3 minute read
Ajassa
from Hima 3/2020
KUVA HELSINGIN KAUPUNGIN AINEISTOPANKKI/PIRA COUSIN
STADIN LUONTOON
Advertisement
Pitkäkosken rinnelehdot kutsuvat
PITKÄKOSKEN RINNELEHDOT KUTSUVAT nauttimaan kauniiseen luontoon ja luonnontilaisen kosken kuohuntaan. Alueeseen voi tutustua rakennettujen reittien ja opastaulujen avulla. Jokimaisemia voi ihailla joen rannan katselulavoilta.
Helsingin ja Vantaan omistamat Pitkäkosken rinnelehdot sijaitsevat Keskuspuiston luoteisosassa, Vantaanjoen molemmin puolin.
Lue lisää: www.vihreatsylit.fi/ pitkakoskenrinnelehdot/
Ekofiksu
KUVA OTAVAMEDIA
Sähköautoilulla kohti puhdasta liikennettä
SAMALLA, KUN SUOMI tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä, Helsinki panostaa siihen omalla hiilineutraaliustavoitteellaan, jonka oleellisimpiin toimenpiteisiin kuuluu liikenteen päästöjen vähentäminen. – Liikenne on yleensä lämmityksen ohella suurin päästölähde niin Helsingissä kuin muuallakin, kertoo erityisasiantuntija Karoliina Auvinen Suomen ympäristökeskus SYKE:stä.
Yksi pääkaupunkiseudun henkilöauto päästää tällä hetkellä keskimäärin 160 grammaa hiilidioksidia per ajettu kilometri.
VAIKKA TEKNOLOGINEN MURROS polttomoottoriautoilusta sähköautoihin on jo vahvasti alkanut, tapahtuu se Auvisen mukaan liian hitaasti ilmastonmuutoksen näkökulmasta. Viime vuonna sähkö- ja kaasuautoja oli vasta yksi prosentti kaikista Suomessa liikennekäytössä olleista autoista. Suurin osa niistä on käytössä pääkaupunkiseudulla. – Jotta Suomi pääsisi hiilineutraaliustavoitteeseensa liikenteen osalta, jokaisen nyt uuden myytävän auton pitäisi kulkea sähköllä tai biokaasulla. Teknologinen murros vie tavallisesti vuosikymmenen tai enemmän. Nyt muutos pitäisi saada rysäyksellä aikaan, Auvinen toteaa.
SÄHKÖAUTOT AKKUINEEN AIHEUTTAVAT valmistusvaiheessa enemmän päästöjä kuin polttomoottoriautot, mutta ottavat elinkaariaikaisissa päästöissä ne jo parissa vuodessa kiinni. Auvinen neuvookin vertaamaan vaihtoehtoja esimerkiksi osoitteessa ilmastopaneeli.fi/ autokalkulaattori. Päästöjen lisäksi laskurissa voi vertailla erilaisten autojen elinkaarikustannuksia. – Elinkaarikustannuksiltaan sähköautot ovat jo polttomoottoriautoja edullisempia. Markkinoille on tullut edullisempia sähköautovaihtoehtoja ja myös käytettyjä sähköautoja on alkanut tulla saataville.
Sähköautoilun kasvun kirittäminen on Auvisen mukaan nyt poliitikkojen käsissä valtakunnallisella ja paikallisella tasolla. – Tärkeimpiä kaupunkien toimia alkuvaiheessa on latausinfran rakentaminen ja määräaikaisten kaistaetujen ja edullisempien parkkimaksujen tarjoaminen. Esimerkiksi Oslossa on yli 50 000 sähköautoa. Niillä on edullisemmat verot, ja tiemaksut sekä lupa ajaa kaistoilla ja alueilla, joihin bensa- ja dieselautoilla ei ole asiaa, Auvinen kertoo.
HEKASSA SÄHKÖAUTOILUN TULEVA kasvu on jo otettu huomioon. – Se on selvästi tunnistettu tulevaisuuden liikkumismuodoksi, Hekan kiinteistöjohtaja Vesa Jurmu toteaa.
Heka rakentaa latauspisteitä jo kaikkiin uudiskohteisiinsa. Lisäksi latauspisteitä on asennettu peruskorjauskohteisiin sekä muutamiin yksittäisiin kohteisiin asukkailta tulleen kysynnän perusteella. – Kysyntä on ollut toistaiseksi hyvin vähäistä. Olemme ikään kuin pilottivaiheessa, eli haemme kokemusta siitä, miten koko systeemi toimii: mihin riittävät olemassa olevat kaapeloinnit, toimivatko tekniikka ja sähkön laskutus asiakkaalta ja niin edelleen, Jurmu kertoo.
Riitta Alakoski
Latausmahdollisuudet Hekan kohteissa
Heka rakentaa latauspisteitä kaikkiin uudiskohteisiinsa. Latauspisteitä on nyt noin 50 ja ne sijaitsevat alle kymmenessä kohteessa. Latauspisteet ovat autopaikkakohtaisia, eli ne ovat autopaikan haltijan käytettävissä. Hekan julkinen latauspiste löytyy osoitteesta Kuusikkotie 4.
KUVA HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO/EEVA RISTA
LÄHIÖSSÄ TAPAHTUU
Lautapeli-ilta kirjastossa
POHJOIS-HAAGAN KIRJASTOSSA ON tarjolla 6.10. klo 17–19 rentoa pelailua aikuisille, hyvässä seurassa.
Peli-iltaan ovat tervetulleita niin vasta-alkajat kuin harrastajat. Iltaan on vapaa pääsy.
Lue lisää: www.helmet.fi > Tapahtumat
KUVA OTAVAMEDIA
Tekniikan museoon
TEKNIIKAN MUSEOSSA VOI tutustua suomalaisen tekniikan ja teollisuuden menneisyyteen, nykypäivään ja tulevaisuuteen. Museon mielenkiintoiset näyttelyt kertovat ajan, ihmisen ja teknologian välisestä suhteesta.
Museoon on torstaisin vapaa pääsy, aukioloaika on torstaisin klo 9–19.
STADI SILLOIN
Pulinaa puhelinkopissa
Vuonna 1975 kaupungin keskustassa, Mariankadun ja Liisankadun kulmassa oli mahdollista soittaa puhelu puhelinkopista ja napata lehtikioskista mukaan lukemista.
SLANGIKOULU
HUILAA = LEVÄTÄ
Aattelin mennä viikonloppuna frendien kanssa landelle ja snadisti huilaa. Ajattelin mennä viikonloppuna kavereiden kanssa mökille ja vähän levätä.
KUVA HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO
Arkkitehti Erkki Karvisen suunnittelema ostoskeskus Puotinharjun Puhos kukoisti 1960-luvulla alkuperäisessä ulkoasussaan.
PUOTINHARJUN PUHOKSEN LÄHIHISTORIA
Itä-Helsingin unohtunut ostosparatiisi
ITÄ-HELSINGISSÄ, AIVAN ITIKSEN tuntumassa sijaitsee pienempi mutta historialtaan merkityksellinen ostoskeskus, Puotinharjun Puhos. Valmistuessaan vuonna 1965 Puhos oli Suomen suurin ostoskeskus. Arkkitehtikilpailun voittanut Erkki Karvinen suunnitteli Puhoksen omaperäisen ulkoasun viuhkamaisine rakennusmassoineen ja atriumpihan suihkulähteineen. Ostoskeskukseen rakennettiin myös Suomen ensimmäiset ulkoliukuportaat, jotka eivät tosin enää nykyään ole käytössä. – Puhos on ollut hyvin keskeinen tekijä Itä-Helsingin kehittymisessä. Yhtenä Suomen ensimmäisistä ostoskeskuksista se on myös kulttuurihistoriallisesti merkittävä paikka. Puhoksen rakentamisessa tutkittiin, millainen ostoskeskuksen malli ylipäätään on, kertoo Helsingin kaupunginmuseon kulttuuriympäristötiimin tutkija Juha Vuorinen.
PUHOSTA ON LAAJENNETTU vuosikymmenten kuluessa kahteen otteeseen. Vuonna 1984 lähes viereen rakennettu Itis on vienyt Puhokselta asiakasvirtoja ja potentiaalia. Tyhjä ja kuollut Puhos ei kuitenkaan ole. Ostoskeskukseen on 2000-luvun aikana keskittynyt esimerkiksi vilkas monikulttuurinen toiminta ja maahanmuuttajataustainen yrittäjäväki. Ostoskeskus vaatisi kuitenkin jo laajaa peruskorjausta, mutta sen tulevaisuus on vielä epävarma. Puhoksen tontin vuokrasopimus Helsingin kaupungin kanssa päättyy vuoden 2020 lopussa, eikä lopullista varmuutta sen jatkamiselle ole vielä saatu. Paljon on kiinni myös käynnissä olevasta Itä-Helsingin keskusta -ideakilpailusta, jonka ehdotuksissa kaavaillaan myös Puhoksen kohtaloa. Tavoitteena kuitenkin on, että ostoskeskuksen alkuperäinen osa voitaisiin säilyttää ja korjata vanhaan loistoonsa.
