HELINS 5 2015 by HELINS-lehti

5 2015 E

Edunvalvonta: Parhaan tyรถpaikan luominen

Tekniikka: Unen mittaamisesta tuli arkea

Yhdistys: Vartiosaaressa viihdyttiin

Ideasta startup

Sisältö Pääkirjoitus............................................................................... 3 Toiminnan mies....................................................................... 4 Ajankohtaista........................................................................... 6 Minnan klinikka........................................................................ 7 Parhaan työpaikan luominen............................................. 8 Tiimi on ideaa tärkeämpi................................................... 10 Unen mittaamisesta kotona tuli arkea..........................14 Yhdistys: In memoriam insinööri Ilmari Louhio.........16

Työ ja terveys: Keuhkoahtaumatauti..............................18 Luovuus vaatii aikaa........................................................... 20 Välipalat...................................................................................22 Metsä lataa akkusi................................................................24 Virtuaalista hoivaa...............................................................26 Yhdistys: Vartiosaaressa viihdyttiin..............................28 Ajankohtaisia tapahtumia.................................................29 Markus Hyypän kolumni....................................................39

–

HEL I NS 5/2 0 1 5

Pääkirjoitus

HELSINGIN INSINÖÖRIEN AMMATILLISAATTEELLINEN JÄSENLEHTI

TYÖMARKKINATOIMENPITEITÄ Kuten kaikki tiedämme, maan hallitus on ehdottanut poikkeuksellisia toimia työntekijöitä kohtaan. Tämän johdosta keskusjärjestöt ja liitot päättivät järjestää yhteisen mielenilmauksen hallitusta vastaan perjantaina 18.9., tätä kirjoitettaessa se on vielä edessä päin. Helsingin Insinöörit päätti suositella jäsenistölleen mielenilmaukseen osallistumista seuraavista syistä: 1. Hallitus rikkoo Kansainvälisen työjärjestön (ILO) kanssa tehtyjä sopimuksia, jotka Suomi on ratifioinut. 2. Hallitus ei esittänyt sopimista vaan yksipuolista toimenpidelistaa yhteiskuntasopimukseksi. 3. Hallituksen esittämillä toimilla ei saavuteta sitä 5,0 % kilpailukykyloikkaa vientiteollisuudelle, kuten hallitus väittää. Tämähän oli alun perin hallituksen agenda, vai oliko? Päinvastoin on syytä epäillä, että työttömyys lisääntyy entisestään maassamme, jos hallituksen sanelemat toimet toteutetaan. Olen saanut palautetta siitä, että täytyisi pystyä esittämään vaihtoehtoja. Tästä olen samaa mieltä. Tässä päällimmäiset kaksi vaihtoehtoa näkökulmastamme: 1. Tutkimus-, kehitys- ja innovointityön tukeminen esimerkiksi verokannustimin ja yritystukien muodossa. Näin saadaan uutta liiketoimintaa ja investointeja maahamme, mikä hyödyttää sekä valtiota että yrityksiä ja vähentää työttömyyttä. 2. Harmaan talouden torjuntaan pitää panostaa lisää. Tällä yksistään on jo saavutettu satojen miljoonien tulot valtiolle. Arviot potentiaalisista lisätuloista liikkuvat miljardiluokassa. Haluan muistuttaa, että palkansaajat ovat osallistuneet jo viiden vuoden ajan Suomen kilpailukyvyn tukemiseen äärimaltillisilla palkankorotuksilla. Siitä huolimatta työpaikat eivät ole lisääntyneet eikä maan talous ole kääntynyt nousuun vaan päinvastoin irtisanomisten määrä on kasvanut. Ennen yhteiskuntaneuvottelujen kariutumista palkansaajakeskusjärjestöt toimittivat hallitukselle ehdotuksen toimenpiteistä, joilla meidän mielestämme asiat voitaisiin saada kuntoon. Hallitus ei halunnut käsitellä listaa. Työnantajajärjestö EK ei toimittanut neuvotteluihin mitään esitystä. Olisiko aika tunnustaa, että oikeat keinot maamme pelastamiseksi ovat jotain muuta kuin maamme hallituksen esittämiä? Samu Salo Päätoimittaja

ISSN 2342-7566 (Painettu) ISSN 2342-7574 (Verkkojulkaisu) Julkaisija Helsingin Insinöörit HI ry Päätoimittaja Samu Salo p. 040 184 2290 samu.salo@ilry.fi Viestintävastaava Sointu Högström sointu.hogstrom@helins.fi p. 040 180 6210 Ilmoitukset ja osoitteenmuutokset Rajavartijankatu 2 A 00520 Helsinki p. 040 150 3878 www.helins.fi toimisto@helins.fi Toimitus Unionimedia Oy helins@unionimedia.fi Mikonkatu 17 B 00100 Helsinki Tuottaja Marjo Mikola marjo.mikola@unionimedia.fi Taitto Tomi Westerholm Kannen kuva Pixhill Toimitusneuvosto Samu Salo (pj.) Minna Anttonen Sointu Högström Esa Kokka Elina Kuivinen Marjo Mikola Rope Sidebras Paino Forssa Print HELINS-lehden paperi on Novapress Silk ja kansipaperi Galerie Art. Aikataulu 2015 Numero Aineistot Ilmestyy 6 29.10. 25.11.

Sinua varten – työssä ja vapaalla HE L I NS 5/ 201 5

–

Edunvalvonta

Toiminnan mies Etteplanin luottamusmies Marko Klapuri haluaa auttaa kollegojaan ja korjata alan työehdoissa olevia epäkohtia. Hienoimpia hetkiä luottamusmiehen tehtävässä ovat ne, jolloin Marko Klapuri onnistuu sovittelemaan työtoverinsa ja työnantajansa välisen ristiriidan. Kokenut luottamusmies haluaa auttaa ihmisiä ja varmistaa, että työpaikoilla toimitaan työehtosopimuksen ja lakien mukaan. – Luottamusmiestoiminta on ehdottoman tärkeää, koska muuten työntekijän etua ei ajaisi kukaan. Kaikkea ei ole laissa, ja työehtosopimukset ovat voimassa vain pätkän kerrallaan. Kyllä ammattiyhdistysliikettä tarvitaan edelleen, hän painottaa. Helsinkiläinen Klapuri työskentelee projektipäällikkönä Etteplanin Vantaan-yksikössä. Hän hakeutui ylempien toimihenkilöiden luottamusmieheksi yksitoista vuotta sitten, koska halusi korjata työssään havaitsemiaan epäkohtia.

”Luottamusmiehen tehtävä antaa paljon, ja sitä on kunnia saada hoitaa.”

Nyt Klapurilla on yli kaksisataa edustettavaa, joita hän neuvoo ja tukee työelämän pulmatilanteissa. Tehtävään kuuluu paikallinen sopiminen ja yhteydenpito työnantajaan. Klapuri vaikuttaa myös puheenjohtajana neuvottelujärjestö YTN:n suunnittelualan taustaryhmässä. Neuvotteluyhteydet kuntoon Onnistunut edunvalvonta perustuu Klapurin mukaan luottamukseen. Luottamusmies ei kerro eteenpäin luottamuksellisia asioita, jotka on saa4

–

HEL I NS 5/2 0 1 5

nut tietoonsa joko edustettaviltaan tai työnantajalta. Luottamusmiehen on niin ikään voitava luottaa työnantajaan. Yhteistyö työnantajan kanssa sujuu, kun osapuolet pystyvät puhumaan asioista avoimesti. Klapuri on tyytyväinen siihen, että Etteplanin nykyjohto on valmis katsomaan asioita myös työntekijän näkökulmasta. – Olemme pystyneet luomaan hyvän keskusteluyhteyden. Etteplanissa luottamusmiestoiminta on runsaassa kymmenessä vuodessa kehittynyt huimasti. Kun Klapuri aloitti tehtävässään, parillakymmenellä paikkakunnalla toimivassa yrityksessä oli vain muutama luottamusmies. Nyt miltei jokaisella paikkakunnalla on omansa. Klapurilla oli kehityksessä näppinsä pelissä. – Olin aktiivisesti mukana rakentamassa luottamusmiesverkostoa ja luomassa luottojen välistä yhteydenpitoa. Ay-aktiivi on ottanut tavakseen suositella ammattiliittoon liittymistä uusille työntekijöille. – Järjestäytymisasteen pitäisi olla mahdollisimman suuri, koska se on ainoa asia, joka tuo voimaa työehtosopimusneuvotteluihin. Parannuksia tarvitaan Sinnikkään työn tuloksena moni asia on jo saatu konsernissa kohtuullisen hyvälle tolalle, mutta Marko Klapurin mukaan tekemistä riittää vielä. Erityisen tärkeänä hän pitää työehtojen kohentamista. – Parannuksia pitäisi saada vielä vapaa-ajalla matkustamiseen ja siihen, että ylityöt korvattaisiin asianmukaisesti. Elinkeinoelämä lisäisi mielellään paikallista sopimista. Klapurin mielestä nykyistä useammasta asiasta olisi mahdollista sopia paikallisesti, mutta yritysten pitäisi ensin parantaa tiedonantokäytäntöjään. Nyt luottamusmiesten on vaikea saada tietoja palkoista ja yrityksen taloudesta, ja se hankaloittaa neuvottelemista.

Vastuu ei pelota Vuodet luottamusmiehenä ovat opettaneet paljon paitsi lainsäädännöstä myös neuvottelemisesta. Marko Klapuri arvelee, että hänen neuvottelutyylinsä on ajan saatossa muuttunut ”aavistuksen pehmeämmäksi”. – Kokemus auttaa paljon, mutta olen kehittynyt neuvottelijana myös Insinööriliiton ja TEK:n koulutusten ansiosta. Matkan varrella Klapuri on saanut pähkäiltäväkseen monia kysymyksiä, joihin ei ole yksinkertaisia vastauksia. Silloin ammattiliittojen juristit ovat olleet suureksi avuksi. Tukeaan ovat tarjonneet myös luottamusmieskollegat sekä YTN. Luottamusmiesuransa vaikeimmat hetket Klapuri on kokenut istuessaan oikeudessa todistajanaitiossa. Myös yt-neuvottelut, joissa tuli irtisanomisia, ovat jääneet mieleen. Oman jaksamisen kannalta on tärkeää, etteivät työpaikan murheet seuraa kotiin. Klapuri kertoo, että hän saa voimaa luottamusmieskollegojensa kanssa juttelemisesta. Vastuullinen tehtävä ei ole koskaan pelottanut pitkäpinnaista ja peräänantamatonta insinööriä. – Tämä on tärkeä tehtävä, joka antaa paljon ja jota on kunnia saada hoitaa.

Minna Kurvinen Kuva Tomi Westerholm

Marko Klapuri haluaa olla luottamusmies, joka saa vietyä asioita eteenpäin.

HE L I NS 5/ 201 5

–

Ajankohtaista

Osaava luottamusmies on jäsenen oikeus Luottamusmies on työpaikalla työntekijöitä varten: hän tuntee paikalliset säännöt, määräykset ja sopimukset sekä työpaikan olosuhteet. Luottamusmies valvoo työehtosopimuksen toteuttamista ja soveltamista työpaikoilla. Luottamusmiehen tehtävänä on edustaa työpaikan työntekijöitä työsuhteisiin liittyvissä asioissa sekä yhteistoiminta-asioissa. Luottamusmiehen valinta perustuu työehtosopimukseen, ja luottamusmies omaa työehtosopimuksen mukaiset paikallisen sopimisen oi-

keudet. Luottamusmies voi myös edustaa yksittäistä työntekijää erikseen niin sovittaessa. – Meidän kannaltamme luottamusmies on työpaikan avainhenkilö, Helsingin Insinöörien edunvalvonta-asioista vastaava Lasse Laurikainen kertoo. – Luottamusmiesverkoston kautta saamme parhaiten tiedon siitä, mitä työpaikoille kuuluu, ja voimme yhdessä Insinööriliiton kanssa järjestää juuri sellaisia tapahtumia ja koulutuksia, joille kulloinkin on kysyntää.

HI kutsui luottamusmiehet verkostoitumisiltaan 22. syyskuuta, ja tuon illan tapahtumista kerromme kuulumisia seuraavassa HELINS-lehdessä. HI-Työmarkkinajaos

Luottamusmies: Jos et päässyt mukaan 22.9.2015, mutta olet kiinnostunut liittymään HI:n Uudenmaan luottamusmiesverkostoon ja tulemaan mukaan seuraaviin tapaamisiimme, ota yhteyttä alueasiamies Minna Anttoseen minna.anttonen@il.fi.

HI Hallituksen päätöksiä Kokous 7/2015 Hyväksyttiin jäsenrekisteriin tulleet jäsenhakemukset sekä merkittiin tiedoksi eronneet jäsenet. Hyväksyttiin UIO:n tukihakemus. Tuen määrä enintään 600 euroa. Kokouksessa oli varsin vähän varsinaisia päätösasioita. Kokouksessa kuultiin normaaliin tapaan raportit hallituksen strategiatyöryhmien sekä liittoyhteisön eri toimielimien (YTN, IL, IL:n valiokunnat, TESVA, Uudenmaan piiri ja UIO) toiminnasta.

Lisäksi keskusteltiin ja merkittiin tiedoksi muun muassa seuraavia asioita: toteutuneet ja tulevat tapahtumat, toimiston ja hallituksen toimintatavat ja työkalut, jäsentapahtumien osallistujamäärät ja Vådötorp-huvilan vuokraukset, verkkopalvelun uudistamisen tilanne sekä some-seurannan tulokset.

Kokous 8/2015

Päätettiin vakinaistaa Sointu Högströmin työsuhde. Valittiin Elina Kuivinen HI:n toimitusneuvostoon ja Marjo Lehtinen HI:n edustajaksi INSKE ry:n hallituksen kokouksiin. Päätettiin hallituksen edustajat (”isännät”) syksyn jäsenkoulutuksiin.

HELINS-lehden tuottajan kilpailutukseen tuli kolme tarjousta, joista Unionimedia valittiin jatkoneuvotteluihin.

Uusi keskusjärjestö -selvityshankkeen työryhmät nimetty Uusi keskusjärjestö -selvityshankkeen ohjausryhmä nimesi viiden uuden työryhmän jäsenet ja ryhmille puheenjohtajat. Sääntö- ja hallintomallityöryhmä: puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM, SAK

–

H EL INS 5/2 0 1 5

Työmarkkinaedunvalvonta ja yhteiskuntavaikuttamisen työryhmä: puheenjohtaja Juri Aaltonen, Toimihenkilöliitto Erto, STTK n Kansainvälisen toiminnan ja EU-vaikuttamisen työryhmä: kansainvälisten asioiden päällikkö Matti Koskinen, Ammattiliitto Pro, STTK n

Koulutus-, työvoima- ja elinkeinopoliittinen työryhmä: johtaja Hannu Saarikangas, Insinööriliitto, Akava n Järjestöllisen toiminnan työryhmä: puheenjohtaja Petri Vanhala, Paperiliitto, SAK. n

Lisätiedot: uusikeskusjarjesto.fi

Tällä palstalla käsitellään insinöörejä askarruttavia työelämää koskevia kysymyksiä. Vastaajana toimii Uudenmaan piirin asiamies Minna Anttonen. Voit lähettää oman kysymyksesi osoitteella minna.anttonen@ilry.fi. Vastauksesta voi olla hyötyä myös muille samoja asioita pohtiville jäsenille!

Minnan klinikka

VOIDAANKO MINUTKIN IRTISANOA? Kysymys: Olen opintovapaalla yrityksestä, jossa alkoi yt-neuvottelut, ja porukkaa aiotaan irtisanoa. Voidaanko minut irtisanoa? Menetänkö aikuiskoulutusrahan?

Vastaus: Kyllä sinut voidaan irtisanoa, jos yrityksellä on tuotannollis-taloudelliset syyt irtisanomiselle olemassa. Et menetä oikeutta sinulle jo myönnettyyn aikuiskoulutustukeen, jos työsuhteesi irtisanotaan tukikauden alkamisen jälkeen tuotannollis-taloudellisilla syillä. Voit hakea lisää täysimääräistä tai soviteltua koulutustukea, jos sinulla on vielä jäljellä ennen irtisanomista sovittua opintovapaa-aikaa, jolle tukea ei aiemmin ole myönnetty. Muulle ajalle et voi saada tukea, vaikka tukiaikaa olisi jäljellä, mutta sinulla voi olla oikeus ansiosidonnaiseen työttömyyspäivärahaan.

Kysymys: Olen vuorotteluvapaalla yrityksestä, jossa alkoi yt-neuvottelut, ja porukkaa aiotaan irtisanoa. Voidaanko minut irtisanoa? Miten käy vuorottelukorvauksen, jos minut irtisanotaan?

Vastaus: Kyllä sinut voidaan irtisanoa, jos yrityksellä on tuotannollis-taloudel-

liset syyt irtisanomiselle olemassa. Jos työsuhde päättyy vuorotteluvapaan aikana, päättyy myös vuorottelukorvauksen maksaminen työsuhteen päättymispäivänä. Saat siis vuorottelukorvauksen myös irtisanomisajalta, koska työsuhde on normaalisti voimassa koko irtisanomisajan. Jos työnantaja kuitenkin maksaa sinulle irtisanomisajan palkan, ei vuorottelukorvausta makseta. Siksi sinun tulee ilmoittautua TE-toimistoon työnhakijaksi ja hakea työttömyysetuutta työttömyyskassasta.

Kysymys: Työantajani on kokonaisuudessaan voittoa tuottava yritys, vain tuotekehitysyksikkö tuottaa tappiota. Nyt meillä kuitenkin ilmoitettiin yt-neuvotteluiden alkamisesta. Suunnitteilla on 3–5 hengen irtisanomiset. Tuotekehitysyksikkö on rajattu neuvottelujen ja siten myös irtisanomisten ulkopuolelle. Voiko voittoa tuottava yritys irtisanoa väkeä? Voidaanko tappiota tuottava yksikkö rajata neuvottelujen ulkopuolelle?

Vastaus: Suomen lain mukaan myös voittoa tuottava yritys voi irtisanoa työntekijöitä. Näin tapahtuu nykyisin hyvin

usein. Työsopimuslain 7. luvun 3 § sanoo: ”Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet: Työnantaja saa irtisanoa työsopimuksen, kun tarjolla oleva työ on taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi.” Yt-neuvottelukutsussa saatetaan täsmentää, että tarkoituksena on uudelleen järjestellä töitä yrityksen toiminnan tehostamiseksi ja siten voittojen kasvattamiseksi. Yritys saattaa myös pyrkiä ennakoimaan mahdollisesti alentuvaa kysyntää. Lain mukaista on myös rajata neuvottelujen kohderyhmäksi vain osa yrityksestä tai vastaavasti rajata jokin yksikkö pois neuvotteluista. Tällaisella menettelyllä haetaan usein ”työrauhaa” niille yksiköille, jotka tuottavat rahaa. Tuotekehityksestä leikkaaminen on aina kaksipiippuinen juttu. Tuotekehityshän on usein välttämätöntä ja jos siitä leikataan, leikataan tulevaisuuden tuottoja. Neuvoisin sinua perehtymään vielä tarkemmin Työsopimuslain 7 luvun pykäliin 3 ja 4 ennen yt-neuvotteluiden alkua. HE L I NS 5/ 201 5

–

Edunvalvonta

Parhaan työpaikan luominen Työelämä on tärkeä osa jokaisen elämää, ja sen parissa vietetään paras vireilläoloaika arkisin ja parhaat aikuisiän vuodet ihmisen elinkaarella. Siksi on rationaalista meille kaikille pyrkiä työurallamme löytämään itsellemme parhaat mahdolliset työpaikat. Ihanneoloissa työmme voi olla onnea, iloa ja tyydytystä tuottavaa ja täyttää korkeimpia inhimillisiä tarpeitamme, kuten itsensä toteuttamisen tarvetta. Sanotaan, että jos työ olisi herkkua, herrat tekisivät sen itse, eli ei työmme aina voi olla parhaassa mahdollisessa asennossa, ja parantamisen varaa jää aina. Voimme työpaikallamme vaikuttaa itse työn laatuun, ja tuntemalla parhaan työpaikan luomisen avaintekijöitä, voimme tehdä viisaita valintoja nykyiselläkin työpaikallamme. Työelämä on muuttunut, eikä jatkuvia rutiineja ja mekaanisia suorituksia sisältävää insinöörityötä enää juuri ole, ja jos vielä on, se on kohta pakenemassa halvempien työvoimakustannusten maihin. Suomeen jäävä työ on haastavaa aivotyötä, jossa tuloksellisuus ja tuottavuus, joita aina pitää tavoitella, eivät ole saavutettavissa vanhoilla keinoilla. Enää tuotta8

–

HEL I NS 5/2 0 1 5

vuutta ei paranneta suoraviivaisesti työajan pidentämisellä, virheiden välttämisellä, työtapojen yhdenmukaistamisella tai aikapaineen lisäämisellä. Nykyinen monimutkainen aivoja haastava tietotyö vaatii tuottavuusloikan aikaansaamiseksi keinoja, joilla insinöörien henkinen kapasiteetti, meidän psykologiset voimavaramme, saadaan parempaan käyttöön. Kun tässä onnistutaan, työtä on mukavampi tehdä, ja se on tuloksellisempaa. Tuottavuus ja työn ilo eivät ole joko tai vaan sekä että -kysymys. Tutkitut menestystekijät ja työn arki etääntyneet toisistaan Tohtori Ron Friedman on sosiaalipsykologi, joka on erikoistunut motivaation tutkimiseen, ja hän on uusimmassa teoksessaan koonnut työelämän psykologisen tutkimuksen parhaan nykytiedon teokseensa The Best Place to Work: The Art

and Science of Creating an Extraordinary Workplace. Nykyaikaisten työpaikkojen tai työyhteisöjen arki on jäänyt jälkeen uusimmasta työpsykologisen tieteellisen tiedon tasosta. Työpaikkojen arjessa ei sovelleta sitä valtaavaa tietämystä, joka alan tutkimuksella on viime vuosikymmenten aikana löydetty. Kirjassa selostetaan perustellen ja esimerkein ajattelu- ja toimintatapoja, joiden avulla työpaikalla koettu ilmapiiri, huipputuloksiin motivointi ja parhaan työvoiman pitäminen voivat johtaa parempaan työpaikkaan ja parempaan menestykseen. Parhaan työpaikan ilmapiirissä suositaan uusien luovien ratkaisujen etsimistä ja kokeiluja, mikä edellyttää riskinottokykyä ja epäonnistumisten sietämistä. Parhaissa työpaikoissa palkitaan yritteliäisyydestä ja jopa epäonnistumisista, eikä vain perinteisin keinoin aikaansaadusta varmasta menestyksestä. Epä-

onnistumisten tuottamaa tietoa voidaan käyttää oppimisessa ja jatkuvassa parantamisessa tulevaisuuden hankkeissa. Jos onnistumme työssämme aina vain helposti, voimme kysyä itseltämme, haastammeko itseämme tarpeeksi ja ovatko tavoitteemme kyllin kunnianhimoisia. Jollei työpaikkamme vaadi meitä haastamaan itseämme, emme kasva epämukavuusalueellamme ja kehitä kykyjämme. Tällainen tila on vakava uhka paitsi omalle työmarkkinakelpoisuutemme säilyttämiselle myös työpaikkamme tulevaisuuden menestykselle. Työympäristön ja vapaa-ajan merkitys Työpaikkamme fyysinen työympäristö vaikuttaa meihin ja työhömme. Parhaissa työpaikoissa toimistot on suunniteltu työlähtöisesti, ottaen huomioon häiriöttömän keskittymisen tarpeet tai spontaanien kohtaamisten ja yhteistyön näkökulmat. Työpaikan mukavuus ruokkii kognitiivisia resurssejamme työhön, ja pienet asiat, kuten työpisteen hyvä ergonomia tai mahdollisuudet sen yksilölliseen koristeluun, ovat tärkeitä tekijöitä mukavuuden aikaansaamisessa. Vapaa-ajalla on tärkeää rentoutua ja irrottautua työstä, ja vaikka nykyaikaiset mobiililaitteet mahdollistavat jatkuvan tavoitettavissa olon ja sähköpostivirran kellon ympäri, tällaiseen ei kannata ryhtyä, sillä se kerryttää henkistä kuormitusta ja vaarantaa pitkän tähtäimen työtehon. Sähköpostit voi asettaa niin, että niitä ei lähetetä mobiililaitteisiin vapaa-ajalla. Onnellisuus, ystävyys ja sisäinen motivaatio Onnellisuus on tärkeimpiä voimavarojamme elämässämme ja työssämme. Työpaikat voivat viisaasti valituilla porkkanoilla tukea onnellisuutta. Jotkut työpaikat palkitsevat bonuksin työntekijät, jotka asuvat lähellä työpaikkaansa. Lyhyttä työmatkaa tekevät nukkuvat pidempään, viettävät enemmän aikaa läheistensä kanssa ja heillä on paremmat suhteet naapurustossaan asuvien työtoveriensa kanssa. Jokainen voi löytää joka päivä asioita, joista olla kiitollinen, ja niiden ääneen lausuminen vaikka ruokapöydässä voi parantaa onnellisuuttamme.

Eräs tärkeimmistä tuottavuuden ennusmerkeistä on työpaikan sisäiset ystävyyssuhteet. Jos työntekijöillä on hyvä ystävä työpaikalla, suhtautuvat he työhönsä intohimoisemmin ja keskittyneemmin ja ovat uskollisempia työpaikalleen. Ystävyys myös vähentää sairauspoissaoloja, työtapaturmia ja työpaikanvaihtoja. Sosiaalinen paine hyvään työhön voi olla voimakkaampi motivoija kuin mikään pomon ohje. Työntekijöiden autonomian lisääminen töiden tekotavassa, vaikkapa itsenäisemmässä aikataulutuksessa, voimaannuttaa heitä ja ruokkii sisäistä motivaatiota. Menestys työssä on sisäisesti motivoivaa, ja parhailla työpaikoilla etsitään keinoja poistaa esteitä ja rajoitteilta sisäiseltä motivaatiolta. Pahimpia autonomian ja motivaation tappajia on esimiesten toteuttama niin sanottu mikromanagerointi, pikkutarkka projektien yksityiskohtiin puuttuminen. Mikromanageri pelkää menettävänsä hallinnan, mutta häntä voi auttaa hallinnan tunteen säilyttämisessä pitämällä hänet tietoisena projektien etenemisestä. Autonomia tai itsenäisyys ja vapaus työssä ovat arvokkaampia ja psyko-

logista hyvinvointiamme ruokkivampia kuin raha, joten vapauttaan ei kannata myydä pienen palkankorotuksen vuoksi. Voimme luoda työpaikastamme parhaan Työelämässä menestyminen niin henkilökohtaisesti kuin yritystasolla edellyttää oikeita valintoja ja tekoja työhön liittyvän psykologian saralla. Meillä ei ole enää varaa vanhentuneisiin, tuottavuutta vähentäviin, saati psykologisesti haitallisiin käytäntöihin työpaikoillamme. Täytyy toivoa, että me eri asemissa ja eri työpaikoilla työskentelevät insinöörit ja koko suomalainen yhteiskunta laajemminkin ymmärtäisimme työelämän niin pieniä kuin isompiakin rakennemuutoksia, jotta voisimme toimia tieteellisesti tutkittujen parhaan työpaikan reseptien mukaan. Aki Härkönen HI-työmarkkinajaos Tämä artikkeli on ammentanut innoituksensa Ron Friedmanin teoksesta The Best Place to Work: The Art and Science of Creating an Extraordinary Workplace, 2014, Penguin Random House/Pedigree.

HE L I NS 5/ 201 5

–

Tekniikka

–

H EL INS 5/2 0 1 5

Tiimi on ideaa tärkeämpi Aloittelevalla startup-yrityksellä on oltava hyvä tiimi, alustava bisnessuunnitelma ja kosketus asiakkaisiin. Muuten yritys ei onnistu. Startup-yrityksen perustaminen on monen tekijän summa. Loistava tuote ei yksin takaa yrityksen menestystä vaan aloittava yritys tarvitsee ennen kaikkea hyvän ja sitoutuneen tiimin. Metropolia Ammattikorkeakoulun sovelletun elektroniikan yksikössä, Electriassa tuetaan opiskelijoiden omia start up-yrityksiä. Projektipäällikkö Sampo Nurmentaus on ollut käynnistämässä useita. Jokaisen tarina on erilainen, mutta kaikissa tärkeintä ovat ihmiset. Nurmentaus kokoaa startup-tiimin eri alojen opiskelijoista. Tiimissä voi olla esimerkiksi koodaaja, tekninen osaaja ja muotoilija. Startup-yritys saa Metropoliasta tukea ja apua, kunnes se irtautuu ja alkaa elää itsenäistä elämäänsä. Kaikki startupit eivät lähde lentoon. Asiakkaat mukaan kehitystyöhön Electrian suojissa toimivia startup-yrityksiä ohjataan ottamaan asiakkaat jo varhaisessa vaiheessa mukaan projektiin. Uudella tuotteella voi olla kahdenlaisia asiakkaita; maksavia asiakkaita ja loppukäyttäjiä, ja niiden molempien tarpeet on tunnettava. Asiakas voi olla esimerkiksi yritys ja loppukäyttäjät sen työntekijöitä. – Hyvälle startup-yritykselle on ominaista ketteryys sekä nöyryys markki-

noiden ja asiakkaiden edessä. Usein alkuperäinen liikeidea tai konsepti muuttuu yrityksen kehityksen aikana. Siksi tiimi on ideaa tärkeämpi, Sampo Nurmentaus sanoo. Hän ei ole vielä tavannut sellaista gurua tai konsulttia, joka osaisi pelkän idean perusteella sanoa, että lopputuotteesta tulee menestys. Startup-yrityksissä tehdään yleensä jotain uutta ja uudella tavalla, siksi oikeita vastauksia ei ole.

”On parempi yrittää ja vaikka epäonnistua kuin jättää yrittämättä.”

Electrian tutkimus- ja kehitystoiminta on keskittynyt älykkäisiin digitaalisiin järjestelmiin. Startup käynnistyy usein Electriassa saatujen tutkimustulosten kaupallistamiseksi. Tuloksia ei voi ryhtyä hyödyntämään tuosta vaan ilman oppilaitoksen lupaa ja onnistumisen mahdollisuutta. HE L I NS 5/ 201 5

–

Tekniikka

– Hyvälle startup-yritykselle on ominaista ketteryys sekä nöyryys markkinoiden ja asiakkaiden edessä, sanoo startupeissa neuvojana tai hallituksen jäsenenä toimiva Sampo Nurmentaus Metropoliasta.

– Aina, kun tutkimustuloksia lähdetään kaupallistamaan, varmistan, että taustalla on hyvän tiimin lisäksi kunnon suunnitelma. Alustava liiketoimintasuunnitelma pitää olla, vaikka se voikin muuttua matkan varrella. Tyypillinen startup-yritys on teknologiavetoinen. Tukea ja rahaa Sampo Nurmentauksen mukaan opiskelu Metropoliassa valmistaa opiskelijat toimimaan yrityksessä kuin yrityksessä – on se sitten vieras tai oma. Tiimiä rakentaessaan hän ”haistelee”, millaisia ihmisiä porukkaan on tulossa, miten he soivat yhteen ja täydentävät toinen toisiaan. Kaikilla tiimin jäsenillä ei ole ennestään yrittäjäosaamista. Metropoliassa on tarjolla yrittäjyysopintoja, mutta ne ovat vapaaehtoisia. Yrittäjyystaitoja startup-tiimi oppii tukiverkostoltaan, joka koostuu muun muassa ammattikorkeakoulun opettajista. Nurmentaus on mukana startupeissa neuvojana tai hallituksen jäsenenä. Metropolia tarjoaa neuvontapalveluita, ja opiskelijoita auttaa myös Electrian kanssa samassa rakennuksessa Vantaan Teknobulevardilla toimiva Vantaan kaupungin Turbiini-yrityskiihdyttämö. Nurmentaus kannustaa startup-yrit12

–

HEL I NS 5/2 0 1 5

täjiä esittelemään liikeideaansa mahdollisille sijoittajille ja muille rahoittajille. Electria-yksiköstä saa apua liiketoimintasuunnitelman hiomiseen, ja yrittäjiä ohjataan verkostoihin, joista voi löytyä rahoittajia. Yrittäjät ovat kuitenkin itse vastuussa rahoituksen saamisesta. Rahoituksen hankkiminen on oiva tapa testata liikeidean toimivuutta. – Jos yritys ei saa tarinaansa myytyä yhdellekään rahoittajalle, se tuskin onnistuu bisneksessäkään. Silloin on vain nöyrästi todettava, että tästä ei tule mitään. Riskejä riittää Startup-yrityksen alku on lähes poikkeuksetta haastava. Sampo Nurmentaus korostaa, ettei yritystä pyöritetä päivätyönä. Startupiin sitoutuneet nuoret tekevät pitkää päivää ilman varmuutta siitä, että saavat ponnisteluistaan palkkaa.

– Startupissa tulee väistämättä paineita. Voi käydä niin, että yritys ei pysty maksamaan kaikkia laskujaan ajoissa, on mietittävä, millä firma pysyy pystyssä ja miten kukin maksaa omat henkilökohtaiset laskunsa. Nurmentaus valmistaa startup-yrityksiin hakeutuvia kauhutarinoin, jotta ihmiset tietävät, mihin ryhtyvät. Hän kertoo myös yrittäjäriskeistä. Kaikista ei hommaan ole, eikä kaikkien kannata siihen ryhtyä. – On kuitenkin parempi yrittää ja vaikka epäonnistua kuin jättää yrittämättä. Jos on hyvä idea, mutta ei osaamista, kannattaa rakentaa tiimi, josta löytyy tarvittavaa asiantuntemusta. Kaikkea ei tarvitse osata itse. Tiina Komi Kuvat Mikko Taipale ja Tomi Westerholm

Hyödyllisiä linkkejä Lisää aiheesta: metropolia.fi/palvelut/yrityksille/electria/ Työtiloja ja sparrausta aloittaville teknologiaintensiivisille yrityksille: turbiini.net Sparrausta ja tukea: startupsauna.com Rahoitusta: menestyvayritys.com/rahoitus.html Tärkeä tietää: boardman.fi/artikkelit/aikaisemmat+artikkelit/start-up-omistajuuden+5+kultaista+saantoa/

Pelifirma syntyi innovaatiokurssilla Startup-yritys Taphold Oy sai alkunsa vuonna 2013 Metropolian järjestämällä innovaatiokurssilla, jossa opiskelijat jaettiin tiimeihin. Yhdessä tiimissä syntyi idea mobiilipelistä, jonka ympärille rakentui kaksi vuotta myöhemmin osakeyhtiö. Metropoliassa liiketaloutta opiskeleva Petri Luostarinen liittyi tiimiin tänä keväänä, ja kuuden miehen ryhmä perusti yrityksen, jonka toimitusjohtajana Luostarinen toimii. Muut tiimin jäsenet ovat opiskelleet tietotekniikkaa tai graafista suunnittelua. Ensimmäinen peli, SumTower, julkaistiin syyskuun alussa Google Play-verkkokaupassa. Viikossa se nousi sijalle 109 top-uutuuksien listassa, mikä on Luostarisen mukaan hyvä saavutus, vaikka kasvun varaa onkin. Hän yllättyi siitä, miten innokkaasti peliä on pelattu. Ohjelmistojen suunnitteluun ja valmistukseen erikoistunut Taphold on tähän asti toiminut tiimin jäsenten omilla varoilla. Luostarinen tekee itse firman kirjanpidon, tradenomin koulutus antaa siihen valmiudet. – Keväällä aloittaessamme laskimme, että pärjäämme syksyyn asti. Saimme firmalle toimitilat Metropoliasta ja hyvän tukiverkoston. Emme arvanneet, että yksityiselämän puolella itse kullekin tulee yllättäviä rahareikiä. Minulta esimerkiksi hajosi kännykästä lähtien kaikki. Taphold suunnittelee rahoituksen hankkimista pelin markkinointia varten. Yrityksellä ei itsellään ole resursseja markkinointiin. Nyt startup-yrityksessä keskitytään kehittämään SumTower -pelille Apple-sovellusta. Porukalla on myös kolme uutta peli-ideaa, joista he todennäköisesti lähtevät kehittämään yhtä sen jälkeen, kun tutuista pelaajista koottu testiryhmä on koekäyttänyt pelejä ja lausunut mielipiteensä. Luostarisen mielestä hyvä tiimihenki ja vahva usko omaan tekemiseen ovat avaimia pärjäämiseen. Hän on menossa Tapholdin hallituksen puheenjohtajan kanssa laajalle yrittäjäkurssille täydentämään tietojaan. Startupin tarina jatkuu.

Startup-yrittäjä Petri Luostarinen kannustaa kokeilemaan yrittäjyyttä siihen liittyvistä riskeistä huolimatta. HE L I NS 5/ 201 5

–

Tekniikka

Aktiivisuusranneke voi auttaa parantamaan elintapoja.

EEG-tallennin tallentaa aivosähkökäyrää.

Unen mittaamisesta kotona tuli arkea Unen laadun mittaamiseksi ei ole enää pakko suunnata laboratorioon, vaan unta voi tilastoida omassa sängyssä. Oman unen laadun tarkkailu on nykyään helpompaa kuin koskaan. Kuluttajamarkkinoilla on tarjolla lukemattomia apuvälineitä, joilla nukkumista voi mitata kotona. Laitteet voivat mitata muunmuassa liikettä, aivosähkökäyrää ja sykettä. Monien laitteiden toiminta perustuu kuitenkin liikkeen tunnistamiseen. – Liikeantureiden ajatus on yksinkertaisuudessaan se, että silloin kun nukutaan, on vähemmän liikettä, ja kun ollaan hereillä, on enemmän liikettä, kertoo Työterveyslaitoksen sairaalafyysikko Jussi Virkkala. Liikeantureilla toimivat esimerkiksi aktiivisuusrannekkeet, joiden uusimmat mallit mittaavat myös sykettä optisesti ranteesta tai sormesta. Unipatjalla sen sijaan tarkoitetaan lakanan alle laitettavaa liuskaa, jonka voima-anturi mittaa paitsi liikettä myös hengitystä ja sykettä. Unipatja on suomalainen innovaatio 1970-luvulta. Kuluttajille sitä ovat jatkokehittäneet kotimaiset Beddit ja Emfit. 14

–

HEL I NS 5/2 0 1 5

Suomessa on useita muitakin unen mittaamiseen erikoistuneita yrityksiä. Maailmalla on kehitetty myös tyynyyn kiinnitettäviä antureita, pöydällä oleva unikello sekä otsapanta, jonka elektrodit mittaavat aivosähkökäyrää. Markkinoille on lisäksi tulossa kasvomaskia muistuttava laite sekä kuulokkeet, joilla voi mitata aivosähkötoimintaa. – On olemassa myös kännykkäsovelluksia, jotka havaitsevat sängyssä pyörimisen ja tallentavat kännykän mikrofonilla kuorsausta, Virkkala sanoo. Unen mittaamista laboratoriossa Työterveyslaitoksen unilaboratoriossa Helsingissä tutkitaan unta työelämän näkökulmasta, kuten vuorotyön vaikutusta uneen ja suorituskykyyn. Varsinaisia unihäiriöitä, esimerkiksi uniapneaa tai narkolepsiaa, Työterveyslaitos ei yleensä tutki, vaan kliinisiä unimittauksia tekevät sairaalat. Laboratorioon kuuluu kolme äänieris-

tettyä, sängyllä ja valeikkunalla varustettua unihuonetta, joissa koehenkilöiden unta voidaan seurata muun muassa infrapunakameroiden ja unimittauslaitteen avulla. Päivätyöskentelyä simuloidaan tietokonetesteillä. Laboratoriossa uni määritellään aivosähkökäyrän, silmänliikkeiden ja lihastonuksen perusteella. Sairaaloissa tehtävän kliinisen unitutkimuksen aikana mitataan lisäksi muun muassa hengitystä ja veren happipitoisuutta. – Käytettävä metodi riippuu kysymyksenasettelusta. Jos tutkitaan vuorotyöläisen unta, ei ole mitään järkeä mitata vain yhtä yötä. Jos on vuorokausirytmihäiriö, vaikkapa kahden viikon mittausjaksolla nähdään, miten uni on sijoittunut sen ajalle. Jos taas epäillään uniapneaa, liikeanturi ranteessa ei kerro mitään, Jussi Virkkala selittää. Aktiivinen päivä auttaa uneen Jussi Virkkalan mukaan hyvä uni on sel-

Kuluttajakäyttöön tarkoitetut laitteet on tarkoitettu terveen unen seurantaan. Jos epäilee sairautta, on mentävä lääkäriin, Työterveyslaitoksen sairaalafyysikko Jussi Virkkala sanoo.

laista, että sen jälkeen on levännyt olo. Esimerkiksi aktiivisuusrannekkeen suurin hyöty tulee siitä, että sen avulla voi tehdä itselleen kokeita. – Jos aamulla näkee, että uni oli levotonta, voi huomata, että sen syynä oli illalla nautittu viini tai kahvi, Virkkala sanoo. Mikään laite ei itsessään paranna unta, mutta ranneke voi toimia sysäyksenä elintapojen muuttamiseen. Ranneke mittaa aktiivisuutta vuorokauden ympäri, ja liikunnasta ja muusta aktiivisuudesta on hyötyä myös unelle. Koska rannekkeita käyttävät miljoonat ihmiset, voidaan niiden antamien tietojen perusteella tutkia suuria massoja tavalla, johon ei laboratoriossa pystytä. – Kun esimerkiksi Kaliforniassa, Yhdysvalloissa, sattui maanjäristys, pystyttiin tutkimaan, kuinka kaukana järistyksen keskuksesta se vaikutti heräämiseen, Virkkala sanoo.

Kotimittareilla myös rajoituksia Niin käteviä kuin kuluttajille myytävät laitteet ovatkin, on niillä myös rajoituksensa. Monet laitteet perustuvat liikeantureihin eivätkä aivosähkökäyrän seuraamiseen, joten ne saattavat antaa virhetulkintoja esimerkiksi unettomuudesta. – Jos makaa sängyssä paikallaan, eihän laite voi tietää, ettei nuku, Jussi Virkkala sanoo. Laitteet soveltuvat huonosti myös vuorotyöläiselle, sillä usein ne tunnistavat ja raportoivat vain yhden pitkän, yöaikaan sijoittuvan unijakson. Unipatjan mittaus sen sijaan voi olla epätarkka, jos sänkyyn ryntää lapsia tai koiria. Koska uni kulkee noin 90 minuutin sykleissä, voi osa laitteista auttaa käyttäjää heräämään unen kevyen vaiheen aikana. Tällöin ihminen on virkeämpi kuin syvästä unesta herätessään. Koska useimpien ihmisten on kuitenkin käytännössä herättävä tiettyyn aikaan ja mentävä töihin, ei käytettävissä oleva

heräämisikkuna ole kovin suuri. Virkkala muistuttaa, että kuluttajalaitteet eivät ole lääkintälaitteita, vaan ne on tarkoitettu terveen unen mittaamiseen. Jos epäilee kärsivänsä yön aikana vaikkapa hengityskatkoksista, on mentävä lääkäriin. Laitteet eivät ole suositeltavia myöskään silloin, jos ne aiheuttavat stressiä. – Jos laite ja seuranta huonontavat unta, niitä ei kannata käyttää. Hyvän unen saa ilman laitteitakin, Virkkala sanoo. Jenni Meronen Kuvat Mikko Taipale

Lisätietoa Kännykkäsovellus unen seurantaan: www.sleepcycle.com Tyynyyn kiinnitettävä anturi: www.hello.is Pöydällä oleva unikello: www.mysplus.com Kasvomaskia muistuttava laite: www.neuroon.com Aivosähkötoimintaa mittaavat kuulokkeet: www.kokoontech.com

HE L I NS 5/ 201 5

–

HI ry

In memoriam

Insinööri Ilmari Louhio 27.8.1919 – 28.7.2015 28.7.2015 tuli tieto 1900-luvun suomalaisen kuljetusvälinetekniikan sekä muun muassa puolustusvälineiden maastokuljetusten kehitykseen merkittävästi vaikuttaneen insinöörin Aaro Ilmari Louhion kuolemasta. Louhio kuoli noin kuukautta ennen 96. syntymäpäiväänsä. Hän kuului siihen kunniakkaaseen veteraanisukupolveen, joka Talvisodan puhjettua marraskuun 1939 lopulla joutui jokseenkin välittömästi asevelvollisuutensa ”jatkoksi” sotatoimiin noin viiden vuoden ajaksi. Ilmari Louhio syntyi 27.8.1919 Hollolassa ja varttui ilmeisen perushämäläisessä ympäristössä Lahden ja Kärkölän tienoilla. Sotien ajan Louhio toimi lähinnä tykistöupseerina eri yksiköissä. Autotekniikan insinööritutkinnon hän suoritti Tampereen TOL:ssä heti, kun 16

–

H EL INS 5/2 0 1 5

siihen tuli mahdollisuus. Vuonna 1946 hänelle tarjoutui SISU-kuorma-autojen valmistajatehtaalta Oy Suomen Autoteollisuus Ab:ltä huolto-osaston päällikkyys, jota hän suurella menestyksellä hoiti yli 15 vuotta. Kotimaisten kuorma-autojen huollon kehittämisestä ei Louhiolle kuitenkaan kerinnyt muodostua elämäntyötä. Kertomansa mukaan häntä askarruttivat erityisesti sota-ajan hevosvetoisen tykistön kuljetusvaikeudet sekä Puolustusvoimille sodassa ja pitkään sen jälkeenkin tarjolla olevan raskaan autokaluston huono maastoliikkuvuus. Louhio oivalsi jo varhain, että raskaiden ajoneuvojen tekniikan sekä maamme tieverkoston kehityksen myötä maantiekuljetukset saattaisivat pian syrjäyttää puun uittokuljetukset.

Kilpailu kuorma-autoalalla oli 1950 -luvulla kiivasta. Erityisesti ruotsalaiset ja saksalaiset kuorma-autotehtaat pyrkivät markkinoimaan tuotteitaan maamme tuolloin nopeasti kehittyvän puunjalostusteollisuuden puukuljetuksiin. Siviilipuolella peruspulma oli, miten saadaan puu kannolta tehtaalle, sotilaspuolella se, miten tykistö saadaan asemiin ja sieltä pois, kun hevosia ei enää olisi tähän tarjolla. Asiaa läheltä (naapuritalosta Helsingin Ruskeasuolla) seuranneena totesin, että Ilmari Louhio vietti monia unettomia öitä kotonaan piirustuslaudan äärellä. Vuonna 1958 hän sai valmiiksi ensimmäisen luonnoksen rakenteesta, josta sittemmin tuli menestys: Pyörivä kotelo, viisi radiaalimäntää, kahdeksan nokkaa. Ensin yksi nokkarengas, sitten kak-

Tunnustuksia työstä Ilmari Louhio sai tunnustuksena ansioistaan muun muassa Suomalaisen Työn liiton kultaisen soljen, Brysselin kansainvälisen keksijänäyttelyn juryn Ansiomitalin ja Suomen Työn Liiton kultaisen soljen vuonna 1965, Suomen Autoteknillisen Liiton pronssisen ansiolevykkeen vuonna 1967 sekä Teknillisten Tieteiden Akatemian Ansiomitalin vuonna 1972. Sotilasarvoltaan Ilmari Louhio oli yliluutnantti. Sotilaalliselta arvoltaan hänen työnsä oli maanpuolustuksen kannalta huomattavasti korkeampi.

si nokkarengasta + tavalliset raskaan auton hydraulijarrut. Ja koko laitteisto raskaan perävaunun akselistoon. Maastoliikkuvuuden varmistamiseksi tiedettiin, että kehitettävän hydraulimoottorin toiminta olisi tarpeen vain noin 5–7 km/h nopeuksiin saakka. Sen jälkeen se on voitava kytkeä ”vapaalle”, jotta perävaunua voidaan maantiellä vetää vaikka 100 km/h nopeudella. Kaiken edellä mainitun Louhion peruskeksintö pian toteuttikin. Hevosten poistuttua ”kuvioista” oli Louhion nestemoottori Puolustusvoimiemme maastokuljetuksille pitkään varsin merkittävä: Valmet-traktori + SISU-nestemoottorit tykin pyörissä veivät yhdistelmän paikkaan, josta kumpikaan ei yksin enää päässyt pois! Näytöksiä seuranneiden iäkkäämpien upseerien huolena tuntui olevan se, mitä ne tykkimiehet sitten tekevät, jos tuo laite toimii? Siviilipuolella luonnollisesti oivallettiin myös, että vetoa eli pyörittävää voimaa on saatava sinne, missä kuormaakin on eli perävaunujen pyöriin – sekä auto- että traktorikalustossa. 1950–1960 lukujen taitteessa ajoneuvojen ja työkoneiden hydraulitekniikka ( joka nykyään tunnetaan nimellä mobiilihydrauliikka) oli vielä ”lapsenkengissään”, ja vasta noihin aikoihin nimenomaan koviin pakkasiin sopivat öljyt, pakkasessakin taivutusta kestävät hydrauliletkut ja niihin luotettavat pika- ynnä muut liittimet sekä kaikissa työolosuhteissa toimivat tiivisteet alkoivat kehittyä. Edellisten lisäksi yksi merkittävimmistä oivalluksista oli käyttösylinterien männänvarsien kovakromiointi. Näillä keinoin vielä tänäänkin saadaan esimerkiksi huoltoyhtiöiden lumiaurat, kaivurit, nostimet ja laitteet talvisinkin toimimaan. Jälkeenpäin voi tietenkin sanoa,

että ”totta kai noin oli laitteet suunniteltava”! Mutta 1960-luvun alussa pakkaspulmat eivät suinkaan vielä olleet maailman autoteollisuuden ”hallussa”. Puutavaran kuljetuksissa kehitys johti siihen, että maahamme rakennettiin vuosien mittaan satojatuhansia kilometrejä metsäautoteitä. Hydrauliikka siirtyi varsinaisiin työkoneisiinkin ja on edelleen niiden toiminnan ydin. Vielä tänäänkin Ilmari Louhion keksimän hydraulimoottorin ”derivaattoja” valmistetaan Jyväskylän lähistöllä tuhatmäärin vuosittain. USA-patentin sai alkuperäistä keksintöä paljon kehittyneempi versio vuonna 1984. Louhio oli tuolloin työryhmineen Partekin hydrauliosaston palveluksessa. Esimiehenä ja monien alaistensa perhetuttavana Ilmari Louhio oli merkittävä persoona. Vain hänen kaltaisensa pitkäpinnainen ja perusteellisen omakohtaisesti asiat hallitseva insinööri/keksijä jaksoi kestää ja sietää hydraulimoottorikeksintöön alkuaikoina kohdistuneen arvostelun ja vähättelyn. Varsin läheltä asioita seuranneena on pakko todeta, että NIH (Not Invented Here) -ilmiö oli todellisuutta 1960-luvun alussa. ”Jos tuo toimisi, olisi se jo keksitty!’ ”Eihän siitä mitään tule, jos talon huoltopäällikkö koettaa ryhtyä suunnittelijaksi ja vielä aivan uuden tekniikan alueelle!” Vaan tulipa sittenkin! Ilmari Louhio oli todella innovatiivinen insinööri, joka ei kaihtanut tarttua mihinkään kohtaamaansa tekniseen pulmaan. Kärkölässä sijaitsevan Mäkelän tilan tarvitessa viljankuivuria, Louhio suunnitteli kylmäkuivauslaitteiston ja toteutti sen sananmukaisesti omin käsin. Kun hänen omistamansa ”hyvä perämoottori” tarvitsi uuden veneen, rakensi hän ensin autotallissaan perävaunun, katsastutti sen, ja ”ei kun vaan sitten venettä etsimään”.

Mukana olleena voi kirjoittaja todistaa, kuinka eräänä iltapäivänä koeajettiin Helsingistä itään useita venemahdollisuuksia. Munapirtistä, läheltä Kotkaa hieno mahonkilautainen vene sitten löytyikin. Tätä venettä Louhio sittemmin hoiti vuosikymmenet pieteetillä, vieraillen sillä muun muassa Tammisaaren tienoilla olleella SISUn vesialueella sekä Vesijärven ja Lohjanjärvenkin vesillä. Ehkä tuo vene nytkin vielä on Heinolan Konniveden rannalla ”Koivulassa”, Ilmari Louhion eläkepäivien ”Shangri La’ssa”, hänen rakentamansa nostolaitteiston varassa hyvässä tallessa! Ilmari Louhio siunattiin haudan lepoon 15.8.2015 Heinolan kirkonkylän siunauskappelissa laajan sukulais-, työtoveri- ja ystäväjoukon läsnä ollessa. Hienon esimiehen, monikymmenvuotisen perheystävän, sotaveteraanin sekä todellisen suomalaisen insinöörin muistoa kunnioittaen Antti Saarialho TKK:n Auto- ja työkonetekniikan emeritusprofessori Kuvat Antti Halonen ja Ilmari Louhion arkisto HELINS-lehti (Ins.) pääsi tapaamaan Ilmari Louhiota viime vuonna. Lue artikkeli lehdestä 4/2014: http://www.digipaper.fi/ins/123830/

HE L I NS 5/ 201 5

–

Työ ja terveys

Ensimmäisiä keuhkoahtaumataudin oireita ovat yskä ja limaisuus. Keuhkoputket reagoivat tupakan myrkyllisiin kemikaaleihin, joista yli sata on syöpävaarallisia.

Henki loppuu Se on keuhkoahtaumatauti. Olen 45-vuotias, ja olen tupakoinut 16-vuotiaasta asti. Haluaisin elää täyttä elämää eläkkeelläkin. Onnistuuko se? Kysyjä on hyvään aikaan liikkeellä. Tuossa iässä keuhkoahtaumatauti ei yleensä ole edennyt kovin pitkälle. Mutta jos tupakointi jatkuu, hänellä voi olla 65-vuotiaana suuria vaikeuksia kevyissäkin kotiaskareissa. Eeva-Maija Nieminen työskentelee keuhkosairauksien erikoislääkärinä HYKS:in Sydän- ja keuhkokeskuksessa. Hänen mukaansa naiset sairastuvat mie18

–

HEL I NS 5/2 0 1 5

hiä herkemmin keuhkoahtaumatautiin. – Sitä paitsi naisten tupakointi on pysynyt lähes ennallaan, vaikka miesten on vähentynyt, hän sanoo. Yli 20 vuotta askin päivässä tupakoineista noin 12 prosenttia sairastuu keuhkoahtaumatautiin, yli 30 vuotta tupakoineista 27 prosenttia. Jo 35-vuotiaalla voi olla takanaan 20 tupakkavuotta. – Periaatteessa tautiin voi sairastua,

vaikka ei tupakoisi. En ole urani aikana kuitenkaan tavannut yhtään tällaista tapausta. Oireisiin voi tottua Ensimmäisiä keuhkoahtaumataudin oireita ovat yskä ja limaisuus. Keuhkoputket reagoivat tupakan myrkyllisiin kemikaaleihin, joista yli sata on syöpävaarallisia.

– Värekarvat toipuvat yön aikana ja alkavat kuljettaa ”moskaa” pois keuhkoputkista, ja aamulla sitä on kerääntynyt kurkkuun yskittäväksi, Nieminen sanoo. Tauti voi edetä, vaikka yskää ei olisi. Silloin tauti voidaan havaita vasta, kun se jo aiheuttaa hengenahdistusta. Tässä vaiheessa keuhkojen toiminnasta noin puolet on menetetty. Jos ihminen on alkanut hengenahdistuksen vuoksi vältellä rasitusta, hän on voinut tottua oireisiinsa. Hän käyttää rullaportaita, hissiä ja autoa, ja keuhkoahtaumatauti voi edetä piilevänä rauhassa. – Istumatyössä pärjää pitkään, vaikka tauti etenee. Silti palaveri tai puheen pitäminen voi tuntua raskaalta, ja työmatka aiheuttaa suuria vaikeuksia. Keuhkoahtaumatauti on kolmen sairauden yhdistelmä. Sen muodostavat krooninen keuhkoputkentulehdus, keuhkolaajentuma ja hengitysteiden ahtauma. Osalla on lisäksi astma. – Kun tauti on tullut, se ei parane. Jos tupakointi jatkuu, voi jo eläkeiässä olla invalidisoitunut, Eeva-Maija Nieminen sanoo. Hän havainnollistaa keuhkojen toimintakyvyn heikkenemistä kaaviolla. Jos keuhkoahtaumatautiin sairastunut lopettaa tupakoinnin, hänen keuhkojensa toiminnan heikkenemistä osoittava kaari laskee iän myötä yhtä loivasti kuin tupakoimattomilla, vaikka lähtötaso on alhaisempi. Ellei hän lopeta, kaari laskee jyrkästi.

– Mukana on DDT:tä, arseenia, radioaktiivista poloniumia, Eeva-Maija Nieminen luettelee. Keuhkoputket puolustautuvat tuottamalla limaa. Värekarvojen tehtävä olisi kuljettaa lima ja sen keräämät myrkyt pois keuhkoputkien pinnalta, mutta tupakointi tuhoaa värekarvoja. Silloin lima pakkautuu paikalleen. Tupakoivan aamuyskä liittyy tähän.

Esimiehellä työsuojeluvastuu Keuhkoahtaumatautiin sairastuneista yli 90 prosenttia on tupakoijia. On myös muita vaaratekijöitä: Suomessa on noin tuhat ihmistä, joiden keuhkoahtaumataudin taustalla ovat perinnölliset syyt. Jos tällainen henkilö tupakoi, hän voi sairastua jo 30-vuotiaana. Työperäiseksi tautia voi epäillä, jos tupakoimaton tai korkeintaan 10 vuotta askin päivässä polttanut keuhkoahtaumatautipotilas on jo kauan altistunut suurelle määrälle pölyjä, kaasuja ja huuruja. Moni esimiehenä työskentelevä insinööri vastaa alaistensa työsuojelusta. Alaisille kannattaa korostaa, että jos tupakoinnin lisäksi altistuu työssä ilmansaasteille, keuhkoahtaumataudin riski nousee entisestään.

Työterveyshuollon tehtävänä on arvioida riskejä. Työnantajan ei pidä hankkia halvimpia hengityssuojaimia, vaan sellaisia, joita on mukava käyttää. Esimiehen tulee valvoa, että niitä käytetään. Tukea lopettamiseen Suurin osa tupakoivista haluaisi lopettaa. Jos tupakoinnin on aloittanut nuorena, voi nikotiiniriippuvuus olla vaikea. Nikotiinilaastarit ja purukumit auttavat, mutta moni lopettaa niiden käytön liian pian. Jotkut hyötyvät vierotusryhmistä ja nettipalveluista. Eeva-Maija Nieminen keskustelee tupakoinnista aina vakavasti potilaansa kanssa ja määrää mielellään vierotuslääkkeitä. – Varenikliini on tehokkain. Työnantajat voisivat tukea vierotushoitoa, koska päivän lääkeannos on yhtä kallis kuin aski tupakkaa. Peruskorvattavana lääkkeen hinta laskee 35 prosenttia, mutta korvauksen saa vain ensimmäisellä vierotuskerralla ja yhdistettynä tukihoitoihin. – Tämä on kansantalouden kannalta huono asia. Tupakoivat kuormittavat terveydenhuoltoa, heillä on muita enemmän sairauspoissaoloja, ja he pitävät tupakkataukoja työssä. On helpompaa oppia joku uusi tapa kuin lopettaa vanha ja huono. Siksi tupakoinnin tilalle kannattaa hankkia harrastus, esimerkiksi liikunta. Säännöllinen liikunta vahvistaa hengityslihaksia ja helpottaa liman irtoamista, vaikka taudin aiheuttamat rakenteelliset muutokset keuhkoputkissa eivät palaudu. Laihduttaminen puolestaan helpottaa ylipainoisen hengenahdistusta. – Liikunta on parasta lääkettä. Lihaskuntoharjoittelu ja liikunta parantavat elämänlaatua, vähentävät sairaalahoidon tarvetta ja lisäävät elämään vuosia, Eeva-Maija Nieminen lisää.

Tiina Pelkonen Kuva iStock/Ljupco HE L I NS 5/ 201 5

–

Koulutus

Mikä muuttuu koulussa? Vuonna 2016 voimaan tulevan peruskoulun uuden opetussuunnitelman tuntijaossa musiikin ja kuvataiteen kaikille yhteistä opetusta vahvistetaan kummankin aineen osalta yhdellä vuosiviikkotunnilla. Tulevaisuudessa myös kotitalous luetaan taideja taitoaineiden ryhmään. Valinnaisten aineiden tuntimäärää vähennetään nykyisestä 13 vuosiviikkotunnista yhdeksään tuntiin. Tällä on vaikutusta taideja taitoaineisiin, sillä ne kuuluvat kielten ja tietotekniikan ohella suosituimpiin valinnaisaineisiin. Opetuksen järjestäjä päättää, miten taideja taitoaineiden valinnaisten tuntien osuus käytetään musiikin, kuvataiteen, käsityön, liikunnan ja kotitalouden välillä. Lähde: Opetusneuvos Irmeli Halinen, Opetushallitus

Taide- ja taitoaineet ovat tarpeellisia, sillä ne vaikuttavat parhaimmillaan lapsen tunne-elämän ja itseilmaisun kehittymiseen, toteaa kasvatustieteen professori emeritus Kari Uusikylä.

–

HEL I NS 5/2 0 1 5

Luovuus vaatii aikaa Peruskoulun taideaineista on hyötyä myös työelämässä. Luovuus ei rajoitu niin sanotuille luoville aloille, sanoo luovuustutkija ja kasvatustieteen professori Kari Uusikylä. Suomen peruskouluissa siirrytään syksyllä 2016 uuteen opetussuunnitelmaan. Ennen uutta tuntijakoa julkisuudessa käytiin paljon keskustelua taideja taitoaineiden opetuksen tärkeydestä ja tuntien lisäämisestä. Liikuntaa tullaan lisäämään, mutta muilta osin tilanne pysyy suurin piirtein ennallaan. Tuntijaossa lisätään musiikin ja kuvataiteen pakollisen opetuksen määrää, mutta toisaalta valinnaisaineiden tuntimäärää vähennetään. Opetushallituksen mukaan taideja taitoaineet kuuluvat suosituimpiin valinnaisaineisiin. Kasvatustieteen professori Kari Uusikylä on tutkinut vuosikymmenten ajan lasten luovuutta ja lahjakkuuden kehittymistä. Hänen mukaansa taideja taitoaineet ovat koulussa erittäin tarpeellisia, sillä ne vaikuttavat parhaimmillaan lapsen tunne-elämän ja itseilmaisun kehittymiseen. Ei kilpailulle Peruskoulussa ja koulutuksessa yleensä pyritään siihen, että ihmisen kokonaispersoonallisuus kehittyisi monipuolisesti. Siihen kuuluvat tiedot, taidot ja tunteet, Uusikylä kertoo. – Taidekasvatus liittyy tunne-elämän kehittymiseen. Uusikylän mukaan taideja taitoaineissa tärkeää on se, ettei niitä tarvitse tehdä kilpailumielessä. Sen sijaan tavoitteena on toteuttaa itseään ja nauttia siitä. Se, että löytää ne asiat, joista nauttii, on tärkeää myös mielenterveyden kannalta. Mielenterveyteen ja terveyteen vaikuttaa myös liikunta, jota lisätään uudessa opetussuunnitelmassa kahdella vuosiviikkotunnilla. Uusikylän mukaan suunta on hyvä, sillä liikunta on lapsille sekä luontaista että tarpeellista. Luovuutta ei arvosteta Kari Uusikylä muistelee luovuuden olleen opetusministeriön kärkihanke jo 20

vuotta sitten. Taideaineiden ja luovuuden merkitystä toistellaan joka puolella, mutta niiden arvostus jää usein iskulauseiden tasolle. Uusikylä arvostelee myös yksipuolista osaamispuhetta, jossa Suomi halutaan nostaa maailman huipulle johonkin tiettyyn vuoteen mennessä. – Periaatteessa taideaineet hyväksytään, mutta sitten kuitenkin asetetaan etusijalle niin sanotut kovat aineet, joilla noustaan huipulle. Myös kansantaloudesta puhutaan joka paikassa. Siitä miten tärkeää on, että jokainen antaa panoksensa kansantaloudelle, lapsesta vanhukseen, Uusikylä sanoo. Luovuus vaatii aikaa, ja se jos mikä sotii nykyajan henkeä vastaan. Uusikylän mukaan jatkuva kilpailu, palkkioiden tavoittelu ja kaikki muu, mikä vie energiaa pois luovasta työstä, ovat luovuuden tappajia. – Tämä nykyaika on tällaista hosumista joka paikassa, pitää tehdä tulosta. Jos ei ole aikaa rauhassa kypsytellä ideoita, siitä seuraa yksinkertaisesti typeryyden lisääntyminen yhteiskunnassa. Ympäristö on tärkeä Taideaineista on hyötyä myös työelämässä. Kari Uusikylän mukaan luovuus ei rajoitu niin sanotuille luoville aloille, vaan se voi ilmetä missä tahansa työssä. Luovuus kun on määritelmällisesti sitä, että luodaan konkreettisesti jotain uutta, omalla tavalla. – Jollain luennolla sanoin muka vitsiksi, että ainakaan kirjanpitäjän ei kannata olla luova, vaan tilien pitää olla järjestyksessä. Yksi mustapukuinen mies tuli sen jälkeen kertomaan olevansa kirjanpitäjä, minkä jälkeen hän kertoi, mitä kaikkea uutta oli keksinyt kirjanpidossa, Uusikylä kertoo. Kaikilla työpaikoilla luovuudelle ei kuitenkaan anneta mahdollisuutta, vaan ideat tyrmätään heti. Ratkaisevaa onkin ympäristö. Luovuutta voi suosia pait-

”Jos ei ole aikaa rauhassa kypsytellä ideoita, siitä seuraa typeryyden lisääntyminen yhteiskunnassa.”

si antamalla sille aikaa, myös rohkaisemalla ja antamalla yksilölle omaa päätösvaltaa ja vapautta. Hyvä koulu kaikille Lapsen luovuuden kehittymisessä koulu on avainasemassa. Lapsi oppii luovaksi parhaiten silloin, kun hänen annetaan kokeilla ja tehdä asioita omalla tavallaan. Mittaukset ja arvioinnit sen sijaan saavat lapsen helposti pelkäämään erehtymistä. Jos tämä joutuu jatkuvasti pohtimaan, kelpaako tai onko tarpeeksi hyvä, luovuus helposti koteloituu. Joskus se puhkeaa uudelleen kukkaan vasta eläkeiässä, kun tehokkuusvaatimukset hellittävät. Uusikylän mukaan paljon puhuttua kouluvalintashoppailua puolustellaan usein sillä, että lapsi voi painottaa opintojaan vaikkapa taideaineisiin tai matematiikkaan. Pohjalla on kuitenkin voimakas halu eriyttää lapset. – Pitäisi olla kaikille sama, hyvä koulu, jossa hosumatta annetaan aikaa taitojen kasvamiselle. Jos peruskoulu kestää yhdeksän vuotta, kyllä siinä pitää olla aikaa myös luoda. Jenni Meronen Kuva Lehtikuva/Heikki Saukkomaa HE L I NS 5/ 201 5

–

Vapaa-aika

Inssivisa Testaa tietosi 1. Mikä on Järvenpään Kyrölän aseman uusi nimi 1.7.2015 alkaen? a) Jannela b) Kallela c) Ainola 2. Monenko hevosen vetämä valjakko koristaa Berliinin kuuluisaa Brandenburgin porttia? a) Neljä b) Kuusi c) Kahdeksan 3. Mistä materiaalista biologi Thor Heyerdahlin Kon-Tiki-retkikunnan alus oli valmistettu? a) Palmupuusta b) Neidonhiuspuusta c) Balsapuusta 4. Ganymedes oli kreikkalaisen mytologian mukaan jumalten juomanlaskija, mutta mitä muuta se on? a) Jupiterin ja samalla koko Aurinkokunnan suurin kuu b) Galileo Galilein lemmikkikoiran nimi c) Vuonna 1530 julkaistu teos, jossa Nikolaus Kopernikus esitti planeettateoriansa 5. Mikä on Tex Willer -sarjakuvistakin tuttu pemmikaani? a) Pohjois-Amerikan preerian alkuperäiskansa b) Pohjois-Amerikan intiaanien matkaeväs c) Etelä-Amerikan intiaanien viljelemä tupakkakasvi

Vastaukset: Vastaukset: 1.c 2.a 3.c 4.a 5. b

Sudoku 5/2015 9 5 6 7 2 3 1 8 4

8 7 4 5 6 1 2 3 9

2 3 1 9 8 4 6 7 5

7 8 2 6 5 9 3 4 1

3 6 5 4 1 2 7 9 8

4 1 9 8 3 7 5 6 2

5 2 7 3 9 8 4 1 6

1 9 3 2 4 6 8 5 7

6 4 8 1 7 5 9 2 3

Ratkaise inssisudoku ja lähetä se 29.10.2015 mennessä nimesi ja postiosoitteesi kera osoitteeseen HELINS/Unionimedia, Mikonkatu 17 B, 00100 Helsinki. Voit myös skannata ja lähettää vastauksesi osoitteeseen helins@unionimedia.fi. Oikein vastanneiden kesken arvotaan sudokukirja. Edellisen sudokun oikean ratkaisun lähettäneistä arpa suosi Martti Jormanaista. 22

–

HEL I NS 5/2 0 1 5

Asento kohdilleen Kepeää aikuisviihdettä Muun muassa Putouksesta tuttu Antti Holma osaa alapäähuumorin myös runomitassa. Miehen elokuussa ilmestynyt Kauheimmat runot on kokoelma räävittömiä runoja. Kirja on neljän runoilijahahmon, kansallisromanttisen Reino Leinon, lastenrunoilijan ja alkoholistin Sirsi Sunnaksen, espoolaisen ryhmäliikuntaohjaajan Edith Södermalmin ja kainuulaisen äidinkielenopettajan Karin Toisiks-Parasken yhteiskokoelma. Esimakua runoista antaa Sirsi Sunnaksen Vuosipäivänä: Mitä sait sä poikaystävältä? / No nakkeja ja wc-raikasteen. / Ne vastaanotit miekkoselta tältä, / ken huusi sitten: Paskalle mä meen. Holma osaa kerronnan, ja kirjasta saa monet naurut. Tosikoille teos ei sovellu.

Antti Holma: Kauheimmat runot. Otava 2015.

Itsemyötätunto Työterveyspsykologi Ronnie Grandel on työssään huomannut, miten ihmiset ovat ystävällisiä ja ymmärtäväisiä toisia kohtaan, mutta suhtautuvat itseensä ja omiin ”mokiinsa” tuomitsevasti. Negatiivisuuden ja itseen kohdistuvien epärealististen vaatimusten kierre johtaa usein stressiin, uupumukseen ja ahdistukseen. Itsemyötätunto-teoksessaan Grandel antaa vinkkejä siihen, miten liiasta itsekritiikistä voi päästä eroon, kun tunnistaa haitalliset ajatusja toimintamallinsa. Kirja sisältää harjoituksia, joiden avulla voi oppia kehittämään ajanhallintaansa ja ongelmanratkaisutaitojaan sekä sanomaan tarvittaessa ”ei”. Itsemyötätunnon kehittäminen ei Grandellin mukaan lisää löysäilyä vaan hyvinvointia ja luovuutta.

Istumisen vaaroista on puhuttu paljon, mutta seisominenkin voi olla haitallista. Väärässä asennossa, selkä mutkalla tai toispuolisesti nojaten seisominen aiheuttaa lihaskipuja ja -väsymystä. Jalkojen alla keinuva elastinen aktiivilevy Gymba on kotimainen innovaatio, joka pitää seisomatyöskentelijän ryhdissä ja aktivoi koko kehon syviä lihaksia. Valmistaja lupaa, että Gymban päällä keinuttelemalla jalat eivät väsy ja kireyden tunne vähenee. Vinkkejä Gymban käyttöön: www.vimeo.com/114850965 www.gymba.fi

”Samalla tavalla, kun kerrot työkaverille jostakin asiasta, some tuo sen näkyväksi myös muille. Tämä edesauttaa työhyvinvointia: kun annat työntekijälle oikeuden kertoa vapaasti fiiliksistään, työnantajan on pakko keskittyä siihen, että työpaikalla on oikeasti hyvä olla.”

Pauligin viestintäpäällikkö Mervi Siikala kertoo, miten yritys pitää huolta työilmapiiristä sosiaalisen median avulla. HS 30.8.2015.

Ronnie Grandell: Itsemyötätunto. Tammi 2015.

Hulluna Helsinkiin Hulluna Helsinkiin -näyttely lähestyy kaupungin menneisyyttä uudella tavalla: lähtökohtina ovat helsinkiläisten lempipaikat ja kaupunkilaisten tarinat viideltä vuosisadalta.

Helsingin kaupunginmuseo, Sofiankatu 4. www.helsinginkaupunginmuseo.fi

”Kyllä. Yritystoiminnan saa kannattavaksi vain, jos työntekijöistä pidetään huolta. Työsuhde on vaihtokauppa, jossa annan osaamistani ja aikaa, josta työnantaja maksaa. Jotta työntekijät ovat valmiit työskentelemään yrityksen hyväksi, heidän on koettava, että korvaus on oikeudenmukainen.”

15 vuotta palkitsemiskäytäntöjen vaikutuksia työntekijöihin tutkinut Aalto-yliopiston tutkijatohtori Anu Hakonen vastaa Optiossa (13/2015) kysymykseen, voiko palkitsemisella parantaa kilpailukykyä. HE L I NS 5/ 201 5

–

Vapaa-aika

Metsä lataa akkusi Kun stressi riivaa, tehokas lääke löytyy läheltä: suomalaisella on keskimäärin 200 metriä matkaa metsään. Puistokin käy. Metsään meneminen on nykytiedon mukaan varsin suositeltavaa. Metsän terveysvaikutuksia on tutkittu vilkkaasti varsinkin tällä vuosituhannella, ja tuloksista alkaa jo löytyä yhteisymmärrystä. Tiedetään, että 5–10 minuuttia luontoaltistusta laskee veren stressihormonia kortisolia, ja myös hengitystiheys ja verenpaine laskevat. 20 minuutin metsäretken jälkeen ilmenee positiivisia psyykkisiä vaikutuksia, kun tunteet muuttuvat positiivisemmiksi. – Suomeksi sen voisi sanoa niin, että ketutus helpottaa, kun käyt metsällä leppoisasti käyskentelemässä 20 minuutin ajan, hymyilee valmentaja, tietokirjailija Sirpa Arvonen. Metsä on ihmisen koti Evoluutiobiologian mukaan kaupunkiympäristö on ihmiselle uusi asia. Ihmisen aisti- ja hermostolliset toiminnat eivät ole sopeutuneet meluisaan ympäristöön, jossa koko ajan tapahtuu ja täytyy olla varuillaan. – Vaikka ajattelemme, että olemme tottuneet ja tykkäämme asua kaupungissa, meidän fysiologiamme ei ole siihen vielä sopeutunut. Useimpien isovanhemmat asuivat vielä maaseudulla, Sirpa Arvonen sanoo. Hänen mukaansa luontoympäristö on ihmiselle edelleen koti, se normaali paikka. Metsässä ei ole yhtä paljon melua ja uhkaa kuin kaupungissa, ja asiat tapahtuvat hitaammin vuorokauden ja vuoden sykleissä.

Paremman puutteessa puistokin käy metsästä. – Jos puisto on sellainen, jossa voi asettua seisomaan siten, että näkee vain vihreää, sillä on hyvin paljon samoja vaikutuksia kuin metsällä. Tiedetään, että samaa reaktiota on saavutettavissa jopa luontokuvia katselemalla, Arvonen sanoo. Palaveri päin metsää Tutkimustietoa sovelletaan myös käytäntöön. Etulinjassa on Japani, jossa terveysmetsiksi sertifioituja metsiä sijaitsee jo 57 kunnassa. Maassa on luotu erityisiä metsäkylpyohjelmia ja koulutettu terveysmetsäoppaita ohjaamaan ihmisiä metsäkävelyille. Sirpa Arvonen soveltaa metsätutkimuksen tuottamaa tietoa omassa valmennuksessaan. Hän kertoo esimerkin tehtaanjohtajasta, jonka kanssa hän pohti, miten päivittäistä juoksemista voisi vähän helpottaa. – Kerrankin sovittiin, että valmennettava kävelee edes kerran päivässä palaverien välissä tehtaan ympäri, Arvonen kertoo. Harjoitus kehittyi edelleen niin, että johtaja pyysi aina jonkun mukaansa. Kävelylenkki kehittyi kävelypalaveriksi. – Palautteen mukaan ihmiset ovat tunnistaneet vaikutukset itsessään, ovat menneet seuraavaan palaveriin rennompana, eikä päivän päätyttyä olo olekaan ollut aivan raato, Arvonen kertoo. Arvonen kertoo, että eräässä suomalaistehtaassa osa palavereista siirrettiin

Metsällä on monta vaikutuskanavaa Luontoalueet houkuttelevat liikkumaan ja ulkoilemaan, mikä edistää fyysistä ja psyykkistä terveyttä. n Luonto tarjoaa esteettisiä elämyksiä, ja vihreä ympäristö rentouttaa, parantaa mielialaa ja palauttaa stressistä. n Laajat metsäalueet vaimentavat melua ja parantavat ilmanlaatua poistamalla pölyä ja muita epäpuhtauksia sekä sitomalla otsoni- ja monoksidikaasuja. n Metsässä on mahdollisuus sekä yhdessä- että yksinoloon. n

Lähde: Liisa Tyrväinen, Metla: Luonnon merkitys terveydelle.

–

HEL I NS 5/2 0 1 5

Lyhytkin aika auttaa Luonnossa vietetyn ajan terveysvaikutukset 10 min. Verenpaine laskee 20 min. Mieliala kohoaa

pihalle laavuun nuotion ääreen. Laavu on tietenkin suunnattu kohti metsää. – Aivoista tiedetään, mitä tällaiset hetket niille tarkoittavat. Aivot tarvitsevat happea luonnollisessa muodossa. Tarvitaan verenkiertoa, jota ei tule riittävästi istuessa. Tiedetään, että tunnin luontoaltistus lisää tarkkaavaisuutta ja keskittymiskykyä, hän sanoo.

60 min. Tarkkaavaisuus paranee 2 h Immuunipuolustus elpyy 5 h kuukaudessa Positiiviset tunteet lisääntyvät 3 päivän luontoretki Immuunipuolustus paranee, hyvien tappajasolujen määrä kasvaa Syöpää vähentävien proteiinien määrä lisääntyy Stressihormonien määrä vähenee Veren sokeriarvot paranevat/normalisoituvat Kohonnut verenpaine laskee Masennus ja väsymys vähenevät Elinvoimaisuuden tunne lisääntyy Lähde: Sirpa Arvonen: Metsämieli, 2014, Metsäkustannus

”Toivon, että ihmiset tunnistaisivat sen kohdan, jossa tekisi hyvää mennä kävelemään luontoon.”

Tehokkaampaa kuin kova treeni Moni leikkaa stressikäyrää urheilulla. – Urheilija syö, nukkuu ja urheilee. Ei hän istu palavereissa, Arvonen napauttaa. Hänen mukaansa vaativaa työtä tekevä ei useinkaan syö riittävästi, ei lepää eikä nuku tarpeeksi. Stressitilassa kova urheiluharjoitus ei tuota haluttua tulosta. Silloin tarvitaan aktiivista, palauttavaa lenkkiä. Se voi olla rentoa kävelyä ympäristössä, joka tuntuu hyvältä. Muille kuin kuivan kesän oravan näköisiksi itsensä treenanneille Arvonen sanoo, että sekin auttaa, että istuskelee ulkona hetken ja katsoo metsään. Vielä parempi on, että seisoo. Käsiä ja jalkoja voi liikutella ja ravistella, ehkä puuhailla jotain, tai vaikka varjonyrkkeillä. Ja edelleen paranee, jos lähtee metsään rennolle, hapekkaalle kävelylenkille. – Toivon, että ihmiset tunnistaisivat sen kohdan, jossa tekisi hyvää mennä kävelemään luontoon. Vaikka aikaa ei olisi kuin 10 minuuttia, niin menee silti, koska niin on paljon parempi. Siinä ylläpidetään elämän tärkeyksiä, Sirpa Arvonen sanoo. Mari Schildt Kuva Pixhill HE L I NS 5/ 201 5

–

Tekniikka

CareMe-tiimi, eturivissä 3D-visualisti Anna-Saida Koskiluoma (vas.) ja lehtori Jaana-Maija Koivisto, takana teollinen muotoilija Saku Nylund (vas.), ohjelmistotekniikan insinööri Tuomas Louhelainen ja 3D-visualisti Marie Kumpulainen.

Virtuaalista hoivaa CareMe on terveysalalle suunnattu digitaalinen oppimispeli. Metropoliassa kehitetty moderni oppimisympäristö on moniammatillisen tiimityön tulos. Itse tekeminen motivoi oppimaan, sanoo terveysteknologian lehtori, TtM Jaana-Maija Koivisto, jonka ideasta oppimispeli CareMe sai alkunsa Metropolian Terveys ja hoitaminen -yksikössä. Koivisto näki, ettei perinteinen teoriaopetus innosta ammattikorkeakouluopiskelijoilta oppimaan, mutta samaan aikaan hänen omat lapsensa pelasivat pelejä täydellisen keskittyneenä. Monet opiskelijat kuvaavat itseään tekemällä oppijoiksi. – Ideani oli, että luodaan virtuaalinen ympäristö, jossa voidaan hoitaa potilaita. Mietin, minkälainen olisi käytännönläheinen ja oppilaita kiinnostava projekti, googlailin aihetta ja mietin, onko maail26

–

H EL INS 5/2 0 1 5

malla jotain sovellettavaa – ei ollut, joten se piti tehdä itse, Koivisto kertoo. Simulaatiopelin kehittäminen vaatii monialaista osaamista. Sairaanhoitajaopiskelijoiden lisäksi projektiin tarvittiin siis osaajia visuaaliselta puolelta ja ohjelmistoista. Metropoliassa on onneksi mahdollisuus yhteistyöhön yli koulutusohjelmien rajojen. – Eihän minulla ollut mitään käsitystä siitä, miten pelejä tehdään. Kun juttelin Tuomaksen kanssa, unelmat lähtivät lentoon, Jaana-Maija Koivisto sanoo ja viittaa ohjelmistotekniikan insinööri Tuomas Louhelaiseen, josta tuli CareMe-pelin koodaaja.

Mahdollisimman autenttinen Projekti on kestänyt kokonaisuudessaan kolme vuotta, ja syksyllä 2014 sitä jatkettiin Metropolian Terveysteknologia-osaamisalueen ja Electrian yhteistyönä. Unity-pelimoottorille kehitetyn CareMe:n toteutuksesta on vastannut ryhmä ammattikorkeakoulun opiskelijoita harjoittelijoina: teollinen muotoilija kehittää käyttöliittymää ja tekee käytettävyystutkimusta, 3D-artistit tuottavat pelin grafiikat ja animoivat ja Unity-ohjelmoija koodaa. Opiskelijat valittiin CareMe-tiimiin haasteluiden kautta, ja he ovat sittemmin valmistuneet omilta koulutusaloiltaan.

– Viihdepelin ja sairaanhoitoalan opetuspelin hahmokehityksen erot tulivat tutuksi, Anna-Saida Koskiluoma kertoo. Hän valmistui medianomiksi viestinnän koulutusohjelmasta keväällä 2015.

Kuvakaappaukset CareMe-simulaatiopelistä.

CareMe on simulaatiopeli, jossa opiskelijat ja terveydenhuollon ammattilaiset voivat harjoitella hoitotilanteita ja ratkaista todenmukaisia potilastapauksia ympäristössä, jossa ei tarvitse pelätä vaarantavansa potilaan turvallisuutta. Jaana-Maija Koivisto ja hänen kollegansa ovat suunnitelleet potilastapaukset. Pelisuunnittelijat kävivät Töölön sairaalassa ja Metropolian Tukholmankadun toimipisteessä tutustumassa oikeisiin ympäristöihin ja kuvaamassa paikkoja, jotta lopputulos vastaisi mahdollisimman hyvin todellisuutta sairaalassa. Pelin sisältöä, ympäristöä ja potilastapauksia voidaan kohdentaa eri ammattiryhmille, oppilaitoksiin ja sairaaloihin sopiviksi. Komplikaatiomoodissa opetellaan nopeaa päätöksentekoa. Käyttäjälähtöistä kehittämistä Hoitotyön opiskelijat ovat tehneet hankkeeseen opinnäytetöitä ja innovaatioprojekteja. Peliä ovat testanneet paitsi sairaanhoitajaopiskelijat, myös Töölön

sairaalan neurokirurgisen teho-osaston sairaanhoitajat. Testipelaajat toivoivat saavansa enemmän palautetta suoriutumisestaan. – Käyttäjät toivoivat palautejärjestelmää, sitä että vastauksista ei saisi vain oikein tai väärin palautetta vaan syyn ja perusteluja sille, miksi jokin asia oli oikein tai väärin, teollinen muotoilija Saku Nylund kertoo. Hän suunnittelee CareMe:n käyttöliittymää ja tekee käytettävyystutkimusta. – Pelaajat halusivat myös nähdä potilashahmosta, mikä hänellä on, ja mitä potilaalle tapahtuu, kun tekee oikein tai väärin, hahmorakennuksesta vastaava 3D-animoija Anna-Saida Koskiluoma lisää. Simulaatio on todellisuuden jäljittelemistä opetustilanteessa, ja sitä on käytetty jo pitkään esimerkiksi lentäjien koulutuksessa. Se, että peli on suunniteltu terveysalalle ja opetustarkoituksiin, on ollut pelinkehittäjille haastavaa mutta mieluisaa.

Hyödyt opiskelijalle CareMe-pelin kehittäminen on tarjonnut myös tekijöilleen monialaisen oppimisympäristön ja projektin, jossa pelin käyttäjälähtöinen suunnittelu, testaaminen, analyysi ja uudelleen suunnittelu ovat vuorotelleet. – Monialaisuus ja täysin eri ammattiympäristö. Pitkäjänteisellä käyttäjätutkimuksella ja useilla testauskerroilla pääsee syvemmin sisään käyttäjäkokemukseen, Saku Nylund listaa projektin antia. – Tämä on ollut tosi laaja-alainen projekti, on saanut tehdä töitä monella eri alustalla sekä oppia uusia ohjelmistoja ja ohjelmointikieliä. Parasta on kuitenkin ollut yhteistyö muiden osaajien kanssa, peliä koodaava Tuomas Louhelainen sanoo. Hän valmistui ohjelmistotekniikan insinööriksi keväällä 2015. Myös Anna-Saida Koskiluoma listaa projektin parhaiksi puoliksi tiimityön, yhdessä oppimisen ja sen, että porukka on ollut pieni ja tiivis. – Oman alan koulutuksessa on aika homogeeninen porukka, on ollut kiva ”ravistella itseään”. Käytännönläheisyys, se että käyttäjä on sairaanhoitaja, tuo kivaa näkökulmaa työhön. Electria-yksikön ja CareMe-hankkeen teknisen projektipäällikön Sampo Nurmentauksen mukaan juuri se, että projektit ja samassa tilassa työskentely opettavat opiskelijoita ymmärtämään toisia ammattilaisia ja toimimaan yhdessä, valmistaa heitä parhaiten työelämään. – Haastavaa on yleensä se, miten eri alan osaajat saadaan puhumaan samaa kieltä, Jaana-Maija Koivisto toteaa. CareMe:ssä siinä on onnistuttu hyvin. Nyt peli on myyntikunnossa ja siitä on saatu ensimmäiset tarjoukset. Marjo Mikola Kuvat Mikko Taipale ja CareMe -hanke Lisätietoja Lehtori Jaana-Maija Koivisto, Terveysteknologia etunimi.sukunimi@metropolia.fi

HE L I NS 5/ 201 5

–

HI ry

VARTIOSAARESSA VIIHDYTTIIN HI kutsui yhteistyökumppaninsa ja sidosryhmien edustajat Vådötorp-huvilalle viettämään elokuista iltaa hyvän ruuan, keskustelun ja saunomisen merkeissä. Kuvat: Sointu Högström ja Tomi Westerholm

Puheenjohtaja Pertti Porokari toi tilaisuuteen Insinööriliiton kuulumiset ja otti puheessaan kantaa myös työmarkkinatilanteeseen.

Rehtori Riitta Konkola kertoi Metropolian uusista ja ajankohtaisista asioista.

Vieraat saapuivat Vartiosaareen M/s Monica -aluksella Kauppatorilta ja Reposalmen rannasta.

Boolissa maistuivat kesän mansikat.

Noutopöytä notkui merellisen saaristolaisbuffetin herkullisista antimista.

HI:n kesäpaikka Vartiosaaressa sopi mainiosti yhteiseen, luonnonläheiseen illanviettoon.

–

HEL I NS 5/2 0 1 5

Sinua varten – työssä ja vapaalla Juuso Westerlund, kuvankäsittely Stefan Bremer. Kansallisteatteri.

Loppiaiskonsertti John Malkovichin tähdittämänä Helsingin kaupunginorkesteri: Report on the Blind – John Malkovich Keskiviikkona 6. tammikuuta 2016 klo 15 Helsingin Musiikkitalo, Konserttisali Hollywood-legenda John Malkovich ja sukupolvensa valovoimaisimpiin venäläispianisteihin lukeutuva Ksenia Kogan tuovat Helsinkiin vaikuttavan performanssin. Kertoja Malkovich tunkeutuu ihmismielen synkimpiin kammioihin häiriintyneissä harhanäyissään piehtaroivana Fernando Vidalina, joka pelkää sokeiden puoli-ihmisten pahaa lahkoa ja maailmanvalloitusta. Avantgardesäveltäjä Alfred Schnittken musiikki soi monologin kanssa saumattomasti rinnakkain. Konsertin aloittaa Dmitri Šostakovitšin riehakas Jazz-sarja nro 2.

John Malkovich.

Lipun jäsenhinta on 24 euroa, max 2 lippua/jäsen. Varaa lippusi: www.helins.fi/tapahtumat tai HI:n toimisto puh. 040 150 3878.

Ilmoittaudu HI:n tapahtumiin Ilmoittaudu osoitteessa www.helins.fi/tapahtumat, ellei toisin mainita. n Jäsennumeron löydät jäsenkortistasi. n Useimpiin tilaisuuksiin voit varata lipun myös seuralaisellesi. n Ilmoittautumiset käsitellään saapumisjärjestyksessä. n Varauksestasi lähetetään varausvahvistus tai maksutiedot sähköpostiisi tai e-laskuna. Pyydettäessä voit saada myös paperilaskun. n Liput saapuvat toimistolle noin 2–3 viikkoa ennen tapahtumaa. Kun maksusuoritus näkyy tilillämme, lähetämme liput postitse. n

Seuraa tapahtumakalenterista ja Facebookista ajankohtaisia ilmoituksia! Lisätietoja: www.helins.fi/tapahtumat toimisto@helins.fi, puh. 040 150 3878 www.facebook.com > Helsingin Insinöörit HI ry

HE L I NS 5/ 201 5

–

HI ry

Lasten joulujuhlassa Aarne Alligaattori viidakkorummuttaa ja Katti Matikainen pelastaa Linnanneidon Sunnuntaina 22. marraskuuta 2015 klo 15–17 Ruusutorpan koulu, Leppävaara, Espoo Tänä vuonna Lasten joulujuhlan estradille saapuvat lasten omat tähdet. Aarne Alligaattori & Viidakkorumpu -bändissä esiintyy ihastuttava ja halattava Aarne yhdessä safarikaveriensa kanssa. Aarne valloittaa kaikki menevällä kompillaan, keksii kepposia ja soittaa viidakkorumpuja, joita kutsutaan myös konga-rummuiksi. Lavalla saattaa välillä myös kummitella. Hu - hurjaa… Mutta ei kuitenkaan liian hurjaa! Katti Matikainen ja Nakkirakki ovat Linnanneitoa pelastamassa. Katti Matikainen tahtoisi kertoa tarinan, jossa hän on sankari, mutta Nakkirakki on pakannut matkaan vain juomapullon ja puutarhaletkua. Mikä on pursi, kuka on Lennart Leväleuka ja onko Linnanneito vankina? Se selviää, kun lapset osallistuvat pelastustehtäviin. Mukana juhlassa on tietenkin myös Joulupukki! Ilmoittaudu: www.helins.fi/tapahtumat tai HI:n toimisto puh. 040 150 3878. Kerrothan samalla lapsen/lasten iät. Lämpimästi tervetuloa koko perhe!

akkorumpu.

attori & Viid

Aarne Alliga

Katt iM

atika i

–

H EL INS 5/2 0 1 5

nen

ja Na

kkira

kki.

Pikkujouluteatterissa Molièren Luulosairas Tuomo Manninen. Kansallisteatteri.

Lauantaina 28. marraskuuta 2015 klo 19 Suomen Kansallisteatteri, Pieni näyttämö HI:n pikkujouluteatterissa on lupa olla herkkäuskoinen. Luulosairas on luulot poistava komedia, suoraan ihmisten kaksinaismoraalilla tohtoroivan Molièren reseptivihkosta. Vielä enemmän kuin aikakautensa lääketiede, Molièren hervottoman herjan kohteena on ihmisten loputon herkkäuskoisuus. Rooleissa Petri Liski, Pirjo Luoma-aho, Minttu Mustakallio, Harri Nousiainen, Jukka-Pekka Palo, Antti Pääkkönen, Kreeta Salminen ja Juha Varis. Ohjaus Arto af Hällström.

Kuvassa Pirjo Luoma-aho ja Jukka-Pekka Palo.

Lipun jäsenhinta on 28 euroa, max 2 lippua/jäsen. Varaa lippusi: www.helins.fi/tapahtumat tai HI:n toimisto puh. 040 150 3878. Kari Oikkonen

Jouluinen lounas HI-Senioreiden kanssa

Tule mukaan Insinöörilaulajiin

Keskiviikkona 2. joulukuuta 2015 kello 13 Best Western Premier Hotel Katajanokka, kabinetti Kakku, Merikasarminkatu 1 A (entinen Katajanokan vankila)

Mukaan mahtuu ensimmäiset 24 ilmoittautunutta. Ilmoittaudu 18. marraskuuta mennessä: www.helins.fi/tapahtumat tai HI:n toimisto puh. 040 150 3878.

Ohjelmistossamme on hyväntuulisia ja perinteisiä suomalaisia mieskuorosovituksia, kuten Junnu Vainiota, Rauno Lehtistä, juomalauluja ja serenadeja. Esiintymisiä on vanhainkodeista ravintoloihin. Ilahdutamme kuulijoita myös yksityistilaisuuksissa, kuten merkkipäivillä. Uusia jäseniä otetaan jatkuvasti Insinöörilaulajien riveihin – tervetuloa koelauluun ja tutustumaan harjoituksiimme! Harjoitukset pidetään HI:n toimistolla Pasilassa kerran viikossa klo 18–20.

HI-Seniorit

www.insinoorilaulajat.fi.

Joululounaan jäsenhinta on 30 euroa, myös avecille.

HE L I NS 5/ 201 5

–

HI ry Pirjo Huvila

Kesäretki Saaristomeren maisemissa Aamuvarhain 40 henkeä lähti Helsingistä kesäretkelle Turun saaristoon. Bussimatkan jälkeen saavuimme Kasnäsin satamaan, josta meitä lähti kuljettamaan veteraanikapteeni Holger Minandra-nimisellä veneellään. Vaikka päivä oli aurinkoinen ja melko tyyni, niin meri keikutti laivaa mukavasti. Örö Linnakesaari Örö avautui matkailulle tänä kesänä. HI on kuitenkin jo useiden vuosien ajan järjestänyt saarelle veneretkiä, kun se vielä oli Puolustusvoimien omistuksessa. Järjestelyt vaativat tuolloin monenlaisia lupia. Saarella on sotilaallinen historia. Sekä Venäjän vallan aikaiset että Suomen armeijan linnoitukset ja rakennukset ovat nähtävis-

sä. Järeät tykit ovat saaren erikoisuus. Saaren toinen viehätys on erikoinen luonto. Pitkään eristyksissä olleella saarella on poikkeuksellisen paljon perhosia ja lintuja. Harvinaisia kasvejakin löytyy, kuten meille näytetty kylmänkukka. Tulevaisuudessa saarella on myös majoitustiloja armeijan vanhoissa rakennuksissa, ravintola toimii jo nyt. Bengtskär Bengtskärin majakkasaari on kaukana ulkomerellä. Karuudessaan kallioluoto on vaikuttava. Saaren maastossa pesii useita satoja haahkalintuja. Massiiviset kivirakennukset muodostavat ainoan suojan rajuilta syysmyrskyiltä. Majakka rakennettiin 1906, ja se oli silloin pohjoismaiden korkein majakkaraken-

nus. Majakka on päässyt valtakunnallisesti arvokkaiden rakennettujen kulttuuriympäristöjen listalle. Saari on ollut yleisölle auki vuodesta 1995 lähtien. Majakkarakennuksen näköalatornissa sijaitsevat museohuone ja ravintola. Saimme ateriaksi saaristolaiskalakeittoa ja jälkiruoaksi juuri leivottua pullaa kahvin kera. Retkellämme oli molemmissa paikoissa loistavat paikalliset oppaat, jotka avasivat saarten historiaa ja elämää. Kun retkipäivämme sattui vielä olemaan kesän harvoja hellepäiviä, oli matka todella onnistunut. Toivottavasti voimme palata saaristomeren maisemiin seuraavinakin kesinä. Pirjo Huvila HI-Kulttuurijaosto

Sääntömääräinen syyskokous Helsingin Insinöörit HI ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään keskiviikkona 18. marraskuuta 2015 klo 18 Insinöörit–Ekonomit -talossa, Ratavartijankatu 2 A, Itä-Pasila, Helsinki. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. 32

–

HEL I NS 5/2 0 1 5

Esityslista ja muut kokousasiakirjat jaetaan kokouksen alussa. Ne ovat saatavissa myös 16.–18. marraskuuta klo 9–16 yhdistyksen toimistolta.

Pyydämme ystävällisesti ilmoittautumaan osoitteeseen toimisto@helins.fi 13. marraskuuta mennessä tarjoilujen vuoksi.

Kokoukselle tarkoitetut aloitteet on oltava yhdistyksen toimistolla viimeistään 28. lokakuuta 2015.

Tervetuloa! Hallitus

Sibeliuksen juhlavuoden pääkonsertti Hämeenlinnassa Tiistaina 8. joulukuuta 2015 klo 19 Verkatehdas, Vanaja-sali, Hämeenlinna Lähtö Kiasman edestä tilausbussilla klo 17.15 Lähde juhlistamaan Jean Sibeliuksen syntymän 150-vuotispäivää Hämeenlinnan Verkatehtaalle! Juhlavuosi huipentuu Radion sinfoniaorkesterin juhlakonserttiin, jota johtaa ylikapellimestari Hannu Lintu. Solistina esiintyy kansainvälisen Sibelius-viulukilpailun tuleva voittaja, joka valitaan 3. joulukuuta 2015. Matkan jäsenhinta on 40 euroa, max 2 lippua/jäsen. Lisätiedot ja ilmoittautuminen: www.helins.fi/tapahtumat tai HI:n toimisto puh. 040 150 3878.

Vesi inspiraation lähteenä Valokuvauskerhon Kesäkuvakisan 2015 voitti sateisella Suomen suvi -kuvallaan Markku Erkamo. Kilpailun aiheena oli vesi. Onnea voittajalle!

HI-Valokuvauskerho www.helins.fi/valokuvauskerho

HE L I NS 5/ 201 5

–

HI ry

TYÖELÄMÄPÄIVÄT 2015 Opinnoista työelämään

Kaipaako yrityksenne tulevaisuuden - osaajia - ammattilaisia - asiakkaita Mikäli vastaus oli kyllä, tulos on Työelämäpäivät! Ota rohkeasti yhteyttä: lauri.karhunen@uio.fi Kaikki yritykset ovat tervetulleita!

Rakennusalan työelämäpäivä 27.10. klo 10–15 Agricolankatu 1–3, Helsinki Yritystori ja asiantuntijaluennot Teemoina tapahtumassa ovat korjausrakentaminen ja rakennussuunnittelu.

–

HEL I NS 5/2 0 1 5

Tieto- ja viestintätekniikan työelämäpäivä 17.11. klo 10–15 Vanha Maantie 6, Espoo Yritystori ja asiantuntijaluennot Teemoina tapahtumassa ovat ohjelmistoja sovelluskehitys.

Opiskelijat työelämän asialla Uudenmaan Insinööriopiskelijat UIO ry järjestää syksyllä 2015 kaksi Työelämäpäivää yhteistyössä liittoyhteisön ja Metropolia Ammattikorkeakoulun kanssa. Ensimmäinen on tarkoitettu rakennusalan ja toinen tietoja viestintätekniikan opiskelijoille. Työelämäpäivillä opiskelijat ja yritykset pääsevät lähemmäksi toisiaan, ja opiskelijoilla on mahdollisuus löytää ammatillisesti tärkeitä kontakteja sekä harjoittelu- tai kesätyöpaikkoja. – Syksyllä järjestettävät Työelämäpäivät ovat ensimmäiset pääkaupunkiseudulla, joten odotukset ovat korkealla, Uudenmaan Insinööriopiskelijat UIO ry:n puheenjohtaja Lauri Karhunen sanoo. UIO:n työelämävastaava Jussi Nord berg kertoo, että ohjelma kootaan innostavista asiantuntijaluennoista ja innovaatioesittelyistä sekä yritystorista. Tarkoituksena on motivoida opiskelijoi-

ta kehittämään omaa osaamistaan opetuksen ohella. Nykyään elinikäiseen oppimiseen valmentaminen on tärkeä osa korkeakoulutusta. Myös uudet innovaatiot ovat merkittävä osa ammattikorkeakoulun roolia nyt ja tulevaisuudessa. Koulutuksen on mukauduttava työelämän tarpeisiin, luotava uusia toimintatapoja yrityksille ja kehitettävä yrityskulttuuria. Kun opiskelijat pääsevät haastamaan kokeneita ammattilaisia, voidaan päästä erinomaisiin lopputuloksiin. Siksi yritysten kannattaa panostaa opiskelijayhteistyöhön. Työelämäpäivät järjestetään lähellä opiskelijoita Metropolian toimipisteis-

sä loka–marraskuussa. Tilaisuuksiin etsitään parhaillaan kiinnostuneita yrityksiä ja puhujia. Rakennusalan tilaisuudessa pääpaino on korjausrakentamisessa ja rakennussuunnittelussa, tietoja viestintätekniikan osalta ohjelmistoja sovelluskehityksessä. – Toivomme kuitenkin paikalle yrityksiä laajasti eri osa-alueilta, sillä eiväthän opiskelijat suuntaudu vain yhteen vaihtoehtoon. Tämä on hyvä tilaisuus tehdä yritystä tunnetuksi opiskelijoille. Yritykset haluavat varmasti parhaat osaajat joukkoonsa, Lauri Karhunen toteaa. Uudenmaan Insinööriopiskelijat UIO ry

Tuula Alho (oik.) ja taiteesta kiinnostuneita HI:läisiä galleriakierroksella.

Galleriakierrokselta jäivät mieleen jättikokoiset taulut Taiteesta kiinnostuneet jäsenet tekivät 29. elokuuta 2015 galleriakierroksen Helsingin sydämeen. Kuuden gallerian kävelykierros päättyi Cafe Ekbergiin, jonka kahvikeskusteluissa monia puhututti Galerie Forsblomin näyttely: Marianna Uutinen jättikokoisine tau-

luineen. Myös Rosa Liksomin monitaiteellinen näyttely Galleria Brondassa kiinnosti erityisesti niitä, jotka olivat lukeneet lahjakkaan taiteilijan kirjallista tuotantoa. Kierrokselle osallistuneet pitivät myönteisenä seikkana, että galleriat si-

joittuivat lähelle toisiaan. Siirtymäajat olivat lyhyet, eivätkä jalatkaan rasittuneet kuumana kesäpäivänä.

Tuula Alho HI-Kulttuurijaosto HE L I NS 5/ 201 5

–

HI ry

Ilmoittaudu syyskauden koulutuksiin Pixhill

Helsingin Insinöörit ja Insinööriliitto järjestävät yhteistyössä työelämään ja urahallintaan liittyviä koulutuksia syksyllä 2015: 3.10. 10–17 Tule parhaaksi itseksesi 6.10. 17–20 Työelämän pelisäännöt 2 24.10. 10–17 Neuvotteluvalmennus 4.11. 17–20 Työnhaun peruselementit 16.11. 17–20 Urasuunnittelulla mielekkääseen työhön 28.11. 10–17 Ulkomaille töihin? 10.12. 17–20 Työelämän pelisäännöt 3 Koulutukset ovat erittäin suosittuja, joten ilmoittaudu nopeasti! Mikäli koulutus ehti mennä jo täyteen, voit ilmoittautua jonoon – vapautuvat paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. www.ilry.fi/koulutukset

Työnhakuveturi opastaa työnhaussa

Tule mukaan Työnhakuboosteriin!

Työnhaun ABC Keskiviikkona 7. lokakuuta 2015 klo 9–12 Balderin sali, Aleksanterinkatu 12

Kolmen vuoden aikana on Työnhakuboosterin työllistymistavoitteisissa vertaisryhmissä ollut yhteensä 400 korkeasti koulutettua työtöntä (40 ryhmää), joista yli 40 prosenttia on työllistynyt, 17 prosenttia päässyt koulutuksiin ja 3 prosenttia ryhtynyt yrittäjäksi. Tämä on toteutunut keskimäärin neljän kuukauden kuluessa ryhmän päättymisestä. Yhteen ryhmään valitaan kymmenen osallistujaa. Ryhmälle on luotu valmis ohjelmamalli, joka tarkentuu aina osallistujien toiveiden mukaan. Toimintaa koordinoi ryhmäohjaaja, joka itse on vertainen ja osallistunut johonkin aiemmista ryhmistä. Ryhmä kokoontuu kerran viikossa yhdeksän viikon ajan Työnhakuveturin toimitiloissa, Ratavartijankatu 2.

Yrittäjätilaisuus Keskiviikkona 28. lokakuuta 2015 klo 9–12 Paikka tarkentuu myöhemmin. Miten piilotyöpaikkoja löydetään, luodaan ja lähestytään? Torstaina 12. marraskuuta 2015 klo 13–16 Balderin sali, Aleksanterinkatu 12 LinkedIn-työpajat Torstaina 26. marraskuuta 2015 Klo 9–12 vasta-alkajille Klo 13–16 edistyneemmille Insinöörit-Ekonomit-talo, Ratavartijankatu 2 Näin onnistut työhaastattelussa Tiistaina 15. joulukuuta 2015 klo 9–12 Balderin sali, Aleksanterinkatu 12 Seuraa ohjelmien tarkentumista ja ilmoittautumista: www.tyonhakuveturi.fi 36

–

HEL I NS 5/2 0 1 5

Lisätiedot: projektipäällikkö Risto Säynäväjärvi, risto. saynavajarvi@tyonhakuveturi.fi tai puh. 0400 338677.

Valtteri Pakkanen

HI-Nuoret ketterinä kuin apinat HI-Nuoret kävivät kokeilemassa, miten insinööreiltä sujuu takaisin puihin kiipeäminen. Päädyimme tulokseen, että vaikka homma sujuu vieläkin kohtuullisen vaivattomasti, emme kritisoi esi-isiemme päätöstä laskeutua maan pinnalle. Hauskaa kuitenkin oli, ja jokainen pääsi kokeilemaan rajojaan.

Syksyn ohjelmassa on vielä: Syyskeilausta 22. lokakuuta 2015. Ilmoittaudu: www.helins.fi/tapahtumat tai HI:n toimisto puh. 040 150 3878. Pikkujoulut 13. marraskuuta 2015. Ilmoittautumisohjeet lähetetään sähköpostijakelulla lähempänä tapahtumaa.

Liity HI-Nuorten sähköpostijakeluun lähettämällä postia osoitteeseen hinuoret@gmail.com.

Valtteri Pakkanen HI-Nuoret

Lämmintä joulutunnelmaa Valoa! -joulukonsertissa Perjantaina 4. joulukuuta 2015 klo 18 Johanneksen kirkko, Korkeavuorenkatu 12

suuksia. Kuoroa johtaa Hanna Remes. Konsertin yhteydessä julkaistaan Kilven Kuoron uusi joululevy.

Kilven Kuoro on tuonut yleisön sydämiin lämmintä joulutunnelmaa Valoa!-joulukonserteissaan jo yli kymmenen vuoden ajan. Konsertissa kuullaan suomalaiseen jouluperinteeseen kuuluvien klassikoiden lisäksi herkkiä uutuuksia ja harvinai-

Lipun jäsenhinta on 10 euroa, lapset (alle 18-v.) 7 euroa. Varaa lippusi 13. marraskuuta mennessä: www.helins.fi/tapahtumat tai HI:n toimisto puh. 040 150 3878. HE L I NS 5/ 201 5

–

HI ry Sointu Högström

Insinöörin tärkeät osoitteet Helsingin Insinöörit HI ry toimisto@helins.fi, www.helins.fi Insinööriliitto IL ry asiakaspalvelu@ilry.fi, www.ilry.fi

Jäsenpalvelu Jäsenrekisteriä koskevat tiedustelut, muutostiedot, suoramarkkinointikiellot yms. voit osoittaa joko HI:n toimistolle tai Insinööriliiton asiakaspalveluun. IL:n Asiakaspalvelukeskus palvelee arkisin klo 9–16 numerossa 0201 801 801 tai sähköpostitse asiakaspalvelu@ilry.fi. IAET Insinöörien, Arkkitehtien ja Ekonomien Työttömyyskassa www.iaet.fi

HI:n toimisto Pasilassa Ratavartijankatu 2 A, 00520 Helsinki

Palveluksessasi Toimistosihteeri Eine Sahlakoski 040 150 3878 toimisto@helins.fi

Järjestösihteeri Jaana Kälviäinen 050 403 2363 jaana.kalviainen@helins.fi

Viestintävastaava Sointu Högström 040 180 6210 sointu.hogstrom@helins.fi

AYT Ammatinharjoittajien ja Yrittäjien Työttömyyskassa www.ayt.fi

Jäsentietojen päivittäminen Mikäli yhteystietosi muuttuvat tai vaihdat työpaikkaa, päivitä tietosi jäsenrekisteriin Insinööriliiton jäsensivuilla www.ilry. fi > Jäsensivuille. Käytä kirjautumissivun käyttäjätunnuksena jäsenkorttisi jäsennumeroa. Muista päivittää myös sähköpostiosoitteesi yhteydenpidon vuoksi. Kotiosoitteen muuttuessa saamme tiedot suoraan Väestötietojärjestelmästä.

Seuraa myös: Facebook > Helsingin Insinöörit HI ry Twitter #Helsingininsinöörit, #helins Slideshare > HIry

Hallituksen jäsenten yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.helins.fi/hallitus 38

–

HEL I NS 5/2 0 1 5

Kolumni

HELSINGIN INSINÖÖRIEN AMMATILLISAATTEELLINEN JÄSENLEHTI

AUTOILIJA, PYÖRÄILIJÄ VAI JALANKULKIJA? Liikennettä koskevista uutisista saa helposti sen käsityksen, että on olemassa täysin toisistaan erillisiä ryhmiä, kuten autoilijat, pyöräilijät ja jalankulkijat. Itse en tunnista kuuluvani vain johonkin mainituista ryhmistä. Liikkumismuotoni vaihtelee vuodenaikojen, harrastusten ja elämäntilanteen mukaan. Pyöräilijä olen ollut koko ikäni. Muutama vuosi sitten kuljin päivittäin pyörällä Helsingin keskustaan Bulevardille kouluun. Joka kesä on tullut myös lomailtua aina muutama päivä pyöräillen Suomen maaseutua ristiin rastiin. Käveltyä tulee silloin, kun muuta kulkuneuvoa ei ole tarjolla ja myös vapaaehtoisesti kuntoillessa. Autoa käytän työssäni lähes päivittäin. Julkisista kulkuneuvoista pidän miellyttävimpänä junalla matkustamista ja vastenmielisimpänä kaupungin sisäisiä busseja sekä lentokoneita. Valintaan vaikuttaa useimmiten matkanteon nopeus. Oman kokemukseni mukaan pääkaupunkiseudulla nopein ja helpoin tapa liikkua on yksityisauto. Keskustassa nopein on polkupyörä. Hitaimpia ovat julkiset kulkuneuvot, paitsi jos reitti kulkee vain juna- tai metroasemalta toiselle. Liikkumismuotoon vaikuttaa myös kulloinenkin tarve. Jos töissä on menoja ympäri pääkaupunkiseutua ja kotiin on vielä tulomatkalla raahattava kassikaupalla ruokaa, siitä hommasta ei selviä kuin autoa ajamalla. Lisäksi moni kauppakeskus on aivan liian monimutkaisten julkisten kulkuyhteyksien päässä, ja siten niistä pienenkään tavaramäärän kuljettaminen kotiin ilman autoa ei oikein onnistu. Vastaavasti jos on vain siirryttävä paikasta a paikkaan b, ja sääkin on sopiva, niin polkupyörä tai julkinen liikenne on siihen helpoin ja energiaa säästävin ratkaisu.

Ota kaikki irti jäsenyydestäsi Lue aiheesta lisää HELINS-lehden sauraavasta numerosta, joka ilmestyy 25. marraskuuta.

Edut verkossa Jäsenedut.fi-sivustolle on koottu ammattiliittojen jäsenille suunnattuja etuja ja alennuksia erilaisista tuotteista ja palvelusta. Rekisteröidy palveluun sähköpostisoitteellasi ja hyödynnä alennuksia jo tänään.

Markus Hyyppä markus.hyyppa@gmail.com Kirjoittaja on helsinkiläinen insinööri, luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu HE L I NS 5/ 201 5

–

Insinööriliiton Uudenmaan piiri KUTSUU SINUT JA YSTÄVÄSI vuoden odotetuimpaan iltaan

11.11.2015

007 Spectre tennispalatsi klo 18 lisätietoja: www.ilry.fi/tapahtumat

Ilmoittaudu heti. paikkoja on rajoitetusti. Liput 5 € / hlö.