Faktan paikka

Myrskyn silmässä

MYRSKYTUULET JA UKKONEN sytyttävät tulipaloja, repivät kattoja ja kaatavat puita. Vahinkoja voi ehkäistä omalla toiminnallaan ja hyvällä kaupunkisuunnittelulla. TEKSTI PETJA PARTANEN

Salamat numeroina 15 000 ampeeria

> Salaman keskimääräinen huippuvirta

Rajuilman kolme ainesosaa

1. Kosteus

• Lähellä maanpintaa olevan ilmamassan pitää olla riittävän kosteaa.

100 000 000 volttia

> Ukkospilven ja maan välinen jännite ylitä myrskyn rajaa 21 m/s. Rajuilmat ovat matalapainerintaman mukanaan tuomia pitkäkestoisia myrskytuulia nopeampia ja paikallisempia sääilmiöitä. Rajuilmoihin kuuluvat voimakkaat puuskat, ukkoset, sateet ja raekuurot. Ne aiheuttavat tuhoja

2. Lämpötilajakauma

• Lämpötilan täytyy laskea riittävän paljon maanpinnalta 5–10 kilometrin korkeudelle.

3. Alkusysäys

• Kosteus- ja lämpötilajakauma ratkaisevat energiamäärän, joka kuuropilvien muodostumiseen on tarjolla. Lisäksi tarvitaan sopiva tuuli, joka pakottaa kostean ilman

Myrsky vai rajuilma?

• Moni myrsky on oikeastaan rajuilma, sillä 10 minuutin keskituuli ei niiden aikana nousemaan ylempiin ilmakerroksiin.

siinä missä myrskytkin, mutta ovat paikallisempia sääilmiöitä.

• Kun lämmin ja kostea ilma kohoavat korkeuksiin, ne saavuttavat lopulta korkeuden, jossa ilmassa oleva kosteus Trombi alkaa tiivistyä pieniksi pilvipisaroiksi. • Trombi on pieni ja voimakas pyör

Lopulta korkeutta kasvaneen pilven uuremyrsky. Niitä esiintyy syöksyvirmeniin on muodostunut valtavat määrät tausten tapaan ukkosmyrskyjen sadepisaroita, lumirakeita ja jääkiteitä. yhteydessä. Trombi kaataa puut sikin

Pian alkaa sade ja salamointi. sokin, syöksyvirtaus taas samaan suuntaan. Asiantuntijat: - Ilmatieteen laitoksen ilmastopalvelu - Ryhmäpäällikkö Ari-Juhani Punkka, Ilmatieteen laitos - Keskuspuiston suunnitteluvastaava Tiina Saukkonen, Helsingin kaupunki

140 kWh > Yhden maasalaman tyypillinen sähköenergia

0,2 sekuntia > Maasalaman kokonaiskesto

Ukkonen

• Ukkospilvi on kuuropilven jalostuneempi muoto, jossa sähköistyminen lopulta purkautuu salamoina.

• Ukkosen aiheuttamat sähkökatkot ovat kaupungeissa harvinaisia, sillä maakaapeloitu sähköverkko on ukkoselta suojassa. Myös kotien sähkölaitteet ovat paremmin turvassa kuin maaseudulla, jossa salamaniskujen aiheuttamia jännitepiikkejä kannattaa ehdottomasti torjua irrottamalla laitteiden pistokkeet.

• Suurempi vaara kaupunkialueella ovatkin ukkospilvien sivutuotteet: rankkasateiden aiheuttamat tulvat, syöksyvirtaukset, rajut raekuurot ja trombit.

33 m/s

Hirmumyrsky Helsingissä?

• Suomessa on mahdollisesti hirmumyrskynnyt – 130 vuotta sitten. 28. elokuuta vuonna 1890 tuuli voimistui Helsingin rannoilla voimistumistaan. Meri näytti suorastaan kiehuvan, ja maalla syntyi suuria tuhoja. Pelkästään Kaisaniemen puistossa kaatui 950 puuta. Lehtiuutiset kuvailivat aluetta erämaaksi, kattoja irtosi kaupungissa lukemattomia. Kaisaniemessä sijainnut tuulimittari tempautui sekin irti katolta. Tutkijat ovat jälkikäteen laskeneet, että kyseessä saattoi hyvinkin olla maan historian ainut hirmumyrsky, jossa keskimääräinen tuulen nopeus ylitti 33 m/s.

Tuulen viemää

Kova tuuli > Tuulen nopeus 14–21 m/s Myrsky > Tuulen nopeus 21−32 m/s Hirmumyrsky > Tuulen nopeus yli 33 m/s • Tuulen nopeus lasketaan 10 minuutin aikana puhaltaneesta keskituulesta. • Vuosina 2006–2019 Suomen merialueilla on mitattu keskimäärin 27 myrskypäivää vuodessa. • Eniten myrskytuulia on joulukuussa (keskimäärin 6,6 päivänä vuodessa) ja tammikuussa (keskimäärin 4,4 päivänä vuodessa).

180 cm

Korkein merivesi +151 cm (9.1.2005)

Helsingin sääennätyksiä

Suurimmat mitatut tuulennopeudet Kaisaniemessä (viimeiset 10 vuotta):

• 29,6 m/s Kiira-rajuilma (12.8.2017) • 21,2 m/s Sylvi-rajuilma (8.8.2010)

0 cm Suurin vuorokausisademäärä 79,3 mm (24.7.1993)

Kiira-rajuilma murjoi kaupunkia

• Helsingissä nähtiin voimakas syöksyvirtaus 12.8.2017, kohosi jopa 29,6 metriin sekunnissa. Puita kaatui ympäri kaupunkia, kattoja irtoili, ja käynnissä ollut Flow-festivaali jouduttiin keskeyttämään esiintymisteltan revettyä.

Miten kaupunki varautuu rajuilmoihin?

• Helsinki sai vakavan tulvavaroituksen tammikuussa 2005, kun merivesi nousi ennätyskorkeuteen ja valtasi Kauppatorin. Tulva oli yli sadan vuoden mittaushistorian pahin.

• Ilmastonmuutoksen ennustetaan nostavan merenpintaa ja lisäävän sademääriä. Uusilla merellisillä asuinalueilla, kuten Jätkäsaaressa ja Kalasatamassa, merenpinnan nousuun on jo varauduttu.

Riskialtteimpia ovat vanhat merenrankun Kiira-rajuilman aikaan tuulen nopeus Kaisaniemessä Matalin merivesi -93 cm (28.1.2010)

ta-alueet, kuten Helsingin keskusta.

Rajujen sateiden synnyttämiä tulvia torjutaan uusilla asuinalueilla suosimalla laajojen asfalttipintojen sijasta sadevettä pidättävää kasvustoa, esimerkiksi viherkattoja ja sadepuutarhoja.

• Vaaran paikkoja ehkäistään myös ennalta kaatamalla heikentyneitä puita ulkoilureittien varrelta.