Helins 3 2016

Page 1

3 2016 E

Edunvalvonta: Suomen toiseksi rikotuin laki?

H

HI ry: J채senprofiili

V

Vapaa-aika: Silkkaa lautaa

Valon voimaa


Sisältö Pääkirjoitus............................................................................... 3 Insinööri tuntee kansan maun........................................... 4 Ajankohtaista........................................................................... 6 Suomen toiseksi rikotuin laki?........................................... 8 Oikeassa valossa................................................................... 10 Insinöörityön ja yhdistystoiminnan merkkihenkilö ehti moneen...............................................14 Kyberturvallisuus puhutti seminaarissa........................17

Mukana hyvissä hetkissä....................................................18 Jäsenprofiili........................................................................... 20 Välipalat...................................................................................22 Silkkaa lautaa.........................................................................24 Räätälöityjä ratkaisuja asumiseen..................................26 Hallitus esittäytyy: Timo Karasmäki..............................28 Ajankohtaisia tapahtumia.................................................29 Pekka Liimataisen kolumni...............................................39

24

18

2

HEL I NS 3/2 0 16

14


P

Pääkirjoitus

HELSINGIN INSINÖÖRIEN AMMATILLISAATTEELLINEN JÄSENLEHTI

TYÖMARKKINATILANNE Kesä on saapunut Suomeen ainakin viime päivien kelien perusteella. Kesällä työmarkkinoilla ei useinkaan tapahdu mitään merkittävää, eikä yleensä ainakaan neuvotella työehdoista. Tänä kesänä tilanne näyttää hieman erilaiselta. Työmarkkinaosapuolten (työntekijät ja työnantajat) tulisi saada sovittua työehdoista ja muista kilpailukykysopimukseen liittyvistä asioista toukokuun loppuun mennessä. Muutamilla ylempien toimihenkilöiden aloilla neuvotteluja ja tunnusteluja on aloitettu, mutta osassa ei tietääkseni ole sovittu edes aloituspäivästä. Tämä viittaa siihen, että monilla aloilla työantajalla ei ole halua saada neuvotteluja hoidetuksi hallituksen toivomassa aikataulussa toukokuun loppuun mennessä. Jäljellä on kolme viikkoa ja kymmeniä neuvoteltavia sopimuksia – ei kuulosta realistiselta yhtälöltä. Näin ollen kilpailukykysopimuksen neuvottelutulos uhkaa kaatua. Saamani tiedon mukaan aloilla, joilla neuvotteluja on käyty, työnantajan esitykset työehtosopimusten heikentämiseksi ovat todella rajuja. Tämä yhdistettynä nollakorotuksiin palkassa ties kuinka monetta vuotta putkeen ei oikein herätä uskoa, että kaikki haluaisivat kantaa kortensa kekoon tilanteen parantamiseksi. Samanaikaisesti yritykset maksavat enemmän osinkoja kuin koskaan ennen. Palkansaajat ovat jo noin kuusi vuotta osallistuneet talkoisiin nollakorotuksilla, mutta silti työttömyys ei ole kääntynyt laskuun. Jokin tässä kokonaisuudessa ei täsmää. Saapa nähdä, onko joku muukin sitä mieltä, ja neuvotteluja käydäänkin poikkeuksellisesti pitkin kesää. Yhdistyksemme kevätkokous pidettiin huhtikuun lopulla. Jäseniä keskustelutti erityisesti Uusi keskusjärjestö -hanke. Lisää hankkeen tilanteesta voit lukea tämän lehden sivulta 6. Yhdistyksemme tila on suhteellisen hyvä. Jäsentilaisuuksista erityisesti teemaseminaarit ja isot tapahtumat vetävät väkeä. Yhdistyksemme talous on hyvällä mallilla, vaikkakin teimme viime vuonna alijäämäisen tuloksen. Budjetoitu alijäämä oli kuitenkin merkittävästi suurempi, eli hallituksen tiukka talouskuri puri, ja samalla linjalla jatkamme tänäkin vuonna. Kesällä yhdistyksemme toiminta on hiljaisempaa, nettisivujemme Tapahtumat-osiosta löydät kesän tarjonnan. Helsingin Insinöörit toivottaa jäsenistölleen mukavaa ja rentouttavaa kesää! Samu Salo Päätoimittaja

Sinua varten – työssä ja vapaalla

ISSN 2342-7566 (Painettu) ISSN 2342-7574 (Verkkojulkaisu) Julkaisija Helsingin Insinöörit HI ry Päätoimittaja Samu Salo p. 040 184 2290 samu.salo@ilry.fi Viestintävastaava Sointu Högström sointu.hogstrom@helins.fi p. 040 180 6210 Ilmoitukset ja osoitteenmuutokset Ratavartijankatu 2 A 00520 Helsinki p. 040 150 3878 www.helins.fi toimisto@helins.fi Toimitus Unionimedia Oy helins@unionimedia.fi Mikonkatu 17 B 00100 Helsinki Tuottaja Marjo Mikola marjo.mikola@unionimedia.fi Taitto Tomi Westerholm Kannen kuva

Mikki Kunttu Toimitusneuvosto Samu Salo (pj.) Minna Anttonen Sointu Högström Susanna Kalliomäki Anu Kaniin Esa Kokka Elina Kuivinen Marjo Mikola Rope Sidebras Paino Forssa Print HELINS-lehden paperi on Novapress Silk ja kansipaperi Galerie Art. Aikataulu 2016 Numero Aineistot Ilmestyy 4 16.6. 17.8. 5 8.9. 5.10. 6 3.11. 30.11.

HE L I NS 3/ 2016

3


I

4

Insinööri työssä

HEL I NS 3/2 0 16


Insinööri tuntee kansan maun Tutkimuskoordinaattori Petra Rautio vastaa siitä, että yritykset saavat haluamaansa tietoa elintarvikkeistaan. Bio- ja elintarviketekniikan insinööriopinnoista on hänen mielestään paljon apua kuluttajatutkimustyössä. Onko sinua koskaan pysäytetty Pasilan asemalla tai Malmin Novassa ja pyydetty arvioimaan elintarvikkeita ja kertomaan, mitä mieltä niistä olet? Silloin pysäyttäjä on todennäköisesti ollut yksi Petra Raution työkavereista. 28-vuotias Rautio työskentelee Makery Oy:ssä tutkimuskoordinaattorina, ja hän vastaa markkina- ja kuluttajatutkimusten koordinoinnista. Makeryn asiakkaisiin kuuluu erikokoisia yrityksiä pienistä start upeista Valion, Unileverin, Meiran ja Myllyn Parhaan kaltaisiin yrityksiin. Yritykset haluavat puolueetonta tietoa vasta tuotekehitysvaiheessa olevista tai jo markkinoilla olevista tuotteista, kuten niiden mausta, ulkonäöstä tai pakkauksista. Kuluttajatutkimukset ovat teollisuudelle hyvin tärkeitä, sillä vain harva tuote todella menestyy, ja kilpailu kuluttajien euroista on ankara. Tutkittu tuote on myös helpompi saada marketin hyllylle kuin tutkimaton. – Yleisesti sadasta ideasta syntyy kymmenen tuotetta, joista vain yksi päätyy markkinoille, Rautio sanoo. Hänen työhönsä kuuluu muun muassa tutkimusten sisällön ja rakenteen suunnittelua asiakkaiden kanssa, sähköisten

Petra Rautio suhtautuu avoimesti hyönteisten syömiseen ja maistoi gastromessuilla sirkkajauholihapullia. – Ympäristö ei kestä maailman kasvavan väestön lihansyöntiä, joten on keksittävä uusia proteiinin lähteitä.

kyselyiden tekemistä sekä tutkimusdatan käsittelyä ja raportointia. Asiakkaat kysyvät Rautiolta neuvoja esimerkiksi tutkimuskysymysten asetteluun ja siihen, miten näytteet tulisi esittää, jotta ne ovat vastaajille selkeitä. Kuluttajatutkimukset kannattaa tehdä siellä, missä ihmisetkin liikkuvat, kuten rautatie- ja metroasemilla sekä kauppakeskuksissa. Rautio myös pitää yhteyttä Makeryn kenttäkoordinaattoriin, joka huolehtii, että käytännön tutkimukset sujuvat niin kuin pitää. Aiemmin Rautio teki itsekin kenttätyötä. Kokista insinööriksi Alle parikymppisenä Petra Rautio valmistui yhtä aikaa ylioppilaaksi ja ravintolakokiksi. Hän halusi edetä urallaan ja pääsi opiskelemaan Metropoliaan bio- ja elintarviketekniikkaa. Insinööriksi Rautio valmistui vuonna 2012. Rautio jatkoi opiskelua vielä elintarviketuotannon tuotekehitysasiantuntija-täydennyskoulutuksella – ja se kannatti. – Pääsin tekemään koulutukseen kuuluvaa harjoittelua silloiseen Viikki Food Centreen eli nykyiseen Makeryyn. Jatkoin harjoittelun jälkeen tuntityöntekijänä, ja vuoden 2013 alusta lähtien minut vakinaistettiin nykyiseen työhöni. Miten paljon kuluttajatutkimuksessa voi hyödyntää insinööriopintoja? Melko paljon, Petra Rautio arvioi. – Tarvitsen päivittäin työssäni aistinvaraisen arvioinnin kurssilla opittuja taitoja sekä eri elintarvikkeiden valmistusprosessien ja tulosten analysoinnin ymmärrystä. Herkkuhetkiä ja yhdistystoimintaa Elintarvikkeiden tuntija suhtautuu intohimoisesti ruokaan ja ruoanlaittoon.

”Ei voi olla niin, että voi valmistua insinööriksi ilman kunnollista työkokemusta.”

– Maksan mielelläni hyvästä ravintolaillallisesta, jossa on kaikille aisteille jotain. Kerran veljeni järkyttyi, kun kerroin maksaneeni ateriasta 175 euroa, Petra Rautio sanoo. – Arkiruoaksi laitan usein nopeasti vaikkapa pastaa, mutta viikonloppuna on kiva tehdä esimerkiksi sushia tai liekitettyä pippuripihviä. Opiskeluaikana Rautio meni mukaan Uudenmaan Insinööriopiskelijoiden (UIO ry) toimintaan ja päätyi hallitukseen saakka. Valmistuttuaan hän on jatkanut aktiivisena HI:n Nuorissa Insinööreissä. – Minulle on yhdistystoiminnassa tärkeää esimerkiksi laadukas insinöörikoulutus, kuten oikeasti insinööritasoiset harjoittelut. Ei voi olla niin, että voi valmistua insinööriksi ilman kunnollista työkokemusta, Petra Rautio sanoo. Tuomo Tarvas Kuva Tomi Westerholm HE L I NS 3/ 2016

5


A

Ajankohtaista Tällä palstalla käsitellään insinöörejä askarruttavia työelämää koskevia kysymyksiä. Vastaajana toimii asiamies Minna Anttonen Insinööriliitosta. Voit lähettää oman kysymyksesi osoitteella minna.anttonen@ilry.fi tai www.helins.fi/insinooriklinikka. Vastauksesta voi olla hyötyä myös muille samoja asioita pohtiville jäsenille!

Minnan klinikka

JOS SAIRASTUN LOMALLA, LYKKÄYTYYKÖ LOMA? Kysymys: Olen jäämässä lomalle. Jos sairastun lomalla, kuinka monta omavastuupäivää minulle tulee? Vastaus: Jos sairastut vuosilomasi aikana, hakeudu heti lääkäriin ja ilmoita työkyvyttömyydestä esimiehellesi. Lomalla sairastamiselle on säädetty kuuden päivän omavastuu. Tämä vaikuttaa 1.4.2016 jälkeen pidettäviin lomiin. Jos sairastut vuosiloman aikana, on sinulla oikeus vuosiloman siirtämiseen kuuden omavastuupäivän jälkeen. Omavastuupäivät voivat kertyä myös yksittäisistä työkyvyttömyyspäivistä. Jos esimerkiksi loman alussa sairastut vatsatautiin ja olet kolme päivää työkyvyttömänä, kannattaa tästä hakea todistus sil-

tä varalta, että vielä myöhemmin lomalla sairastut tai loukkaannut uudelleen. Näin omavastuun ylittävät sairauspäivät eivät kuluta lomapäiviä, vaan voit pitää ne vapaana myöhemmin. Voit esimerkiksi sopia, että jatkat lomaasi omavastuun ylittävien sairauspäivien verran. Vuosiloma ei jatku noiden päivien määrällä automaattisesti, vaan käyttämättä jäävien lomapäivien pitämisestä on syytä sopia esimiehen kanssa erikseen. Jokaiselle työntekijälle turvataan kuitenkin neljän viikon vuosiloma, jos vuosilomaa on ansaintavuodelta kertynyt vähintään 24 arkipäivää. Huomaathan, että työnantajallasi on oikeus vaatia sinulta lääkärintodistus tai muu luotettava selvitys työkyvyttömyydestäsi.

Jos pidät vuosiloman yhteydessä saldo-, liukuma- tai muuta vapaata, ilmoita työnantajalle ennen vapaan alkamista, mikä jakso kulloinkin on kyseessä. Ellei toisin ole sovittu, sairastumiseen edellä mainittujen vapaiden aikana noudatetaan niin sanottua aikaprioriteettia. Toisin sanoen vapaat saattavat ”palaa” työkyvyttömyyden aikana. Melko usein kuitenkin lomarahanvaihtovapaalla tai työaikapankkivapaalla sairastumiseen on paikallisesti sovittu noudatettavan samoja sääntöjä kuin vuosilomalla sairastumiseen. Tämä sinun kannattaa selvittää vaikka työpaikkasi luottamusmieheltä.

Uusi keskusjärjestö -hanke vastatuulessa Saamani tiedon mukaan Uusi keskusjärjestö -hanke (UK) on vahvassa vastatuulessa. Tätä kirjoittaessani olen siinä käsityksessä, että Insinööriliitto tulee irtaantumaan siitä edustajakokouksen päätöksellä 20.5.2016. Päätös tarkoittaisi, että Insinööriliitto jatkaa Akavan jäsenenä. Liitot kokoontuvat 1.6.2016 päättämään UK:n tilanteesta, ja uskoakseni päätös tulee olemaan, että UK-hanke ajetaan hallitusti alas. Erityisesti UK-hankkeen alkuperäinen tavoite yh6

H EL INS 3/2 0 16

destä palkansaajien keskusjärjestöstä on osoittautunut mahdottomaksi toteuttaa tämän selvitystyön tuloksena. Näin ollen yksi osa suomalaista ay-historiaa jää taakse hyvänä yrityksenä yhdistää ammattiyhdistysliikettä ja sitä kautta edistää jäsentemme edunvalvontaa. Samu Salo 9. toukokuuta 2016


Olli Häkämies

Muistoa kunnioittaen

Väinö Veikko Simola Helsingin Insinöörit HI ry:n jäsen insinööri Väinö Veikko Simola syntyi 4.1.1920 Hauholla ja kuoli 96-vuotiaana 11.3.2016 Espoossa. Kirjoitettuaan ylioppilaaksi vuonna 1938 hän aloitti korkeakouluopinnot Helsingissä, mutta ne keskeytyivät sodan takia. Simola toimi sodassa joukkueenjohtajana. Hän valmistui Tampereen teknillisen opiston metallurgian osastolta vuonna 1947. Puoliso Kaarina Simolan kanssa yhteistä taivalta ehti kertyä yli 70 vuotta. Veikko Simola teki pitkän työuran insinöörinä ja opettajana. Poikain ammat-

tikoulun opettajana Simolan oppiaineita olivat fysiikka, kemia ja matematiikka. Hän työskenteli myös Ammattien­ edistämislaitoksella ja hitsausteknillisessä laboratoriossa. Vapaa-ajallaan hän teki lukuisia keksintöjä katamaraanityyppisestä veneestä hitsauskypärään. Veikko Simola oli Suomen tunnetuimpia malminetsijöitä. Hän oli kiinnostunut kivistä ja malmeista koko ikänsä. Hän etsi muun muassa malmikohtia, joita voisi yhdistää metrotunneleiden rakentamiseen.

Paula Lehto

Muistoa kunnioittaen

Hilkka Annikki Särkijärvi Helsingin Insinöörit HI ry:n jäsen rakennusinsinööri Hilkka Särkijärvi (os. Karppinen) syntyi 3.9.1921 Helsingissä ja kuoli 94-vuotiaana 12.2.2016 Espoossa. Hän oli valmistunut Tampereen teknillisen opiston talonrakennuksen opintosuunnalta vuonna 1945. Osan nuoruuttaan Särkijärvi eli Karjalan kannaksen Koiviston kauppalassa, jossa perhe asui isän Kalle Karppisen työn vuoksi. Sota-aikana Hilkka Särkijärvi palveli lottana. Hilkka Särkijärvi ryhtyi itsenäiseksi

yrittäjäksi jo vuonna 1951. Vuonna 1963 hän perusti insinööritoimiston yhdessä puolisonsa Teuvo Särkijärven kanssa tehden alan töitä lähes näihin päiviin asti. Hilkka Särkijärven harrastuksiin kuuluivat muun muassa veneily (Espoon Kipparit ry:n johtokunta), keilailu (Helsingin Bowlingliitto ry:n johtokunta) ja taidegrafiikka, jonka innoittamana hän osallistui insinööritaiteilijoiden yhteisnäyttelyyn vuonna 2009.

Suomi tasa-arvon mallimaa 1906

110 vuotta naisten ääni- ja vaalikelpoisuudesta Suomen säädyt hyväksyivät 1.6.1906 perustuslakivaliokunnan ehdotuksen Suomen suuriruhtinaskunnan uudeksi valtiopäiväjärjestykseksi. Sen mukaan Suomi sai muun muassa yksikamarisen eduskunnan ja kaikille suomalaisille taattiin ääni- ja vaalikelpoisuus. Nämä kansalaisten perusoikeuksia koskevat päätökset olivat koko maailmassa uutta ja edistyksellistä. Historiallista on se, että Suomessa saivat ensimmäisinä maailmassa kaikki kansalaiset – myös naiset – ääni- ja vaalikelpoisuuden. On alleviivattava sitä, että Suomessa siis kaikki naiset saivat sekä äänioi-

keuden että vaalikelpoisuuden. Kun joskus kuulee väitettävän, että Suomi olisi ollut vasta kolmas valtio maailmassa näissä edistysaskeleissa, niin totuus on se, että Uuden-Seelannin ja Australian naisille myöntämä pelkkä äänioikeus kohdistui vain valkoisiin naisiin, ei siis aboriginaaleihin. Heidän päätöksensä olivat nykykäsityksen mukaan häpeällisen rasistisia. Nikolai II vahvisti Suomen uuden valtiopäiväjärjestyksen ja vaalilain 20.7.1906. Ensimmäiset uuden valtiopäiväjärjestyksen mukaisen vaalit järjestettiin Suomessa 15.–16. 3.1907.

Vaaleilla valittu uusi yksikamarinen eduskunta kokoontui 23.5.1907, ja ensimmäisinä maailmassa 19 naista marssi maamme parlamenttiin täysivaltaisina kansanedustajina. Esivanhempamme olivat tehneet merkittävän poliittisen teon, jota meidän sukupolvemme tulisi kunnioittaa jatkamalla tasa-arvotyötä maassamme ja maailmalla. Esa Kokka Espoossa tasa-arvon päivänä 19.3.2016 Lähde: Edustuksellisen kansanvallan läpimurto Suomessa, Eduskunta, 2006

HE L I NS 3/ 2016

7


T

Työmarkkinajaos

Suomen toiseksi rikotuin laki? Suomalaiset ovat urheiluhullua kansaa – myös lain rikkomisessa. Suomen rikotuin laki lienee tieliikennelaki. Kukapa ei ainakin joskus olisi kävellyt päin punaisia tai ajanut yli sallitun nopeuden. Myös työaikalakia rikotaan jatkuvasti. Harva vain tiedostaa sitä. Työaikalaki on suhteellisen yksinkertainen. Laissa on määritelty työajan peruskäsitteet, kolme erilaista työaikamallia sekä laaja mahdollisuus sopia työajasta paikallisesti. Lisäksi niillä aloilla, joilla on työehtosopimus, saattaa työehtosopimus mahdollistaa vielä lakia laajemman paikallisen sopimisen. Lain soveltaminen Lain soveltamisala on suhteellisen ymmärrettävä. Lakia sovelletaan työsopimuksen ja virkasuhteen perusteella tehtävään työhön, jollei toisin säädetä. Soveltamisalaan on kymmenen poikkeusta. Niistä ylempiä toimihenkilöitä koskee lähinnä yksi: lakia ei sovelleta työhön, jota työntekijä tekee kotonaan tai muutoin sellaisissa oloissa, ettei voida katsoa työnantajan asiaksi valvoa siihen käytettävän ajan järjestelyjä. Tuo poikkeama ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikki etätyönä tehtävä työ olisi työaikalain ulkopuolella. Työneuvosto* on linjannut, että silloin kun työntekijä tekee työtä toimiston ulkopuolella työnantajan määräyksestä tai työnantajan kanssa sovitulla tavalla siten, että työnantajalla on mahdollisuus valvoa työhön käytettävää aikaa työpaikalla noudatet-

tujen käytäntöjen ja järjestelmien avulla, työhön tulee soveltaa työaikalakia. Ratkaisevaa on nimenomaan mahdollisuus valvontaan, mitään välitöntä ja jatkuvaa valvontaa ei edellytetä. Esimerkkinä mainittakoon palaverit eri aikavyöhykkeillä olevien kollegoiden tai asiakkaiden kanssa. Ne sijoittuvat usein iltaan. Työntekijä voi osallistua näihin palavereihin kotona jopa normaalin toimistolla tehdyn työpäivän jälkeen. Vaikka työnantaja ei olisi suoranaisesti määrännyt osallistumista palaveriin, voidaan työnantajan katsoa olevan tietoinen työntekijöiden osallistumisesta niihin. Työnantajalla on mahdollisuus seurata työhön käytettyä aikaa myös työpaikan ulkopuolella, kun työn tekemiseen käytetään etäyhteyttä. Kolme työaikamallia Työaikalain yleissäännös määrittelee säännöllisen työajan, joka on enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Tyypillisesti tämä sijoite-

taan kello 8 ja 17 välille sisältäen ruokatunnin, joka on työntekijän omaa aikaa. Toinen työaikamalli on jaksollinen työaika. Tällöin säännöllinen työaika on kolmen viikon pituisena ajanjaksona enintään 120 tuntia tai kahden viikon pituisena ajanjaksona enintään 80 tuntia. Olennaista tällaisessa mallissa on etukäteen tehtävä työsuunnittelu – vuoroluettelo. Kolmas työaikamalli on liukuva työaika. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia liukuvasta työajasta niin, että työntekijä voi sovituissa rajoissa määrätä työnsä päivittäisen alkamis- ja päättymisajankohdan. Liukuvassa työajassa säännöllistä vuorokautista työaikaa lyhentää tai pidentää liukuma-aika, joka voi olla enintään kolme tuntia. Joissain työehtosopimuksissa liukuma-aika voi olla myös pidempi. Sovittaessa liukuvasta työajasta on sovittava ainakin kiin­ teästä työajasta, työajan vuorokautisesta liukumarajasta, lepoaikojen sijoittamisesta sekä säännöllisen työajan ylitysten ja alitusten enimmäiskertymästä.

Pixhill

8

HEL I NS 3/2 0 16


”Usein työtä tehdään myös matkalla jostakin johonkin. Tätä ei lueta työaikaan, vaikka töitä tehdäänkin – eikä tätä yleensä korvata mitenkään.”

Moni työehtosopimus sallii liukumien ja ylitöiden kerryttämisen työaikapankkiin, josta voidaan nostaa kokonaisia vapaapäiviä. Tämä lisää joustavuutta. Lepoajat Työaikalain 28 § Päivittäiset lepoajat sanoo: ”Jos vuorokautinen työaika on kuutta tuntia pidempi eikä työntekijän työpaikalla olo ole työn jatkumisen kannalta välttämätöntä, on hänelle annettava työvuoron aikana säännöllinen vähintään tunnin kestävä lepoaika, jonka aikana työntekijä saa esteettömästi poistua työpaikaltaan. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia lyhyemmästä, kuitenkin vähintään puolen tunnin pituisesta lepoajasta. Lepoaikaa ei saa sijoittaa välittömästi työpäivän alkuun eikä loppuun. Jos työaika ylittää vuorokaudessa 10 tuntia, työntekijällä on halutessaan oikeus pitää enintään puoli tuntia kestävä lepoaika kahdeksan tunnin työskentelyn jälkeen.” Niin sanottu vuorokausilepo on puolestaan määritelty 11 tunniksi. Tästä voidaan tilapäisesti poiketa. Jos työntekijä oma-aloitteisesti liukuvassa työajassa itse päättää työhön tulonsa ja lähtönsä ajankohdista, voi lepoaika olla lyhempi. Vuorokausilevon tulee kuitenkin olla vähintään seitsemän tuntia. Valvonta Luottamus hyvä, valvonta parempi. Näin sanotaan. Työnantajan on pidettävä työaikakirjanpitoa työntekijöittäin kaikista työtunneista ja niistä suoritetuista korvauksista. Kirjanpidosta on käytävä ilmi joko säännöllisen työajan työtunnit, lisä-, yli-, hätä- ja sunnuntaityötunnit sekä niistä suoritetut korvaukset tai kaikki tehdyt työtunnit, samoin kuin erikseen

yli-, hätä- ja sunnuntaityötunnit sekä niistä suoritetut korotusosat. Ongelmat Ylempien toimihenkilöiden ongelmat ovat yleensä lepoaikojen valvonnassa ja etätyössä. Usein työtä tehdään myös matkalla jostakin johonkin. Tätä ei lueta työaikaan, vaikka töitä tehdäänkin – eikä tätä yleensä korvata mitenkään. Koska tätä työtä ei kirjata mihinkään, katsotaan se lepoajaksi, kun tarkastellaan vuorokausi- tai viikkolepoaikoja. Mietipä melko tavallista ylemmän toimihenkilön työpäivää: Lähdet keskiviikkoaamuna Ouluun Helsinki-Vantaalta kello 7 koneella. Lentokoneessa hiot asiakkaalle esiteltävää materiaalia. Toisin sanoen teet töitä. Työaikasi katsotaan kuitenkin alkaneeksi vasta kello 9, kun palaveri asiakkaan kanssa alkaa. Pidätte kokousta puolelle päivin saakka, jonka jälkeen menet pikaiselle lounaalle. Samalla kun syöt lounasta, soitat esimiehellesi ja kerrot tapaamisen tuloksista. Jälkiruokaa odotellessa luet aamupäivän aikana tulleet sähköpostit ja vastaat niistä tärkeimpiin. Kello 13 menet Oulun aluetoimistolle, jossa sinulla on kollegoiden kanssa projektitiimin palaveri. Se kestää vain 16 saakka, ja onneksi kahvia oli tarjolla, niin ei tarvinnut poistua sitä hakemaan. Sinulle jää hyvin aikaa lukea loput päivän sähköposteista ennen kuin on aika rientää lentokentälle. Kello 17 työpäivä on täynnä, ja jätät Oulun toimiston taaksesi. Lentoasemalla kuulet, että teknisen vian vuoksi seuraava lento Helsinkiin lähtee vasta kello 21. Vilkaiset kelloa ja toteat, että nyt on hyvä aika ottaa yhteys Lontoon toimis-

tolle ja varmistaa, että ensi viikolla pidettävän kansainvälisen kyberturvallisuusseminaarin, johon sinut on kutsuttu yhdeksi asiantuntijaluennoitsijaksi, järjestelyt ovat kunnossa. Puhelun jälkeen alatkin valmistella luentomateriaalia. Kun sitten vihdoin vähän ennen puolta yötä saavut kotiin Espooseen, lasket, että sinulla on kuusi tuntia aikaa nukkua. Miksi tulikaan sovittua se Singaporen videokokous jo kahdeksaksi. Täytyy olla toimistolla vähintään varttia vaille. Ratkaisut? Paikallinen sopiminen tuo työaikojen suunnitteluun joustoja, jotka hyödyttävät sekä työnantajaa että työntekijää. Mitä enemmän työntekijä pääsee itse vaikuttamaan työaikaansa, sitä tyytyväisempi ja tehokkaampi hän on. Eikö olisikin mukava, jos tuon edellä kerrotun keskiviikon työaikakirjanpitoon kirjattavat tunnit olisivat 15 eikä vain 7,5? Työaikapankkiin kertyisi tuolla vauhdilla äkkiä viikko lisää vapaata, jonka voisit pitää vaikka elokuussa, kun töissä on vielä hiljaista. Lopuksi vinkki sinulle, joka olet tekemässä etätyösopimusta työnantajan kanssa: älä tee sellaista sopimusta, jossa kotona tehtävä tai muu etätyö jätetään työajan ulkopuolelle. Lasse Laurikainen Minna Anttonen *) Työneuvosto on työ- ja elinkeinoministeriön alainen erityisviranomainen, joka antaa lausuntoja työaikaa, vuosilomaa, työturvallisuutta ja eräiden muiden työntekijöiden suojelua koskevien lakien soveltamisesta ja tulkinnasta. Työneuvosto käsittelee myös oikaisuvaatimukset aluehallintovirastojen tekemiin poikkeuslupapäätöksiin.

HE L I NS 3/ 2016

9


T

10

Tekniikka

H EL INS 3/2 0 16


Oikeassa valossa Valojen tehtävä on sytyttää esitys elämään, ei jättää sitä varjoonsa. Mieleenpainuviin hetkiin liittyy valo. Kynttiläillallisesta tai stadionrockkonsertista muistamme kuitenkin jälkeenpäin tunnelman. Valojen tehtävä on tukea ilmaisua, ei varastaa huomiota, sanoo valo- ja screen-suunnittelija Mikki Kunttu. – Onhan se palkitsevaa, että oma työ saa kiitosta, mutta ei ole hyvä, jos katsojalle jää konsertista tai esityksestä mieleen vain valot. Valosuunnittelija luo valolla draamaa, rytmiä ja tunnelmaa, ja ennen kaikkea tuo kohteen, tapahtuman tai esityksen näkyväksi, Kunttu tiivistää. Kunttu tunnetaan muun muassa pohjoismaisten kansallisbalettien ja oopperoiden näyttämövalaistuksista sekä konserttien ja tapahtumien valaisuista. Tänä keväänä Kunttu on työskennellyt tiiviisti Tukholmassa Euroviisuissa, joiden screen-sisällön suunnittelusta hän on vastannut kolme kertaa. Parhaillaan hänen työnsä näkyy myös Chisun Polaris-konserttikiertueella. – Kaikki lähtee artistista, minkälaisesta kokonaisuudesta on kyse, ja minkä ajattelen tukevan sitä. Jos artistilta on tullut uusi levy, sillä on yleensä joku teema, ja se on sitten helposti visualisoitavissa, Kunttu valottaa suunnitteluprosessiaan. – Kaluston miettiminen tulee nopeasti mukaan, mitä käytetään, ja onko mukana esimerkiksi videota. Joutsenlampi-balettia esitettiin Tanskan kuninkaallisessa teatterissa vuonna 2015. Valot, lavastus sekä videot Mikki Kunttu.

Erikoistehosteita ja animaatioita Valosuunnittelijan on tunnettava valon fysikaaliset ominaisuudet, valon aallonpituus, lämpötila, värintoisto, valon ja-

kautuminen ja niihin vaikuttavat tekijät. Valo ilmaisuvälineenä vaatii teknistä osaamista. Nykyisin suunnittelu on ohjelmointia tietokoneella ja reaaliaikaista mallinnusta usealla eri ohjelmalla. – Tekniikka on pakko hallita. Kun aloitin, ei ollut edes sähköpostia. Nykyään softaa ja verkkosysteemiä on paljon, Kunttu sanoo. Hän on valmistunut Tampereen taiteen ja viestinnän oppilaitoksen valo- ja ääni-ilmaisun osastolta vuonna 1995. Kolmiulotteisilla mallinnusohjelmilla suunnittelija voi visualisoida virtuaalisessa tilassa sitä, mitä valaistaan, millä valaistaan ja miten. Valaisuun käytetään tehokkaita projektoreita. Kunttu hyödyntää valaistuksessa pintoja ja erilaisia muotoja. Valon, videon ja lavasteen rajat hämärtyvät. – Ensin piirrän ja luonnostelen Photoshopilla ja After Effectsillä, tekninen luonnostelu tapahtuu CAD-ohjelma Vec­torworksillä. Myös elokuvatuotannoissa käytettävällä videokuvan käsittelyohjelmalla voi suunnitella muun muassa digitaalisia kuvakompositioita ja erikoistehosteita. Cinema 4D on animointiin tarkoitettu ohjelma, jota käytetään arkkitehtuurissa sekä viihde- ja mediatuotannoissa. – Varsinaisena valonmallinnusohjelmana käytän MA 3D:tä, jota ohjataan valopöydällä. Ideasta käytäntöön Mallinnuksen avulla suunnittelija viestii suunnitelmiaan artistin ja tuotta­jien kanssa. Isoissa kulttuurituotannoissa yhteistyö artistin tai ohjaajan ja esimerHE L I NS 3/ 2016

11


T

Tekniikka

Chisun Polaris-kiertueella videolayereitä oli käytössä 16, Euroviisuissa noin 200.

Kulttuuria tarvitaan Jäsenkyselyt ja -palautteet todistavat, että HI:n järjestämä kulttuuritarjonta on jäsenille tärkeää. Yhdistyksen jäsenilleen järjestämät käynnit teatteriin, balettiin, oopperaan ja konsertteihin täyttyvät aina pikavauhtia. Kulttuuria arvostetaan kiireen ja työelämän vastapainona. – Näyttämötaide on osa Suomea. On hienoa, että esimerkiksi baletin historiaa vaalitaan. Niin monta arvokasta juttua on jo uhrattu talouden tai politiikan vuoksi, valo- ja screen-suunnittelija Mikki Kunttu sanoo. Chisu Polaris-konserttikiertueella vuonna 2016.

kiksi pukusuunnittelijan kanssa korostuu. – Teemme samaa teosta, eikä lavaste saa ”syödä” esitystä tai toisin päin, Mikki Kunttu sanoo. Euroviisuihin Kunttu suunnittelee yhden ison shown. Kiertuetuotannoissa esiintymispaikkoja on useita, ja se on otettava huomioon valaistussuunnitelmassa. On tehtävä valot, jotka saa parissa tunnissa pystyyn, ja joiden toteutukseen tarvitaan vähän ihmisiä. – Kiertuetuotantoon lähdetään yleensä vuokrakalustolla, ja suunnitelmasta pitää ehkä muuttaa jotain senkin takia. Konserttisalikiertueella bändin tek12

HEL I NS 3/2 0 16

nikot vastaavat valojen ja videoiden toteutuksesta sekä ajamisesta esityksen aikana. – Kiertuehenkilökunnalla on sama juttu, kiroavat sitten suunnittelijan, jos joku asia ei toimi, Kunttu sanoo. Klassikot modernisti Chisun Polaris-kiertue on tehty kevyelle kalustolle: heittimiä on käytössä vain kolmisen kymmentä ja videoprojektoreita kolme. Valosuunnittelijan projekti saattaa kestää pari viikkoa tai muutaman vuoden. Työn laajuudesta riippumatta suunnittelijalla on samoja haasteita: aloitta-

misen vaikeus, kehittämisen vaikeus. Valon, videon ja screenien kanssa työskentely on Kuntulle samaa. – Suunnittelu on prosessi, josta ainoa palkinto on esitys. Matkan varrella voi mennä pari vuotta. – Tekniikka on aina hallittavissa, mutta aina on esiintyjä, musiikki ja valot, ja pitää löytää niistä ”se juttu”. Sitä ei voi opetella. Kuntulle mieluisimpia ovat tanssi-, teatteri- ja musiikkiproduktiot. Omista töistään hän mainitsee Tšaikovskin säveltämän Joutsenlampi-baletin valosuunnittelun. Se esitettiin Tanskan kuninkaallisessa teatterissa vuonna 2015.


Suomen kansallisbaletissa esitettiin Sibeliuksen Kullervoon perustuva baletti, jonka koreografiasta ja ohjauksesta vastasi Tero Saarinen, valoista ja lavastuksesta Mikki Kunttu ja puvuista Eerika Turunen.

Mikki Kuntulle mieluisimpia ovat tanssi-, teatteri- ja musiikkiproduktiot.

Euroviisu-faktaa n

143 km kaapelia/koko tuotanto

Valaistus 1 828 valaisinta n 854 000 W/kulutus n 25 300 ohjauskanavaa n

Video 900 m2 korkearesoluutioista led-seinää n 71 000 000 pikseliresoluutio n 19 mediaserveriä n

Joutsenlampi Tanskan kuninkaallisessa teatterissa 2015.

Lähde: www.livedesignonline.com

Joutsenlammen valoja kehuttiin visuaalisesti moderneiksi ja suunnittelijan näköisiksi, mutta samalla perinteitä, koreografiaa ja tarinaa kunnioittaviksi. – Haluaisin tehdä kaikki balettiklassikot. Haaste on mielenkiintoinen, sillä taakkana on baletin historia, mutta musiikki on niissä hienoa ja kuvitusystävällistä. Kunttu innostuu myös Sibeliuksen musiikin ylivoimaisuudesta. – Haluan luoda arkkitehtuuria, enkä koskaan lähde vain valaisemaan jotain. Marjo Mikola Kuvat Mikki Kunttu

Joutsenlammen valoja kehuttiin visuaalisesti moderneiksi ja suunnittelijan näköisiksi. HE L I NS 3/ 2016

13


M

Menneitä muistellen

Insinöörityön ja yhdistystoiminnan

Merkkihenkilö ehti moneen Rakennusinsinööri, insinööriyhdistystoiminnan veteraani, yrittäjä, kunnallisvaikuttaja, kulttuuriharrastaja, isä ja isoisä – näitä kaikkia oli Kalle Karppinen. Hänet muistetaan muun muassa Viipurin insinöörien puheenjohtajana, Insinööriliiton edeltäjän, Yleisen Insinööriyhdistyksen ensimmäisenä puheenjohtajana ja ansioistaan Helsingin Insinööritalon aikaansaamiseksi.

Kalle Aleksanteri Karppinen syntyi Sotkamossa vuonna 1894, mutta opiskelupaikka löytyi satojen kilometrien päästä Tampereelta. Jo ennen opiskeluja hän pestautui kesällä 1915 rakentamaan Muurmannin rataa eli rautatietä Pietarista Murmanskiin. Kokemukset olivat nuorelle miehelle rankkoja. Vain vahvat selvisivät hengissä. Tammikuussa 1918 tapahtui jotain, minkä Karppinen muisti loppuikänsä: hän jäi Teknillisen opiston oppilaana punaisten vangiksi Tampereella niin sanotun Suinulan verilöylyn yhteydessä ja vapautui vasta huhtikuussa. Karppinen valmistui rakennusinsinööriksi vuonna 1919, jolloin hänet palkattiin sotaministeriön eli nykyisen puolustusministeriön tie-, silta- ja linnoitustöiden osastoinsinööriksi ja hän osallistui Mannerheim-linjan ensimmäisiin linnoitustöihin. Vuonna 1920

Kalle Aleksanteri Karppinen: 25.5.1894 syntyy Sotkamossa.

1915 Muurmannin rataa rakentamassa.

1912 Tampereen teknillinen opisto aloittaa toimintansa; ensimmäiset 13 opiskelijaa valmistuivat vuonna 1915. 14

HEL I NS 3/2 0 16

Kalle Karppinen avioitui Kaino Mannosen kanssa. 1920-luvulla he muuttivat Karjalan kannakselle Koivistolle, jossa Karppinen perusti ensimmäisen oman rakennusliikkeensä. Perheeseen syntyi viiden vuoden sisällä kolme lasta: Hilkka, Veikko ja Anssi. Sota toi perheen Helsinkiin 1920–30-luvuilla Kalle Karppinen oli Koivistolla merkittävä mies. Hän osallistui kunnallispolitiikkaan ja kauppavaltuuskuntiin ja oli suunnittelemassa Koiviston asemakaavaa ja useita julkisia rakennuksia ennen sotia. Talvisota ajoi Karppiset pois kotoaan, ensin Tampereelle. Jatkosodan alettua he muuttivat Helsinkiin. Kalle Karppinen pääsi Wärtsilän rakennusosaston johtajaksi. Sodan ajan perhe asui Kalliossa, mutta vuonna 1945 he muuttivat Oulunkylään, joka vasta seuraavana vuonna lii-

31.1.1918 joutuu Suinulan verilöylyssä punaisten vangiksi.

tettiin Helsinkiin. Oulunkylässä Kalle ja Kaino viettivät loppuelämänsä. Sodan jälkeisenä jälleenrakennusaikana rakennusinsinööreille riitti töitä, vaikka rakennusmateriaaleista oli pulaa. Vuonna 1944 Kalle Karppinen perusti Paalurakennne Oy:n, jonka toimitusjohtajana toimi aluksi hänen poikansa Veikko, ja vuosina 1948–1951 Kalle Karppinen itse. Kalle Karppinen työskenteli vuosina 1949–61 Helsingin ammattientarkastajana (nykyiset työsuojelutarkastajat). Hän oli huolissaan siitä, ettei työsuojelua opetettu missään oppilaitoksessa. Vaikka Karppinen oli koko ikänsä tehnyt ruumiillisesti hyvin raskasta työtä, hän ei vielä 67-vuotiaanakaan malttanut lopettaa työntekoa, vaan siirtyi Helsingin teknilliseen kouluun rakennusosaston opettajaksi. Tästä tehtävästä hän jäi pois vasta 74-vuotiaana.

1919 valmistuu insinööriksi Tampereen teknillisen opiston huoneenrakennusosastolta ja aloittaa sotaministeriön (nyk. puolustusministeriö) alaisissa tie-, silta- ja linnoitustöissä.

1920 avioituu Kaino Mannosen kanssa. 1919–1920 osallistuu Mannerheim-linjan rakennustöihin.

5.4.1919 Tampereen Insinöörit ry perustetaan. Samana vuonna 40 Tampereen teknillisen opiston entistä oppilasta perustaa Insinööriliiton ”kantaisän” eli Tampereen Teknilliset -yhdistyksen.

1919 Tampereen teknillisten ensimmäinen alaosasto perustetaan Helsinkiin, seuraava 1928 Viipuriin.


Kaino (vas), Hilkka, Anssi, Veikko ja Kalle (edessä) Karppinen vuonna 1940.

Kalle Karppinen vuonna 1954.

Paalujen junttaus käynnissä 1940-luvulla.

1920-luvulla perhe muuttaa Koiviston kauppalaan Karjalan kannakselle.

1923 perustaa Koivistolla ensimmäisen rakennustoimiston.

Kalle Karppisen teos Seppä työssään.

1936 Rakennusliike Karppinen Oy aloittaa Koivistolla.

1940–41 rakentaa Makolan kaivosta Nivalassa. 1941 perhe muuttaa Oulunkylään.

1941–48 Wärtsilä-yhtymän rakennusosaston toimitusjohtaja.

1946–48 Yleinen Insinööriyhdistys ry:n ensimmäinen puheenjohtaja.

1943 insinöörin tutkintonimike hyväksytään virallisesti, Helsingin teknillinen opisto aloittaa.

1945 insinöörien koulutus alkaa Helsingissä Agricolankadulla.

26.10.1946 Yleinen Insinööriyhdistys ry perustetaan, kotipaikka Tampereelta Helsinkiin.

1954 Insinööriliitto ry perustetaan.

HE L I NS 3/ 2016

15


SA-kuva

Ratakatu 9 vuonna 1944 ja 2016.

Marjo Mikola

Tunnustusta elämäntyöstä Kalle Karppinen sai muutama vuosi ennen kuolemaansa arvokkaan tunnustuksen elämäntyöstään: hänet kutsuttiin Insinööriliitto IL ry:n kunniajäseneksi. Karppinen ei kuitenkaan elänyt vain työlleen vaan hän myös harrasti liikuntaa, ja häntä nähtiin muun muassa teatterin lavalla, kuorossa, piirtämässä ja maalaamassa. Oulunkylässä hän oli seurakunnan kirkkohallintokunnan jäsen vuosien ajan. Karppinen harrasti myös keksintöjen tekemistä ja sai useita patentteja muun muassa teräsbetonisesta paalujatkoksesta puupaaluille. Vaikka Karppinen eli yli 30 vuotta Helsingissä, sydämeltään hän oli koivistolainen ja kaipasi entisille kotiseuduilleen, jotka olivat jääneet rajan taakse. Tuomo Tarvas Kuvat Kalle Karppisen suvun arkisto

Insinööritalo saa alkunsa

Lähteet: K.A.Karppinen ja hänen perheensä (omakustanne), K.A.Karppinen: Muistikuvia Muurmannin radan rakennustöistä kesältä 1915 (omakustanne), Insinöörikunta - kehitys - nykyisyys - tulevaisuus (Gummerus 1974), Insinöörikoulutusta 100 vuotta Suomessa, juhlakirja (http:// julkaisut.tamk.fi/PDF-tiedostot-web/Muut/ Insinoorikoulutusta-100-vuotta-Suomessa-juhlakirja.pdf ); Tampereen Insinöörien kotisivu www. tampereeninsinoorit.fi

Insinööriliiton edeltäjän, Yleisen Insinööriyhdistyksen, ensimmäisenä puheenjohtajana Kalle Karppinen oli pitkään haaveillut toimiston löytämisestä yhdistykselle. Haave tuli vihdoin todeksi, kun Karppinen tapasi Helsingissä sattumalta miehen, joka omisti Ratakatu 9:ssä tontin. Sillä sijainnut talo oli tuhoutunut vuoden 1941 pommituksissa. Karppinen tiedusteli mahdollisuutta ostaa tontti. Myyjä empi hieman, mutta ilmoitti hinnaksi kolme miljoonaa markkaa. Karppinen otti taloasian esille Teknikkojen Seuran (nykyinen TEK) kokouksessa. Siellä tontti arvioitiin huomattavasti arvokkaammaksi, mikä herätti seuran puheenjohtajan kiinnostuksen. Hän kysyi, minkä osuuden Karppinen haluaisi kauppahinnasta. Karppinen ei kaivannut itse markkaakaan, mutta asetti ehdoksi, että Yleinen Insinööriyhdistys saisi Ratakadulta 70–100 neliön toimistotilat. Kaupat tontin omistajan kanssa syntyivät, ja Insinööritalolle saatiin hyvin arvovaltainen suunnittelija eli Alvar Aalto. Karppisen toive suurista tiloista toteutui: vuonna 1952 valmistuneista Insinööriyhdistyksen toimitiloista voitiin lopulta vuokrata osa ulospäinkin.

1944 Paalurakenne Oy perustetaan.

1948–51 Insinööritoimisto Paalurakenne Oy:n toimitusjohtaja.

1949–62 Helsingin kaupungin ammattientarkastaja.

1952 Insinööritalo (Ratakatu 9) valmistuu.

1971 kutsutaan Insinööriliiton kunniajäseneksi.

27.11.1975 Kalle Karppinen kuolee.

1973 Insinööriliitto oli perustamassa Ylempien Toimihenkilöiden neuvottelujärjestö YTN:ää.

1976 Insinööri­ liitto liittyi Akavaan.

2006 liiton nimeksi Uusi Insinööriliitto. Kuntien tekniset KTK yhdistyy insinööriliittoon, mutta lähtee liitosta pari vuotta myöhemmin.

2014 liiton nimeksi palautetaan Insinööriliitto.

2016 Insinööriliittoon kuuluu 30 alueellista jäsenjärjestöä ja kuusi valtakunnallista jäsenjärjestöä.

2019 Insinööriliitto täyttää 100 vuotta.

16

H EL INS 3/2 0 16


H

HI ry Kuvat Tomi Westerholm

KYBERTURVALLISUUS PUHUTTI SEMINAARISSA Helsingin Insinöörit järjesti 6.4.2016 teemaseminaarin kyberturvallisuudesta. Sali oli lähes täynnä kuulijoita, sillä tilaisuuteen oli kutsuttu alan johtavia asiantuntijoita puhumaan digitaalisesta tulevaisuudesta, kyberturvallisuudesta ja tietoturvahyökkäyksistä.

Kyberturvaa! -seminaarin videot ja esitykset löytyvät osoitteesta: www.helins.fi/videot Syksyn teemaseminaarin aiheena on Päivittäinen digitalisaatio. Seuraa tapahtumakalenteria!

Professori Jarno Limnéll ennakoi, että strateginen osaaminen, poikkitieteellinen ajattelu ja eettisyys ovat isoimpia kyberturvallisuuden haasteita. Enää ei ajatella, mitä teknologia voi tehdä vaan mitä sen annetaan tehdä. Voiko esimerkiksi robotisoiduille taistelukoneille antaa itsenäisiä tappamispäätöksiä?

Etelä-Suomen asiamies Anu Kaniin (IL) ja puheenjohtaja Samu Salo (HI) kävivät vilkkaita keskusteluja seminaarin näyttelyosastolla.

Tulevaisuudentutkija Ilkka Halava laittoi kuulijat miettimään, minkälaista on hidas sodankäynti vastakohtana nopealle iskulle. Entä jos tuleekin kyberhyökkäys, jossa järjestelmiimme upotetaan uinuvia soluja, joiden tehtävänä on olla odottamassa tai kääntämässä tiedollista suuntaa jonnekin päin?

Tomi Kettunen varmisti seminaarin loppuhuipennuksen taidokkaalla kitaraesityksellään.

Tietoturva-asiantuntija Erkki Mustonen puhui kyberhulluudesta. Entistä enemmän kodeissa on internetiin kytkettyjä laitteita, jotka sisältävät rikollisten etsimiä haavoittuvuuksia. Verkkoon kytketyt autot, leivänpaahtimet, lamput tai valvontajärjestelmät ovat helppoja tietoturvahyökkäyksen kohteita. HE L I NS 3/ 2016

17


A

Ajankohtaista

Mukana hyvissä hetkissä Insinööriliiton uusi järjestöjohtaja Tommi Grönholm haluaa auttaa insinöörejä löytämään parhaan mahdollisen urapolun itselleen. Budjetin, toimintasuunnitelman, toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen koostaminen. Sääntömääräiset kokoukset, jäsenrekisteri, taloushallinto, viestintä, it-asiat ja asiakaspalvelu. Lista Insinööriliiton järjestöjohtajan vastuualueista on pitkä. – Lähinnä odotan tehtävältä sitä, että voisin olla mahdollisimman paljon hyödyksi meidän jäsenillemme, tammikuussa pestiin valittu Tommi Grönholm sanoo.

”Mielellämme olisimme mukana jäsenten hyvissä hetkissä ja auttaisimme heidän uraansa hyvään suuntaan.” Grönholmille, 40, tehtävä on myös henkilökohtainen kasvun paikka. Vaikka vuosia liiton palveluksessa on takana jo kuusi, on hän katsonut toimintaa tähän asti lähinnä jäsenhankinnan näkökulmasta – ensin jäsenhankinnasta vastaavana asiamiehenä, sitten jäsenhankinnasta ja markkinoinnista vastanneen projektitiimin päällikkönä. Grönholm näkee järjestäytymisasteen yhä ammattiyhdistysliikkeen suurimpana haasteena. – Liittojen järjestäytymisaste laskee ja sitä myötä jäsenmäärä. Insinööriliitto oli vuoteen 2014 asti kuitenkin kasvu-uralla. Nyt pitää tehdä kaksin käsin töitä, että saataisiin suunta taas kääntymään. 18

HEL I NS 3/2 0 16

Teollisuudesta järjestötehtäviin

Omaa urapolkua etsimässä

Tommi Grönholm valmistui automaatiotekniikan insinööriksi Espoon-Vantaan teknillisestä ammattikorkeakoulusta (EVTEK) vuonna 2000. Ensimmäisessä työpaikassaan Siemensillä hän viihtyi kymmenen vuotta erilaisissa asiakasvastuullisissa tehtävissä. Vuonna 2008 Grönholm palasi opiskelemaan. – Tein pitkään insinöörin tehtäviä ja sitten totesin, että on hyvä laajentaa osaamista. Tein aika mittavan uudelleenopiskeluprojektin, joka on vähän viimeistelyä vaille, Grönholm kertoo. Projektiin kuuluivat hallintotieteiden opinnot Itä-Suomen yliopistossa ja diplomi-insinöörin tutkinto Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. Itä-Suomen yliopiston maisterintutkinnosta on kesken enää gradu, jonka Grönholm toivoo voivansa saattaa valmiiksi työnsä ohessa.

Grönholmin mukaan Insinööriliiton kaikkia palveluita ei tunneta riittävän hyvin. Niihin kuuluvat liiton tarjoamat urapalvelut, joihin on viime vuosina panostettu paljon. Urasuunnittelu kannattaa etenkin uran alkuvaiheessa. – Mielellämme olisimme mukana jäsenten hyvissä hetkissä ja auttaisimme heidän uraansa hyvään suuntaan. Työelämässä ollaan kuitenkin se 40 vuotta, joten olisi hyvä, että se menisi suunnilleen niin kuin itse haluaa. Grönholm kertoo itse ajautuneensa tehtävästä toiseen ja alkaneensa vasta viime aikoina tietoisesti miettiä uraansa. Hän uskoo, että sama ongelma vaivaa monia muitakin.

Kokemus hyödyksi Tommi Grönholm uskoo hyötyvänsä järjestöjohtajana taustastaan teollisuuden palveluksessa. – Kun on ollut omien edustettaviensa kanssa työelämässä kymmenen vuotta, tuntee vähän suunnittelu-, käyttöönotto-, myynti-, osto- ja tuotantoihmisiä ja heidän työelämäänsä. Vuodet liitossa sen sijaan ovat auttaneet verkostoitumaan ja ymmärtämään, mitä eri tiimit liitossa tekevät. Grönholmin mukaan se auttaa häntä ottamaan järjestöjohtajan laajan tehtäväkirjon nopeammin haltuun. Johtajana hän toivoo olevansa arvostava ja keskusteleva. – Olen yrittänyt olla puuttumatta liikaa niin, että ihmiset voisivat tehdä omia päätöksiään, ja minä sitten autan ja neuvon, jos sitä tarvitaan. Toivon myös, että olisin helposti lähestyttävä ja että minulle voi tulla puhumaan.

Soittamista ja nikkarointia Grönholmin vapaa-aika kuluu opiskelun lisäksi kitaraa soittaessa ja Kanta-Hämeen maaseudulla sijaitsevaa rintamamiestaloa remontoidessa. Ydinperheeseen kuuluvat vaimo, jonka hän aikoinaan tapasi luottamusmiestehtävissään, sekä 9- ja 7-vuotiaat lapset. Lisäksi porukassa on tiiviisti mukana Grönholmin vanhin, oman äitinsä kanssa asuva esikoinen. – Perheessä on neljä koiraa, eli pitää asua pikkuisen syrjemmässä, että saa pikkuisen pihaa. Grönholm on alun perin kotoisin Vantaalta. Koska vaimo on Tampereelta, asuinpaikka valikoitui puolivälistä. – Näin kumpaankin mummolaan on yhtä pitkä matka, Tommi Grönholm perustelee.

Jenni Meronen Kuva Tomi Westerholm


Insinööriliiton hallitus valitsi Tommi Gönholmin liiton järjestöjohtajaksi tammikuussa 2016.

HE L I NS 3/ 2016

19


H

HI ry

Jäsenprofiili Insinööriliiton vuoden 2015 Työmarkkinatutkimukseen vastasi 2 064 HI:n jäsentä, 1 796 miestä ja 268 naista. Vanhin heistä on syntynyt vuonna 1950, nuorin 1992.

Vastaajista 59 prosenttia työskentelee vaativissa asiantuntijatehtävissä tai asiantuntijatehtävissä.

Työaika Ylimmän johdon työpäivät ovat pisimmät. Heidän säännöllinen työaikansa on keskimäärin 39 tuntia viikossa. Kun määrään lasketaan ylityöt yms., tuntimäärä nousee 45,4:ään. Valtaosalla insinööreistä säännöllinen työaika on noin 37,7 tuntia viikossa. Todellinen työaika heillä vaihtelee kuitenkin asiantuntijoiden 39:n ja johdon 43,3:n tunnin välillä. Lyhin säännöllinen työaika on opettajilla, keskimäärin 30,4 tuntia viikossa. Heidän todellinen työaikansa on 34,7 tuntia.

Toimialat, top 5 (% vastaajista) 16 % Insinööri- ja suunnittelutoimistot 10 % Konepajateollisuus 9 % It-ala 9 % Elektroniikkateollisuus 7 % Tekninen tukkukauppa

E

Palkat Muhkeimmat palkat ovat ylimmässä johdossa työskentelevillä. Heidän keskipalkkansa oli 9 430 euroa kuukaudessa. Ylimmän johdon ylimmän kymmenyksen keskiarvopalkka oli 14 400 euroa, alimman kymmenyksen 6 020 euroa. Pienimmät palkat olivat toimihenkilötehtävissä. Toimihenkilöiden keskipalkka oli 2 744 euroa. Alimman kymmenyksen keskipalkka oli 2 152 euroa, ylimmän 3 352 euroa. Suurinta vaihtelu oli kuitenkin mikro- ja yksinyrittäjillä. Heillä keskipalkka oli 4 246 euroa. Alin kymmenys tienasi kuitenkin vain 1 300 euroa ylimmän ansaitessa 6 770 euroa.

20

HEL I NS 3/2 0 16


94% Työtilanne Vastaajista työskentelee: n 94% Vakituisessa kokopäivätoimessa n 3% Määräaikaisessa kokopäivätoimessa

n 1% n 2%

Yrittäjänä *Muina

* muut: ammatinharjoittaja, opiskelija, työtön, perhevapailla, eläkkeellä

Graafit ja taitto Tomi Westerholm, Kuvat Pixhill

16%

23%

13% 15%

18% 15%

Työnantaja Vastaajista työskentelee: n 23% Vientiteollisuus n 18% Insinööri- ja suunnittelutoimistot n 15% It-alan yritykset n 15% Kauppa tai muu palveluala n 13% Kotimarkkinateollisuus n 16% Muu yritys

Koulutusalat Eniten vastaajia (top 3)

1–9 hengen yrityksissä työskenteli kuusi prosenttia vastaajista. Suurissa, yli 3 000 hengen yrityksissä työskenteli puolestaan 23 prosenttia.

467 Tieto- ja tietoliikenneala 293 Konetekniikka, kone- ja tuotantoteknologia

217 Sähkötekniikka,

sähkövoimatekniikka

Vähiten vastaajia top 3 1 Rakennusarkkitehti 2 Merenkulku 3 Puutalous, metsätalous

HE L I NS 3/ 2016

21


V

Vapaa-aika

Inssivisa Testaa tietosi 1. Mikä on hiippaläppä? a) gladiaattorin suojakilpi b) piispan päähineen osa c) sydämen osa 2. Mitä käsite ultima thule tarkoitti kaskiajalla? a) äärimmäistä pohjoisessa sijaitsevaa aluetta b) lasinpuhallusta c) sääilmiötä 3. Mitä on barley wine? a) englantilaista viiniä b) pintahiivaolutta c) väkevää valkoviiniä 4. Minkä on maailman suurin kala? a) kaskelotti b) sinivalas c) valashai 5. Mitä raamatusta tuttu arameankielinen sana golgata tarkoittaa? a) luolaa b) pääkalloa c) toria Vastaukset: 1. c 2. a 3. b 4. c 5. b

Sudoku 3/2016

2 8

5 2 1 8 4

4 9

3 3 1 6 7 5 1

5 8 3 8 4 9 2 5 22

HEL I NS 3/2 0 16

7

3

3 4 9 8 7 6 1 2 5

2 6 8 9 1 5 3 7 4

7 1 5 3 2 4 8 6 9

8 2 4 7 5 9 6 1 3

5 7 3 1 6 2 9 4 8

6 9 1 4 3 8 7 5 2

1 8 2 6 4 3 5 9 7

4 3 6 5 9 7 2 8 1

9 5 7 2 8 1 4 3 6

Ratkaise inssisudoku ja lähetä se 16.6.2016 mennessä nimesi ja postiosoitteesi kera osoitteeseen HELINS/Unionimedia, Mikonkatu 17 B, 00100 Helsinki. Voit myös skannata ja lähettää vastauksesi osoitteeseen helins@unionimedia.fi. Oikein vastanneiden kesken arvotaan sudokukirja. Edellisen sudokun oikean ratkaisun lähettäneistä arpa suosi Matti Takalaa.


Kuohuvalle töiden jälkeen HELINS-lehden toimitus testasi kolme arfter work -kuohuviinipaikkaa Helsingin keskustassa. Testiporukkamme ikähaarukka oli 36–43 vuotta.

Personoi burgerisi

Jäätelöä kaikille

Burgeri joka makuun: yli 60 000 yhdistelmää -teos sisältää nimensä mukaisesti tuhansia sämpylä-, pihvi-, kastike- ja päällysteyhdistelmiä ja ohjeet niiden valmistamiseen. Mukana myös gluteenittomia, maidottomia muunnelmia sekä kasvis- ja vegaanivaihtoehtoja, eikä laihduttajiakaan ole unohdettu.

Jäätelökesä 2016 on pelastettu. Virpi Mikkonen ja Tuulia Talvio ovat koonneet Hyvän olon jäätelökirjaan 80 ohjetta, joilla voi valmistaa maidottomia herkkuja kotona – koneella tai ilman. Makuina on muun muassa perinteistä mansikkaa, lakritsi-seesamiyhdistelmää sekä vähän erikoisempiakin komboja. Bataatti-piparkakkujäätelöstä voikin tulla tänä vuonna joulun suosikkijälkkäri.

Vicki Smallwood: Burgeri joka makuun: yli 60 000 yhdistelmää. Docendo 2015. Suom. Anna Maija Luomi.

Virpi Mikkonen & Tuulia Talvio: Hyvän olon jäätelökirja. Cozy Puplishing 2016.

Peli parempaan parisuhteeseen Tiesitkö, mikä on rakkaasi suurin haave? Entä miksi hän valitsi juuri sinut? I Love Samarakas on parisuhdekorttipeli, jonka ovat kehittäneet Väestöliiton parisuhdekeskuksen asiantuntijat. Peli sisältää 220 kysymystä ja tehtävää, joista saa aiheita pitkiin keskusteluihin. I Love Samarakas -pelin voi tilata Väestöliiton nettikaupasta hintaan 27 euroa + toimituskulut. Puolison kanssa voi myös tehdä nettitestin, josta selviää, oletteko samarakkaita.

www.samarakas.fi

Amarillo, Mikonkatu, pe klo 14 Amarillossa soi vanha jazz. Paikassa on meidän seurueemme lisäksi vain kaksi ihmistä. ”Helppo jutella, kun kaverille ei tarvitse huutaa musiikin yli”, toteaa eräs meistä. ”Tänne olisi kiva tulla yksin ja lukea iltapäivälehdet”, sanoo toinen. Mutta trendikkyys puuttuu. Kuhina lisääntyy kello 14.30, kun kahdeksanhenkinen seurue saapuu paikalle. Juoma: Henri le Blanc, 3 euroa. Yleisarvosana tunnelmasta ja hinta-laatusuhde: 3 ***

Kaarna, Mannerheimintie, klo 14.45 Kaarna on pieni ja täynnä pulinaa, ja tunnelma on tiivis. Kaikki eivät mahdu istumaan, vaikka kello ei ole vielä kolmea. Tänne tulisimme vain seurassa. ”Tämä on nopea kohtaamispaikka, jossa otetaan yhdet”, toteamme yhdessä tuumin. ”Teollisuuskeittiöfiilis”. Juoma: Henri le Blanc, 3 euroa. Yleisarvosana tunnelmasta ja hinta-laatusuhde: 3 *** 1/2

Pullman bar, Helsingin rautatieasema, klo 15.30 Pullman barissa meitä tervehtii kynttilän tuoksu. Alakerrassa on täyttä, emmekä saa haluamaamme pöytää. Joudumme oven eteen, johon kantautuu rautatieaseman häly. Paikka on silti tosi kiva. Juomaksi otamme paikan edullisinta cavaa, koska täällä ei ole tarjousta. ”6,80 euroa on kova hinta”, toteamme. ”Sisustuksesta tykkään”, toteaa nuorin meistä. Kaikki kuohuviinitarjouspaikat olivat S-ryhmän ravintoloita. Juoma: Codorníu Clásico, 6,80 euroa. Yleisarvosana tunnelmasta ja hinta-laatusuhde: 4 **** HE L I NS 3/ 2016

23


V

Vapaa-aika

Insinööriporukka kokoontuu epäsäännöllisen säännöllisesti lautapelien ääreen. Tällä kertaa mukana olivat Valtteri Pakkanen, Tuomas Hara, Susanna Kalliomäki ja Anna Vottonen.

24

HEL I NS 3/2 0 16


Silkkaa lautaa Digitaaliajan insinöörit nauttivat lautapelien yhteisöllisyydestä. Nämä insinöörit sufflaavat, skippaavat, diskardaavat ja defjuusaavat. Pelikieltä kuunnellessa voisi luulla, että tietokoneet ovat auki ja nenät kiinni ruudussa. Ei kuitenkaan. Tämä ystäväporukka kokoontuu lautapelien ääreen, epäsäännöllisen säännöllisesti, vaihtelevalla sakilla. Kutsu käy Facebookissa tai suusta suuhun. Päivä on tehnyt kierroksensa. Kahdeksanbittisen Nintendon ohjain kädessään syntyneet ovatkin aikuisina sitä mieltä, että lautapelit ovat tietokonepelejä mielenkiintoisempia. Toisaalta pöydällä paketissa vielä odottava M.U.L.E. kehitettiin alun perin tietokoneelle. Manuaaliversio tästä strategiapelistä tuli vasta myöhemmin. Pöydällä odottavat myös roolipelikliseillä huvitteleva Munchkin ja vuoden 2014 lautapeliksi valittu New York 1901, jossa rakennellaan pilvenpiirtäjiä Manhattanille. Asiaa tuntemattomille voi heti paljastaa, että nämä ovat aika paljon Afrikan tähteä monimutkaisempia pelejä. Naukuva korttipakka Ensimmäisten tuntien aikana pelattavana on kuitenkin melkein tavallinen korttipakka. Erikoinen se on ainakin siksi, että kun pakka otetaan pois laatikostaan, se naukaisee. Pelin nimi on Exploding Kittens. Tuomas Hara selittää pelin historiaa kortit kädessään. – Se tuli markkinoille viime kesänä. Suomesta tätä ei saa vieläkään, muuten kuin netin kautta. Jenkkien joukkorahoituspalvelussa Kickstarterissa haet­tiin tälle rahoitusta, toivottiin 20 000 dollaria sen kehittämiseen. Rahaa tuli kaksi miljoonaa. Tämän ihmepelin takana oli Elan Lee, jonka nimi sanoo pelimaailmassa paljonkin. Lee oli aikoinaan Microsoftin peli­ studion pääsuunnittelija, jonka tiimi loihti Xboxin ja sen lukuisat pelit. Los Angelesissa työskentelevällä miehellä on kaappi pullollaan erilaisia palkintoja

pelien kehittäjänä. Kuvituksen teki Oatmealin sarjakuvittaja Matthew Inman. Pelin voittokulku on ollut nopeaa. Tähän mennessä yli 200 000 rahoittajaa on pistänyt siihen lähes yhdeksän miljoonaa taalaa. Se on Kickstarterin eniten rahoitettu peli ja eniten rahoittajia kerännyt projekti. Siitä on tullut myös sovellus. Hävinnyt räjähtää Kortit on jaettu. Tuomas Hara, Susanna Kalliomäki, Valtteri Pakkanen ja Anna Vottonen järjestelevät lappujaan. Peli on eräänlaista venäläistä rulettia. Ei pitäisi saada räjähtävää kissanpoikakorttia, ei varsinkaan, jos ei ole vihreää defuse-torjuntakorttia. Jos sellainen on kädessä, pelaaja pysyy laudalla, mutta laittaa pommikortin takaisin pakkaan. Strategiseksi pelin tekee se, että pelaajat tietävät ennen pitkää pakan järjestyksen ja jopa toistensa kortit. Tilanne kirjaimellisesti sekoittuu, jos saa pakan sekoituskortin tai saa vetää toiselta kortteja pois. Attack-kortilla voi pakottaa vastapelaajan nostamaan pakkaa. Pelaajat räjähtävät pois yksi kerrallaan ja voittaja jää jäljelle. Periaatteessa yksinkertaista? Kenties, mutta mukaansa tempaavaa. – Kyllä. Tämä on viihdyttävä, helppo oppia ja nopea, sanoo Anna Vottonen, joka työskentelee teknisenä tuotespesialistina hammastarvikeyritys Plandent Oy:n palveluksessa. ”Yhteisöllisyys ykkösjuttu” Anna Vottonen kertoo, että hän on aina tykännyt lautapeleistä. Teini-iässä innostus vähän laantui, mutta palasi aikuisiällä. Hän on käynyt Tuomas Haran kanssa Ropecon-roolipelitapahtumissa ja demoskene-kulttuurin Assembly-tietokonefestivaaleilla. – Lautapelien viehätys tulee siitä, että voi kokoontua hyvällä porukalla saman pöydän ääreen ja edessä on jotain käsin kosketeltavaa. Yhdessä oleminen

”Lautapelien viehätys tulee siitä, että voi kokoontua hyvällä porukalla saman pöydän ääreen ja edessä on jotain käsin kosketeltavaa.”

on se ykkösjuttu. Jos pelattaisiin tietokoneella, jokaisella olisi nenä kiinni omassa näytössä. Nyt voidaan nauraa ja katsella toisia, jutella mukavia. – Eniten pelaamme samoja pelejä, sillä niistä paljastuu aina uusia variaatioita ja uusia ajatusmalleja pelaajakunnan muuttuessa. Ikinä pelin kulkua ei voi ennustaa ja pelit ovat aina erilaisia, Susanna Kalliomäki kertoo. Hektinen nelituntinen Tämänkertainen pelisessio kestää neljä tuntia. Kissakortit pelattiin aina suhteellisen nopeasti, mutta Munchin kesti tunnin per peli. M.U.L.E. ja New York 1901 saivat jäädä odottamaan seuraavaa kertaa. Niissä olisi ollut paljon tekemistä ennen kuin peli olisi päässyt edes alkuun – tarroittamista ja osien kasaamista. – Ei voi vähätellä sitäkään, että pari hektistä Munchinia vaati paljon keskittymistä ja se alkoi jo herpaantua kokonaan uusia pelejä ajatellen. Ennakkotietojen mukaan ne kestävät vielä näitä muita pidempään, Susanna Kalliomäki naurahtaa. Jukka Halonen Kuva Henrik Kettunen HE L I NS 3/ 2016

25


T

Tekniikka

Räätälöityjä ratkaisuja asumiseen Miten nykytalot säilyisivät terveellisinä koko niiden elinkaaren ajan? Terveellinen rakennus -hanke etsii tähän uusia, poikkitieteellisiä ratkaisuja. Asukkaiden mielestä rakentamisen laatu on Suomessa huonoa, rakennusteollisuuden mielestä hyvää. – Meidän mielestämme petrattavaa on. Asukkaat arvioivat laadun, ja ratkaisut rakentamisessa täytyy tehdä heidän tarpeitaan kuunnellen, Metropolia AMK:n tutkimus- ja kehitysyksikkö Elect­rian projektipäällikkö Seppo Vanhatalo sanoo. Noin viidellä prosentilla suomalaisista allergiaoireet ovat niin pahoja, ettei heille käy asuminen normitalossa. – Yhdellä on astma, toinen on allerginen pölylle. Näitä erikoisryhmiä ei tähän asti ole huomioitu. On tehty keski-

määräinen talo ja ilmoitettu, että tämän pitää kelvata myös teille, koska se kelpaa useimmille. Rakentamisessa pitäisi päästä keskiarvosta yksilöityihin ratkaisuihin. – Tässä on sama kuin esteettömyydessä. 30 vuotta sitten ihmeteltiin, täytyykö kotiin tai virastoon päästä pyörätuolissa. Tänä päivänä esteettömyys on osa rakentamista. Ei pelkkiä neliöitä Eri asioita mittaamalla pystytään selvittämään, millainen asunto on ominaisuuksiltaan. – Näin voidaan varmistaa, sopiiko ti-

Anturi kerää huoneilmasta monenlaisia tietoja, kuten poistoilman hiilidioksidipitoisuutta. 26

H EL INS 3/2 0 16

la tietyntyyppiselle ihmiselle, Electrian teknologiapäällikkö Sami Kalliokoski sanoo. Marraskuussa 2014 alkaneessa kaksivuotisessa Terveellinen rakennus -hankkeessa yhdistetään uusin tietämys rakennusten mikrobiologiasta, rakennusfysiikasta, talotekniikasta, energiatehokkuudesta, tietojärjestelmistä ja anturitekniikasta. – Olemme kehittäneet ratkaisuja ja metodeja, joilla voimme mitata sisäilman nopeasti ja luotettavasti. Ilmassa on vettä eli vesihöyryä ja erilaisia kaasuja, joita lattiamateriaaleista ja liimoista erittyy ilmaan. Yksi uusista mittausmenetelmistä perustuu kondensoitumiseen. – Keräimeen tiivistyy ympäröivästä ilmasta kosteus ja epäpuhtaudet. Keräysastian lopputulemaa analysoimalla saadaan selville, mitä haitallisia aineita siellä on ja mikä on se toksinen aine, joka aiheuttaa oireita, Sami Kalliokoski kertoo. Mikrobiologiaa rakentamiseen Metropolian lisäksi Tekesin rahoittamamassa hankkeessa on mukana muun muassa Helsingin yliopisto. Mirja Salkinoja-Salonen on alkujaan elintarvikeja ympäristötekniikan professori. Hän on tutkinut elintarvikkeista esimerkiksi jugurttien säilyvyyttä. – Tätä mikrobiologista asiantuntemusta Salkinoja-Salonen on viime vuosina siirtänyt rakentamiseen. Perinteinen suomalainen rakennusinsinööri tuntee materiaalit, mutta ei syvällisesti mikrobiologiaa, Seppo Vanhatalo sanoo. Hankkeen tarkoitus on lisätä ymmärrystä siitä, kuinka rakennusfysiikka toimii, jotta ihmisiä ja taloja ei rikota. Metropolian vahvuus on monen alan osaamisen yhdistäminen. Akateeminen


Rakentajat tuntevat materiaalit, mutta eivät tiedä, miten rakennus toimii mikrobiologisesti, Seppo Vanhatalo sanoo.

maailma on syvällä tieteessä, ja sieltä tulee hyviä ideoita. Metropoliassa ideoita viedään käytännön tasolle ja kehitetään tuotteistettavia innovaatioita. Sami Kalliokoski huomauttaa, että rakennusterveys on voimakkaita tunteita herättävä aihe, ja monet hyvät projektit ovat kaatuneet mielipide-eroihin. – Metropolia toimii neutraalina tahona, jossa asioita pystytään katsomaan laajemmasta perspektiivistä, testaamaan ja kokeilemaan puolueettomasti. Yksi mielenkiintoinen hankkeen tutkimuskohde on rikkivety ja sen muodostuminen. Lähes jokaisessa suomalaisessa rakennuksessa on käytetty kipsilevyjä. Kun kipsi kastuu, tietyt bakteerit käyttävät sitä ravinteena. Kipsin mikrobiologinen konversio rikkivedyksi käynnistyy hapettomissa, kosteissa oloissa. Riski on erityisesti hyvin eristetyissä nollaenergiataloissa. – Pitkäaikaisessa altistuksessa rikki-

vety jo pieninä pitoisuuksina sotkee ihmisen hermostoa, ja keho menee sekaisin. Tämä on ilmiö, jota nyt tutkitaan. Tästä voi tulla vielä iso juttu, Kalliokoski kertoo. Kuivuus yskityttää Kaikki sisäilmaongelmat eivät johdu huonosta rakentamisesta. Kosteutta pelätään toisinaan niin paljon, että tilat eristetään niin kuiviksi kuin mahdollista. – Talvella ihmiset yskivät ja keuhkot oireilevat, koska ilman suhteellinen kosteus on alle 20 prosenttia, vaikka 40–60 prosenttia on ihmisille paras alue, Seppo Vanhatalo sanoo. Myös alipaineesta on puhuttu paljon. Alipaine syntyy, kun rakennuksista imetään ilmaa tehokkaasti, mutta korvaavaa ilmaa ei tule riittävästi. Tällöin hiilidioksidipitoisuus rakennuksissa nousee. Tämä ilmenee muun muassa siten, et-

tä aamulla herätessä päätä särkee ja kotiin tullessa ilma on kotona tunkkainen. Opiskelijoille stipendirahaa Insinööriopiskelijat tekevät Terveellinen rakennus -hankkeessa rakennefysiikan mittauksia. – Ohjelmisto-alan opiskelijat kehittävät antureita, jotta saadaan rakennettua uudentyyppisiä mittausmenetelmiä. Konetekniikan opiskelijat selvittävät, miten mittausratkaisut pystytään mekaanisesti toteuttamaan, Seppo Vanhatalo kertoo. Myös Juho Vainion Säätiö on innostunut Terveellinen rakennus -hankkeesta. Se on korvamerkinnyt stipendejä Metropolian opiskelijoille, jotka ovat tehneet hankkeeseen liittyviä opinnäytetöitä.

Natasha Petrell Kuvat Mikko Taipale HE L I NS 3/ 2016

27


H

HI ry

Hallitus esittäytyy – Timo Karasmäki Kuinka kauan olet ollut HI:n hallituksessa? Tämän vuoden 2016 alusta. Olen yhdistyksen hallituksessa nyt toista kertaa, aiemmin olin 1994–2000. Samaan aikaan olin myös Insinööriliiton hallituksessa 1997–2000. Mikä on roolisi hallituksessa nyt? Minulla ei ole vielä mitään erityistä roolia. Toimin työmarkkinajaoksen sihteerinä. Kiinnostuksen kohteena ovat työelämän asiat ja näistä erityisesti työhyvinvointi. Onko sinulla muita tehtäviä IL liittoyhteisössä? Toimin YTN-yritysyhdistyksessä Konsulttialan Ylemmät Toimihenkilöt KYT ry:n varapuheenjohtajana ja sihteerinä. Viime vuosituhannella olin YTN:n suunnittelualan taustaryhmässä, ja saimmekin suunnittelualalle työehtosopimuksen jo 1995. Miksi lähdit HI:n hallitukseen? Haluaisin, että meillä on yksi yhtenäinen liitto, johon kuuluu myös rakennusalan RIA ja ruotsinkielisten DIFF. Miksi kiinnostuit ay-toiminnasta? Ay-toiminnasta kiinnostuin jo lapsuuden kodissani, vanhempani kuuluivat suomen ensimmäiseen ammattiyhdistykseen, Helsingin Kirjatyöntekijäin Yhdistykseen, joka perustettiin jo vuonna 1869. Mikä on mielestäsi parasta, mitä ammattiliitto on saavuttanut? Kahdeksantuntinen työpäivä, viisipäiväinen työviikko, äitiys- ja vanhempainvapaat, ylityökorvaukset, lomaraha, palkka sairausajalta ja irtisanomissuoja. Näillä eväillä olemme rakentaneet hyvinvointivaltiomme. Mitä harrastat? Valokuvausta, lukemista, kävelyä kau28

HEL I NS 3/2 0 16

Timo Karasmäki Etteplan Oyj Senior mechanical engineer Työsuojeluvaltuutettu Käyttötekniikan insinööri 112-linja Helsingin teknillinen opisto

pungissa ja metsässä, pyöräilyä sekä frisbee-golfia radalla, joka on 400 metriä kotiovelta. Ja penkkiurheilua, seuraan erityisesti jalkapalloa. Mikä on lempipaikkasi? Vicente Calderón jalkapallojoukkue Atlético de Madridin kotistadion. On hienoa seurata espanjalaista jalkapalloa, kun 55 000 fania jännittää ja kan-

nattaa joukkuetta. Hienoja tapahtumia nämä kotiottelut, olen ollut siellä kahtena vuonna peräkkäin. Terveisesi HI:n jäsenille: Elä hetkessä intohimoisesti, tee kaikki täysillä. Pidä huolta terveydestäsi. Elämää on työn välissä ja vielä sen jälkeenkin.


Sinua varten – työssä ja vapaalla

Itsesensuurikomedia: Sumu Timo Teräväinen

Perjantaina 16. syyskuuta 2016 klo 19 Suomen Kansallisteatteri, Suuri näyttämö Näytelmä yhdistelee liike-elämän, tieteen, politiikan ja moraalin kuvioita älykkäästi, vauhdikkaasti ja hykerryttävän hauskasti. Lipun jäsenhinta on 25 euroa. Varaa lippusi: www.helins.fi/tapahtumat tai HI:n toimisto puh. 040 150 3878.

Kuvassa Kari Ketonen, Timo Tuominen, Jani Karvinen ja Elena Spirina.

Ilmoittaudu HI:n tapahtumiin Ilmoittaudu osoitteessa www.helins.fi/tapahtumat, ellei toisin mainita. n Jäsennumeron löydät jäsenkortistasi. n Useimpiin tilaisuuksiin voit varata lipun myös seuralaisellesi. n Ilmoittautumiset käsitellään saapumisjärjestyksessä. n Varauksestasi lähetetään varausvahvistus tai maksutiedot sähköpostiisi tai e-laskuna. Pyydettäessä voit saada myös paperilaskun. n Liput saapuvat toimistolle noin 2–3 viikkoa ennen tapahtumaa. Kun maksusuoritus näkyy tilillämme, lähetämme liput postitse. n

Seuraa tapahtumakalenterista ja Facebookista ajankohtaisia ilmoituksia! Lisätietoja: www.helins.fi/tapahtumat toimisto@helins.fi, puh. 040 150 3878 www.facebook.com > Helsingin Insinöörit HI ry

HE L I NS 3/ 2016

29


H

HI ry

Seikkailupuisto Huippu Torstaina 25. elokuuta 2016 klo 17 Leppävaaran urheilupuisto, Espoo Tekisikö mielesi kiipeillä puissa? Köysiseikkailupuistossa liikutaan kiipeilyvaljaiden varassa puusta puuhun rakennetuilla radoilla. Luvassa on tasapainoilua, tunneleissa ryömimistä ja kävelyä huojuvilla silloilla. Säävaraus. Lipun jäsenhinta on 12 euroa. Ilmoittaudu: www.helins.fi/tapahtumat tai HI:n toimisto puh. 040 150 3878.

Seikkailupuisto Huippu.

Tiukka kisa Poikkitieteellisessä Mölkyssä HI-Nuoret osallistuivat jokavuotiseen opiskelijatapahtumaan, Poikkitieteelliseen Mölkkyyn. Kisa käytiin 3. maaliskuuta 2016 Kaisaniemen kentällä. Tapahtumassa opiskelijat ja opiskelijanmieliset pelaavat tuttua kesälajia keskellä talvea, jää- tai lumiradalla. Tapahtuman järjestäjänä on Uudenmaan Insinööriopiskelijat UIO ry, ja kuten tapahtuman nimestäkin voi päätellä, on ideana saada osallistujia mahdollisimman monista eri opiskelijayhteisöistä. Mölkkyä on järjestetty vuodesta 2009, ja tapahtuma on kasvattanut suosiotaan vuosi vuodelta. Paikan päällä oli hurjasti opiskelijoita, ja DJ soitti menevää musiikkia taustalla. Keli oli tällä kertaa aurinkoinen, mutta taas kerran osallistujat saivat huomata, että illan pimetessä tuli kylmä, vaikka mukaan oli ladattu paljon vaatteita. HI-Nuoret tunnisti valko–liloista ”Keep calm and graduate” -joukkuepaidoistaan ja iloisesta vireestään työpäivän jälkeen. Pienen odottelun jälkeen alkoi ensimmäinen alkuerä, ja sitten toinen alkuerä, jossa HI-Nuoret pelasivat. HI-Nuorten kisaaminen alkoi niinkin jännittävästi toisessa alkuerässä, että muita kanssakilpailijoita ei samassa lohkossa näkynyt lähimaillakaan. Hetkisen aikaa ratatuomarit etsiskelivät saman alkuerän muita joukkueita, mutta kun niitä ei löytynyt, toivottivat he HI:n joukkueen tervetulleiksi pelaamaan suoraan seuraavaan 30

H EL INS 3/2 0 16

erään. HI-Nuoret olivat tietysti innoissaan jatkoon pääsystä, vaikkakin oli vähän tylsää, että se tapahtui näin helposti. Paikan päällä oli kesälajin takia tietysti makkaragrilli, josta joukkuelaiset hakivat hieman välipalaa ja vaihtoivat kuulumisia muiden tuttujen opiskelijoiden kanssa. Seuraavaan erään mentäessä olivat kaikki kanssakilpailijat löytyneet, ja oikea kisaaminen voitiin aloittaa. Jokainen joukkue vuorollaan heitti mölkkyä, ja kapula lenteli vaihtelevalla menestyksellä kohti pisteitä. HI-Nuorten joukkueen ote ehkä kuitenkin hieman taipui sin-

ne vähemmille pisteille, ja niin ne vaan opiskelijat näyttivät valmistuneille liian kovaa osaamistaan tässä lajissa! Toiselle kierrokselle jäivät HI-Nuorten pelit tänä vuonna. Vaikka niin tykkäävät nuoret kesäisin heittää mölkkyä, ei harjoitusta näköjään ollut tarpeeksi alla. Kisasta lähdettiin kuitenkin hyvillä mielin yhdessä syömään lähellä olevaan ravintolaan, ja sieltä innokkaimmat jatkoivat vielä yökerhoon. Ensi vuonna mölkylle taas uudestaan!

Kati Hyvönen


Pixhill

Golfia Paloheinässä Keskiviikkona 8. kesäkuuta 2016 klo 18 Paloheinän Golf, Kuusmiehentie 13 Lähde lyömään palloja tai hiomaan taitojasi Paloheinän golf rangelle. Range on edullinen tapa tutustua golfiin, jossa tarkoitus on harjoitella lyöntejä ja tarkkuutta erilaisiin lyöntialueen kohteisiin. Tapahtuma on jäsenille maksuton sisältäen pallot ja tarvittaessa vuokramailan. Säävaraus. Ilmoittaudu: www.helins.fi/tapahtumat tai HI:n toimisto puh. 040 150 3878.

Linnanmäki

Linnanmäen rannekkeet jäsenhintaan Tilaa Linnanmäen hupirannekkeita jäsenhintaan 32 euroa. Linnanmäki on avoinna 23.4.–23.10.2016. Tilaa rannekkeet: www.helins.fi/ tapahtumat tai HI:n toimisto puh. 040 150 3878.

Linnanmäki/Poppis.

Puistoblues Lauantaina 2. heinäkuuta 2016 klo 12 Vanhankylänniemi, Järvenpää Kaikki pääkonsertin tähtiesiintyjät löytyvät osoitteesta www.puistoblues.fi Varaa lippusi: www.helins.fi/tapahtumat tai HI:n toimisto puh. 040 150 3878.

HE L I NS 3/ 2016

31


H

HI ry

Toiminnallinen retkipäivä Vartiosaareen Rope Sidebras

Keskiviikkona 1. kesäkuuta 2016 klo 12 Hakaniemenranta, Suomen Saaristokuljetus Vådötorp-huvilalla on tarjolla kevyttä kevätkunnostusta, kävelyä luonnonkauniissa maastossa, saunomista ja lounas. Lisätiedot ja ilmoittautuminen: www.helins.fi/tapahtumat tai HI:n toimisto puh. 040 150 3878.

Merellinen Vådötorp-huvila kutsuu Rope Sidebras

Vådötorp-huvila on Helsingin Insinöörien kesäpaikka Vartiosaaressa, Itä-Helsingissä. Vuokraa huvila käyttöösi kesäkaudella 4.5.–16.10.2016. Voit vuokrata huvilasta yksittäisiä huoneita tai vaikka koko huvilan suuremmalle seurueelle. Piha-alueelta löytyy myös grillikatos ja rantasauna. Lisätiedot ja varaustilanne: www.helins.fi/vadotorp toimisto@helins.fi, puh. 040 150 3878.

Vartiosaari-seura ry tiedottaa: Vartiosaareen saadaan tänä kesänä lampaita! n Vartiosaaren pesimälinnustoa lasketaan huhti–kesäkuussa. Työ on osa laan

32

HEL I NS 3/2 0 16

jempaa Helsingin metsäalueiden pesimälinnuston kartoitusta, jota organisoi Helsingin seudun lintutieteellinen yhdistys Tringa.

Vartiosaari-päivää vietetään 21. elokuuta 2016. n Lisätiedot: www.vartiosaari.fi n


Erik Uddström

60 − Pieni tragedia stand up -koomikosta Perjantaina 14. lokakuuta 2016 klo 19 Suomen Kansallisteatteri, Omapohja Stand up -koomikko Tuutin ura on pahassa laskusuhdanteessa, mies elelee omissa maailmoissaan ja työnantaja haluaisi palkata nuoremman esiintyjän. Onko mitään pahempaa kuin unohdetuksi tuleminen? Lipun jäsenhinta on 20 euroa. Varaa lippusi: www.helins.fi/tapahtumat tai HI:n toimisto puh. 040 150 3878.

Kuvassa Terhi Panula.

Yrittäjien teemaillat Yrityksen konsortiosopimukset Maanantaina 5. syyskuuta 2016 klo 18 Insinöörit–Ekonomit-talo, Ratavartijankatu 2 A

Alkuvaiheen riskirahoitus Maanantaina 21. marraskuuta 2016 klo 18, Insinöörit–Ekonomit-talo, Ratavartijankatu 2 A

Tilaisuuksissa kuullaan teeman mukainen alustus, jonka jälkeen aiheesta keskustellaan ja jaetaan kokemuksia. Ilmoittaudu: www.helins.fi/tapahtumat tai HI:n toimisto puh. 040 150 3878.

Seniorit tutustuivat sähkönjakeluun Yrityskäynti Finngridille 13. huhtikuuta 2016 innosti mukaan 30 senioriaktiivia. Emäntinä toimivat johtaja Asta Punkka-Sihvonen, suunnittelupäällikkö Maarit Uusitalo ja viestintäpäällikkö Marjaana Kivioja. Finngrid on yhtiö, joka vastaa sähkönjakelusta Suomen kantaverkossa, jonka se myös omistaa. Kantaverkolle on tunnusomaista, että kaikki sen osat muodostavat renkaita. Kaikkiin sen solmupisteisiin voidaan syöttää sähkö vähintäänkin kahta kautta. Tällä tavalla ylläpidetään luotettavaa sähkön saantia. Kantaverkossa käyttöjännitteet ovat 400–110 kV. Finngrid toimii ainoastaan jännitteen jakelijana, se ei siis saa kehittää omaa sähköntuotantokapasiteettia.

Yrityksellä saa olla ainoastaan nopeasti käynnistettävää hätä- ja säätövoimaa. Sähkömarkkinat ovat muuttuneet viime vuosina, kun tuettu tuulivoimakapasiteetti on lisääntynyt. Pohjoismaat muodostavat yhteisen sähkö- ja pörssialueen eli jokainen sähkön ostaja ostaa sähkönsä pörssistä ja Finngrid välittää sen. Sähköpörssissä sähköstä pyydetty hinta on nykyisin halvempi kuin uusien voimalaitosten investointipäätösten tekemiseen tarvittava hinta. Samoin pelkästään lauhdevoimaa tekevien voimalaitosten tuotantokustannukset ylittävät pörssin hinnat. Olemme menossa tilanteeseen, jossa vihreä sähkö vaatii rakentamaan lisää sähköverkkoja ja säätövoimaa. Onneksi on olemassa Ruotsin ja

Norjan vesivoimaa, jolla voidaan korvata Suomen kapasiteettipuutetta, kunhan vain sataa kunnolla. Tutustumisvierailu oli erittäin kiinnostava ja antoisa. Suuri kiitos Finngridille hienosta tilaisuudesta. Risto Pakaste HE L I NS 3/ 2016

33


H

HI ry

Kupillinen kuumaa HI-Valokuvauskerhon Talviskaba 2016 Valomaalaus -kuvakisan voittaja on Hannu Tiainen kuvallaan Kupillinen kuumaa. Onnittelut voittajalle!

Valokuvauskerhon kuvausretkiä Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha Lauantaina 13. elokuuta 2016 klo 11 Kaisaniemenranta 2

Kerhon vetäjä antaa kuvaajille neljä aihetta, joiden kuvaamiseen on aikaa puoli tuntia. Paras kuva jokaisesta aiheesta palkitaan.

Puutarhassa on neljän hehtaarin laajuinen ulkopuutarha, kymmenen yleisölle avointa kasvihuonetta ja kasvimuseo.

Pihlajasaari Lauantaina 9. heinäkuuta 2016 klo 11 Tapaaminen Kaivopuistossa, Pihlajasaaren lautan laiturilla.

Lisätiedot ja ilmoittautuminen: www.helins.fi/

Aiheena on saaren, meren, rannan ja uimarannan kuvaaminen. 34

HEL I NS 3/2 0 16

tapahtumat tai HI:n toimisto puh. 040 150 3878.

Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha, Helsingin yliopisto.

LUOMUS/Ida Pimenoff

Kuvamaraton Suomenlinnassa Lauantaina 11. kesäkuuta 2016 klo 11 Tapaaminen Kauppatorilla, Suomenlinnan lautan laiturilla.


Seija Vilander

Paterein vankilarakennus toimii nykyään kulttuuripuistona ja vankilamuseona.

Valokuvaajat vankilassa Virossa Seija Vilander

Seija Vilander

HI-Valokuvauskerho teki 28. marraskuuta 2015 pikkujoulumatkan Tallinnaan. Kaupungissa ei turhia viivytelty, vaan kiirehdittiin taksilla Patarei-vankilaan, joka on alunperin rakennettu merilinnoitukseksi vuosina 1828–1840. Armeijan kasarmina se oli vuosina 1867– 1920. Tämän jälkeen Paterei toimi vankilana aina vuoteen 2002 asti. Oppaamme kierrätti meitä tunnin ajan rakennuksessa ja kertoi meille karmeista kohtaloista ja vankilan julmasta arjesta. Patereissa on ilmeisesti koettu koko sen historian ajan järkyttäviä asioita. Näin oli ollut varsinkin Toisen maailmansodan aikana, jolloin natsit hallitsivat maata. Vankilaan mahtui yli 1 000 vankia, ja se oli aina ollut aivan täynnä, pahimmillaan yli 4 000 asukasta yhtä aikaa. Vangit olivat pääasiassa venäjänkielisiä. Patereissa oli sekä rikollisia että poliittisia vankeja. Jälkimmäisten tilat lienevät hieman inhimillisemmät kuin muiden vankien, joita saattoi olla sellissä 60, vaikka sänkyjä oli vain 16. Patereissa oli myös teloitusosasto, joka oli käytössä viimeisen kerran vuonna 1991. Vankilatoiminnan loputtua rakennus on ollut hylättynä, eikä se valitettavasti ole säästynyt vandalismilta. Nykyisin

Vankilan käytäviä.

Taidetta kaltereiden takana.

rakennus toimii kulttuuripuistona. Sen yhteydessä on pieni vankilamuseo ja kesäisin kahvila. Kaikkia tiloja voi vuokrata omaan käyttöön. Patereissa oli ennen vierailuamme ollut taidenäyttely, jonka tuotoksia oli vielä nähtävillä eri osastoilla ja huoneiden seinillä. Paterei sijaitsee vain vartin kävelymatkan päässä vanhasta kaupungista, jo-

ten se soveltuu hyvin Tallinnan päivämatkan tutustumiskohteeksi. Kuvaus­ retken päätyttyä kävelimme vanhaan kaupunkiin ja söimme aterian ravintola Hell Huntissa. Sieltä olikin sitten jo kiire takaisin laivalle.

Seija Vilander HE L I NS 3/ 2016

35


H

HI ry

Tukea työnhakuun – myös maahanmuuttajille

Työnhakuveturi Työnhakuveturin asiantuntijaluennot jatkuvat syksyllä. Ensimmäisenä on vuorossa CV:n syyshuolto. Tämän kevään viimeinen Työnhakuveturin tapahtuma oli 12. toukokuuta 2016, jolloin kuulimme tuoreeltaan pienryhmäläisten upeita työllistymistarinoita. Tarinankertojina oli vuoden 2015–2016 Työnhakuboosterin ryhmäläisiä. Työnhakuboosteri 2.0 Tavoite tälle vuodelle on saada mukaan toimintaan 300 pienryhmäläistä. Kevään ryhmien saldo on 170 henkilöä, olemme siis suunnitellussa vauhdissa, mutta mukaan mahtuu vielä! Työnhakuboosteri on oiva keino parantaa työnhakutaitoja, saada lisäpontta työnhakuun, kirkastaa oman osaamisen keihäänkärjet ja uratoiveet, sekä antaa ja saada vertaistukea. Työnhakuboosterin tämän kevään vii-

Sointu Högström

Omaehtoisen työllistymisen tuki OTTY ry on markkinointinimeltään Työnhakuveturi. Toimintamme on tarkoitettu erityisesti sinulle Uudellamaalla asuva korkeasti koulutettu työtön, joka olet TE-toimistossa työttömänä työnhakijana. Tavoitteenamme on tukea korkeakoulutettujen työnhakuvalmiuksia ja edistää omatoimista työllistymistä tarjoamalla asiantuntijaluentoja ja työllistymistavoitteista Työnhakuboosterin pienryhmätoimintaa. Näiden toimintojen avulla Työnhakuboosteri tukee jokaisen omatoimista työllistymisprosessia.

meiset ryhmät aloittivat viikolla 19. Heinäkuisen tauon jälkeen pienryhmätoimintaa jatketaan jälleen elokuussa. Haku on koko ajan päällä, joten jo nyt voit hakea tulevan syksyn työllistymistavoitteisiin pienryhmiin. Viime vuonna pienryhmissä oli mukana 173 henkilöä. Heistä 61,5 prosenttia on löytänyt ratkaisun työttömyytensä, ja ratkaisu on syntynyt keskimäärin 3,5 kuukautta ryhmän päättymisen jälkeen. Ratkaisu työttömyyteen on ollut toistaiseksi tai määräaikaiseksi solmittu työ- tai virkasopimus, ryhtyminen yrittäjäksi tai koulutukseen pääsy. Viime vuonna mukana oli selkeästi enemmän eli puolet osallistujista yli 50-vuotiaita ja yli 12 kuukautta työttömänä olleita. Edellä mainituista yli puolet on löytänyt ratkaisun työttömyyteensä.

Uutuus – CareerBoost Syksyllä aloittaa OTTY:n historian ensimmäinen englanninkielinen Career­ Boost-ryhmä. Ryhmä on tarkoitettu korkeasti koulutetuille maahanmuuttajille, jotka asuvat Uudellamaalla ja ovat työttöminä työnhakijoina TE-toimistossa. Haku tähänkin ryhmään on jo avoinna. Ryhmätoiminnan sisältö on pääosin sama kuin suomenkielisissä ryhmissä, mutta sitä sovelletaan tarpeen mukaan. Tapaamiset ovat kerran viikossa, kolme tuntia kerrallaan, yhdeksän viikon ajan. Kysyntä tällaiselle englanninkieliselle, työllistymistavoitteiselle ryhmälle on suuri. CareerBoost vastaa tähän tarpeeseen.

Sirpa Huttunen

Boost your Job Search CareerBoost supports unemployed academics with a comprehensive peer group program. This is a novel way to resolve the unemployment challenges of immigrants. In the CareerBoost program, you crystallise your competence spearheads for the employers and enhance your job seeking skills in the Finnish labour market. The group also helps to create and grow a network and to remain motivated through your job seeking project. CareerBoost significantly increases your chances to find a job or to identify another solution, such as further education or entrepreneurship. The language of this group is English. Based on our experience we know that your own active ef36

HEL I NS 3/2 0 16

fort and input makes the difference, so please be prepared to work hard in this program. Further information of the project is given by: Training Manager Sirpa Huttunen phone 050 464 7177, e-mail sirpa.huttunen@tyonhakuveturi.fi Project Manager Risto Säynäväjärvi phone 0400 338677, e-mail risto.saynavajarvi@tyonhakuveturi.fi www.tyonhakuveturi.fi


Jäsenetuja kansainvälisellä hostellikortilla Jäsenedut saat esittämällä Insinööriliiton jäsenkortin, jonka taakse on merkitty Kansainvälisen Hostellijärjestön logo. Esimerkkejä eduista: - Kaikki Suomen HI-hostellit: 10 prosentin alennus normaalista majoitus­ hinnasta. - 50 prosentin alennus pääsylipuista Haltia Suomen Luontokeskuksen näyttelyihin, Nuuksiontie 84, Espoo. - 10 prosentin alennus Ecobiken polkupyörän vuokrauksen normaalihinnasta, Savilankatu 1 B, Helsinki. - 5 euron alennus Luonto-Liiton t-paidoista, Annankatu 26 A, Helsinki. - 20 prosentin alennus SEA LIFE merimaailman normaalihintaisista pääsylipuista, Tivolitie 10, Helsinki.

-Ilmainen sisäänpääsy Sinebrychoffin taidemuseon kotimuseoon ja vanhan taiteen kokoelmiin, Bulevardi 40, Helsinki. - 20 prosentin alennus Ravintola Suomenlinnan Panimon á la carte listan ruo-

ka-annoksista, Suomenlinna C 1. Katso kaikki edut Suomessa: www.hostellit.fi/kansainvalinen-hostellikortti/ edut-suomessa

Työelämän tietopalvelu Omaluottamusmies.fi Palveluun on koottu tiiviisti tietoa muun muassa: n työsopimuksista, työlainsäädännöstä ja palkasta, n sairauspoissaoloista ja perhevapaista, n työhyvinvoinnista ja työpaikkakiusaamisesta ja n yt-neuvotteluista ja työsuhteen päättymisestä.

Testeillä ja työkaluilla voit selvittää, kuinka hyvin tunnet työelämän pelisääntöjä. Huomaa myös taukojumppa! Verkkopalvelun on kehittänyt Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry.

Insinöörilaulajat johtajana Harry Mälkki

Pieni suvikonsertti Perjantaina 27. toukokuuta 2016 klo 18 Oulunkylän seurahuone, Larin Kyöstin tie 7 Kesto 45 minuuttia. Liput ovelta 5 euroa. HE L I NS 3/ 2016

37


H

HI ry Sointu Högström

Insinöörin tärkeät osoitteet Helsingin Insinöörit HI ry toimisto@helins.fi, www.helins.fi Insinööriliitto IL ry asiakaspalvelu@ilry.fi, www.ilry.fi

Jäsenpalvelu Jäsenrekisteriä koskevat tiedustelut, muutostiedot, suoramarkkinointikiellot yms. voit osoittaa joko HI:n toimistolle tai Insinööriliiton asiakaspalveluun. IL:n Asiakaspalvelukeskus palvelee arkisin klo 9–16 numerossa 0201 801 801 tai sähköpostitse asiakaspalvelu@ilry.fi. IAET Insinöörien, Arkkitehtien ja Ekonomien Työttömyyskassa www.iaet.fi

HI:n toimisto Pasilassa

AYT Ammatinharjoittajien ja Yrittäjien Työttömyyskassa www.ayt.fi

Ratavartijankatu 2 A, 00520 Helsinki

Palveluk­ses­sa­si Toimistosihteeri Eine Sahlakoski 040 150 3878 toimisto@helins.fi

Järjestösihteeri Jaana Kälviäinen 050 403 2363 jaana.kalviainen@helins.fi

Viestintävastaava Sointu Högström 040 180 6210 sointu.hogstrom@helins.fi

Jäsentietojen päivittäminen Mikäli yhteystietosi muuttuvat tai vaihdat työpaikkaa, päivitä tietosi jäsenrekisteriin Insinööriliiton jäsensivuilla www.ilry.fi > Jäsensivut. Käytä kirjautumissivun käyttäjätunnuksena jäsenkorttisi jäsennumeroa. Muista päivittää myös sähköpostiosoitteesi yhteydenpidon vuoksi. Kotiosoitteen muuttuessa saamme tiedot suoraan Väestötietojärjestelmästä.

Seuraa myös: Facebook > Helsingin Insinöörit HI ry Twitter @Helinsfi, #helins Slideshare > HIry LinkedIn > Helsingin Insinöörit HI ry

Hallituksen jäsenten yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.helins.fi/hallitus 38

HEL I NS 3/2 0 16


K

Kolumni

HELSINGIN INSINÖÖRIEN AMMATILLISAATTEELLINEN JÄSENLEHTI

Osallistu syksyn seminaariin

LIIKETTÄ TYÖMATKAAN Kevät on polkupyöräilyn aloittamisen aika. Pyöräily on tehokasta arkiliikuntaa. Syke nousee sopivasti ja hengitys tihenee. Pyöräillessä jalat eivät rasitu samalla tavalla iskuista asfaltin pintaan kuin kävellessä tai juostessa. Paino on satulassa ja polkimilla. Ja mikä parasta, voit itse säädellä liikkumisesi intensiteettiä. Tutkimuksissa on osoitettu, että säännöllisesti pyöräilevällä ihmisellä on 10 vuotta nuoremman ihmisen kunto. Hänellä on keskimäärin parempi vastustuskyky sydänsairauksia ja muita hyvinvointivaivoja vastaan kuin ei-pyöräilevällä ikätoverillaan. Pyöräily tukee terveellistä elämäntapaa. Pyöräilyllä on siis suora yhteys työterveyteen ja työntekijän työssä jaksamiseen. Mitä voisimme tehdä työpaikallamme polkupyöräilyn edistämiseksi? Moni ei tule ajatelleeksi, että polkupyöräily ei ole pelkkä matka kotiovelta työpaikan ovelle. Matkan tekemiseen tarvitaan hyvä yhteys, mielellään erillinen valaistu kevyen liikenteen väylä matkan sujuvoittamiseksi. Työpaikoilla voi pyöräilyä edistää seuraavilla toimilla: pyöräpaikkojen sijainti ja määrä sekä runkolukittavat katokselliset telineet. Parantamiskeinot eivät jää työpaikan pihalle. Työpaikalla tarvitaan suihkutilat, vaatteiden säilytystilat vaihtovaatteille ja kuivatuskaappi. Työpaikalla voi pitää myös työmatkapyöräilyyn liittyviä infoja ja pyytää samalla paikallista pyöräkauppiasta esittelemään tuotteitaan tai tehdä jopa polkupyörän keväthuoltoa. Keväällä on yt-valtuutettujen ja luottamusmiesten hyvä ottaa puheeksi työmatkapyöräily ja siihen liittyvät tukitoimet työpaikalla. Työmatkaliikenteelle on siis olemassa vaihtoehto. Edistäkäämme yhdessä ympäristöystävällistä ja terveyttä ylläpitävää työmatkaa polkupyörällä.

Pekka Liimatainen 1. varapuheenjohtaja, Insinööriliitto IL ry Kuva Teija Huovila/Sofine Photo

HI:n suositut teemaseminaarit saavat jatkoa. Syksyllä järjestämme seminaarin, jonka aiheena on Päivittäinen digitalisaatio. Seuraa ilmoitteluamme.

Muistathan päivittää tietosi Voit päivittää jäsentietosi kirjautumalla Insinööriliiton jäsensivuille osoitteessa www.ilry.fi. Jäsentietojen muuttaminen onnistuu myös ottamalla yhteyttä liiton asiakaspalveluun.

ö

Hyödynnä jäsenetusi Helsingin Insinöörien jäsenenä saat Helsingin seudun kauppakamarin koulutuksista, kirjoista ja verkkopalveluista 20 prosentin alennuksen. HE L I NS 3/ 2016

39


Hyväksytty

Toiminnankehittäjä - valmennus 12.10.2016–28.3.2017, Helsinki Oletko kehittämisen nouseva tähti tai jo kehittäjien kärkijoukkoa? Terävöitä ja jaa osaamistasi kolmatta kertaa käynnistyvässä Helsingin seudun kauppakamarin ja Ratkaisutoimisto Seedin valmennuksessa. Laita itsesi likoon – ilmoittaudu mukaan!

Kehittämisosaaminen on tulevaisuuden johtajien tärkeimpiä kykyjä. (Future CEO-tutkimus 2016)

www.kauppakamarikauppa.fi asiakaspalvelu@kauppakamarinkoulutus.fi

Helins_Helsingin_insinöörit_2016.indd 1

27.4.2016 14.17.07


Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.