Ilmastokatsaus 5/2024

Page 8

5/2024

Hellepäiviä oli toukokuussa ennätysmäärä —

Argo-poijut tutkivat jäisiä meriä —

5/2024

Pääkirjoitus — 3

Toukokuussa oli ennätysmäärä hellepäiviä — 4

Sääkehitys toukokuussa — 6

Sää maailmalla ja ilmastonmuutoksen vaikutus — 7

Argo-poijut tutkivat jäisiä meriä — 8

Äitienpäivän avaruusmyrsky oli voimakas — 10

Kuukauden havainto — 11

Itämeri — 12

Arktiset alueet — 13

Kasvihuonekaasupitoisuudet Suomessa — 14

Tilastoista poimittua — 15

Lämpötiloja ja sademääriä toukokuussa — 16

Toukokuun kuukausitilasto — 18

Toukokuun tuulitiedot — 19

Lämpötilan viikkoennusteet — 20

Summary of May 2024 — 21

Julkaisussa olevat havaintotiedot on tarkastettu päivittäin. Tiedoissa on puutteita, jotka korjataan havaintojen lopullisen tarkastuksen aikana. Täsmälliset tiedot kaikilta Suomen havaintoasemilta ovat käytössä viimeistään 1,5 kuukautta jälkikäteen ja ladattavissa osoitteesta https://ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus

Lainatessasi lehden sisältöä muista mainita lähde.

TOUKOKUUN SÄÄ JA TILASTOT: https://ilmatieteenlaitos.fi/toukokuu

ILMASTOKATSAUS

26. vuosikerta

ISSN: 2341-6408

DOI: 10.35614/ISSN-23416408-IK-2024-05-00

Ilmestyy noin kuukauden 20. päivänä

JULKAISIJA

Ilmatieteen laitos

PL 503

00101 Helsinki

www.ilmastokatsaus.fi

ilmastokatsaus@fmi.fi

Vaihde: 029 539 1000

PÄÄTOIMITTAJA

Hilppa Gregow

TOIMITUS

Sami Ahonen

Tiina Ervasti

Ilari Lehtonen

Anna Luomaranta

Jaakko Seppänen

KANNEN KUVA

Ilari Lehtonen

ULKOASU

Marko Myllyaho

© Ilmatieteen laitos

2 | ILMASTOKATSAUS
SISÄLTÖ
5/2024

Toukokuu rikkoi ennätyksiä

Maailmanlaajuisesti ennätyksellisen lämpimien kuukausien putki on nyt venynyt jo vuoden mittaiseksi, kun toukokuu oli 12. peräkkäinen ennätyslämmin kuukausi. Olemme siis eläneet globaalisti kaikista kuumimman vuoden ajanjakson ihmiskunnan historiassa. Lisäksi on mahdollista, että kalenterivuodesta 2024 tulee jopa lämpimämpi kuin viime vuodesta.

Miksi planeettamme on sitten ollut niin lämmin viime kuukausina? Jos asiaa tarkastellaan pitkällä aikavälillä, selitys ei yllätä ketään: ihmiskunnan aiheuttama ilmastonmuutos on aiheuttanut käytännössä kaiken lämpenemisen esiteolliselta ajalta nykypäivään. Sen sijaan vastaus on hieman eri, jos verrataan viime kuukausien tilannetta niitä edeltäviin vuosiin.

Globaaliin keskilämpötilaan voivat hetkellisesti vaikuttaa myös muut tekijät, kuten El Niño–La Niña -vaihtelu, tulivuorten purkaukset, muutokset ihmisperäisissä ja luonnollisissa ilmakehän pienhiukkasissa sekä auringon säteilyn muutokset. Yksi tämän hetken kuumimpia tutkimusaiheita onkin se, miten paljon vuonna 2020 voimaan astunut laivojen rikkipäästöjen vähennys on vaikuttanut vuoden 2023 ennätyslämpötiloihin. Uuden, vielä vertaisarvioitavana olevan tutkimuksen mukaan vaikutus on voinut olla merkittävä. Tutkimuksia on hiljattain ilmestynyt muitakin, ja hiljalleen niistä muodostuu konsensus. Hyvä esimerkki tieteen edistymisestä käytännössä!

Toukokuu oli poikkeuksellisen lämmin myös Suomessa. Pitkäkestoinen hellekorkeapaine lämmitti merivedet ajankohtaan nähden hyvin lämpimiksi. Esimerkiksi Utön saarella toukokuun lämpöennätys rikkoutui jopa kolmeen kertaan, ja kuukauden keskilämpötila oli ennätyskorkea, 11,2 astetta. Ennätys on sikäli merkittävä, että säähavaintoja on saatavilla Utöstä vuodesta 1883 lähtien. Helsingin Kaisaniemessä toukokuu oli mittaushistorian toiseksi lämpimin.

Ilmatieteen laitosta on toisinaan kritisoitu siitä, ettei ilmastonmuutoksen vaikutuksia oteta huomioon kuukausikatsauksissa. Siihen on nyt tulossa muutos. Ilmastonmuutoksen vaikutustietoa kerrottiin ensimmäisen kerran toukokuun kuukausitiedotteessa, kun Helsingin Kaisaniemen kuukausikeskilämpötilasta kerrottiin arvioitu ilmastonmuutoksen vaikutus. Samaa tietoa tulee olemaan tarjolla Ilmastokatsaus-lehdessä, alkaen tästä numerosta. Tarkemmin sanottuna sivulla 7. PÄÄKIRJOITUS

MIKA RANTANEN Tutkimusprofessori

Olemme eläneet globaalisti kuumimman vuoden ajanjakson ihmiskunnan historiassa
ILMASTOKATSAUS 5/2024 | 3

-13,2 °C

Savukoski, Tulppio, 8.5.

+29,9 °C

Hattula, Lepaa, 31.5.

Kuukauden ylin ja alin lämpötila

16 päivää 15 mm

Toukokuun sademäärän Suomen yli laskettu aluekeskiarvo oli 15 mm, eli noin kolmasosa keskiarvosta.

Suomessa oli toukokuussa ennätykselliset 16 hellepäivää, kaksi enemmän kuin toukokuussa 2018.

4 | ILMASTOKATSAUS 5/2024

Toukokuussa oli ennätysmäärä hellepäiviä

Toukokuu päättyi vuodenaikaan nähden ennätyksellisen pitkään hellejaksoon, ja kuukaudesta muodostui selvästi keskimääräistä lämpimämpi. Toukokuu oli myös harvinaisen kuiva, aurinkoinen ja heikkotuulinen.

Toukokuun keskilämpötila vaihteli Etelä- ja Lounais-Suomen sisämaan noin 14 asteesta Pohjois-Lapin vajaaseen 5 asteeseen. Lounais-Suomen sisämaassa kuukausi oli jopa noin 4 astetta tavanomaista lämpimämpi, kun taas Utsjoella sekä Perämeren alueella keskilämpötila poikkesi pitkän ajan keskiarvosta alle asteen verran.

Monilla Etelä- ja Länsi-Suomen havaintoasemilla toukokuu oli mittaushistorian toiseksi lämpimin. Esimerkiksi Helsingin Kaisaniemessä toukokuun keskilämpötila, 13,8 °C, oli aseman vuodesta 1829 alkavan havaintohistorian toiseksi korkein yhdessä vuoden 2016 toukokuun kanssa, jääden 0,7 °C vuoden 2018 ennätyksellisen lämmintä toukokuuta viileämmäksi. Vuoden 2018 toukokuu jäikin yleisesti kaikkein lämpimimmäksi. Ulkosaaristossa Utön saarella vuodesta 1883 asti toimineella havaintoasemalla saavutettiin kuitenkin mittaushistorian ylin toukokuun keskilämpötila, 11,2 °C.

Toukokuun lämpimyys johtui ennen kaikkea kuukauden loppupuolen pitkästä hellejaksosta, mutta Etelä- ja Länsi-Suomessa oli lämmintä myös kuukauden alkupäivinä. Vapunpäivän ylin lämpötila, 18,9 °C, mitattiin Niinisalon lentokentällä, ja 4.5. Helsingin Kumpulassa mitattiin jo 22,3 °C. Itä- ja Pohjois-Suomessa toukokuun alku oli

huomattavasti viileämpi, ja 5.5. alkaen sää viileni viikon ajaksi koko maassa. Erityisesti 7.–9.5. vastaisina öinä oli kylmää. Savukosken Tulppiossa mitattiin 8.5. kuukauden alin lämpötila, -13,2 °C, ja Virolahden Koivuniemessä mitattiin 9.5. aseman 47-vuotisen havaintohistorian alin toukokuun lämpötila, -7,3 °C. Toukokuun puolivälissä sää lämpeni kertaheitolla kesäiseksi, ja maan eteläja keskiosissa olivat kesän ensimmäiset hellepäivät 14.–19.5. Myös Lapissa lämpötila nousi 17.–18.5. yli 20 asteeseen. Lapissa sää viileni merkittävästi 20.5., ja etelässäkin oli pari vähän viileämpää päivää, kunnes 22.5. alkaen mitattiin kuukauden loppuun asti jälleen joka päivä hellelukemia jossain päin maata. Useilla Etelä-Suomen paikkakunnilla oli kuukauden lopussa 7–9 hellepäivää peräkkäin, ja monena päivänä lämpötila nousi ylimmillään 28–29 asteen vaiheille. Pohjois-Suomessa sää oli vaihtelevampaa, mutta ajoittain helteistä ilmaa ylsi aivan pohjoisimpaan Lappiin asti.

Kaiken kaikkiaan lämpötila ylitti 25 asteen hellerajan jossain päin maata toukokuussa 16 päivänä. Eniten hellepäiviä oli Tampereella ja Heinolassa, yhteensä 12 kappaletta. Nämä hellepäivien määrät olivat uusia toukokuun ennätyksiä.

Uusia asemakohtaisia toukokuun lämpöennätyksiä saavutettiin loppu-

kuusta kuitenkin vain meriasemilla sekä Sallan Värriötunturilla. Utössä aiempi lämpöennätys, 21,5 °C, koheni lähes kolmella asteella 24,3 °C:een.

TOUKOKUU OLI POUTAINEN

Noin joka neljännellä havaintoasemalla satoi toukokuussa alle 5 mm, ja usealla asemalla toukokuun sademäärä oli mittaushistorian pienin. Koko maan yli laskettu sademäärän keskiarvo oli 15 mm, joka on vain noin kolmasosan keskimääräisestä. Kuukauden lopulla ilma muuttui kosteammaksi, ja toukokuun viimeisellä viikolla esiintyi ukkoskuuroja, jotka kastelivat eräät paikat perusteellisesti. Esimerkiksi Savukosken kirkonkylällä satoi 28.5. 40,8 mm vuorokaudessa ja Nurmeksen Mujejärvellä 30.5. 43,4 mm. Koko kuukauden suurin sademäärä, 59,4 mm, mitattiin niin ikään Savukosken kirkonkylällä ja pienin, 0,7 mm, Kalajoen Mehtäkylässä. Kuukauden viimeisen viikon ukkosten myötä toukokuussa paikannettiin yli 22 000 maasalamaa, mikä on yli kolme kertaa keskimääräistä enemmän.

Aurinko paistoi Etelä- ja Länsi-Suomessa noin 300–400 tuntia, eli selvästi tavanomaista enemmän.

Ilari Lehtonen

KUVA: ADOBE STOCK ILMASTOKATSAUS 5/2024 | 5  KUUKAUSIKATSAUS

Kuvat ovat Ilmatieteen laitoksen säätilanneanalyysejä ajanhetkiltä 12 UTC eli klo 14 Suomen normaaliaikaa (kesäaikana klo 15).

1.5. Koko Fennoskandian alue kuului vappuna korkeapaineen alueeseen. Etelä- ja Länsi-Suomessa vapunpäivä oli aurinkoinen ja lämmin päivän ylimpien lämpötilojen vaihdellessa 15–19 asteen välillä. Sen sijaan itärajan pinnassa ja Pohjois-Lapissa päivälämpötila jäi alle 10 asteeseen. Etelä- ja Länsi-Suomessa myös vappua seuranneet päivät olivat aurinkoisia ja lämpimiä.

7.5. Koillisesta virtasi kylmää ilmaa, ja Itä-Suomessa tuli yleisesti lumikuuroja. Toukokuun toisen viikon alkupuolella päivälämpötila jäi koko maassa alle 10 asteeseen ja yöpakkasia esiintyi kaikkialla merialueita lukuun ottamatta. Lapissa pakkasta oli muutamana yönä paikoin yli 10 astetta.

15.5. Toukokuun puolivälissä Suomeen virtasi Keski-Euroopasta hyvin lämmintä ilmaa. Etelä- ja Keski-Suomen sisämaassa lämpötila nousi yleisesti 25 asteen hellerajan tuntumaan ja sen ylikin. Etelä-Suomessa lämmin ja aurinkoinen sää jatkui koko loppukuun ajan. Pohjois-Suomessa sää oli vaihtelevampaa.

28.5. Toukokuun viimeisellä viikolla Suomeen ulottui korkeapaineen alue Venäjältä ja sää oli etenkin maan etelä- ja keskiosissa hyvin helteistä. Eräillä Etelä-Suomen paikkakunnilla oli 23.–31.5. hellettä joka päivä. Toukokuun loppua kohti myös ukkoskuurot yleistyivät, vaikka yleisesti oli edelleen kuivaa.

6 | ILMASTOKATSAUS 5/2024
TOUKOKUUSSA
SÄÄKEHITYS

TOUKOKUUN SÄÄ MAAILMALLA JA ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS LÄMPÖTILOIHIN

MAAPALLON KESKILÄMPÖTILA

Toukokuun keskimääräinen maa- ja merialueiden pintalämpötila oli mittaushistorian lämpimin. Toukokuun keskilämpötila, 15,91 °C, oli 0,65 °C lämpimämpi kuin ilmastollisen vertailukauden 1991–2020 keskiarvo ja 1,52 °C lämpimämpi verrattuna esiteollisen ajan 1850–1900 keskiarvoon.

EUROOPASSA toukokuu oli kolmanneksi lämpimin mittaushistoriassa ja 0,88 °C vertailukauden 1991–2020 tavanomaista toukokuuta lämpimämpi.

SUOMESSA toukokuun keskilämpötila oli Helsingissä 13,8 °C ja Sodankylässä 8 °C. Toukokuu oli ilmastonmuutoksen vaikutuksesta Helsingissä arviolta noin 1,8 °C ja Sodankylässä noin 2,3 °C lämpimämpi kuin vuoden 1900 ilmastossa.

Nykyilmastossa näin lämmin toukokuu toistuu Helsingissä arviolta kerran noin 25 vuodessa ja Sodankylässä noin joka viides vuosi. Vuoden 1900 ilmastossa yhtä lämmin toukokuu toistui Helsingissä arviolta kerran noin 260 vuodessa ja Sodankylässä kerran noin 30 vuodessa.

CHILE JA ARGENTIINA

Toukokuu oli Chilessä kylmin yli 70 vuoteen ja Argentiinassa kylmin vuodesta 1961 lähtien tarkasteltuna.

AFGANISTAN

Rankkasateet ja niistä johtuneet syöksytulvat aiheuttivat tuhoja ja vaativat satoja kuolonuhreja.

INTIA JA PAKISTAN Lämpötila kohosi paikoin lähes 50 asteeseen tai jopa sen yli.

ANTARKTIKSEN MERIJÄÄ

Merijään laajuus oli toukokuussa mittaushistorian kuudenneksi pienin, 9,7 miljoonaa km2, mikä on noin 8 % toukokuun tavanomaista laajuutta pienempi.

KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA TOUKOKUUSSA 2024 JAKSON 1991–2020 KESKIARVOSTA MAAILMALLA (VASEMMALLA) JA EUROOPASSA (OIKEALLA).

Surface air temperature anomaly for May 2024

Surface air temperature anomaly for May 2024

Surface air temperature anomaly for May 2024

(Data: ERA5. Reference period: 1991-2020. Credit: C3S/ECMWF)

(Data: ERA5. Reference period: 1991-2020. Credit: C3S/ECMWF)

(Data: ERA5. Reference period: 1991-2020. Credit: C3S/ECMWF)

LISÄTIETOA https://climate.copernicus.eu/climate-bulletins Lähde:Copernicus Climate Change Service Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus -10 -6 -4 -2 0 2 4 6 10 °C
-10 -6 -4 -2 0 2 4 6 10 °C
Date created: 2024-06-03 -10 -6 -4 -2 0 2 4 6 10 °C
Date created: 2024-06-03
ILMASTOKATSAUS 5/2024 | 7  SÄÄ MAAILMALLA JA ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS

Argo-poijut tutkivat jäisiä meriä

8 | ILMASTOKATSAUS 5/2024

Ilmaston seuranta edellyttää merten tilan kattavaa tuntemusta.

Jään sulaminen napa-alueilla vaikuttaa valtamerten virtauksiin ja maailmanlaajuisesti ilmaston dynamiikkaan. Napa-alueiden seuranta onkin tärkeää näiden vaikutusten ymmärtämiseksi.

Argo-mittausohjelma on noin vuodesta 2000 asti toiminut kansainvälinen projekti, jonka tarkoituksena on kartoittaa merten tilaa automaattisten, ajelehtivien mittauspoijujen avulla. Merten tilaa mittaa tälläkin hetkellä noin 4000 Argo-poijun muodostama verkosto. Poijujen toimintaperiaatetta on havainnollistettu kuvassa 1. Suurimman osan ajastaan poijut viettävät tyypillisesti noin kilometrin syvyydessä ajelehtien vapaasti virtausten mukana. Kerran kymmenessä päivässä poijut vajoavat kahteen kilometriin ja nousevat sitten pintaan, mitaten samalla veden ominaisuuksia, kuten suolapitoisuutta ja lämpötilaa eri syvyyksissä. Pinnalta poiju lähettää mittaustietonsa ja sijaintinsa satelliittien avulla eteenpäin, jolloin tulokset saapuvat lähes reaaliajassa kaikkien käytettäviksi.

Argo-poijujen mittausverkko kattaa melko hyvin suuren osan valtameriä, mutta aivan pohjoisimmilla ja eteläisimmillä merialueilla jäät vaikeuttavat mittauksia.

JÄÄT AIHEUTTAVAT HAASTEITA MITTAUKSILLE

Jään alle jäävä poiju on kyvytön kommunikoimaan paikkaansa ja mittauksiaan ja pahimmillaan rikkoutuu peruuttamattomasti. Tämä rajoittaa poijujen elinikää ja johtaa siihen, että mittauksia napa-alueilta on ollut vaikea saada. Esimerkiksi Weddellinmerellä ennen vuotta 2003 käyttöön otetuista poijuista vain reilu kolmannes kesti talvella kohtaamiaan jääolosuhteita.

Ensimmäiset yritykset Argo-poijujen asentamiseen jäisille merialueille osoittivat nopeasti tarpeen kehittää erilaisia keinoja jääolosuhteissa selviytymiseen, sillä monet poijut lakkasivat nopeasti toimimasta päädyttyään merijään alle. Näitä keinoja on kartoitettu ja kehitetty muun muassa Euroopan Unionin rahoittamassa Euro-Argo Rise -projektissa, jossa Ilmatieteen laitoskin oli mukana kehittäen toimintaa Itämerellä ja Barentsinmerellä. Tehokkaimmaksi keinoksi jäiden väistelyyn on

KUVA: PANU HÄNNINEN / SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS SYKE
Argo-mittauspoijujen toimintaperiaatteesta ILMASTOKATSAUS 5/2024 | 9  MERENTUTKIMUS
Kuva 1. Kaaviokuva

osoittautunut ISA (Ice Sensing Algorithm). Tämä ohjelmistopohjainen ratkaisu keskeyttää poijun nousun, jos pintakerroksen vesi on liian kylmää suojaten poijua vaurioitumiselta. Tärkeimmät parametrit algoritmissa ovat rajalämpötila, sekä minimi- ja maksimisyvyys, joilta lämpötilaa arvioidaan. Esimerkiksi Barentsinmerellä todettiin -1,0 °C raja-arvon ja tunnistusvälin 10-20 metrin syvyydellä suojaavan poijuja hyvin. Arvot vaihtelevat huomattavasti merialueelta toiselle, eikä yhtä selkeää totuutta ole, vaan valinta on aina kompromissi laitteiston suojelun ja mahdollisimman kattavien mittausten saamisen välillä. Onnistunut poijun nousun pysäyttäminen ennen jäihin osumista suojaa poijua vaurioilta mahdollistaen mittausten jatkumisen, mutta jäähän törmääminen ei ole ainoa ongelma. Toinen ongelma on poijun ajautuminen jäiden alle pidemmäksi aikaa kuin poijun paristoissa riittää virtaa, jolloin poijun kohtalo jää arvoitukseksi, eikä suoritettuja mittauksia koskaan saada lähetettyä. Itämeri on tässä mielessä erinomainen testiympäristö, koska toisin kuin napa-alueilla, poijun tiedetään varmuudella vapautuvan jäistä viimeistään kesäksi, joten algoritmien toimivuutta on helpompi testata. Poijujen pitkiin vaelluksiin jäiden alla liittyy vielä kolmaskin ongelma: mitatun profiilin paikannus perustuu GPS-järjestelmästä saatuun sijaintiin, ja tämä on mahdollista saada vain pinnalta. Kun poiju on jään alla, se ei siis pysty paikantamaan sijaintiaan mahdollisesti jopa useisiin kuukausiin. Ongelmaa on yritetty ratkoa kehittämällä vaihtoehtoisia tapoja arvioida poijun sijaintia. Matalilla merialueilla, kuten Pohjanlahdella tai Barentsinmerellä yksi lupaava keino on tarkkailla poijun pohjakosketuksia. Tämä tieto yhdistettynä tunnettuun syvyystietoon sekä ensimmäisiin ja viimeisiin saatuihin GPS-koordinaatteihin antaa johtolankoja poijun mahdollisesta reitistä jäiden alla. Jäisillä merialueilla ja erityisesti jäiden alla operointi on haasteellista kaikille mittausjärjestelmille. Argo-verkoston levittäminen tarjoaa haasteistaan huolimatta huomattavan lisän olemassa oleviin mittauksiin napa-alueiden syvistä jään alaisista kerroksista. Mittaukset antavat arvokasta tietoa muun muassa meren lämpövarastojen ja virtausten kehityksestä napa-alueilla.

Simo-Matti Siiriä

Lisätietoa aiheesta:

Ilmastokatsaus 07/2021: Kymmenen vuotta autonomisia Argo-mittauksia Itämerellä

Äitienpäivän

avaruusmyrsky oli voimakas

Toukokuun toisena viikonloppuna koettiin suurin geomagneettinen myrsky 20 vuoteen. Myrskyn aiheutti auringonpilkkuryhmä numero AR 3664, joka tuotti kymmenkunta isoa roihupurkausta eli lyhytaaltoisen sähkömagneettisen säteilyn leimahdusta. Useimpiin niistä liittyi myös massapurkaus eli kaasupilvi, joka sinkoutui avaruuteen. Yksikään purkauksista ei ollut poikkeuksellisen voimakas, mutta niitä tapahtui monta peräkkäin ja ne suuntautuivat kohti maapalloa. Massapurkausten sarja johti myös siihen, että Maata kohti matkanneet kaasupilvet törmäsivät toisiinsa jo matkalla, jolloin niiden voima yhdistyi.

Geomagneettinen myrsky alkoi perjantaina 10.5. noin kello 20 Suomen aikaa ja jatkui äitienpäivän aamuun asti. Avaruusmyrsky sai aikaan näyttäviä revontulia Etelä-Suomessa, ja revontulia nähtiin Keski-Eurooppaa ja jopa Kanariansaaria myöten.

Edellinen suunnilleen yhtä voimakas geomagneettinen myrsky sattui lokakuun 2003 lopussa. Selvästi voimakkaampi avaruusmyrsky koettiin viimeksi maaliskuussa 1989.

Tiera Laitinen KUVA: MATIAS TAKALA
10 | ILMASTOKATSAUS 5/2024 AURINKOMYRSKYT

KUUKAUDEN HAVAINTO

Toukokuu oli laajalti poikkeuksellisen lämmin ja kuiva.

Tampereella ja Heinolassa oli peräti 12 hellepäivää, ja vähintään yhdellä Ilmatieteen laitoksen säähavaintoasemalla lämpötila ylitti 25 asteen hellerajan kaikkiaan 16 päivänä. Nämä hellepäivien määrät ovat uusia toukokuun ennätyksiä.

KUVA: ADOBE STOCK ILMASTOKATSAUS 5/2024 | 11

Ilmatieteen laitos on tuottanut Itämeren pintalämpötila- ja jääanalyysit Marine Copernicuksen aineistosta. Keskiarvot on laskettu päivittäisistä arvoista. Jäällisen alueen rajana pidetään jään 15 %:n peittävyyttä. Asemakohtaiset kuvaajat perustuvat Ilmatieteen laitoksen mareografihavaintoihin.

KESKIMÄÄRÄINEN ITÄMEREN PINTALÄMPÖTILA JA JÄÄTILANNE

Meriveden keskimääräinen pintalämpötila toukokuussa 2024 (vas.) ja pintalämpötilan poikkeama jakson 1991–2020 keskiarvosta (oik.). Pintalämpötilan havaitut päiväkeskiarvot toukokuussa 2024 on esitetty yhdeksältä asemalta. Jääanalyysi kuvaa jäätilanteen kuukauden keskiarvoa, ja jään klimatologia kuvaa jäällisen alueen keskimääräistä rajaa jaksolla 1991–2020.

MERIVEDEN KORKEUS

FÖGLÖ DEGERBY

PIETARSAARI LEPPÄLUOTO

HELSINKI KAIVOPUISTO

RAUMA PETÄJÄS

KEMI AJOS

Meriveden korkeus suhteessa teoreettiseen keskivedenkorkeuteen toukokuussa 2024. Kuvaajissa on esitetty mareografeilla tunneittain mitattu keskimääräinen vedenkorkeus.

12 | ILMASTOKATSAUS 5/2024 ITÄMERI

ARKTISEN MERIJÄÄN LAAJUUS JA POIKKEAMA TAVANOMAISESTA TOUKOKUUSSA

Arktisen merijään laajuus pysyi toukokuussa suhteellisen tavanomaisena. Kuukauden keskimääräinen merijään laajuus oli 12,9 miljoonaa km², vain 0,1 miljoonaa km² (eli noin 1 %) alle vuosien 1991–2020 toukokuun keskiarvon. Merijään laajuuden poikkeama pitkän ajan keskiarvosta oli toukokuussa neljäntenä vuotena peräkkäin 2 % tai vähemmän.

Sitä ennen vuosina 2016 ja 2018–2020 merijäätä oli toukokuussa 4–7 % keskimääräistä pienemmällä alueella.

Toukokuussa Pohjoisen jäämeren eri alueilla oli sekä keskimääräistä vähäisemmän että runsaamman jääpeitteen alueita. Grönlanninmerellä jäätä oli keskimääräistä enemmän vain meren eteläosassa poiketen alueella lokakuusta lähtien vallinneesta tavanomaista laajemmasta jääpeitteestä. Keskimääräistä enemmän jäätä oli myös Barentsinmeren pohjoisosassa ja Beringinsalmessa. Jäätä oli keskimääräistä vähemmän Labradorinmerellä, Grönlanninmeren pohjoisosassa, osassa Barentsinmerta ja Ohotanmeren pohjoisosassa. Hudsoninlahdella kontrasti oli jyrkkä länsiosan selvästi keskimääräistä vähäisemmän ja itärannikon keskimääräistä runsaamman jääpeitteen välillä.

Arctic sea ice concentration for May 2024

Arctic sea ice concentration for May 2024

Merijään keskimääräinen peittävyys arktisella alueella toukokuussa 2024. Värillinen viiva kuvaa jäällisen alueen keskimääräistä rajaa jaksolla 1991–2020, kun jäällisen alueen rajana pidetään jään 15 %:n peittävyyttä.

LÄHTEET

ECMWF Copernicus Climate Change Service

Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus

Merijään peittävyyden poikkeama arktisella alueella jakson 1991–2020 keskiarvosta toukokuussa 2024.

Average concentration Anomaly -100 -75 -50 -25 0 25 50 75 100 %
Average ice edge May 1991-2020 (Data: ERA5. Reference period: 1991-2020. Credit: C3S/ECMWF) Date created: 2024-06-03 Average concentration 100 Anomaly -100 -75 -50 -25 0 25 50 75 100 %
Average ice edge May 1991-2020 (Data: ERA5. Reference period: 1991-2020.
Date created: 2024-06-03 ILMASTOKATSAUS 5/2024 | 13  ARKTISET ALUEET
Credit: C3S/ECMWF)

Kasvihuonekaasuhavainnot ovat alustavia ja voivat vielä muuttua tarkistusprosessin aikana.

PALLAS - SAMMALTUNTURI UTÖ

1 kk

1 vuosi

Useita vuosia

(ppm = parts per million, tilavuuden miljonasosa ja ppb = parts per billion, tilavuuden miljardisosa)

Hiilidioksidi- (CO2) ja metaani- (CH4) pitoisuuksien havaitut tuntikeskiarvot viimeisen kuukauden jaksolla (ylin rivi) sekä viimeisen vuoden jaksolla (keskimmäinen rivi) Pallas-Sammaltunturin ja Utön asemilla. Alarivin kuvissa esitetään hiilidioksidipitoisuuden kehitys useamman vuoden ajalta.

TAUSTATIETOA

• Hiilidioksidi (CO2) ilmakehässä on peräisin kasvien ja maaperän hengityksestä sekä polttoprosessista ja sementintuotannosta.

• Metaanin (CH4) merkittävimmät päästöt ilmakehään tulevat soilta, maakaasun purkautumisesta, märehtijöistä, kaatopaikoilta, riisinviljelystä ja fossiilisten polttoaineiden käsittelystä.

• LUE LISÄÄ: ilmatieteenlaitos.fi

14 | ILMASTOKATSAUS 5/2024
SUOMESSA
KASVIHUONEKAASUPITOISUUDET

TILASTOISTA POIMITTUA

Huippuhelteisestä toukokuun lopusta huolimatta uusia asemakohtaisia toukokuun lämpöennätyksiä saavutettiin vain meriasemilla sekä Sallan Värriötunturilla. Paraisten Utössä lämpöennätystä kohennettiin peräti kolmena päivänä ja yhteensä lähes kolmella asteella. Haminan mareografilla puolestaan mitattiin meriveden lämpötilaksi 31.5. peräti 24,9 °C.

ILMASTOKATSAUS 5/2024 | 15

LÄMPÖTILOJA

HELSINKI, KAISANIEMI JOKIOINEN

JYVÄSKYLÄ

JOENSUU

SEINÄJOKI, PELMAA

SIIKAJOKI, RUUKKI

UTSJOKI, KEVO

Toukokuussa 2024 päivittäin mitattu vuorokauden keskilämpötila (°C, musta käyrä), ylin lämpötila (°C, punainen käyrä) ja alin lämpötila (°C, sininen käyrä) sekä vuorokauden sademäärä (mm, siniset pylväät). Lämpötilan tasoitetut vertailuarvot ovat kaudelta 1991–2020. Harmaa käyrä kuvaa vuorokauden keskilämpötilan 50 %:n arvoa eli mediaania, ja harmaa varjostus kuvaa aluetta, jonka sisällä noin 97 % vuorokauden keskilämpötiloista tilastollisesti esiintyy.

16
SODANKYLÄ
| ILMASTOKATSAUS 5/2024
JA SADEMÄÄRIÄ TOUKOKUUSSA

KESKILÄMPÖTILA

SADEMÄÄRÄ

KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA

VERTAILUKAUDESTA 1991–2020

SADEMÄÄRÄ PROSENTTEINA

VERTAILUKAUDESTA 1991–2020

ILMASTOKATSAUS 5/2024 | 17
JA SADEMÄÄRIÄ TOUKOKUUSSA
LÄMPÖTILOJA

TOUKOKUUN KUUKAUSITILASTO

HAVAINTOASEMA

AURINGONPAISTETUNNIT

KUUKAUSISUMMA

PAIKKAKUNTA 2024 1991–2020

UTÖ 398,5 318

MAARIANHAMINA 393,8

TURKU 402,8 284

HELSINKI 399,7 296

JOKIOINEN 384,6 259

KOUVOLA 361,9 275

JYVÄSKYLÄ 373,5 252

KUOPIO 333,8

KORSNÄS 417,8

OULU 352,8

ROVANIEMI 288,0

SODANKYLÄ 275,4 224

UTSJOKI 207,9 193

KASVUKAUDEN SEURANTA

31.5.

Tehoisan lämpötilan summa ° Cvrk

TOUKOKUUN MAASALAMATIHEYS

18 | ILMASTOKATSAUS 5/2024
KESKILÄMPÖTILA °C YLIN LÄMPÖTILA °C ALIN LÄMPÖTILA °C SADEMÄÄRÄ MM SUURIN VRKSADEMÄÄRÄ MM HELLEPÄIVIEN LUKUMÄÄRÄ KPL 2024 1991–2020 2024 PVM 2024 PVM 2024 1991–2020 2024 PVM 2024 1991–2020 PARAINEN UTÖ 11,2 7,9 24,3 31. 2,2 7. 1,9 29 1,5 9. 0 0 JOMALA JOMALABY 12,4 9,2 26,5 31. -1,3 8. 3,3 37 2,6 23. 3 0 KAARINA YLTÖINEN 13,6 10,0 28,5 31. -2,7 8. 16,8 35 13,6 31. 9 1 HELSINKI KAISANIEMI 13,8 10,4 26,3 31. -0,1 8. 3,5 38 2,9 29. 3 0 HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA 13,9 10,9 27,9 31. -1,7 8. 3,0 39 1,1 9. 8 1 JOKIOINEN ILMALA 14,0 10,0 28,3 25. -3,5 7. 18,5 38 8,2 26. 8 1 KOUVOLA ANJALA 13,5 10,4 28,6 25. -5,2 9. 17,4 38 10,1 31. 8 1 HEINOLA ASEMANTAUS 14,1 10,4 29,5 31. -3,8 9. 1,5 43 0,7 29. 12 2 TAMPERE HÄRMÄLÄ 14,0 10,1 28,3 31. -4,5 7. 3,3 36 1,3 27. 12 1 KANKAANPÄÄ NIINISALO 13,7 9,5 27,8 29. -3,5 8. 20,1 41 9,4 30. 8 1 JYVÄSKYLÄ LENTOASEMA 12,7 9,1 28,5 29. -5,9 9. 14,5 43 6,6 24. 8 1 SAVONLINNA PUNKAHARJU 11,7 9,4 28,3 29. -4,0 8. 6,4 42 3,6 7. 6 1 SEINÄJOKI PELMAA 12,6 9,2 28,9 29. -5,6 8. 9,4 46 4,6 24. 10 1 KUOPIO MAANINKA 12,1 9,1 28,4 29. -5,2 9. 5,2 49 2,6 24. 6 1 LIEKSA LAMPELA 10,3 8,4 26,9 29. -6,2 9. 9,3 49 3,3 2. 6 1 SIIKAJOKI RUUKKI 10,6 8,0 27,7 30. -7,1 9. 2,9 42 1,2 9. 5 1 SUOMUSSALMI PESIÖ 8,4 6,6 26,2 29. -8,7 9. 13,0 58 4,1 31. 4 0 ROVANIEMI APUKKA 8,6 6,4 25,9 27. -7,7 9. 12,7 43 4,2 2. 2 0 SODANKYLÄ TÄHTELÄ 8,0 5,6 27,5 27. -8,2 8. 25,6 40 7,0 27. 2 1 INARI SAARISELKÄ 5,7 3,7 25,7 31. -11,2 8. 24,3 45 5,4 19. 1 0 ENONTEKIÖ KILPISJÄRVI 4,6 2,3 23,2 30. -7,6 8. 25,2 28 13,7 31. 0 0 UTSJOKI KEVO 4,9 4,2 28,1 30. -9,8 8. 15,7 30 5,6 19. 1 0

Tuulitilastoissa on käytetty 10-min keskituulta. Tuuliruusuissa käytetyn aineiston havaintoväli on 10 min ja kovatuuliset päivät -taulukossa 1 min.

PARAINEN, UTÖ

KALAJOKI, ULKOKALLA

0–1 m/s tyyni

1–4 m/s heikko

4–8 m/s kohtalainen

8–14 m/s navakka

14–21 m/s kova

21– m/s myrsky

VANTAA, HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA

PELKOSENNIEMI, PYHÄTUNTURI

KOVATUULISET PÄIVÄT

HAVAINTOASEMA

KOTKA, HAAPASAARI HELSINKI, HARMAJA

HANKO, RUSSARÖ

PARAINEN, UTÖ

KÖKAR, BOGSKÄR HAMMARLAND, MÄRKET

RAUMA, KYLMÄPIHLAJA

KRISTIINANKAUPUNKI

VALASSAARET

KALAJOKI, ULKOKALLA

KEMI, AJOS

Taulukon asemien kovatuuliset päivät (suurin 10 minuutin keskituulen nopeus vähintään 14 m/s) on esitetty oranssilla ja myrskypäivät (vähintään 21 m/s) punaisella värillä.

TOUKOKUUN TUULITIEDOT
ILMASTOKATSAUS 5/2024 | 19
23. 24. 25. 26. 27. 28. 29. 30. 31.
1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. 17. 18. 19. 20. 21. 22.

Ennuste on tehty 17.6.2024, ja se perustuu Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen (ECMWF) tuottamaan aineistoon.

17.6.–23.6. 8.7.–14.7. 24.6.–30.6. 15.7.–21.7. 1.7.–7.7. 22.7.–28.7.

Ennustettu keskimääräinen ilman lämpötila 2 metrin korkeudella (°C) seuraavien kuuden viikon aikana (ylemmät kuvat) ja ennustetun lämpötilan poikkeama (°C) edellisten 20 vuoden keskiarvosta (alemmat kuvat).

°C °C °C °C 20 | ILMASTOKATSAUS 5/2024 KESKILÄMPÖTILAN VIIKKOENNUSTEET JA POIKKEAMAT VIIKOILLE 25–30

May saw a recordbreaking heatwave

Due to the exceptional heatwave in the end of May, the month saw a record-breaking number of hot days with daily maximum temperatures above 25 °C. Moreover, it was unusually dry and sunny May with mostly weak winds.

The mean temperature in May varied from around 14 °C in the southern inland areas to slightly below 5 °C in the northernmost Lapland. The mean temperature was above the long-term average throughout Finland and in southern and western Finland it was in many locations the second warmest May on record, only behind to the May of 2018. The largest warm anomaly, approximately 4 °C, took place in the inland areas in south-western Finland and the smallest, less than 1 °C, over the Bothnian Bay and in the very north-easternmost Lapland.

The month began with warm and sunny weather in southern and western Finland, but after the 5th the weather turned cold. Particularly low nighttime temperatures were observed between the 7th and 9th. In Koivuniemi, Virolahti, even a new local cold temperature record for May with a temperature of -7.3 °C was set on the 9th.

In mid-May, daytime temperatures climbed rapidly to around and even above 25 °C when a warm airflow from central Europe reached Finland. At least one weather station in Finland recorded a temperature above 25 °C on each day between 14–19 May and again from the 22nd until the end of May. Thus, there were a total of 16 such hot days in May, a new record. The highest number of hot days, 12, were recorded in Tampere and Heinola.

During the last week of May, the highest observed temperatures varied

around 28–29 °C on a daily basis. However, monthly warm temperature records were broken only at some maritime stations and in Värriötunturi, Salla in eastern Lapland. On Utö island in the outer archipelago, where observations started already in 1883, the monthly warm temperature record was lifted eventually by almost 3 °C from 21.5 °C to 24.3 °C. On Utö, also the monthly mean temperature in May was record high. The record-breaking warm maritime air temperatures were associated with exceptionally high sea water temperatures. In Hamina along the eastern Gulf of Finland, as high sea water temperature as 24.9 °C was measured on the 31st.

Approximately every fourth of the weather stations in Finland measured less than 5 mm of precipitation in May, including several stations measuring the lowest level of precipitation on record. However, some individual locations throughout the country received heavy showers of rain with thunder during the last week of May, and there were a total of more than 22,000 cloud-to-ground flashes. In Mujejärvi, Nurmes it rained 43.4 mm during a single day on 30 May, and the highest level of precipitation during the whole month, 59.4 mm, was measured in Savukoski parish. The lowest level of precipitation in May, only 0.7 mm, was measured in Mehtäkylä, Kalajoki.

-13.2 °C

Tulppio, Savukoski, 8.5.

+29.9 °C

Lepaa, Hattula, 31.5.

Highest and lowest temperatures

HIGHLIGHTS: MAY 2024

• May 2024 was warmer globally than any previous May in the data record. The European average temperature for spring (March-May) 2024 was the highest on record for the season.

• This is the 12th month in a row that is the warmest for the respective month of the year. While unusual, a similar streak of monthly global temperature records happened previously in 2015/2016.

Source: Copernicus

Climate Bulletin ILMASTOKATSAUS 5/2024 | 21  FMI’S MONTHLY CLIMATE BULLETIN – SUMMARY OF MAY 2024

Ilmatieteen laitos

ilmastokatsaus@fmi.fi

www.ilmastokatsaus.fi

Turn static files into dynamic content formats.

Create a flipbook
Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.