Ins. 1 2014 by HELINS-lehti

.ins.

Uudenmaan

insinööri

1/2014

Energianhallinnan ekspertit Vuoden 2014 hallitus esittäytyy Lätkää hyvällä sykkeellä

Liisa Katajala

kilpailuttaa hankkeet ww ww. w.hheelliinnss..ffii w

sisältö 1/2014

Pääkirjoitus................................................................. 3 Kilpailutuksen ammattilainen........................................ 4 Ajankohtaista.............................................................. 6 Sanottua.................................................................... 7 Nykäset..................................................................... 7 Historian havinaa........................................................ 8 Teknologiateollisuuden sopimusteksteihin parannuksia.................................. 10 Välipalat................................................................... 12 Schneider Electric panee energiankulutuskäyrät alas........................ 14 Mieli musta kuin maa................................................ 18 Vuoden 2014 hallitus esittäytyy................................. 20 Kirjat ja infot.............................................................. 22 Valtamerilaivan päivittäjä...................................... 24 Insinööri, joka hallitsee mailatekniikan................. 26 Metropolia mylläsi organisaationsa............................. 28 Jäsentiedote...................................................... 29–38 Kolumni: Markus Hyyppä.......................................... 39

24 26 2

ins. 1/2014

päätoimittajalta

Uudenmaan insinööri

ins.

Insinöörien ammatillisaatteellinen äänenkannattaja ISSN 1796-1211 Julkaisija Helsingin Insinöörit HI ry Päätoimittaja Samu Salo p. 040 311 2631 samu.salo@ilry.fi

Hyvät jäsenet, Tätä kirjoittaessani vuosi on juuri vaihtumassa ja olen aloittamassa tehtävääni Helsingin Insinöörien puheenjohtajana. Haluan kiittää vetäytynyttä puheenjohtajaa Arto Isomäkeä sekä vuoden 2013 hallitusta ja yhdistyksen jaoksia erittäin hyvästä työstä. Yhdistyksemme toiminnan tukijalat ovat lujasti maassa: talous on hyvässä mallissa, edustuksemme liittojen elimissä ovat kattavat, olemme päässeet jälleen eteenpäin jäsentemme edunvalvonnassa, yhdistyksemme strategia on valmis käyttöönotettavaksi ja vapaa-ajan toimintamme on vireää. Vuonna 2014 tulemmekin keskittymään strategian käytäntöön saattamiseen eli toimiin, joilla jäsentemme arkea voidaan entisestään parantaa. Tässä yhteydessä haluan nostaa esiin kaksi asiaa, joiden toivon erityisesti näkyvän jäsenillemme. Jatkamme konkreettista edunvalvontatyötä yhdessä Tietoalan Toimihenkilöiden kanssa Insinööriliiton Uudenmaan piirinä muun muassa vierailemalla yritysyhdistyksissä, järjestämällä esittelyständejä eri yrityksiin tai niiden yhteyteen sekä järjestämällä koulutuksia jäsenille ja luottamusmiehille. Kannustan jäseniä osallistumaan eri tilaisuuksiimme ja tulemaan rohkeasti juttelemaan kanssamme. Toinen merkittävä askel on valmistumassa oleva viestintästrategiamme, jonka myötä uskon viestintämme selkenevän ja parantuvan. Viestintämme kulmakiviä ovat muun muassa visuaalisen ilmeen uudistuminen, sähköisen uutiskirjeen kehittäminen, sosiaalisen median parempi hyödyntäminen sekä internet-sivujemme uudistaminen. Lähetämme myös kohdennettuja sähköisiä uutiskirjeitä esimerkiksi jäsenrekisterissä olevan työpaikkatiedon tai luottamusmiesrekisterin perusteella. Onkin tärkeää, että jokaisen jäsenen yhteystiedot ovat kaikilta osin ajan tasalla. Voit tarkastaa omat tietosi kirjautumalla Insinööriliiton jäsensivuille www.ilry.fi tai soittamalla liiton asiakaspalveluun numeroon 0201 801 801. Toivon runsasta palautetta teiltä jäsenet, jotta voimme kehittää yhdistyksemme toimintaa toiveidenne mukaisesti. Helsingin Insinöörit toivottaa jäsenilleen hyvää alkanutta vuotta!

Päätoimittaja Samu Salo

1/2014 ins.

Toimisto Ratavartijankatu 2 A 00520 Helsinki p. 040 150 3878 www.helins.fi Ilmoitukset ja osoitteenmuutokset toimisto@helins.fi Kustantaja Unionimedia Oy (09) 4133 4400 ins@unionimedia.fi Mikonkatu 17 B 00100 Helsinki Tuottaja Marjo Mikola marjo.mikola@unionimedia.fi Ulkoasu Tomi Westerholm Kannen kuva Markus Sommers Toimitusneuvosto Samu Salo (pj.) Minna Anttonen Esa Kokka Jaana Kälviäinen Marjo Mikola Rope Sidebras Paino Forssa Print Aikataulu 2014 Numero Aineistot Ilmestyy 2 27.2. 26.3. 3 23.4. 21.5. 4 12.6. 13.8. 5 4.9. 1.10. 6 30.10. 26.11.

insinööri työssä

HKR-Rakennuttaja vastaa esimerkiksi katujen, siltojen ja koulujen rakennuttamisesta Helsingissä. Hankkeiden kilpailutus on Liisa Katajalan työtä.

ins. 1/2014

Kilpailutuksen ammattilainen Liisa Katajala halusi pienenä opettajaksi, mutta päätyi insinöörikoulutukseen ja rakennusalalle. Työ kilpailutusinsinöörinä vaatii tarkkuutta, mutta se on myös antoisaa. Liisa Katajala toimii Helsingin kaupungin rakennusviraston HKR-Rakennuttajassa kilpailutusinsinöörinä. HKR-Rakennuttaja on kaupungin sisäinen konsultti, kun rakennetaan esimerkiksi kouluja, sairaaloita, teitä tai puistoja. – Olen osastomme kilpailutusyksikön vetäjä. Vastuullani on HKR-Rakennuttajan kilpailuttamat hankinnat. Yksikkömme tekee sopimukset kilpailuttamistamme hankinnoista. Kilpailutus keskitettiin yhdelle yksikölle, kun Liisa Katajala aloitti toimessaan reilu viisi vuotta sitten. – Johdossa ajateltiin, että on selkeämpää, kun yksi porukka keskittyy kilpailuttamaan ja muu projektiväki voi keskittyä omaan tehtäväänsä. Hankinnat koostuvat rakennus- ja infraurakoista sekä erilaisista palveluhankinnoista. Osa hankinnoista on puitesopimuksia. Hankintatoimen kehittäminen on osa Liisa Katajalan työnkuvaa. – Olen vastannut kilpailutusyksikkömme kehittämisestä nykyiseen muotoonsa ja luonut osastollemme mallit erilaisiin kilpailutustilanteisiin ja arviointeihin. HKR-Rakennuttajalla työskentelee noin 110 asiantuntijaa, muun muassa arkkitehtejä, insinöörejä, valvojia, kustannuslaskijoita, sisäilma- ja kosteustutkijoita sekä energia-asian tuntijoita.

Iso vastuu Liisa Katajala kertoo, että kilpailutusinsinöörin työ vaatii ääretöntä tarkkuutta. Helsingin kaupunki on suurimpia infrastruktuurin rakennuttajia Suomessa. – Kilpailutamme joka vuosi vajaalla 200 miljoonalla eurolla suunnittelua ja urakointia, Katajala sanoo. Julkiset hankkeet pitää kilpailuttaa hankintalain ja kaupungin hankintastrategian mukaisesti. Hankintadirektiiviuudistus on loppusuoralla EU-parlamentissa. – Odotamme mielenkiinnolla, mitä direktiiviuudistuksen mukanaan tuoma hankintojen osiin jakaminen tulee tarkoittamaan rakennusalalla.

1/2014 ins.

Isojen rahojen ja tarkkojen määräysten lisäksi hankintoihin liittyy suuri määrä ihmisiä. Rakennusvirastossa on kaksi lakimiestä muiden asiantuntijoiden apuna. – Asia voi itsestä tuntua selvältä, mutta tarjoaja voi käsittää asian ihan eri tavalla. Hankintailmoitusta laatiessa saatamme miettiä kaksi päivää, miten joku lause voidaan tulkita. Jos pilkun laittaa väärään paikkaan, saa lause ihan erilaisen merkityksen, Katajala toteaa. Jos päätöksestä valitetaan, urakka voi viivästyä jopa vuoden, kun asiasta riidellään markkinaoikeudessa. Nykyisen hankintalain mukaan valittaminen markkinaoikeuteen on Katajalan mielestä liian helppoa. – Välillä tuntuu, että hankintayksikkö joutuu kahden riitelevän tarjoajan kiistakapulaksi. Katajala kiittelee työnantajaansa siitä, että se kannustaa työntekijöitään kouluttautumaan. Katajala on käynyt vuosittain hankinta-alan koulutuksissa.

Varma työpaikka Insinööriksi opiskeleminen ei ollut Liisa Katajalalle itsestään selvä valinta. – Ajattelin koko alakouluajan, että minusta tulee opettaja. Lukioikäisenä se ei kiinnostanut enää. Mietin insinööriopintojen ja kädentaitopuolen välillä ja päädyin tekniselle puolelle. Ajattelin, että työtä ja harrastusta ei kannata sekoittaa. Vihannista kotoisin oleva Katajala valmistui vuonna 2003 Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulusta puutekniikan opintolinjalta. – Puutekniikanalan töitä en ole tehnyt koskaan. Lähdin heti rakennuspuolelle, Katajala kertoo. Hän aloitti insinööriuransa yksityisellä sektorilla suunnittelutehtävissä. Seuraavissa työpaikoissa työhön kuului laskentaa ja hankintaa. – Ennen Rakennusvirastoon tuloa olin edellisessä työpaikassani viimeiset puoli vuotta koko ajan työmaalla, enkä tykännyt siitä. Lisäksi vuonna 2008 tuli taantuma, ja rakennusala ajautui epävarmuuteen. Katajala päätti hakeutua julkiselle puolelle töihin ja on

valintaansa tyytyväinen. – Olen viihtynyt. Täällä on hyvä henki, ihmiset auttavat toisiaan, ja meillä on reilut pomot. – Helsingin kaupunki on varma työnantaja. Kun lapset ovat pieniä, on tärkeää tietää, että palkka tulee ja työpaikka säilyy, Liisa Katajala lisää.

Etätöitä ja työmaakäyntejä Helsingin rakennusvirasto sijaitsee Kasarmitorin kupeessa. Liisa Katajalan työpäivät kuluvat pääasiassa toimistolla, mutta hän käy myös rakennustyömailla. Työhön kuuluu urakoitsijoiden tilaajavastuuasioiden valvomista. Helsingin kaupunki on kiristänyt määräyksiä harmaan talouden torjumiseksi, mikä näkyy valvontakäyntien määrässä. – Käymme työparini kanssa kolmen kuukauden välein tarkastamassa tilaajavastuupapereita työmaalla. Tarkistamme muun muassa kulkulupaluettelot ja että lähetettyjä työntekijöitä koskevia määräyksiä noudatetaan, Liisa Katajala kertoo. Rakennusvirastolla on jatkuvasti meneillään useita kymmeniä urakoita. Nurmijärvellä asuva Katajala tekee välillä myös etätöitä kotona, kun johonkin asiaan pitää syventyä ilman keskeytyksiä. – Tai jos pitää vaikka viedä lapsi lääkäriin keskellä päivää. Työnantaja on siinäkin mielessä joustava. Katajalalla on neljä kouluikäistä poikaa. He kaikki pelaavat jääkiekkoa, joten se on koko perheen harrastus. – Muiden vanhempien kanssa olemme leikkisästi pohtineet, mitä sitten teemme, kun ei tarvitse enää viettää aikaa jäähallilla tai talkoissa. Ehkä alan sitten pelata itse, Katajala nauraa. Lenkkeily on Katajalan oma harrastus, samoin käsi- ja pihatyöt – aina kun aikaa riittää. – Nyt, kun lapset ovat isompia, voisin ryhtyä opiskelemaan lisää. Hankintatoimen ylempi amk-tutkinto kiinnostaa, Liisa Katajala sanoo.

Marjo Mikola kuva Markus Sommers

ajankohtaista

Hallituksen päätöksiä

Kuulumisia Uudenmaan piiristä

Kokous 13/2013

Paljon aktiivista toimintaa tarjolla vuonna 2014

Hyväksyttiin toimintasuunnitelma ja talousarvio esitettäväksi yhdistyksen syyskokoukselle. Päätettiin esittää yhdistyksen jäsenmaksuksi Insinööriliiton (IL) liittomaksu + 48 euroa. Hyväksyttiin syyskokouksen esityslista. Päätettiin alustavasti ehdokkaista IL:n valiokuntiin ja sovittiin, että ehdokaslistaa täydennetään seuraavassa hallituksen kokouksessa. Päätettiin joulukorttien lähettämisen sijaan lahjoittaa 500 euroa lastensairaala 2017 hankkeelle.

Kokous 14/2013 Päätettiin ehdokkaista IL:n valiokuntiin. Hyväksyttiin uudet jäsenet syyskaudelta 2013. Uusia jäseniä on yhteensä 191. Merkittiin eronneiksi tai muihin yhdistyksiin siirtyneiksi 88 jäsentä.

Kokous 1/2014 Kokouksen aluksi hallituksen uusi puheenjohtaja Samu Salo kertoi linjauksensa toimintavuodelle 2014 koskien muun muassa kokouskäytäntöjä, tiedottamista ja yhdistyksen strategian jalkauttamista. Käsiteltiin normaalit uuden toimintavuoden asiat, kuten tilinkäyttövaltuudet, postilähetysten kuittausoikeudet, nimenkirjoittajat, tositteiden hyväksynnät ja jäsentietojen käyttöoikeudet. Vuodelle 2014 yhdistyksen taloudenhoitajaksi valittiin Pekka Laakso ja sihteeriksi Jaana Kälviäinen.

Uudenmaan piirin toimintasuunnitelmaa täsmennettiin Helsingin Insinöörien Työmarkkinajaoksen suunnitteluseminaarissa 10.–11. tammikuuta 2014. Viimevuotiseen tapaan Insinööriliitto haluaa näkyä insinöörien ja it-alan ammattilaisten työpaikoilla. Järjestämme tänä vuonna 15 ständitapahtumaa eri puolilla Uuttamaata. Voit ehdottaa tapahtuman paikkaa ja ajankohtaa ottamalla yhteyttä alueasiamieheen: minna.anttonen@ilry.fi. Asiamies tulee myös mielellään tapaamaan yrityksenne henkilöstöedustajia tai pitämään infotilaisuuden työntekijöillenne. Maaliskuussa suosittu Työelämän pelisäännöt -koulutussarja saa jatkoa. Osan 2 teema on Työaika. Tulossa on myös Uralounas-tapahtumia sekä koko päivän kestävä Sosiaalinen media ja LinkedIn työnhaussa -koulutus. Kutsut koulutuksiin tulevat sähköpostilla, joten pidäthän jäsentietosi ajan tasalla. Syksyn suurtapahtuman ajankohdaksi valittiin viikko 44. Tarkempi päivämäärä sekä tilaisuuden luonne täsmentyvät lähiviikkojen aikana. Seuraa liiton tapahtumakalenteria, www.ilry.fi/tapahtumat.

Päätettiin jaostojen ja ryhmien vastuujaosta sekä palkkioiden maksamisperusteista vuodelle 2014. Päätettiin hallituksen kokousaikataulusta vuodelle 2014. Nimettiin vetäjät strategian neljälle painopistealueelle sekä alustavasti strategiaryhmien kokoonpanot.

.ins.

-lehden lukijapalaute

Hyvät lukijamme! Palautetta lehden sisäl-

liitäthän mukaan yhteystietosi, jotta voim-

luettelosta. Lukijat voivat myös itse ilmoittau-

löstä voi lähettää toimitukseen osoitteella

me tarvittaessa kysellä lisätietoja.

tua sähköpostilla raadin jäseneksi. Tällä kertaa

ins@unionimedia.fi tai Unionimedia/Ins., Mikonkatu 17 B, 00100 Helsinki. Myös juttuvinkit ovat erittäin toivottuja:

Ins.-lehdellä on 500 jäsenen lukijaraati, joka on suurimmaksi osaksi koottu satun-

arvoimme raatilaisten kesken palkinnon, jonka saa Sami Vainio.

naisotannalla Helsingin Insinöörien jäsen

ins. 1/2014

sanottua Yrityksen nimi kannattaa vaihtaa vain pakon edessä, todetaan Markkinointi ja mainonta -lehdessä (21/2013). Dosentti ja bränditutkija Kirsi Lindeberg-Repo Vaasan yliopistosta sanoo, että Pöyry on esimerkki siitä, että perisuomalaisellakin nimellä voi pärjätä maailmalla. – Perustajan nimi herättää luottamusta. Se kertoo, että yrityksellä on pitkät perinteet. Kun yritys onnistuu voittamaan asiakkaan luottamuksen, ollaan jo tunnetasolla. Ja niillä tunteilla yritys saa asiakkailta preemionsa eli hintaeron.

Suomessa on keskusteltu korkeakoulujen lukukausimaksuista ja kehitysmaiden opiskelijoiden stipendeistä. Kehitysministeri Pekka Haavisto esittää Ulkoasianministeriön Kehitys-lehden joulukuun numerossa, että Suomi voisikin olla aktiivinen kehitysmaiden oppilaitosten kehittämisessä: – Monissa kehitysmaissa korkeakoulut ja ammattikoulut ovat jämähtäneet. On ihmisten ajan hukkaamista, jos käytössä oleva oppimateriaali on 1960-luvulta. Tähän on saatava muutos, jotta kehitysmaihin saadaan koulutettu joukko viemään yhteiskuntaa eteenpäin.

Keravan Energian hallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja Eero Lehden (kok) mielestä Fortum olisi saanut sähköverkoistaan enemmän, jos se olisi paloitellut ne alueellisille energiayhtiöille. Eero Lehti sanoo Talouselämä-lehdessä (46/2013), että Fortumin verkkojen kaupankäyntimalli perustui ”luontaiseen laiskuuteen”. – Fortumin verkkojen ympärillä on useita naapuriyhtiöitä. Tämä on valtiolta ja Fortumilta vähintään satojen miljoonien eurojen moka. Kauppasumma olisi paloittain myytynä ollut ainakin kolme miljardia euroa.

Työelämän tuntijat arvioivat Taloussanomien (2.1.2014) haastattelussa, että työelämä muuttuu rennommaksi ja pomot joustavammiksi, ehkä jo tänä vuonna. Johtaja Tuomo Alasoini Tekesistä puhuu innostuksesta tuottavuustekijänä. Työnantaja pohtii yhä enemmän sitä, miten ihmiset saa sitoutumaan organisaatioon. Työntekijälle se tarkoittaa parempia mahdollisuuksia räätälöidä omia työtapojaan ja työehtojaan, mutta samalla myös vaatimukset lisääntyvät. – Ihmisten rooli innovoinnissa ja kehittämisessä korostuu edelleen, Alasoini arvelee.

nykäset

1/2014 ins.

historian havinaa

Elektroniikan ja yritys maailman asiantuntija Elektroniikkainsinööri Yrjö Blåfield on pitkän linjan yrittäjä. Hän on todistanut suomalaisen elektroniikkateollisuuden suurimpia saavutuksia ja fiaskoja. Valco Oy on yksi jälkimmäisistä.

Yrjö Blåfield on ollut kehittämässä monia keksintöjä, joista merkittävimmiksi hän mainitsee Valco Oy:n kuvaputkirobotit, lentokenttien sumunäkyvyyslaskimen ja pystytuuliturbiinin toteutuksen.

Yrjö Blåfield tiesi jo pikkupoikana haluavansa yrittäjäksi insinööriyrittäjäisänsä ja apteekkari-isoisänsä jalanjäljissä. Blåfield lähti Helsinkiin opiskelemaan elektroniikkainsinööriksi vuonna 1960. – Lahden radioaseman johtaja Arvi Hauvonen kuuli tästä ja kielsi minua. Hän sanoi, että Lahdessa on vain yksi elektroniikkainsinöörin paikka, ja se on hänen. Arvelin, että voin kyllä järjestää itselleni töitä, Blåfield naurahtaa. Blåfield valmistui vuonna 1964. Hän tiesi ryhtyvänänsä yrittäjäksi, mutta kommellukset piti ensin tehdä muiden piikkiin. – Olin ensin Länsi-Berliinissä Siemens &

Hanskella, jossa oli 40 000 työntekijää. Sitten olin Sveitsissä Autophonella, jossa oli 4 000 ihmistä. Machineryssä oli 400 työntekijää, ja lopulta olin Havulinna Oy:ssä, jossa oli vain 40. Blåfield kertoo oppineensa, miten asioita ei pidä tehdä. Hän lähti vuonna 1967 osakkaaksi Euroka Oy:hyn, joka oli tuolloin vientinäyttelyitä Saksaan rakentava yhden miehen yhtiö. Osakepääomaa nostettiin ja yhtiöön perustettiin elektroniikkaosasto. – Olin kehittänyt lentokentille sumunäkyvyyslaskinta. Ilmatieteen laitos sanoi, etteivät he voi tilata yksityishenkilöltä, vaan minulla pitäisi olla firma.

Mikroprosessorien edelläkävijä Mikroprosessorit keksittiin 1970-luvun alussa, ja Euroka Oy päätti olla edelläkävijä. Yrjö Blåfield perusti M6800-klubin. – Kehitimme viiden eri yrityksen insinööreistä ja projektipäälliköistä koostuvassa tiimissä mikrotietokoneen teollisuuden käyttöön. Suomen valtio suunnitteli perustavansa väritelevisioiden kuvaputkia valmistavan yrityksen. Kuvaputkissa käytettäisiin japanilaisen Hitachin tekniikkaa. Suomen valtiolla olisi 60 prosentin osuus, Hitachilla ja Salora Oy:llä kummallakin 20 prosenttia. Kun Valco

ins. 1/2014

Yrjö Blåfield

l Synt. 1937 Helsingissä. l Ylioppilas, Lahden lyseo, 1959. l Radioinsinööri, Helsingin teknillinen opisto,

1964. l Myynnin, markkinoinnin, johtamisen,

yritysjuridiikan, rahoituksen ja elektroniikan kursseja. l Lukuisia hallituksen puheenjohtajuuksia,

muun muassa Cypress Wind Turbines Oy, Amertronics Oy . l Nykyiset suurimmat työllistäjät: Euroka Oy,

Vandernet Oy, GreenBiit Oy.

Oy perustettiin vuonna 1976, sopivia robotteja ei ollut olemassa, kuten ei automatisoitua kuvaputkitehdastakaan. – Siihen bisnekseen oli päästävä. Saimme Valcolta 50 robotin tilauksen. Rosenlew teki robottien kädet, ja me teimme elektroniikan.

Ajatus hyvä, toteutus ei Valco Oy lähti Yrjö Blåfieldin mukaan siitä, että Suomen Sosialidemokraattinen Puolue halusi sulan hattuunsa ottamalla elektroniikkaalan haltuunsa. – Ajatus, että Suomeen saadaan huippuelektroniikkaa, oli hieno. Poliitikkojen lyhytjänteisyys ei soveltunut toteuttamiseen. Tehdas piti saada nopeasti pystyyn, eikä ehditty ajattelemaan, mitä automatisoitu tehdas tarkoittaa käytännössä. – Tehtaan piirustukset nähtyäni totesin, ettei se voi toimia. Robotit olivat kaikki yhtenä ketjuna, eikä niiden välillä ollut välivarastoa. Koko ketju pysähtyisi heti, jos esimerkiksi putki hajoaisi välissä. Blåfield sanoi, ettei Valco Oy saisi robottejaan, jos ketjua ei järkeistetä. Valco tilasi Kone Oy:ltä kuljettimet.

Kaikki pieleen alusta asti Kuljettimien asennus lykkäsi tehtaan käynnistymistä puolella vuodella. Yrjö Blåfield kävi Hitachin pääkonttorissa keskustelemassa japanilaisten insinöörien ja pääjohtajan kanssa. Hän halusi tietää, missä tehdas tulisi kohtaamaan todennäköisimmät ongelmansa. Japanilaiset kysyivät, mitä tehtaan tuleva henkilökunta oli tehnyt aikaisemmin. – Imatralla oli oikeastaan vain puuteollisuutta. Vastasin, että he ovat pistäneet lautoja tapuliin. Pääjohtaja sanoi, että tehtävään hyväksytään vain kolmannen sukupolven teollisuustyöntekijöitä, jotka tietävät, miten vastuullisesti työtä pitää tehdä. Tehdas käynnistettiin elokuussa vuonna

1/2014 ins.

1978. Loppuvuoden tavoite oli noin 100 000 kuvaputkea, mutta tulos jäi noin tuhanteen. Aluksi yhtäkään kuvaputkea ei saatu toimimaan. Tehdas hylkäsi robotit ja laittoi ihmiset töihin. – Elektronitykki on kapeassa lasiputkessa, joka piti asentaa juuri oikein, jotta kuva on hyvä ja yhtä kirkas joka suunnasta. Tämä vaati kahden vuoden opettelun.

Poliittisia ongelmia Poliitikot hermostuivat tehtaan vaikeuksista. Kunnollista tuotosta ei tullut, ja esimerkiksi Saloran tehdas oli vaikeuksissa. Valco Oy ei myöskään ottanut huomioon elektroniikan nopeaa kehitystä. – Kuvaputken koko suureni jatkuvasti. Tulevaisuuteen ei satsattu, Yrjö Blåfield sanoo. Kuvaputkitehdas sijaitsi Imatralla, mutta elektronitykkejä valmistanut komponenttitehdas Sotkamossa. – Kun ohutpeltiset häkkyrät kuljetettiin Imatralle, niissä tapahtui muutoksia, eivätkä ne enää toimineet määränpäässä. Insinöörit saivat matkustaa kahden tehtaan väliä koko ajan. Blåfield kertoo, että kosteuden ja lämpötilan olisi pitänyt pysyä täysin samana, eikä tärinää olisi saanut olla lainkaan. – Komponenttitehdas haluttiin siirtää Imatralle, mutta siihen ei suostuttu. Poliitikot vaativat, että Sotkamossa piti olla töitä.

Valtava jälkipyykki Tehtaan toiminta parani, ja lopulta robotit kohdistivat elektronitykin kuvaputken kaulaan. – Automatisaatiossa onnistuttiin niin hyvin, että tehdas teki maailman parasta saantoa viimeiset kaksi viikkoa, ennen kuin poliitikot pysäyttivät tehtaan – kesken päivän, Yrjö Blåfield sanoo. Tehtaassa oli 5000 puolivalmista kuvaputkea, joita ei saatu tehdä loppuun. – Salora teki jättitappiot, kun kuvaputkia ei enää tullut. Niitä jopa haettiin Saksasta yksityislentokoneella.

Hallitus pyysi eduskunnalta takausta Valcon 150 miljoonan markan lainoille keväällä 1979. Elokuussa yhtiön velat olivat jo noin 250 miljoonaa markkaa. Syksyllä henkilökunta sai ensin lomautusvaroitukset ja viikkoa myöhemmin potkut. Valco Oy siirtyi Valmet Oy:n tytäryhtiöksi ja toimi vähän aikaa FinnValco nimellä. Kauppa- ja teollisuusministeri Ulf Sundqvist päätti joulukuussa 1980, että pillit pannaan pussiin lopullisesti. Yli 500 ihmistä menetti työpaikkansa. Valcon tappiot olivat noin 800 miljoonaa markkaa. Valcon hallituksen jäsenet saivat syytteet muun muassa yhteistoimintalain sekä neuvottelu- ja tiedotusvelvollisuuden rikkomisesta. Kaikki syytteet ja tuomiot kuitenkin kumottiin.

Paljon opittavaa Yrjö Blåfield toivoo, että asioista opittaisiin. Valco Oy:n tapauksesta opetus olisi, että teolliseen tuotantoon ei pidä sotkea politiikkaa. – Teollisuus vaatii pitkäjänteisyyttä, asioita ei voi tehdä vuoden tai kahden tähtäimellä. Blåfield sanoo, että poliitikot puhuvat positiivisesti, mutta mitään ei tapahdu. Sen sijaan sääntöjä ja vaatimuksia lisätään jatkuvasti. – Suomella on negatiivinen asenne yrittäjiin. Turhia virkamiehiä ja lakeja tulisi vähentää. Blåfieldin mukaan suunta on niin pielessä, ettei ole ihme, että Suomesta katoaa teollisuus. – Veronkevennyksilläkään ei ole aktivoivaa vaikutusta, koska nykyolosuhteissa ei saa tulosta aikaiseksi. Veroa maksetaan vasta, jos saadaan tulosta. Yrjö Blåfield on ollut parissakymmenessä yrityksessä mukana. Niistä on muutama edelleen pystyssä. Lisäksi Blåfield vuokraa tiloja muille yrityksille. – Yrittäjä on yrittäjä vielä kuollessaankin. Purjehtiminen on suuri ilo yrittäjän arjen keskellä. Saan keinua vapaasti.

Teksti ja kuva Antti Halonen

Järjestötoimintaa l Helsingin teknillinen opisto, oppilaskoulutuspäällikkö 1960–1963. l AEL, Elektroniikka-alan koulutustoimikunnan puheenjohtaja 1968–1992. l Elektroniikkainsinöörien seura ry, EIS varapuheenjohtaja 1992–1994 ja 1995–1998. l FINEL ry. sähkö- ja elektroniikka- ja automaatiojärjestöjen katto-organisaatio:

perustaja, hallituksen jäsen 1992, puheenjohtaja vuosina 1995, 1998 ja 2004. Varapuheenjohtaja vuodesta 2005. l Stadian insinöörikoulutuksen tukisäätiö,

perustaja ja hallituksen puheenjohtaja, 1999. Puheenjohtaja 2009–2010. l Metropolian tukisäätiön hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2010.

työmarkkinajaos

Teknologiateollisuuden sopimusteksteihin parannuksia Vaikka työehtosopimusneuvottelut Teknologiateollisuuden kanssa käynnistyivät nihkeästi, on YTN tyytyväinen viime syksyn neuvottelukierrokseen. Marraskuun 1. päivänä 2013 voimaan tulleen sopimuksen teksteihin saatiin sisällytettyä kaksi merkittävää uutta kirjausta: työaika pankki ja etätyö. Myös luottamusmiehen asema vahvistui. Palkkaratkaisuun täysi perälauta Palkkaratkaisun taso tuli keskusjärjestöjen työllisyys- ja kasvusopimuksesta. Sopimukseen saatiin täysi perälauta. Tämä tarkoittaa sitä, että jos paikallisesti ei muuta sovita, kuukausipalkkoja luontoisetuineen korotetaan vähintään 20 euron yleiskorotuksella viimeistään 1.3.2014 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden jälkeen. Ennen maaliskuun alkua saatu meriitti- tai muu korotus voi pitää sisällään 20 euron korotuksen, jos asia otetaan erikseen esille meriittikorotuksesta ilmoitettaessa. Vuoden 2014 palkkaratkaisu toteutetaan kuten vuoden 2013 korotus, mutta korotusosa on 0,4 prosenttia ja se tulee voimaan viimeistään 1.3.2015. Edellisten vuosien tapaan palkoista voidaan sopia myös paikallisesti. Paikallisessa sopimisessa on otettava huomioon yrityksen tilauskanta sekä talous- ja työllisyystilanne. Työnantajan on toimitettava luottamusmiehelle riittävästi tietoa edellä mainituista asioista hyvissä ajoin ennen neuvottelujen aloittamista. Paikallisten neuvottelujen tavoitteena on löytää kunkin yrityksen tilannetta ja tarpeita vastaa-

va palkkaratkaisu, joka tukee kannustavuutta ja oikeudenmukaista palkkarakennetta sekä ottaa huomioon tuottavuuden kehittymisen.

Työaikakysymyksissä selkeää edistystä Työehtosopimus tarkentaa säännöllisen työajan määrittelyä. Työehtosopimuksen mukaan säännöllisen työajan pituus sovitaan työsopimuksella ja järjestetään työaikalain mukaan. Työehtosopimukseen tuli maininta yritys- tai työpaikkatasolla käyttöön otettavasta työaikapankista. Työaikapankin tarkoitus on ottaa huomioon ylempien toimihenkilöiden yksilölliset työaikatarpeet sekä tukea yrityksen tuottavuutta ja kilpailukykyä. Neuvotteluissa osapuolet laativat myös yhteisen ohjeen etätyöstä sopimiselle ja sen käytöstä. Osapuolet kannustavat yrityksiä ottamaan käyttöön nykyaikaisia, tuottavuutta edistäviä työaikajärjestelmiä.

Henkilöstöedustukseen parannusta Työehtosopimus kohentaa neuvottelujärjestelmän ja henkilöstöedustuksen asemaa. Luot-

tamushenkilön ja työsuojeluvaltuutetun korvaukset nousevat viisi prosenttia ja kuukausikorvauksiin tulee uusi porras 101–200 edustettavan kohdalle. Palkkatietojen saanti parani siten, että uuden sopimuskauden alusta työnantajan velvollisuus on antaa keskiarvopalkkatieto myös EK:n tilastonimikkeittäin jaoteltuna. Tilastonimikkeet ovat: toimintojen johtaminen, erityisasiantuntijat ja asiantuntijat. Luottamushenkilön vaalin ajoista ja paikoista sovitaan työnantajan kanssa viimeistään 14 vuorokautta ennen vaalia. Jos yrityksessä on tarve nopeampaan menettelyyn esimerkiksi luottamushenkilön puuttumisen takia, on tähän mahdollisuus. Työpaikoilla on säännöllisesti keskusteltava neuvottelujärjestelmän tavoitteista ja toimivuudesta. Ensimmäinen keskustelu käydään kahden kuukauden kuluttua luottamushenkilön toimikauden alkamisesta ja sen jälkeen vuosittain. Työehtosopimuksessa on myös kirjaus luottamushenkilön tiedonsaannista. Työnantajan on huolehdittava siitä, että luottamushenkilö saa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa tietoa työpaikan ylempiä toimihenkilöitä suoPixhill

ins. 1/2014

raan tai välillisesti koskevista asioista.

Huomiota ikääntyneisiin työntekijöihin Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa mainitaan työhyvinvoinnin ja työkyvyn ylläpitämiseen tähtäävän toiminnan olevan jatkuvaa ja kokonaisvaltaista työn, työympäristön ja työyhteisön kehittämistä. Liitot antavat yhteistä ohjeistusta työntekijöiden ammatillista osaamista edistävän koulutuksen järjestämisestä ja koulutussuunnitelman laatimisesta työpaikoilla. Erityistä huomiota kiinnitetään ikääntyneiden työntekijöiden työkykyyn ja kuormitukseen. Työnantaja ja 58 vuotta täyttänyt ylempi toimihenkilö käyvät työnantajan selvityksen pohjalta keskustelun toimenpiteistä, jotka tukevat ikääntyneen työntekijän työssä jaksamista. Tukeakseen sukupuolten välisen tasa-arvon edistämistä sopijapuolet järjestävät yhteistä koulutusta vuosittain tasa-arvosuunnitelman laatimisesta ja palkkakartoituksen tekemisestä. Erillinen liittojen asettama työryhmä käsittelee yleisellä tasolla perhevapaalta palaavien asemaa ja perhevapaalta paluuseen liittyviä kysymyksiä.

Matka-aikaan ei muutoksia Uusi työehtosopimus ei suoraan tuo muutoksia matka-ajan korvaamiseen. Liitot kuitenkin asettavat työryhmän, jonka tehtävänä on edistää yrityskohtaisia matka-ajan korvaamista koskevien asioiden käsittelyä ja yrityskohtaisten sopimusten syntymistä.

Jatkuvan neuvottelun periaate Työsuhdeasioiden kehittämiseksi osapuolet asettavat jatkuvan neuvottelun periaatteen mukaisesti toimivan työryhmän. Osapuolet korostavat, että hyvät neuvottelusuhteet ja yhteistoiminnan lujittaminen liittojen välillä ovat molempien etujen mukaista. Tavoitteena on parantaa keskinäistä arvostusta, jatkaa sopimustekstien selkeytymistä ja ennen muuta parantaa työehtosopimuksen rakennetta ja luettavuutta.

1/2014 ins.

CLOSER TO NEW WORKING LIFE

Metropolia Master’s - A Certified Degree for Your Professional Career Have you completed your Bachelor of Engineering Degree at least three years ago? And have you gained three years of working experience in the field since your graduation? Then you would be a perfect candidate for our Master of Engineering Programs • Industrial Management • Information Technology • Business Informatics Metropolia Master’s degree is an official international degree on level 7 in the European Qualifications Framework (EQF7), the same level as Master of Science (DI). This is a unique opportunity for your professional growth and for your employer’s increased competitiveness. Check the details at www.metropolia.fi/masters and move forward in your professional career!

Application period 3 March – 8 April 2014 metropolia.fi/apply Business, Culture, Health Care and Social Services, Technology

koonnut Tuomo Tarvas

Kädetöntä valonsäätöä

Petzl Tikka R:n etu muihin otsalamppuihin on valmistajan mukaan se, että se säätää valon voimakkuutta sen mukaan mikä on valon tarve. Käyttäjän ei tarvitse led-valaisimen säätöihin kajota. Noin 80 euroa maksava

välipalat

Petzl toimii usb-ladattavalla li-ion-akulla ja sille saa kolmen vuoden takuun. www.petzl.com

Tyylipuhdas reissusoitin

Tivoli on arvostettu retroradiobrändi. SongBookissa on digitaalisen FM-virittimen lisäksi myös kello, jossa on herätystoiminto, jos kaipaa vaihtoehtoa kännykkäherätykselle. Kumipäällysteisen kotelon luvataan kestävän kovia sääoloja. Kuvetta on kaivettava noin 250 euron verran. www.tivoliaudio.fi

Vekottimet

Tarpeellista vai turhaa? Sinä päätät.

Tablettimarkkinoiden tarjokas

Nokia yrittää kahmia osuuksia tablettimarkkinoilta uudella Lumia 2520:llaan. Mukana tulee Windows 8.1 RT -käyttöjärjestelmä ja muita Microsoftin ohjelmia. Full HD -näyttö on 10,1-tuumainen, ja suorituskykyä riittää. Kaupat syntyvät noin 650 eurolla. www.nokia.fi

Kunnon kamerasetille

Mitä tekee kunnon kameralla laadukkaine putkineen, jos ei ole hyvää kameralaukkua? Lowepron Nova Sport 35L AW syö sisäänsä parikin DSLR-runkoa, 2–4 objektiivia, salaman ja onpa siinä myös osasto 13-tuumaiselle läppärillekin. Hinta on noin 130 euroa. www.lowepro.com

ins. 1/2014

Sudoku 1/2014 2 9

6 1

8 4 2 4 7 5 3

8 6 4 5 8 6 7 4 8 5 1 2 9

4 1 9 6 3 2 7 8 5

2 6 7 9 8 5 3 1 4

5 3 8 7 1 4 9 6 2

8 2 6 1 9 3 5 4 7

1 7 4 2 5 8 6 9 3

9 5 3 4 6 7 8 2 1

6 4 1 3 7 9 2 5 8

3 8 2 5 4 6 1 7 9

7 9 5 8 2 1 4 3 6

Ratkaise inssisudoku ja lähetä se 27.2.2014 mennessä nimesi ja postiosoitteesi kera osoitteeseen Ins/Unionimedia, Mikonkatu 17 B, 00100 Helsinki. Voi myös skannata ja lähettää vastauksesi osoitteeseen

ins@unionimedia.fi. Oikein vastanneiden kesken arvotaan sudokukirja.

Edellisen sudokun oikean ratkaisun lähettäneistä arpa suosi Marko Sutista.

Tämä ristikko on suojattu tekijänoikeuslailla eikä sen kopioiminen tai osittainenkaan käyttö ole sallittua ilman Sudoku Finland Oy:n lupaa.

Inssivisa

1. Mikä yritys tunnettiin aluksi nimellä Mittari Oy? a) Vaisala Oy b) Suunto Oy c) Vision Systems Oy

Inssi, testaa tietosi

2. Mikä oli vuonna 2013 googlatuin kuinka-haku? a) Kuinka ymmärtää naisia? b) Kuinka rikastua? c) Kuinka estää flunssa?

4. Minä vuonna perustettiin Valco Oy, jonka piti valmistaa väritelevisioiden kuvaputkia? a) 1971 b) 1974 c) 1976

3. Minkä joukkuelajin suomalaisedustajia kilpailee ensimmäistä kertaa talviparalympialaisissa Sotshissa? a) Kelkkajääkiekko b) Pyörätuolicurling c) Pyörätuolijääpallo

5. Kuinka monta jäsentä on Helsingin Insinöörit HI ry:n hallituksessa? a) 11 b) 12 c) 13 Vastaukset: 1.a 2.a 3.b 4.c 5.a

1/2014 ins.

tekniikka

Kulutuskäyrät alas Yritykset haluavat pienentää energiankulutustaan, mutta osaamista ei aina löydy oman talon sisältä. Silloin apuun tulevat asiantuntijayritykset, kuten Schneider Electric. Yrityksessä on töissä monta HI:n jäsentä.

Schneider Electric on yksi suurimmista Suomessa toimivista energianhallinnan asiantuntijayrityksistä. Sen Suomen pääkonttori on Espoossa. Asiakkaina on muun muassa infrastruktuuri-, automaatio- ja energia-alan yrityksiä ja julkisen sektorin toimijoita. Schneider Electricin Suomen yli tuhannesta työntekijästä iso osa on insinöörejä.

E-palvelupäällikkö Kirsi Hämäläinen on kiinteistöjen etäkäytön ekspertti. Tuotantotalousinsinööri Hämäläinen johtaa tiimiä, jonka e-palveluasiantuntijat huolehtivat, että asiakkaille toimitetut talotekniikkajärjestelmät toimivat ja niitä käytetään energiataloudellisesti. Schneider Electric toimittaa asiakkailleen eri kokoisia taloautomaatioratkaisuja. Niihin

ins. 1/2014

Tuomas Koittola vastaa UPS-järjestelmien myynnistä, Antti Paavilainen myy kiinteistöjen energiatehokkuuteen liittyviä taloteknisiä ratkaisuja ja Kirsi Hämäläinen johtaa e-palveluasiantuntijoiden tiimiä.

1/2014 ins.

HI ry 90 vuotta opiskelijat tekniikka

kuuluu usein esimerkiksi rakennusautomaatiojärjestelmät, ilmanvaihtokoneiden säätäminen, sähkönjakelun komponentit sekä palo-, kulunvalvonta- ja videovalvontajärjestelmät. Toimitukseen voivat kuulua myös energianja vedenmittausjärjestelmät. Schneider Electric on rakentanut tekniset yhteydet ja toimittanut etäkäyttöohjelman. Mahdollisesta automaatioviasta tulee heti ilmoitus Schneider Electriciin asiakkaan gsmrobottipuhelimen kautta. Päivystävä e-palveluasiantuntija välittää hälytyksen sille Schneider Electricin työntekijälle, jonka asiakkuus on kyseessä. – Hän ottaa sitten yhteyttä asiakkaaseen ja huolehtii, että asia hoidetaan kuntoon, Hämäläinen kertoo.

Energia-asiat kiinnostavat Kirsi Hämäläinen arvioi, että asiakkaat ovat entistä kiinnostuneempia erilaisista energiansäästöpalveluista. Se, minkä verran energiankulutusta voidaan vähentää nykytilanteeseen verrattuna, riippuu Hämäläisen mukaan täysin kohteesta ja asiakkaan tarpeista. Hämäläinen on työskennellyt Schneider Electricilla kymmenen vuotta. Hän tuli taloon assistentiksi, vaihtoi sitten ensin projektipäälliköksi ja sitten huoltopäälliköksi. Nykyisessä tehtävässään hän on toiminut kolme vuotta. Hämäläisen tiimiin kuuluu 12 asiantuntijaa, ja hän on toinen tiimin esimiehistä. Asiak kaina on muun muassa yrityksiä, sairaaloita ja suuria asunto-osakeyhtiöitä. E-palveluasian tuntijan vastuulla on muun muassa johtaa tiimiä ja seurata sen taloutta. Nurmijärveltä kotoisin oleva Hämäläinen viihtyy Schneider Electricilla paitsi mukavan työn myös työkavereiden ansiosta. – Täällä on ihania ihmisiä, jotka ovat vuorovaikutustaitoisia. Heidän kanssaan on helppo olla tekemisissä.

Häiriötöntä virransyöttöä Myyntipäällikkö Tuomas Koittola tuli Schneider Electricin palkkalistoille vasta keväällä. Koittola on elektroniikka- ja tietotekniikan insinööri Vaasan ammattikorkeakoulusta. Lisäksi hän on suorittanut ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon teollisuuden palveluliiketoiminnasta. Koittolan vastuulla on UPS-järjestelmien myynti. UPS (Uninterruptible Power Supply) tarkoittaa varmennettua sähkönsyöttöä, jonka tarkoituksena on taata häiriötön virransyöttö ilman käyttökatkoksia esimerkiksi it-konesaleille, teollisuuslaitoksille ja sairaaloille. – Asiakkaitani ovat muun muassa it- ja terveydenhuoltoalan yritykset, valmistava teollisuus ja julkishallinto, Koittola kertoo.

Onnistuneet ”caset” ovat Antti Paavilaisen mielestä työn suola. Energiatehokkaita ratkaisuja myydessä työn tulokset näkyvät aika nopeasti.

Ennen Schneider Electriciä Koittola työskenteli yhdeksän vuotta samankaltaisissa tehtävissä toisessa yrityksessä ja pari vuotta myyntipäällikkönä sähkötarviketukussa. Sitten veri veti takaisin energianhallintabisnekseen.

Sellaisetkin asiakkaat, jotka eivät ennen ole olleet lainkaan kiinnostuneita energiansäästöstä, ovat Koittolan mukaan viime aikoina kyselleet sen perään. – Aiemmin on ehkä katsottu vain teknistä suorituskykyä ja muita kriteereitä, mutta nyt

Schneider Electric

Schneider Electric on energianhallinnan asiantuntijayritys, joka toimii yli 100 maassa. Asiakkaita ovat muun muassa energia- ja verkkoyhtiöt, teollisuusyritykset, it-yritykset, kiinteistönomistajat ja rakennusliikkeet. Yhteensä Schneider Electricillä on maailmalla yli 140 000 työntekijää, heistä reilu tuhat Suomessa. Suomessa Schneider Electric toimii yli 20 paikkakunnalla.

ins. 1/2014

Tuomas Koittola on huomannut, että energiansäästöstä on kiinnostuttu yhä useammissa yrityksissä.

hyötysuhteisiin kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota. – Konesaleissa voidaan puhua megawattien tehoista. Silloin pienikin energiatehokkuuden parannus tarkoittaa isoa rahansäästöä.

Viihtyisyys ei saa karata Jos kauppakeskus, asuinkiinteistö, myymälä tai vaikkapa toimistotila haluaa saada alas energiankulutuslukujaan, Antti Paavilainen tarttuu toimeen. Automaatiotekniikan insinööri myy kiinteistöjen energiatehokkuuteen liittyviä taloteknisiä ratkaisuja ja palveluita. Kalenteri täyttyy tapaamisista vanhojen ja mahdollisten uusien asiakkaiden kanssa. Kun sopimukseen asiakkaan kanssa on päästy, Schneider Electricin asiantuntijat tekevät kiinteistöön kartoituksen. Se kestää muutamista päivistä viikkoihin ja sen aikana selvitetään kiinteistön nykytilanne ja energiansäästömahdollisuudet.

1/2014 ins.

Yritys toimittaa järjestelmän mutta myös valvoo, että asiakas pääsee niihin energiansäästötavoitteisiin, joihin se on pyrkinytkin. Työviihtyvyyteen eivät energiansäästöt saa vaikuttaa. – Emme ikinä lähde säästämään olosuhteiden kustannuksella. Monesti työolosuhteet parantuvat, kun kiinteistön tekniikkaa optimoidaan, Paavilainen toteaa. Palkitsevinta työssä ovat Paavilaisen mukaan ”onnistuneet caset”. – Myös se palkitsee, että tulokset näkyvät aika nopeasti. Puolen vuoden päästäkin on tavallisesti saavutettu selviä säästöjä.

Suunnittelu turvaa tulevaisuutta Antti Paavilainen on toiminut tehtävässään kolme vuotta ja talossa vajaan vuosikymmenen. Hänen mukaansa viime vuosina on yleistynyt jonkin verran se, että asiakas ostaa samalla laajemman palvelupaketin, johon on

integroitu muun muassa paloilmoitinjärjestelmä ja kulunvalvonta. Paavilaisen mukaan kiinteistöjen korjaussuunnittelussa ei pidä keskittyä vain tähän hetkeen: tehdyt investoinnit vaikuttavat kiinteistön toimintaan vuosikymmenten ajan. Korjaustyöt maksavat yleensä takaisin esimerkiksi keventyneenä energialaskuna. Antti Paavilainen on opettanut Metropoliassa lukukaudessa yhden kurssin rakennusauto maatiotekniikkaa. – Työnantaja on suhtautunut opetustehtäviin myönteisesti, koska niiden ansiosta meille on rekrytoitu monta uutta työntekijää, Paavilainen kertoo.

Tuomo Tarvas kuvat Markus Sommers

HI ry opiskelijat vuotta työ ja90 terveys

Mieli musta kuin maa Insinööri Tossavainen puursi pitkän ja pimeän syksyn, kärsi univaikeuksista ja toi töitä kotiin. Eräänä sunnuntaiaamuna hän ei jaksanutkaan nousta ylös. Hänen mielensä oli musta kuin lumeton maa. Insinööri Tossavainen on ehkä sairastunut työuupumukseen tai masennukseen. Niiden oireet muistuttavat toisiaan. Mieliala on synkkä ja toivoton, kehossa tuntuu epämääräisiä särkyjä, joille ei löydy syytä, eikä väsymys helpota nukkumalla. Masentumisen ensioireita on usein myös lyhentynyt pinna: tiuskiminen tai ärtyminen tilanteissa, joihin henkilö on aikaisemmin reagoinut asiallisesti. Pimeä syksy ja talvi aiheuttavat kaamosmasennusta, jota noin joka kymmenes masennuspotilaista sairastaa. Tutkimusprofessori Timo Partonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta on perehtynyt vuodenaikojen vaihtelun sekä valon ja unen terveysvaikutuksiin. – Ellei kyse ole kaamosmasennuksesta, voivat kevät ja sen myötä lisääntyvä valo puolestaan pahentaa vakavimmin sairaiden masennustilaa, hän sanoo. Ilmiö on Partosen mukaan samanlainen eri puolilla maailmaa. Masentuneen elimistö rea-

goi valon lisääntymiseen ja lämpötilan nousuun. Keväällä voi myös olla raskasta verrata omaa toivottomuuttaan luonnon ja muiden ihmisten mielialan virkoamiseen. Ylilääkäri Teija Kivekäs Työterveyslaitokselta kertoo, että masennuksen taustalla on monia syitä, kuten perintö- tai persoonallisuustekijöitä sekä varhaislapsuuteen liittyviä kuormitustekijöitä. – Usein joku opiskeluun, työhön tai yksityiselämään liittyvä ajankohtainen ongelma laukaisee sairauden. Liiallinen työmäärä, huono johtaminen tai riitaisa työilmapiiri voivat johtaa työuupumukseen. Silloin ”hoitokin” tulisi kohdistaa näihin asioihin, kun masennuksen hoito kohdistuu enemmän sairastuneeseen itseensä. Toisaalta masennus voi olla seurausta hoitamattomasta työuupumuksesta, ja henkilö voi potea molempia yhtä aikaa. Työuupumusta ei luokitella sairaudeksi.

Asialla on merkitystä, jos sairausloma jatkuu palkanmaksun omavastuuosuuden jälkeen. Silloin työnantaja hakee Kelalta päivärahaa, ja tällaisessa tilanteessa Kela ei sitä välttämättä maksa.

Synkkään tilastoon hyvä käänne Masennuksen sairastaa noin 200 000 suomalaista vuosittain. Määrä ei ole juuri muuttunut pitkälläkään historiallisella jaksolla. Niin sanotun tietotyön lisääntymisen myötä masennus alkoi kuitenkin entistä useammin johtaa sairauslomiin ja työkyvyttömyyseläkkeisiin. Kun työn henkiset vaatimukset lisääntyivät, ei masentuneena niistä enää suoriuduttukaan. Teija Kivekkään mukaan synkkään tilastoon on kuitenkin tullut käänne. Masennuksen aiheuttamat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyyseläkkeet ovat alkaneet vähentyä vuoden 2007 huippuvuoden jälkeen. Mistä hyvä kehitys johtuu?

ins. 1/2014

Timo Huvilinna /Helsingin yliopistomuseo

tekniikan historia

– Ongelmaan havahduttiin 2000-luvun alussa, ja sen ratkaisemiseksi on tehty paljon töitä työpaikoilla ja terveydenhuollossa. Lainsäädäntöäkin on kehitetty. Myös suomalaisten myyttisen korkeat itsemurhaluvut ovat 1990-luvun jälkeen pienentyneet selvästi. Tätä kehitystä edesauttoi masennuslääkkeiden lisääntynyt käyttö. Silloin sairauslomat kuitenkin olivat pitkiä. Masentuneiden oli nykyistä vaikeampaa saada keskusteluapua, ja moni heistä joutui tyytymään vain lääkitykseen. – Nyt työterveyslääkäri, -hoitaja tai psykologi tapaa potilasta mahdollisimman usein heti ensimmäisinä sairausviikkoina ja kuukausina. Sairastuneen tilaa seurataan tiiviisti, hän saa keskusteluapua ja tarvittaessa lääkitystä, Kivekäs sanoo. Hoidossa käydään läpi elämäntilanne: selvitetään mahdollinen päihteiden käyttö ja univaikeudet sekä pohditaan, voisiko liikuntaa lisätä. Mietitään myös, mitkä tekijät sairaudessa liittyvät työhön. Niistä kannustetaan keskustelemaan esimiehen kanssa. – Työterveysneuvottelussa työntekijä sekä työnantajan ja työterveyshuollon edustaja miettivät, voisiko työtä räätälöidä työkykyä vastaavaksi, ja miten työkykyä voisi muuten tukea. Työntekijä voi ottaa neuvotteluun tuek seen esimerkiksi luottamusmiehen, Kivekäs sanoo.

Ulkokäyttöön tarkoitettu koripunontainen pyörätuoli rautavantein.

Liikkuva istuin

Pitkän sairausloman aikana elämänlaatu laskee, ammattitaito kärsii ja suhteet työyhteisöön etääntyvät. Sairauden pitkittyminen aiheuttaa epävarmuutta toimeentulosta ja työkyvyn palautumisesta. – Masennus ei ole kuin flunssa, jonka aikana lepo on välttämätöntä eikä töihin saisi mennä muita tartuttamaan. Työskenteleminen voi olla jopa hyväksi, edellyttäen kuitenkin, että masennus ei ole vakavassa vaiheessa, Teija Kivekäs sanoo. Hänen mukaansa nykyisin pyritään tukemaan pikaista töihin palaamista joko kokonaan tai Kelan osasairauspäivärahan turvin. Työssä jaksamista sairaudesta huolimatta kannustetaan, koska mitä pidempi sairausloma on takana, sitä korkeampi on töihin palaamisen kynnys. – Valtaosa masennusdiagnoosin saaneista on päivittäin työelämässä. Lääkityskään ei estä työskentelyä, vaan päinvastoin voi mahdollistaa sen.

Tuoli ja pyörä ovat keksinnöistä varhaisimpia. Ensimmäinen henkilökohtaiseen käyttöön tehty ”invalidituoli” tehtiin Espanjan kuningas Filip II:lle vuonna 1595. Tuolissa oli jalkatuki ja säädettävä selkänoja. Vuonna 1655 alaraajahalvaantunut saksalainen kelloseppä Stefan Farfler rakensi itselleen käsikammilla varustetun kolmipyöräisen pyörätuolin. Pyörätuoli oli ensimmäinen, jota käyttäjä pystyi itse liikuttamaan. Pyörätuolin käyttömukavuuteen ryhdyttiin kiinnittämään huomiota 1700-luvulla. Tuoleissa oli säädettävät jalkatuet ja alas kipattava selkänoja. Ensimmäisessä nykypäivän pyörätuolia muistuttavassa tuolissa oli isot puiset kuljetuspyörät edessä sekä yksi pieni tukipyörä takana. Ensimmäisen kaupallisen pyörätuolin, Bathin tuolin, kehitti John Dawson vuonna 1783. Tyypillisesti tuolissa oli kolme pyörää, ohjaustanko ja pään ylle ulottuva kankainen laskettava kuomukatto. Pyörätuoli liikkui takaa työntämällä tai edestä aasin tai pienikokoisen hevosen vetämänä. 1800- ja 1900-luvun taitteessa pyörätuolit kokivat monia uudistuksia. Muun muassa puiset pyörät korvattiin rautaisilla. Myös ilmakumirenkaat otettiin käyttöön ja pyöriin lisättiin kelausvanteet. Lontoossa valmistui ensimmäinen motorisoitu pyörätuoli vuonna 1916. Nykyaikaisten pyörätuolien kehitys alkoi, kun insinööriystävykset Harry Jennings ja Herbert Everest rakensivat kasaan taittuvan, metalliputkirunkoisen pyörätuolin vuonna 1932. E & J:n luoma kasaan taittuva ristikkorunko kuuluu edelleen alan standardeihin. He kehittivät myös ensimmäisen sähköpyörätuolin 1950-luvulla. Tuolissa hyödynnettiin transistorikontrolloitua moottoria. 1980-luvulta lähtien sähköpyörätuoleissa on hyödynnetty mikroprosessoriteknologiaa. Pyörätuoliurheilua ryhdyttiin harrastamaan 1950-luvulla. Lajin kehittyessä syntyi tarve valmistaa uudenlainen pyörätuoli aktiivikäyttöön. Vuonna 1976 saksalainen Errol Markheim, yhdysvaltalainen Jeff Minnebraker ja sveitsiläinen Rainier Küschall tarttuivat haasteeseen. Heidän tavoitteenaan oli luoda kevytrunkoinen alumiininen pyörätuoli, jossa on monipuoliset säätömahdollisuudet. Heidän pioneerityönsä myötä pyörätuolien kehityksessä otettiin suuri harppaus eteenpäin. Pyörätuoliin soveltuva jousitus kehitettiin 1990-luvulla.

Tiina Pelkonen

Kirsi Goodchild

Masennus ei ole kuin flunssa

kuva Pixhill

1/2014 ins.

yhdistys

Hallitus esittäytyy Helsingin Insinöörit HI ry:n käytännön toiminnasta vastaa syyskokouksen valitsema hallitus. Pyysimme vuoden 2014 hallituksen jäseniä kertomaan hiukan itsestään ja vastuualueestaan sekä arvioimaan yhdistyksen merkitystä jäsenille.

1. Kuka olet? 2. Mitä tehtäviä ja tavoitteita hoidat HI:n hallituksessa? 3. Miksi insinöörin kannattaa liittyä Lasse Laurikainen

HI:n jäseneksi?

Niklas Dahl

Risto Heino

Samu Salo (pj.) 1. Olen tuotantotalouden insinööri, työskentelen aluepäällikkönä Eltel Networks Oy:ssä. 2. Toimin vuonna 2014 HI:n puheenjohtaja. 3. Mitä suurempi on jäsenmäärä, sitä suurempi vaikutusvalta meillä on asioihin, joilla pyritään parantamaan jäsenten arkea.

Tommi Immonen

Samu Salo

Noora Lindholm 1. Olen biotekniikan insinööri, valmistuin EVTEK:stä vuonna 2002. Tällä hetkellä olen

Kirsi Kemppinen

töissä Tamrossa asiakkuuden hallintaan ja asiakaskokemukseen liittyvissä kehitystehtävissä. 2. Olen hallituksen jäsen. Hallituskauden tavoitteena on luoda jäsenyyden elinkaaren eri vaiheita palveleva jäsenpitosuunnitelma. Jäsenyys voi kestää opiskelijasta eläkeikään asti, ja HI:n jäsenyyden on tarjottava merkityksellistä palvelua elämän eri vaiheissa. 3. Jäsenmaksulle saa taatusti vastinetta. Rope Sidebras 1. Olen mediatekniikan insinööri, asun Helsingissä ja toimin projektipäällikkönä julkishallinnossa. 2. Viestintää kehitetään edelleen ja pyritään hallituksen kanssa tämän vuoden aikana ottamaan HI:n strategian mukainen sanoma myös viestinnässä huomioon. Uutta visuaalisuutta tuodaan vuoden aikana mukaan eri medioihin. 3. Kontaktoidu, verkostoidu ja ole aktiivinen, näin takaat paremmat mahdollisuudet työmarkkinoilla. HI voi auttaa kaikilla näillä osa-alueilla.

Marjo Lehtinen

Kirsi Kemppinen

1. Olen muovitekniikan insinööri ja työs-

1. Olen koulutukseltani rakennusinsinööri

kentelen Etteplanilla. Vapaa-aikani kuluu

ja toimin tällä hetkellä Finnmap Consulting

kuntosalin ja matkustelun parissa.

Oy:ssä rakennesuunnittelijana.

2. Toimin hallituksen jäsenenä ja lähden vetä-

2. Olen hallituksen jäsen ja mukana työ-

mään opiskelija-asioihin liittyvää jaostoa.

markkinajaoksessa sekä opiskelija-asioihin

3. Jos insinöörit eivät ota kantaa omiin

liittyvässä jaostossa.

asioihinsa, joku muu ottaa. HI tarjoaa hyvän

3. Työntekijöiden järjestäytyminen kannattaa,

vaikutuskanavan sekä monipuolista toimin-

koska ovathan työnantajatkin järjestäyty-

taa jäsenilleen.

neitä. Mitä enemmän meitä järjestäytyy, sitä enemmän voimme saada aikaan.

ins. 1/2014

Pekka Laakso

Tuomas Hara Tuomas Hara 1. Olen ohjelmistotekniikan insinööri ja varapääluottamusmies Digialla. 2. Vedän HI:n henkilöstöstrategiatyöryhmää. Marjo Lehtinen

3. Yhdessä suurella joukolla on helpompi vaikuttaa kuin yksin, ja HI:n painoarvo on jäsenten määrä.

Noora Lindholm

Rope Sidebras

Lasse Laurikainen 1. Olen hyvinvointiteknologian insinööri ja Nokia Solutions Networks vanhempi ratkaisukonsultti. Vapaa-ajalla käyn mökillä perheen kanssa. 2. Vastuullani on Helsingin Insinöörien edunvalvonta. 3. Vain toimimalla yhdessä, samassa rintamassa, voimme vaikuttaa tehokkaasti ja näin saavuttaa päämäärän. Niklas Dahl 1. Opiskelen Metropoliassa mediatekniikkaa. Vapaa-ajalla pyöräilen ja purjehdin. 2. Olen hallituksessa opiskelijoiden edustajana.

Pekka Laakso

Risto Heino

3. Kun on tarpeeksi väkeä ovat neuvottelu-

1. Olen koneinsinööri, eläkkeellä.

1. Olen koneinsinööri Fortumilla Keilaniemes-

valtit kohdillaan.

2. Tulen edistämään työmarkkinatoimintaa ja

sä, jossa toimin myös ylempien toimihenki-

yhteistyötä Insinööriliiton jäsenyhdistysten

löiden luottamusmiehenä.

Tommi Immonen

kanssa. Hallitusvastuuseni kuuluvat myös

2. Toimin hallituksen varapuheenjohtajana.

1. Olen sähköinsinööri ja Helsingin Hihna

yhdistyksen talousasiat.

Kuulun myös Insinööriliiton ja Ylemmät

Oy:n liiketoiminnan kehityspäällikkö. Harras-

3. Suomi on sopimusyhteiskunta. Työnantajat

Toimihenkilöt YTN ry:n hallituksiin. Työmark-

tan lukemista.

ovat järjestäytyneet. Vastavuoroisesti myös

kinatoiminta on ominta aluettani.

2. Olen yrittäjäryhmän puheenjohtaja.

insinöörien on järjestäydyttävä. Sopimustoi-

3. Ammatillisten, koulutuksellisten ja palk-

3. HI auttaa insinöörejä verkottumaan ja

minnassa vain jäsenet vaikuttavat.

kauksellisten etujen ajaminen onnistuu sitä

tarjoaa eri jaostensa ja ryhmiensä kautta

paremmin mitä enemmän HI:ssä on jäseniä.

monipuolista toimintaa.

1/2014 ins.

kirjat ja infot

Koonnut Ins.-lehden toimitus

Irvikuvassa Rollarit Syvälle Saamenmaahan

Monessa aikatasossa liikkuvat, samaan aihepiiriin liittyvät romaanit ovat selvä 2000-luvun trendi. Tällä rakenteella toimii myös Päivi Alasalmen Joenjoen laulu. Romaani yhdistää kolme saamelaisten tarinaa, joista yksi sijoittuu 1500-luvulle, toinen 1800-luvulle Lars Levi Laestadiuksen ja Kautokeinon kapinan tapahtumiin ja kolmas nykypäivään, etelässä asuvan inarilaisen elämän juurettomuuteen. Alasalmen kieli on kaunista ja kiehtovaa.

Mauri Kunnaksen tyyliä ei voi jäljitellä, ja hän on vaurastunut kädenjälkensä ansiosta. Kunnaksen edellisen aikuisten sarjakuva-albumin pääosassa oli The Beatles, tällä kertaa Rolling Stonesin kaltainen bändi. Albumin tyyli ei tosin ole puolidokumentaarinen kuten Piitleseissä vaan surrealistinen Nyrok Cityn tyyliin. Mitä tekemistä on esimerkiksi kadulla hyppivillä murhanhimoisilla tekohampailla? Mauri Kunnas: Mac Moose ja Jagge Migreenin tapaus. Otava 2013.

Päivi Alasalmi: Joenjoen laulu. Gummerus 2013.

Tuhoisan aatteen juuret

Jos ei kavahda lukutuolissaan riipiviä, vaativia aiheita, kannattaa napata käsiinsä Fasismin lumous. Emeritusprofessori Tarmo Kunnaksen lähes 700-sivuinen kirja valottaa juurta jaksaen miljoonien ihmisten joukkotuhoon kärjistyneen ideologian historiallisia ja filosofisia taustoja. Fasismi ei sokaissut ainoastaan Adolf Hitleriä vaan myös muun muassa nobelistit Knut Hamsunin ja Luigi Pirandellon. Tiiliskiven lukeminen vaatii paljon aikaa ja vahvat käsivarret. Tarmo Kunnas: Fasismin lumous. Atena 2013.

ins. 1/2014

Nimimerkki Prinsessa

Tanskan dekkarikuningattaren Sara Blædelin luoma etsivä Louise Rick selvittää tapausta, jossa psykopaatti etsii uhreja netin treffipalstoilla. Päästäkseen raiskaajan ja murhaajan jäljille etsivä luo oman profiilinsa deittipalstalle. Tarina pitää kyllä otteessaan, mutta ratkaisu jää hieman pannukakuksi. Sara Blædel: Nimimerkki Prinsessa. Karisto 2013. Alkuperäisteos: Kald mig Prinsesse. Suom. Elina Uotila.

Kuningas Vantaalta

Tuomas Kyrö osaa pitää Suomen kansaa näpeissään lakonisella huumorillaan. Viimeistään Mielensäpahoittajat räjäyttivät pankin. Kunkku suuntaa eri laduille: pääosassa on kuvitteellinen Suomen kuningas Kalle XIV Penttinen Vantaalta, ja kerronnassa on hirtehishuumoria ja sadunomaisuutta. Kokonaisuutena Kunkku ei pysy yhtä hyvin kasassa kuin Mielensäpahoittajat, vaikka vaihtoehtoisen monarkin toilailut ovatkin hauska idea. Tuomas Kyrö: Kunkku. Siltala 2013.

VR:n Oulun varikko palkittiin

Uuden johtamisen opit

VR:n Oulun varikko on valittu vuoden 2013 parhaaksi rakennusteoksi Pohjois-Suomessa. Pohjois-Suomen rakennusalan järjestöjen edustajista koostuva raati perusteli valintaansa sillä, että projektissa on kiinnitetty huomiota laadukkaaseen työympäristöön ja rakennuksessa on käytetty energiaa säästäviä ratkaisuja, kuten maalämpöä ja led-valaistusta. Ins-lehti kertoi VR:n Oulun varikon rakentamisesta viime numerossa (6/2013).

Ennen pomo käski ja muut tottelivat – mutta ei enää. Nykyään johtajalta vaaditaan luovuutta, vuorovaikutustaitoja ja kykyä innostaa muita, eli niin kutsuttua jaettua johtajuutta. Näin toteaa muun muassa Johtamistaidon opistossa vaikuttanut valtiotieteiden tohtori ja johtamisen ja organisaatioiden professori Pauli Juuti. Jaetun johtajuuden taito -teos avaa aiempaa keskustelevampaa ja ihmislähtöisempää näkemystä johtajuudesta.

Lue tekniikkajuttu täältä: http://www.digipaper.fi/ins/117008/

PS-kustannus 2013.

1/2014 ins.

Pauli Juuti: Jaetun johtajuuden taito.

tekniikka

Valtamerilaivan päivittäjä

Mikko Turunen osaa suunnitella ohjelman, jota tottelee valtamerilaivakin. Kesken työpäivän hän saattaa saada lähtökäskyn Karibian-risteilijälle. Freeportin kuivatelakalla Bahamassa aurinko paahtaa kirkkaalta taivaalta ja mittari näyttää yli 30 plusastetta. Telakan pohjalla kävelevä Mikko Turunen näyttää kääpiöltä, sillä hänen päällään on tonneittain rautaa. Turunen tarkastelee monta sataa metriä pitkän ja kymmeniä metriä korkean valtamerilaivan potkureita. Niitä pyörittää ABB Marinen suunnittelema Azipod-sähköpropulsiojärjestelmä. Siihen on tehty anturi- ja ohjausjärjestelmämuutoksia, joita Turunen on lentänyt Suomesta tekemään. Laivaan on asennettu myös uusi etädiagnostiikkaa käyttävä kunnonvalvontajärjestelmä. Sen ansiosta aluksen kuntoa pystytään tarkkailemaan satelliittiyhteyden kautta, kun laiva on merellä. Turunen ei ole ensimmäistä kertaa 25. leveyspiirillä, vaan hän käy siellä useita kertoja vuodessa. Matkapäiviä kertyy 100–150 vuodessa, Karibian lisäksi esimerkiksi Saksaan, Italiaan, Venäjälle ja Japaniin. Turunen hoitaa työmatkoillaan esimerkiksi järjestelmätestauksia, alusten merikoeajoja takuuhuoltoja ja ohjelmistopäivityksiä. – Ohjelmistopäivitykset tehdään yleensä satamassa. Merellä testataan muutosten toimiminen. Merikokeet kestävät useita päiviä ja niiden jälkeen alus on valmis luovutettavaksi. Hälytys maailman toiselle puolelle voi tulla pikavauhtia. – Aamulla tulee sähköposti tai puhelinsoitto ja iltapäivällä istun jo lentokoneessa, Turunen selittää.

aluksen luovutusta. Silloin hän saa tietää, mikä on laivan käyttötarkoitus ja millaisia laitteistoja rakenteilla oleva alus käyttää. – Ohjausjärjestelmissä on yhteisiä periaatteita, mutta ne suunnitellaan aina aluskohtaisesti. Joka projekti on erilainen, Turunen kertoo. Miehistö seuraa ohjausjärjestelmän toimivuutta komentosillalla operointiasemilta eli pienistä monitoreista. Niistä näkyy esimerkiksi, mitkä kaikki sähkögeneraattorit ovat käytössä, mitkä ovat laitteistojen lämpötilat ja potkurimoottorien kierrosluvut ja toimiiko jäähdytys- ja voitelujärjestelmä.

Aivot syntyvät tiimityönä

Etädiagnostiikka auttaa huoltoa

Tänään Mikko Turunen ei kuitenkaan ole Karibialla vaan avokonttorissa Helsingin Vuosaaressa, ABB Marinen tehtaalla. Viisi vuotta ABB:lla työskennelleen Turusen käyntikortissa lukee Software Engineer eli ohjelmistosuunnittelija. – Suunnittelen laivojen propulsiosäätöjen ohjausjärjestelmiä aluksiin, joissa käytetään ABB:n Azipod-ruoripotkureita. Ohjausjärjestelmä on laivan aivot, Turunen kuvailee. Turusen työ alkaa noin kaksi vuotta ennen

Mikko Turunen aloitti ABB Marinella vuonna 2008. Hän tuli taloon Steris Finn-Aquasta, joka valmistaa puhdasvesilaitteita lääketeollisuuteen. Turunen sai automaatiotekniikan insinöörin paperit EVTEK-ammattikorkeakoulusta Vantaalta vuonna 2001. ABB:lla Turusen toimenkuva on pysynyt periaatteessa samana, mutta työ on monipuolistunut vuosi vuodelta. – ABB:n nykyiset tuotteet kehittyvät jatku-

Päästövähennykset tavoitteena Azipod-järjestelmää käytetään etenkin risteilijöissä ja jäisillä alueilla kulkevissa aluksissa. Dieselsähköä käyttävässä aluksessa voimalaitos tuottaa sähkögeneraattorilla energiaa sähköjakeluaseman kautta muuntajiin. Ne muuntavat jännitteen 11 kilovoltista 3,3 kilovolttiin. Muuntajista virta siirtyy taajuusmuuttajiin, jotka säätävät potkureita pyörittävän Azipodyksikön sähkömoottorin nopeuden optimaaliseksi. Myös laivan muut sähkölaitteet kuten ilmastointi ja valaistus saavat sähkönsä suoraan sähkönjakeluasemasta. Mikko Turusen mukaan Azipodin etu on siinä, että se säästää paljon polttoainetta ja vähentää näin myös päästöjä. – Sähköisen järjestelmän laitteistot voi myös sijoittaa vapaammin aluksen sisälle kuin perinteisessä aluksessa.

Automaatiotekniikan insinööri Mikko Turunen suunnittee laivojen propulsiosäätöjen ohjausjärjestelmiä aluksiin, jossa käytetään ABB:n Azipodruoripotkureita.

ins. 1/2014

vasti ja ABB Marinen tuoteperhe on laajentunut vuosien varrella erilaisiin laivasegmentteihin ja uusiin tuotteisiin. Niitä ovat esimerkiksi komentosillan järjestelmät, sähköiset kääntölaitteet ja etädiagnostiikat. Azipod-ruoripotkureita voi kääntää 360 astetta. Kääntölaitteisto on kehittynyt siten, että se toimii nykyään taajuusmuuttajaohjatuilla sähkömoottoreilla hydraulimoottorien sijaan. Kääntölaitteiston ansiosta laivoja on aiempaa helpompi ohjata ahtaissa satamissa, ja hätäpysäytyksissä laivan ohjattavuus säilyy paremmin kuin perinteisissä akseli-peräsintekniikkaa käyttävissä aluksissa. – Azipod kehitettiin alun perin jäämurtajakäyttöön. Jäänmurtajissa laivaa vasten painautuneet jäät voi hajottaa tai puhaltaa laivan alta pois kääntämällä potkurilaitetta 90 astetta sivuun. – Etädiagnostiikan avulla pystymme ennakoimaan laitteistojen huoltoajankohdat. Vikatilanteessa voimme auttaa miehistöä löytämään ja korjaamaan viallisen komponentin, Turunen jatkaa.

Ei potkuja vaan kasvua ABB Marine on synkän yt-vuoden piristävä poikkeus: se ei ole joutunut irtisanomaan ketään. Päinvastoin, yritys on palkannut uutta henkilöstöä koko 2000-luvun ajan. Vuoden 2013 aikana Suomen ABB sai 180 miljoonan dollarin arvosta tilauksia kuuteen risteilijään. Se miellyttää myös Mikko Turusta. – Viihdyn täällä oikein hyvin. Talon sisällä voi vaihtaa työpaikkaa ja on myös mahdollista päästä parin vuoden ulkomaan komennukselle, hän sanoo. Turusta polttelisi erityisesti pesti ABB Marinen Miamissa sijaitsevassa huoltokonttorissa. Sinkkumiehelle päätös lähteä pariksi vuodeksi kesäiseen Floridaan olisi helppo, mutta Mikko Turusen kotona asuvat myös avopuoliso ja puolitoistavuotias poika. – Siksi ei ole kiva olla työmatkoillakaan pois kotoa pitkiä aikoja. Teksti ja kuva Tuomo Tarvas

1/2014 ins.

vapaa-aika

”Tämä on hauskanpitoa ja yhdessäoloa, aikuisten miesten leikkimistä.”

Tapio Potilalla on pitkä kiekkotausta ja kokemusta myös SM-liigasta. Nykyään hän pelaa Espoo Coolersin riveissä.

ins. 1/2014

Insinööri hallitsee myös mailatekniikan HC Espoon Coolersin Tapio Potila tietää, että lätkän pelaaminen kaveriporukalla on hauskaa, se tuo insinöörin arkeen urheilullisen irtioton ja pitää tietysti hyvässä kunnossa. Raumalaislähtöinen sähkövoimatekniikan insinööri Tapio Potila on pitänyt jääkiekkotaitonsa ja luistimensa terässä lapsesta saakka. – Olin neljävuotias, kun vedin ensimmäisen kerran luistimet jalkaan. Pian pelattiinkin juniorijoukkueissa, 49-vuotias Potila muistelee. Tampereen insinööriopintojen jälkeen Potilan luistimet johdattivat hänet alempien sarjojen kautta SM-liigaan. Mies pelasi hyökkääjänä Rauman Lukossa kaudella 1982–1983. Maaleja kertyi 30 ottelussa kaksi ja syöttöpisteitä neljä. Ammattitasolta jääkiekko palasi harrastukseksi ja Potila keskittyi insinööritöihin. Mies muutti reilut kymmenen vuotta sitten työn perässä Espooseen ja on nykyään Eltel Networksin hankintajohtaja.

Kaveriporukan oma joukkue Tapio Potila pelaa jääkiekkoa aktiivisesti kaksi kertaa viikossa kavereidensa kanssa Espoon Barona-areenalla. Joukkueen nimi on HC Espoon Coolers, eli jäähdyttelijät. – Espoon Bluesilla oli 2000-luvun puolivälissä yhteistyökumppaneilleen ”Blues for Business” -jäävuoro. Tästä porukasta koostui Coolersin runko. Joukkueeseen kerääntyi vielä pelaajien kavereita ja kaverinkavereita, Potila kertoo. Tiimi on pitänyt omaa yksityisvuoroa Ba-

1/2014 ins.

rona-areenalla viimeiset viisi vuotta. Joukkueringissä on reilut 30 pelaajaa. Harjoituksissa kiekkoillaan omalla porukalla punaiset ja valkoiset paidat päällä, eikä Coolers järjestä pelejä muita tiimejä vastaan. – Joukkuekokoonpanot ovat aika pitkälti samat. Tasoitamme aina sen verran, että kummallakin puolella on saman verran vaihtopelaajia. Se riippuu siitä, miten jengiä on paikalla.

Pelaajat samalla tasolla Tapio Potilan mukaan vuodet ovat hioneet joukkueiden ja pelaajien tason sopivaksi. Suuria sisäisiä tasoeroja ei ole. Potila itse pelaa pääsääntöisesti puolustajana jommalla kummalla laidalla. – Totta kai eri-ikäisistä pelaajista osa on parempia ja osa vähän hidasliikkeisempiä. Joukkueen keski-ikä on 40–45 vuotta. Jokaisella Coolersin pelaajalla on kiekkotausta. Osa on pelaillut juniorijoukkueissa omaksi ilokseen, osa A-sarjassa, ja osa on kiekkoillut jopa ammattilaistasolla. Esimerkiksi Timo Blomqvist on entinen Leijonien kapteeni ja pelannut NHL:ssä Washington Capitalsissa ja New Jersey Devilsissä. – Meitä on aika kirjava porukka. Minun lisäksi joukossa on muutama muu insinööri. Suurin osa jengissä on suomalaisia, mutta

ringissä on kolme venäläistä, yksi amerikkalainen ja ruotsinkielisiä pelaajia.

Hauskanpitoa hyvällä sykkeellä Tapio Potila kehuu joukkuettaan. Tiimillä on hyvä liike ja meininki. Välillä joukkue järjestää asiaankuuluvia saunailtoja, ja kesäisin pelaajat tapaavat satunnaisten grillijuhlien merkeissä. – Ryppyotsaisia ihmisiä ei ole mukana. Tämä on hauskanpitoa ja yhdessäoloa, aikuisten miesten leikkimistä. Emme osaa pysyä poissa kaukalosta, vaan haluamme jatkaa edelleen, Potila hymyilee. Sarjapeleihin HC Espoon Coolers ei siis edes pyri. Potila vitsailee, että joukkue vanhenee koko ajan. – Voisi sanoa, että pelaajat ovat liigakiekkoilijoiksi oikean painoisia, mutta väärän mallisia. Hauskanpidon lisäksi Potila nostaa esiin kiekkoilun hyötypuolen. Monille lätkä tuo hyvää liikunnallista vastapainoa toimistotyölle. Kaukalossa ei ehdi pohtimaan työasioita. – Ajatukset ovat vain kiekossa ja pelissä. Siinä rentoutuu ja purkaa stressiä aika mukavasti. Siinä saa fyysistä liikuntaa, kunto paranee ja joskus kilotkin pikkuisen karisevat.

Teksti ja kuvat Antti Halonen

ajankohtaista

Metropolia muutosten kourissa Tuloksiin perustuva uusi rahoitusmalli asettaa insinöörikoulutuksen haasteiden eteen. Metropolia ratkaisi asian mylläämällä koko organisaationsa uusiksi. Metropolia Ammattikorkeakoulussa tapahtui vuodenvaihteessa isoja muutoksia. Uusi ammattikorkeakoululaki ja rahoituslaki pakottivat kaikki ammattikorkeakoulut hakemaan toimilupaansa uudestaan. – Aiemmin opetusministeriö määritteli aloituspaikkojen määrän. Nyt meillä on sen sijaan puhtaasti tulosmittareihin perustuva rahoitusjärjestelmä, mikä muuttaa toimintakenttää aika dramaattisesti, Metropolian vararehtori Vesa Taatila kertoo. Aiemmin 70 prosenttia rahoituksesta tuli opiskelijoiden määrästä ja 30 prosenttia tuotetuista tutkinnoista. Uudessa tulospohjaisessa rahoitusmallissa toimintaa mitataan kahdellatoista mittarilla, joista merkittävimmin rahoitukseen vaikuttavat tutkintotuotto (46 %), 55 opintopistettä suorittaneiden opiskelijoiden määrä (24%) sekä ulkopuolisen TKI-rahoituksen määrä (8%).

Paine tutkintojen tuottamiseen kasvaa Vesa Taatilan mukaan uusi rahoitusmalli asettaa eri alat hieman eri asemaan. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla ja rakennusalalla on opintoja, joissa ammattipätevyyden takia pitää olla tutkinto. – Vastaavasti meillä on monia aloja, missä tutkinnosta on hyötyä, mutta se ei välttämättä ole työllistymisen ehto. Esimerkiksi pelialalla koodarit palkataan pätevyyden, ei pelkän tutkintopaperin perusteella. Jos opiskelijat katoavat kesken opintojen työelämään, jää osa rahoituksesta saamatta. Taatila kuitenkin lupaa, ettei rahoitusmallin muutos tarkoita esimerkiksi läsnäolopakkoon siirtymistä. – Meillä niin suuri osa opiskelijoista käy töissä opiskelujen ohella, ettei sellaista voi teh-

dä. Lisäksi läsnäolopakko ei ole kovin tehokas osaamisen kannalta. Se, että on fyysisesti paikalla ei tarkoita, että on henkisesti läsnä. Rahoituksen väheneminen useilla miljoonilla euroilla pakotti Metropolian käymään viime vuonna yt-neuvottelut. Tavoitteena on vähentää yli sata henkilötyövuotta, jotka hoidetaan irtisanomisten lisäksi muun muassa eläkejärjestelyin ja määräaikaisten työntekijöiden määrää vähentämällä.

Oppijan polku selkeyttää tarjontaa Uuden lain myötä ammattikorkeakouluissa siirrytään puhumaan koulutusvastuista. Metropolia sai toimilupapäätöksensä yhteydessä rakennusarkkitehdin koulutusvastuun, minkä lisäksi se aloittaa suomenkielisen ympäristötekniikan koulutusohjelman englanninkielisen rinnalla. Hammasteknikon ja teatteri-ilmaisun ohjaajan koulutusohjelmat lakkaavat. Myös Metropolian koko organisaatiomalli on uusittu. Opettajat sijoittuvat jatkossa 22 osaamisalueeseen, joiden henkilöstö tarjoaa opetusta kaikille niille tutkinnoille, joissa sitä tarvitaan. Tanskasta Metropoliaan on tuotu Oppijan polku -konsepti, joka selkeyttää sirpaleista koulutustarjontaa. – Siinä meidän uusille tutkinto-ohjelmillemme tehdään modulaarinen, isommista kokonaisuuksista koostuva opetussuunnitelma eli Oppijan polku. Siinä on pääaine- ja sivuainelogiikka, joka on yliopistopuolella ollut jo pitkään käytössä. Opiskelija voi siis selkeämmin ottaa opintoihinsa jotain muuta kuin oman pääaineensa kokonaisuutta, ja polkuun rakennetaan valmiiksi erilaisia etenemisvaihtoehtoja, Vesa Taatila kertoo. Oppijan polkuun on yhdistetty olemassaolevia ohjelmia niin, että esimerkiksi tietoja

viestintätekniikan useat erilliset ohjelmat ovat jatkossa yhden ohjelman sisällä olevia pääainevaihtoehtoja. Opiskelijan valinnanvapautta laajennetaan myös aikatauluttamalla opinnot niin, että opiskelijat voivat sujuvammin käyttää eri opintomahdollisuuksia koko Metropoliassa.

Uusi tapa opiskella Toinen varsinkin tekniikan alan opiskelijoille konkreettisesti näkyvä uudistus on opiskelutapa, josta Vesa Taatila käyttää nimeä Kädet savessa -opiskelu. Siinä opintojen alkuun lisätään oman ammattialan opintoja niin, että opiskelija pääsee heti kiinni tulevaan ammattiinsa. – Meille hakevilla opiskelijoilla on erittäin kova motivaatio. Haluamme vahvistaa sitä niin, että heti alusta heille tulisi oman alan kokemusta mahdollisimman paljon. Uskomme, että sitä kautta he saavat myös motivaation ymmärtää, minkä takia perusaineita on syytä hallita. Taatila kertoo, että jatkossa isommat opettajaryhmät suunnittelevat ja toteuttavat yhdessä toisiinsa saumattomasti niveltyviä kokonaisuuksia. Esimerkiksi kieliä integroidaan entistä enemmän opetukseen niin, että kieltä opiskellaan oman alan käyttöä ja erikoissanastoa varten. Insinöörikoulutuksen ongelmana olleeseen opintojen keskeytymiseen ja pitkittymiseen on paneuduttu ottamalla yhteyttä opiskelijoihin, joiden opinnot eivät ole jostain syystä edenneet. – Saimme toissa vuonna 55 opintopisteen mittarilla jo huomattavan parannuksen näillä aktiivisilla toimenpiteillä. Samaten tutkintoja tuli vuonna 2013 ennätysmäärä, Taatila kertoo. Jenni Meronen

ins. 1/2014

1/14

H.C. Andersenin Lumoava Lumikuningatar lastenteatterissa

Teatteri Hevosenkenkä

Esitykset Palmusunnuntaina 13. huhtikuuta 2014 klo 14 ja 16 Teatteri Hevosenkenkä, Juhannusmäki 2, Espoo

Ohjaus: Kirsi Siren Nuket ja lavastus: Mimmi Resman Musiikki: Tommi Lindell Valosuunnittelu: Veijo Lindell Rooleissa: Eero Ahre, Outi Haaranen ja Sari Kortesmäki

H.C. Andersenin Lumikuningatar on yksi niitä suuria satuja, jotka valloittavat lapset ja aikuiset sukupolvesta toiseen. Lumikuningattaressa pieni tyttö Gerda lähtee etsimään ystäväänsä Kaita, joka on joutunut Lumikuningattaren lumoihin. Kuten hienossa tarinassa aina katsoja kohtaa arvoituksen. Mikä on Lumikuningatar? Satu vastaa sadun tavalla. Lumikuningatar on jännittävä ja hauska satu kaikenikäisille. Juhannusmäen näyttämöllä nähdään Lumikuningattaren palatsi Huippuvuorilla, arkielämää kodin turvallisessa lämmössä ja paljon hauskoja ja kiehtovia hahmoja – näyttelijöinä ja nukkeina. Kesto noin 45 minuuttia. Esitystä suositellaan lapsille 3-vuotiaista ylöspäin. Mukaan voivat tulla pienemmätkin, 1-vuotiaasta alkaen. Kaikille katsojille tulee kuitenkin tehdä lippuvaraus. Olemme varanneet kaksi koko näytöstä, klo 14 ja klo 16. Ilmoita varausta tehdessäsi kumpaan näytökseen haluat ensisijaisesti osallistua. Liput jaetaan näytöksiin ilmoittautumisjärjestyksessä. Esitys on maksuton HI:n jäsenille perheineen. Lippuun sisältyy kahvi tai tee ja jäätelö. Ilmoittaudu viimeistään 15. maaliskuuta 2014 osoitteessa www.helins.fi/Tapahtumat tai HI:n toimistolle puh. 040 150 3878. Piirros Ulla Vaajakallio

1/2014 ins. jäsenliite

Tomi Westerholm

Jäsenpalvelu

HI:n hallitus 2014

HI:n jäsenrekisterin teknisenä hoitajana toimii Insinööriliiton asiakaspalvelu. Jäsenrekisteriä koskevat tiedustelut, muutostiedot, suoramarkkinointikiellot yms. voi osoittaa joko Helsingin Insinöörien toimistolle tai IL:n asiakaspalveluun.

Liiton asiakaspalvelu

Insinööriliitto on uudistanut asiakaspalvelunsa. Asiakaspalvelukeskus palvelee jäseniä jokaisena arkipäivänä klo 9-16 numerossa 0201 801 801 ja sähköpostitse asiakaspalvelu@ilry.fi.

Puheenjohtaja Samu Salo 040 311 2631 samu.salo@ilry.fi

Varapuheenjohtaja Risto Heino 040 723 9885 risto.heino@ fortum.com

Niklas Dahl 050 373 9161 niklas.dahl@uio.fi

Tuomas Hara 050 532 5789 tuomas.hara@ gmail.com

Tommi Immonen 040 715 7785 immosentommi@ gmail.com

Kirsi Kemppinen 040 738 2585 kemppinenkirsi@ gmail.com

Pekka Laakso 0400 623 412 pekka.k.laakso@ gmail.com

Lasse Laurikainen 040 502 5205 lasse.laurikainen@ nsn.com

Marjo Lehtinen 050 527 3978 marjo.lehtinen@ etteplan.com

Noora Lindholm 040 529 3052 noora.lindholm@ yahoo.com

Päivitä jäsentietosi!

HI:n toimisto on Pasilassa! Osoitteemme on Ratavartijankatu 2 A, 00520 Helsinki

Mikäli yhteystietosi muuttuvat tai vaihdat työpaikkaa, päivitä tietosi jäsenrekisteriimme sähköpostitse asiakaspalvelu@ilry.fi tai numerossa 0201 801 801. Työpaikkatietojen ajan tasalla pitäminen on tärkeää muun muassa edunvalvonnan ja tutkimusten takia. Myös sähköpostiosoite kannattaa päivittää, koska osa tiedotuksesta tapahtuu sähköpostitse. Kotiosoitteen muuttuessa saamme pienellä viiveellä uuden osoitteesi automaattisesti väestötietojärjestelmästä sinne tekemäsi muuttoilmoituksen johdosta. Mikäli kotiosoitteesi on muuttunut hiljattain, jäsenlehdet saattavat tulla vielä vanhalla osoitteella.

Palveluksessasi Toimistosihteeri Ritva Karvinen 040 150 3878 toimisto@helins.fi

Järjestösihteeri Jaana Kälviäinen 050 403 2363 jaana.kalviainen @helins.fi

Ajankohtaista Olemme uusineet taloushallinnon järjestelmämme. Saat jatkossa halutessasi Kuluttajaverkkolaskun (e-laskun) HI:n järjestämien tapahtumien yhteydessä. Uudistuksesta johtuen myös laskujen maksuehdot muuttuvat vallalla olevien käytänteiden mukaisiksi.

Työttömyyskassat IAET

Insinöörien, Arkkitehtien ja Ekonomien Työttömyyskassa Ratavartijankatu 2 B, 4. krs., 00520 Helsinki www.iaet.fi Puhelinpalvelu Päiväraha-asiat: (09) 4763 7600, ma–to klo 10–15, pe klo 10–13 Ansiopäivärahan ja vuorottelukorvauksen hakemiseen ja maksamiseen liittyvät asiat. Jäsenyysasiat: (09) 4763 7610, ma–to klo 12–14 Kassaan liittyminen ja kassasta eroaminen, kassan vaihtaminen ja yhteystietomuutokset.

AYT

Ammatinharjoittajien ja Yrittäjien Työttömyyskassa puh. (09) 2535 3100, faksi (09) 2535 3131 palvelulinja 0800-9-0888 (maksuton) asiakaspalvelu@ayt.fi Ratavartijankatu 2 B, 00520 Helsinki

Insinöörin tärkeät osoitteet Helsingin Insinöörit HI ry toimisto@helins.fi, www.helins.fi Insinööriliitto IL ry asiakaspalvelu@ilry.fi, www.ilry.fi

Rope Sidebras 050 355 5946 rope@iki.fi

ins. jäsenliite 1/2014

Toiminta HI:ssä

HI:n jäsenyhdistykset

HI:ssä on jaostoja ja työryhmiä, joiden vastuujako on alla. Mikäli olet kiinnostunut toiminnasta, ota yhteys toimistolle puh. 050 403 2363 tai jaana.kalviainen@helins.fi.

Rautateiden Insinöörit VRI ry

Historia-työryhmä Rope Sidebras

Teijo Virtanen, puheenjohtaja teijo.virtanen.ay@gmail.com, puh. 040 866 3831 jasentiedot@vri.fi, muutokset ja uudet jäsentiedot

Huvila ja huoltoryhmä Pertti Mattila

Mika Paananen, varapuheenjohtaja mika.paananen@vr.fi, puh. 040 862 0257

Insinööriklubityöryhmä Raimo Nummi

Aki Härkönen, sihteeri aki.harkonen@liikennevirasto.fi, puh. 020 637 3885

Koulutus- ja elinkeinopoliittinen jaosto/Metropolia-työryhmä Samu Salo

Erkki Ryynänen, taloudenhoitaja ryynaer@gmail.com laskutus@vri.fi, laskutusasiat

Kulttuurijaosto Tuula Alho

Muut hallituksen jäsenet:

Lastentapahtumat Toimihenkilöt

Esa Kaskelin Esa.Kaskelin@corenet.fi, puh. 040 862 6949

Lehden toimitusneuvosto Samu Salo

Irja Koskela irja.koskela@corenet.fi, puh. 040 862 1560

Liikuntajaosto Tuomas Hara

Harri Ovaskainen harri.ovaskainen@vr.fi, puh. 040 862 2013

Nuoret Insinöörit Bari Beshar ja Valtteri Pakkanen Opiskelijatoiminta Marjo Lehtinen

Ilmailulaitoksen Insinöörit ry

Palkitsemistyöryhmä Risto Heino

Kaisa Rautavaara, puheenjohtaja, pääluottamusmies kaisa.rautavaara@finavia.fi, puh. 040 529 0314

Seniorit Risto Pakaste

Jukka Väänänen, varapuheenjohtaja, varaluottamusmies jukka.vaananen@finavia.fi puh. 040 559 9442

Työmarkkinajaos Aki Härkönen

Osmo Leppänen, jäsen osmo.leppanen@finavia.fi puh. 040 766 0040

Valokuvauskerho Mika Balk

Seppo Sakaranaho, jäsen seppo.sakaranaho@finavia.fi puh. 0400 869 677

Viestinnän kehittämisprojekti Rope Sidebras

Yrittäjäryhmä

Tommi Immonen

Nuoret Insinöörit

Alkaneen vuoden tulevista tapahtumista tulee tietoa osoitteeseen helins.fi/Tapahtumat, kun tapahtumien ajankohdat varmistuvat. *** S-postilista: hinuoret@gmail.com Facebook: www.facebook.com/hinuoret Google kalenteri: hinuoret@gmail.com IRC: #helins @ IRCnet

1/2014 ins. jäsenliite

Jäsenetusi Rope Sidebras

Vesille mieleni vie.

On aika kääntää katseet tulevaan kesään!

Helsingin Insinöörien omatoimihuvila Vartiosaaressa Vådötorp on Helsingin Insinöörien kaupungilta vuokraama kesäpaikka Vartiosaaressa, 80 hehtaarin luonnonkauniissa saaressa, jossa on aurinkokallioita, näköalapaikkoja ja merenrantaa. Vartiosaaren luontopolku on myös mielenkiintoinen tapa tutustua saareen – saatat yllättäen löytää itsesi eläintalliyhdistyksen kuttujen laiduntaman niityn reunasta. Saaresta löytyy myös metsäkirkko ja lato tansseille. Huvilan vuokrauskausi on 7.5.–12.10.2014. Huvilasta voi vuokrata yksittäisiä huoneita tai koko huvilan suuremmallekin seurueelle. Huvila piha- ja ranta-alueineen sopii hyvin myös työyhteisöjen tiimipalavereihin, saunailtoihin ja virkistyspäiviin. Vuokrattavana on viisi 2–4 hengen huonetta, yhteensä 16 vuodepaikkaa sekä muutama lisävuode ja pinnasänky. Yhteiskäyttötiloina huvilassa on keittiö, ruokasali ja takkahuone. Rannassa on puulämmitteinen sauna 7–8-hengelle, sekä erillinen, varsin pidetty grillikatos. Saari on myös mukava päiväretkeilykohde. Huvila-alueelle ovat tervetulleita kaikki jäsenet päiväsaikaan viettämään kaunista kesäpäivää vaikka aurinkoa ottaen, grillaten, saunoen ja uiden. Saareen pääsee Reposalmen laiturista kaupungin vesiliikennereitillä

kulkevilla aluksilla tai vuokralaisten käyttöön varatuilla soutuveneillä. Kaupungin reittiliikenteen kulkiessa, alus lähtee Hakaniemestä ja ottaa matkustajia myös Reposalmen Yliskylän puolelta ja tuo salmen yli. Omalla veneellä tai esimerkiksi taksiveneellä on mahdollista rantautua suoraan mökin laituriin. Huvila on toiminut omatoimihuvilaperiaatteella viime kesäkaudesta lähtien. Kaikki huvilan vuokraajat sekä saunan ja grillin käyttäjät huolehtivat yhdessä siitä, että jokainen tulija kokee olevansa tervetullut ja kaikkien on mukava vierailla huvilalla. Huvilan ja piha-alueen siisteydestä huolehditaan käyttäjien toimesta. Jokainen myös hoitaa osansa perushuoltotehtävistä, esimerkkinä pilkkomalla omat polttopuunsa. Lisätiedot ja huvilan varaustilanne: www.helins.fi > Jäsenpalvelut > Vådötorp-huvila torppa@helins.fi puh. 040 150 3878/HI:n toimisto.

ins. jäsenliite 1/2014

Muutoksia jäsenmaksuihin

Vuoden 2014 jäsenmaksut ja alennusperusteet Helsingin Insinöörien (HI) jäsenmaksu on 396 euroa vuonna 2014. Tästä Insinööriliiton (IL) liittomaksuosuus on 348 euroa (sisältää IAETtyöttömyyskassan jäsenmaksun 78 euroa) ja HI:lle jäävä osuus 48 euroa.

Jäsenmaksun maksaminen

Jäsenmaksun voi maksaa joko itse Insinööriliiton lähettämällä laskulla, työnantajaperintänä tai e-laskulla. Itse maksava voi maksaa jäsenmaksunsa joko kuukausierittäin (396 euroa / 12), kvartaaleittain (396 euroa / 4) tai kerralla, jolloin koko maksun on oltava maksettuna 28.2.2014 mennessä. Työnantajaperintävaltakirjan allekirjoittaneen työssäkäyvän jäsenen jäsenmaksu suoritetaan valtakirjan voimassaoloaikana palkanmaksuerissä.

Valmistuneet

Insinööriopiskelijaliitosta jäseneksi siirtyvä maksaa siirtymisen jälkeen 18 kuukauden ajan alennettua liittomaksua. Vuoden 2014 alennus on 14 euroa kuukausijäsenmaksusta. Alennukset myönnetään automaattisesti valmistumisilmoituksen (jäsenen tehtävä itse) saavuttua IL:lle.

Eläkeläiset

Pysyvästi eläkkeellä olevan jäsenmaksu on 50 euroa jäsenelle, joka on suorittanut HI:n jäsenmaksun kymmeneltä vuodelta ennen eläkkeelle siirtymistään. Alle kymmenen vuotta jäsenenä olleen pysyvästi eläkkeelle siirtyneen jäsenmaksu on 98 euroa. Eläkeläisen jäsenmaksuun ei sisälly IAET-kassan jäsenmaksua.

Liittomaksusta vähennettävä työttömyyskassan maksu

Jäsen, joka ei ole IL:n kautta IAET-kassan jäsen, saa liittomaksusta IAET-kassan jäsenmaksun suuruisen alennuksen. IAET-kassasta voi erota vain toimittamalla kassalle kirjallisen ilmoituksen erosta. Edellytys kassamaksun vähentämiselle liittomaksusta on, että Insinööriliitto ei ole velvollinen maksamaan jäsenen työttömyyskassan jäsenmaksua.

Kesken vuotta jäseneksi liittyvän jäsenmaksu

Kesken vuotta jäseneksi liittyvältä peritään liittomaksu vuodesta jäljellä olevilta kokonaisilta kuukausilta. Mikäli lainsäädännölliset syyt vaativat, kassamaksu peritään liittymiskuukaudelta erikseen (6,50 euroa). Näin menetellään myös HI:n jäsenmaksuosuuden suhteen.

Jäsenmaksualennukset

Alennus liittomaksusta (14 euroa kuukausijäsenmaksusta) voidaan hakemuksen perusteella myöntää koko jäsenmaksuvuoden jäsenenä olleelle jäsenelle. Alennus myönnetään niiltä kuukausilta, joille jäsenellä on osoittaa alennusperuste. Alennus myönnetään kerrallaan vain yhdellä alennusperusteella. Perättäisillä alennusjaksoilla voi olla eri alennusperusteet. Alennusperusteet vuonna 2014: A) Kun jäsenellä ei ole jäsenmaksuvuonna palkka-, yrittäjä- tai niihin verrattavaa tuloa vähintään kolmen täyden kuukauden ajalta. Alennukseen oikeuttavat syyt: l työttömyys/lomautus l varusmiespalvelu l äitiys-, isyys- tai vanhempainloma tai hoitovapaa * l pitkäaikainen sairaus l eläkkeelle siirtyminen l vuorotteluvapaa l muu vastaava syy B) Vaikka jäsenellä olisikin tuloja, mikäli yhteensä vähintään kolmen täyden kuukauden aika jäsenmaksuvuonna täyttyy seuraavista syistä: l ulkomailla oleskelu l päätoiminen opiskelu l erityisen alhaiset tulot, kokonaisharkinnan perusteella

C) Mikäli edellä kohdissa A) tai B) mainituista syistä kertyvä kolmen täyden kuukauden aika ei jäsenmaksuvuonna 2013 täyttynyt, voidaan jäsenmaksualennus myöntää vuoden 2014 liittomaksusta, jos kolmen kuukauden aika on yhtäjaksoinen, mutta täyttyy vasta vuoden 2014 puolella. D) Mikäli edellä kohdissa A) tai B) mainituista syistä kertyvä kolmen täyden kuukauden aika ei jäsenmaksuvuonna 2014 täyty, voidaan jäsenmaksualennus myöntää vuoden 2015 liittomaksusta, jos kolmen kuukauden aika on yhtäjaksoinen, mutta täyttyy vasta vuoden 2015 puolella. * Perhevapaiden osalta voidaan myöntää 20 euron alennus kuukausijäsenmaksusta.

Alennushakemuksen käsittely

Jäsenmaksualennushakemus lähetetään Insinööriliiton asiakaspalveluun. Alennus myönnetään sille ajanjaksolle, jolle hakemus osoittaa alennusperusteen kestävän. Hakemukset käsitellään saapumisjärjestyksessä. Alennushakemuksia ei käsitellä joulu- eikä tammikuussa tilinpäätös- ja verotuskiireiden vuoksi. Alennushakemus tulee lähettää postitse, sähköpostitse tai verkkosivujen sähköisellä lomakkeella heti, kun jäsen voi alennukseen oikeuttavalla syyllä osoittaa vähintään yhteensä kolmen kuukauden ajanjakson täyttyvän. Vuoden 2014 jäsenmaksua koskeva alennushakemus on lähetettävä kuitenkin viimeistään 31.12.2014. Alennusta ei voida myöntää jäsenelle, jolla on maksamattomia jäsenmaksuja edelliseltä jäsenmaksuvuodelta.

Poikkeuksellinen jäsenmaksualennus

Insinööriliiton hallitus tai hallituksen määräämä toimielin voi myöntää liittomaksusta jäsenelle erityistapauksessa poikkeavan alennuksen.

Lisätiedot

Kaikkia jäsenmaksuihin ja alennuksiin liittyviä asioita voi tiedustella Insinööriliiton asiakaspalvelusta. Jäsenmaksualennushakemus löytyy osoitteista www.helins.fi ja www.ilry.fi. Lomaketta voi myös tilata HI:n ja IL:n toimistoilta. Helsingin Insinöörit HI ry puh. 040 150 3878 toimisto@helins.fi www.helins.fi Insinööriliitto IL ry Asiakaspalvelu puh. 0201 801 801 asiakaspalvelu@ilry.fi www.ilry.fi

1/2014 ins. jäsenliite

Työnhakuboosterista potkua työllistymiseen Pixhill

Tarvitsetko lisäpontta työnhakuun ja parannusta työnhakutaitoihisi? Tai kirkastusta omaan osaamiseen ja uratoiveisiin? Työnhakuboosteriprojekti aloitti syksyllä 2012, minkä jälkeen on käynnistynyt 16 työllistymistavoitteista vertaisryhmää. Osallistuneista jo puolet on työllistynyt, päässyt koulutukseen tai perustanut yrityksen. Toiminnan toteuttaa Omaehtoisen työllistymisen tuki OTTY ry, jossa myös Helsingin Insinöörit on mukana. Ilmoittaudu uusiin ryhmiin OTTYn sivuilla www.otty.fi.

Kevään asiantuntijaluentoja LinkedIn - työpaja aloittelijoille Tiistaina 4. helmikuuta 2014 klo 9. Insinöörit–Ekonomit-toimitalon Seminaariluokka, Ratavartijankatu 2, 3 krs. kävelytaso. Aamupäivän työpaja klo 9–12 on tarkoitettu henkilöille, joilla ei vielä ole aiempaa käyttökokemusta LinkedInista. Omaa profiilia ei vielä edellytetä. On kuitenkin hyvä, että käyt jo tutustumassa ja

rekisteröidyt valmiiksi LinkedIn-sivustolle. Työpajassa tehdään oma profiili ja työstetään sitä eteenpäin asiantuntijan avustuksella. Lisäksi käydään läpi LinkedInin perusasioita ja millaista tietoa profiiliin kannattaa laittaa. Ota mukaan kannettava tietokone sekä CV:si. CV:n avulla on helpompi lähteä työstämään profiilia. Työpajan asiantuntijana ja vetäjänä toimii Tom Laine. Ilmoittaudu työpajaan viimeistään torstaina 30.1.2014 klo 17 mennessä. HUOM! Työpajaan mahtuu max 25 henkilöä. Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä.

le, jolla on jo käyttökokemusta LinkedInistä ja haluat syventää tietämystäsi LinkedIn- profiilin käytöstä. Työpajassa käydään läpi toimintatavat ja kanavat sekä luodaan asiantuntijuutta korostava profiili LinkedIniin ja tutustutaan muihin potentiaalisiin kanaviin käytännönläheisesti. Työpajassa työstät omaa profiiliasi, joten ota mukaan kannettava tietokone ja oma CV:si. Työpajan asiantuntijana ja vetäjänä toimii Tom Laine. Ilmoittaudu työpajaan viimeistään torstaina 30.1.2014 klo 17 mennessä. HUOM! Työpajaan mahtuu max 25 henkilöä. Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä.

LinkedIn- työpaja, palvelua jo käyttäneille Tiistaina 4. helmikuuta 2014 klo 13. Insinöörit–Ekonomit-toimitalon Seminaariluokka, Ratavartijankatu 2, 3 krs. kävelytaso.

Hyvinvointi työnhaussa Tiistaina 11. helmikuuta 2014 klo 9. Ilmoittaudu tilaisuuteen viimeistään torstaina 6.2.2014 klo 17 mennessä.

lltapäivän työpaja klo 13–16 on tarkoitettu sinul-

Asiantuntijaluentojen lisätiedot ja ilmoittautuminen osoitteessa www.otty.fi

ins. jäsenliite 1/2014

Kulttuurimatka maalaustaiteeseen Pixhill

Helsingin Insinöörien

Taidekurssi 1.-3. elokuuta 2014

Puolarmaarin siirtolapuutarhassa Espoossa

Anna luovuuden tulvia valtoimenaan kesäisenä viikonloppuna inspiroivassa ympäristössä taitavan opettajan ohjauksessa! Oletpa jo mestarillinen taiteilija tai ensimmäistä kertaa siveltimen varressa, olet tervetullut taidekurssille siirtolapuutarha Puolarmaarin maisemiin, jonne on hyvät liikenneyhteydet. Nettisivuilta www.puolarmaari.fi löytyy lisää tietoa Puolarmaarista. Opettajana toimii taiteilija Alina Sinivaara, www.alinasinivaara.fi.

1/2014 ins. jäsenliite

Voit maalata oman halusi mukaan esimerkiksi akvarelli-, akryyli-, öljyväri-, pastelli tai vaikkapa lyijykynätekniikalla. Maalaustelineet ovat valmiina paikalla käytettävissä. Kurssiaikataulu: pe 1.8. klo 17–20, la 2.8. klo 10–17 ja su 3.8. klo 10–17. Kurssin hinta on 60 euroa. Maksimi osallistujamäärä kurssille on 15 henkilöä. Ilmoittautumiset 15. kesäkuuta 2014 mennessä www.helins.fi/Tapahtumat tai puh. 040 150 3878 HI:n toimistolle.

Vappumatinea

Helsingin kaupungin orkesterin perinteinen Vappumatinea torstaina 1. toukokuuta 2014 klo 14 Musiikkitalossa. Jäsenhinta 20 euroa/lippu. Esiintyjinä Helsingin kaupunginorkesteri johtajanaan Jaakko Kuusisto sekä lauluyhtye Rajaton. Varaa lippusi osoitteessa www.helins.fi/Tapahtumat tai HI:n toimistolta puh. 040 150 3878.

Kulttuurimatka Savonlinnaan

Savonlinnan oopperajuhlille!

5.–6. heinäkuuta 2014 Madama Butterflyn ensi-iltaan Helsingin Insinöörit, Insinööriliiton Uudenmaan piiri ja Tietoalan toimihenkilöt ry. järjestävät yhteistyössä kulttuurimatkan Savonlinnan oopperajuhlille 5.–6. heinäkuuta 2014 Madama Butterflyn ensi-iltaan. Matkan aikataulu on suunniteltu seuraavasti: La 5.7. lähtö bussilla Helsingistä Kiasman edestä klo 9.30. Tauko Mäntyharjulla noin 11.30–12, perillä Savonlinnassa noin klo 14. Majoittuminen esim. Kesähotelli Tott Ruokailu klo 16. Kohti linnaa klo 18.15 alkaen, ooppera alkaa klo 19.

Ennakko ilmoitus

Su 6.7. lähtö Savonlinnasta klo 11.30. Pysähdys Taidekeskus Salmelassa noin 13.30–15. Perillä Helsingissä noin klo 17. Tarkemmat tiedot löydät kotisivultamme www.helins.fi/Tapahtumat

ins. jäsenliite 1/2014

Tule laulamaan ja esiintymään!

Insinöörilaulajat esittelyssä Insinöörilaulajien nuorta polvea edustaa ykkösbassoa laulava Keijo Leppävuori. Riviin hän liittyi vuosituhannen vaihteessa saatuaan vihjeen tulevalta kuorokaveriltaan Kimmo Heikkiseltä. Musiikillista perimää hänellä oli jo lapsuudenkodissa, jossa Karjalasta tullut äiti hyräili kirkkokuoronsa lauluja kotitöitä tehdessään. Kun molemmat sisaruksetkin toivat musiikkiluokaltaan vaikutteita, oli laulun siemen kylvetty. Armeijan kuorot Pohjan prikaatissa Hiukkavaarassa ja RUK:ssa Haminassa tulivat tutuiksi. Opiskeluaika ja sen jälkeinen työelämän alku tuottivat musiikillisen tyhjiön, mutta se täyttyi Insinöörilaulajien jäsenyydellä. Keijo onkin ollut jo 13 vuotta harjoitusten vakiokävijänä. Laulaminen ei ole ainut ajanviete, sillä leijonanosan Keijon vapaa-ajasta vie meneillään oleva omakotitalon rakennusprojekti. Työ etenee ammattitaitoisten urakkamiesten ansiosta hyvää vauhtia, ja harjakaisia päästiin viettämään aikataulun mukaan alkutalvella. Musiikkimiehiä ei timpurien joukossa kuitenkaan ole, joten laulaminen jää edelleen maanantai-iltaisten harjoitusten varaan. Rakennusprojektin kestäessä Keijo ei hingu Insinöörilaulajien repertuaariin uusia kappaleita. Nykyinen leppoisa harjoitustahti sopii hyvin, ja bassostemmojen sointikulussa saa joka tapauk-

Hanki itsellesi uusi harrastus. Tervetuloa koelauluun!

Kari Oikkonen

Keijo Leppävuori

sessa olla hereillä. Keijon omalle suosikkilistalle kuuluvat monet Suomipopin edustajat, kuten Eput, J. Karjalainen ja Kolmas nainen. Kuuntelussa ovat lisäksi suomalaiset A cappella -yhtyeet, kuten Club for Five ja Rajaton – neljällä stemmalla kuten Insinöörilaulajissakin.

Insinöörilaulajien harjoitukset pidetään HI:n toimistolla Itä-Pasilan Insinöörit– Ekonomit-talossa maanantaisin klo 18– 20, osoitteessa Ratavartijankatu 2, Helsinki. Ohjelmistossa on hyväntuulisia ja perinteisiä suomalaisia mieskuorosovituksia, kuten Junnu Vainiota, Rauno Lehtistä, juomalauluja ja serenadeja. Esiintymisiä on ravintoloista vanhainkoteihin. Uusia jäseniä otetaan jatkuvasti Insinöörilaulajien riveihin. Tiedustele asiaa Kimmo Heikkiseltä, puh. 0400 583 423, tai täytä sähköinen yhteydenottolomake nettiosoitteessa ww.insinoorilaulajat.fi. Tule tutustumaan harjoituksiimme, ja ehkä löydät itsellesi uuden harrastuksen!

Helsingin Kaupunginteatteri

Perjantaina 21. helmikuuta 2014 klo 19 Boris Pasternakin menestysromaaniin perustuva suurmusikaali

Tohtori Zivago

Helsingin Kaupunginteatteri/Charlotte Estman-Wennström

Klassikkoromaani ja yksi maailman rakastetuimmista elokuvista saa vihdoin ensi-iltansa myös näyttämöllä. Uusi suurmusikaali kertoo unohtumattoman tarinan, joka on yhtä aikaa kiihkeän romanttinen ja purevan poliittinen, sydämellisen lämmin ja riipaisevan koskettava. Tsaarinvallan kaatuminen ja vallankumous ajavat Venäjän kaaokseen, tyrannia vaihtuu uuteen mielivaltaiseen poliittiseen johtoon. Kaikki kansankerrokset joutuvat uusiin asemiin ja säännöt voivat muuttua silmänräpäyksessä. Tuona myrskyisänä mullistusten aikana kolme intohimoista miestä kilpailee viettelevän ja arvoituksellisen Laran rakkaudesta. Eeppinen musikaali kauniin, voimakkaan musiikin siivittämänä, taustanaan raakalaismaiset kansannousun tapahtumat, kertoo näiden henkilöiden taistelusta unelmien, rakkauden ja ihmisyyden puolesta. Varaa lippusi osoitteessa www.helins.fi/Tapahtumat tai HI:n toimistolta puh. 040 150 3878.

Anna-Maija Jalkanen ja Tuukka Leppänen

1/2014 ins. jäsenliite

Kiinnostaako sinuakin valokuvaus? Jukka Kari

Helsingin Insinöörien valokuvauskerho Valokuvauskerho on toiminut vuoden 2001 alusta Helsingin Insinöörien jäsenten valokuvaukseen liittyvien intohimojen kanavoijana. Olemme vuosittain kokoontuneet mm. valokuvauskilpailun, luontokuvanäyttelyn ja digikuvauksen perusteiden tiimoilla. Kerhon ideana on saattaa samanhenkiset Helsingin Insinöörien jäsenet yhteen jakamaan yhteistä kiinnostusta. Tule mukaan kerhon toimintaan, meitä on täällä kaiken näköisiä, kokoisia, tasoisia ja ikäisiä valokuvauksesta kiinnostuneita! Valokuvauskerho järjesti syksyllä 2013 kuvakilpailun. Kilpailussa oli kolme sarjaa: 1. Suomalainen kesäinen rantamaisema, 2. Kesäinen peltomaisema eli maalaismaisema ja 3. Erikoiskuvaustekniikka kameralla toteutettuna. Erikoiskuvaustekniikka kameralla toteutettuna -sarjan voitti Jukka Kari vieressä olevalla kuvalla Suurkirkko.

Kevään kokoontumisajat 10.2. Koulutussessio, aiheena Lightroom 10.3. tai viikko 11 Näyttelykäynti. Paikka, aika ja näyttely tarkentuvat talven aikana. 7.4. tai viikko 15 Kuvausaiheena lentokoneet. Paikkana Helsingin lentoasema, Vantaa. 12.5. Kuvakilpailu. Aiheet tarkennetaan myöhemmin. HI:n toimisto. Kesätapaamisesta päätetään porukalla myöhemmin.

Suurkirkko

Syksy 15.9. Syksyn aikataulun ja sisällön tarkentaminen, sekä vuoden 2015 toiminnan suunnittelu. HI:n toimisto. 13.10. Aihe ja paikka auki. 17.11. Aihe ja paikka auki. Vk 51 Pikkujoulutapaaminen ja vuoden paketointi. Paikka ja tarkempi ajankohta auki. Tarkempia tietoja toiminnasta: www.helins.fi/valokuvauskerho/ Kerhon uusi vetäjä Mika Balk, mika.balk@kolumbus.fi, puh. 041 576 5456.

Insinööriklubi

Torstaina 24. huhtikuuta 2014 klo 17.30 Ravintola Cantina West, Kasarminkatu 23, Helsinki

EU-vaalit toukokuussa 2014

Pixhill

Tule kuulemaan ja kyselemään EU-vaaleihin osallistuvien puolueiden edustajaehdokkailta heidän näkemyksiään EU:n tulevaisuuden suuntaviivoista ja Suomen vaikutusmahdollisuuksista EU-parlamentin päätöksenteossa. Paneelikeskustelua vetää Insinööriliiton viestintäpäällikkö Jari Rauhamäki. Ilmoittautuminen 22. huhtikuuta 2014 mennessä www.helins.fi/Tapahtumat tai puh. 040 150 3878/ HI:n toimisto.

ins. jäsenliite 1/2014

Oletko muistanut käyttää astianpesukonetta tyhjänä kerran kuukaudessa kuumimmalla pesuohjelmalla, jotta kone puhdistuu? Sama olisi tehtävä pyykinpesukoneelle. Entäpä kahvinkeitin? Kahvinkeittimen kalkinpoisto tulisi tehdä laimennetulla väkiviinaetikalla tai kalkinpoistoaineella kerran tai pari vuodessa. Myös asunnon raitisilmaventtiilin suodatin kuuluu vaihtaa vähintään joka vuosi, missä se liekään. Onkos sellainen ammattikunta kuin nuohoojat vielä olemassa? Nimittäin tulisijan hormi on nuohottava vuosittain. Samoin sähköliesi ja jääkaappi vedetään pois paikaltaan vähintään kerran vuodessa ja niiden taustat ja lattia puhdistetaan. Uusissa asunnoissa asuvista harva tietänee, että sähkökaapin vikavirtasuojien toiminta on tarkistettava kaksi kertaa vuodessa. Jos semmoinen kaappi löytyy, niin väitänpä, että testaamisen on laiminlyönyt 99 prosenttia asukkaista. Mikroaaltouunista olisi käyttöohjeen mukaan hyvä poistaa hajut seuraavalla tavalla. Sekoita kupillinen vettä, yhden sitruunan mehu ja raastettu kuori. Kuumenna seosta mikrossa viiden minuutin ajan mikroaaltouunin kestävässä kulhossa. Sen jälkeen uuni on pyyhittävä huolellisesti ja kuivattava pehmeällä liinalla. Tarpeellistako? Enempihän haisee liesikuvun rasvasuodatin, jonka peseminen on varmaan monelta kokonaan unohtunut. Polkupyörän ohjeessa sanotaan, että ketjut on hyvä rasvata ennen talviteloille laittamista. Vanha rasva on poistettava ensin asianmukaisesti! Jarrupalat ja vanteiden pinnojen kireys tarkistetaan samalla. Puutarhakalusteet on erään valmistajan ohjeiden mukaan käsiteltävä vähintään kerran kuukaudessa puuöljyllä (talvellakin?). Viikoittain on tarkistettava kissan korvat, kattokaivojen puhtaus, vesimittari, palovaroitin, lasten kynsien pituus, pesukoneen nukkasihti, tietokoneen virukset ja kaasugrillin letkujen kunto. Ohjeiden mukaan päivittäin on tarkistettava Zetor-merkkisen traktorin öljyt, jos jollakulla sellainen on tallissa. Päivittäin on myös pidettävä kuulokoje ja akvaarion suodatin puhtaana ja tarkistettava, että joulukuusen jalassa on vettä ja että lapsissa ei ole punkkeja tai täitä. On myös tarkistettava moottoripyörän renkaiden ilmanpaine ja mankelin sormisuoja. Meiltä insinööreiltähän nämä määräaikaishuollot luonnistuvat, vaan toisten huomioiminen, kuten puolison, lapsien ja työtoverien kehuminen kerran päivässä saattaa helposti unohtua.

kolumni

Päivittäin, viikoittain, kerran kuukaudessa

Markus Hyyppä markus.hyyppa@gmail.com

Kirjoittaja on helsinkiläinen insinööri.

kuva Olli Häkämies

1/2014 ins.

Liiton jäsenyydessä on järkeä Edunvalvonnalla rakennamme oikeudenmukaista työelämää ja turvaamme tulevaisuutta.

Asiakaspalvelu

Työehtosopimuspöydissä neuvottelemme palkastasi sekä palkansaajan oikeuksista.

0201 801 801

Luottamusmiehet, asiamiehet ja lakimiehet ovat tukenasi työpaikan ongelmissa.

asiakaspalvelu@ilry.fi

Henkilökohtainen neuvonta tarjoaa välineitä palkan parantamiseen ja uran hallintaan. Turvanasi ovat kattavat vakuutukset. Saat kiinnostavaa luettavaa työstä ja elämästä. Käytössäsi on valikoima rahanarvoisia etuja. Paikallinen toiminta tarjoaa hyötyä ja huvia sekä mahdollisuuden verkostoitua.

Jäsenyytesi liitossa Työttömyyskassan jäsenyys Jäsenmaksu Verovähennys

Parempi työpäivä

Insinööriliitto tekee työtä parempien työpäivien puolesta: www.ilry.fi