HELINS 2 2016 by HELINS-lehti

2 2016 E

Edunvalvonta: Ensimmäisen työpaikan merkitys

Tekniikka: Kun leivänpaahdin uhkaa

Menneitä muistellen: Uusi elämä Kullervolle

Laivamatka laboratoriossa

Sisältö Pääkirjoitus............................................................................... 3 Insinöörien asialla................................................................... 4 Ajankohtaista........................................................................... 6 Vastavalmistuvien insinöörien työelämä....................... 8 Tuotekehityksen leikkikenttä........................................... 10 Kun leivänpaahdin on uhka...............................................14 Tuula Alho: Kulttuuria tarvitaan.......................................16 Koulutus antaa raamit osaamiselle.................................18

Työnhaun tukitiimi vahvistui.............................................21 Välipalat...................................................................................22 Uusi elämä Kullervolle........................................................24 Turbiini: Apua aloitteleville yrityksille...........................26 Hallitus esittäytyy: Susanna Kalliomäki.......................28 Ajankohtaisia tapahtumia.................................................29 Raimo Sillanpään kolumni.................................................39

–

HEL I NS 2 /2 0 16

Pääkirjoitus

HELSINGIN INSINÖÖRIEN AMMATILLISAATTEELLINEN JÄSENLEHTI

KUHINAA TYÖMARKKINAKENTÄSSÄ Viime ajat mediassa on kovasti kohistu erilaisista työmarkkinoihin liittyvistä asioista. Tätä kirjoittaessani SAK on juuri hyväksynyt ehdollisena yhteiskuntasopimuksen. Oma keskusjärjestömme Akava hyväksyi sopimuksen viikkoa aiemmin. Olen sopimisen kulttuurin kannattaja, kunhan ehdot ovat reilut kaikille osapuolille. Historia on osoittanut, että jos joku osapuolista saa selkävoiton, niin sen löytää yleensä edestään viimeistään seuraavissa neuvotteluissa. Pitkässä juoksussa keskivertosopiminen on siis kaikille osapuolille paras vaihtoehto. Tätä ei joko tiedetä, tai se mielellään unohdetaan neuvottelujen aikana, kun on niin sanotusti henki päällä. Näissä yhteiskuntasopimusneuvotteluissa sen unohti maamme hallitus heti alkumetreillä ja jälki on ollut sen näköistä. Erityisen ongelmalliseksi tilanteen tekee se, että tärkein seikka, jolla maamme asiat on aiemmin laitettu kuntoon, eli luottamus toisiin sopijaosapuoliin, karisi heti kolmikantaneuvotteluiden alkulaukauksen jälkeen. En myöskään pidä siitä piirteestä, että palkansaajakeskusjärjestöistä lähdettiin kommentoimaan toisten palkansaajakeskusjärjestöjen asioita tai päätöksentekoa. Palkansaajien olisi parempi pysyä samalla puolella neuvottelupöytää yhteisrintamassa. Uusi keskusjärjestö -hankkeen (UK) piti edetä maaliskuun alussa siten, että saamme materiaalia UK:n tärkeistä kulmakivistä käyttöömme. Näin ei valitettavasti kirjoitushetkellä ole, enkä täten pysty arvioimaan UK-hanketta jäsentemme näkökulmasta tässä kirjoituksessa. Olemme saaneet jonkin verran palautetta Teiltä hyvät jäsenet hankkeeseen liittyen. Lisäpalaute on aina tervetullutta! Samoin toivon teidän tulevan yhdistyksemme kevätkokoukseen 26. huhtikuuta keskustelemaan kanssamme hankkeesta. Kutsu kevätkokoukseen löytyy tämän lehden sivulta 35. Tulemme tiedottamaan hankkeesta nettisivuillamme Ajankohtaista-osiossa aina, kun jotain merkittävää tapahtuu. Samu Salo Päätoimittaja

Sinua varten – työssä ja vapaalla

ISSN 2342-7566 (Painettu) ISSN 2342-7574 (Verkkojulkaisu) Julkaisija Helsingin Insinöörit HI ry Päätoimittaja Samu Salo p. 040 184 2290 samu.salo@ilry.fi Viestintävastaava Sointu Högström sointu.hogstrom@helins.fi p. 040 180 6210 Ilmoitukset ja osoitteenmuutokset Ratavartijankatu 2 A 00520 Helsinki p. 040 150 3878 www.helins.fi toimisto@helins.fi Toimitus Unionimedia Oy helins@unionimedia.fi Mikonkatu 17 B 00100 Helsinki Tuottaja Marjo Mikola marjo.mikola@unionimedia.fi Taitto Tomi Westerholm Kannen kuva

Markus Sommers Toimitusneuvosto Samu Salo (pj.) Minna Anttonen Sointu Högström Susanna Kalliomäki Esa Kokka Elina Kuivinen Marjo Mikola Rope Sidebras Paino Forssa Print HELINS-lehden paperi on Novapress Silk ja kansipaperi Galerie Art. Aikataulu 2016 Numero Aineistot Ilmestyy 3 28.4. 4 16.6. 5 8.9. 6 3.11.

HE L I NS 2/ 2016

25.5. 17.8. 5.10. 30.11.

–

Insinööri työssä

–

HEL I NS 2 /2 0 16

Insinöörien asialla Anu Kaniin rohkaisee insinöörejä soittamaan liittoon ennen työsopimuksen allekirjoittamista. Puhelu voi olla rahan arvoinen. Tyypillisesti insinööri miettii auton ostoa jopa kuukausia, mutta työsopimusta ehkä viisi minuuttia, vaikka sopimuksen allekirjoittamista kannattaisi harkita vähintään yön yli, Insinööriliiton Etelä-Suomen asiamies Anu Kaniin sanoo. Auto on alle 100 000 euron ostos. Työsopimus voi olla työuran pituudesta ja palkasta riippuen miljoonan arvoinen, Kaniin vertaa. Sopimuksessa voi olla salassapito- tai kilpailukieltovelvoitteita, jotka sitovat työntekijää tulevaisuudessa, vaikka useimmiten ne eivät ole edes tarpeen kyseisessä tehtävässä. – Vaikka allekirjoittaisit miten laittoman lapun, jälkeenpäin on myöhäistä katua. Harva esimerkiksi tietää, mitä merkitsee, jos työsopimukseen ei ole merkitty työntekemisen fyysistä paikkaa: matkustat ja majoitut omalla kustannuksella, etkä saa päivärahoja työmatkoilta. Työssään Kaniin huomaa, että insinööreillä on tapana ratkaista ongelmat itse. Insinöörinä hän sanoo ymmärtävänsä jäsenistön ajatusmaailmaa. – Työlainsäädäntö tai yt-laki ovat heille kuitenkin vieraita, ja asioiden selvittäminen itse menee usein liian pitkälle. Lisäksi pitäisi tuntea kansainväliset kuviot. Kaniin rohkaisee insinöörejä kysymään apua liitosta – mieluummin liian aikaisin kuin myöhään, kun asiat eivät ole täysin solmussa tai peruuttamattomia. Pohjoisesta etelään Anu Kaniin on työskennellyt Insinööriliitossa vuodesta 2012. Ura asiamiehenä alkoi Pohjois-Suomen piirissä. Ete-

Anu Kaniin aloitti Etelä-Suomen asiamiehenä helmikuussa 2016. Insinööriliitossa hän on työskennellyt vuodesta 2012.

lä-Suomen asiamiehenä hän aloitti helmikuussa 2016. – Alku on ollut aika härdelliä. Yhteiskuntasopimusneuvotteluiden lisäksi Uusi keskusjärjestö -selvityshanke on jakanut jäsenten mielipiteitä, herättänyt tunteita ja paljon kysymyksiä. Lisäksi asiamiestä työllistää se, että työehtosopimukset ovat päättymässä. Kaniin kertoo, että luottamusmiesten tapaamisia järjestetään nyt erityisen paljon. – Yksi henkilökohtainen agendani on vahvistaa luottamusmiesverkostoa entisestään. Asiamiehen perustyö, jäsenpalvelu, on etelässä samaa kuin pohjoisessa, mutta jäseniä, luottamusmiehiä ja työpaikkoja ja sen myötä jäsenhankintaständejä, yt-infoja ja muita tilaisuuksia on etelässä enemmän.

tokset oli helppo toteuttaa, ja kun Minna Anttonen jätti Etelä-Suomen asiamiehen tehtävät, Kaniin haki paikkaa. HI:ssä Kaniin oli mukana myös opiskelijatoiminnassa. Opiskelijat ovat yhä osa hänen arkipäiväänsä. Nyt hän kouluttaa heitä yhdistystoimintaan. – Opiskelijat ovat innostuneita tekemisestään. Koen sen piristävänä ja voimaannuttavana.

”Verkosto, jonka tilaisuuksissa luo, voi poikia uutta työtä.”

Insinööriksi ja ay-toimintaan Kemistä kotoisin oleva Anu Kaniin on muuttanut pohjoisen ja etelän välillä useasti. Hän aloitti Uudellamaalla työuransa Finnairin perushuollossa Helsinki-Vantaalla, mutta palasi pohjoiseen opiskelemaan ilmailu- ja avaruustekniikkaa. Kaniin toimi Rovaniemen insinööriopiskelijoiden puheenjohtajana ja tutustui sitä kautta liittoyhteisöön järjestönä. Valmistuttuaan insinööriksi vuonna 2005 hän sai alan töitä Helsingistä Copterlinelta ja lähti mukaan Helsingin Insinöörien toimintaan. – Hakeuduin Vådötorp-huvilan huoltoryhmään. Siellä tutustuin ihmisiin, ja sitten ne sanoivat, että lähde sinä sinne edustajistoon, Kaniin kertoo. Hän toimi HI:n hallituksessa ja varapuheenjohtajana – kunnes muutti takaisin pohjoiseen. Tornion terästehtaalla turvallisuusinsinöörinä työskennellessään Kaniin opiskeli ylemmän amk-tutkinnon. Ay-toiminta kiinnosti yhä.

Kaniinin mielestä insinöörien kannattaa osallistua oman yhdistyksensä toimintaan. Se auttoi häntä sopeutumaan uudelle paikkakunnalle. – Samalla tutustuu ihmisiin muualtakin kuin omalta toimialalta. Se voi olla kanava työllistymiseen. Verkosto, jonka tilaisuuksissa luo, voi poikia uutta työtä, Kaniin lisää. Kaniin on ollut mukana palokuntatoiminnassa vuodesta 1981, ja hänen vapaa-aikaansa liittyvät myös taivaankappaleet. – Luen paljon, erityisesti tähtitieteestä, ja täällä etelässä pääsen taas Ursan juttuihin mukaan. Tykkään myös matkustella.

Opiskelijat piristävät Perheettömänä muutot ja elämänmuu-

Marjo Mikola Kuva Tomi Westerholm HE L I NS 2/ 2016

–

Ajankohtaista Tällä palstalla käsitellään insinöörejä askarruttavia työelämää koskevia kysymyksiä. Vastaajana toimii asiamies Minna Anttonen Insinööriliitosta. Voit lähettää oman kysymyksesi osoitteella minna.anttonen@ilry.fi. Vastauksesta voi olla hyötyä myös muille samoja asioita pohtiville jäsenille!

Minnan klinikka

VOINKO SOPIA LOMARAHOJEN VAPAAKSI VAIHTAMISESTA? Kysymys: Olen ylempien toimihenkilöiden luottamusmies, ja työnantaja haluaisi sopia kanssani henkilöstön lomarahojen vaihtamisesta vapaaksi. Työehtosopimuksessa ei ole mitään määräyksiä aiheesta. Voinko tehdä sopimuksen ja jos voin, mitä asioita minun tulisi siinä huomioida? Vastaus: Koska työehtosopimuksenne ei kiellä lomarahojen vaihtamista vapaaksi, voidaan sopimus tehdä. Lomarahan vaihtaminen vapaaksi on kuitenkin vapaaehtoista. Luottamusmiehenä voit sopia työnantajan kanssa ne periaatteet, joilla vaihto tehdään, ja sitten yksittäiset työntekijät joko tekevät vaihtosopimuksen tai eivät tee. Ensimmäinen huomioitava asia on lo-

marahavapaan vaihtosuhde. YTN suosittaa, että 24 vuosilomapäivän lomarahan (50 prosenttia) vastineeksi tulisi saada 12 vapaapäivää. Tämä tarkoittaa sitä, että vain todelliset työpäivät huomioidaan, ei lauantaita. Myöskään arkipyhät eivät kuluta lomarahan vaihtopäiviä. Jos kerralla vaihdetaan koko vuoden lomarahat, suositeltava määrä on 15 vapaapäivää eli kolme työviikkoa. Lomarahan maksaminen perustuu työehtosopimukseen, ei vuosilomalakiin. Vuosilomalain laskentasäännöt eivät siis koske lomarahavapaata. Lisäksi kannattaa sopia siitä, että vapaa rinnastetaan työssäoloaikaan ja kerryttää siten vuosilomaa. Muuten voi käydä niin, että sinä kuukautena, jolloin lomarahavapaata pitää, ei tulisikaan 14

työpäivää täyteen eikä vuosilomaa kertyisi. Hyvä on sopia myös siitä, miten sairastuminen ennen tai kesken lomarahavapaan vaikuttaa: siirtyykö vapaa vai kuluuko se. Suosittelen sopimaan myös siitä, millä syillä lomarahan vaihtovapaa siirtyy muuna ajankohtana pidettäväksi tai muutetaan rahaksi, jollei sitä pysty suunnitellusti pitämään. Siihen voisi soveltaa esimerkiksi samoja sääntöjä kuin vuosiloman siirtämiseen. Jos lomarahan vaihtovapaa pidetään vuosiloman yhteydessä, kannattaa ennakkoon ilmoittaa palkanlaskentaan tai esimiehelle, millä vapaalla kullakin ajanjaksolla ollaan.

Vinkkaa toimitukselle Onko mielessäsi aihe, josta HELINS -lehden pitäisi ehdottomasti kirjoittaa? Tai tiedätkö insinöörin, jolla on mielenkiintoinen ura, työtehtävä tai harrastus? Mistä aiheesta haluaisit lukea jäsenleh6

–

H EL INS 2 /2 0 16

destäsi? Lähetä HI:n jäsenlehden toimitukselle juttuvinkkisi osoitteella: helins@unionimedia.fi.

Aurinkotalous kiinnosti lukijoita HELINS-lehti kysyi lukijoiltaan mielipiteitä lehdestä ja HI:n verkkosivuita. Numeron 2/2016 artikkeleista ehdottomasti kiinnostavimpia lukijoiden mielestä olivat Aurinkotalous – tulevaisuuden energiajärjestelmä, joka keräsi 44 prosenttia äänistä sekä 3d-tulostamista käsitellyt Printattua tavaraa, joka kiinnosti eniten 19 prosenttia vastaajista. Lehden ulkoasu keräsi lukijaraadilta positiivisia kommentteja muun muassa raikkaudesta ja nykyaikaisuudesta. Raatilaiset arvioivat myös väitettä ”Löydän HI:n uudistetuilta verkkosivuilta etsimäni tiedon helposti”. Lähes puolet (48 prosenttia) vastaajista oli sitä mieltä, että tieto löytyy helposti, ja 52 prosenttia oli osittain samaa mieltä väitteestä. Puolet vastaajista kertoi hakevansa HI:n verkkosivuilta eniten tietoa jäseneduista ja -palveluista. Seuraavaksi eniten he etsivät tietoa yhdistyksestä (19

prosenttia) sekä edunvalvontaan liittyvää asiaa (11 prosenttia). Avoimissa vastauksissa vastaajat kaipasivat HI:n nettisivuille lisää vuorovaikutteisuutta kuten reaaliaikaista chattiä, tiheämpää päi-

vittymistä sekä epävirallista blogia, josta voisi lukea HI:n kuulumisia. Lukijakyselyn vastaajien kesken arvottiin palkinto, jonka saa Toni Aalto. Onnea voittajalle.

Metropolia tarjoaa Suomen laajimman valikoiman ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavia tutkinto-ohjelmia. Master’s -opiskelijana kehität osaamistasi ja uudistat työelämää alan parhaiden asiantuntijoiden johdolla. Opiskelu tapahtuu tiiviissä vuorovaikutuksessa kumppaniorganisaation kanssa etsien ratkaisuja työelämän haasteisiin. Opiskelemalla yhdessä muiden ammattilaisten kanssa laajennat verkostojasi ja työelämätuntemustasi. Ylemmät AMK-tutkinnot antavat saman kelpoisuuden kuin yliopistojen maisteritutkinnot. Tutkinnon voi suorittaa 1-2 vuodessa työn ohessa. Pääsyvaatimuksena on ammattikorkeakoulututkinto tai muu soveltuva korkeakoulututkinto ja tämän jälkeen hankittu, vähintään kolmen vuoden työkokemus asianomaiselta alalta. Tarkempiin tutkinto-ohjelmakohtaisiin valintaperusteisiin ja pohjakoulutusvaatimuksiin voit tutustua www-sivuillamme metropolia.fi/haku. Syvennä osaamistasi ja lisää kilpailukykyäsi suorittamalla ylempi korkeakoulututkinto tekniikan alalta: • Business Informatics • Construction and Real Estate Management* • Hankintatoimi • Health Business Management • Industrial Management • Information Technology • Logistics • Maanmittaustekniikka** • Rakennustekniikka • Sähkö- ja automaatiotekniikka • Talotekniikka * poikkeuksena Construction and Real Estate Management: hakuaika 1.6.–15.7.2016 ** Maanmittaustekniikan seuraava haku vahvistamatta.

1853_Metropolia_Helins_216x140.indd 1

Tutustu ohjelmiin ja hae: metropolia.fi/haku Yhteishaku: 16.3.–6.4.2016 metropolia.fi/yamk

HE L I NS 2/ 2016

–

29.2.2016 11.12

Edunvalvonta

VALMISTUVIEN INSINÖÖRIEN TYÖELÄMÄ Ensimmäisellä työpaikalla on iso merkitys insinöörin työuran jatkolle. Vaikutukset näkyvät työtehtävissä ja palkkatasossa jopa kymmenen vuotta valmistumisen jälkeen. Vuosittain valmistuu lähes 5 000 insinööriä. Eniten valmistuvia on tällä hetkellä rakennus- ja konetekniikan koulutusaloilta. Työpaikan saanti on monilla vastavalmistuneillakin ollut viime vuosina kovan työn takana, kun taantumavaihe on jatkunut pitkään. Taantumasta huolimatta työnhaussa onnistuneita on paljon, ja työura on aloitettu monenlaisista tehtävistä. Vuonna 2014 valmistuneista oman alan työpaikan saannissa ovat viime vuosina parhaiten onnistuneet rakennus- ja sähkötekniikan alojen opiskelijat. Heikoin työtilanne on ollut prosessi- ja materiaalitekniikan aloilta valmistuneilla. Työnhaun vaikeudet ovat erityisesti koetelleet vastavalmistuneita naisia. Vuonna 2014 valmistuneista insinööreistä valmistumista seuraavan vuoden keväällä kokopäiväisessä työssä oli hieman yli kolme neljästä insinööristä. Vastavalmistuneet ovat työllistyneet taantumasta huolimatta melko hyvin koulutusta vastaaviin tehtäviin; vuonna 2014 valmistuneista kokopäivätöissä olevista noin neljä viidestä työskenteli valmistumista seuraavana keväänä koulutustasoa vastaavissa asiantuntijatai esimiestehtävissä. Alakohtaiset erot olivat kuitenkin suuret, eniten koulutustasoa vastaamattomia tehtäviä oli prosessi- ja materiaalitekniikan aloilta valmistuneilla ja vähiten sähkötekniikan alalta valmistuneilla. Opiskeluajan työkokemus auttaa Opiskeluaikaisella työkokemuksella on Insinööriliiton tekemien uraseuranta- ja sijoittumistutkimusten mukaan myönteinen vaikutus työpaikan saantiin ja työllistymisen laatuun. Ne opiskelijat, jotka ovat keränneet eniten työkokemusta opiskeluaikana omalta alaltaan, ovat työllistyneet opintojen jälkeen parhaiten. Opiskeluaikaisen työkokemuksen vaikutus näkyy insinöörien työtehtävissä 8

–

HEL I NS 2 /2 0 16

ja palkkatasossa jopa kymmenen vuotta valmistumisen jälkeen. Kesätyö- ja harjoittelupaikkojen etsintään kannattaa siis käyttää aikaa. Töissä ollessaan kannattaa kasvattaa myös omia verkostojaan, joista on monesti apua työnhaussa. Valtaosa valmistuneista insinööreistä saa ensimmäisen työpaikkansa aiemman harjoittelu- tai kesätyöpaikan kautta. Palkkatoiveen määrittely tärkeää Insinööreillä palkka sovitaan yleensä työsopimuksessa ja se perustuu useimmiten työntekijän työnhaussa esittämään palkkatoiveeseen. Palkkatoiveen määrittäminen oikealle tasolle on usein hankalaa, mutta hyvin tärkeää työnhaun onnistumisen kannalta. Oikeantasoinen palkkatoive hakemuksessa kertoo työnantajalle esimerkiksi siitä, kuinka hyvin hakija on ymmärtänyt tehtävän vaatimukset ja sen edellyttämän osaamisen ja myös siitä, olisiko hakija työpaikan saatuaan tyytyväinen työnantajan kaavailemaan palkkatasoon. Keskimääräinen palkkataso vastavalmistuneilla insinööreillä oli viime vuonna mediaanilla mitattuna 2693 euroa ja keskiarvolla mitattuna 2738 euroa kuussa. Liiton jäsensivuilta löytyviä palkkatilastoja ja Palkkanosturia kannattaa hyödyntää sopivan palkkatoiveen määrittelyn apuna. Nettisivuilta löytyvät myös palkkasuositukset sekä kesätöihin että vastavalmistuneille insinööreille. Insinööriliitto tarjoaa myös henkilökohtaista palkkaneuvontaa, johon saa yhteyden Insinööriliiton asiakaspalvelun kautta (asiakaspalvelu@ilry.fi tai 0202 801 801). Jenni Larjomaa, tutkimusasiamies, Insinööriliitto IL ry Lähteet: Insinööriliitto: Vuonna 2014 valmistuneiden insinöörien sijoittumistutkimus (2015), Viisi vuotta työelämässä ja Kymmenen vuotta työelämässä –uraseurantatutkimukset (2014).

ENSIMMÄISESSÄ TYÖPAIKASSA Pitkien opiskeluvuosien ja mahdollisesti vaivalloisenkin työnhaun jälkeen työpaikan saaminen antaa tyydytystä. Se kohottaa itsetuntoa ja luo uskoa tulevaisuuteen, ja ne jo sinällään näyttäytyvät vakuuttavuutena ja päämäärätietoisuutena. Määräaikainenkin työpaikka on tunnustus osaamiselle. Työpaikassa pääsee näyttämään osaamistaan, oppimiskykyään ja asennettaan, mutta myös oppimaan lisää työelämätaitoja ja seuraamaan kokeneempien kollegojen työskentelyä. Työkavereiden kanssa keskustelemalla saa näkökulmaa kyseisessä tehtävässä toimimiseen ja voi pohtia, sopiiko tämän tyyppinen tehtävä ja siinä eteneminen kokonaiseksi työuraksi. Myös toiminnon, yrityksen tai jopa kokonaisen toimialan tulevaisuudennäkymiin on mahdollista perehtyä aiempaa paremmin.

Uramuutoksia on helpoin lähteä tekemään työelämän alku metreillä, kunhan osaa tunnistaa tavoitteitaan, tarpeitaan ja osaamistaan.

Työssä ollessaan voi tarkastella, sopiiko kyseinen työ tekijälleen, ja lisäksi saa myös viitteitä siitä, mikä oman tai jonkun kollegan työtehtävän osa-alue kiinnostaa eniten ja mihin mahdollisesti haluaisi suuntautua ja mistä kerryttää lisää osaamista. Joskus saattaa myös huomata, että työ ei vastaakaan odotuksia ja on parasta miettiä seuraavaa työpaikkaan-

sa tai kokonaista työuraansa uusista lähtökohdista. Silloin tällöin jo pidempään työssä ollut ihminen saattaa herätä ihmettelemään, että miten kummassa onkaan ajautunut tekemään nykyisiä töitään, eikä mielestään ole milloinkaan aktiivisesti valinnut tällaista uraa. Onkohan silloin mahdollisesti jo vuosia sitten sivuuttanut jotain oleellista sen enempää siihen puuttumatta tai pohtimatta? Tunnista tavoitteesi Työssä ollessaan on aitiopaikalla seuraamassa omaa työpanostaan, kehitystään ja uransa suuntaa. Tuntuuko oikealta, kehittyykö oikeaan suuntaan, vastaako se omia tavoitteita, saako parastaan irti kyseisessä tehtävässä ja mitkä ne omat tavoitteet olivatkaan? Työelämässä ja ensimmäisessäkin työpaikassa työtyytyväisyys muodostuu monesta tekijästä. Vuonna 2014 valmistuneiden insinöörien sijoittumistutkimuksessa mitattiin työelämän arvoja. Tulosten mukaan neljä viidestä vastaajasta piti hyvää työilmapiiriä erittäin tai melko tärkeänä. Seuraavilla sijoilla tulivat työssä jaksaminen, ammattitaidon kehittäminen ja turvattu työpaikka. Hyvä palkkaus tuli sijalla viisi. Hyvä työuran alku pitää sisällään kaikkia edellä mainittuja, mutta myös monia muita arvoja ja odotuksia. Kaksi kolmesta arvostaa muun muassa työn haasteellisuutta ja mahdollisuutta toteuttaa itseään. Kymmenen pisteen kysymys on sitten jokaiselle ensimmäisessä tehtävässään työskentelevälle vastavalmistuneelle, miten ja missä haluaa jatkaa työuraansa. Uramuutoksia tai tarkempaa suunnanhakemista on helpoin lähteä tekemään työelämän alkumetreillä, kunhan osaa tunnistaa tavoitteitaan ja tarpeitaan sekä toisaalta osaamistaan ja kiinnostuksen kohteitaan. Seija Utriainen urahallinta-asiantuntija Insinööriliitto IL ry Kuva Pixhill HE L I NS 2/ 2016

–

Tekniikka

–

H EL INS 2 /2 0 16

“Tuotekehityksen leikkikenttä” Laiva on parasta olla lastattu luotettavilla, turvallisilla ja helppokäyttöisillä ohjaus- ja valvontajärjestelmillä. ABB:n meriteollisuuden laboratoriossa niitä voi testata etukäteen. Helsingin Vuosaaren Azipod-ruoripotkuritehtaan yhteydessä sijaitsee ABB:n Marine and Ports -yksikön testilaboratorio. Se on ollut toiminnassa viime vuoden lokakuusta asti.

ABB Marine and Ports Suomen ABB:n Marine and Ports ksikkö kehittää sähköistys-ja autoy maatioratkaisuja meriteollisuuden tarpeisiin. n ABB:n liiketoiminta meriteollisuudelle työllistää yli 1 900 henkilöä 22 maassa. Suomessa liiketoiminta työllistää 500 henkilöä, joista 50 työskentelee tutkimuksessa ja tuotekehityksessä. n Kansainvälisesti ABB työllistää 100 maassa noin 140 000 henkilöä, joista Suomessa noin 5 200. n

– Ennen kaikki laitteet ja järjestelmät testattiin pääasiassa erikseen. Niitä ei ole aiemmin pystytty laittamaan yhteen testiympäristöön. Siinä mielessä tämä on ainutlaatuista, ABB:n tuotekehityspäällikkö Antti Matilainen kertoo. Hän johtaa parinkymmenen ihmisen tiimiä, joka on vastannut testilaboratorion suunnittelusta ja sen pyörittämisestä. Aidon tuntuinen kokemus Antti Matilainen avaa hallin oven ja ohjaa nurkkaan, joka on täynnä hienoja laivojen ohjaus- ja valvontalaitteita. Ohjauspöydät ja merimaisemaa näyttävä näyttörivistö kuvastavat laivan komen tosiltaa. – Tarvitsimme testiympäristön, joka tarjoaa aidon tuntuisen kokemuksen. Ohjauslaitteet ovat oikeita, ja samanlaisella simulaatiomallilla koulutetaan laivaoperaattoreita, Matilainen kertoo. HE L I NS 2/ 2016

–

Tekniikka

Laboratoriossa ohjauslaitteet ovat oikeita, ja samanlaisella simulaatiomallilla koulutetaan laivaoperaattoreita.

Insinööri Antti Matilainen johtaa tiimiä, joka vastasi ABB:n testilaboratorion suunnittelusta ja sen toiminnasta.

Testilaboratorion sydän on tietenkin aluksen keskiohjauspaikka, josta laivaa ohjataan eteenpäin. Näytöistä laivaa ohjaava henkilö näkee avaintiedot, kuten ohjaussauvojen asennon ja oloarvot voimalähteille. Laivan sijainti ja reitti näkyvät sähköiseltä kartalta. Näytöiltä näkee lisäksi aluksen kääntymisnopeuden ja kulman, myös keulan ja perän sivuttaisnopeuden suhteen. Yhdellä näytöllä on tutka. – Risteilijän komentosillassa on myös ”wingit”, eli siivet. Kun tullaan laituriin, ohjauksen voi laittaa siivelle, jolloin tilanteen näkee läheltä, jopa laiturin päältä, Matilainen sanoo ja näyttää pääkonsolin vasemmalla puolella sijaitsevaa ohjauspulpettia. – Tuo yksittäinen konsoli taas on käy-

– Laitetaan mökki pimeäksi, Matilainen sanoo ja sammuttaa testilaboratorion valot ja vetää pimennysverhot kiinni. Näytöt siirtyvät yötilaan, jolloin sillalta näkyy vain majakoita siellä täällä. Matilainen sanoo, että yöllä tulee näkyviin paljon sellaista, mitä ei valossa huomaa. – Esimerkiksi paneelien tai näyttöjen tuottama valo. Se voi muuttua saasteeksi ja häiritä operointia. Pimeys tuo ihan uudenlaisen näkökulman. Valaistusta on pystyttävä säätämään.

tössä, kun kahteen suuntaan liikkuvaa laivaa ajetaan taaksepäin. Harjoitukset eri satamiin ja säihin Testilaboratoriossa on myös konsoli, joka kuvastaa konevalvontahuonetta. Yleensä se sijaitsee eri paikassa laivaa, mutta näin sen yhteisvaikutusta komentosillan kanssa voi testata. – Voimme muuttaa tilannetta voimalaitoksessa. Näemme, miten se vaikuttaa sillalla, jos vaikka generaattori putoaa pois verkosta, Antti Matilainen selventää. Harjoituksissa on valittavissa kymmenen erilaista laivamallia ja viisi erilaista satamaa. Simulaatioissa voi myös vaikuttaa esimerkiksi säähän, ja harjoituksiin on lisätty avovesi- ja jäämallit.

Testaustyötä asiakkaiden kanssa ABB:n asiakkaita ovat ensisijaisesti telakat, mutta testilaboratoriossa tehdään työtä myös loppukäyttäjien kanssa. – Voimme etukäteen testata kokonaisuutta, että menikö kaikki sovitusti

Insinöörien ja muotoilijoiden yhteistyötä ABB:n tuotteet syntyvät insinöörien ja teollisten muotoilijoiden yhteistyöllä. Se näkyy järjestelmien käyttöliittymissä ja konkreettisissa laitteissa. – Meillä on yhteinen tavoite tehdä mahdollisimman hyvä tuote käyttäjälle, teollinen muotoilija Reetta Eskola kertoo. Tuotekehitysinsinööri Marja Helenius kertoo, että yhteistyö sujuu hyvin. Hän iloitsee, että on saanut muotoilijoilta erilaista näkemystä. – Insinööri ei aina osaa ottaa kaikkea huomioon varsinkaan käyttäjän puolelta. On ollut huojentavaa jättää osa päätöksistä sen alan asiantuntijoille, Helenius sanoo. 12

–

HEL I NS 2 /2 0 16

Teollinen muotoilija Santeri Vanhakartano naurahtaa, ettei mistään tulisi mitään ilman insinöörejä. Jos muotoilijat saisivat tehdä kaiken itse, laitteet eivät valmistuisi koskaan. – Emme me näistä teknisistä asioista ymmärrä mitään, jos ohjelmistoon mennään syvälle. Insinöörit innostuvat teknologiasta niin paljon, etteivät muista, kenelle ovat sitä tekemässä. Tuotekehityspäällikkö Antti Matilainen muistaa Vanhakartanon todenneen, että muotoilijat luovat ongelmia ja insinöörit ratkaisevat ne. Vanhakartano pohtii, että muotoilu on asia, joka yhdistää tekijöitä.

Testilaboratoriossa työskentelee parinkymmenen ihmisen moniammatillinen tiimi. ABB:n Marine and Ports

ABB:n laboratoriossa näytöt edustavat alan uusinta teknologiaa.

Kapteeni Halonen kannella!

Tiimin teollinen muotoilija Santeri Vanhakartano.

ja varmistaa asioita halvemmalla ajoissa sen sijaan, että ne pitäisi todeta vasta laivalla, tiimin teollinen muotoilija Santeri Vanhakartano sanoo. Vanhakartano kuvailee testilaboratoriota tuotekehityksen leikkikentäksi. – Pääsemme testaamaan paitsi tämän hetken tuotteita, myös uusia asioita. Samalla testaamme, että laitteet ovat samaa tuoteperhettä ja myös toimivat yhdessä. Antti Halonen Kuvat Markus Sommers

”Kyllähän minä nyt yhden laivan osaan ohjata”, ilmoitan tomerasti ja hyppään 294 metriä pitkän ja 38 metriä leveän laivan puikkoihin. Käsissäni on kaksi ohjaussauvaa, jotka säätelevät kumpikin yhtä ABB:n 17,6 megawatin Azipod -ruoripotkuria. Kyseessä on kuitenkin onneksi pelkkä simulaatio ABB:n meriteollisuuden testilaboratoriossa. Tuotekehityspäällikkö Antti Matilainen himmentää huoneen ja säätää harjoituksen kohdilleen. Tarkoituksena on ohjata alus Helsingin Kustaanmiekan ohi. ”Suoraan suden suuhun”, toteaa Matilainen. Vaikka kyseessä on pelkkä harjoitus, ohjauksen ottaa heti jotenkin vakavasti. Vaikka mahdollisuus olisi, 300-metristä alusta ei halua edes simuloidusti karauttaa esimerkiksi naapurialuksen kylkeen. On kaunis kesäpäivä. Lämpöä on 22 astetta ja Helsingin saaristossa puhaltaa lounaistuuli viisi metriä sekunnissa. Kun näytöt heijastavat ruuduille merinäkymän, voi melkein tuntea, kuinka laiva keinuu. Liekö kiitos videopelien, mutta ohjauskahvojen käyttö tuntuu heti luontevalta. Kun niitä kääntää vasemmalle, laiva kääntyy hitaasti oikealle. Teen tilaa edessäkulkevalle risteilijälle. Lähestyvä Kustaanmiekka näyttää erittäin kapealta. Se onkin vain 81 metriä leveä. Läpimeno vaatii taidokkaan S-liikkeen matalikkojen vuoksi. Vasem... paapuurissa näkyy simuloitu sukellusvene Vesikko Suomenlinnan edustalla. Kartta on todella tarkka. Kaikki näyttää menevän hyvin, kunnes heleä naisääni ilmoittaa pohjakosketuksesta. Tyyrpuurin puoli ottaa perästä kiinni Vallisaaren matalikkoon. Kahvoja kääntelemällä ja kierrosnopeutta lisäämällä saan hetken päästä laivani irti matalikosta. Enää viimeinen kaarre ja olen taas selvillä vesillä. Laiva taipuu kuin unelma, ja Kustaanmiekka on ohitettu. Kapteeni Halonen jatkaa tyylillä kohti Kulosaaren Casinoa!

Antti Halonen HE L I NS 2/ 2016

–

Tekniikka

Kun leivänpaahdin on uhka Tietoturva-asiantuntija Erkki Mustonen sanoo, että älylaitteet tuovat käyttäjille mahdollisuuksien lisäksi uhkia. Tietokoneiden, televisioiden ja mobiililaitteiden lisäksi arkisia kodinkoneita kytketään yhä enemmän verkkoon. Esimerkiksi jotkut pesukoneet on mahdollista käynnistää vaikkapa bussista. – Mikroaaltouuni tai leivänpaahdin voi olla verkossa kiinni. Se kuulostaa älyttömältä, mutta niin ne alkavat olla, F-Securen tietoturva-asiantuntija Erkki Mustonen päivittelee. Mustonen sanoo, että älylaitteiden myötä riski tietoturvahyökkäyksille laajenee. Kyberhyökkääjä pyrkii ottamaan haltuun eri pisteitä. Laitteen hallintaliittymä voi olla tehty niin, että siihen pystyy murtautumaan lapsellisen helposti, jonka jälkeen on mahdollista etsiä verkosta muita laitteita. – Valmistaja ei ole välttämättä miettinyt pätkän vertaa laitteen kyberturvallisuutta käyttäjän kannalta. Pesukone voidaan vaikka määrätä laskemaan kaikki vedet lattialle. Mustonen kertoo, että monet kuluttajat osaavat suojata puhelimensa ja tietokoneensa, mutta leivänpaahtimeen ei voi tehdä tietoturvapäivitystä. – Pitäisi pystyä, mutta valmistaja ei anna siihen mahdollisuutta. Taskuvarkaus tietoturva-aukosta? Ammattimaiset verkkohyökkäykset yleistyivät 2000-luvun puolivälissä ja tahti tuntuu kiihtyvän. Erkki Mustonen arvioi, että jopa taskuvarkaudet voivat siirtyä yhä enemmän kyberpuolelle. –Etäluettava maksukortti voidaan ottaa haltuun ja kloonata omiin käyttötarkoituksiin. Tulevaisuudessa varas voi istua ruuhkajunassa tai –metrossa viereen, tunnistaa kortin lompakosta, ottaa 14

–

HEL I NS 2 /2 0 16

tarvittavat tiedot ja jäädä seuraavalla pysäkillä pois. Toisena isona tulevaisuuden asiana Mustonen näkee digitalisoituvat autot. Hän uskoo, että valmistajat joutuvat tekemään valtavia investointeja niiden kyberturvallisuuden eteen. – Auto on yhteydessä nettiin ja verkottuu muihin laitteisiin. Siellä on puoliavoimia järjestelmiä, joilla periaatteessa voi ottaa auton haltuun. Auton voi pakottaa kulkemaan sata kilometriä tunnissa, ja kytkeä jarrut pois päältä. Mustonen sanoo, että autoissa saatetaan myös puhua arkaluontoisia asioita. Periaatteessa tietoturva-aukot mahdollistavat myös salakuuntelun. – Hyökkääjiä voisi kiinnostaa esimerkiksi, mitä jonkun valtiojohtajan virka-autossa puhutaan. Asennemuutos on tarpeen Erityisesti yritys- ja organisaatiopuolella verkkohyökkäyksillä saatetaan urkkia tai salata tietoja. Rötöstelijät saattavat lähettää perään kiristyskirjeen, jossa uhataan tietojen paljastamisella tai tuhoamisella. – Ilman pilvipalveluita ja turvatallenteita data on menetetty, Mustonen toteaa. Mustonen sanoo, että tietoturvahyökkäysten uhrit tarvitsisivat suurta asennemuutosta. Ihmiset eivät ilmoita verkkorikoksista viranomaisille, kun he eivät usko, että niille voi tehdä mitään. – Yritykset saattavat haluta vaieta tapauksista maineensa suojelemiseksi, mikä on tyrmistyttävää. Mustosen mukaan kyberhyökkäyksistä tulisi aina tehdä tutkintapyyntö poliisille, sillä mitä enemmän tapauksia tulee

tietoon, sitä enemmän niihin joudutaan vastaamaan ja voidaan varautua. – Nämä eivät ole vain tietoturvayhtiöiden bisneksen laajentamiseen keksittyjä höpöpuheita, vaan vakavia ongelmia. Yrityksillä on paljon tehtävää Erkki Mustonen sanoo, että tietoturvaohjelmistot ja suodatusjärjestelmät kehittyvät koko ajan, mutta uutta tekniikkaa on kehitettävä hyökkäysten torjumiseksi. Mustonen korostaa tietoturvallisuudessa ennaltaehkäisyn merkitystä. Hän sanoo, että erityisesti yritysten valmiutta on nostettava.

F-Securen tietoturva-asiantuntija Erkki Mustonen on yksi Helsingin Insinöörien Kyberturvaa! -seminaarin puhujista. Seminaari järjestetään huhtikuun alussa.

– Suomessa tietoisuus ja varautuminen ovat hyvällä tasolla, mutta vielä on paljon tehtävää. Yritysten on pystyttävä tunnistamaan sopimaton tietoliikenne. Mustonen sanoo, että käyttöympäristö ja ohjelmistot on pidettävä ajan tasalla. Korjaukset ja päivitykset pitää tehdä, kun ne ovat saatavilla. – Kolme vuotta vanha selain, jossa on vanhoja Flash-laajennuksia, on verkkohyökkäysten ykköskohde. Ei syytä paniikkiin Erkki Mustonen palaa leivänpaahdinesimerkkiin. Hän sanoo, että ihmiset

kytkevät laitteitaan verkkoon ajattelematta, mihin muuhun sitä voi käyttää. – Jos leivänpaahdin kuumenee, vaikka se ei ole päällä, siellä voidaan jauhaa koodia. Se voi toimia bottiverkkona, lähettää roskapostia tai tietoja. Leivänpaahtimen pientä sirua käytetään verkkorikokseen. Mustonen kuitenkin hillitsee paniikkia. Suomessa on tutkitusti puhtaat verkot, eivätkä verkkorikolliset ole kiinnostuneita kaikkien leivänpaahtimista. – Voi tosin pohtia, kannattaako laite liittää verkkoon, jos siihen ei ole mitään syytä. Jos leivänpaahdinta ei halua etä-

ohjata älypuhelimella, voi vain painaa laitteen nappulaa leivän paahtamiseen. Mustosella on juuri siksi perinteinen mekaaninen kello. Hän naurahtaa, että vaikka maailmassa tapahtuisi minkälainen globaali kyberhyökkäys tahansa, hänellä on yksi laite, joka toimii. – Teknologiafriikeille voisi joskus olla hyvä sulkea kaikki sähköiset laitteet, ottaa mukaan vain kaikki välttämättömät tarvikkeet, mennä viikoksi metsään ja katsoa, miten pärjää. Antti Halonen Kuva Mikko Taipale HE L I NS 2/ 2016

–

HI ry

Kulttuuria tarvitaan HI:n kulttuuritarjonta kasvaa vuosi vuodelta. Tapahtumien kirjosta jäsenet saavat kiittää Tuula Alhoa, joka on ollut intensiivisesti mukana yhdistyksen kulttuuritoiminnassa parikymmentä vuotta. Teatteria, oopperaa, galleriakierroksia. HI tarjoaa jäsenilleen joka kuukausi erilaisia tapahtumia. – Kulttuuria pitää olla. Myös jäsenkyselyissä moni sanoo, ettei muuten tulisi lähdettyä tapahtumiin, kulttuurijaoston pitkäaikainen vetäjä Tuula Alho sanoo. Alho iloitsee, että viime vuosina kulttuuriin on HI:ssä ollut riittävän iso budjetti. Tasapainottava voima Tuula Alho valmistui kone- ja lvi-insinööriksi 1980-luvun alkupuolella. Työuransa hän teki voimalaitospuolella nykyisen Fortumin ja sen edeltäjien palveluksessa. Helsingin Insinööreihin Alho liittyi vuonna 1995. Samalla alkoi aktiivinen yhdistystoiminta. – Olen ollut hallituksen jäsen, varapuheenjohtaja, puheenjohtaja ja edustajakokousedustaja sekä vetänyt kulttuurijaostoa. Mikko Wikstedt on tehnyt yhteistyötä Tuula Alhon kanssa 1990-luvulta. – Tuula on yhteistyökykyinen ja pitkäjänteinen. Hallituksessa on ollut ihmisiä, jotka ovat olleet suuna päänä, mutta Tuula toimi tasapainottavana ja rauhoittavana voimana.

Yhdistyksessä on vuosien aikana jouduttu käsittelemään hankaliakin asioita. – En muista, että olisin koskaan riidellyt Tuulan kanssa. Hän on aina ollut vaikeissa tilanteissa fiksu ja rauhallinen, vaikka kyllä hän osaa puolustaa tiukasti omia mielipiteitään. Myös Erkki Mattila on tuntenut Tuula Alhon pitkään, aina 1980-luvun lopulta. – Tuula on iloinen ja myönteinen ja etsii kaikesta positiivisia asioita. Kulttuurin puolestapuhuja Ay-asiat ovat HI:n ydintä, mutta isossa yhdistyksessä on myös paljon kulttuurista kiinnostuneita. Tuula Alhosta ihmisten pitää tehdä vapaa-aikanaan muutakin kuin vain istua tietokoneen tai television ääressä. – Ja kun teatterin jälkeen mennään jonnekin istumaan, niin se on myös verkostoitumistilaisuus. Mikko Wikstedt kertoo, että Tuula Alhoa lukuun ottamatta muilla hallituksen jäsenillä ei ollut aikanaan kulttuuripuolen osaamista. – Toiminta alkoi Insinöörit taiteilijoina -projektin myötä, Alho sanoo. Hän on itsekin maalannut koko ikänsä. Alho hoiti kulttuuritoimintaa pitkään

silloisen toiminnanjohtajan kanssa. Nyt HI-Kulttuurijaostoon kuuluu neljä innokasta jäsentä. Nykyisin HI järjestää jäsenilleen käyntejä teatteriesityksissä, oopperassa, baletissa, konserteissa ja taidenäyttelyissä. – Olemme käyneet Pori Jazzeilla, Oopperajuhlilla Savonlinnassa ja Virossa baletissa. Itse vedän galleriakierroksia. Meillä on ollut myös taidekursseja, joiden vetäjinä ovat olleet alan ammattilaiset. Ainoastaan kirjallisuus on viime vuosina jäänyt. Alho muistuttaa, että jäsenedut ovat kulttuuritapahtumissa melkoiset. Viime aikoina kulttuurijaostolla ei ole ollut ongelmia saada rahaa toiminnalle. Ennen oli toisin. – Silloin kulttuurille ei ollut erikseen varattu määrärahoja. Isona ryhmänä saimme tapahtumiin paljousalennukset, siinä kaikki. – Tuula piti hallituksessa kulttuurin puolta. Kun rahoja jaettiin, ilman Tuulaa kulttuuri olisi voinut meiltä muilta unohtua, Mikko Wikstedt sanoo. Kaikkeen ei ehdi Tuula Alho on ollut vajaat kymmenen

”Kun rahoja jaettiin, ilman Tuulaa kulttuuri olisi voinut meiltä muilta unohtua.”

Vanha kauppapaikka 2015, Tuula Alho. 16

–

H EL INS 2 /2 0 16

Voima 2011, Tuula Alho.

Poika ja koira 2012, Tuula Alho.

Yhdistystyö on ollut hauskaa ja antoisaa. Insinööreistä puhutaan mitä puhutaan, mutta kyllä he ovat huikean hauskoja tyyppejä, Tuula Alho sanoo.

vuotta eläkkeellä. Hän muistelee kaihoisasti, miten HI:n hallitus oli hänelle kuin toinen perhe. Muiden kiireiden takia jotain on ollut pakko karsia. – Olen Keski-Helsingin SPR:n hallituksessa, teen vanhustyötä Kampin palvelukeskuksessa ja olen mukana myös toisessa vanhustyön yhteistoimintaryhmässä. Lisäksi olen kahdessa eri taideyhdistyksessä: Suomen taiteilijat ry:ssä sihteerinä ja Helsingin taideyhdistyksessä hallituksen jäsenenä. Myös maalaus vie aikaa. Alhon työhuone on Kaapelitehtaalla, jossa hän jakaa tilan neljän muun taiteilijan kanssa. Kuorosta Alho jäi pois viime syksynä. – Sydän särkee joka kerta, kun jostain jään pois, mutta kun konserteissa pitää tunti seistä, niin polvet eivät kestä.

Tuula Alho HI:ssä Kunniajäsen 2012 lähtien Hallituksen puheenjohtaja 2001 n Hallituksen varapuheenjohtaja 1998–2000, 2002 n Hallituksen jäsen 2003–2007 n Insinööriliiton edustajakokousedustaja 1997–2005, 2007–2015 n Kulttuurijaoston vetäjä toista kymmentä vuotta n n

Myös kolme lasta, neljä lastenlasta ja yksi lapsenlapsen lapsi vievät oman aikansa. Natasha Petrell Kuva Mikko Taipale

Tulisuudelma 2015, Tuula Alho. HE L I NS 2/ 2016

–

Koulutus

Koulusta raamit osaamiselle Tiimi- ja ryhmätöiden lisäksi koulussa olisi hyvä opettaa esimiesten kanssa työskentelyä. Niklas Dahl opiskeli Metropoliassa mediatekniikkaa. Huhtikuussa 2015, reilu kuukausi ennen valmistumista, hän aloitti työt Raha-automaattiyhdistyksessä web developerina eli verkkokehittäjänä. Dahlin tiimi ylläpitää ja kehittää sivustoa, jossa voi pelata RAY:n verkkopelejä. Itse pelejä tiimi ei kehitä. Dahl alkoi hakea oman alansa töitä, kun opinnoista oli jäljellä lopputyö ja muutama kurssi. – En kuitenkaan laittanut hakemuksia kymmenittäin vaan niitä oli kerralla vetämässä kourallinen. Koska mies oli jo käyttänyt kaikki opintotukikuukautensa, hän työskenteli jonkin aikaa muuttomiehenä. Kun RAY:llä vapautui paikka, Dahl haki sitä. – Täällä oli tutun tuttu töissä. Keskustelin hänen kanssaan ennen varsinaista työhaastattelua ja se antoi lisäbuustia. Osaamista kehitettävä myös itse Nykyisen työnsä Niklas Dahl kokee omakseen. – Pääsen toteuttamaan itseäni sellaisessa työssä, jota on tullut opiskeltua ja tutkittua viimeiset kymmenen vuotta. Metropolian opinnot valmistivat työelämään tarjoamalla raamit omalle osaamiselle. Pelkkä koulussa opittu ei Dahlin mukaan kuitenkaan riitä.

– Omaa osaamista pitää kehittää myös itse ja ottaa asioista selvää. Dahl haki omatoimisesti lisäoppia muun muassa netistä. – Näin sain enemmän irti sekä omasta ajasta että koulun tarjoamasta sisällöstä. Koulusta kannattaa Dahlin mielestä etsiä ne aiheet, jotka oikeasti kiinnostavat ja panostaa niihin. Häntä kiinnosti myös av-puoli, mutta sen opiskeluun hän keskittyi paljon vähemmän kuin koodaukseen. Heti oman alan töihin Parannettavaa Niklas Dahl löytää koulujen työelämäyhteyksistä. Osa nuorista pääsee oman alan kesätöihin heti, mutta kaikki eivät tässä onnistu. Dahl teki omat työharjoittelunsa start up -yrityksessä, jonne hän päätyi erään opettajan suosituksesta. – Monet opettajat tarjoavat kiinnostuneille linkkejä eteenpäin, mutta parempi olisi, jos yhä useampi pääsisi mahdollisimman aikaisin oman alan töihin. Koulussa Dahl oppi tiimi- ja ryhmätyöskentelyä. Nykyisessä työssä töitä tehdään kahdeksan hengen tiimissä. Esimiesten kanssa työskentelyyn hän olisi kaivannut lisää opetusta. – Koulutus antaa ohjakset siihen, mitä teet ja kenen kanssa, mutta ei sitä, kenel-

le teet töitä. Jotenkin opinnoista puuttui konkreettinen esimiesrajapinta. Dahl kuitenkin kokee, että Metropoliasta hän sai riittävästi valmiuksia siirtyä työelämään. – Sieltä sai pohjat, mutta työ kouluttaa tekijäänsä. Esimerkiksi täällä RAY:llä sisäänpääsy paikalliseen prosessiin on vienyt oman aikansa. Työtehtävät ovat avautuneet sitä mukaa, kun niitä on tullut eteen. Liiton kursseilta apua Niklas Dahl ei muista, että hän olisi saanut koulusta apua työn hakemiseen. – Orientoivissa opinnoissa sitä taidettiin käydä vähän läpi, hän muistelee. Ammattiliiton edustaja kävi kuitenkin kertomassa yleisiä vinkkejä työnhakuun ja kävi läpi palkkataulukoita. Dahl oli aktiivisesti mukana Insinööriliiton opiskelijatoiminnassa. Ennen valmistumistaan hän toimi muun muassa HI:n hallituksessa opiskelijajäsenenä kaksi kautta. Liiton koulutusten kautta hän kertoo saaneensa työnhakuun konkreettista valmennusta ja tietoa. – Olisi hyvä, jos koulut tekisivät enemmän yhteistyötä liittojen kanssa ja hyödyntäisivät niiden osaamista. Natasha Petrell Kuva Markus Sommers

Koulutukset ovat osa liiton palvelua Insinööriliitto järjesti viime vuonna 125 koulutusta, joista noin 25 pääkaupunkiseudulla yhdessä HI:n kanssa. Koulutukset on suunnattu kaikille liiton jäsenille opiskelijoista työuran loppumetreillä oleville. Ne jakautuvat kolmeen kokonaisuuteen. – Urahallintaa ovat muun muassa työnhakuun ja uralla kehittymiseen, kuten oman osaamisen tunnistamiseen, cv:n tekoon, yleisiin työhakukoulutuksiin ja työnhakuun sosiaalisessa mediassa liittyvät koulutukset, Insinööriliiton koulutusasiamies Jani Huhtamella sanoo. Henkilökohtainen edunvalvonta sisältää muun muassa työlainsäädäntöön, työaikoihin ja työpaikkojen ristiriitatilanteisiin liittyvät koulutukset. Ammatilliset tiedot ja taidot -osiossa on esiintymistaitoa, englannin kieltä ja esimieskoulutusta. 18

–

HEL I NS 2 /2 0 16

Koulutuksien yksi syy on ennaltaehkäistä ongelmia työpaikoilla. Sopimusasioiden ja omien oikeuksien ja velvollisuuksien tunteminen työelämässä on tärkeää. Urakoulutukset ehkäisevät työttömyyttä. Osalla jäsenistä on takana pitkä työura. Jos se päättyy esimerkiksi yt-neuvotteluiden seurauksena, kaikilla ei ole kokemusta työnhausta. – He ovat menneet hyvinä aikoina suoraan koulunpenkiltä töihin. Kun ura on katkennut, he hakevat nyt töitä ja päivittävät osaamistaan. Ammatilliset tiedot ja taidot -koulutukset puolestaan tähtäävät uran, työpaikan ja oman arvon säilyttämiseen työpaikalla.

Niklas Dahl työskentelee web developerina eli verkkokehittäjänä Raha-automaattiyhdistyksessä.

HE L I NS 2/ 2016

–

Koulutus

AMMATILLINEN KOULUTUS MUUTOKSESSA Rehtori emeritus Veijo Hintsasen mielestä koulutusjärjestelmä ja sen toimintatavat on mietittävä uusiksi. Aikaisemmin koulutusjärjestelmään tehdyt muutokset ovat koskeneet aina yhtä osaa kerrallaan: peruskoulua, keskiastetta, korkeakoulua tai omistus- ja rahoitusjärjestelmiä. Nyt yhteiskunnassa tapahtuvat suuret muutokset haastavat koko järjestelmän ja erityisesti sen toimintatavat. – Emme pärjää entisellä. Koulutuksen rahoitus on kääntynyt miinusmerkkiseksi, eikä siihen ole näkyvissä lähivuosina muutosta, kun koko valtion ja kuntien talous on siinä tilassa kuin on, Hämeen ammattikorkeakoulun rehtori emeritus Veijo Hintsanen sanoo. Toinen suuri muutos tapahtuu työelämässä. Nykyisistä työpaikoista iso osa häviää 10–20 vuoden kuluessa digitalisaation ja automatisaation myötä, mutta samalla syntyy myös uusia. – Häviävät ja uudet ammatit haastavat ammatillisen koulutuksen. Myös lisä-, täydennys- ja uudelleenkoulutuksen tarve kasvaa.

Edullinen tutkinto netistä

Pois tutusta ja turvallisesta

Myös opiskelijat ovat muuttuneet. – Nykynuoret ovat eläneet koko elämänsä koneella ja hakeneet tietoa netistä. Koulutuksen täytyy muuttua toimintatavoiltaan sellaiseksi, että se haastaa ja innostaa näin kasvaneita lapsia ja nuoria. Veijo Hintsanen toivoo, että opettajat pysyisivät tässä kehityksessä mukana. – Pelkään, että paljon on kuitenkin tekemistä, jotta kaikki saataisiin tähän kelkkaan mukaan. Kansainvälinen tarjonta haastaa suomalaiset korkeakoulut. – Suomessa kaikki osaavat englantia. Jos korkeakoulujen oma nettipohjainen koulutustarjonta ei kovaa vauhtia kehity, on olemassa riski, että kansainväliset toimijat vievät opiskelijat. Onneksi Suomessakin on jo korkeakouluja, joissa pystyy suorittamaan jopa kokonaisia tutkintoja etänä. – Ei se tietysti kaikkiin tutkintoihin sovellu, mutta siihen suuntaan mennään ja tässä kehityksessä suomalaisten korkeakoulujen tulisi pysyä mukana.

Koulutusinstituutiot ovat vakiintuneita rakenteita ja jähmeitä muuttumaan. – Ilman muutosta seuraa jatkuvaa ruikutusta, että rahaa on liian vähän. Ruikuttamisen sijaan pitäisi tietoisesti muuttaa toimintatapoja ja hakea sitä kautta ratkaisuja, joilla voimavarat kohdennetaan oppilaitoksen varsinaiseen tehtävään eli opetukseen ja oppimiseen. Suomen koulutusjärjestelmä ja varsinkin ammatillinen koulutus on perinteisesti rakennettu sektorikohtaisesti, ja eri oppilaitosmuotojen välinen yhteistyö on positiivisista kehitysaskeleista huolimatta edelleen pääsääntöisesti sattumanvaraista. – Nyt raja-aitoja pitää madaltaa tai jopa kokonaan kaataa. On rakennettava yhteisiä kampuksia ja palveluita sekä suunnitelmalliseen työnjakoon perustuvaa sisältötuotantoa. Integraatiota syvennettävä – Suomessakin on päästävä siihen, että koulutus ei ole oma irrallinen saarekkeensa, jossa työelämä on yhtäällä ja koulutus toisaalla, Veijo Hintsanen sanoo. Hintsasen mukaan täällä on viime vuosina menty oikeaan suuntaan, mutta tehtävää on vielä. Julkisuudessa vaaditaan, että nuorten pitäisi valmistua koulusta äkkiä, eikä opintojen aikana saisi tehdä töitä. – Oma käsitykseni on valmistumisen suhteen samanlainen, mutta työssä käynnin osalta päinvastainen. On sekä nuoren itsensä että työelämän kannalta hyvä, että opintojen ohella käydään myös töissä. Siinä opitaan, mitä työelämässä tapahtuu ja miten siellä toimitaan. Työssä oppimisen painoarvo tulee suurella todennäköisyydellä kasvamaan tulevissa koulutusratkaisuissa. Natasha Petrell Kuva Pixhill Lue lisää aiheesta HI:n nettisivuilta www.helins.fi -> edunvalvonta -> koulutuspolitiikka -> 2/inske/

–

HEL I NS 2 /2 0 16

Koulutus

Sirpa Huttunen uskoo, että hänen kokemuksensa markkinointiviestinnän alalta tuo Työnhakuveturin toimintaan uutta näkökulmaa.

TYÖNHAUN TUKITIIMI VAHVISTUI Työnhakuveturi sai Sirpa Huttusesta uuden työntekijän. Luvassa on uusia vertaisryhmiä. Omaehtoisen työnhaun tukipalvelut laajenevat. Akavalaisten liittojen Työnhakuveturi sai projektipäällikkö Risto Säynäväjärven rinnalle uuden työntekijän helmikuussa. Työnhakuboosterin ryhmätoiminta lisääntyy. Tavoitteena on tuplata työllistymistä tukevien pienryhmien osallistujamäärä tänä vuonna. Hankkeen koulutuspäällikkönä aloitti helmikuussa helsinkiläinen Sirpa Huttunen, joka on työskennellyt erilaisissa markkinointiviestinnän tehtävissä lähes kolme vuosikymmentä. Hän sai ensikosketuksensa Työnhakuveturiin runsas vuosi sitten, kun hän jäi itse työttömäksi yt-neuvottelujen seurauksena. Toiminta teki Huttuseen vaikutuksen, ja hän päätyi Työnhakuboosterin vertaisryhmän vetäjäksi. Valinta hankkeen työntekijäksi tuntui lottovoitolta. – Työnhaun opiskelusta on ollut minulle äärimmäisen paljon hyötyä tässä työssä. Markkinointiviestinnän ammattilaisen mukaantulo auttaa Työnhakuveturia tekemään itseään tunnetuksi. Palvelujen tarve on kasvanut niin paljon, että toimintaa on markkinoitava aktiivisem-

min esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Huttusen vastuulla on markkinoinnin ja yleisen toiminnan kehittämisen lisäksi myös vertaisryhmien ohjaajien tukeminen. Vertaistuesta oivalluksia Työnhakuveturin palvelut tuottaa Omaehtoisen työllistymisen tuki OTTY ry. Työnhakuboosterin vertaisryhmät on tarkoitettu Uudellamaalla asuville korkeakoulutetuille, jotka ovat TE-toimistossa työttöminä työnhakijoina. Osallistujat kirkastavat omaa osaamistaan ja harjoittelevat sen markkinointia luottamuksellisissa ryhmissä. – Ryhmän tuella jokaisella on mahdollisuus hahmottaa, missä loistaa. Ryhmä usein tunnistaa sellaisia vahvuuksia, joille itse on sokea, Sirpa Huttunen sanoo. Ryhmiin voi ilmoittautua jatkuvasti. Kuhunkin ryhmään valitaan kymmenen osallistujaa, joilla on erilaiset taustat. Kesätaukoa lukuun ottamatta joka kuukausi alkaa noin neljä uutta ryhmää. Asiantuntijaluennoille voivat osallistua uusimaalaiset, jotka kuuluvat johonkin Työnhakuveturin jäsenjärjes-

töistä ja ovat joko jääneet tai jäämässä työttömäksi. Piilotyöpaikkoja metsästämään Suurin osa työttömistä tai työttömyyden uhkaamista insinööreistä tulee tällä hetkellä isoista yrityksistä. Pienten ja keskisuurten yritysten merkitys työllistäjinä on lisääntynyt, eivätkä ne välttämättä ilmoittele avoimista työpaikoistaan. Sirpa Huttunen kertoo, että noin 80 prosenttia työpaikoista ei tule julkiseen hakuun. Hän kehottaakin etsimään oman alan piilotyöpaikkoja aktiivisesti. – Avointa paikkaa kannattaa hakea heti. Tuo ilmi motivaatiosi ja kerro, mitä lisäarvoa toisit mukanasi. Pue aito innostuksesi sanoiksi, hän neuvoo. Huttunen toivoo, että Työnhakuveturi tavoittaisi mahdollisimman monia insinöörejä. Tulevaisuudessa tiimi haluaa tarjota entistä monipuolisempaa ryhmätoimintaa. – Tavoitteena on kehittää jatkopolku niille, joiden työttömyys syystä tai toisesta pitkittyy. Minna Kurvinen Kuva Mikko Taipale HE L I NS 2/ 2016

–

Vapaa-aika

Inssivisa Testaa tietosi 1. Minkä alan tieteilijä ranskalainen valistusajattelija Frédéric Bastiat oli? a) taloustieteilijä b) kasvatustieteilijä c) tähtitieteilijä 2. Mikä ominaisuus ananassukuisella Brocchinia reducta -kasvilla on? a) se menestyy ilman vettä vuoden b) se on myrkyllinen vain ihmiselle c) se syö lihaa 3. Mistä asti antibiootteja on käytetty infektioiden hoidossa? a) 1920-luvulta b) 1940-luvulta c) 1960-luvulta 4) Mistä aatelismies ja teollisuusjohtaja Gustaf Wrede tunnetaan Suomessa? a) kemian alan keksinnöistä b) maatalouskoneiden kehittäjänä c) runoilijana 5. Minkä on mekaanikko ja matemaatikko Heronin 2 000 vuotta sitten keksimä eolipiili. a) höyryturbiini b) alkeellinen auto c) nostokurki

Vastaukset: 1. a 2. c 3. b 4. b 5. a

Sudoku /2016

4 1 2 7 9 8 5 9 4 5 2 2 3 4 5 8 7 1 3 8 6 1 4 5 1 22

–

HEL I NS 2 /2 0 16

4 9 5 2 6 7 8 3 1

3 2 6 8 9 1 7 5 4

1 8 7 5 4 3 6 9 2

7 3 8 6 5 2 4 1 9

9 4 2 7 1 8 5 6 3

5 6 1 9 3 4 2 8 7

2 5 4 3 8 9 1 7 6

8 1 9 4 7 6 3 2 5

6 7 3 1 2 5 9 4 8

Ratkaise inssisudoku ja lähetä se 28.4.2016 mennessä nimesi ja postiosoitteesi kera osoitteeseen HELINS/Unionimedia, Mikonkatu 17 B, 00100 Helsinki. Voit myös skannata ja lähettää vastauksesi osoitteeseen helins@unionimedia.fi. Oikein vastanneiden kesken arvotaan sudokukirja. Edellisen sudokun oikean ratkaisun lähettäneistä arpa suosi Annika Varsiota.

Rengas täyteen ja äkkiä

Mehu on rock Rock’n’roll Juicer on napakka sukellus mehustamisen saloihin. Se sisältää runsaasti reseptejä sekä tietoa kasvisten ja hedelmien terveysvaikutuksista ja käytöstä. Vihermehuista innostunut The 69 Eyesin solisti Jyrki 69 on tehnyt kirjan yhdessä personal trainer, freelance-toimittaja Anu Kiiverin sekä rockvalokuvaaja Ville Juurikkalan kanssa.

Jyrki 69, Anu Kiiveri: Rock’n’roll Juicer. Like Kustannus 2016.

Kuinka kovaksi polkupyörän rengas pitää pumpata? Tähän ei ole olemassa yksiselitteistä vastausta, mutta fillaristien yleisin virhe on jättää renkaat liian löysiksi. Tällöin polkeminen on raskaampaa, koska renkaat pureutuvat tiehen laajemmalla alalla. Kevyt kuski pärjää alhaisemmilla paineilla kuin painava. Suuntaa-antava tieto löytyy yleensä päällysrenkaan kyljestä ”Inflate to max … bar”. Maastopyörän paksuihin renkaisiin tarvitaan painetta vähemmän, mutta kapearenkaiset maantiekiitäjät pumpataan jopa 9 barin paineeseen. Renkaan täyttäminen riittävän kovaksi käy parhaiten ilmanpainemittarilla varustetulla jalkapumpulla. Parin, kolmen kympin investointi kunnon pumppuun pudottaa renkaan täyttämiseen vaadittavan ajan ja vaivan helposti alle neljäsosaan verrattuna käsipumppuun. Teimme epätieteellisen kokeen, jossa pumpattiin tyhjä 28 tuuman kaupunkipyörän rengas täyteen (noin 4 bar) ensin reppuun mahtuvalla käsipumpulla ja sitten jalkapumpulla. Testin tulos: Käsipumppu: 1 minuutti 11 sekuntia Jalkapumppu: 26 sekuntia Moni kuntopyöräilijä pitää lenkillä mukanaan uuden sisäkumin lisäksi hiilidioksidipatruunaa. Kertakäyttöisellä patruunalla rengas täyttyy parissa sekunnissa ja säilyy ajokelpoisena noin vuorokauden.

Elokuvia ja vanhoja autoja Mobilisti ja rekvisiittamestari Risto Höylä on vähän kuin James Bond -tarinoissa esiintyvä varustemestari Q. Pelle Hermannin auto ja autenttinen sota-ajan autokolonna ovat esimerkkejä Höylän rakentamista lavasteajoneuvoista. Elämäkerta esittelee myös miehen rakentamia erikoishärveleitä. Elokuvia ja vanhoja autoja sopii lahjaksi elokuvien ja vanhojen autojen ystäville.

Anita Saarelainen: Elokuvia ja vanhoja autoja – Rekvisiittamestari Risto Höylän tarina. Docendo 2016.

Käsipumppu.

Heureka

Suksi Heurekaan Heurekassa pääsee nyt testaamaan talvilajeja ympäri vuoden. Voit kokeilla urheiluselostajan työtä tai esimerkiksi mäkihyppyä, curlingia tai alppihiihtoa. 20 eri näyttelykohteessa on jokaiselle jotakin kiinnostavaa ikään katsomatta. Hauskinta oli ehkä kokea, miltä ampumahiihtäjästä tuntuu tähdätä maalitauluun, kun syke on hiihto-osuuden jälkeen korkealla, tai lumipallon tarkkuusheitto. Suksi Heurekaan! -näyttely on Heurekan sekä Kööpenhaminan Experimentarium- ja Bergenin VilVite- tiedekeskusten ja Tukholman Tekniska museet -museon yhteisprojekti, joka kiertää Pohjoismaissa.

Suksi Heurekaan! -näyttely 9.2.2016–15.1.2017. www.heureka.fi HE L I NS 2/ 2016

–

Menneitä muistellen

Ylä vas. Nämä osat löytyivät puolen metrin syvyydestä. Takana vaihtokammio, keskellä kampikammio ja edessä etuja takapyörä.

Ylä oik. Ohjauspyörästä oli löytöhetkellä jäljellä vain napa. Istuin löytyi Tammelasta.

Ala vas. Kullervon alkuperäisiä pikkuosia. Vasemmassa nurkassa tulpanjohdon pää, ryyppy- ja rasvakupit ylhäällä vasemmalla. Oikeassa nurkassa jäähdytysvesiputki.

Ala oik. Yhdistetty pako- ja imusarja on vielä siinä kunnossa kuin se oli löytöhetkellä. Kaasutin on merkkiä Zenith.

Uusi elämä Kullervolle Traktoriharrastaja Markku Lyhty aikoo saada liki satavuotiaan Kullervonsa takaisin ajokuntoon. Oletko kuullut tarinaa traktorista, joka on kirjaimellisesti noussut haudasta? Pohjois-Karjalan Valtimolla asui 1920-luvulla isäntä, joka hankki tilalleen uuden ajan ihmeen, Kullervo-moottorivetäjän. Isännän pettymykseksi uutuuskoneessa oli paljon vikoja. Vuonna 1960 hän purki traktorin ja hautasi sen AIV-kuoppaan. Neljäkymmentä vuotta myöhemmin Valtran Suolahden-tehtaalla työskennellyt Markku Lyhty sai uuden työkaverin, joka oli kotoisin Valtimolta. Museoajokkeja harrastava Lyhty kertoi miehelle haaveestaan: hän haluaisi rakentaa Kullervo-traktorin. Työkaveri mainitsi löytäneensä poikasena erikoisen rappurallin, joka oli paljastunut naapurin traktorin jäähdytti24

–

HEL I NS 2 /2 0 16

meksi. Hän näytti löydöstään kuvia Lyhdylle ja sai tämän innostumaan. Ilmetty Kullervon jäähdytin! Työkaveri sai selville, mitä muille osille oli tapahtunut. Vielä samana kesänä hän ja Lyhty matkustivat Valtimolle metallinpaljastin mukanaan ja kaivoivat maan povesta traktorin tärkeimmät osat. Nyt laukaalaisen Lyhdyn pajassa seisoo omilla pyörillään ihka oikea Kullervo. Lyhty uskoo, että hän saa vielä traktorivanhuksen moottorin hyrähtämään käyntiin. Silloin hänen yksilönsä saattaisi olla maailman ainoa liikkuva Kullervo. Aikalaisekseen moderni Kalevalasta nimensä lainannut Kullervo aloitti kotimaisten traktorien aika-

kauden vuonna 1919. Uutuus jaksoi vetää kolmesiipistä auraa, joten sillä oli hyvät mahdollisuudet mullistaa maanviljelys. Suunnittelija Gustaf Wrede oli ottanut mallia Amerikasta ja kehitellyt koneen, jonka moottorin alaosa muodosti osan runkoa. Runko oli valettu koteloista, joiden alla voimansiirtolaitteet olivat suojassa lialta. Kullervossa oli kuulalaakerit, etujousitus ja moottorissa öljypumppu, jossa oli kehittynyt voitelu. Perusrakenne oli Markku Lyhdyn mukaan samantyyppinen kuin nykytraktoreissa. Onni ei vain ollut Kullervon puolella. Valmistajalla oli kiire saada kone markkinoille, joten koeajot jäivät vähälle. Muun muassa venttiileihin ja jäähdytysjärjestelmään jäi vikoja.

Markku Lyhdyllä on arkistoissaan paljon Kullervo-aiheista materiaalia, kuten valokuvia, lehtijuttuja ja mainoksia. Kuvassa (oik.) Kullervon ohjekirja.

Kaiken kukkuraksi Venäjän vallankumous oli romuttanut suunnitelmat itäisten kotimarkkinoiden valtaamisesta. Kullervon valmistus loppui lyhyeen. Uusia osia piirtämällä Markku Lyhtyä harmittaa, että muisteloissa korostuvat usein Kullervon viat. – Kullervo oli oikein hieno yritys, mutta siinä oli monia laatupuutteita. Olisi vain pitänyt tehdä enemmän koeajoja, korjata vikoja ja jatkaa kehittämistä. Esimerkiksi jäähdytysongelmat olisivat hänen mukaansa korjaantuneet isommilla vesikanavilla ja tehokkaammalla vesipumpulla. Lyhty on unelmoinut toimivan Kullervon kokoamisesta jo vuosikymmenten ajan. Ensimmäiset osansa hän löysi 1980-luvun puolivälissä Tervolasta Lapista. Paljon Lyhty on tehnyt myös itse. Voimansiirron tuotekehityksessä elämäntyönsä tehnyt mies on istunut museoissa piirtämässä ja valokuvaamassa säilyneiden Kullervojen teknisiä yksityiskohtia. Lyhty arvioi, että hän on jo käyttänyt

kunnostustyöhön 700–900 tuntia. Vaikka joissakin Valtimolta löytyneissä osissa oli lähes puolen sentin ruostekerros, valtaosa aarteesta oli säilynyt hiesumaassa hämmästyttävän hyvin. – Valmistuskyltti oli vielä ruuveilla kiinni, ja maalikin oli monissa paikoissa säilynyt. Unelma juhlapäivästä Viime aikoina kunnostus on edennyt hitaasti, sillä Lyhtyä ovat työllistäneet hänen muut projektinsa. Tarkan työn tekijän periaatteisiin kuuluu väliaikaisten osien välttäminen ja uskollisuus alkuperäisille ratkaisuille.

Hän ei esimerkiksi aio tehdä Kullervoon isompia vesikanavia. – Teen ne samalla tavalla kuin alkuperäisessä, vikoineen. Järjestelmällistä miestä potkii eteenpäin moottorivetäjän jäähdyttimessä näkyvä päivämäärä vuodelta 1919. – Jos terveyttä ja aikaa on, kyllä kai Kullervo satavuotispäivänään pitäisi herättää henkiin. Kiire voi tulla. Teksti Minna Kurvinen Kuvat Minna Kurvinen ja Markku Lyhdyn kotialbumi

Kullervo-moottorivetäjä Suomen ensimmäisen traktorin suunnitteli Gustaf Wrede. Valmistaja oli Turun Rautateollisuus ja Vaunutehdas Oy. n Kullervoja valmistettiin vuosina 1919–23 alle 200. n Suomessa on tiettävästi jäljellä kolme Kullervoa. Kaksi muuta ovat maatalousmuseo Sarassa Loimaalla ja Mustialan maatalousoppilaitoksen museossa Tammelassa. n n

HE L I NS 2/ 2016

–

Koulutus

Varastovalvontaan tarkoitettua dronea kehittää kuuden hengen tiimi. Tiimin vetäjänä toimiva Pauli Isoaho (oik.) kertoo, että prototyyppi on tarkoitus julkistaa maaliskuun aikana. Kuvassa myös Hannes Jesar (vas.) ja Heikki Santti.

Apua ja sparrausta aloitteleville yrityksille Ammattikorkeakoulun rooli on mahdollistaa uusien ideoiden syntyminen. Yrityskiihdyttämö Turbiinissa yritykset ja opiskelijat voivat työstää ajatuksia eteenpäin. Yrityskiihdyttämö Turbiini on Vantaan kaupungin ja Metropolia Ammattikorkeakoulun yhteishanke, jonka tarkoitus on edistää alueen yritystoimintaa. – Vantaalla ei aikaisemmin ollut tällaista palvelua kasvuyrityksille. Turbii26

–

H EL INS 2 /2 0 16

nissa pyritään nimenomaan luomaan ja hiomaan ideoita. Lisäksi voimme osaamisellamme auttaa yrityksen kehittymistä opiskelijatyönä, Heikki Santti sanoo. Yrityskiihdyttämö Turbiini lanseerattiin virallisesti vuonna 2015. Se toi-

mii Metropolia Ammattikorkeakoulun tiloissa Vantaan Technopoliksessa. Metropolian ja Vantaan kaupungin lisäksi myös Haaga-Helia- ja Laurea-ammattikorkeakoulut ovat mukana. Turbiinin rahoittajina toimivat Vantaan kau-

Oppia idean skarppaukseen Yrittäjäopetus Metropoliassa on kampus-, opettaja- ja koulutusalakohtaista. Sitä voisi olla enemmänkin. Metropoliassa on järjestetty kymmenen opintopisteen InnoVaara -jakso, joka kannusti opiskelijoita yrittäjyyteen. Sen aikana opiskelijat perehtyivät yrittäjille tarpeellisiin taitoihin, kuten ideoiden kehittämiseen, myyntiin ja tehokkaaseen vuorovaikutukseen. – Se, että opetetaan pelkästään kirjanpitoa, yritysmuotoja ja verotusta, ei toimi. Nuo seikat ratkeavat kyllä, kun rahaa alkaa tulla. Alkuvaiheessa tärkeämpää on sparrata liikeideaa ja saada kehitettyä omaa tuotetta, Heikki Santti sanoo. Hannes Jesarin mielestä pitäisi päästä koko yrittäjyyskeskustelun yli ja lähteä asiakkaiden tarpeeseen perehtymisestä. – Pitää etsiä ratkaisuja asiakkaiden ongelmiin, eikä vain näperrellä oman idean parissa. Myös kritiikkiä, rakentavaa palautetta ja kommentteja on otettava vastaan.

punki sekä Metropolia. – Turbiini on alusta, jonka avulla voimme järjestää opiskelijoille oikean työelämän ympäristön ja josta he voivat saada substanssiosaamista. Tarvittaessa palkkaamme opiskelijoita harjoitteluun tai jopa työsuhteeseen näihin hankkeisiin, Hannes Jesar sanoo. Mukana on usein opiskelijoita insinööreistä tradenomeihin ja muotoilijoista hoitoalan opiskelijoihin. Sparrausta ja neuvontaa Hannes Jesar valmistui Metropoliasta viime keväänä. Hän liittyi tiimiin, kun Turbiiniin etsittiin henkilöä rakenta-

maan konseptia, suunnittelemaan tilaa ja tuotteistamaan palveluita. – Opiskelin Metropolia Business Schoolissa International Business and Logistics -ohjelmassa ja tuon tähän projektiin kaupallista osaamista. Teknologiayrityksiä pitää muistuttaa, että tuote pitää rakentaa asiakaslähtöisesti. Myös tuotteiden kaupallistaminen ja hinnoittelu on usein ongelma. Heikki Santti on puolestaan Metropolian palkkalistoilla. – Olen yhteydessä yrityksiin ja rakennan kontakteja. Lisäksi haen hankkeisiin ammattikorkeakoulun puolelta sopivia tekijöitä. Turbiini tarjoaa startup -yrityksille tiloja, sparrausta ja neuvontaa. – Kyseessä voi olla yksi henkilö tai tiimi, Santti sanoo. Varsinaista yritystä ei vielä tarvitse olla. – Ajatuksenamme on, että ennen kuin yritystä perustetaan, pitää luoda jonkinlaista liikennettä asiakkaiden suuntaan, jotta nähdään, kantaako idea, Jesar toteaa. Potentiaaliset yrittäjät voivat olla ammattikorkeakoulujen nykyisiä tai entisiä opiskelijoita, joilla on idea. – Lisäksi YritysVantaa ohjaa meille asiakkaita, joiden he kokevat hyötyvän enemmän meidän osaamisestamme. Myös espoolaiset ja helsinkiläiset ovat tervetulleita, Santti jatkaa. Tällä hetkellä Turbiinissa on kymmenkunta aloittelevaa yritystä. Kokeiluja työelämän ideoista Turbiini tarjoaa palveluita myös pk-yrityksille, joilla on tarve kehittää toimintaansa. – Pk-yrityksillä voi olla tarve uusille

tuoteideoille tai halu kehittää jo olemassa olevien tuotteiden ominaisuuksia. Me autamme siinä, Heikki Santti sanoo. Kolmas palvelu on smart lab -toiminta. Vantaan kaupungin eri virastoissa on ideoita toiminnan kehittämiseksi. – Vantaan kanssa olemme sopineet, että tämän vuoden aikana toteutamme kymmenen kokeilua, Santti toteaa. Kokeilut liittyvät esimerkiksi terveyden edistämiseen ja rakennusratkaisuihin. – Pyrimme luomaan nopean tavan mitata tilojen sisäilmaongelmien astetta ja olemassaoloa. Metropolian Elektria-yksikössä on kehitetty EKG-laastari. – EKG-laastarin hyödyntämistä olemme aikeissa kokeilla Vantaan kaupungin Työterveysyksikön kanssa. Natasha Petrell Kuva Mikko Taipale

Pienkone pörrää varastossa Yksi Turbiinin tiloissa toimivista startup-yrityksistä kehittää etäohjattavaa drone-lentokonetta, joka on tarkoitettu sisätiloissa tapahtuvaan varastovalvontaan. Jos varastossa tapahtuu hälytys, drone-lennokki voidaan lähettää paikalle katsomaan, mikä on hälytyksen syy. Sillä voi myös seurata, onko käytävillä esteitä tai onko tietty tavara hyllyssä.

HE L I NS 2/ 2016

–

HI ry

Hallitus esittäytyy – Susanna Kalliomäki Kuinka kauan olet ollut HI:n hallituksessa? Minut valittiin vuoden 2015 syysko kouksessa hallitukseen, eli kuluva toimikausi on ensimmäiseni. Mikä on roolisi hallituksessa? Vastaan jäsenpidosta. Lisäksi annan oman panokseni nuorjäsentoiminnassa ja viestintätyöryhmässä. Olen myös HELINS-lehden toimitusneuvoston jäsen. Onko sinulla muita tehtäviä IL liittoyhteisössä? Tällä hetkellä olen varajäsenenä Koulutus- ja elinkeinopoliittisessa valiokunnassa. Miksi lähdit HI:n hallitukseen? Jo opiskeluaikana olin aktiivisesti mukana yhdistystoiminnassa ja työmarkkinoiden tilasta kiinnostuneena ihmisenä oli luonteva jatkumo lähteä mukaan Helsingin Insinöörien toimintaan ja hallitukseen. Minkälaisia asioita haluat ajaa insinöörien/nuorten puolesta? Ammatti-identiteetin rakentaminen alkaa jo opintojen alkuvaiheessa ja tätä kasvua meidän tulee tukea sekä vahvistaa vanhempaa ammattikuntaa unohtamatta. Työelämän elinkaaren eri vaiheissa jäseniä puhuttelevat eri asiat, ja heillä on erilaiset tarpeet. Tämä tulisi huomioida HI:n kaikessa toiminnassa, ja pyrinkin osaltani viemään eteenpäin tätä ajattelumallia. Mitä harrastat? Työn ja ammattijärjestötoiminnan lisäksi kulutan aikaani minua kiinnostavien asioiden parissa, kuten urheillen ja kirjojen maailmassa. Myös neulontainnostukseni heräsi alkutalvesta uudelleen. Suomen harmautta pyrin naapurivaltioita kauemmas karkuun aina mah28

–

HEL I NS 2 /2 0 16

Susanna Kalliomäki DiPrint Oy / digipaino Metropolia Ammattikorkeakoulu, graafinen viestintätekniikka (mediatekniikka)

dollisuuksien niin salliessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Mikä on lempipaikkasi ja miksi? Vaikka olenkin jo pian vuosikymmenen asunut pääkaupunkiseudulla ja viihdyn täällä hyvin, on lempipaikkani silti mökkilaituri maaseudun rauhassa ja keskellä luontoa.

Terveisesi HI:n jäsenille: Mikäli olet kiinnostunut lähtemään mukaan toimintaan, rohkeasti vaan! Aina on tilaa uusille ajatuksille, ideoille ja näkökulmille. Helsingin Insinöörit on muutakin kuin liiton kalenteri ja tämä lehti - tutustu kotisivuillamme jäsenetuihin, löydä itsellesi mukavaa tekemistä tai kehittäviä koulutuksia ja laajenna verkostojasi.

Sinua varten – työssä ja vapaalla Tanja Ahola

Anna-Riikka Rajanen.

Kesäyön uni Lauantaina 13. elokuuta 2016 klo 14 Suomenlinnan kesäteatteri, Hyvän Omantunnon linnake

William Shakespearen komedia nähdään Ryhmäteatterin uutena tulkintana. Tarina ateenalaisten nuorten eksymisestä keijujen ja maahisten asuttamaan taikametsään on täynnä hurjia käänteitä.

Lipun jäsenhinta on 20 euroa. Varaa lippusi 25. huhtikuuta mennessä: www.helins.fi/tapahtumat tai HI:n toimisto puh. 040 150 3878.

Ilmoittaudu HI:n tapahtumiin Ilmoittaudu osoitteessa www.helins.fi/tapahtumat, ellei toisin mainita. n Jäsennumeron löydät jäsenkortistasi. n Useimpiin tilaisuuksiin voit varata lipun myös seuralaisellesi. n Ilmoittautumiset käsitellään saapumisjärjestyksessä. n Varauksestasi lähetetään varausvahvistus tai maksutiedot sähköpostiisi tai e-laskuna. Pyydettäessä voit saada myös paperilaskun. n Liput saapuvat toimistolle noin 2–3 viikkoa ennen tapahtumaa. Kun maksusuoritus näkyy tilillämme, lähetämme liput postitse. n

Seuraa tapahtumakalenterista ja Facebookista ajankohtaisia ilmoituksia! Lisätietoja: www.helins.fi/tapahtumat toimisto@helins.fi, puh. 040 150 3878 www.facebook.com > Helsingin Insinöörit HI ry

HE L I NS 2/ 2016

–

HI ry

Ateneumin näyttelyesittely Keskiviikkona 13. huhtikuuta 2016 klo 17 Ateneumin taidemuseo Näyttelyesittelyssä istut mukavasti Ateneum-salin rauhassa, jossa opas pitää puolen tunnin luennon näyttelyn sisällöstä ja taustoista. Kuulemme esittelyn kahdesta näyttelystä – Japanomania pohjoismaisessa taiteessa 1875–1918, sekä kuvanveistäjä Auguste Rodinin tuotanto. Esittelyn jälkeen voit tutustua omatoimisesti näyttelyihin. Lipun jäsenhinta on 8 euroa. Varaa lippusi: www.helins.fi/tapahtumat tai HI:n toimisto puh. 040 150 3878.

Auguste Rodin: Ajattelija, suuri versio (1903), Sveriges Nationalmuseum. Linn Ahlgren.

Utagawa Hiroshige: Kameidon luumutarha (1970). Ateneumin taidemuseo. Kansallisgalleria/Kirsi Halkola.

Olipa kerran neuvostotaide Lauantaina 14. toukokuuta 2016 klo 15 Didrichsenin taidemuseo Opastettu kierros esittelee valikoiman neuvostovenäläistä kuvataidetta Mihail Arefjevin kokoelmasta. Keskeinen teema näyttelyssä on ihminen, arjen sankari eri puolilla Neuvostoliittoa. Lipun jäsenhinta on 6 euroa. Varaa lippusi: www.helins.fi/tapahtumat tai HI:n toimisto puh. 040 150 3878. Sergei Jakobtšuk: Saamelaisnaiset. Tretjakovin Galleria/Mihail Arefjev

Keilailta Talissa Torstaina 19. toukokuuta 2016 klo 18 Talin keilahalli, Huopalahdentie 28 Lähde keilaamaan Talin keilahalliin HI:n nuorekkaassa seurassa. Tapahtuma on jäsenille maksuton. Ilmoittaudu: www.helins.fi/tapahtumat tai HI:n toimisto puh. 040 150 3878. 30

–

H EL INS 2 /2 0 16

Linnanmäki

Jäsenhintaisia rannekkeita Linnanmäelle Varaa jo ennakkoon Linnanmäen hupirannekkeet koko perheelle. Linnanmäki on avoinna 23.4.–23.10.2016. Rannekkeen jäsenhinta on 32 euroa. Tilaa rannekkeet: www.helins.fi/tapahtumat tai HI:n toimisto puh. 040 150 3878. Linnanmäen vuoristorata.

Retki Söderskärin majakalle Tulossa 11.6.2016 laivaretki Kuivasaareen ja Söderskärin majakalle. Lisätietoa www.helins.fi/tapahtumat tai HI:n toimisto puh. 040 150 3878.

Insinöörit vappumielellä Lauantaina 30. huhtikuuta 2016 klo 13–17 Ravintola Virgin Oil, Mannerheimintie 5 Tänä vuonna kokoonnumme viettämään vappua Helsingin ydinkeskustaan, ravintola Virgin Oiliin.

Tule kilistämään lasillinen kuohuvaista insinöörien ja livemusiikin seurassa. Paikalle voit saapua sinulle ja seuralaisellesi sopivaan aikaan klo 13–17 välillä. Käynnistetään vappurieha yhdessä insinöörien terhakkuudella! Tutustu ohjelmaan verkkosivuillamme ja ilmoittaudu 22. huhtikuuta mennessä: www.helins.fi/tapahtumat tai HI:n toimisto puh. 040 150 3878. Tervetuloa!

HE L I NS 2/ 2016

–

HI ry Juha Reunanen

Jani Mahkonen

Pepe Ahlqvist.

J. Karjalainen.

Puistoblues Lauantaina 2. heinäkuuta 2016 klo 12 Vanhankylänniemi, Järvenpää Puistobluesin piknik on vertaansa vailla oleva kesätapahtuma. Päälavalle nousevat elämän makuisten tarinoiden kertoja J. Karjalainen sekä kotimaisen juurimusiikin grand old man Pepe Ahlqvist H.A.R.P. -yhtyeensä kanssa. Tilaa jäsenhintaiset liput ennakkoon 30. huhtikuuta mennessä hintaan 45 euroa, max 2 lippua/jäsen. Varaa lippusi: www.helins.fi/tapahtumat tai HI:n toimisto puh. 040 150 3878.

Vådötorp-huvila on Helsingin Insinöörien kesäpaikka Vartiosaaressa, Itä-Helsingissä. Vuokraa huvila käyttöösi kesäkaudella 4.5.–16.10.2016. Voit vuokrata huvilasta yksittäisiä huoneita tai vaikka koko huvilan suuremmalle seurueelle. Piha-alueelta löydät myös grillikatoksen ja rantasaunan. Lisätiedot ja varaustilanne: www.helins.fi/vadotorp toimisto@helins.fi, puh. 040 150 3878.

–

HEL I NS 2 /2 0 16

Seija Vilander

Huvilakausi on jo lähellä

Harri Masko

Gini-tasting Keskiviikkona 20. huhtikuuta 2016 klo 18 Steam Hellsinki, Olavinkatu 1 Tervetuloa gini-tastingiin, joka järjestetään gineihin erikoistuneessa Steam Hellsinki ravintolassa. Tilaisuudessa pääset maistelemaan giniä ja cocktaileja, sekä myös itse valmistamaan juoman. Osallistumismaksu on 24 euroa. Ilmoittaudu: www.helins.fi/tapahtumat tai HI:n toimisto puh. 040 150 3878.

Vantaalla juostaan taas ExtremeRun Lauantaina 21. toukokuuta 2016 Hakunilan Urheilupuisto, Vantaa Lähde mukaan HI-Nuorten ja Uudenmaan Insinööriopiskelijoiden yhteiselle ExtremeRun -juoksulle. Jokainen voi liikkua omaan tahtiinsa tai liittyä kävelijät/hölkkääjät/juoksijat -ryhmiin. Pääasiana on yhteinen hauskanpito ja itsensä haastaminen. Juoksun jälkeen on mahdollisuus käydä saunassa. Tapahtuma on omakustanteinen. Hinta on ilmoittautumisajankohdan mukaan 50–60 euroa. Merkitse ilmoittautumisen yhteydessä tiimiksi HI+UIO. Ilmoita osallistumisestasi myös osoitteeseen hinuoret@gmail.com. Lisätietoa löydät Facebookin tapahtumasta HI+UIO goes ExtremeRun 2016. Ilmoittaudu: www.extremerun.fi/vantaa

Liity Insinöörilaulajien riveihin Kari Oikkonen

Insinöörilaulajien harjoitukset pidetään HI:n toimistolla yleensä maanantaisin klo 17.30–19.30, osoitteessa Ratavartijankatu 2 A. Ohjelmistossamme on hyväntuulisia ja perinteisiä suomalaisia mieskuorosovituksia. Esiintymisiä on vanhainkodeista ravintoloihin, myös yksityistilaisuuksissa. Uusia jäseniä otetaan jatkuvasti Insinöörilaulajien riveihin. Tiedustele asiaa Kimmo Heikkiseltä, puh. 0400 583 423, tai täytä yhteydenottolomake osoitteessa www.insinoorilaulajat.fi. Tervetuloa tutustumaan harjoituksiimme! HE L I NS 2/ 2016

–

HI ry

Tulevia jäsenkoulutuksia 31.3.

Työelämän pelisäännöt 4: Yksityisyyden suoja työelämässä

2.4.

Sosiaalisen median työnhaku ja LinkedIn-työpaja: Asiantuntijaverkoston hyödyntäminen työnhaussa

12.4.

Työelämän pelisäännöt 1: Työsopimuksen sisältö ja erityiskohdat

23.4.

Tule parhaaksi itseksesi: Miten kehittyä paremmaksi esiintyjäksi ja valmentajaksi?

2.5.

Työnhaun peruselementit: Urahallintakoulutusta uuden työpaikan etsimiseen

18.5.

Urasuunnittelulla mielekkääseen työhön: Eväitä oman urapolun rakentamiseen.

Pixhill

Helsingin Insinöörit ja Insinööriliitto järjestävät yhteistyössä työelämään ja urahallintaan liittyviä koulutuksia keväällä 2016:

Koulutukset ovat erittäin suosittuja, joten ilmoittaudu nopeasti! Mikäli koulutus ehti mennä jo täyteen, voit ilmoittautua jonoon – vapautuvat paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. www.ilry.fi/koulutukset

Työnhakuveturi kouluttaa työnhakuun

Miten piilotyöpaikkoja löydetään, luodaan ja lähestytään? Keskiviikkona 6. huhtikuuta 2016 klo 9–12 Balderin sali, Aleksanterinkatu 12 Koulutus on käytännönläheinen paketti siitä, miten nopeuttaa omaa työllistymistään keskittymällä piilotyöpaikkojen etsintään. Kouluttaja Riikka Pajunen on toiminut vuosia uravalmentajana ja nähnyt satoja onnistuneita piilotyöpaikan löytäjiä. Kuulet käytännön tarinoita ja saat konkreettisia vinkkejä oman työnhaun vauhdittamiseksi. Lisätiedot ja ilmoittautuminen: www.tyonhakuveturi.fi

–

HEL I NS 2 /2 0 16

Riikka Pajunen auttaa työnhakijoita löytämään piilotyöpaikkoja.

Sointu Högström

Työnhakuveturin tavoitteena on tukea korkeakoulutettujen työnhakuvalmiuksia ja edistää omaehtoista työllistymistä tarjoamalla asiantuntijaluentoja ja Työnhakuboosterin ryhmätoimintaa.

Jäsenedut.fi -palvelusta runsaasti etuja Jäsenedut.fi on ammattiliittojen yhteinen jäsenetusivusto. Kun rekisteröidyt palveluun, käytä jäsenkortissasi olevaa jäsennumeroa ja valitse valikosta Insinööriliitto IL ry. Näytä jäsenkorttiasi asioidessasi jäsenetuja myöntävissä liikkeissä. Jäsenkortin taakse on merkitty Jäsenedut.fi -logo. Esimerkkejä jäseneduista Matkailu ja autoilu: n Useat kylpylät ja hotellit, alennukset noin 10–15 prosenttia päivähinnasta, esim. Naantalin kylpylä. n Alennukset mökkien vuokrahinnoista, esim. Ylläksen kelomökeistä 20 prosentin alennus. n K1 Katsastuspaketti 30–55 euroa. n Laivamatkat, esim. 20 prosentin alennus Tallinnan matkoista Eckerö Linen laivoilla.

Verkkokaupat: n Zalando, 10 prosentin alennus normaa-

lihintaisista tuotteista. n Anttila, koodilla 15 euron alennus vähintään 100 euron tilauksesta. Tarjous voimassa 1.4.2016 asti. n Reima, 10 prosentin alennus verkko-

kaupasta ja tehtaanmyymälöiden normaalihintaisista tuotteista. Tarkista palvelusta ajankohtaiset tiedot. Hinnat ja edut voivat vaihdella päivittäin. www.jäsenedut.fi

Helsingin Insinöörit HI ry:n

Sääntömääräinen vuosikokous pidetään tiistaina 26. huhtikuuta 2016 klo 18.00 Insinöörit–Ekonomit-talossa, Ratavartijankatu 2 A, Helsinki. Kokouksessa käsitellään • hallituksen kertomus toiminnasta 1.1.–31.12.2015 • tilinpäätös vuodelta 2015, tilintarkastajien lausunto ja vastuuvapauden myöntäminen. Kokouksessa keskustellaan Uuteen keskusjärjestöön liittyvistä asioista. Esityslista ja muut kokousasiakirjat jaetaan kokouksen alussa. Ne ovat saatavissa myös etukäteen yhdistyksen toimistolta 22. ja 25.–26. huhtikuuta klo 8–16. Kokoukselle tarkoitetut aloitteet on oltava yhdistyksen toimistolla viimeistään 5. huhtikuuta. Pyydämme ystävällisesti ilmoittautumaan 22. huhtikuuta mennessä tarjoilujen vuoksi osoitteessa www.helins.fi/tapahtumat tai HI:n toimistolle puh. 040 150 3878. Tervetuloa! Hallitus

HE L I NS 2/ 2016

–

HI ry Pixhill

Haku perheen hyvinvointijaksoille on meneillään Palkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT ry järjestää hyvinvointia ja terveyttä edistäviä, 1-askel-hyvinvointijaksoja työikäisille aikuisille ja heidän perheilleen hotelleissa, urheiluopistoissa, lomakeskittymissä ja kylpylöissä eri puolilla Suomea. Haku kesän 2016 jaksoille on meneillään! Liikunnallisilla perheiden hyvinvointijaksoilla ollaan aktiivisesti yhdessä, liikutaan, syödään terveellisesti, levätään ja virkistytään. Jaksoilta ammennetaan eväitä arjessa jaksamiseen sekä työn ja

perheen yhteensovittamiseen lapsiystävällisissä ja luonnonläheisissä kohteissa.

makkeella. Valinnat tehdään terveydellisin, taloudellisin ja sosiaalisin perustein.

Kenelle hyvinvointijatkot sopivat? Hyvinvointijaksot sopivat perheille, joilla on mukana yksi tai useampi alle 17-vuotias perheeseen kuuluva lapsi. Mikäli perheeseen kuuluu 17–18-vuotiaita, he ovat tervetulleita mukaan aikuisten hinnalla.

Hinnat perhejaksoilla Aikuiset 125 euroa/5 vrk Lapset 6–16 v. 75 euroa/5 vrk, alle 6-vuotiaat maksutta Työtön tai lomautettu 62,50 euroa/5 vrk

Kuinka jaksoille pääsee? Jaksoille haetaan sähköisellä hakulo-

Lisätiedot: Palkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT ry, www.pht.fi

Hinta sisältää ohjelman sekä perhemajoituksen täysihoidolla.

Uudenmaan alueen HI luottamushenkilöt tapaavat Torstaina 21.huhtikuuta 2016 klo 17 Insinöörit–Ekonomit-talo, Ratavartijankatu 2 A

Aiheina: Vuoden alusta voimaan astuneet lakimuutokset, mahdollisten pakkolakien merkitys palkansaajalle ja paikallinen sopiminen, liiton lakimies

Tervetuloa Helsingin Insinöörien luottamushenkilötapaamiseen Itä-Pasilaan. Kuulemme alustuksia ajankohtaisista aiheista ja tapaamme toisia Uudenmaan alueen luottamushenkilöitä.

Työmarkkinatilanne, neuvottelujohtaja Petteri Oksa Insinööriliiton ajankohtaiset asiat ja Uusi Keskusjärjestö -hankkeen selvitys, puheenjohtaja Pertti Porokari Mikäli et ole ollut aiemmin mukana ja olet kiinnostunut osallistumaan, ota yhteyttä: alueasiamies Anu Kaniin, anu.kaniin@ilry.fi, puh. 0201 801 859. Ilmoittaudu: www.helins.fi/tapahtumat tai HI:n toimisto puh. 040 150 3878.

–

HEL I NS 2 /2 0 16

Sointu Högström

Insinöörin tärkeät osoitteet Helsingin Insinöörit HI ry toimisto@helins.fi, www.helins.fi Insinööriliitto IL ry asiakaspalvelu@ilry.fi, www.ilry.fi

Jäsenpalvelu Jäsenrekisteriä koskevat tiedustelut, muutostiedot, suoramarkkinointikiellot yms. voit osoittaa joko HI:n toimistolle tai Insinööriliiton asiakaspalveluun. IL:n Asiakaspalvelukeskus palvelee arkisin klo 9–16 numerossa 0201 801 801 tai sähköpostitse asiakaspalvelu@ilry.fi. IAET Insinöörien, Arkkitehtien ja Ekonomien Työttömyyskassa www.iaet.fi

HI:n toimisto Pasilassa

AYT Ammatinharjoittajien ja Yrittäjien Työttömyyskassa www.ayt.fi

Ratavartijankatu 2 A, 00520 Helsinki

Palveluksessasi Toimistosihteeri Eine Sahlakoski 040 150 3878 toimisto@helins.fi

Järjestösihteeri Jaana Kälviäinen 050 403 2363 jaana.kalviainen@helins.fi

Viestintävastaava Sointu Högström 040 180 6210 sointu.hogstrom@helins.fi

Jäsentietojen päivittäminen Mikäli yhteystietosi muuttuvat tai vaihdat työpaikkaa, päivitä tietosi jäsenrekisteriin Insinööriliiton jäsensivuilla www.ilry.fi > Jäsensivut. Käytä kirjautumissivun käyttäjätunnuksena jäsenkorttisi jäsennumeroa. Muista päivittää myös sähköpostiosoitteesi yhteydenpidon vuoksi. Kotiosoitteen muuttuessa saamme tiedot suoraan Väestötietojärjestelmästä.

Seuraa myös: Facebook > Helsingin Insinöörit HI ry Twitter @Helinsfi, #helins Slideshare > HIry LinkedIn > Helsingin Insinöörit HI ry

Hallituksen jäsenten yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.helins.fi/hallitus HE L I NS 2/ 2016

–

HI ry

HI Hallitus 2016 Puheenjohtaja Samu Salo 040 184 2290 samu.salo@ilry.fi

Varapuheenjohtaja Marjo Lehtinen 050 527 3978 marjolehtinen@ outlook.com

Tuomas Hara 050 532 5789 tuomash@gmail.com

Risto Heino 040 723 9885 risheino@gmail.com

Tommi Immonen 0400 817 765 immosentommi@ gmail.com

Susanna Kalliomäki 045 137 0371 susanna.m.kalliomaki@gmail.com

Timo Karasmäki 040 521 8859 tkarasmaki@ gmail.com

Pekka Laakso 0400 623 412 pekka.k.laakso@ gmail.com

Lasse Laurikainen 040 502 5205 lasse.laurikainen@ nokia.com

Rope Sidebras 050 355 5946 rope@iki.fi

Mila Viksilä 045 119 8591 mila.viksila@ gmail.com

HI toimii

Jäsenyhdistykset

Lisätietoja HI:n toiminnasta ja työryhmistä saat järjestösihteeri Jaana Kälviäiseltä, jaana.kalviainen@helins.fi, puh. 050 403 2363.

Raideliikenteen insinöörit ja ylemmät toimihenkilöt VRI ry Teijo Virtanen, puheenjohtaja teijo.virtanen.ay@gmail.com, puh. 040 866 3831 jasentiedot@vri.fi, muutokset ja uudet jäsentiedot Mika Paananen, varapuheenjohtaja mika.paananen@vr.fi, puh. 040 862 0257 Aki Härkönen, sihteeri aki.harkonen@liikennevirasto.fi, puh. 040 749 4934

HELINS-lehden toimitusneuvosto Samu Salo vastaava päätoimittaja Historia-työryhmä Rope Sidebras Huvila ja huoltoryhmä Pertti Mattila Insinööriklubityöryhmä Raimo Nummi Koulutus- ja elinkeinopoliittinen jaosto/ Metropolia-työryhmä Samu Salo Kulttuurijaosto Pirjo Huvila Lastentapahtumat Toimihenkilöt

–

HEL I NS 2 /2 0 16

Nuoret Insinöörit Tuomas Hara ja Kati Hyvönen Nuorjäsentoiminta Susanna Kalliomäki Palkitsemistyöryhmä Risto Heino Seniorit Risto Pakaste Talousvaliokunta Pekka Laakso Työmarkkinajaos Tuomas Hara Valokuvauskerho Mika Balk Viestintätyöryhmä Susanna Kalliomäki Yrittäjäryhmä Tommi Immonen

Ilmailulaitoksen Insinöörit ry Kaisa Rautavaara, puheenjohtaja, pääluottamusmies kaisa.rautavaara@finavia.fi, puh. 040 529 0314 Jukka Väänänen, varapuheenjohtaja, varaluottamusmies jukka.vaananen@finavia.fi, puh. 040 559 9442

Kolumni

HELSINGIN INSINÖÖRIEN AMMATILLISAATTEELLINEN JÄSENLEHTI

HANKKISINKO LIPPUTANGON? Tässä tarinassa ovat pääosissa lipputanko, Insinööriliiton lippu, Insinööriliitto ja insinöörit. Jos sinulla on lipputanko, tiedät varmasti tunteen, joka valtaa mielen, kun huomaat, että olet unohtanut vetää lipun salkoon, kun kaikki muut ovat sen jo tehneet. En nyt tarkoita niitä vapaaehtoisia liputuspäiviä, vaan niitä tärkeimpiä. Haluan korostaa, että lipputanko tai sen omistaminen kotona tai mökillä ei ole tämän kolumnin keskiössä. Sen sijaan keskiössä on Insinööriliitto. Samaan tapaan kuin liputtamista varten tulee olla lipputanko, on myös liitollamme oltava kestävä perusta ja päättäväinen asenne insinöörien edunvalvontaa varten. Lipun, siis insinööriyden, olisi hulmuttava ylväästi keskellä haastavaa yhteiskuntaa. Aina ei lippu kuitenkaan hulmua ylväästi, vaan se saattaa olla rispaantunut, vailla kirkkaita värejään. Se saattaa roikkua apeana tankoaan vasten, kuin anteeksi pyytäen. Toisinaan voi pahakin myrsky iskeä, milloin mistäkin suunnasta. Lippu ja tanko ovat silloin kovalla koetuksella. Lippu saattaa jopa repeytyä, ja tankokin on vaarassa kaatua. Silloin tarvitaan taitavia ompelijoita, uutta narua, uutta maalia salkoon, harusta vahvistamaan lipputankoa. Jokainen meistä on vastuussa lipun eheydestä, sen raikkaudesta ja rohkeasta liehunnasta. Tuulia emme voi estää, tsunamitkin ovat mahdollisia, mutta yhdessä pystymme estämään ja korjaamaan vauriot. Jos lippu kuvaa insinööriyttä ja jokainen meistä, oman yhdistyksensä kautta Insinööriliittoon kuuluvista jäsenistä, sen kuntoa, kuvaa lipputanko liiton johtoa. Minä hankin lipputangon, liputan joka päivä ja suosittelen liputusta sinullekin. Jokainen päivä on liputuspäivä. Pidetään lippu korkealla. Raimo Sillanpää Varapuheenjohtaja Insinööriliitto IL ry

Kysy Insinööriklinikalta Kaikki HELINS-lehdessä julkaistut Minnan klinikka -kysymykset ja vastaukset on koottu osoitteeseen www.helins.fi/insinooriklinikka. Sivuilla voit myös jättää oman kysymyksesi asiantuntijoiden vastattavaksi.

Seuraavassa numerossa HELINS-lehti 3/2016 ilmestyy 25.5. Alkukesän numeron aiheena on muun muassa insinööri työmarkkinoilla.

HE L I NS 2/ 2016

–

KYBERTURVAA!

-seminaari 6.4.2016 HTC Pinta, Kolumbus-auditorio, Tammasaarenkatu 3, Helsinki

Ilkka Halava Prime Frontier Oy Future Works Oy

Jarno Limnéll Aalto-yliopisto

Kimmo Rousku valtiovarainministeriö

Kyberturvallisuus kattaa laajan kirjon turvallisuuteen ja sähköiseen, verkottuneeseen ympäristöön liittyviä tekijöitä. Puhutaan kyberhyökkäyksestä, kybersodankäynnistä, tietoturvasta, turvallisuusuhasta ja kyberympäristöstä. Mistä tässä ilmiössä on kysymys? Voiko kyberturvallisuutta lisätä ja uhkia minimoida oikeilla toimilla? Miltä näyttää tulevaisuuden kybermaailma? Helsingin Insinöörit HI ry järjestää jäsenilleen ja yhteistyökumppaneilleen avoimen seminaarin, jossa kyberturvallisuuden ja tulevaisuudentutkimuksen johtavat asiantuntijat valottavat kyberturvallisuuden eri ilmenemismuotoja. Tilaisuuden ohjelma ja buffet ovat ilmoittautuneille maksuttomia. Ilmoittaudu osoitteessa www.helins.fi/tapahtumat tai soita HI:n toimistolle p. 040 150 3878. Tervetuloa!

Erkki Mustonen F-Secure

Ohjelma 16.30 Buffet-ruokailu 17.20 Tervetuliaissanat Samu Salo ja Susanna Kalliomäki, Helsingin Insinöörit HI ry 17.30 Ihminen, systeemi ja kyberturvakysymykset Ilkka Halava, Prime Frontier Oy, Future Works Oy 18.00 Kyberturvallisuuden tulevaisuus ja kybersodankäynti Jarno Limnéll, Aalto-yliopisto 18.30 Kahvitauko 19.00 Kyber – tieto – digiturvallisuus Kimmo Rousku, valtiovarainministeriö 19.30 Kyberuhat – myytit ja todellisuus Erkki Mustonen, F-Secure 20.00 Musiikkiesitys 20.15 Seminaarin loppusanat