HELINS 4 2016

4 2016 E

Edunvalvonta: Kiky-sopimuksen lyhyt historia

I

Insinööri työssä: Kiina opettaa kärsivällisyyttä

A

Ajankohtaista: Haastattelussa Samu Salo

Missä jigit syntyvät

Sisältö Pääkirjoitus............................................................................... 3 Töissä toisessa kulttuurissa................................................ 4 Ajankohtaista........................................................................... 6 Kiky-sopimuksen lyhyt historia......................................... 8 Insinöörin kalajuttu.............................................................. 10 Valtion aluehallinto uudistuu............................................14 Aktiivikonkari Erkki Mattila................................................18 Samu Salo: Aika puhaltaa yhteen hiileen................... 20

Välipalat...................................................................................22 Lisää osaajia datakeskuksiin............................................24 Metropolian ja Aallon yhteistyöstä positiivisia viestejä...............................................................26 Onnea, uudet insinöörit!....................................................28 Ajankohtaisia tapahtumia.................................................29 Kalle Kiilin kolumni...............................................................39

20

8

2

–

HEL I NS 4 /2 0 16

26

P

Pääkirjoitus

HELSINGIN INSINÖÖRIEN AMMATILLISAATTEELLINEN JÄSENLEHTI

LIIKKUVA VAI LIIKUTELTU TYÖVOIMA? Kansainvälistä ja globaalia liiketoimintaa ”maassa maan tavalla”, sanovat suomalaiset ja kumartavat ympäriinsä. Sivistysyhteiskunta on toimiva ja järjestäytynyt yhteiskunta. Meillä se toteutetaan vallan kolmijaolla, jossa lainsäädäntö, tuomioja toimeenpanovalta ovat eriytetyt. Suomalaisen yhteiskunnan voisi olettaa suojelevan suomalaista työvoimaa.

Kansainvälinen liiketoiminta edellyttää liikkuvuutta ja sitä pyritään hallitsemaan maahantulosäännöksillä. Työnteko muualla kuin kotimaassa tai Euroopan unionin jäsenmaassa hoidetaan oleskeluluvalla, joka pitää sisällään oikeuden työskennellä kohdemaassa. Harmaalla alueella liikutaan silloin, kun yritykset teettävät työtä maahantulijoilla viisumipohjaisesti.

Suomen perustuslakia täydennettiin vuonna 1976, kun siihen lisättiin vaatimus työvoiman erityisestä valtiollisesta suojelemisesta. Perustuslain lisäys tehtiin yhteiskunnallisessa tilanteessa, jossa työttömyys oli poikkeuksellisen korkea. Työvoimalla ei pitäisi olla Suomessa mitään hätää, silti työttömien määrä on viime vuosina noussut.

Globaali liiketoiminta on tuonut mukanaan rakennemuutoksia. Monet isot yritykset ovat irtisanoneet suomalaista työvoimaa tuotannollis-taloudellisin perustein. Samaan aikaan maahan on tuotu lukuisia erityisasiantuntijoita ja vieläpä näille samoille rakennemuutoksen kourissa oleville aloille. Globalisaatio suosii halvempaa työvoimaa ja tarveharkinnan poistamista maahantulo-oikeudesta päätettäessä. Missä näkyy perustuslain turvaama valtiovallan erityissuojelu suomalaiselle työvoimalle?

Suomalainen yhteiskunta on murroksessa. Työvoima liikkuu ja sitä liikutellaan surutta. Syksyllä on eduskunnassa monta tärkeää asiaa päätettävänä. Meidän tulee olla valppaana ja seurata aktiivisesti meneillään olevia lainsäädäntöhankkeita. Maan tapa näyttäisi olevan, että korkeasti koulutettua ja osaavaa työvoimaa viedään kuin pässiä narussa. Tälle on saatava stoppi.

Tehdään yhdessä syksystä parempi!

Lasse Laurikainen päätoimittaja

ISSN 2342-7566 (Painettu) ISSN 2342-7574 (Verkkojulkaisu) Julkaisija Helsingin Insinöörit HI ry Päätoimittaja Lasse Laurikainen p. 040 502 5205 lasse.laurikainen@nokia.com Viestintävastaava Sointu Högström sointu.hogstrom@helins.fi p. 040 180 6210 Ilmoitukset ja osoitteenmuutokset Ratavartijankatu 2 A 00520 Helsinki p. 040 150 3878 www.helins.fi toimisto@helins.fi Toimitus Unionimedia Oy helins@unionimedia.fi Mikonkatu 17 B 00100 Helsinki Tuottaja Marjo Mikola marjo.mikola@unionimedia.fi Taitto Tomi Westerholm Kannen kuva

Rapala Toimitusneuvosto Lasse Laurikainen (pj.)

Minna Anttonen Sointu Högström Susanna Kalliomäki Anu Kaniin Esa Kokka Elina Kuivinen Marjo Mikola Rope Sidebras Paino Forssa Print HELINS-lehden paperi on Novapress Silk ja kansipaperi Galerie Art. Aikataulu 2016 Numero Aineistot Ilmestyy 5 8.9. 5.10.

6 3.11.

30.11.

Sinua varten – työssä ja vapaalla HE L I NS 4 / 2016

–

3

I

Insinööri työssä

Marjo Lehtisen äiti oli myös insinööri.

– Hän ehkä ohjasi minua osaltaan tekniikan alalle. Olen aina tykännyt tehdä itse käsilläni niin, että näen lopputuloksen.

4

–

HEL I NS 4 /2 0 16

Töissä toisessa kulttuurissa Kiinassa oppii työtehtävien lisäksi kärsivällisyyttä, sanoo suunnittelijainsinööri Marjo Lehtinen.

Muovitekniikan insinööri Marjo Lehtinen aloitti suunnittelijan työt Valmetilla helmikuussa. Hän ehti olla vain kuukauden töissä, kun hänelle tarjottiin mahdollisuutta lähteä työkomennukselle Kiinaan. Lehtinen opettelee samalla pääsuunnittelijan tehtäviä.

– Olin otettu. On helpompi nähdä tuote, jonka kanssa on tekemisissä jo kokoonpanovaiheessa, kuin että sitä pitäisi katsoa kuvista, Lehtinen kertoo.

Lehtisen tiimi tekee pituusleikkureita, joilla paperikoneen rullat leikataan asiak­kaan toivomaan leveyteen.

Osa suomalaista asiantuntijatiimiä Järvenpäässä asuva Marjo Lehtinen on tehnyt keväällä jo muutaman kolmen viikon matkan Kiinaan. Valmetilla on tehtaat Shanghaissa ja Xi’anissa. Xi’an on pieni kuuden miljoonan ihmisen kaupunki keskellä Kiinaa.

– Länsimainen kulttuuri ei ole hirveästi puskenut sinne, eivätkä ihmiset puhu kovin hyvää englantia tehtaalla, hän sanoo.

Valmetin Xi’anin tehtaalla työskentelee noin 500 ihmistä ja Shanghaissa noin 900. Suomesta käy tehtailla säännöllisesti asiantuntijoita.

– Autamme kiinalaisia tarvittaessa ja toimimme eräänlaisena tukipilarina.

Tiimissämme oli yksi suomalainen, joka puhuu aika sujuvaa kiinaa. Hän on hoitanut kaikki paniikkitilanteet.

Lehtinen kertoo, että työ on suhteellisen vapaata. Aikataulujen mukaan pitää elää, mutta toimintatapa on itse päätettävissä.

– Tykkään siitä, että kukaan ei ole hengittämässä koko ajan niskaan.

Aikaero tuo työhön Kiinassa oman lisänsä. Kesällä aikaero on viisi ja talvella kuusi tuntia. Usein Lehtinen saa lu-

kea Suomen uutiset vasta seuraavana päivänä.

Työtavat maiden välillä eroavat Marjo Lehtisen mukaan kiinalainen työkulttuuri on täysin erilainen kuin Suomessa. Kiinalaiset ovat erittäin ahkeria, mutta ahkeruutta ei aina kohdisteta oikein. Lehtisen mukaan kiinalaisilla on paljon kysymyksiä, ja he tulevat haastamaan.

– Se kuuluu kulttuuriin ja opettaa kärsivällisyyttä.

Valmet tarjoaa Kiinan tehtaiden työntekijöille lounaan. Lehtinen sanoo, että varsinkin maakunnista tulevat työntekijät tuppaisivat muuten lähettämään ruokarahansa perheelleen jopa oman terveytensä ja jaksamisensa uhalla.

Lehtinen matkustelee myös vapaa-aikanaan, ja opiskellessaan Lahden ammattikorkeakoulussa hän vietti puoli vuotta Vietnamissa. Kiinassa kulttuurishokki ei siis ollut hänelle kovinkaan suuri.

– Vaikka olen töissä, minulla on illat ja viikonloput vapaat. Olen ehtinyt katsoa Terrakotta-sotilaat, kiivetä vuorelle ja koluta Shanghaita vapaailtoinani.

Blondi suomalainen ihmetyttää Erityisesti Xi’anissa ruoka on tulista ja mausteista. Marjo Lehtinen pitää kiinalaisesta tavasta tilata pöytä täyteen ruokaa, josta jokainen saa maistella eri ruokalajeja.

Hän kertoo tilanneensa kerran pöytään useamman ruokalajin, joiden joukkoon mahtui muun muassa possunpötsiä ja muita sisäelimiä. Se aiheutti huvittuneita reaktioita pöytäseurueessa.

Liikennesääntöjä Kiinassa ei Lehtisen mukaan juurikaan noudateta. Kaikki ajavat, miten haluavat.

– Jos siellä on hajonnut linja-auto keskelle tietä ja kaikki kuusi miljoonaa ihmiset lähtevät samaan aikaan liikkeelle, työmatka saattaa kestää puolesta tunnista pariin tuntiin.

Erikoisilta tilanteilta hän ei ole välttynyt. Kerran asiantuntijatiimin koppiin paukahti joukko työnjohtajia ja poliiseja, jotka puhuivat kovaan ääneen kiinaa.

– Kättelimme, saimme julisteita, nauroimme ja meistä otettiin yhteiskuvia.

Sitten he lähtivät yhtä nopeasti kuin tulivatkin. Emme vieläkään tiedä, mihin se liittyi, Lehtinen hymähtää.

”On helpompi nähdä tuote kokoonpano­ vaiheessa, kuin että sitä pitäisi katsoa kuvista.”

Vaaleatukkainen Lehtinen on Kiinassa ihmetyksen aihe. Matkaillessaan hän kaipaa Suomesta sitä, että kukaan ei huuda tai koskettele. Ihmiset osaavat Suomessa myös jonottaa.

– Kun menin hälinäalueelle, jouduin pitämään tukastani kiinni, kun mammat kävelivät saksien kanssa perässäni. He halusivat leikata itselleen tupsun.

– Heillä on erilainen elämänasenne kuin suomalaisilla. Se on ihailtavaa, mutta joskus se on raskasta, Lehtinen hymyilee.

Antti Halonen Kuva Tomi Westerholm HE L I NS 4 / 2016

–

5

A

Ajankohtaista Tällä palstalla käsitellään insinöörejä askarruttavia työelämää koskevia kysymyksiä. Vastaajana toimii asiamies Minna Anttonen Insinööriliitosta. Voit lähettää oman kysymyksesi osoitteella minna.anttonen@ilry.fi tai www.helins.fi/insinooriklinikka. Vastauksesta voi olla hyötyä myös muille samoja asioita pohtiville jäsenille!

Minnan klinikka

MITÄ TYÖAJAN PIDENTÄMISESTÄ SEURAA? Kysymys: Joka tuutissa puhutaan 6 minuutin tai 24 tunnin työajan pidennyksestä. Mitä se minulle käytännössä tarkoittaa? Kerrotko myös, miten tämä lisää työllisyyttä tai kasvattaa tuottavuutta?

Vastaus: Kesäkuun alkupäivinä hyväksytyn kilpailukykysopimuksen (kiky) mukaan suomalaisten työaikoja pidennetään 24 tunnilla vuodessa. Se, mitä työajan pidennys sinulle tarkoittaa, riippuu useista seikoista.

Oletko töissä alalla, jossa sovelletaan työehtosopimusta? Pidennys koskee vain aloja, joissa työajan pidennyksestä on sovittu työehtosopimuksessa. Työaikaa ei pidennetä niin sanotuilla sopimuksettomilla aloilla.

Mitä työehtosopimusta sinuun noudatetaan? Työajan pidennyksestä on sovittu hieman eri tavoin eri työehtosopimuksissa.

Oletko tunti- vai kuukausipalkkalainen? Teetkö päivätyötä vai vuorotyötä?

Mikä on säännöllinen työaikasi? Onko sinulla käytössä niin sanotut pekkaspäivät eli työajan lyhennysvapaat? Myös nämä kaikki seikat vaikuttavat siihen, miten työajan pidennys sinuun vaikuttaa.

Useimmissa työehtosopimuksissa vuosityöajan pidennyksestä sovitaan 6

–

H EL INS 4 /2 0 16

paikallisesti. Sopimus tehdään kirjallisesti ja se on tehtävä marraskuun loppuun mennessä vuodeksi kerrallaan.

Työajan pidennykseen on olemassa useita elementtejä. Eri työpaikkojen vaihtelevat olosuhteet ohjaavat sopimista. Työkaluja työajan pidennykseen voivat olla esimerkiksi liukumasopimukset ja työaikapankit. Työpaikalla voidaan sopia, että työntekijä saa sijoitella työajan pidennyksen omien työtehtäviensä mukaan miten haluaa. Hän voi esimerkiksi tehdä päivittäin kuusi minuuttia, kerran viikossa puoli tuntia tai kerran kuukaudessa kaksi tuntia pidemmän työpäivän.

Työehtosopimuksessa on myös määräyksiä siitä, miten työaikaa lisätään, ellei paikallista sopimusta synny. Sinun kannattaa nyt odotella, mitä työpaikkasi luottamusmies asiasta kertoo. YTN ja ammattiliitot tulevat ohjeistamaan luottamusmiehiä ja jäseniä tästä tarkemmin.

Työajan pidennyksen yhteyttä työllisyyden lisääntymiseen ja tuottavuuden kasvuun on vaikea nähdä etenkään tietointensiivisillä aloilla, joilla insinöörit tyypillisesti työskentelevät – eihän tätä osaa selittää edes työministeri, saati sitten liiton asiamies.

Insinöörikoulutuksen laatu on korkeaa ja osaaminen arvostettua.

Piirros Jarmo Sihvola

Tulossa syksyllä

Päivittäinen digitalisaatio -teemaseminaari Oletko koskaan miettinyt, että ilman tietoliikenneinsinööriä katollasi ei ehkä olisi tv-antennia. Myös sähkö-, automaatio-, rakennus- ja esimerkiksi lvi-insinöörit ovat vaikuttaneet siihen, että elämääsi kuuluu monia hyödyllisiä ja elämää sujuvoittavia asioita.

Elämme keskellä arjen digitalisaatiota, ja moni tietotekninen

laite tuntuu itsestäänselvyydeltä, jota ilman ei enää pärjäisi.

Helsingin Insinöörit järjestää syksyllä maksuttoman seminaarin, jossa alan asiantuntijat raottavat lisää tätä kiinnostavaa, vähän mystistäkin digitaalista maailmaa.

Seuraa HI:n tapahtumakalenteria ja ilmoittaudu mukaan osoitteessa www.helins.fi/tapahtumat

Omaperäisyys vei voiton Koululaisille suunnatun Tämä toimii!

-teknologiakilpailun voitti tänä vuonna Tuusulan kirkonkylän koulun tiimi.

Kilpailussa osallistujat rakentavat liikkuvia ja leikittäviä leluja. 4.–6.-luokkalaisille järjestettyyn kilpailuun osallistui nyt lähes 3 500 3–5 hengen ryhmää, eli yhteensä noin 14 000 koululaista, LUMATE-keskuksen koordinaattori Sanna Kivimäki kertoo.

– Ihan ensiksi kaikista mukana olleista kouluista valittiin työ, joka lähetettiin aluekilpailuun. Niitä järjestettiin kymmenellä paikkakunnalla.

Jokaisen aluekilpailun voittaja pääsi mukaan loppukilpailuun. Matkan varrella kilpailutöiden arviointikriteerit kovenivat.

– Liikkuvuus oli tosi tärkeää, ja mitä enemmän lelussa oli toimintaa, sen parempi. Lisäksi arviointiin vaikutti leikittävyys ja visuaalisuus. Tänä vuonna kilpailun teemana oli kierrätys, ja sen huomioiminen oli myös vahvasti mukana arviointikriteereissä.

Ekokeskus-niminen voittajatyö erottui sillä, että se oli omaperäinen, siinä oli käytetty paljon erilaisia materiaaleja ja huomioitu kierrätysteema.

– Myös työstä tehty mainos ja päiväkirja olivat kiinnostavia ja omaperäisiä, Kivimäki jatkaa.

Kilpailun järjesti LUMA-keskus Suomi. Tuomaristoon kuului jäseniä teknologiateollisuudesta, Tampereen teknillisestä yliopistosta ja Tampereen LU-

MATE-keskuksesta, joka myös koordinoi kilpailua.

Kilpailun tarkoituksena on kannustaa tekniikan harrastamiseen ja oppimiseen.

Koska lelusta tehdään myös mainos ja päiväkirja, työtä voi tehdä eri tunneilla: äidinkielen, kuvaamataidon, luonnontieteiden sekä tekniikan.

– Lelua tehdessä oppii myös ryhmätyötä ja yhdessä ideointia. Monta kertaa lelun tekeminen on hyvää harjoitusta oikeaan elämään. Kun tulee ideoita ja niitä toteutetaan, huomataan, ettei kaikki toimikaan, mutta yrityksen ja erehdyksen kautta syntyy uusia ideoita, Sanna Kivimäki sanoo.

Natasha Petrell HE L I NS 4 / 2016

–

7

T

Työmarkkinajaos

Stop-mielenilmaus Rautatientorilla 18.9.2015.

Kilpailukykysopimuksen lyhyt historia Kilpailukykysopimus on monella tavalla historiallinen, sanoo Insinööriliiton neuvottelujohtaja Petteri Oksa. Miten kiky-sopimukseen päädyttiin?

Kilpailukykysopimuksen soveltaminen saatiin vaikeiden vaiheiden kautta maaliin. Voi sanoa, että moiset ongelmat kuuluvat työmarkkinaperinteeseen. Tässä tapauksessa on kuitenkin hyvä huomata, että palkansaajien etujen ja ansioiden leikkaaminen ei voi olla helppoa. Nähtäväksi jää, tuottavatko nämä kustannuskilpailukykyyn kohdennetut toimet uutta työtä ja talouskasvua.

Tammikuussa 2016 työmarkkinakeskusjärjestöt solmivat monien vaiheiden kilpailukykysopimuksen. Sopimus on monella tavalla historiallinen. Se on todennäköisesti viimeinen Suomessa sol8

–

HEL I NS 4 /2 0 16

mittu keskusjärjestösopimus. Lisäksi se on ensimmäinen sopimus, jolla on pelkästään leikattu palkansaajien etuja.

Tilanne muodostui kuitenkin sellaiseksi, että yleinen arvio oli sopimuksen hyväksymisen kannalla. Vaihtoehto nähtiin pahempana.

Alussa oli yhteiskuntasopimus Kiky-sopimuksen taustalla ovat sekä Suomen talousvaikeudet että keväällä 2015 käydyt eduskuntavaalit. Vaalit voittanut puolue ilmoitti heti vaalien jälkeen pyrkivänsä muodostamaan työmarkkinaosapuolten kanssa yhteiskuntasopi-

mukseksi kutsumansa ratkaisun.

Yrityksiä nähtiin vuoden 2015 kesän ja syksyn aikana useita. Kun neuvottelut eivät tuottaneet tulosta, hallitus nokitti niin kutsutuilla pakkolakiesityksillä. Niillä olisi puututtu suoraan palkansaajien taloudellisiin etuuksiin ja työmarkkinajärjestöjen sopimusvapauteen.

Pakkolakiesitys johti liittojen mielenilmaukseen, joka keräsi 30 000 ihmistä sateiselle Rautatientorille. Valtakunnallisesti siihen osallistui jopa satatuhatta palkansaajaa. Voimannäyttö vaikutti selvästi neuvotteluilmapiiriin. Ilman sitä tuskin olisi syntynyt mitään sopimusta.

”Pakkolakiesitys johti liittojen mielen­ilmaukseen, joka keräsi 30 000 ihmistä sateiselle Rautatientorille.”

Pelissä kustannuskilpailukyky Alussa puhuttiin tuottavuusloikasta, mutta ne puheet unohtuivat äkkiä. Syynä oli se, että tuottavuus ei kasva työajan pidentyessä. Siinä käy päinvastoin. Puhe siirtyi pian kilpailukykyyn.

Koko pitkäksi venyneen neuvotteluprosessin ajan esillä olivat peruselementit eli työajan lisääminen ja yritysten maksujen keventäminen. Nämä toimet johdettiin taloustilanteesta ja ajateltiin, että parantamalla Suomen kustannuskilpailukykyä saadaan talouteen uutta vauhtia.

Taustalla nähtiin Suomen taloustilanne. Palkansaajat ovat järjestelmällisesti kiinnittäneet huomiota siihen, että ongelmissamme kyse ei voi olla pelkästään työn hinnasta. Esimerkiksi teollisuudessa Suomen ja Saksan palkkataso on suunnilleen sama, korkeasti koulutetussa Suomessa palkat ovat alemmat. Syksyllä tehtiin neuvotteluesitys, jossa olisi pureuduttu laajasti kilpailukyvyn osatekijöihin. Se ei kuitenkaan kelvannut.

Yritysten maksutaakkaa päätettiinkin kilpailukyvyn nimissä alentaa siirtämällä sosiaaliturvamaksuja työnantajilta palkansaajien maksettaviksi. Kyseessä on vuositasolla vähintään 1,5 miljardin euron kokoisesta summasta.

Soveltamisneuvottelut vaikeita Kilpailukykysopimus edellytti, että työehtosopimuksiin otetaan määräykset työajan pidentämisestä 24 tunnilla ilman kustannusvaikutuksia, niin kutsuttu selviytymislauseke, mahdollisuus työaikapankkiin ja poistetaan niin kutsutut liittolukot paikallisesta sopimisesta. Paikallisen sopimisen laajentamisen vastapainona oli luottamusmiesten aseman parantaminen.

Suurimmassa osassa akavalaista kenttää työaikapankit olivat sopimuksissa valmiiksi, eivätkä paikalliset sopimukset edellyttäneet liittojen hyväksyntää.

Neuvottelut keskittyivät pian työaikaky-

Insinööriliiton neuvottelujohtaja Petteri Oksa johtaa Insinööriliiton työsuhde- ja neuvotteluyksikköä.

symyksen ympärille. Siinä linja oli kirkas: pidennys haluttiin tehdä mahdollisimman joustavasti liukumia ja työaikapankkeja käyttäen.

Vaikka työnantajaliitot yleensä kannattavat joustavuutta, nyt ne olivatkin ongelmitta jäykimpien mahdollisten ratkaisujen kannalla. Suuressa osassa pöytiä vaadittiin kokonaisten päivien käyttämistä työajan pidennykseen. Mukana olivat sekä lauantait että arkipyhät, joista etenkin helatorstai vilahteli puheissa.

Ratkaisu paikallisesta sopimisesta Lähes kaikissa sopimuksissa löydettiin ensisijainen ratkaisu paikallisesta sopimisesta. Työajan pidentäminen sovittiin tehtäväksi yrityksen tilanteeseen parhaan mahdollisen ratkaisun löytämiseksi. Kiista siirtyi sen jälkeen siihen, mitä tapahtuu, jos paikalliseen sopimukseen ei päästä.

Lopulta kaikki nämä perälautaratkaisutkin saatiin siedettäviksi. Ratkaisut vaihtelevat sopimuksesta toiseen. Oletettavaa kuitenkin on, että kaikilla aloilla päädytään useimmissa tapauksissa jo-

honkin paikalliseen ratkaisuun. Voi jopa toivoa, että useat näistä ratkaisuista ovat sieltä joustavimmasta päästä.

Paikallisen sopimisen mahdollisuudet ovat akavalaisessa yksityisessä sektorissa niin laajat, että useimmissa tapauksissa ei lisäämisen mahdollisuuksia juuri ollut. Joitakin poikkeuksiakin toki oli.

Luottamushenkilöiden aseman parantaminen ei toisaalta maistunut työnantajapuolelle.

Kohti neuvotteluita 2017 Kiky-neuvottelut antavat samalla pohjan liitto- ja toimialakohtaiselle neuvottelukierrokselle. Se tulee vastaan syksyllä 2017. Tämä tarkoittaa, että kaikki käytettävissä oleva aika pitää käyttää sekä oman toimintakyvyn että mahdollisimman hyvän neuvotteluaseman luomiseksi. Senkin takia, että usealla alalla saatetaan haluta poistaa nyt sovittuja asioita työehdoista.

Petteri Oksa, neuvottelujohtaja Insinööriliitto IL ry Kuvat Mikko Taipale ja Kimmo Brand HE L I NS 4 / 2016

–

9

K

10

Kansainvälisyys

–

H EL INS 4 /2 0 16

Insinöörin kalajuttu Rapala VMC:n Indonesian Batumin-tehdas on yksi maailman suurimmista viehetehtaista.

On arvioitu, että Suomessa olisi mökkikalastajat mukaan luettuna peräti 1,8 miljoonaa kalastajaa. Kalastus on maailman suosituimpia harrastuksia kävelyn, juoksun ja uinnin ohella.

Niin sanottu jigikalastaminen on viimevuosina kasvattanut suosiotaan. Jigit ovat silikonista tai PVC:stä valmistettuja vieheitä, jotka jäljittelevät kalaa, matoa tai toukkaa.

Kalastustarvikkeisiin erikoistunut Rapala VMC valmistaa Indonesian Batumin tehtaalla yhtiön muita brändejä kuin Rapalaa. Tehtaalla tehdään muun muassa Stormin, Blue Foxin, Williamsonin, Trigger X:n, Terminatorin ja VMC:n tuotteita. Näistä Storm on ylivoimaisesti isoin, yksi maailman suurimmista jigivalmistajista.

Rapalan myynnistä ja brändeistä kansainvälisesti vastaava johtaja Aku Valta sanoo, että Rapala-brändin tuotteet valmistetaan Suomessa Vääksyn tehtaalla, eikä niitä tulla sieltä siirtämään pois.

– Teemme täällä Batumissa kaikkea sellaista, mitä emme työvoiman tai tekniikan vuoksi voi Vääksyssä valmistaa yhtä ketterästi.

– Pystymme vastaamaan maakohtaisiin erikoistoiveisiin tekemällä nopeasti pienempiä sarjoja kuin Pohjolan tehtaat.

Esimerkiksi Ruotsissa on siirrytty käyttämään isompia vieheitä kuhan ja hauen pyynnissä, Valta lisää.

Teknologia työvoiman apuna Kun Rapala VMC:n tehdas siirrettiin

kustannussyistä Kiinasta Indonesiaan tammikuussa 2012, teknologia oli parikymmentä vuotta vanhaa. Yhtiö on satsannut tehtaan uuteen tekniikkaan satojatuhansia euroja.

Pelkkä edullinen ja tehokas työvoima ei riitä, vaan menestyvä liiketoiminta vaatii myös modernia teknologiaa. Batumin tehtaan johtaja Arto Nygren sanoo, että tehtaalla tehdään oikeastaan kaikki alusta loppuun itse työkaluja myöten.

Jigit ovat silikonista tai PVC:stä valmistettuja vieheitä, jotka jäljittelevät kalaa, matoa tai toukkaa.

– Teemme muovimuotitkin itse. Suomessa muovimuotti maksaa 20 000 euroa, ja sitä saa odottaa kuukausikaupalla, täällä sen voi hurauttaa kuukaudessa, ja se maksaa vain murto-osan.

Rapalalla on Batumissa kaksi tehdasta, jotka sijaitsevat saman tien kummallakin puolella. Toisessa rakennuksessa tehdään muun muassa muiden kuin Rapalan kovamuovituotteet ruiskupuHE L I NS 4 / 2016

–

11

K

Kansainvälisyys

Kalastustarvikkeisiin erikoistunut Rapala VMC valmistaa Indonesian Batumin tehtaalla yhtiön muita brändejä kuin Rapalaa.

ristustekniikalla. Kovamuovituotteet myös kootaan samassa rakennuksessa, missä tehdään vieheiden metallirenkaita ja lankoja.

Rakennuksen työkaluosastolla tehdään muotit, ja niitä huolletaan siellä.

Pakkaukset tehdään yläkerrassa. Myös osto-osasto ja tuotekehitysosasto sijaitsevat toisessa rakennuksessa.

Missä jigit syntyvät Ensimmäisessä rakennuksessa sadat työntekijät ahertavat vieheiden parissa kuumassa tehtaassa. Paikalliset ovat tot-

tuneet lämpöön, ja he pitävät säännöllisesti taukoja uupumuksen välttämiseksi.

Täällä tehdään myös Stormin jigit.

Jigejä tehdään kahdella eri menetelmällä; teräs- ja silikonimuoteilla. Vieheiden rungot valetaan koneellisesti, jonka jälkeen niistä pestään pesupaikalla ylimääräinen silikoniöljy pois, jotta ne voidaan pintakäsitellä. Sitten ne jatkavat osastolle, missä maalataan vieheiden selät, mahat ja hännät.

– Digiprinttauksella saa myös printattua kuvioita kylkeen, Arto Nygren kertoo.

Kotkan teknillisestä oppilaitoksesta

Paikalliset työntekijät ovat tottuneet lämpöön ja pitävät säännöllisesti taukoja uupumuksen välttämiseksi.

koneinsinööriksi vuonna 1989 valmistunut Nygren kertoo, että plating-osastolla käsitellään vieheiden kupari-, nikkeliosia sekä kromipinnoituksia.

Tehtaalla on paljon hienoja laitteita, joilla vieheisiin saa kirjaimellisesti lisää väriä. Nygren näyttää alumiinihöyrystämiseen käytettävää konetta, jota käytetään tyhjiömetallointiin. Näemme, miten alumiinista saa vieheisiin kirkasta peilipintaa.

Leikkimielisiä kujeilijoita Ylimmässä kerroksessa on muun muassa metallituotteiden ja pehmeämuovituot-

30 000 pakkausta päivässä Rapalan Indonesian tehtaalla tehdään vuorotyötä kuutena päivänä viikossa ja 24 tuntia vuorokaudessa.

Tuotanto rullaa koko ajan.

n

Tehtaasta lähtee ulos noin 30 000 pakkausta päivässä eli noin 1,6 miljoonan dollarin edestä uistimia kuukaudessa. Tehtaan liikevaihto on noin 16,5 miljoonaa dollaria.

n

Työntekijät tienaavat noin 280 dollaria kuukaudessa. Se on Indonesian palkkatasoon nähden reilu korvaus. Palkat nousevat hieman alle kymmenen prosenttia vuodessa.

n

Indonesian valtio määrittelee tarkkaan työntekijöiden oikeudet muun muassa lomien, työterveyshuollon, työturvallisuuden ja vakuutusten suhteen.

n

12

–

HEL I NS 4 /2 0 16

Batumin tehtaan johtaja Arto Nygren (vas) ja Rapalan myynnistä ja brändeistä kansainvälisesti vastaava johtaja Aku Valta.

teiden kokoonpano- ja pakkaus. Vieheisiin asennetaan muun muassa tarvittavat koukut ja silmät. Näppäräsormiset työntekijät pujottavat koukut nopeasti pehmeistä jigeistä läpi.

Kymmenien pakkaajien rivistöt ovat vaikuttava näky. Arto Nygren kertoo, että tehtaalla on 1 160 työntekijää ja heidän lisäkseen noin sata toimihenkilöä. Työvoiman liikkuvuus on suuri.

– Tänne tulee paljon nuoria ihmisiä muilta saarilla. He ovat jonkin aikaa töissä ja lähtevät sitten pois. Pääsääntöisesti työsopimukset ovat määräaikaisia.

Nygren sanoo, että suuri liikkuvuus tuo haasteita henkilöstöhallintaan ja rekrytointiin. Työvoimasta ei ole pulaa, sillä portin takana olisi jatkuvasti innokkaita työntekijöitä. Heidät kuitenkin pitäisi kouluttaa työtehtäviin ja talon tavoille. Kun työvoiman vaihtuvuus on suuri, tietotaito uhkaa karata.

– Pyrimme pitämään huolta siitä, että meillä on ihmisiä, jotka pystyvät kouluttamaan uudet työntekijät.

Arto Nygren kehuu, että indonesialaiset työntekijät ovat hyviä ja tunnollisia, ja toimihenkilöiden porukka toimii loistavasti.

– He ovat vähän leikkimielisiä. Välillä heitä saa isähahmona vähän paimentaa, Nygren naurahtaa.

Jokainen viehe testataan Rakennuksen ylimmässä kerroksessa sijaitsevat myös koeuittoaltaat. Rapalalla on periaate, että kaikkien myytävien vieheiden uinti testataan ennen pakkaamista. Laatua ei tarkasteta, vaan laatua tehdään, Arto Nygren sanoo.

– Osastoilla koulutetut henkilöt tarkastavat laatua jo tekovaiheessa. Jos jotain menee pieleen, se on korjattava heti. Pakkausvaiheessa tuotteelle ei yleensä voi tehdä enää mitään.

Vieheiden uittaminen on Rapalalle eräänlainen laadun tae. Rapalan vieheet uitetaan myös Suomen Vääksyssä, eikä Indonesiassa ole syytä tehdä huonompaa jälkeä.

80-vuotias Rapala Lauri Rapala perusti Rapalan vuonna 1936. Yhtiö täyttää tänä vuonna 80 vuotta.

n

Yhtiön liikevaihto oli viime vuonna noin 280 miljoonaa euroa. Yritys myy vieheitä yli 140 maahan.

n

Yhtiön tärkeimmät kilpailijat uistinpuolella ovat Daiwa ja Pure Fishing.

n

70 prosenttia Rapalan tuotannosta menee Yhdysvaltoihin.

n

Antti Halonen Kuvat Antti Halonen, Rapala ja Pixhill

HE L I NS 4 / 2016

–

13

A

Ajankohtaista

Valtion aluehallinto uudistuu – maakunnat aloittavat vuonna 2019 Sipilän hallituksen hallitusohjelmaan sisältyy rakenteellisia uudistuksia, reformeja, joilla tähdätään ”yhdessä rakennettuun” Suomeen. Vision vuosi on Suomi 2025.

Rakenteellisista uudistuksista suurin on sote-uudistus, joka on antanut askelmerkit valtion aluehallinnon uudistukselle ja monelle yllätyksenä maakuntapohjalta.

Hallitusohjelmaan sisältyy rajusti nykyisiä hallintorakenteita ravistelevia muitakin hankkeita. Aluehallinnon ja sote-uudistuksen projektipäällikkö Tuomas Pöysti on todennut, että aluehallintouudistuksen jälkeen seuraavat keskushallinnon uudistus ja kun-

14

–

HEL I NS 4 /2 0 16

tauudistus. Epäilen näiden jälkimmäisten toteutumista samassa määrin kuin sote- ja aluehallinnonuudistuksien yksinkertaisesti siitä syystä, että hallituksen nelivuotiskaudella uudistuksista tuleva työmäärä on niin suuri, että muita uudistuksia ei ehditä tässä ajassa tehdä.

Tosin soten ja osin aluehallinnon uudistamisen myötä tulevat uudet maakunnat saavat vipinää myös kuntaliitoksiin.

Uudistusten myötä noin 60 prosenttia kuntien nykyisistä tehtävistä siirtyy

Pixhill

uusien perustettavien organisaatioiden hoidettavaksi. Samalla muuttuvat kuntien valtionapujärjestelmä ja kannettava vero, joka pienenee huomattavasti.

Näemme kuntien yhdistymistä entistä enemmän, ja sitä kautta kuntauudistus toteutuu kuin itsestään.

Uudistuksella on haasteita Aluehallinnon uudistamisen myötä Suomeen syntyy kolmas hallinnollinen taso, maakunnat. Siirrymme nykyisestä kahden portaan (kunnat ja valtio) kolmen portaan malliin (kunnat, maakunnat ja valtio). Maakunnille on ajateltu itsenäistä, kehittävää, sen omista lähtökohdista tapahtuvaa toimintaa ja valtaa. Tästä kaavaillusta maakunnallisesta itse-

näisyydestä seuraa monta nykyhallintoa muuttavaa asiaa. Auki olevia kysymyksiä ovat muun muassa valtion ohjaus suhteessa maakuntiin.

Nykyisin valtion keskushallinto on tulosohjannut aluehallintovirastoja tiukasti sekä toimintojen että rahoituksen osalta. Ohjaus tulee kevenemään ja ministeriöiden rooli muuttumaan.

Uusien maakuntien rahoituksen osalta ollaan kaavailemassa uutta veroa, maakuntaveroa. Maakuntavero ei kuitenkaan toteudu tässä vaiheessa, vaan perustettavien maakuntien toiminta rahoitetaan suoraan valtion budjetista.

Maakunnat eivät siinä mielessä ole itsellisiä toimijoita kuten valtio ja kunnat, joilla on esimerkiksi lainanotto-oikeus.

Maakuntien ohjaus tullee aluksi ole-

”Maakunnille on ajateltu itsenäistä, kehittävää, sen omista lähtökohdista tapahtuvaa toimintaa ja valtaa.

Tästä seuraa monta nykyhallintoa muuttavaa asiaa.”

HE L I NS 4 / 2016

–

15

maan lähellä nykyisen tapaista aluehallinnon ohjausta, mutta ei suoraa tulosohjausta. Tämä tulee osaltaan kaventamaan maakuntien itsenäisyyttä ainakin niiden alkutaipaleella.

Kritiikkiä on esitetty valtion veromarkkojen kylvämisestä maakuntapolitikkaan, jolloin pienessä kansantaloudessa tärkeät koko maata palvelevat kokonaisuudet jäävät herkästi saavuttamatta. Uskon, että tämä on uudistuksessa tiedostettu ja valtiovarainministeriön tiukka rahan ohjaus säätelee toimintoja yhteiseksi hyväksemme.

Järjestämisvastuu Uudistuksessa keskeistä on asiakaslähtöisyys ja hallinnossa kolme ”yytä” eli ymmärrettävyys, yksinkertaistaminen ja yhdenmukaistaminen. Uudistuksen tarkoitus on parantaa kansanvaltaisuutta, tuottaa palveluita yhden luukun periaatteella, asettaa sähköinen asiointi etusijalle ja luoda maakunnista yksilöiden ja yhteisöjen osallistumisen foorumi.

Nämä selvitysmies Lauri Tarastin ajatukset ovat ohjanneet uudistusta. Ajatukset ovat hyviä, mutta ne ovat samalla valtavia haasteita hallinnolle ja toisaalta myös kansalaisille, joilta uudistuksen myötä odotetaan tietyllä tavalla toimimista – mielellään netin kautta. Oleellisia asioita uudistuksessa ovat rinnalla kulkeva kehittämistyö, joka liittyy digitalisaatioon, toimintojen keskittämiseen, säädösten purkamiseen ( josta olemme saaneet esimakua henkilö-, tavara- ja taksiliikenteen säännösten purkamisena) sekä yksityisen ja kolmannen sektorin palvelun tuotantoon tuomisen. Käsitteellä ”järjestämisvastuu” tarkoitetaan maakunnan järjestämisvastuuta, jonka pohjalta maakunta voi toteuttaa toimintoja monella eri tapaa, esimerkiksi itse, yrityksen tai kolmannen sektorin toimesta. Sana ja toimintamalli on kopioitu sote-puolelta.

Virastoja lopetetaan – maakunnat tulevat ELY-keskukset, TE-toimistot ja maakunnan liitot lakkautetaan. ELY-keskusten ja TE-toimistojen tehtävät ja toimintojen järjestämisvastuu siirtyvät pääosin 18 Maakuntavirastolle vuoden 2019 alusta lähtien. Tehtävien siirto vastuualueittain (E-L-Y) tapahtuu seuraavasti: 16

–

H EL INS 4 /2 0 16

”Uudistuksen tarkoitus on parantaa kansanvaltaisuutta, tuottaa palveluita yhden luukun periaatteella, asettaa sähköinen asiointi etusijalle ja luoda maakunnista yksilöiden ja yhteisöjen osallistumisen foorumi.”

Elinkeinot-vastuualue E, siirtyvät tehtävät maakuntiin: • EU:n rakenne- ja investointirahastot • Elinkeinoelämän ja elinkeinojen sekä innovaatioympäristön kehittäminen ja rahoittaminen • Työ- ja elinkeinopalveluiden järjestäminen ja kotouttamisen edistäminen • Maaseudun kehittämiseen ja palveluihin, viljelijätukiin liittyvät tehtävät • Kalatalouteen liittyvät tehtävät • Tekes-virastolle siirtyvät innovaatioja keksintötoimintaan sekä kansainvälistymistä koskevat tehtävät ja pienet energiatuet.

Liikenne-vastuualue L, siirtyvät tehtävät maakuntiin: • Joukkoliikenteen alueellinen suunnittelu ja järjestäminen • Yksityisteiden valtionavustustehtävät • Alueellinen maakunnan liikennejärjestelmäsuunnittelu • Saaristoliikenne ja eräitä muita tehtäviä.

Liikennepuolen muut tehtävät (investoinnit, teiden kunnossapito ja hoito) yhdistetään Liikenneviraston tehtäviin.

Hallituksella ja ministeri Anne Bernerillä on tavoitteen saada ”laiska pääoma” töihin, eli tässä tapauksessa infrastruktuurin rahoitusmallin uudistaminen, joka mahdollistetaan liikenneverkkoyhtiön perustamisen kautta. Valtion täysin omistama yhtiö hallinnoisi nykyistä infraa ja sen hoitoa sekä kehittämistä valtion budjettitalouden ulkopuolella.

Tämä tarkoittaisi sitä, että valtio säästäsi vuosittain noin kaksi miljardia euroa, kun yhtiö vastaisi infrasta.

Yhtiö saisi tulonsa käyttömaksuilla, jotka eivät ole tiemaksuja, vaan joita voi verrata kännyköiden liittymämaksuihin. Muut tulonlähteet yhtiöllä olisivat lainat EU:n investointipankista ja muista rahoituslähteistä. Yhtiöllä olisi parlamentaarinen valvonta. Valmistelutyö liikenneverkkoyhtiön perustamisesta on käynnistetty ja se valmistuu puolentoista vuoden kuluttua eli vuonna 2018.

Ympäristö-vastuualue Y, siirtyvät tehtävät maakuntiin: • Vesivarojen käyttö ja hoito, vesien- ja merensuojelu • Alueiden käyttö, rakentamisenohjaus, kulttuuriympäristönhoito, jätehuollonsuunnittelu • Ympäristötietoisuus.

Ympäristövastuualueen tehtävistä suurin osa tulee kuitenkin siirtymään Valtion aluehallintovirastoon, joka muodostetaan nykyisistä AVI – keskuksista.

Tällaisia tehtäviä ovat: • Ympäristöhallinnon luvat, ympäristönvalvonta- ja luonnonsuojelu, YVAt • Aluehallintovirastolle siirretään tehtävät, jotka vaativat valtakunnallista toimivaltaa tai tehtävien hoitaminen on valtion kokonaisedun tai yleisen edun mukaista tai EU direktiivit edellyttävät valtion toimia.

• Siirtyviä on yhteensä noin 430 henkilötyövuotta.

KEHA-keskus, siirtyisi maakuntien hallinnolliseksi keskukseksi.

Hallinnosta vastaava KEHA-keskus muodostaisi tulevien maakuntien hal-

Henkilöstö on kovilla muutoksissa Selvitysmies Lauri Tarastin raportissa todetaan, että työntekijöiden asema ja edut turvataan liikkeenluovutuksessa säädetyllä tai muulla vastaavalla tavalla. Käytännössä tämä varmistuu vasta organisaatiomuutosten suunnitelmien valmistuttua ja yhteistoimintaneuvotteluiden käynnistymisen yhteydessä. Todennäköistä on, että eläkepoistuma hyödynnetään lähes täysimääräisenä. Organisoinneille asetetaan myös tuottavuustavoite.

Muutos tulee koskemaan kuntien ja valtion noin 12 000 henkilötyövuotta tai noin 17 000 henkilötyövuotta, mikäli pelastustoimen tehtäviä ei sijoiteta soten Erva-alueille. Näistä luvuista valtion aluehallinnon osuus on 2 790 TE-toimistojen tehtävää, 1 630 ELY-keskuksen tehtävää ja noin 500 KEHA-keskuksen hallinnollista tehtävää. Näiden ohella ovat ympäristö ja liikennevastuualueen muutokset, jotka tehtäväkokonaisuudet eivät siirry maakuntiin. Näitäkin suurempi on sote, joka sisältää noin 225 000 työntekijää.

Tätä kirjoitettaessa tiedämme, että edellä mainituilla työntekijöillä muuttuu työnantaja, työpaikka, organisaatio, työyhteisö, todennäköisesti hyvin monella työtehtävä ja asema, työn sisältö ja työn tekeminen. Haasteet edunvalvonnassa ovat siis mittavat. Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry on ottanut haasteen vastaan. Valtakunnallisiin ja alueellisiin työryhmiin nimetään, tai on jo nimetty JUKOn edustaja. JUKOn valtion neuvottelukunta on perustanut hankkeen seurantaryhmän, johon osallistuvat akavalaisten liittojen asiamiehet ja muutoksen kohteena olevien virastojen pääluottamusmiehet.

Pekka Liimatainen pääluottamusmies TEM hallinnonala ja TE-toimistot

iStock/rufus young

linnollisen keskuksen, joka vastaisi kakkien 18:sta maakunnan hallinnollisista palveluista henkilöstö- ja taloushallinnon, viestinnän ja ict-palveluiden osalta.

Jokaiseen maakuntaan ei siis tulisi erillisiä hallintoyksiköitä.

Maakunnat 18.

1. Uusimaa 2. Varsinais-Suomi 3. Satakunta 4. Kanta-Häme 5. Pirkanmaa 6. Päijät-Häme 7. Kymenlaakso 8. Etelä-Karjala 9. Etelä-Savo 10. Pohjois-Savo 11. Pohjois-Karjala 12. Keski-Suomi 13. Etelä-Pohjanmaa 14. Pohjanmaa 15. Keski-Pohjanmaa 16. Pohjois-Pohjanmaa 17. Kainuu 18. Lappi 19. Ahvenanmaa

16.

17.

15.

10.

14.

11.

13.

12.

9.

5.

3.

6.

4.

19.

8.

7.

2.

1.

Hallitus linjasi itsehallintoalueiden määräksi 18, nykyiset maakunnat. Näille alueille muodostetaan uudet Maakuntavirastot, joilla on oma vaaleilla valittu maakuntavaltuusto ja hallitus sekä oikeusharkintaiset virkamiespäätökset tekevä maakuntakeskus ja sote.

HE L I NS 4 / 2016

–

17

Y

Yhdistys

Aktiivikonkari Erkki Mattila:

Nuoret insinöörit on löydettävä HI:n työmarkkinatoiminta on nyt paljon aktiivisempaa kuin ennen, kun on luottamusmiestapaamisia, koulutusta ja tukitoimintaa, sanoo yhdistyksen puheenjohtajana vuosina 1999–2000 toiminut Erkki Mattila.

Erkki Mattila on ollut monessa mukana. Hän valmistui konstruktiolinjalta insinööriksi Kotkan teknillisestä oppilaitoksesta vuonna 1974 ja aloitti työt suunnitteluyrityksessä seuraavan vuoden alussa. Hän liittyi Insinööriliiton jäseneksi vuonna 1975.

Vuonna 1984 Mattila muutti Espooseen ja meni töihin Projekti-insinöörit Oy:hyn Vantaalle. Mattila valittiin Ylempien Toimihenkilöiden (YTN) yhteyshenkilöksi. Innostus edunvalvonta-asioihin syntyi Akavan järjestämällä kurssilla.

”Liiton pitäisi olla enemmän yhteydessä nuoriin ja aistia, mitä he kaipaavat liitoilta ja työmarkkina-asioiden eteenpäin viemiseltä.”

– Kurssin johtaja Pentti Itkonen sai istutettua minuun edunvalvontainnostuksen. Liityin mukaan Suunnittelu- ja konsulttitoimisto insinöörit SKI ry:n toimintaan.

18

–

HEL I NS 4 /2 0 16

– Se oli perustettu vuonna 1988. Olin siinä myöhemmin puheenjohtajanakin.

Vuonna 1990 Mattila valittiin työpaikkansa luottamusmieheksi Vantaalla. Hän kertoo, että sopivan porukan löydyttyä he perustivat vuonna 1994 oman yhdistyksen, PI-yhtiöiden Ylemmät Toimihenkilöt.

– Sitä kautta osallistuin myös Yksityistoimialojen Insinöörit ry:n YIL:n hallituksen toimintaan suunnittelualan taustaryhmässä.

Tes-avaus 1990-luvulla Erkki Mattila oli YTN:n edustajana mukana neuvottelemassa 1990-luvun alussa työehtosopimusta suunnittelualan ylemmille toimihenkilöille.

– YTN:lle saatiin teknologiateollisuuden ja suunnittelualan sopimukset vuonna 1995. Sen jälkeen niitä syntyi useita, hän kertoo.

Mattila valittiin yhdistyksensä edustajana YIL ry:n hallitukseen ja YTN:n suunnittelualan taustaryhmän toimintaan vuonna 1996 hänen työpaikkayhdistyksensä kautta. Mattila istui myös YTN:n ja Insinööriliiton hallituksissa samoihin aikoihin.

YIL oli Insinööriliiton jäsenliitto.

YIL:n toiminta lopetettiin 2000-luvulle tultaessa ja sen 3500 insinööriä siirtyivät Insinööriliiton alueyhdistysten jäseniksi.

HI:n puheenjohtaja Helsingin Insinöörien jäseneksi Erkki Mattila liittyi 1990-luvun loppupuolella. Hän toimi vuosina 1999–2000 yhdistyksen puheenjohtajana.

– Yritimme saada jäseniä koolle ja innostumaan työmarkkina-asioista. Silloin

HI:n työmarkkinatoiminta oli aika vaatimatonta verrattuna nykypäivään, kun on luottamusmiestapaamisten järjestämistä, koulutusta ja tukitoimintaa.

HI:n puheenjohtajakautensa jälkeen vuonna 2000 Mattila vähensi osallistumistaan HI:ssä ja Insinööriliitossa, mutta on osallistunut Insinööriliiton edustajakokouksiin ja ollut niissä puheenjohtajana. Työmarkkina-asioiden parissa hän on jatkanut YTN:n kautta suunnittelualan taustaryhmässä.

Mattila kertoo, että Insinööriliittoa yritettiin aikanaan saada toimimaan vahvemmin työmarkkinajärjestönä.

– Nykyisin YTN hoitaa sopimusneuvottelut työnantajapuolen kanssa, ja Insinööriliitto on kehittynyt YTN:n edunvalvonnan vahvaksi osapuoleksi.

– Insinööriliitto tarjoaa jäsenilleen hyvää koulutusta ja muuta ay-toimintaa, Mattila lisää.

Muutoksiin pitää vastata Erkki Mattila sanoo, että insinöörien on pystyttävä vastaamaan ajan muutokseen edunvalvonta- ja työmarkkina-asioissa.

Olemassa olevista työehtosopimuksista pitää huolehtia.

– Työsuhteiden muodot myös muuttuvat. Vanha perinteisen tessin parantaminen ei ehkä enää toimi riittävästi.

Erkki Mattila ei kuitenkaan lähde arvelemaan, mitä perinteisen työehtosopimuksen parantamisen tilalle tai lisäksi voisi tulla.

Hänen mielestään HI on pitänyt hyvin yhteyttä Metropoliaan. Yhteistyön tulee jatkossakin kehittää koulutusta oikeaan suuntaan.

– Duaalimallia ei ole lähdetty purka-

Erkki Mattilan mielestä olemassa olevista työehtosopimuksista on huolehdittava ja otettava myös huomioon, että työsuhteiden muodot muuttuvat.

”Jäsenkuntaa pitää valistaa, kouluttaa ja hankkia lisää, jotta voima säilyy ja kasvaa.”

maan. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot pitää mielestäni säilyttää erillään.

Nuoria on ollut vaikea saada mukaan insinöörien toimintaan.

– Liiton pitäisi olla enemmän yhteydessä nuoriin ja aistia, mitä he kaipaavat liitoilta ja työmarkkina-asioiden eteenpäin viemiseltä. Heidän mielenkiintonsa ja tavoitteensa on tuotava esille, Mattila sanoo.

Voiman on säilyttävä ja kasvettava Erkki Mattila jäi eläkkeelle kesäkuun

alussa ja viettää paljon aikaansa Pyhtään-mökillään, jossa hän kunnostaa vanhoja rakennuksia.

Mattila sanoo, että HI on järjestänyt hyvin luottamusmiesten tapaamisia ja tilaisuuksia työmarkkina-asioissa pääkaupunkiseudulla.

– Niitä tarvitaan aina. Jos ihmiset eivät mene YTN:n tilaisuuksiin, ehkä he voisivat mennä HI:n tilaisuuksiin.

Mattilan mukaan jäsentilaisuuksissa pitää olla jokin houkutin, joka tuo ihmiset paikalle. Musiikkiin tai teatteriin

liittyvät tilaisuudet ovat vetäneet väkeä, mutta kutsut asiasisältöiseen koulutukseen eivät aina vedä.

– Ihmisiä on myös eronnut insinöörien järjestöistä. Se kehitys pitää kääntää.

Jäsenkuntaa pitää valistaa, kouluttaa ja hankkia lisää, jotta voima säilyy ja kasvaa, Erkki Mattila sanoo.

Teksti ja kuva Antti Halonen

HE L I NS 4 / 2016

–

19

A

Ajankohtaista

Samu Salo haluaa karsia insinöörikoulutuksen aloituspaikkoja niin, että valmistuneiden insinöörien määrä vastaa työelämän tarpeita.

20

–

HEL I NS 4 /2 0 16

Aika puhaltaa yhteen hiileen Insinööriliiton vanhat erimielisyydet on unohdettava, sanoo liiton tuore puheenjohtaja Samu Salo.

Samu Salo tarjoilee vierailleen kahvia Insinööriliiton puheenjohtajan valoisassa työhuoneessa Helsingin Itä-Pasilassa. Hän on ollut huoneen haltija loppukeväästä lähtien.

Monelle tuli yllätyksenä, että liiton puheenjohtaja ja osa hallituksesta vaihdettiin toukokuussa pidetyssä edustajakokouksessa. Salo ei halua lähteä prosessia enää laajasti kertaamaan, mutta tiivistää nopeasti edenneet tapahtumat näin: – Huhtikuun lopussa rupesi kirkastumaan, että muutos on tulossa. Iso joukko yhdistyksiä ei ollut tyytyväisiä toimintaan.

Valinnat tehtiin edustajakokouksessa lopulta selvällä ääntenenemmistöllä.

Kaikki voimat edunvalvontaan Samu Salolla on uudessa tehtävässään tärkeä tavoite: Insinööriliitto-yhteisön eheyttäminen. Edunvalvontaan on saatava kaikki voimat mukaan. Kaikilla on oltava mahdollisuus osallistua päätöksentekoon, Salo korostaa.

– On selvää, että kun äänestetään, hävinneet tuntevat jonkin aikaa pettymystä. Teen kaikkeni, että laineet tyyntyvät mahdollisimman pian.

Mikä sitten muuttuu Insinööriliiton tärkeimmällä saralla eli edunvalvonnassa?

– Päällimmäisenä on yhteiskuntavaikuttamisen ja oman toiminnan tehostaminen.

Insinöörejä valmistuu liikaa Yhteistyön tiivistäminen Akavaan alkoi jo edustajakokouksessa, joka päätti yksimielisesti irtaantua Uusi keskusjärjestö -hankkeesta.

Akavan kanssa on jo alustavasti sovittu hankkeesta, joka tähtää insinöörikoulutuksen laadun parantamiseen. Samu Salon mukaan tarkoituksena on myös mitoittaa valmistuvien insinöörien määrä oikeaksi.

Tavoitteena on, että insinöörejä koulutettaisiin jatkossa oikea määrä suhteessa työelämän tarpeisiin. Nyt heitä valmistuu vuosittain noin 5 400, kun Insinööriliiton arvion mukaan töitä on noin 3 500:lle. Toukokuussa työttömiä insinöörejä oli noin 7 000.

Insinööriliiton resepti on suoraviivainen: insinöörikoulutuksen aloituspaikkoja on karsittava.

– Ainahan voi toivoa, että Suomessa tarvittaisiin tulevaisuudessa merkittävästi enemmän insinöörejä, mutta se ei ole realistista ainakaan lyhyellä aikavälillä, Salo sanoo.

Viimeinen kädenojennus Insinööriliitto on kahden neuvottelujärjestön, yksityisen sektorin YTN:n ja julkisalan JUKOn kautta mukana kilpailukykysopimuksessa, joka alentaa työnantajien kustannuksia ja pidentää palkansaajien työaikoja. Samu Salolle ja Insinööriliitolle sopimuksen tekeminen ei ollut helppo päätös.

– Todennäköisesti tämä oli palkansaajilta viimeinen kädenojennus työnantajille vähään aikaan. Takana on jo sentään viisi nollakorotusten vuotta.

Salo ei usko pidemmän työajan tuovan merkittävää parannusta työllisyyteen.

– Sehän merkitsee ensi vaiheessa, että työvoiman tarve pienenee.

Salo on kuullut kentältä viestejä, että jotkut työnantajat eivät aio soveltaa kilpailukyky-sopimusta, koska kuusi minuuttia lisää työpäivää kohden ei muuta mitään.

– Ehkä joissakin tuotantolaitoksissa tällä sopimuksella voi olla merkitystä, mutta esimerkiksi insinöörien töissä sillä tuskin on yritykselle mitään todellista merkitystä.

Ei mikään ei-liike Samu Saloa harmittaa, että ammattiyhdistysliikettä pidetään vasemmistolaisena menneisyyden jäänteenä, joka sanoo ei kaikelle muutokselle. Hän painottaa, että ay-liike on perustettu sopimaan asioita, ja sopimuksia on tehty todella paljon. Osa niistä on ollut erittäin hyviä ja joustavia työnantajalle.

– Ay-liike on vastuullinen toimija, jonka päätehtävänä on jäsentensä edunvalvonta, Salo sanoo.

Hän muistuttaa, että ay-liike järjestää koulutusta ja apua esimerkiksi työttömille työnhakijoille, koska TE-keskukset eivät pysty palvelemaan etenkään korkeasti koulutettuja työttömiä riittävän hyvin.

– Panos–tuotos-suhde on näissä projekteissa erittäin hyvä. Esimerkiksi Pirkanmaalla kustannukset ovat yhtä työllistynyttä kohden olleet noin 550 euroa.

Salo korostaa, että Insinööriliitto ja sen palveluksessa olevat yli 70 ammattilaista tarjoavat jäsenille hyvin konkreettisia palveluita.

– Jäsenten käytössä on muun muassa urasuunnittelu- ja palkkaneuvontapalveluita. Meillä on kattavat vakuutukset ja maksuttomat juristipalvelut. Työuran eri tilanteissa jäsenmaksuilleen saa hyvinkin nopeasti vastiketta.

Risto Paananen Kuva Markus Sommers

Samu Salo 39-vuotias tuotantotalouden amk-insinööri n Työkokemus mm. VR-Rata, Eltel, LiCon-AT n HI:n hallituksen jäsen 2008–2013 n IL:n hallituksen jäsen 2011–2016 n HI:n puheenjohtaja 2014–2016 n IL:n puheenjohtaja 2016– n

HE L I NS 4 / 2016

–

21

V

Vapaa-aika Eero Aarnion arkisto

Inssivisa Testaa tietosi 1. Mikä on ballista? a) varsijousen tapainen ase b) lentävien kappaleiden liikeratoja tutkiva tiede c) ruudin palamisjäte 2. Kuinka monta prosenttia Suomen lääkäreistä on miehiä? a) 40 prosenttia b) 50 prosenttia c) 60 prosenttia 3. Minkä takia Muhammad Ali menetti nyrkkeily­ tittelinsä ja USA:n passinsa vuonna 1967? a) Hän anoi Kanadan kansalaisuutta. b) Hän kieltäytyi listautumasta Vietnamin sotaan. c) Hän kääntyi muslimiksi.

Vielä ehtii Pallotuoli ja Puppy-koiranpentu ovat kaikkien tuntemia muotoilun klassikoita. Designmuseon Eero Aarnio-näyttely on laajin tähän mennessä nähty katsaus muotoilijan huonekalu-, valaisin-, pienesine- ja uniikkituotannosta aina 1950-luvulta nykyhetkeen.

Esineiden ohella kävijä voi tutustua Aarnion harvemmin nähtyihin alkuperäisluonnoksiin. Aarnion persoonaa ja henkilöhistoriaa esitellään kuvien ja henkilökohtaisten esineiden kautta.

4. Minkä väristä kaukolämpöverkon vesi on? a) sinistä b) vihreää c) keltaista 5. Kuinka paljon Suomen valtiolla on merkittyjä vesireittejä? a) noin 6 000 kilometriä b) noin 160 000 kilometriä c) noin 60 000 kilometriä

Eero Aarnio 8.4.–25.9.2016 Designmuseo Korkeavuorenkatu 23, Helsinki www.designmuseum.fi

Vastaukset: 1. a 2. a 3. b 4. b 5. c

Sudoku 4/2016

8 6 5 3 4

7 5 9

4 7

8 1 7 6 9 22

–

HEL I NS 4 /2 0 16

1 2

3 7

9 4

5 4 8 2

4 8 3 2 5 1 7 9 6

6 7 2 4 9 8 3 5 1

9 5 1 6 7 3 8 2 4

1 3 8 5 2 6 4 7 9

2 9 7 1 8 4 6 3 5

5 6 4 7 3 9 1 8 2

3 2 6 9 4 7 5 1 8

7 4 5 8 1 2 9 6 3

8 1 9 3 6 5 2 4 7

Ratkaise inssisudoku ja lähetä se 8.9.2016 mennessä nimesi ja postiosoitteesi kera osoitteeseen HELINS/Unionimedia, Mikonkatu 17 B, 00100 Helsinki. Voit myös skannata ja lähettää vastauksesi osoitteeseen helins@unionimedia.fi. Oikein vastanneiden kesken arvotaan sudokukirja.

Edellisen sudokun oikean ratkaisun lähettäneistä arpa suosi Erkki Aarniota.

Dekkarisankari seikkailee taas Japanilais-amerikkalaisen antiikkikauppiaan ja sivutoimisen etsivän Rei Shimuran seikkailut jatkuvat Sujata Masseyn suositun dekkarisarjan itsenäisessä osassa. Rei Shimura menetysten rannikolla -teoksessa Rei ryhtyy etsimään tsunamin jälkeen kadonnutta ystäväänsä. Masseyn tapaan kirjan parasta antia ovat henkilöhahmot sekä kuvaukset japanilaisista tavoista, kulttuurista ja tuhansia vuosia vanhasta taiteesta.

Sujata Massey: Rei Shimura menetysten rannikolla.

Suom. Terhi Leskinen.

Gummerus 2016.

Aikuisten satu Salaiset kansiot -näyttelijän David Duchovnyn esikoisromaani Pyhä lehmä on aikuisten satu, jossa Elsie-lehmä näkee ihmisten katsovan lihateollisuudesta kertovaa ohjelmaa, ryhtyy suunnittelemaan pakoa ja saa mukaansa Salom-possun ja Tom-kalkkunan. Tiukka asia ja kantaaottavuus on paketoitu päättömään menoon. Teksti on paikoin löysää ja kritiikki irrallista, mutta tarina on ihan kelpo.

David Duchovny: Pyhä lehmä (Holy Cow).

Suom. Ilkka Salmenpohja.

Like kustannus 2016.

Lisää vauhtia juoksuun Ensin polviini ja alaselkääni kiinnitetään pienet pyöreät kuulat, sitten on aika loikata juoksumatolle.

Metropolian opiskelijoiden työharjoittelupaikkana toimivassa Positiassa tarjotaan muun muassa jalka- ja fysioterapiaa sekä osteopatiaa opiskelijatyönä. Nyt on alkamassa juoksuanalyysi, joka alkaa lämmittelyllä. Ensin juoksen paljain jaloin ja lopuksi kengät jalassa. Kamera käy.

Videokuvan avulla saadaan tietoa jalkojeni asennoista, askeleen rullaavuudesta, tasapainosta ja siitä, miten jalkapohjani ja kroppani kuormittuvat juostessa.

Lopuksi käymme kuvamateriaalia läpi testaajan kanssa. Selviää, että juokseasentoni on aavistuksen liian suora. Saan ohjeet, miten voisin parantaa tekniikkaani, mitä lihaksia minun kannattaisi vahvistaa, ja minkälaisista oheisharjoitteista olisi hyötyä juuri minulle.

Analyysi paljastaa puutteet juoksutekniikassa, mutta siitä voi olla hyötyä, vaikka juoksu ei aiheuttaisi kipua tai vammoja. Kun alan lenkkeillessäni keskittyä asioihin, joita analyysissä selvisi, juoksuni alkaa rullata ihan uudella tavalla.

Positian asiakaspalvelu on avoinna 7.9. alkaen opiskelijoiden työskentelypäivinä.

Marjo Mikola Positia, Vanha viertotie 23, Helsinki. www.metropolia.fi/palvelut/positia-hyvinvointipal­ velut/

Liittojen ryhmäkanneoikeus edistää työrauhaa.

HE L I NS 4 / 2016

–

23

T

Tekniikka

Lisää osaajia datakeskuksiin Yhä useamman insinöörin työpaikka on tulevaisuudessa datakeskuksessa. Pääkaupunkiseudun ensimmäinen alan koulutus alkaa Metropoliassa syyskuussa.

Suomi on erinomainen paikka datakeskukselle, vakaa ja demokraattinen maa, jolla on luotettava sähköverkko. Tähän asti Suomen heikoin lenkki maiden välisessä kilpailussa on kuitenkin ollut osaavien työntekijöiden löytäminen. Alalle valmistavaa koulutusta ei ole ollut.

Ala on hyvin insinööripainotteinen, mutta esimerkiksi pelkkä sähköinsinöörin koulutus ei yleensä riitä, kertoo Finnish Data Center Forum ry:n (FDCF) perustajajäsen ja sihteeri Sami Niiranen.

Alalla tarvitaan laaja-alaista osaamista.

– Usein datakeskukset ovat pieniä, jolloin pitää tietää vähän sähköstä, vähän jäähdytyksestä, vähän sammutuksesta ja niin monesta asiasta. Perustiedolla ei pääse kovinkaan pitkälle, vaan pitää olla tietoa varmennetusta sähköstä.

Niiranen on itse Kemi-Tornion ammattikorkeakoulusta valmistunut tietotekniikkainsinööri.

FDCF on syksyllä 2014 perustettu yhdistys, jonka yhtenä tavoitteena on alan osaamisen lisääminen. Metropoliassa alkaa syksyllä 2016 pääkaupunkiseudun ensimmäinen datakeskusosaamisen erikoistumiskoulutus, jonka rahoitusta yhdistys on ollut mukana hankkimassa.

Tulevaisuuden ala Datan määrä kasvaa digitalisaation myötä kiihtyvää vauhtia. Datakeskuksiin onkin luvassa tulevaisuudessa lisää työpaikkoja.

– Ihmiset ajattelevat helposti, että kun on kännykät ja muuta, kaikki tieto vain pyörii jossain. Se pyörii juuri näissä datakeskuksissa, Sami Niiranen sanoo.

– Keskuksia on pakko rakentaa koko ajan lisää ja lisää, koska dataa tulee koko ajan lisää ja lisää.

Tällä hetkellä rakenteilla ovat esimer24

–

HEL I NS 4 /2 0 16

kiksi Soneran palvelinkeskus Pitäjänmäkeen ja Hetzner Onlinen keskus Tuusulaan. Datakeskuskoulutus antaa valmiudet moneen muuhunkin työpaikkaan, esimerkiksi sairaaloiden kiinteistöhuoltoon.

Salaisen tiedon vartijat Finnish Data Center Forum haluaa hälventää datakeskusalaan liittyvää salaperäisyyttä. Esimerkiksi keskusten tehomääristä ja niissä käytössä olevista tekniikoista ei juuri huudella. Alan isot toimijat, kuten Google, eivät mielellään päästä tiloihinsa vierailijoita, eikä konesaleja saa kuvata.

Koska koneissa pyörivä data on joko yrityksen omaa tai sen asiakkaiden salaista tietoa, ei sen varastamiseen tai tuhoamiseen haluta antaa tilaisuutta. Alan työntekijöillä ei ole ollut myöskään tapana verkostoitua keskenään.

– Toivomme, että pystyisimme keräämään helpommin tietoa, ja ihmiset pystyisivät kertomaan toisilleen, mikä heillä on toiminut, ettei jokaisen tarvitsisi keksiä samaa pyörää uudestaan, Sami Niiranen sanoo.

Hukkalämpö hyötykäyttöön Idea datakeskusalan omasta yhdistyksestä syntyi alun perin alan ISO-standardin kirjoittamista varten perustetussa työryhmässä. Siten pystyttiin rahoittamaan suomalaisedustajan osallistuminen asiaa koskeviin kansainvälisiin kokouksiin kaksi kertaa vuodessa.

Valmisteilla oleva standardiryhmä koskee resurssitehokkaita datakeskuksia. Suomen vastuulla on kirjoittaa standardiksi datakeskusten energiankierrätystä koskeva osuus eli se, miten keskuksen tuottama lämpöenergia voidaan hyö-

tykäyttää. Alalla jo vakiintunut standardi on PUE-arvo, joka kertoo keskuksen kokonaistehokkuuden. Iso-Britanniassa hyvällä PUE-arvolla saa jo nyt verohelpotuksia.

Datakeskusten tuottamaa lämpöenergiaa pitäisi Sami Niirasen mukaan pyrkiä kierrättämään nykyistä tehokkaammin.

Hyvä esimerkki palvelinkeskuksen hukkalämmön hyötykäytöstä löytyy Mänt-

Datakeskusala on insinööripainotteinen, mutta esimerkiksi pelkkä sähköinsinöörin koulutus ei yleensä riitä, tietotekniikkainsinööri ja Finnish Data Center Forum ry:n perustajajäsen Sami Niiranen sanoo.

sälästä, jossa venäläinen hakukoneyhtiö Yandex myy konesalinsa hukkalämmön Mäntsälän Sähkölle.

Lämpöenergian tehokas kierrätys pienentäisi datakeskuksen pyörittämiseen liittyviä kuluja. Se saattaisikin muodostua Suomelle jopa kilpailuvaltiksi.

Metropolia kouluttaa Datakeskuksen kiinteistöasiantuntijan täydennyskoulutus järjestetään Metropoliassa 1.9.2016–31.5.2017.

n

Koulutuksen laajuus on 30 opintopistettä, 15 lähiopetuspäivää, oppimistehtäviä ja datakeskuskiinteistön kehittämisprojektin.

n

Kohderyhmänä ovat työelämässä olevat sähkö-, lvi- ja automaatioalan ammattilaiset.

n

Jenni Meronen Kuva Taina Ahti

HE L I NS 4 / 2016

–

25

K

Koulutus Markku Lempinen ja Ville Kauko

Talotekniikan opiskelijoita innostaa opiskelu, jossa voi yhdistää teoriaa ja käytäntöä.

Metropolian ja Aallon yhteistyöstä

Positiivisia viestejä yhteiskuntaan Aalto-yliopisto ja Metropolia solmivat helmikuussa 2016 kumppanuussopimuksen, jonka tavoitteena on vahvistaa metropolialueen osaamista.

Maa järisee korkeakoulujärjestelmien alla. Esimerkiksi Pirkanmaalla on muutaman vuoden ajan etsitty kolmen toimijan yhteistä värähtelytaajuutta, ja moni pelkää ammattikorkeakoulusykkeen heikkenevän muutoksessa. Koska Helsingin seudun menestys on ratkaisevaa koko maan kilpailukyvylle, Aalto-yliopisto ja Metropolia solmivat helmikuussa 2016 strategisen kumppanuussopimuksen, jonka tavoitteena on tiivistää yhteistyötä ja vahvistaa metropolialueen osaamista.

Aalto-yliopisto ja Metropolia ovat suurimmat tekniikan alan kouluttajat 26

–

H EL INS 4 /2 0 16

Suomessa. Alojen kattavuus ja yhteensä 16 000 tekniikan opiskelijaa antavat ainutlaatuiset mahdollisuudet onnistumisille.

– Yhteistyö perustuu duaalimallin mukaisesti toimijoiden tasavertaisuuteen, Metropolian toimitusjohtaja-rehtori Riitta Konkola sanoo.

Hän menisi vielä pidemmälle.

– Juuri tänne pääkaupunkiseudulle on syytä rakentaa aivan oma korkeakoulutusmallinsa. Tämä alue on kaikin tavoin erityistapaus, johon muualla mietityt suunnitelmat eivät hevin istu.

Esimerkiksi sote-uudistuksessa tun-

nustettiin hyvin nopeasti, että pääkaupunkiseudulle on löydettävä oma ratkaisunsa.

– Sama pätee korkeakoulujen osalta.

Yhteistyösopimuksen avulla tavoitellaan elinvoimaa ja läpimurtoja Suomeen, sillä etenkin insinöörikoulutuksessa on merkittäviä mahdollisuuksia rakentaa moderneja ratkaisuja ja yhteistyötä yhteiskunnan hyväksi. Sekä Aalto-yliopisto että Metropolia ovat monialaisia, vahvoista toimijoista organisoituja korkeakouluja, joiden toimintakulttuuri on kunnianhimoinen, luovia ratkaisuja etsivä ja ennakkoluuloton. Entistä tiiviimmän yhteyden

myötä meidän on mahdollista uudistaa elinkeinoelämää ja tuoda positiivisia viestejä yhteiskuntaan, totesi Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teeri sopimuksen allekirjoituksen yhteydessä helmikuussa 2016.

Strateginen yhteistyö keskiössä Metropolia on kolmen viime vuoden ajan panostanut johdonmukaisesti kansallisten ja kansainvälisisten strategisten kumppanuuksien rakentamiseen.

Se on onnistunut luomaan erinomaiset kolmenväliset yhteistyösuhteet saksalaisten HTW Berlinin ja Alice Salomon Hochschulen kanssa ja käynnistämään eurooppalaisen konsortion kuuden ammatillisesti suuntautuneen kansainvälisen korkeakoulun kanssa.

Strategisen kumppaniverkoston suhteen Aalto on kuitenkin erityisasemassa, koska suomalaisena, korkealle rankattuna tiedeyliopistona se on suunnannäyttäjä omilla tutkimusaloillaan. Metropolian vahvuus puolestaan on vankka nelivuotinen insinöörikoulutus, jossa tunnetaan työelämä, sen vaatimukset ja työn tekemisen arki erilaisilla työpaikoilla.

– Juuri näiden asioiden yhdistämisestä löytyvät uudet avaukset, Metropolian toimitusjohtaja-rehtori Konkola sanoo.

Yhteistyötä opetuksessa, hankkeissa ja tukipalveluissa Alakohtaisesti yhteistyötä on ollut aina. Lähes kaikki Metropolian tekniikan alan opettajat ovat valmistuneet Aallosta. Siksi yhteyden ottaminen oman alan

Sanna-Katri Rautava

Ilkka Niemelä (vas) ja Tuula Teeri Aalto-yliopistosta, Riitta Konkola ja Tuire Ranta-Meyer Metropoliasta sekä Eero Eloranta Aallosta sopimuksen allekirjoitustilaisuudessa.

laitokseen on ollut luontevaa, kun on tarvittu erityisalan opettajia, sivutoimisia luennoitsijoita ja innostavia vierailuja Aallon loistaviin laboratorioihin. Jatkossa panostetaan entistä systemaattisemmin esimerkiksi digitaalisen oppimisen mahdollisuuksiin ja avoimeen yliopisto-opetukseen sekä tilojen ja laitteiden tarkoituksenmukaiseen yhteiskäyttöön.

Tavoitteena strategisessa yhteistyössä on myös joustavoittaa opiskelijoiden siirtymistä korkeakouluasteelta toiselle. Metropolian opiskelijat pääsevät jatkossa hakeutumaan sujuvammin esimerkiksi maisteriohjelmiin, koska he voivat sisällyttää Aallon tarjoamia avoimia verkkokursseja osaksi perustutkintoaan. Metropolia vahvistaa myös matemaattis-luonnontieteellistä osaamispohjaansa tarjoamalla niin oman talon kuin Aallonkin opiskelijoille kokonaan englanniksi toteutettavan Extended Mathematics and Physics -opintokokonaisuuden.

Uusia yhteistyömahdollisuuksia etsitään myös innovaatiotoiminnasta. Hyviä mahdollisuuksia tähän tarjoutuu esimerkiksi opintoihin liittyvissä projekteissa, joiden aiheina voivat olla esimerkiksi älykkään liikenteen ratkaisut, maankäyttö ja rakennusala, tieto- ja viestintätekniikka sekä media-ala. Myös sähkötekniikan puolella on löydetty yhteistyön alueita.

Korkeakoulupolitiikan uudet painotukset Opetus- ja kulttuuriministeriö on edellyttänyt kaikilta yliopistoilta ja korkea-

kouluilta näkemystä siitä, miten ne toimivat alueellisesti yhteistyössä keskenään. Rahoittajana ministeriötä kiinnostaa, miten oppilaitokset kehittävät konkreettisesti sijaintipaikkakuntansa kilpailukykyä. Miten Suomeen saadaan suurempia innovaatioekosysteemejä ja osaamiskeskittymiä?

Aalto-yliopiston ja Metropolian yhteinen tahto lisätä elinvoimaa pääkaupunkiseudulle on yksi konkreettinen vastaus ministeriön kysymykseen. Molemmat tiivistävät tällä hetkellä myös kampusrakennettaan ja keskittävät toimintojaan: Aalto-yliopisto Espoon Otaniemeen, Metropolia Helsingin Myllypuroon ja Arabianrantaan, Vantaan Myyrmäkeen ja Espoon Leppävaaraan. Länsimetron valmistuminen mahdollistaa tehokkaan ja ekologisen liikkumisen Myllypuron ja Otaniemen välillä tavalla, joka muualla Suomessa ei voisi koskaan toteutua.

Pääkaupunkiseutu on tulevaisuudessa ihan uudenlainen, kun nuorta energiaa ympäristöönsä kuhisevat kampukset valmistuvat. Silloin tänne tullaan läheltä ja kaukaa ottamaan mallia ja toteamaan oman maansa päättäjille hieman kateellisina: Look at Finland! Katsokaa, mitä yhteistyön voima yliopistojen ja ammatti­ korkeakoulujen välillä on saanut aikaan!

Tuire Ranta-Meyer johtaja, yhteiskuntasuhteet Metropolia Ammattikorkeakoulu HE L I NS 4 / 2016

–

27

K

Koulutus

ONNEA, UUDET INSINÖÖRIT! Metropolia-ammattikorkeakoulussa pidettiin 27.5.2016 valmistujaisjuhla, jossa kukitettiin uudet ajoneuvo-, kone- ja rakennustekniikan sekä rakennusalan työnjohdon insinöörit. Toukokuussa Metropoliasta valmistui yhteensä 303 AMK-insinööriä ja 52 ylemmän AMK-insinööritutkinnon suorittanutta.

Metropolian vastavalmistuneita.

Metropolian eläköityvälle opettajalle Seija Ristimäelle myönnettiin Helsingin Teknillisen Oppilaitoksen muistomitali. Mitalin luovutti Helsingin Insinöörien ja Uudenmaan Insinööriopiskelijoiden puolesta Rope Sidebras, joka piti tilaisuudessa myös HI:n tervehdyspuheen.

Tutkintotodistukset odottamassa luovutusta vastavalmistuneille.

Metropolian Bulevardin-kiinteistön hieno juhlasali täyttyi tuoreista insinööreistä sekä heidän omaisistaan ja opettajistaan.

Ajoneuvolinjan insinööri Owen Willberg piti koskettavan, mutta hauskan puheen vastavalmistuneiden puolesta.

28

–

HEL I NS 4 /2 0 16

Kuvat Markus Sommers

Sinua varten – työssä ja vapaalla Stefan Bremer

Kapellimestari Susanna Mälkki – Alkusoitto Perjantaina 9. syyskuuta 2016 klo 19 Helsingin Musiikkitalo, konserttisali Helsingin Kaupunginorkesterin uusi ylikapellimestari Susanna Mälkki johtaa kauden avauskonserttia. Illan solistitähtenä esiintyy mezzosopraano Lilli Paasikivi.

Lipun jäsenhinta on 25 euroa. Liput on pyydetty T-katsomoon permannolle. Istumapaikkojen sijainti varmistuu 23. elokuuta, jolloin lippujen lopullinen hinta selviää.

Varaa lippusi: www.helins.fi/tapahtumat tai HI:n toimisto puh. 040 150 3878.

Ilmoittaudu HI:n tapahtumiin Ilmoittaudu osoitteessa www.helins.fi/tapahtumat, ellei toisin mainita. n Jäsennumeron löydät jäsenkortistasi. n Useimpiin tilaisuuksiin voit varata lipun myös seuralaisellesi. n Ilmoittautumiset käsitellään saapumisjärjestyksessä. n Varauksestasi lähetetään varausvahvistus tai maksutiedot sähköpostiisi tai e-laskuna. Pyydettäessä voit saada myös paperilaskun. n Liput saapuvat toimistolle noin 2–3 viikkoa ennen tapahtumaa. Kun maksusuoritus näkyy tilillämme, lähetämme liput postitse. n

Seuraa tapahtumakalenterista ja Facebookista ajankohtaisia ilmoituksia!

Lisätietoja: www.helins.fi/tapahtumat toimisto@helins.fi, puh. 040 150 3878 www.facebook.com > Helsingin Insinöörit HI ry

HE L I NS 4 / 2016

–

29

H

HI ry

Yritysvierailu Haloradioon Keskiviikkona 19. lokakuuta 2016 klo 17 Eteläinen Hesperiankatu 26 Haloradio on töölöläinen kuvan, äänen ja kodin viihde-elektroniikan palveluyritys. Vierailun aikana on mahdollisuus tutustua esittelytiloihin, joissa laitteet ovat esillä toimintakunnossa. Kuu-

lemme asiantuntijaesittelyt seuraavista:

Kodin valo-ohjaus

Kotiautomaatio – kuvan- ja äänenhallinta Ohjaus: älylaitteet, tabletit, älypuhelimet ja tietokoneet Valvontajärjestelmät kotiin ja mökille Etähallinta VPN Lämmityksen ohjaus

Tilaisuus on jäsenille maksuton sisältäen tarjoilun.

Ilmoittaudu: www.helins.fi/tapahtumat tai HI:n toimisto puh. 040 150 3878.

Fennovoiman ja Hanhikivi 1 -projektin esittely Insinööriliiton Uudenmaan piiri järjestää liiton jäsenille avoimen yritysesittelytilaisuuden. Ydintekniikka-asiantuntija Minttu Hietamäki kertoo Fennovoiman Hanhikivi 1 -hankkeen yleistilanteesta, esittelee tulevan ydinvoimalaitoksen toimintaperiaatetta ja kertoo hankkeessa avautuvista työmahdollisuuksista.

Ilmoittaudu: www.helins.fi/tapahtumat tai HI:n toimisto puh. 040 150 3878.

30

–

H EL INS 4 /2 0 16

Fennovoima

Torstaina 25. elokuuta 2016 klo 17–18.30 Insinöörit–Ekonomit-talo, Ratavartijankatu 2 A

Kesäkuvakisan aiheena luonto Jaana Kälviäinen

HI-Valokuvauskerhon kesäkuvakisa on käynnissä. Lataa enintään kolme luontoaiheista valokuvaasi kerhon Facebook-kuvakisakansioon 31. elokuuta mennessä. Kuvan tulee olla otettu 12.5.– 31.8.2016 välisenä aikana.

Syyskuussa 2016 suoritetaan äänestys kisan voittajista. Kolme parasta, painokelpoista (vähintään 1 mega, 300 dpi) kuvaa julkaistaan HELINS-lehdessä.

Lisätiedot: Facebook > Helsingin Insinöörit HI ry / Kamerakerho

Ammattivalokuvaajan luennot Jari Eklund

Näppäilystä kuvalla ilmaisuun Maanantaina 12. syyskuuta 2016 klo 18–20 Ratavartijankatu 2 A, seminaariluokka Valokuvaaja Jari Eklund kertoo näkemyksiään kuvaajana kehittymisestä, ammattilaisuudesta, valokuvauksen kentästä, valokuvausvälineistöstä ja erilaisista henkilökuvista.

Kuvallisen ilmaisun perusteet valokuvaajalle Maanantaina 10. lokakuuta 2016 klo 18–20 Ratavartijankatu 2 A, seminaariluokka Luennon aikana valokuvaaja Jari Eklund käy läpi kuvallisen ilmaisun perusteet, joilla kuvaaja voi vahvistaa kuvakerrontaansa ja vaikuttaa valokuviensa visuaaliseen ilmeeseen. Huomio kohdistetaan erityisesti kuvapinnan rakenteeseen henkilö- ja miljöökuvauksessa.

Luennot ovat maksuttomia jäsentilaisuuksia.

Ilmoittaudu: www.helins.fi/tapahtumat tai HI:n toimisto puh. 040 150 3878.

HE L I NS 4 / 2016

–

31

H

HI ry

Lasten joulujuhlassa teeveestä tuttuja hahmoja Sunnuntaina 27. marraskuuta 2016 klo 15–17 Ruusutorpan koulu, Leppävaara, Espoo Virkainnokkaat liikennepuistokonstaapelit Maltti ja Valtti innostavat lapsia omalaatuisella tavallaan pohtimaan liikenneturvallisuutta, ystävyyttä ja terveitä elämäntapoja. Jaossa on myös leimoja ja fanikortteja.

Siinan ja Taikaradion laulubussi matkaa kohti joulua. Orkesteri vie musiikillaan ja leikkilauluillaan pienet kuulijat ihanaan taikamaahan, jossa nauru raikaa. Kaikki saavat tulla mukaan leikkimään!

Liikennepuistokonstaapelit Maltti ja Valtti.

Lapset voivat kuiskata Joulupukille salaisimmat toiveensa samalla, kun hakevat mukaansa pienen joulupaketin.

Jussi M ura

Kamera mukaan – voit ottaa yhteiskuvan esiintyjien kanssa!

Ilmoittaudu: www.helins.fi/tapahtumat tai HI:n toimisto puh. 040 150 3878. Kerrothan samalla lapsen/lasten iät.

Lämpimästi tervetuloa!

Taikam

etsäss

ä soi! S

iina Hir

vonen .

Senioreiden joulupäivällinen Keskiviikkona 7. joulukuuta 2016 klo 15 Insinöörit–Ekonomit-talo, Amica-ravintola, Ratavartijankatu 2 A Joulupäivällisellä on tarjolla perinteistä jouluruokaa ja Insinöörilaulajien säveliä mukavassa seurassa.

32

–

HEL I NS 4 /2 0 16

Tilaisuuden jäsenhinta on 33 euroa.

Hinta sisältää jouluaterian juomineen.

Ilmoittaudu: www.helins.fi/tapahtumat tai HI:n toimisto puh. 040 150 3878.

Konsultit Budapestissa

Verkottumista Finnairin lento AY753 lähti etuajassa ja oli perillä kahdessa tunnissa, sama kuin olisi mennyt bussilla Kouvolaan. Eipä ole Budapest kovin kaukana. Matkanjohtajamme Martti Tryyki oli järjestänyt lentokentälle kaksi minibussia, joilla matka hotellille taittui keskipäivän ruuhkassa varsin joutuisasti. Hotelli Erzebet City Center oli nimensä mukaisesti aivan keskustassa Pestin puolella lähellä Elisabethin siltaa. Kun laukut oli viety hotellille, olikin jo lounasaika.

Koko porukka suuntasi vieressä olevalle kävelykadulle, minkä varrella kaksi kymmenen hengen pöytäseuruetta söi ja tutustui toisiinsa.

Sitten olikin aika aloittaa seminaari.

Aluksi esittäydyttiin ja kerrottiin yrityskohtaiset kuulumiset. Insinöörejä oli Kotkasta, Tampereelta, Jyväskylästä, pääkaupunkiseudulta ja Hämeenlinnan läheltä. Miesvaltaiselta suunnittelualalta mukaan oli saatu neljä iloista naisinsinööriä. Firmoista olivat edustettuina Rejlers, Elomatic, Ramboll, Optiplan, Pöyry, Etteplan ja Valmet.

Seminaaria ja kiertoajelua Perjantaina oli aika startata seminaari kunnolla käyntiin. Seminaarin avasi yhdistyksen puheenjohtaja Ville-Veikko Karhunen, joka kertoi suunnittelualan yleisistä näkymistä. Insinööriliiton alueasiamies Olli Backman kertoi insinöörien työllisyystilanteesta, yhteiskuntasopimuksesta ja Uusi keskusjärjestö -selvityshankkeen kohtalosta.

– Oli hienoa käydä keskustelua ja jakaa ajatuksia muiden insinöörien kanssa siitä, kuinka kilpailukykysopimus tulee vaikuttamaan työpaikoilla, seminaarimatkalla mukana ollut Marjo Lehtinen kommentoi.

Iltapäivällä oli vuorossa Budapestin kiertoajelu, joka aloitettiin Pestin puolelta. Bussi suuntasi ensin kohti Sanka-

Olli Backman

YTN:n yritysyhdistys Konsulttialan Ylemmät Toimihenkilöt KYT ry oli seminaarimatkalla kesäisessä Budapestissa 26.–29. toukokuuta 2016. Matkalla oli 20 suunnittelualalla töitä tekevää.

rien aukiota, siitä jatkettiin eläintarhan ja Szechenyi-kylpylän ohi puiston ympäri ja takaisin. Aika ajoin hidasteltiin perjantain ruuhkassa, mutta lopulta matka jatkui Tonavan yli Margitin sillan kautta ylös Linnavuorelle. Siellä olikin vuorossa kävelytauko, ja näimme upean maiseman alas joelle. Jatkoimme matkaa Budan puoleisen rantabulevardin ja Ketjusillan kautta takaisin hotellille. Suomen kielen taitava opas kertoi kaiken tärkeän historiasta ja nykyajasta.

Monipuolista ja leppoisaa Lauantaina oli vuorossa vielä seminaarin yhteenveto ja päätössanat. Ville-Veikko Karhunen kiitteli aktiivista ja keskustelevaa seminaariväkeä hyvistä vinkeistä ja neuvoista muun muassa jäsenhankinnan kehittämiseksi. Jatkossa näemme, mitä opimme, ja miten voimme palvella jäseniämme entistä paremmin.

– Konsulttialan Ylempien Toimihenkilöiden toiminta on ollut monipuolista ja mukavan leppoisaa. Jokainen pääsee osallistumaan juuri sen verran kuin oma kalenteri antaa myöten, Marjo Lehtinen kertoo.

– Toiminta on nimenomaan suunnattu niille konsulttifirmoille, joilla ei omalta työpaikalta löydy yritysyhdistystoimintaa. Toki kaikki innokkaat ovat tervetulleita, Lehtinen jatkaa.

Iltapäivällä suurin osa seminaariväestä suuntasi Szechenyi-kylpylään. Olipahan tosiaan näkemisen ja kokemisen arvoinen paikka. Altaita ja saunoja oli vaikka minkälaisia, sisällä ja ulkona. Kuuma

kesäaurinko teki tehtävänsä, ja vaaleat viikingit polttivat nahkansa. Uimisen lomassa kävimme taas hyvät keskustelut ammattiyhdistysliikkeeseen kuulumisesta ja työoloista nyky-Suomessa. Suomen kielen kuulemiseltakaan ei voinut välttyä kahden tuhannen kylpijän joukossa.

Jokiristeilyllä Sunnuntai-aamu aloitettiin jo meille tutuksi tulleessa auringonpaisteessa. Osa lähti vielä kiertämään kaupunkia ja tekemään viime hetken ostoksia, osa tutustui Budapestin eläintarhaan. Itse suuntasin Tonavan rannalle ja siitä jokilaivalle. Pieni raikas tuulenvire vedenpinnassa olikin virkistävä kokemus hellepäivän jälkeen.

Laivalta saattoi nähdä kaikki joenrannan komistukset, kuten parlamenttitalon, Kalastaja-linnakkeen ja muut historialliset kohteet. Reitti kiersi vielä Margitin saaren, jonne paikalliset ihmiset olivat tulleet viettämään sunnuntaipäivää urheillen ja piknik-eväitä syöden.

Minibussit tulivatkin jo hotellille, ja näin pääsimme takaisin lentokentälle. Viimeiset tuliaiset ostettiin tietenkin kentältä. Paluumatka Suomeen sujui mutkitta, ja kaikki pääsivät kotimatkalleen Helsinki-Vantaalta jo iltakymmeneltä.

Hyvää kesäaikaa kaikille toivottaa KYT ry!

Timo Karasmäki KYT ry, sihteeri, varapuheenjohtaja HE L I NS 4 / 2016

–

33

H

HI ry

Jaana Kälviäinen

60 − Pieni tragedia stand up -koomikosta Perjantaina 14. lokakuuta 2016 klo 19 Suomen Kansallisteatteri, Omapohja

Saunomaan Vartiosaareen

Stand up -koomikko Tuutin ura on pahassa laskusuhdanteessa, mies elelee omissa maailmoissaan ja työnantaja haluaisi palkata nuoremman esiintyjän.

Onko mitään pahempaa kuin unohdetuksi tuleminen?

Lipun jäsenhinta on 20 euroa.

teisestä rantasaunasta pääsee suoraan mereen uimaan.

Helsingin Insinöörien huvila, grillikatos ja rantasauna sijaitsevat Vartiosaaressa, Itä-Helsingissä. Vuokrausaikaa on vielä 16.10.2016 asti. Voit varata Vådötorp-huvilasta yksittäisiä huoneita tai vaikka koko huvilan omaan käyttöösi. Puulämmit-

Varaa lippusi: www.helins.fi/tapahtumat tai HI:n toimisto puh. 040 150 3878.

Lisätiedot ja varaustilanne: www.helins.fi/vadotorp toimisto@helins.fi, puh. 040 150 3878.

Linnanmäki / Linnunrata eXtra

Biljardi-ilta Maksuton jäsentilaisuus.

Torstaina 22. syyskuuta 2016 klo 18 Baribal, Perämiehenkatu 6–8

Ilmoittaudu: www.helins.fi/tapahtumat tai HI:n toimisto puh. 040 150 3878.

Hauskaa ja jännittävää biljardin peluuta HI:n nuorekkaassa seurassa.

Seikkailupuisto Huippu

Elämyksiä huimapäille Torstaina 25. elokuuta 2016 klo 17 Seikkailupuisto Huippu, Leppävaaran urheilupuisto, Espoo Huipun seikkailuradat on suunniteltu elämyksellisiksi. Saat nauttia korkeista paikoista, raittiista ulkoilmasta ja itsesi liikunnallisesta haastamisesta. Seikkailupuisto sopii kaikille liikuntaesteettömille eikä vaadi aiempaa kiipeilykokemusta. Säävaraus.

Kesä jatkuu Linnanmäellä Linnanmäki on avoinna 23. lokakuuta 2016 asti. Vielä ehdit hankkia hupirannekkeet jäsenhintaan 32 euroa.

Lipun jäsenhinta on 12 euroa.

Ilmoittaudu: www.helins.fi/tapahtumat tai HI:n toimisto puh. 040 150 3878.

34

–

HEL I NS 4 /2 0 16

Tilaa rannekkeet: www.helins.fi/tapahtumat tai HI:n toimisto puh. 040 150 3878.

Ryhmätöissä pohdittiin jäsenhankintaa ja yritysyhdistyksen tunnettavuutta.

Eva Wahlström.

Yritysyhdistysseminaari keräsi aktiivisen yleisön Hämeenlinnan Verkatehtaalle 27. toukokuuta 2016 kokoontunut Yritysyhdistysseminaari keräsi osallistujia koko Suomesta. Yleisö sai kuulla kilpailukykysopimuksen tilanteesta sekä muusta ajankohtaisista työmarkkina-asioista YTN:n neuvottelupäällikön Petteri Oksan kertomana.

Elin Blomqvist esitteli Omaluottamusmies-sivuston sisältöineen ja sai sivustosta kommentteja sekä kehitysideoita.

Kuulijoita eniten haastanut ja kommenttejakin saanut esitelmöitsijä oli maailmanmestarinyrkkeilijä Eva Wahlström. Evan paikoitellen rankatkin kokemukset nyrkkeilyuraltaan saivat yleisön mietteliääksi ja vastaanottavaiseksi monen asian suhteen.

– Sisäinen suorituspaine ja pelko aiheuttavat ylisuorittamista. Ei voi päästä suorituksissaan maaliin, jos tappaa itsensä jo matkalle, kiteytti Wahlström liiallisesta kuormituksesta niin työssä kuin vapaa-ajallakin.

Yritysyhdistyksen jäsenhankinnasta ja sen kehittämisestä luennoi myyntiosaaja Juho Koskenranta. Kuulijat osallistuivat innokkaasti ryhmätöihin, joiden tarkoituksena oli edesauttaa jäsenhankintaa ja yritysyhdistyksen tunnettavuutta.

– Kuunteleminen on kaiken vaikutta-

misen perusta. Jäsenhankinnassa muista aina kysyä, kuuntele tarkoin ja kerro vasta sitten, Koskenranta kiteytti.

Vuoden työmarkkinateko -palkinnon luovuttaminen saajalleen toimi erinomaisena loppuhuipentumana seminaarille. Valitsijaraati kertoi perusteessaan, että viime vuoden tärkein yksittäisen henkilön tekemä työmarkkinateko oli luottamusmiessopimuksen teke-

minen Stockmannin Ylempien Toimihenkilöiden ja työnantajan välillä. Puheenvuorossaan palkinnon saaja Minna Hirvonen kiitti sekä edustettaviaan että kaupan alan taustaryhmän henkilöitä saamastaan avusta.

Lisätietoja: www.omaluottamusmies.fi Teksti ja kuvat Anu Kaniin

Minna Hirvonen.

HE L I NS 4 / 2016

–

35

H

HI ry

Tulevia jäsenkoulutuksia Helsingin Insinöörit ja Insinööriliitto järjestävät yhteistyössä työelämään ja urahallintaan liittyviä koulutuksia syksyllä 2016: 6.9. Kehitä ja vahvista työhyvinvointiasi 17.9. Sosiaalisen median työnhaku ja LinkedIn-työpaja 27.9. Palkkaus ja palkitseminen 1.10. Ulkomaille töihin?

8.10. Revive Your English 25.10. Työhaastattelu 5.11. Tule parhaaksi itseksesi - esiinny eduksesi 7.11. Näin löydät työpaikat 10.11. Ristiriidoista rakentaviin ratkaisuihin 1.12. Osaaminen esille!

8.12. CV-työpaja 10.12. Neuvotteluvalmennus 12.12. Lakitietoa työntekijöille Koulutukset ovat erittäin suosittuja – ilmoittaudu nopeasti! www.ilry.fi/koulutukset

Työhakuveturista tukea työnhakuun CV-syyshuolto 1 Keskiviikkona 31. elokuuta 2016 klo 9–11 Balderin sali, Aleksanterinkatu 12 CV-syyshuolto 2 Keskiviikkona 31. elokuuta 2016 klo 12–14 Balderin sali, Aleksanterinkatu 12 Työnhaun ABC Keskiviikkona 7. syyskuuta 2016 klo 9–12 Balderin sali, Aleksanterinkatu 12 Walk For Jobs – Ulkoilu- ja rekrytointitapahtuma Perjantaina 16. syyskuuta 2016 klo 9–12 Eläintarhan Urheilukenttä, Vauhtitie 6 Rekrytoijien paneeli Keskiviikkona 5. lokakuuta 2016 klo 9–13 Balderin sali, Aleksanterinkatu 12 Yrittäjyyden perusteet Keskiviikkona 16. marraskuuta 2016 klo 9–12 Forum Meeting Park, Mannerheimintie 20 B 36

–

HEL I NS 4 /2 0 16

Webinaarit: Projektimainen toiminta työnhaussa Tiistaina 20. syyskuuta 2016 klo 9–10 LinkedIn: Oma profiili käyttöön työnhaussa Keskiviikkona 26. lokakuuta 2016 klo 9–10.30 Miten asiantuntijuuden saa esille LinkedIn:ssä?

Keskiviikkona 26. lokakuuta 2016 klo 11–12.30

Oma videoesittely Keskiviikkona 9. marraskuuta 2016 klo 9–12 Työhaastattelu Keskiviikkona 23. marraskuuta 2016 klo 9–11 Mindfulness työnhaussa Keskiviikkona 14. joulukuuta 2016 klo 9–10 Lisätiedot ja ilmoittautuminen: www.tyonhakuveturi.fi

Boost your job search – Group starts 20.9.2016 Sointu Högström

CareerBoost supports unemployed academics with a comprehensive peer group program, where you crystallize your competence spearheads for the employers and enhance your job seeking skills in the Finnish labour market. The group also helps to create and grow a network and to remain motivated through your job seeking project. CareerBoost significantly increases your chances to find a job or to identify another solution, such as further education or entrepreneurship. n Each group is made of 7–10 academic participants. n The peer group will meet once a week during 9 weeks – each meeting lasts 3 hours. n There will be a lot of homework – you have to be prepared to work hard. n We believe in diversity!

Training Manager Sirpa Huttunen.

Content of the program 1. Getting to know each other, goals and expectations of the program 2. Professional experience and achievements 3. Competence areas 4. Personality and values/CV

5. Personal SWOT-analysis. Hidden job market.

6. Interview practise/Video interviews 7. Comments to CV 8. Cover letter workshop 9. Plan for future

Further information: tyonhakuveturi.fi/ careerboost

Vinkkejä vapaa-aikaan – Jäsenedut.fi Jäsenedut.fi on ammattiliittojen yhteinen jäsenetusivusto. Tilaa verkkopalvelun kautta tai näytä Insinööriliiton jäsenkorttiasi asioidessasi jäsenetuja myöntävissä liikkeissä.

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 15 prosentin alennus kaikista kirjoista SKS:n verkkokaupassa. Tarjouskoodi HUMANA2016. Tarjous on voimassa 31.12.2016 asti.

Esimerkkejä jäseneduista: Merimaailma SEA LIFE Vedenalainen akvaariomaailma Linnanmäen huvipuiston yhteydessä. Sisäänpääsy etuhintaan 12 euroa (norm. 16,50 euroa). Tarjouskoodi JASENETU2016.

Tarjous on voimassa 31.12.2016 asti (ei jouluna).

Omena Hotelli 15 prosentin alennus huoneiden normaalihinnoista. Alennuskoodi JASENETU2016. Tarjous on voimassa kaikissa Omena Hotelleissa (Helsinki, Jyväskylä, Turku, Seinäjoki, Tampere, Vaasa, Oulu) 31.12.2016 asti.

Komnata Quest Escape room (huonepakopelit) Etu 20 euroa/peli (3–5 henkilöä) viikonloppuisin hintaan 100 euroa (norm. 120 euroa).

Etu 15 euroa/peli (3–5 henkilöä) arkisin klo 15–22 hintaan 85 euroa (norm. 100 euroa).

Tarjous on voimassa 30.9.2016 asti.

Tarkista verkkopalvelusta ajankohtaiset tiedot. Hinnat ja edut voivat vaihdella päivittäin. www.jäsenedut.fi

HE L I NS 4 / 2016

–

37

H

HI ry Sointu Högström

HI:n toimisto Pasilassa Ratavartijankatu 2 A, 00520 Helsinki

Toimistosihteeri Eine Sahlakoski 040 150 3878 toimisto@helins.fi

Järjestösihteeri Jaana Kälviäinen 050 403 2363 jaana.kalviainen@helins.fi

Viestintävastaava Sointu Högström 040 180 6210 sointu.hogstrom@helins.fi

Insinöörin tärkeät osoitteet Helsingin Insinöörit HI ry toimisto@helins.fi, www.helins.fi Insinööriliitto IL ry asiakaspalvelu@ilry.fi, www.ilry.fi

Jäsenpalvelu Jäsenrekisteriä koskevat tiedustelut, muutostiedot, suoramarkkinointikiellot yms. voit osoittaa joko HI:n toimistolle tai Insinööriliiton asiakaspalveluun. IL:n Asiakaspalvelukeskus palvelee arkisin klo 9–16 numerossa 0201 801 801 tai sähköpostitse asiakaspalvelu@ilry.fi.

IAET Insinöörien, Arkkitehtien ja Ekonomien Työttömyyskassa www.iaet.fi AYT Ammatinharjoittajien ja Yrittäjien Työttömyyskassa www.ayt.fi 38

–

HEL I NS 4 /2 0 16

Hallituksen jäsenten yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.helins.fi/hallitus

Jäsentietojen päivittäminen Mikäli yhteystietosi muuttuvat tai vaihdat työpaikkaa, päivitä tietosi jäsenrekisteriin Insinööriliiton jäsensivuilla www.ilry.fi > Jäsensivut. Käytä kirjautumissivun käyttäjätunnuksena jäsenkorttisi jäsennumeroa. Muista päivittää myös sähköpostiosoitteesi yhteydenpidon vuoksi. Kotiosoitteen muuttuessa saamme tiedot suoraan Väestötietojärjestelmästä.

Seuraa myös: Facebook > Helsingin Insinöörit HI ry Twitter @Helinsfi, #helins

LinkedIn > Helsingin Insinöörit HI ry

Slideshare > HIry Instagram > helsingininsinoorit

K

Kolumni

HELSINGIN INSINÖÖRIEN AMMATILLISAATTEELLINEN JÄSENLEHTI

MIKSI JÄRJESTÄYDYMME? Tuoreena Insinööriliiton järjestötoiminnasta vastaavana varapuheenjohtajana lähden liikkeelle peruskysymyksestä: Mitä meille on järjestötoiminta, miksi liittomme jäsenet kokevat edukseen järjestäytymisen?

Pian satavuotias Insinööriliitto on elänyt suuren teollisen kehityksen ajan, ja nyt elämme yhä kiihtyvässä digitaalisen murroksen aikakaudessa. Muutos on ollut jatkuvaa, nyt vain sen kellotaajuus on kiihtynyt sellaiseksi, että viime vuosituhannen vuosikymmenet vaikuttavat lähes seesteisiltä ajanjaksoilta.

Sama meno jatkuu vastakin. Tulevaisuuden työelämä on erilaista kuin eilen – voimme joko vastustaa muutosta tai vaikuttaa siihen. Kannatan jälkimmäistä.

Jos mietitään Insinööriliiton alkuperäistä tarkoitusta ja hyötyä jäsenille, on liitto tänä päivänä jopa tarpeellisempi kuin milloinkaan aiemmin. Toiminnan muotojen on vain pysyttävä ajan tasalla.

Mistä sitten tiedämme, että järjestötoimintamme laatu on kunnossa? Mittari lienee, että järjestöön kuuluvat kokevat saavansa siitä itselleen lisäarvoa, kuten turvaa työmarkkinoille, vaikuttavuutta yhteiskunnallisiin asioihin, yhteydenpitoa ammatillisen viiteryhmänsä kanssa, koulutuksia, rahanarvoisia etuja tai vaikkapa mukavia jäsentilaisuuksia.

Mitä sinä haluat jäsenyydeltäsi? Onko jäsenyytesi laatu kunnossa eli saamasi palvelut ovat mielestäsi hintansa väärti? Mikäli mietit, että ei ole, ota kevyellä kynnyksellä yhteyttä omaan jäsenyhdistykseesi tai vaikka Insinööriliiton hallitukseen. Järjestötoiminta on sellaista, että jäsenet omistavat järjestönsä ja kullakin on yhtäläinen mahdollisuus vaikuttaa yhdistyksensä toimintaan.

Mukavaa loppukesän aikaa kaikille Helsingin Insinöörien jäsenille!

Kalle Kiili 1. varapuheenjohtaja, Insinööriliitto IL ry Kuva Teija Huovila

Osallistu koulutuksiin Toimi nopeasti ja varmista paikkasi HI:n ja Insinööriliiton työelämään ja urahallintaan liittyviin koulutuksiin syksyllä 2016.

Lisätiedot ja ilmoittautuminen: www.ilry.fi/koulutukset

Muistathan päivittää tietosi Voit päivittää jäsentietosi kirjautumalla Insinööriliiton jäsensivuille osoitteessa www.ilry.fi. Jäsentietojen muuttaminen onnistuu myös ottamalla yhteyttä liiton asiakaspalveluun.

Kansalaisaloite työllistymisen edistämiseksi Nimien kerääminen kansalaisaloitteeseen ”Työttömyysetuudella opiskelu mahdollistettava kaikille” on alkanut. Työttömien kouluttautumista ja uudelleentyöllistymistä edistävän aloitteen voit allekirjoittaa osoit­teessa www.kansalaisaloite.fi

HE L I NS 4 / 2016

–

39

Hyödynnä jäsenyytesi Urapalvelut ja palkkaneuvonta

Työsuh

vont deneu

Liiton k

a

hakemuksen ja CV:n kommentointi

n imukse työsop inen m tarkista

t

aise teen aik h u s ö y t kset kysymy

tukset

henkilök ohtaine n edunva lvonta

neuvoja palkkauskysymyksiin

Työpaikkato

ri

vuosittain yli kaa 1 000 työpaik kohdennettu tekniikan alalle ijalle ilmainen hak lle ja työnantaja

set

urakoulu

preppausta haastatteluun

nus- ja komen pimukset so johtaja

oulutuk

ammatil lis ja taidot et tiedot

Toiminta k e

ntällä

ständit työp aikoilla ja tapahtum issa CV-valokuva ukset ja -klinikat työurateem aiset lounaat

Palaute Erittäin hyvä koulutus eilen.

Sopivan tiivis ja sisällöltään hyvin osuva.

Kiitos avustasi CV:n kanssa.

Hyvin se tuntui kelpaavan työantajallekin, kirjoitin viime viikolla uuden työsopparin.

CV-valokuvaus oli hyvä juttu. Tuli tarpeeseen ja sai konkreettista vastinetta jäsenmaksulle.

Insinööriliitto tekee työtä parempien työpäivien puolesta www.ilry.fi