluita. Osuuskunta toimii työnantajana, tekee tarjouksia ja sopimuksia, laskuttaa tilaajaa sekä suorittaa arvonlisäveron ja työntekijöiden ennakonpidätyksen. Lisätietoja osuuskunnan perustamiseen: YritysHelsinki: www.yrityshelsinki.fi Pellervo-Seura: www.pellervo.fi Liiketoimintasuunnitelma: www.liiketoimintasuunnitelma.com Osuuskunnan perustamisilmoitus: www.prh.fi/kaupparekisteri Lomakkeet ja osuuskunnan perustamispaketti: www.ytj.fi

50-vuotiaana työttömäksi jääneille, joiden voi olla vaikea löytää töitä enää muualta. – Yksi mahdollisuus on työntekijäomisteinen osuuskunta, jos aiempi yritys on lopettamassa toimintaansa. Suomessa olisi juuri nyt tilausta tällaiselle, kun luova tuho pyyhkii joka puolella ja tiliä tekevät enimmäkseen nopeaa voittoa tavoittelevat saneeraajat ja yrityksen lopettajat. Osuuskuntaa voidaan käyttää myös työn parempaan organisointiin. Mäkilä kertoo esimerkin neljästä toiminimellä työskennelleestä

puusepästä, jotka päättivät perustaa yhdessä osuuskunnan saadakseen koneistetun työskentelytilan.

Osakeyhtiötä turvallisempi valinta – Uuden lain mukaan osuuskunnan voi nyt perustaa vaikka yksin, kun aiemmin perustajajäseniä piti olla vähintään kolme. Nyt toiminimiä ollaankin muuttamassa osuuskunniksi kovalla vimmalla, koska uudessa lainsäädännössä on tiettyjä turvallisuus- ja vastuukysy-

ins. 2/2014


Lakimuutos lisäsi vaihtoehtoja Uusi osuuskuntalaki vie osuuskuntaa aiempaa enemmän osakeyhtiön suuntaan niin käsitteiltään kuin rahoitusmahdollisuuksiltaan. Investointeihin on nyt mahdollista saada ulkopuolista rahoitusta. – Lakiasiaintoimistot, tilitoimistot ja rahoittajat ovat pitäneet osuuskuntaa hiukan outona. Kun käsitteitä on yhdenmukaistettu, on osuuskuntien helpompi saada palveluja, Timo Mäkilä kertoo. Lakimuutoksessa vähennettiin pakottavaa lainsäädäntöä ja muotojäykkyyttä ja lisättiin sopimusvapautta. Osuuskunnassa voi esimerkiksi olla toimitusjohtaja, mutta pakollista se ei ole. Myöskään tilintarkastajaa ei pienissä, alkavissa osuuskunnissa tarvita. Toiminnantarkastaja riittää. – Osuuskunnalla on paljon mahdollisuuksia tehdä valintoja ja luoda omia, itselle sopivia toimintamalleja, Mäkilä sanoo.

iStockphoto/paci77

tekniikan historia

mysasioita otettu paremmin huomioon, Timo Mäkilä sanoo. Siinä missä toiminimellä työskentelevä vastaa tekemistään sitoumuksista koko omaisuudellaan, osuuskunnassa vastuuta voidaan rajata. Osuuskunta ajautuu harvoin konkurssiin, eikä väärinkäytöksiä juuri esiinny. Osuuskuntaan on helppo liittyä, ja jäseniä voidaan tarvittaessa myös erottaa. Jos omistusoikeus on alle 15 prosenttia, osuuskunnan jäsen voi säilyttää oikeuden työttömyysturvaan. Osuuksia voi myös porrastaa ja osuuskuntaan voi olla pelkässä työsuhteessa. Kuten kaikkeen yritystoimintaan, myös osuuskunnan perustamiseen liittyy riskejä. Jos osuuskunta ei saa riittävästi asiakkaita, se näivettyy. Riskinä on myös se, etteivät jäsenosakkaat sitoudu riittävästi osuuskuntaan vaan toimivat mahdollisesti salaa omassa, kilpailevassa yrityksessä.

Polkien eteenpäin Historiasta ei voida osoittaa yksittäistä keksijää tai keksintöä, joka olisi ollut ratkaiseva polkupyörän synnylle. Nykyaikainen polkupyörä kehittyi saksalaisen Karl von Draisin juoksukoneesta vuonna 1817. Juoksukoneessa oli kaksi pyörää peräkkäin samassa linjassa. Etupyörää voitiin ohjata, ja ajoneuvo saatiin liikkeelle potkimalla vuorotellen molemmin puolin. Skottilainen seppä Kirkpatrick MacMillan laittoi pedaalit polkupyörään vuonna 1839. Pyörässä oli teräsvanteiset puupyörät. Ohjauspyörä oli edessä ja suurempi pyörä takana. Pyörät oli kiinnitetty pedaaleihin tankojen avulla. Termi polkupyörä (bicycle) otettiin käyttöön Ranskassa vuonna 1860. Englannista kehittyi maailman polkupyöräteollisuuden keskus 1870-luvulla. Etupyörä kasvoi korkeutta parhaimmillaan 60 tuumaan nopeuden saavuttamiseksi. 1880-luvun puolivälissä markkinoille tuli ketjuvetoinen matala polkupyörä. Tästä polkupyörämallista puuttuivat ainoastaan ilmarenkaat ja vapaanapa, joka mahdollisti tehokkaan jarrutuksen ja sen, että polkimet eivät enää pyörineet jatkuvasti. Vuonna 1885 markkinoille tuli englantilaisen John Kemp Starleyn polkupyörä Rover. Mallissa molemmat pyörät oli vakioitu samankokoisiksi, ja siinä oli ketjuveto. Poljinkoneisto oli sijoitettu itse runkoon ja voimansiirto takapyörään. Kun ohjaava pyörä ja vetävä pyörä oli erotettu, tasapainonhallinta oli helpompaa. Välityksiä voitiin myös muuttaa erikokoisilla vaihdettavilla hammasrattailla. Pyörätyyppi saikin nimen turvapolkupyörä, koska mallissa ajajan jalat ulottuivat maahan, mikä mahdollisti turvallisemman liikkeelle lähdön ja pysähtymisen. Ilmatäytteisen renkaan keksimisen myötä turvapolkupyörästä tuli kymmenessä vuodessa vakiomalli ympäri maailmaa. Polkupyörä kehitettiin melko valmiiksi välineeksi jo 1920- ja 1930-luvuilla. Tämän jälkeen polkupyörä jäi odottamaan uusia teknisiä ja metallurgisia keksintöjä, jotka liittyivät materiaaleihin, jousitukseen, vaihteisiin ja jarruihin. Polkupyörän keskeiset osat – runko, pyörät ja vanteet sekä vapaanavat ja keskiöt – pysyivät suhteellisen muuttumattomina aina 1970-luvulle asti, jolloin alkoi erilaisten maasto- ja hybridipolkupyörien kehitys.

Jenni Meronen kuva Pixhill

2/2014 ins.

Kirsi Goodchild

19


yhdistys

Insinöörien asialla Vuonna 2014 HI painottaa toiminnassaan työmarkkinatoimintaa ja edunvalvontatyötä yhdessä IL:n ja Uudenmaan piirin kanssa. Yhdistys myös kehittää ja lisää viestintää, puheenjohtaja Samu Salo kertoo. Helsingin Insinöörit HI ry:n vuoden 2014 puheenjohtaja Samu Salo, 37, on Seinäjoen ammattikorkeakoulusta vuonna 2000 valmistunut tuotantotalouden insinööri. Hän on kuulunut HI:n hallitukseen vuodesta 2008 ja toiminut aiemmin sen varapuheenjohtajana. Minkälaisia asioita uusi puheenjohtaja haluaa ajaa insinöörien puolesta?

– Sitä kuvaa hyvin Insinööriliiton slogan ”Askel parempaan työpäivään”. Haluan, että jokaisella jäsenellä on hyvä työpäivä. Insinööriliiton tekemä työmarkkinatoiminta ja edunvalvonta osaltaan varmistavat, että näin myös tapahtuu. Työmarkkinaosapuolet eli työnantaja- ja työntekijäpuolen edustajat neuvottelevat suuren osan työpäivään liitty-

vistä asioista, ja niistä sovitaan työehtosopimuksissa (tes). Työmarkkinatoiminnalla ammattiliitto vaikuttaa työsuhteiden ehtoihin ja palkkojen kehitykseen. – Insinöörien työehtosopimukset neuvottelee pääsääntöisesti Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry. YTN:n neuvottelukuntaan kuuluu useita Insinööriliiton työntekijöitä, kuten neuvottelujohtaja Ismo Kokko. – Insinööriliiton tilastojen mukaan 2000-luvun palkankorotuksista noin 75 prosenttia on tullut tes-neuvottelujen tuloksena ja noin 25 prosenttia on ollut niin sanottuja meriittikorotuksia eli työnantaja on palkinnut hyvästä työstä, Samu Salo lisää.

HI näkyy työpaikoilla Helsingin Insinöörit järjestää jäsenilleen tänä vuonna noin 50 tapahtumaa, joista 30 on työmarkkinatoimintaan ja edunvalvontaan liittyviä työpaikkavierailuja yhteistyössä Insinööriliiton kanssa. – Tuemme yritysyhdistysten ja luottamusmiesten toimintaa. Se on mielestäni kaikkein oleellisin asia, että jäsenillä on työpaikalla joku, joka auttaa heitä tarvittaessa, Samu Salo kertoo.

Samu Salo l Insinööri, tuotantotalous/mekatroniikka,

Seinäjoen AMK l Aluepäällikkö, Eltel Networks Oy l HI:n puheenjohtaja 2014 l HI:n hallituksessa vuodesta 2008,

varapuheenjohtajana 2011–2013 l Insinööriliiton hallituksen jäsen

vuodesta 2012

20

ins. 2/2014


”Tuemme yritysyhdistysten ja luottamusmiesten toimintaa. Se on mielestäni kaikkein oleellisin asia, että jäsenillä on työpaikalla joku, joka auttaa heitä tarvittaessa.”

HI järjestää yhteistyössä IL:n kanssa jäsenille koulutuksia ja seminaareja sekä työpaikkatilaisuuksia kuten yt-infoja. Käytännön toimia hoitaa Uudenmaan piirin asiamies Minna Anttonen. Samu Salon mielestä on tärkeää lisätä jäsenten tietoutta jäsenyyden tarjoamista eduista ja siitä, mitä HI ja IL tekevät. Hän mainitsee viestinnän lisäämisen ja parantamisen yhdeksi vuoden 2014 tärkeimmistä panostuskohteista. HI:n viestintäkanavista perinteisin on Inslehti ja uusin kuusi kertaa vuodessa ilmestyvä sähköinen jäsenkirje. Tämän vuoden aikana HI:n viestintätyöryhmä uudistaa yhdistyksen nettisivujen sisältöä ja ulkoasua. – Helins.fi-osoitteesta löytyy nyt myös työmarkkina-aiheisia blogikirjoituksia, Samu Sa-

2/2014 ins.

lo vinkkaa. – Panostamme myös sosiaaliseen mediaan.

Insinöörien edustaja Samu Salo tekee päivätyönsä aluepäällikkönä Eltel Networks Oy:ssä. Seinäjoelta kotoisin oleva Salo muutti Helsinkiin vuonna 2002. Miten kiinnostuit ay-toiminnasta? – Siitä haluan antaa kunnian HI:n edelliselle puheenjohtajalle Arto Isomäelle. Olin töissä VR-Radan sähköasennuskeskuksessa ja liityin VR:n yritysyhdistykseen. Isomäki kysyi mukaan yhdistyksen kokoukseen, ja menimme sinne muutaman työkaverin kanssa. Kun olin muutaman kerran käynyt kokouksessa, minua pyydettiin hallitukseen. Salosta tuli sittemmin myös VR Akavan hal-

lituksen jäsen ja Rautateiden Insinöörit VRI ry:n puheenjohtaja. – Kun Rautateiden insinöörit liittyivät Helsingin Insinööreihin vuonna 2007, kysyttiin yhtä meistä HI:n hallitukseen ja tulin valituksi. Samu Salo on myös Insinööriliiton hallituksen jäsen Uudenmaan piiristä. Marjo Mikola kuva Tomi Westerholm

Lue lisää jäseneduistasi tämän lehden sivuilta 29 alkaen ja netistä soitteesta: www.helins.fi www.ilry.fi Jäsennumerosi löydät jäsenkortistasi!

21


kirjat ja infot

Koonnut ins.-lehden toimitus

2000 vuotta arkkitehtuuriteoriaa

Pirpanan tarina

Isän rakkaus omaan lapseensa saa aikaa ihmeitä. Kun Tomi Takamaan tytär ”Pirpana” syntyi 2. toukokuuta, kuukautta liian aikaisin, isä perusti Facebook-ryhmän, jossa hän tiedotti ystäville ja sukulaisille tyttärensä vaiheista. Isän yllätykseksi ryhmä kasvoi ja keräsi hetkessä yli satatuhatta tykkääjää. Tuore isä alkoi levittää tietoa keskoslapsista. 875 grammaa -kirjassa Takamaa kertoo epätietoisuudesta ja peloista, joiden kanssa keskoslasten vanhemmat kamppailevat. Kirjassa kerrotaan myös selviytyjien tarinoita ja esitellään ihmisiä, jotka pieniä keskoslapsia hoitavat. Kirjan hinnasta kaksi euroa lahjoitetaan Lastenklinikoiden Kummit ry:n kautta uudelle lastensairaalalle. Tomi Takamaa: 875 grammaa, Pirpanan tarina. Gummerus 2013.

Oikeat ja väärät arkkitehdit on ensimmäinen suomenkielinen arkkitehtuuriteorian historiaa selostava teos. Arkkitehti ja professori Timo Penttilä (1931–2011) esittelee ja tarkastelee postuumisti julkaistussa teoksessaan arkkitehtuuriteorioita ja niiden yhteyksiä filosofiaan, mutta myös kritisoi aihetta. Kirja etenee antiikin ajan teorioista renessanssin ja modernismin periaatteiden kautta nykyajan arkkitehtuurin ydinkysymyksiin. Oikeat ja väärät arkkitehdit -kirjan lopussa on kuvia ja piirroksia Penttilän omista töistä, joista helsinkiläisille on ehkä tunnetuin Helsingin kaupunginteatteri. Timo Penttilä: Oikeat ja väärät arkkitehdit. Gaudeamus 2013.

Uskonnot, kultit ja suhteet

Miina Supisen Säde on romaani, jossa tieteen, uskontojen ja kulttien sekamelskassa on mukana ihmissuhdekiemuroita. Tapahtumat sijoittuvat pääosin salaperäiseen uhrilehtoon, jossa brittiarkeologi Vicin ryhmä kaivaa muinaisjäännöksiä vanhoihin suomalaisiin luonnonhenkiin uskovan yhteisön pesäpaikassa. Kaivaus­ryhmässä työskentelevä Säde hurahtaa kulttiin ja haluaa yhteisön jäseneksi. Ihmissuhteet ja maailmankatsomukset kohtaavat omintakeisen tarinan edetessä. Romaani on ehkä liian runsas ja sekava, vähän kummallinen. Kirjoittaja on tehnyt taustatyötä ja perehtynyt myytteihin ja arkeologiaan ja kirjoittanut ihan omanlaisensa romaanin. Miina Supinen: Säde. WSOY 2013.

22

ins. 2/2014


Klapin tie metsästä tuhkaksi

Halko eli klapi on yhä osa monen suomalaisen sielunmaisemaa. Uutterimmat kaatavat itse puun metsästä, sahaavat sen pölleiksi ja lopulta pilkkovat klapeiksi. Ahkeruus palkitaan lämpimällä tuvalla ja makoisilla löylyillä. Hannu Rinteen Perinnemestarin klapikirja johdattaa lukijan halki klapin koko elinkaaren. Oivaltava, hauska ja kaunis kirja vaikka tuliaisiksi mökille. Hannu Rinne: Perinnemestarin klapikirja. WSOY 2013.

Taiteen helmet

Kirjaa muistiin nautinto

Taidehistorioitsija Pirjo Hämäläinen on koonnut Taiteen helmet – Sata suomalaista maalausta -kirjaan maalaukset, jotka hänen mielestään ovat sadan kotimaisen taiteilijan puhuttelevimmat ja jotka parhaiten kuvaavat oman aikansa virtauksia taiteessa. Kirja etenee kronologisesti esihistoriasta aina 1990-luvulle asti. Kaikki maalaukset eivät ole tekijöidensä tunnetuimpia, vaan sellaisia, jotka suomalaisten tulisi Hämäläisen mukaan tuntea ja tietää. Teos on sopivan napakka tietopaketti, joka voisi sopia vaikka lahjaksi taiteesta kiinnostuneelle kevään ylioppilaalle. Kirjan kuvat on ottanut taidekuvaukseen erikoistunut valokuvaaja Matti Ruotsalainen. Pirjo Hämäläinen: Taiteen helmet – Sata suomalaista maalausta.

Tuttu tunne Alkon hyllyjen välissä: Ei muistu mieleen serkun valmistujaisissa tarjotun hyvän viini nimi, ei edes rypäle, josta se oli tehty. Entä mitä kuohuviiniä maistoimmekaan viime vappuna? Viinipäiväkirjaan voi kirjata muistot viinin tuoksusta, mausta ja nauttimishetken tunnelmasta – ja ennen kaikkea nimen. Siihen mahtuu myös vinkkejä viini-ruoka-yhdistelmistä. Kirjan alussa on tietoa muun muassa rypälelajikkeista ja vinkkejä viinien säilytyksekseen ja tarjoiluun. Johdantoluvun on kirjoittanut viiniasiantuntija Antti Uusitalo. Kirjan ulkoasun on suunnitellut Marja-Leena Muukka. Viinipäiväkirja sopii niin alan harrastajan kuin perusnautiskelijankin kassiin.

valokuvat: Matti Ruotsalainen

Antti Uusitalo: Viinipäiväkirja.

Otava 2014.

Docendo 2014.

2/2014 ins.

23


tekniikka

Kirjat ja tieto samassa paketissa SunEdu-projekti kehittää sähköverkotta toimivaa oppimisympäristöä alkeellisiin olosuhteisiin. Opintie ei ole helppo, jos kylästä puuttuu sähköt ja koulusta kirjat, eikä vanhemmilla ole varaa ostaa oppimateriaalia. SunEdu-projektin myötä Tansaniassa Iringan kaupunkia ympäröivällä maaseudulla oppilaat saivat ensimmäistä kertaa elämässään koulukirjat käyttöönsä. Projektin tarkoituksena on kehittää suomalaisten yritysten kanssa aurinkoenergiaa hyödyntävä oppimisympäristö, jossa opetusmateriaalit voitaisiin jakaa mobiiliverkon yli siellä, missä sähkönjakelu toimii puutteellisesti. Toinen iso ongelma maaseudulla ovat huonot yhteydet, sillä tieto ei aina pääse kulkemaan puutteellisen nettiyhteyden takia. SunEdu-oppimisympäristö perustuu kahteen yksinkertaiseen laitteeseen: oppimateriaalin sisältävään lukulaitteeseen ja aurinkoenergialla toimivaan aurinkolaturiin. Materiaali siirretään lukulaitteeseen älypuhelimen avulla. – Ensin materiaali ladataan kännykkään tietoverkon pilvipalvelusta. Sitten se siirretään kännykästä lukulaitteeseen bluetoothyhteyden avulla, projektipäällikkö EmmaSofie Kukkonen kertoo. Kukkonen valmistuu teolliseksi muotoilijaksi (AMK) tänä keväänä. Vaikka Tansaniassa ei kaikkialla ole toimivaa sähköverkkoa, mobiiliverkko kattaa lähes koko maan. Ja jos omassa kylässä verkko ei toimisikaan, materiaalin voi ladata kännykkään siellä, missä se toimii. Kun materiaali on yhdessä kännykässä, sen voi siitä siirtää kylän kaikkiin laitteisiin.

Konkreettisia parannusehdotuksia SunEdu on Tekesin ja Metropolian rahoittama. Se toimii pienelektroniikan tutkimusyksikkö Electriassa. Tutkimusprojekti alkoi 1.11.2012 ja kestää 18 kuukautta. Emma-Sofie Kukkonen kävi Tansaniassa keväällä 2013 kahden viikon tutkimusmatkalla kahden muun tutkijan kanssa. – Tapasimme oppilaita ja opettajia maaseutukouluista sekä oppilaiden vanhempia. Lisäksi tarkkailimme työntekoa ja opiskelua. Muotoilijan näkökulmasta matka oli äärimmäisen mielenkiintoinen, sillä tässä projektissa oli mahdollista ottaa loppukäyttäjät ja heidän

24

tärkeiksi kokemansa asiat heti alusta lähtien mukaan suunnitteluun. Matkan jälkeen alkoi oppimisympäristön hahmottaminen. – Teimme mukana oleville yrityksille konkreettisia ehdotuksia, miten heidän tuotteitaan voisi muuttaa paremmin Tansaniaan sopivaksi. Paikallisille valo on tärkeää, ja laturit toimittavalle Suntricalle esimerkiksi ehdotimme, että he lisäisivät laturiin valon. Lukutaitteet toimitti LeiaMedia. Lisäksi yhteistyökumppaneina projektissa toimivat Andamana ja Sibesonke, jotka antavat asiantuntija-apua sekä Iringan yliopisto. Käytännön järjestelyissä auttoi paikallista informaatiojärjestelmää kehittävä Tanz-ICT-projekti, jossa Suomen ulkoministeriö on mukana.

Projektiin valituissa perheissä piti olla ainakin yksi lukutaitoinen aikuinen ja viidesluokkalainen lapsi.

Käyttäjien toiveet huomioon Syksyllä 2013 alkoi oppimisympäristön varsinainen testaus, joka kesti kaksi kuukautta. Kigonzilen kylästä valittiin kymmenen perhettä, joille annettiin sekä lukulaite että laturi. Valituissa perheissä piti olla ainakin yksi lukutaitoinen aikuinen ja viidesluokkalainen lapsi. Lukulaitteisiin ladattiin sekä oppikirjoja että dynaamista sisältöä, jota päivitettiin kerran viikossa. – Jo ensimmäisellä matkalla yritimme selvittää, mikä kiinnosti perheitä. Sellaista oli esimerkiksi maanviljelyyn liittyvä tieto: mitä kasveja kasvattaa ja miten hoitaa eläimiä. Lisäksi latasimme kansallisia ja kansainvälisiä uutisia, ja lapsille oli oma sanomalehtiprojekti. Teimme yhteistyötä myös paikallisen kustantamon kanssa, joka toimitti lasten tarinoita. Tutkimusprojekti alkaa olla lopussa. – Yksi meidän rahoittajistamme on kiinnostunut jollain tapaa kaupallistamaan tutkimustuloksia ja pohdimme, miten asiaa vietäisiin eteenpäin ja mitä se konkreettisesti tarkoittaisi.

Emma-Sofie Kukkonen kävi Tansaniassa keväällä 2013 kahden viikon tutkimusmatkalla kahden muun tutkijan kanssa.

Natasha Petrell kuvat Metropolia/SunEdu-projekti www.metropolia.fi/tutkimus-ja-kehitys/hankkeet/ teollinen-tuotanto/sunedu/ Projektipäällikkö Emma-Sofie Kukkonen, Electria-tutkimusyksikkö, emma-sofie.kukkonen@metropolia.fi

ins. 2/2014


SunEdu-oppimisympäristössä materiaali ladataan kännykkään tietoverkon pilvipalvelusta. Sitten se siirretään kännykästä lukulaitteeseen bluetooth-yhteyden avulla.

2/2014 ins.

25


Espanjansuomalaisten lehtiä internetissä:

vapaa-aika

Olé-lehti: www.olekustannus.com Meidän Costa Blanca: www.meidancostablanca.com Suomalainen Espanjassa: www.olekustannus.com/selehti Kaupunkilehti Fuengirola: www.fuengirola.fi

Arvi Wilpola tietää, että ulkomaille muuttaminen edes väliaikaisesti on iso askel, joka vaatii huolellista suunnittelua ja valmistautumista.

Lunta pakoon Espanjaan Arvi Wilpola vaihtoi vuorotteluvapaansa aikana lumityöt Espanjan aurinkoon. Tulevaisuudessa siintävät eläkepäivät etelän lämmössä. Talvi ilman lunta. Se oli Arvi Wilpolan tavoitteena, kun hän jäi syksyllä 2011 vuorotteluvapaalle. – En ole koskaan oppinut riemuitsemaan monen kuukauden pimeydestä talvella: en lumesta, lumen kolaamisesta, auton ikkunoiden raaputuksesta enkä kaduilla liukastelusta, vilukissaksi tunnustautuva Wilpola kertoo. – Vuosien mittaan turhauduin yhä enemmän kaikkeen talven ja lumen aiheuttamaan turhaan työhön. Tuli mieleen, olisiko koko touhulle omalla kohdalla mahdollista löytää vaihtoehto. Tampereen teknillisessä oppilaitoksessa prosessitekniikan insinööriksi opiskellut Wilpola on työskennellyt 1980-luvulta asti Valtion teknologian tutkimuskeskuksen mallas- ja pa-

26

nimotutkimuksessa. 30 vuoden työuran jälkeen oli aika kokeilla jotain uutta. Wilpola kertoo ulkomaille lähdön olleen hänelle elämänmittainen haave. Espanja valikoitui kuitenkin kohteeksi vasta vuoden 2009 Matkamessuilla.

Eläkkeelle Välimeren aurinkoon – Logistisesti ajatellen ei ole helppoa löytää takuuvarmasti lumetonta paikkaa alle neljän tunnin lentomatkan päästä Suomesta. Torreviejan entinen kalastajakylä Espanjan itärannikolla, Costa Blancan rannikkoalueella, tuntui tarjoavan riittävästi kaipaamiani ominaisuuksia. Aurinkoisia päiviä on siellä yli 300 vuodessa, Arvi Wilpola kertoo. Wilpolan suunnitelmissa oli heti alusta asti

eläkepäivien vietto Espanjassa. Vuorotteluvapaan hän näki mahdollisuutena testata unelmaa käytännössä. Sääolojen lisäksi Wilpola otti kaupungin valinnassa huomioon esteettömyyden ja paikallisen terveydenhuollon toimivuuden. Päätöstä helpotti myös Torreviejan 1 000–­ 1 500 suomalaisen yhteisö, jonka ansiosta virallisten asioiden hoitamiseen voi saada suomenkielistä apua. Kun Wilpola sai vielä vaimonsakin houkuteltua mukaan, oli suunta selvä.

Hyvä suunnittelu helpottaa Ulkomaille muuttaminen edes väliaikaisesti on iso askel, joka vaatii sunnittelua. Arvi Wilpola aloitti valmistelut jo hyvissä ajoin vaihtamal-

ins. 2/2014


Vinkkilista ulkomaille muuttoa suunnittelevalle: l

Valitse kohde tarkoin. Käy tutustumassa

siihen etukäteen. l

Pohdi, minkälainen asunto sopii tarpeisiisi

parhaiten – keskustassa vai lähiössä, palvelujen keskellä vai maaseudulla? l

Harkitse, tarvitsetko autoa vai riittääkö

joukkoliikenne. Irrota Suomeen jäävän autosi akusta kaapelit ja peitä auto suojapeitteellä. l

Selvitä paikallinen hintataso.

l

Järjestä postinkulku ja laskutusasiat.

l

Selvitä, miten muutto vaikuttaa verotuksee-

si ja sosiaaliturvaasi. l

Ota mukaasi eurooppalainen sairaanhoito-

kortti. Jos käytät lääkitystä tai terveydentilassasi on jotain erityistä huomioitavaa, pyydä lääkäriltä siitä kirjallinen selvitys englanniksi tai kohdemaan kielellä. l

Minimoi sitoumukset Suomessa. Älä jätä

jälkeesi huonekasveja tai lemmikkieläimiä. Jätä asuntosi avaimet luotettavalle henkilölle. l

Jos suunnittelet jäämistä vuorotteluva-

paalle, liity hyvissä ajoin työttömyyskassan jäseneksi.

”On tärkeää tietää, millaiseen elämiseen eläke sitten aikanaan riittää.”

la omakotitalonsa kerrostaloasuntoon, johon kuului autopaikka. Hän aloitti espanjan opinnot ja vieraili tulevassa asuinpaikassa useampaan kertaan etukäteen. Ennen lähtöä Wilpola teki internetissä ilmoituksen auton poistamisesta liikennekäytöstä ja valmisteli auton talvisäilytyskuntoon. Myös postinkulku ja laskutusasiat piti järjestää. Kotimaahan sai jäädä mahdollisimman vähän ylläpitoa vaativia asioita. – Jonkinlainen verkosto pitäisi olla. Joku, joka katsoo asunnon perään, jos se ei ole vuokralla, Wilpola sanoo. Huolellisen etukäteissuunnittelun ansiosta Espanjassa asuminen ei tuonut Wilpoloille suuria yllätyksiä tai pettymyksiä. Torreviejassa päivät kuluivat espanjaa opetellen, Suomi-

2/2014 ins.

seuran jäsenten kanssa sauvakävellen ja valokuvausharrastuksen merkeissä uusiin maisemiin tutustuen. Tutuiksi tulivat myös paikallinen hedelmä- ja vihannestori sekä karnevaalit ja fiestat. Wilpolat kokeilivat puolen vuoden aikana neljää erityyppistä vuokra-asuntoa eri puolilla kaupunkia, solmivat suhteita muihin espanjansuomalaisiin ja ottivat selvää paikallisista hinnoista. – On tärkeää tietää, millaiseen elämiseen eläke sitten aikanaan riittää. Kahden henkilön asumiskustannukset olivat kaupunkiasunnoissa 25–30 euroa päivässä. Lisäksi ruokaan kului 10–15 euroa päivässä. Wilpolan mukaan talvi osoittautui yllättävän viileäksi ja espanjalaiset kivitalot huonosti

eristetyiksi. Toisaalta lämpöä riitti marraskuuhun asti, ja kevät alkoi jo helmikuussa. – Kovimman talvikuukauden aikana varjolämpötila saattoi pudota päivällä +10 asteeseen, mutta silloinkin auringossa oli lämmintä. Parasta Välimeren talvessa oli valoisuus ja aurinko, joka piti mielialan korkealla. Kyllä se niin positiivinen kokemus oli, että aion muuttaa sinne pysyvämmin tai ainakin talvien ajaksi sitten, kun vapaalle pääsen, Wilpola sanoo.

Jenni Meronen kuvat Arvi Wilpola

27


Hallitus esittäytyy

yhdistys

Tällä palstalla HI:n hallituksen jäsenet kertovat kukin vuorollaan itsestään ja toiminnastaan insinöörien yhteiseksi hyväksi.

HI:n hallitus esittäytyy Kuinka kauan ollut HI:n hallituksessa? Vuodesta 2014 tulee ensimmäinen vuoteni HI:n hallituksessa. Mikä on roolisi hallituksessa nyt? Olen keskittynyt työmarkkinapuoleen sekä yhteistyöhön opiskelijoiden kanssa. Toimin työpaikallani ylempien toimihenkilöiden luottamusmiehenä, joten osallistuminen työmarkkinajaoksen toimintaan tulee kuin itsestään. Myös yhteistyö opiskelijoiden kanssa on luonnollista minulle, koska valmistumisestani on vielä niin lyhyt aika.

Kirsi Kemppinen, Helsinki Finnmap Consulting Oy, Rakennesuunnittelija Rakennusinsinööri AMK

Onko sinulla muita tehtäviä IL liittoyhteisössä? Olen Insinööriliiton järjestövaliokunnassa Lassen (Laurikainen) varajäsenenä. Miksi lähdit HI:n hallitukseen? Opiskeluaikanani tein vankkaa järjestötyötä paikallisyhdistystasolla ja sain toimia kolme vuotta Uudenmaan Insinööriopiskelijat UIO ry:n hallituksessa. Parin vuoden hiljaiselon jälkeen syttyi se sama kipinä uudelleen ja päätin kokeilla siipiäni ”pappapuolella”. Miksi kiinnostuit ay-toiminnasta? Monestakin syystä, mutta tärkeimpinä varmasti on tahto vaikuttaa ja olla osana rakentamassa yhteistä hyvää. Siinä sivussa tulee pidettyä kivaakin, joten mikä ettei. Minkälaisia asioita haluat ajaa insinöörien puolesta? Työelämässä pidän tärkeänä hyvää henkistä terveyttä, koska jos mieli murtuu, on mahdo-

28

tonta tehdä kunnolla töitäkään. Liian usein tuntuu työpaikoilla unohtuvan se, että ihmiset näitä töitä tekevät. Liiallisesta työstä aiheutuva työtoverin jatkuva stressi voi vaikuttaa koko työpaikan ilmapiiriin. Mikä olisi hyvä keino lisätä hyvinvointia työpaikoilla? Me voisimme kaikki kiinnittää enemmän huomiota esimerkiksi työtoverin käyttäytymisen muuttumiseen. Jos kollega on ennen osallistunut tietynlaisiin sosiaalisiin tapahtumiin, mutta jättäytyy yhtäkkiä niistä pois, voi yhtenä syynä olla työuupumus.

ta lenkkeilyyn ja potkunyrkkeilystä joogaan. Pysyvämpi harrastus on käsitöiden teko, niitä puuhaan joka ilta. Niissäkään en ole pidättäytynyt vain yhteen tyyliin vaan kokeilen uusia tekniikoita ja materiaaleja avoimesti. Tällä hetkellä olen koukussa virkkaamiseen ja neulomiseen, mutta vuoden päästä saatan ommella hullun lailla tai jouluna innostua himmeleistä. Vain taivas on rajana! Terveisesi HI:n jäsenille: Tulkaa rohkeasti juttelemaan, tutustun mielelläni jäsenistöön!

Mitä harrastat? Liikuntaharrastukset vaihtelevat fiiliksen mukaan salibandystä golfiin, lumilautailus-

ins. 2/2014


2/14

Matka Örön linnakesaareen

Wilson Charter

Vietä unohtumaton kesäpäivä tutustumalla salaperäiseen Örön linnakesaareen sunnuntaina 15. kesäkuuta 2014 Örö ihastuttaa ainutlaatuisella luonnollaan, tsaarinaikaisilla kasarmeillaan ja nupulakiviteillään. Lähes sata vuotta puolustusvoimien käytössä ollut, Dragsfjärdin kuntaan kuuluva Örö on nykyisin Metsähallituksen hallinnassa. Vaikka puolustusvoimien vakituinen miehitys saarella on loppunut, käytetään saarta edelleen harjoitus- ja valvontatarkoituksiin. Siksi matkailija pääsee tutustumaan saareen vain osallistumalla erikseen sovittuihin ryhmämatkoihin. Järjestämme jälleen tämän kestosuositun matkan saareen. Retkiohjelma klo 7.30 Lähtö Helsingistä. klo 10.30 Lähtö Kasnäsin laiturista M/S Linnealla. klo 11.15 Saapuminen Öröseen. Kävelykierroksella tutustumme linnakesaaren ainutlaatuiseen luontoon ja historiaan. Ovet avautuvat myös ruokalaan ja kasarmiin. klo 13.15 Kenttälounas linnakkeen ruokalassa. klo 14.00 12 tuuman Obuhov tykin esittely ja tykkipihalla käynti, yhteistyössä Turun Rannikkorykmentin perinneyhdistyksen kanssa. klo 14.45 Lähtö Kasnäsiin, munkkikahvit. klo 15.30 Lähtö kohti Helsinkiä. Hinta 54 euroa aikuisilta ja 27 euroa lapsilta (4–14v). Hintaan sisältyvät bussi- ja merimatkat, lounas, kahvi sekä luonto- ja historiaopastus Örön linnakkeella. Örö on sotilasalue, joten tarvitsemme kaikkien osallistujien henkilötiedot (nimi ja henkilötunnus) Puolustusvoimien vierailuilmoitukseen. Tee varauksesi osoitteessa www.helins.fi/Tapahtumat tai HI:n toimistolta puh. 040 150 3878

2/2014 ins. jäsenliite

29


Tomi Westerholm

Jäsenpalvelu

HI:n hallitus 2014

HI:n jäsenrekisterin teknisenä hoitajana toimii Insinööriliiton asiakaspalvelu. Jäsenrekisteriä koskevat tiedustelut, muutostiedot, suoramarkkinointikiellot yms. voi osoittaa joko Helsingin Insinöörien toimistolle tai IL:n asiakaspalveluun.

Liiton asiakaspalvelu

Insinööriliiton Asiakaspalvelukeskus palvelee jäseniä jokaisena arkipäivänä klo 9-16 numerossa 0201 801 801 ja sähköpostitse asiakaspalvelu@ilry.fi.

Puheenjohtaja Samu Salo 040 311 2631 samu.salo@ilry.fi

Varapuheenjohtaja Risto Heino 040 723 9885 risto.heino@ fortum.com

Niklas Dahl 050 373 9161 niklas.dahl@uio.fi

Tuomas Hara 050 532 5789 tuomas.hara@ gmail.com

Tommi Immonen 040 715 7785 immosentommi@ gmail.com

Kirsi Kemppinen 040 738 2585 kemppinenkirsi@ gmail.com

Pekka Laakso 0400 623 412 pekka.k.laakso@ gmail.com

Lasse Laurikainen 040 502 5205 lasse.laurikainen@ nsn.com

Marjo Lehtinen 050 527 3978 marjo.lehtinen@ etteplan.com

Noora Lindholm 040 529 3052 noora.lindholm@ yahoo.com

Päivitä jäsentietosi!

HI:n toimisto on Pasilassa! Osoitteemme on Ratavartijankatu 2 A, 00520 Helsinki

Mikäli yhteystietosi muuttuvat tai vaihdat työpaikkaa, päivitä tietosi jäsenrekisteriimme sähköpostitse asiakaspalvelu@ilry.fi tai numerossa 0201 801 801. Työpaikkatietojen ajan tasalla pitäminen on tärkeää muun muassa edunvalvonnan ja tutkimusten takia. Myös sähköpostiosoite kannattaa päivittää, koska osa tiedotuksesta tapahtuu sähköpostitse. Kotiosoitteen muuttuessa saamme pienellä viiveellä uuden osoitteesi automaattisesti väestötietojärjestelmästä sinne tekemäsi muuttoilmoituksen johdosta. Mikäli kotiosoitteesi on muuttunut hiljattain, jäsenlehdet saattavat tulla vielä vanhalla osoitteella.

Palveluk­ses­sa­si Toimistosihteeri Ritva Karvinen 040 150 3878 toimisto@helins.fi

Järjestösihteeri Jaana Kälviäinen 050 403 2363 jaana.kalviainen @helins.fi

Ajankohtaista Olemme uusineet taloushallinnon järjestelmämme. Saat jatkossa halutessasi Kuluttajaverkkolaskun (e-laskun) HI:n järjestämien tapahtumien yhteydessä. Uudistuksesta johtuen myös laskujen maksuehdot muuttuvat vallalla olevien käytänteiden mukaisiksi.

30

Työttömyyskassat IAET

Insinöörien, Arkkitehtien ja Ekonomien Työttömyyskassa Ratavartijankatu 2 B, 4. krs., 00520 Helsinki www.iaet.fi Puhelinpalvelu Päiväraha-asiat: (09) 4763 7600, ma–to klo 10–15, pe klo 10–13 Ansiopäivärahan ja vuorottelukorvauksen hakemiseen ja maksamiseen liittyvät asiat. Jäsenyysasiat: (09) 4763 7610, ma–to klo 12–14 Kassaan liittyminen ja kassasta eroaminen, kassan vaihtaminen ja yhteystietomuutokset.

AYT

Ammatinharjoittajien ja Yrittäjien Työttömyyskassa puh. (09) 2535 3100, faksi (09) 2535 3131 palvelulinja 0800-9-0888 (maksuton) asiakaspalvelu@ayt.fi Ratavartijankatu 2 B, 00520 Helsinki

Insinöörin tärkeät osoitteet Helsingin Insinöörit HI ry toimisto@helins.fi, www.helins.fi Insinööriliitto IL ry asiakaspalvelu@ilry.fi, www.ilry.fi

Rope Sidebras 050 355 5946 rope@iki.fi

ins. jäsenliite 2/2014


Toiminta HI:ssä

HI:n jäsenyhdistykset

HI:ssä on jaostoja ja työryhmiä, joiden vastuujako on alla. Mikäli olet kiinnostunut toiminnasta, ota yhteys toimistolle puh. 050 403 2363 tai jaana.kalviainen@helins.fi. Historia-työryhmä Rope Sidebras

Rautateiden Insinöörit VRI ry Teijo Virtanen, puheenjohtaja teijo.virtanen.ay@gmail.com, puh. 040 866 3831 jasentiedot@vri.fi, muutokset ja uudet jäsentiedot Mika Paananen, varapuheenjohtaja mika.paananen@vr.fi, puh. 040 862 0257

Huvila- ja huoltoryhmä Pertti Mattila Insinööriklubityöryhmä Raimo Nummi

Aki Härkönen, sihteeri aki.harkonen@liikennevirasto.fi, puh. 020 637 3885

Koulutus- ja elinkeinopoliittinen jaosto/Metropolia-työryhmä Samu Salo

Erkki Ryynänen, taloudenhoitaja ryynaer@gmail.com laskutus@vri.fi, laskutusasiat

Kulttuurijaosto Tuula Alho

Muut hallituksen jäsenet:

Lastentapahtumat Toimihenkilöt

Esa Kaskelin Esa.Kaskelin@corenet.fi, puh. 040 862 6949

Lehden toimitusneuvosto Samu Salo

Harri Ovaskainen harri.ovaskainen@vr.fi, puh. 040 862 2013

Liikuntajaosto Tuomas Hara

Ilmailulaitoksen Insinöörit ry

Nuoret Insinöörit Bari Beshar ja Valtteri Pakkanen

Kaisa Rautavaara, puheenjohtaja, pääluottamusmies kaisa.rautavaara@finavia.fi, puh. 040 529 0314

Opiskelija-asioiden jaosto Marjo Lehtinen

Jukka Väänänen, varapuheenjohtaja, varaluottamusmies jukka.vaananen@finavia.fi puh. 040 559 9442

Palkitsemistyöryhmä Risto Heino

Osmo Leppänen, jäsen osmo.leppanen@finavia.fi puh. 040 766 0040

Seniorit Risto Pakaste Työmarkkinajaos Aki Härkönen

Seppo Sakaranaho, jäsen seppo.sakaranaho@finavia.fi puh. 0400 869 677

Valokuvauskerho Mika Balk Viestinnän kehittämisprojekti Rope Sidebras

Yrittäjäryhmä

Tommi Immonen

Palkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT ry

PHT ry tarjoaa

Riemukasta yhdessäoloa perheille Kesän aktiivisille ja liikunnallisille perhejaksoille on haku meneillään. Hakuaika perheille päättyy aina 90 päivää ennen jakson alkua; maaliskuussa päättyvät haut kesäkuussa alkaville ja huhtikuussa päättyvät haut heinäkuussa alkaville jaksoille.

Mikä on PHT?

Palkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT ry tukee työikäisten ja heidän perheidensä terveyttä ja hyvinvointia järjestämällä lapsiperheille ja työikäisille aikuisille 1.askel-hyvinvointijaksoja noin 30 matkailukohteessa eri puolilla Suomea. PHT ry on terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen järjestö ja SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n jäsenjärjestö. Toiminta aloitettiin 1.1.2012. RAY rahoittaa PHT:n toimintaa.

Viiden vuorokauden perhejakson hinta (omavastuuosuudet): Aikuinen:125 euroa 6–16-vuotias lapsi: 75 euroa Alle 6-vuotias: maksutta Hinta sisältää majoituksen koko perheelle, ohjelman sekä täysihoidon; aa- Ota ensimmäinen askel omaan hyvinvointiisi ja hae mukaan PHT:n toimintaan! Ensimmäinen askel on tärkein. miainen, lounas ja päivällinen. Huomioithan, että mikäli jompikumpi perheen aikuisista on työtön tai lomautettu, hän on oikeutettu saamaan omavastuuosuuden puoleen hintaan. Työttömyys tai lomautus tulee olla mainittuna hakemuksessa. Etuus on henkilökohtainen. Molemmat puolisot eivät voi saada etuutta, mikäli vain toinen on työtön/lomautettu. Lomista tarkemmin PHT:n nettisivuilta www.pht.fi.

2/2014 ins. jäsenliite

31


Jäsenetusi

Helsingin Insinöörien omatoimihuvila Vådötorp Vartiosaaressa

Jaana Kälviäinen

Vådötorp on Helsingin Insinöörien kaupungilta vuokraama kesäpaikka Vartiosaaressa Itä-Helsingissä, jota vuokrataan toukokuulta lokakuulle, ajalla 7.5.–12.10.2014. Voit halutessasi vuokrata yksittäisiä huoneita tai koko huvilan suuremmallekin porukalle. Huvilaa voivat vuokrata myös työyhteisöt tiimipalavereihin ja kokouksiin, saunailtoihin ja virkistyspäiviin. Vuokrattavana on viisi 2–4 hengen huonetta, yhteensä 16 vuodepaikkaa. Huvilassa on yhteistiloina keittiö, ruokasali ja takkahuone. Rannassa on lisäksi puulämmitteinen noin 8-hengen sauna sekä grillikatos. Päiväkäyttöön huvilasta voi varata vaikka vain yhteistilat. Huvila on toiminut omatoimihuvila-periaatteella viime kesäkaudesta lähtien. Kaikki huvilan vuokraajat sekä saunan ja grillin käyttäjät huolehtivat yhdessä siitä, että jokainen tulija kokee olevansa tervetullut ja kaikkien on mukava vierailla huvilalla. Huvilan ja piha-alueen siisteydestä huolehditaan käyttäjien toimesta. Jokainen myös hoitaa osansa perushuoltotehtävistä, esimerkiksi pilkkomalla omat polttopuunsa. Hinnat 2014 Huoneiden vuokrat koskevat koko huonetta, eikä yöpyjien määrä vaikuta hintaan. Vuokraan sisältyy saunan ja grillikatoksen käyttö. Vuokravuorokausi alkaa klo 16.00 ja päättyy klo 15.00. Lisätiedot ja huvilan varaustilanne: www.helins.fi > Jäsenpalvelut > Vådötorp-huvila torppa@helins.fi puh. 040 150 3878/HI:n toimisto.

Huvilan huoltoryhmä

Huvilan vapaaehtoisuuteen perustuvaan huoltoryhmään toivotaan mukaan kaikkia huvilan käyttäjiä. Huoltoryhmän vetäjä koordinoi toimintaa ja järjestää talkoita keväällä ja syksyllä tai aina tarpeen mukaan. Talkoiden päätteeksi yleensä nautitaan yhdistyksen tarjoamat talkooeväät ja saunakin on lämpimänä. Huoltoryhmän sähköpostilistalle voi liittyä ilmoittautumalla osoitteessa jaana.kalviainen@helins.fi.

KAUSI 2014 7.5.–15.6. ja 16.6.–10.8. 11.8.–12.10. HUONE Yksi yö 35 e 40 e Lisäyöt 30 e 35 e KOKO HUVILA Yksi yö 170 e 180 e Päiväkäyttö arkisin 150 e 160 e

HI Seniorit järjestää

Vierailu Vartiosaareen HI:llä on Helsingiltä vuokrattu huvila Vartiosaaressa. Se on varattu Helsingin Insinöörien Senioreille keskiviikkona 11. kesäkuuta 2014. Saareen kuljetaan vesibussilla, joka lähtee Hakaniemestä Rauhanpatsaan läheltä kello 10. Paluu on Vartiosaaresta kello 18 vesibussilla takaisin Hakaniemeen. Tarkoituksena on viettää rauhallinen päivä samoten, saunoen, simmaten ja syöden.

32

Saari on pitkälti luonnon tilassa ja se on upeimmillaan, kun kesä on juuri puhjennut. Mukaan ilmoittautuneille toimitetaan lähemmät ohjeet sähköpostiin ennen matkaa.

Ilmoittaudu 6. kesäkuuta 2014 mennessä osoitteessa www.helins.fi/Tapahtumat tai HI:n toimistolle puh. 040 150 3878.

ins. jäsenliite 2/2014


Koko perheen seikkailu kesäteatterissa

Suomenlinnan kesäteatteri Hyvän omantunnon linnake

Lauantaina 16. elokuuta 2014 klo 14 Carroll - Kukkonen

Liisa Ihmemaassa -Tyttö, joka aikaan putosi Liisa herää outoon tunteeseen, ikään kuin aika tekisi kepposiaan hänen kustannuksellaan. Valkoinen Kani ilmestyy pyytämään apua ja Liisa hyppää Kaninkoloon huomatakseen, että asiat Ihmemaassa ovat huonolla tolalla. Herttakuningattaren yksinvalta ja luonnonvarojen ryöstö on alkanut näkyä ilmastonmuutoksena. Mutavyöryt ovat haudanneet Hobittien niemimaan kokonaan alleen. Maiskisten maa on muuttunut aavikoksi. Mikä-MikäMaa tulvii, sillä ikirouta on sulanut kaikkia ennusteita nopeammin. Onko Liisasta Ihmemaan pelastajaksi, jota hänestä odotetaan? Ryhmäteatterin ennennäkemätön näyttämöversio perustuu löyhästi Lewis Carrollin Liisa Ihmemaassa ja Liisa Peilintakamaassa -teoksiin, mutta sekoittaa mukaansatempaavaan koko perheen seikkailuun myös muiden tuttujen tarinoiden aineksia. Uudesta lähestymistavasta huolimatta näytelmän keskiössä seikkailevat Carrollin kirjojen tutut hahmot: Hullu Hatuntekijä, Valkoinen Kani, Irvikissa, Kaalimato, Tittelityy ja Tittelitom. Arkkivihollisena nähdään arvaamattoman oikukas Herttakuningatar, jonka apurina häärii verenpysäyttävä Herttajätkä mörmökki-peto lemmikkinään.

2/2014 ins. jäsenliite

Ryhmäteatterin Liisa Ihmemaassa käsittelee oman minän etsimistä, rohkeutta olla haavoittuva ja uskallusta pyytää apua ja sanoa kun tuntuu, että on jollain lailla kadoksissa tai sisäisesti sykkyrällä. Keskeiseksi teemaksi nousee huoli ilmastomuutoksen pysäyttämisestä ja näytelmässä osuvasti leikitelläänkin 1800-luvun höyrytekniikan keksinnöillä ja ajankuvalla. Luvassa on henkeäsalpaava steampunk-seikkailu, jossa mahdottomuudet käyvät toteen, kun niihin tarpeeksi uskoo! Ohjaus & dramatisointi: Juha Kukkonen Rooleissa: Anna-Riikka Rajanen, Aarni Kivinen, Eino Heiskanen, Mikko Penttilä, Juha Pulli, Sirja Sauros, Juha Suihko, Sanna Warsell Esityksen ikäraja on 7 vuotta. Lipun jäsenhinta on 20 euroa. Ilmoittaudu 15. kesäkuuta mennessä osoitteessa www.helins.fi/Tapahtumat tai HI:n toimistolle puh. 040 150 3878.

33


KOM-teatteri

Lauantaina 17. toukokuuta 2014 klo 19 Miika Nousiaisen romaaniin pohjautuva yleisösuosikki

Vadelmavenepakolainen

Hillitön komedia suomalaisesta miehestä joka haluaa vapaaehtoisesti tulla ruotsalaiseksi. Laura Malmivaara

Mikko Virtanen on suomalainen mies, jolla on ongelma. Hän on syntynyt väärään kansalaisuuteen. Hän tuntee olevansa ruotsalainen sielu suomalaisessa ruumiissa. ”Suomessa olen kansalaisuustransuna yhden ihmisen vähemmistö, jonka ihmisoikeudet ovat huonolla tolalla.” Mikko ei halua olla mörökölli, ahdistunut, omaan mitättömyyteensä uskova suomalainen mies vaan syntyperäinen, moderni, pehmeä ja ymmärtäväinen ruotsalainen perheenisä. ”Jotenkin minusta tuntuu, että lumikin on Ruotsin puolella puhtaampaa ja kauniimpaa. Se sataa maahan vapautuneemmin, kuin lumihiutaleetkin tietäisivät leijailevansa maahan moniarvoisessa ja suvaitsevassa maassa. Suomessa lumi leijailee maahan ahdistuksen maaperään, masentuneiden ihmisten hartioille. Lumi sekoittaa liikenteen, tekee enkelin eteiseen.” Alkaa Mikko Virtasen vaikea mutta vimmainen muuntuminen rakkaan naapurimme, maailman demokraattisimman yhteiskunnan, kelpo kansalaiseksi. ”Ruotsissa vanhojen kerrostalojen ovetkin aukeavat sisäänpäin.” Lipun jäsenhinta on 22 euroa. Varaa lippusi 7. huhtikuuta 2014 mennessä osoitteessa www.helins.fi/Tapahtumat tai HI:n toimistolta puh. 040 150 3878 Juho Milonoff ja Eeva Soivio Sovitus ja ohjaus Arn-Henrik Blomqvist Lavastus Kaisa Rasila Puvut Riitta-Maria Vehman Valot Kari Vehkonen Musiikki ja ääni Kalle Chydenius Videot Ville Seppänen Maskeeraus, peruukit Leila Mäkynen Valokuvat Laura Malmivaara Rooleissa Juho Milonoff, Janne Reinikainen, Pekka Valkeejärvi ja Eeva Soivio

Kulttuurimatka maalaustaiteeseen

Helsingin Insinöörien

Taidekurssi 1.-3. elokuuta 2014 Puolarmaarin siirtolapuutarhassa Espoossa

Anna luovuuden tulvia valtoimenaan kesäisenä viikonloppuna inspiroivassa ympäristössä taitavan opettajan ohjauksessa! Oletpa jo mestarillinen taiteilija tai ensimmäistä kertaa siveltimen varressa, olet tervetullut taidekurssille siirtolapuutarha Puolarmaarin maisemiin, jonne on hyvät liikenneyhteydet. Nettisivuilta www.puolarmaari.fi löytyy lisää tietoa Puolarmaarista. Opettajana toimii taiteilija Alina Sinivaara, www.alinasinivaara.fi. Voit maalata oman halusi mukaan esimerkiksi akvarelli-, akryyli-, öljyväri-, pastelli tai vaikkapa lyijykynätekniikalla. Maalaustelineet ovat valmiina paikalla käytettävissä. Kurssiaikataulu: pe 1.8. klo 17–20, la 2.8. klo 10–17 ja su 3.8. klo 10–17. Kurssin hinta on 60 euroa. Maksimi osallistujamäärä kurssille on 15 henkilöä. Ilmoittautumiset 15. kesäkuuta 2014 mennessä www.helins.fi/Tapahtumat tai puh. 040 150 3878 HI:n toimistolle.

34

ins. jäsenliite 2/2014


Iloa ja yhdessäoloa

Riemukas kesäpäivä Lintsillä

Helsingin hauskin kaupunginosa kutsuu jälleen kokemaan jännittäviä elämyksiä. Kauden laiteuutuus on 75-metrinen vapaapudotustorni, Kingi. Lapsiperheiden iloksi on myös 11 maksutonta laitetta. Hanki Hupirannekkeesi nyt jäsenetuhintaan. Linnanmäki avaa ovensa jälleen 26.4. Hupirannekkeella kaikenikäiset ja -pituiset vieraat pääsevät kaikkiin huvipuiston laitteisiin pituus- ja turvarajoitukset huomioiden. Hupiranneke on voimassa yhden päivän kesäkaudella 2014. Ranneke aktivoituu käyttöön ensimmäisen laitekäynnin yhteydessä. Sisäänpääsy puistoon on maksuton koko kauden. Puistossa on 44 huvipuistolaitetta, joista 11 on nimenomaan perheen pienimmille. KotKot, Kuuputin, Merirosvolaiva, Miniautot, Muksupuksu, Pallokaruselli, Panoraama, Pienoiskaruselli, Pilotti, Rumpukaruselli ja Vankkuripyörä ovat maksutta perheiden käytössä iästä riippumatta, kuitenkin pituusrajat huomioiden. Huvipuiston laiteuutuus kaudelle 2014 on 75-metrinen vapaapudotustorni, KINGI. Kukkulan kuninkuuden haltuunsa ottava laite ei jätä ketään kylmäksi, sillä hurjan huvipuistokokemuksen lisäksi Kingi tarjoaa vertaansa vailla olevan näköalan Helsingin ylle. Kingi nostattaa matkustajansa hitaasti tornin huipulle ja pudottaa yllättäen alas. Alastulossa Kingin gondoli kiihtyy lähes 23 metriin sekunnissa. (Huom. Laite on vain 130–195 cm pituisille. Ei henkilöille, jotka ovat raskaana tai joilla on sydän- ja verisuoni- tai tuki- ja liikuntaelinsairaus. Turvakaaret saattavat rajoittaa isokokoisten pääsyä laitteeseen.) Hupirannekkeen jäsenhinta on HI:n jäsenille perheineen 30 euroa (hinta Linnanmäeltä ostettuna 37–39 euroa). Tilaamme rannekkeita Linnanmäeltä vähintään 20 kappaleen erissä. Varaa rannekkeesi osoitteesta www.helins.fi/Tapahtumat tai p. 040 150 3878.

Kulttuuri

Lauantaina 17. toukokuuta 2014 klo 13

Tervetuloa Mannerheim-museoon Suomen marsalkka, vapaaherra Gustaf Mannerheim (1867–1951) asui Kaivopuistossa sijaitsevassa huvilassa vuosina 1924–1951. Museo esittelee marsalkan kotia 1940-luvun alun asussa. Huoneiden sisustus on alkuperäinen lukuun ottamatta yläkerran kolmea näyttelyhuonetta, joissa on vaihtuvia näyttelyitä. Huvila on vuodesta 1951 toiminut hänen elämäänsä ja Suomen historiaa esittelevänä museona. Lipun jäsenhinta on 5 euroa. Ilmoittaudu 12. toukokuuta 2014 mennessä osoitteessa www.helins.fi/ Tapahtumat tai HI:n toimistolle puh. 040 150 3878.

2/2014 ins. jäsenliite

Mannerheim-museo

Tervehdys Suomen Hostellijärjestöstä!

Olemme aloittaneet uuden vuoden uudella nimellä (entinen Suomen Retkeilymajajärjestö). Hostellijärjestö vastaa paremmin järjestön tämän päivän toimintaa ja verkoston majoitusliikkeiden tuotetta. Se vastaa myös paremmin englanninkielistä nimeä Hostelling International Finland. Helsingin Insinöörien jäsenet saavat HI-hostelleista 10 prosentiin alennuksen näyttämällä jäsenkortin tai jonkun muun todisteen jäsenyydestä. Uusi esite Suomen lähes 50 HI-hostellista on ilmestynyt. Esitteen tilaaminen on maksutonta. Tilaa esite: www.hihostels.fi > Hostellit Suomessa

35


Ryhmäteatteri

Perjantaina 11. huhtikuuta 2014 klo 19 Kari Heiskasen Ryhmäteatterille kirjoittama ja ohjaama uusi kotimainen kantaesitys

Sormet hunajapurkissa

Ryhmäteatteri

VARAA PAIKKASI HETI!

Juha Kukkonen ja Sanna-Kaisa Palo.

Sormet hunajapurkissa törmäyttää kaksi ihmistä toisiinsa hiukkaskiihdyttimen voimalla niin, että inhimillinen muuttuu kohtalokkaaksi, kauhistuttava lohdulliseksi ja vakavasti otettava koomiseksi. Kun Kauko ja Eeva vuosien kuluttua sattumalta tapaavat, rakkaus leimahtaa uudelleen ja Kauko kutsuu Eevan luokseen päivälliselle. He palaavat yhdessä elettyyn, pohtivat nykyisyyttään, ja ennen kuin tulevaisuus alkaa asettaa ehtojaan, Kauko turvautuu valheeseen, joka sekä sitoo hänet Eevaan että vaatii irtautumaan hänestä. Eeva, jolla on poikkeuksellinen kyky valaista ihmisen sisintä, alkaa purkaa valhetta säie säikeel-

tä, ja sen myötä nämä kaksi toisiinsa sidottua rakkauden etsijää joutuvat paljastamaan elämästään asioita, jotka lopulta voisivat olla perusta jollekin uudelle ja kestävämmälle. Mutta sitten vastustajaksi ilmaantuu suurin kaikista, kuolema, joka kääntää kummankin katseet erääseen, joka on molempien rakkauden kohde. He alkavat salaa kirjoittaa hänelle kirjaa, jonka nimi on Pelastus. Ehtivätkö Kauko ja Eeva saada työnsä valmiiksi, kenen elämästä kirja kertoo, kenen on määrä pelastua, ja miten...

Käsikirjoitus ja ohjaus Kari Heiskanen Lavastus Kari Heiskanen ja Janne Siltavuori Äänisuunnittelu Jussi Kärkkäinen Valosuunnittelu Ville Mäkelä Pukusuunnittelu Marita Kuusiniemi Maskeeraus Riikka Virtanen Kampaukset Eija Kuokkanen Graafinen suunnittelija ja valokuvaaja Johannes Wilenius Rooleissa Juha Kukkonen ja Sanna-Kaisa Palo Lipun jäsenhinta on 22 euroa. Ilmoittaudu 27. maaliskuuta mennessä osoitteessa www.helins.fi/Tapahtumat tai HI:n toimistolle puh. 040 150 3878.

HI Seniorit järjestää

Vierailu Olkiluodon ydinvoimalaitokseen tiistaina 22. huhtikuuta 2014

OHJELMA: Lähtö Kiasman edestä kello 7.30 tasan 11.00 Saapuminen Olkiluotoon, TVO:n vierailukeskus Henkilöllisyystarkistus Kahvi/Tee/Virvokkeet ja makea kahvileipä 11.30 Yhtiön esittely 12.30 Buffetlounas 13.15 Aluekierros omalla bussilla Vierailu voimalaitosjäteluolaan (VLJ-luola) Onkalo-näyttely 14.45 Tutustuminen Sähköä uraanista -tiedenäyttelyyn 15.15 Vierailu päättyy

36

Kotimatkalla ajetaan Rauman kautta ja käydään katsomassa, onko mahdollista saada torikahvit. Saapuminen Kiasman eteen noin klo 19. Mukana tulee olla henkilöllisyystodistus, ajokortti tai voimassa oleva passi. Matkan hinta on 10 euroa /henkilö. Tiedustele mahdollisia peruutuspaikkoja 4. huhtikuuta 2014 mennessä www.helins.fi/Tapahtumat tai HI:n toimistolta p. 040 150 3878.

ins. jäsenliite 2/2014


Tule laulamaan ja esiintymään! Minna Oikkonen

Harry Mälkille director cantus –arvonimi Insinöörilaulajien taiteellinen johtaja Harry Mälkki sai merkittävän tunnustuksen, kun Tasavallan Presidentti myönsi hänelle arvostetun director cantus -arvonimen. Arvonimi luovutettiin Helsingin Musiikkitalossa, Sulasolin Helsingin piirin yhteislaulutilaisuudessa 13.1.2014. Harrylle on kertynyt ansiokas musiikillinen ura. Hän on ollut orkesterimuusikkona suomalaisille eturivin solisteille, kuten Olavi Virralle, Irwin Goodmanille ja Beritille. Lisäksi hän on säestänyt monia iskelmälaulajia, kuten Frediä, Kai Hyttistä ja Veikko Lavia. Uraan mahtuu myös oopperaesiintyminen Mikkelissä vuonna 1975, Paronin roolissa Giuseppe Verdin La Traviatassa. Kuoromusiikilla on ollut tärkeä rooli Harryn yritysjohtajapainotteisten työvuosien aikana. Vuonna 1973 hän perusti lapsikuoron Mikkeliin ja on ehtinyt säestää ja johtaa sen jälkeen useita muitakin kuoroja. Nykyisen Insinöörilaulajien taiteellisen johtajuuden lisäksi Harry harrastaa musiikillista hyväntekeväisyyttä toimimalla laulattajana ja viihdyttäjänä vanhusten ja sotainvalidien parissa.

Onnittelupuheen piti Insinöörilaulajien puheenjohtaja Kari Oikkonen (oik.).

Hanki itsellesi uusi harrastus. Tervetuloa koelauluun!

Insinöörilaulajien harjoitukset pidetään HI:n toimistolla Itä-Pasilan Insinöörit-Ekonomit-talossa maanantaisin klo 18–20, osoitteessa Ratavartijankatu 2, Helsinki. Ohjelmistossa on hyväntuulisia ja perinteisiä suomalaisia mieskuorosovituksia, kuten Junnu Vainiota, Rauno Lehtistä, juomalauluja ja serenadeja. Esiintymisiä on ravintoloista vanhainkoteihin.

Uusia jäseniä otetaan jatkuvasti Insinöörilaulajien riveihin. Tiedustele asiaa Kimmo Heikkiseltä, puh. 0400 583 423, tai täytä sähköinen yhteydenottolomake nettiosoitteessa www.insinoorilaulajat.fi. Tule tutustumaan harjoituksiimme, ja ehkä löydät itsellesi uuden harrastuksen!

Vapunpäivänä Musiikkitalossa

Helsingin kaupunginorkesterin perinteinen Vappumatinea torstaina 1. toukokuuta 2014 klo 14 Musiikkitalossa. Jäsenhinta 20 euroa/lippu. Esiintyjinä Helsingin kaupunginorkesteri johtajanaan Jaakko Kuusisto sekä lauluyhtye Rajaton. Varaa lippusi osoitteessa www.helins.fi/Tapahtumat tai HI:n toimistolta puh. 040 150 3878.

2/2014 ins. jäsenliite

37


Kiinnostaako sinuakin valokuvaus?

Helsingin Insinöörien valokuvauskerho

Seija Vilander

Valokuvauskerho on toiminut vuoden 2001 alusta Helsingin Insinöörien jäsenten valokuvaukseen liittyvien intohimojen kanavoijana. Olemme vuosittain kokoontuneet mm. valokuvauskilpailun, luontokuvanäyttelyn ja digikuvauksen perusteiden tiimoilla. Kerhon ideana on saattaa samanhenkiset Helsingin Insinöörien jäsenet yhteen jakamaan yhteistä kiinnostusta. Tule mukaan kerhon toimintaan, meitä on täällä kaiken näköisiä, kokoisia, tasoisia ja ikäisiä valokuvauksesta kiinnostuneita! Valokuvauskerho järjesti syksyllä 2013 kuvakilpailun. Kilpailussa oli kolme sarjaa: 1. Suomalainen kesäinen rantamaisema, 2. Kesäinen peltomaisema eli maalaismaisema ja 3. Erikoiskuvaustekniikka kameralla toteutettuna. Suomalainen kesäinen rantamaisema-sarjan voitti Seija Vilander vieressä olevalla kuvalla Airisto.

Kevään tulevia tapahtumia: 7.4. Kuvauskohteena lentokoneet. Paikkana Helsinki -Vantaa lentokenttä, säävarauksella. 16.4. Studiokuvausta, HI:n toimistolla 12.5. Kuvakilpailu, HI-toimistolla: 3 aihetta, max 2 kuvaa / aihe / osallistuja 1. Alkuperäinen kuva eli fotoshopattu kuva 2. Insinööritöissä 3. Kiire 6/2014 Kuvausreissu, paikka ja ajankohta avoin, esimerkiksi Vartiosaari

Airisto.

Syksy:

15.9. Syksyn aikataulun ja sisällön tarkentaminen sekä mahdollisesti vuoden 2015 toiminnan suunnittelu, HI:n toimistolla. 13.10. Aihe ja paikka auki. 17.11. Aihe ja paikka auki. Vk 51 Pikkujoulutapaaminen ja vuoden paketointi. Paikka ja tarkempi ajankohta vielä auki. Tarkempia tietoja toiminnasta: www.helins.fi > Jäsenpalvelut > Valokuvauskerho Kerhon vetäjä Mika Balk, mika.balk@kolumbus.fi, puh. 041 576 5456.

Nuoret Insinöörit

Tapahtumat netissä helins.fi/Tapahtumat. *** S-postilista: hinuoret@gmail.com Facebook: http://www.facebook.com/hinuoret Google kalenteri: hinuoret@gmail.com IRC: #helins @ IRCnet

38

ins. jäsenliite 2/2014


Vakituinen, pysyvä työ ja kuukausipalkka olivat ainakin insinööreille vielä muutama vuosikymmen sitten itsestäänselvyys. Eivät ole enää. Nykypäivän työmarkkinoilla epätyypillisistä työsuhteista on tullut tyypillisiä. Millaista on olla töissä epätyypillisessä työsuhteessa? Se voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että työssäkäynti ja palkanmaksu riippuvat säätilasta kuten jäätelönmyyjillä: Jos ilma on huono ja aurinko ei paista, ei tarvitse tulla töihinkään, ja palkka jää saamatta. Vastaavasti kun on aurinkoinen ilma ja porukkaa liikkeellä, työaika joustaa sen mukaan. Samanlaisia joustavia työsuhteita on muuallakin. Kiinteistövälittäjällä ainoa kiinteä etu voi olla työsuhdekännykkä. Työaikaa ei ole, ja palkka maksetaan toteutuneiden kauppojen perusteella. Puhelinmyyntityössä ei palkkaa välttämättä makseta ollenkaan. Päivän työstä voi lopulta jäädä käteen pelkkä työnantajan tarjoama sipsipussi. Ravintola-alalta lehdissä on kirjoituksia, miten töissä ollaan kaikki valveillaoloajat ja suurin palkka on onnistunut ruoka ja asiakkaan kiitokset. Palkka on sivuseikka ainakin heille, jotka haluavat kehittyä ja menestyä alalla. Entäs vuokratyöläisen vapaus? Vapaus olla tekemättä mitään toteutuu ainakin silloin, kun vuokratyönantaja tarjoaa ”nollasopimusta”. Nollasopimuksessa työnantajalla ei ole töiden tarjoamispakkoa. Palkka on usein muiden työntekijöiden palkkoja pienempi, ja työsuhde voi päättyä milloin tahansa. Muun henkilökunnan etuisuudet eivät tietenkään kuulu vuokratyöläiselle, joten pikkujoulukutsut ja liikuntasetelit ainakin jäävät saamatta. Harjoittelijoita on ollut työelämässä iät ajat, mutta aikoinaan harjoittelu tarkoitti opintoihin liittyvää työharjoittelua, joka suoritettiin ennen varsinaiseen ammattiin valmistumista. Välillä meno oli jo aika villiä, kun työvoimaviranomaisetkin saattoivat tarjota viisikymppiselle parin ammattitutkinnon suorittaneelle työttömäksi joutuneelle työelämäharjoittelua. Uskoakseni epätyypillisten työsuhteiden ehtojen takana on enemmänkin kysynnän ja tarjonnan laki kuin lainsäädännön tai työehtosopimusten puutteet. Ainahan voi sopia itselleen myös parempia työehtoja. Siihen auttaisi kovasti, jos työvoimapula iskisi jo vaikka huomenna.

kolumni

Palkkaa saa, jos aurinko paistaa

Markus Hyyppä markus.hyyppa@gmail.com

Kirjoittaja on helsinkiläinen insinööri ja työsuojeluvaltuutettu.

kuva Olli Häkämies

2/2014 ins.

39


Torstaina 24. huhtikuuta klo 18 ravintola Cantina Westissä

Työelämän pelisäännöt Työllisyys ja kilpailukyky EU-budjetin painopisteet Tule kuulemaan ja kyselemään EU-vaaliehdokkaiden näkemyksiä HI:n Insinööriklubin järjestämään vaalipaneeliin. Paneeliin osallistuu ehdokkaita kokoomuksesta, SDP:stä, keskustasta, perussuomalaisista ja vihreistä. Puheenjohtajana toimii Insinööriliiton viestintäpäällikkö Jari Rauhamäki. Paneelissa keskustellaan seuraavista aihepiireistä: l Työelämän pelisäännöt – Työaikadirektiivi, Työvoiman liikkuvuus l Työllisyys ja kilpailukyky – Yhteiskuntavastuu l EU-budjetin painopisteet – Mihin satsataan ja mistä rahat?

Paneelin jälkeen klo 20 tarjotaan iltapalaa, jonka yhteydessä on mahdollisuus jatkaa panelistien kanssa erikseen keskustelua EU:hun liittyvistä kysymyksistä. Lämpimästi tervetuloa myös klo 17 alkavaan HI:n vuosikokoukseen! Kutsu alla. Ilmoittautumiset ja lisätiedot: www.helins.fi/Tapahtumat ja puh. 040 150 3878 / HI:n toimisto

Helsingin Insinöörit HI ry:n Sääntömääräinen vuosikokous

Torstaina 24. huhtikuuta 2014 klo 17 alkaen ravintola Cantina Westissä, Kasarmikatu 23, 00130 Helsinki. Kokouksessa käsitellään l hallituksen kertomus toiminnasta 1.1.–31.12.2013 l tilinpäätös vuodelta 2013, tilintarkastajien lausunto

ja vastuuvapauden myöntäminen Esityslista ja muut kokousasiakirjat jaetaan kokouksen alussa. Ne ovat saatavissa myös 22.–24.4.2014 klo 9–16 yhdistyksen toimistolta. Kokoukselle tarkoitetut aloitteet on oltava yhdistyksen toimistolla viimeistään 3.4.2014. Tervetuloa Hallitus


Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.