4
HIMA 3 | 2020
Ajassa
KUVA HELSINGIN KAUPUNGIN AINEISTOPANKKI/PIRA COUSIN
STADIN LUONTOON
Pitkäkosken rinnelehdot kutsuvat PITKÄKOSKEN RINNELEHDOT KUTSUVAT nauttimaan kaunii
seen luontoon ja luonnontilaisen kosken kuohuntaan. Alueeseen voi tutustua rakennettujen reittien ja opastaulujen avulla. Jokimaisemia voi ihailla joen rannan katselu lavoilta.
Helsingin ja Vantaan omistamat Pitkäkosken rinnelehdot sijaitsevat Keskuspuiston luoteisosassa, Van taanjoen molemmin puolin. Lue lisää: www.vihreatsylit.fi/ pitkakoskenrinnelehdot/
KUVA OTAVAMEDIA
edullisempia. Markkinoille on tullut edullisempia sähköautovaihtoehtoja ja myös käytettyjä sähköautoja on alkanut tulla saataville. Sähköautoilun kasvun kirittäminen on Auvisen mukaan nyt poliitikkojen käsissä valtakunnallisella ja paikallisel la tasolla. – Tärkeimpiä kaupunkien toimia alku vaiheessa on latausinfran rakentaminen ja määräaikaisten kaistaetujen ja edulli sempien parkkimaksujen tarjoaminen. Esimerkiksi Oslossa on yli 50 000 sähkö autoa. Niillä on edullisemmat verot, ja tiemaksut sekä lupa ajaa kaistoilla ja alueilla, joihin bensa- ja dieselautoilla ei ole asiaa, Auvinen kertoo.
Ekofiksu
HEKASSA SÄHKÖAUTOILUN TULEVA kasvu on
Sähköautoilulla kohti puhdasta liikennettä tavoittelee hiili neutraaliutta vuoteen 2035 mennessä, Helsinki panostaa siihen omalla hiili neutraaliustavoitteellaan, jonka oleel lisimpiin toimenpiteisiin kuuluu liiken teen päästöjen vähentäminen. – Liikenne on yleensä lämmityksen ohella suurin päästölähde niin Helsin gissä kuin muuallakin, kertoo erityis asiantuntija Karoliina Auvinen Suo men ympäristökeskus SYKE:stä. Yksi pääkaupunkiseudun henkilö auto päästää tällä hetkellä keskimäärin 160 grammaa hiilidioksidia per ajettu kilometri. SAMALLA, KUN SUOMI
poltto moottoriautoilusta sähköautoihin on jo vahvasti alkanut, tapahtuu se Auvisen mukaan liian hitaasti ilmastonmuu toksen näkökulmasta. Viime vuonna sähkö- ja kaasuautoja oli vasta yksi pro sentti kaikista Suomessa liikennekäy tössä olleista autoista. Suurin osa niistä on käytössä pääkaupunkiseudulla. – Jotta Suomi pääsisi hiilineutraa liustavoitteeseensa liikenteen osalta, jokaisen nyt uuden myytävän auton pitäisi kulkea sähköllä tai biokaasulla. Teknologinen murros vie tavallisesti vuosikymmenen tai enemmän. Nyt VAIKKA TEKNOLOGINEN MURROS
jo otettu huomioon. – Se on selvästi tunnistettu tulevai suuden liikkumismuodoksi, Hekan kiinteistöjohtaja Vesa Jurmu toteaa. Heka rakentaa latauspisteitä jo kaik kiin uudiskohteisiinsa. Lisäksi lataus pisteitä on asennettu peruskorjaus kohteisiin sekä muutamiin yksittäisiin kohteisiin asukkailta tulleen kysynnän perusteella. – Kysyntä on ollut toistaiseksi hyvin vähäistä. Olemme ikään kuin pilottivai heessa, eli haemme kokemusta siitä, mi ten koko systeemi toimii: mihin riittävät olemassa olevat kaapeloinnit, toimivat ko tekniikka ja sähkön laskutus asiak kaalta ja niin edelleen, Jurmu kertoo. Riitta Alakoski
muutos pitäisi saada rysäyksellä ai kaan, Auvinen toteaa.
Latausmahdollisuudet Hekan kohteissa
val mistusvaiheessa enemmän päästöjä kuin polttomoottoriautot, mutta otta vat elinkaariaikaisissa päästöissä ne jo parissa vuodessa kiinni. Auvinen neu vookin vertaamaan vaihtoehtoja esi merkiksi osoitteessa ilmastopaneeli.fi/ autokalkulaattori. Päästöjen lisäksi las kurissa voi vertailla erilaisten autojen elinkaarikustannuksia. – Elinkaarikustannuksiltaan säh köautot ovat jo polttomoottoriautoja
• Heka rakentaa latauspisteitä kaikkiin uudiskohteisiinsa. • Latauspisteitä on nyt noin 50 ja ne sijaitsevat alle kymmenessä kohteessa. • Latauspisteet ovat autopaikkakohtaisia, eli ne ovat autopaikan haltijan käytettävissä. • Hekan julkinen latauspiste löytyy osoitteesta Kuusikkotie 4.
SÄHKÖAUTOT AKKUINEEN AIHEUTTAVAT
