Julkaisussa olevat havaintotiedot on tarkastettu päivittäin. Tiedoissa on puutteita, jotka korjataan havaintojen lopullisen tarkastuksen aikana. Täsmälliset tiedot kaikilta Suomen havaintoasemilta ovat käytössä viimeistään 1,5 kuukautta jälkikäteen ja ladattavissa osoitteesta https://ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus
Lainatessasi lehden sisältöä muista mainita lähde.
TOUKOKUUN SÄÄ JA TILASTOT: https://ilmatieteenlaitos.fi/toukokuu
Maailmanlaajuisesti ennätyksellisen lämpimien kuukausien putki on nyt venynyt jo vuoden mittaiseksi, kun toukokuu oli 12. peräkkäinen ennätyslämmin kuukausi. Olemme siis eläneet globaalisti kaikista kuumimman vuoden ajanjakson ihmiskunnan historiassa. Lisäksi on mahdollista, että kalenterivuodesta 2024 tulee jopa lämpimämpi kuin viime vuodesta.
Miksi planeettamme on sitten ollut niin lämmin viime kuukausina? Jos asiaa tarkastellaan pitkällä aikavälillä, selitys ei yllätä ketään: ihmiskunnan aiheuttama ilmastonmuutos on aiheuttanut käytännössä kaiken lämpenemisen esiteolliselta ajalta nykypäivään. Sen sijaan vastaus on hieman eri, jos verrataan viime kuukausien tilannetta niitä edeltäviin vuosiin.
Globaaliin keskilämpötilaan voivat hetkellisesti vaikuttaa myös muut tekijät, kuten El Niño–La Niña -vaihtelu, tulivuorten purkaukset, muutokset ihmisperäisissä ja luonnollisissa ilmakehän pienhiukkasissa sekä auringon säteilyn muutokset. Yksi tämän hetken kuumimpia tutkimusaiheita onkin se, miten paljon vuonna 2020 voimaan astunut laivojen rikkipäästöjen vähennys on vaikuttanut vuoden 2023 ennätyslämpötiloihin. Uuden, vielä vertaisarvioitavana olevan tutkimuksen mukaan vaikutus on voinut olla merkittävä. Tutkimuksia on hiljattain ilmestynyt muitakin, ja hiljalleen niistä muodostuu konsensus. Hyvä esimerkki tieteen edistymisestä käytännössä!
Toukokuu oli poikkeuksellisen lämmin myös Suomessa. Pitkäkestoinen hellekorkeapaine lämmitti merivedet ajankohtaan nähden hyvin lämpimiksi. Esimerkiksi Utön saarella toukokuun lämpöennätys rikkoutui jopa kolmeen kertaan, ja kuukauden keskilämpötila oli ennätyskorkea, 11,2 astetta. Ennätys on sikäli merkittävä, että säähavaintoja on saatavilla Utöstä vuodesta 1883 lähtien. Helsingin Kaisaniemessä toukokuu oli mittaushistorian toiseksi lämpimin.
Ilmatieteen laitosta on toisinaan kritisoitu siitä, ettei ilmastonmuutoksen vaikutuksia oteta huomioon kuukausikatsauksissa. Siihen on nyt tulossa muutos. Ilmastonmuutoksen vaikutustietoa kerrottiin ensimmäisen kerran toukokuun kuukausitiedotteessa, kun Helsingin Kaisaniemen kuukausikeskilämpötilasta kerrottiin arvioitu ilmastonmuutoksen vaikutus. Samaa tietoa tulee olemaan tarjolla Ilmastokatsaus-lehdessä, alkaen tästä numerosta. Tarkemmin sanottuna sivulla 7. PÄÄKIRJOITUS
MIKA RANTANEN Tutkija
Olemme eläneet globaalisti kuumimman vuoden ajanjakson ihmiskunnan historiassa
-13,2 °C
Savukoski, Tulppio, 8.5.
+29,9 °C
Hattula, Lepaa, 31.5.
Kuukauden ylin ja alin lämpötila
16 päivää 15 mm
Toukokuun sademäärän Suomen yli laskettu aluekeskiarvo oli 15 mm, eli noin kolmasosa keskiarvosta.
Suomessa oli toukokuussa ennätykselliset 16 hellepäivää, kaksi enemmän kuin toukokuussa 2018.
Toukokuussa oli ennätysmäärä hellepäiviä
Toukokuu päättyi vuodenaikaan nähden ennätyksellisen pitkään hellejaksoon, ja kuukaudesta muodostui selvästi keskimääräistä lämpimämpi. Toukokuu oli myös harvinaisen kuiva, aurinkoinen ja heikkotuulinen.
Toukokuun keskilämpötila vaihteli Etelä- ja Lounais-Suomen sisämaan noin 14 asteesta Pohjois-Lapin vajaaseen 5 asteeseen. Lounais-Suomen sisämaassa kuukausi oli jopa noin 4 astetta tavanomaista lämpimämpi, kun taas Utsjoella sekä Perämeren alueella keskilämpötila poikkesi pitkän ajan keskiarvosta alle asteen verran.
Monilla Etelä- ja Länsi-Suomen havaintoasemilla toukokuu oli mittaushistorian toiseksi lämpimin. Esimerkiksi Helsingin Kaisaniemessä toukokuun keskilämpötila, 13,8 °C, oli aseman vuodesta 1829 alkavan havaintohistorian toiseksi korkein yhdessä vuoden 2016 toukokuun kanssa, jääden 0,7 °C vuoden 2018 ennätyksellisen lämmintä toukokuuta viileämmäksi. Vuoden 2018 toukokuu jäikin yleisesti kaikkein lämpimimmäksi. Ulkosaaristossa Utön saarella vuodesta 1883 asti toimineella havaintoasemalla saavutettiin kuitenkin mittaushistorian ylin toukokuun keskilämpötila, 11,2 °C.
Toukokuun lämpimyys johtui ennen kaikkea kuukauden loppupuolen pitkästä hellejaksosta, mutta Etelä- ja Länsi-Suomessa oli lämmintä myös kuukauden alkupäivinä. Vapunpäivän ylin lämpötila, 18,9 °C, mitattiin Niinisalon lentokentällä, ja 4.5. Helsingin Kumpulassa mitattiin jo 22,3 °C. Itä- ja Pohjois-Suomessa toukokuun alku oli
huomattavasti viileämpi, ja 5.5. alkaen sää viileni viikon ajaksi koko maassa. Erityisesti 7.–9.5. vastaisina öinä oli kylmää. Savukosken Tulppiossa mitattiin 8.5. kuukauden alin lämpötila, -13,2 °C, ja Virolahden Koivuniemessä mitattiin 9.5. aseman 47-vuotisen havaintohistorian alin toukokuun lämpötila, -7,3 °C. Toukokuun puolivälissä sää lämpeni kertaheitolla kesäiseksi, ja maan eteläja keskiosissa olivat kesän ensimmäiset hellepäivät 14.–19.5. Myös Lapissa lämpötila nousi 17.–18.5. yli 20 asteeseen. Lapissa sää viileni merkittävästi 20.5., ja etelässäkin oli pari vähän viileämpää päivää, kunnes 22.5. alkaen mitattiin kuukauden loppuun asti jälleen joka päivä hellelukemia jossain päin maata. Useilla Etelä-Suomen paikkakunnilla oli kuukauden lopussa 7–9 hellepäivää peräkkäin, ja monena päivänä lämpötila nousi ylimmillään 28–29 asteen vaiheille. Pohjois-Suomessa sää oli vaihtelevampaa, mutta ajoittain helteistä ilmaa ylsi aivan pohjoisimpaan Lappiin asti.
Kaiken kaikkiaan lämpötila ylitti 25 asteen hellerajan jossain päin maata toukokuussa 16 päivänä. Eniten hellepäiviä oli Tampereella ja Heinolassa, yhteensä 12 kappaletta. Nämä hellepäivien määrät olivat uusia toukokuun ennätyksiä.
Uusia asemakohtaisia toukokuun lämpöennätyksiä saavutettiin loppu-
kuusta kuitenkin vain meriasemilla sekä Sallan Värriötunturilla. Utössä aiempi lämpöennätys, 21,5 °C, koheni lähes kolmella asteella 24,3 °C:een.
TOUKOKUU OLI POUTAINEN
Noin joka neljännellä havaintoasemalla satoi toukokuussa alle 5 mm, ja usealla asemalla toukokuun sademäärä oli mittaushistorian pienin. Koko maan yli laskettu sademäärän keskiarvo oli 15 mm, joka on vain noin kolmasosan keskimääräisestä. Kuukauden lopulla ilma muuttui kosteammaksi, ja toukokuun viimeisellä viikolla esiintyi ukkoskuuroja, jotka kastelivat eräät paikat perusteellisesti. Esimerkiksi Savukosken kirkonkylällä satoi 28.5. 40,8 mm vuorokaudessa ja Nurmeksen Mujejärvellä 30.5. 43,4 mm. Koko kuukauden suurin sademäärä, 59,4 mm, mitattiin niin ikään Savukosken kirkonkylällä ja pienin, 0,7 mm, Kalajoen Mehtäkylässä. Kuukauden viimeisen viikon ukkosten myötä toukokuussa paikannettiin yli 22 000 maasalamaa, mikä on yli kolme kertaa keskimääräistä enemmän.
Aurinko paistoi Etelä- ja Länsi-Suomessa noin 300–400 tuntia, eli selvästi tavanomaista enemmän.
Ilari Lehtonen
Kuvat ovat Ilmatieteen laitoksen säätilanneanalyysejä ajanhetkiltä 12 UTC eli klo 14 Suomen normaaliaikaa (kesäaikana klo 15).
Teksti: Ilari Lehtonen
1.5. Koko Fennoskandian alue kuului vappuna korkeapaineen alueeseen. Etelä- ja Länsi-Suomessa vapunpäivä oli aurinkoinen ja lämmin päivän ylimpien lämpötilojen vaihdellessa 15–19 asteen välillä. Sen sijaan itärajan pinnassa ja Pohjois-Lapissa päivälämpötila jäi alle 10 asteeseen. Etelä- ja Länsi-Suomessa myös vappua seuranneet päivät olivat aurinkoisia ja lämpimiä.
7.5. Koillisesta virtasi kylmää ilmaa, ja Itä-Suomessa tuli yleisesti lumikuuroja. Toukokuun toisen viikon alkupuolella päivälämpötila jäi koko maassa alle 10 asteeseen ja yöpakkasia esiintyi kaikkialla merialueita lukuun ottamatta. Lapissa pakkasta oli muutamana yönä paikoin yli 10 astetta.
15.5. Toukokuun puolivälissä Suomeen virtasi Keski-Euroopasta hyvin lämmintä ilmaa. Etelä- ja Keski-Suomen sisämaassa lämpötila nousi yleisesti 25 asteen hellerajan tuntumaan ja sen ylikin. Etelä-Suomessa lämmin ja aurinkoinen sää jatkui koko loppukuun ajan. Pohjois-Suomessa sää oli vaihtelevampaa.
28.5. Toukokuun viimeisellä viikolla Suomeen ulottui korkeapaineen alue Venäjältä ja sää oli etenkin maan etelä- ja keskiosissa hyvin helteistä. Eräillä Etelä-Suomen paikkakunnilla oli 23.–31.5. hellettä joka päivä. Toukokuun loppua kohti myös ukkoskuurot yleistyivät, vaikka yleisesti oli edelleen kuivaa.
TOUKOKUUN SÄÄ MAAILMALLA JA ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS LÄMPÖTILOIHIN
MAAPALLON KESKILÄMPÖTILA
Toukokuun keskimääräinen maa- ja merialueiden pintalämpötila oli mittaushistorian lämpimin. Toukokuun keskilämpötila, 15,91 °C, oli 0,65 °C lämpimämpi kuin ilmastollisen vertailukauden 1991–2020 keskiarvo ja 1,52 °C lämpimämpi verrattuna esiteollisen ajan 1850–1900 keskiarvoon.
EUROOPASSA toukokuu oli kolmanneksi lämpimin mittaushistoriassa ja 0,88 °C vertailukauden 1991–2020 tavanomaista toukokuuta lämpimämpi.
SUOMESSA toukokuun keskilämpötila oli Helsingissä 13,8 °C ja Sodankylässä 8 °C. Toukokuu oli ilmastonmuutoksen vaikutuksesta Helsingissä arviolta noin 1,8 °C ja Sodankylässä noin 2,3 °C lämpimämpi kuin vuoden 1900 ilmastossa.
Nykyilmastossa näin lämmin toukokuu toistuu Helsingissä arviolta kerran noin 25 vuodessa ja Sodankylässä noin joka viides vuosi. Vuoden 1900 ilmastossa yhtä lämmin toukokuu toistui Helsingissä arviolta kerran noin 260 vuodessa ja Sodankylässä kerran noin 30 vuodessa.
CHILE JA ARGENTIINA
Toukokuu oli Chilessä kylmin yli 70 vuoteen ja Argentiinassa kylmin vuodesta 1961 lähtien tarkasteltuna.
AFGANISTAN
Rankkasateet ja niistä johtuneet syöksytulvat aiheuttivat tuhoja ja vaativat satoja kuolonuhreja.
INTIA JA PAKISTAN Lämpötila kohosi paikoin lähes 50 asteeseen tai jopa sen yli.
ANTARKTIKSEN MERIJÄÄ
Merijään laajuus oli toukokuussa mittaushistorian kuudenneksi pienin, 9,7 miljoonaa km2, mikä on noin 8 % toukokuun tavanomaista laajuutta pienempi.
KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA TOUKOKUUSSA 2024 JAKSON 1991–2020 KESKIARVOSTA MAAILMALLA (VASEMMALLA) JA EUROOPASSA (OIKEALLA).
Ilmaston seuranta edellyttää merten tilan kattavaa tuntemusta.
Jään sulaminen napa-alueilla vaikuttaa valtamerten virtauksiin ja maailmanlaajuisesti ilmaston dynamiikkaan. Napa-alueiden seuranta onkin tärkeää näiden vaikutusten ymmärtämiseksi.
Argo-mittausohjelma on noin vuodesta 2000 asti toiminut kansainvälinen projekti, jonka tarkoituksena on kartoittaa merten tilaa automaattisten, ajelehtivien mittauspoijujen avulla. Merten tilaa mittaa tälläkin hetkellä noin 4000 Argo-poijun muodostama verkosto. Poijujen toimintaperiaatetta on havainnollistettu kuvassa 1. Suurimman osan ajastaan poijut viettävät tyypillisesti noin kilometrin syvyydessä ajelehtien vapaasti virtausten mukana. Kerran kymmenessä päivässä poijut vajoavat kahteen kilometriin ja nousevat sitten pintaan, mitaten samalla veden ominaisuuksia, kuten suolapitoisuutta ja lämpötilaa eri syvyyksissä. Pinnalta poiju lähettää mittaustietonsa ja sijaintinsa satelliittien avulla eteenpäin, jolloin tulokset saapuvat lähes reaaliajassa kaikkien käytettäviksi.
Argo-poijujen mittausverkko kattaa melko hyvin suuren osan valtameriä, mutta aivan pohjoisimmilla ja eteläisimmillä merialueilla jäät vaikeuttavat mittauksia.
JÄÄT AIHEUTTAVAT HAASTEITA MITTAUKSILLE
Jään alle jäävä poiju on kyvytön kommunikoimaan paikkaansa ja mittauksiaan ja pahimmillaan rikkoutuu peruuttamattomasti. Tämä rajoittaa poijujen elinikää ja johtaa siihen, että mittauksia napa-alueilta on ollut vaikea saada. Esimerkiksi Weddellinmerellä ennen vuotta 2003 käyttöön otetuista poijuista vain reilu kolmannes kesti talvella kohtaamiaan jääolosuhteita.
Ensimmäiset yritykset Argo-poijujen asentamiseen jäisille merialueille osoittivat nopeasti tarpeen kehittää erilaisia keinoja jääolosuhteissa selviytymiseen, sillä monet poijut lakkasivat nopeasti toimimasta päädyttyään merijään alle. Näitä keinoja on kartoitettu ja kehitetty muun muassa Euroopan Unionin rahoittamassa Euro-Argo Rise -projektissa, jossa Ilmatieteen laitoskin oli mukana kehittäen toimintaa Itämerellä ja Barentsinmerellä. Tehokkaimmaksi keinoksi jäiden väistelyyn on
Kuva 1. Kaaviokuva
osoittautunut ISA (Ice Sensing Algorithm). Tämä ohjelmistopohjainen ratkaisu keskeyttää poijun nousun, jos pintakerroksen vesi on liian kylmää suojaten poijua vaurioitumiselta. Tärkeimmät parametrit algoritmissa ovat rajalämpötila, sekä minimi- ja maksimisyvyys, joilta lämpötilaa arvioidaan. Esimerkiksi Barentsinmerellä todettiin -1,0 °C raja-arvon ja tunnistusvälin 10-20 metrin syvyydellä suojaavan poijuja hyvin. Arvot vaihtelevat huomattavasti merialueelta toiselle, eikä yhtä selkeää totuutta ole, vaan valinta on aina kompromissi laitteiston suojelun ja mahdollisimman kattavien mittausten saamisen välillä. Onnistunut poijun nousun pysäyttäminen ennen jäihin osumista suojaa poijua vaurioilta mahdollistaen mittausten jatkumisen, mutta jäähän törmääminen ei ole ainoa ongelma. Toinen ongelma on poijun ajautuminen jäiden alle pidemmäksi aikaa kuin poijun paristoissa riittää virtaa, jolloin poijun kohtalo jää arvoitukseksi, eikä suoritettuja mittauksia koskaan saada lähetettyä. Itämeri on tässä mielessä erinomainen testiympäristö, koska toisin kuin napa-alueilla, poijun tiedetään varmuudella vapautuvan jäistä viimeistään kesäksi, joten algoritmien toimivuutta on helpompi testata. Poijujen pitkiin vaelluksiin jäiden alla liittyy vielä kolmaskin ongelma: mitatun profiilin paikannus perustuu GPS-järjestelmästä saatuun sijaintiin, ja tämä on mahdollista saada vain pinnalta. Kun poiju on jään alla, se ei siis pysty paikantamaan sijaintiaan mahdollisesti jopa useisiin kuukausiin. Ongelmaa on yritetty ratkoa kehittämällä vaihtoehtoisia tapoja arvioida poijun sijaintia. Matalilla merialueilla, kuten Pohjanlahdella tai Barentsinmerellä yksi lupaava keino on tarkkailla poijun pohjakosketuksia. Tämä tieto yhdistettynä tunnettuun syvyystietoon sekä ensimmäisiin ja viimeisiin saatuihin GPS-koordinaatteihin antaa johtolankoja poijun mahdollisesta reitistä jäiden alla. Jäisillä merialueilla ja erityisesti jäiden alla operointi on haasteellista kaikille mittausjärjestelmille. Argo-verkoston levittäminen tarjoaa haasteistaan huolimatta huomattavan lisän olemassa oleviin mittauksiin napa-alueiden syvistä jään alaisista kerroksista. Mittaukset antavat arvokasta tietoa muun muassa meren lämpövarastojen ja virtausten kehityksestä napa-alueilla.
Simo-Matti Siiriä
Lisätietoa aiheesta:
Ilmastokatsaus 07/2021: Kymmenen vuotta autonomisia Argo-mittauksia Itämerellä
Äitienpäivän
avaruusmyrsky oli voimakas
Toukokuun toisena viikonloppuna koettiin suurin geomagneettinen myrsky 20 vuoteen. Myrskyn aiheutti auringonpilkkuryhmä numero AR 3664, joka tuotti kymmenkunta isoa roihupurkausta eli lyhytaaltoisen sähkömagneettisen säteilyn leimahdusta. Useimpiin niistä liittyi myös massapurkaus eli kaasupilvi, joka sinkoutui avaruuteen. Yksikään purkauksista ei ollut poikkeuksellisen voimakas, mutta niitä tapahtui monta peräkkäin ja ne suuntautuivat kohti maapalloa. Massapurkausten sarja johti myös siihen, että Maata kohti matkanneet kaasupilvet törmäsivät toisiinsa jo matkalla, jolloin niiden voima yhdistyi.
Geomagneettinen myrsky alkoi perjantaina 10.5. noin kello 20 Suomen aikaa ja jatkui äitienpäivän aamuun asti. Avaruusmyrsky sai aikaan näyttäviä revontulia Etelä-Suomessa, ja revontulia nähtiin Keski-Eurooppaa ja jopa Kanariansaaria myöten.
Edellinen suunnilleen yhtä voimakas geomagneettinen myrsky sattui lokakuun 2003 lopussa. Selvästi voimakkaampi avaruusmyrsky koettiin viimeksi maaliskuussa 1989.
Tiera Laitinen
KUVA: MATIAS TAKALA
KUUKAUDEN HAVAINTO
Toukokuu oli laajalti poikkeuksellisen lämmin ja kuiva.
Tampereella ja Heinolassa oli peräti 12 hellepäivää, ja vähintään yhdellä Ilmatieteen laitoksen säähavaintoasemalla lämpötila ylitti 25 asteen hellerajan kaikkiaan 16 päivänä. Nämä hellepäivien määrät ovat uusia toukokuun ennätyksiä.
Ilmatieteen laitos on tuottanut Itämeren pintalämpötila- ja jääanalyysit Marine Copernicuksen aineistosta. Keskiarvot on laskettu päivittäisistä arvoista. Jäällisen alueen rajana pidetään jään 15 %:n peittävyyttä. Asemakohtaiset kuvaajat perustuvat Ilmatieteen laitoksen mareografihavaintoihin.
KESKIMÄÄRÄINEN ITÄMEREN PINTALÄMPÖTILA JA JÄÄTILANNE
Meriveden keskimääräinen pintalämpötila toukokuussa 2024 (vas.) ja pintalämpötilan poikkeama jakson 1991–2020 keskiarvosta (oik.). Pintalämpötilan havaitut päiväkeskiarvot toukokuussa 2024 on esitetty yhdeksältä asemalta. Jääanalyysi kuvaa jäätilanteen kuukauden keskiarvoa, ja jään klimatologia kuvaa jäällisen alueen keskimääräistä rajaa jaksolla 1991–2020.
MERIVEDEN KORKEUS
HAMINA PITÄJÄNSAARI
FÖGLÖ DEGERBY
PIETARSAARI LEPPÄLUOTO
HELSINKI KAIVOPUISTO
RAUMA PETÄJÄS
KEMI AJOS
Meriveden korkeus suhteessa teoreettiseen keskivedenkorkeuteen toukokuussa 2024. Kuvaajissa on esitetty mareografeilla tunneittain mitattu keskimääräinen vedenkorkeus.
ARKTISEN MERIJÄÄN LAAJUUS JA POIKKEAMA TAVANOMAISESTA TOUKOKUUSSA
Arktisen merijään laajuus pysyi toukokuussa suhteellisen tavanomaisena. Kuukauden keskimääräinen merijään laajuus oli 12,9 miljoonaa km², vain 0,1 miljoonaa km² (eli noin 1 %) alle vuosien 1991–2020 toukokuun keskiarvon. Merijään laajuuden poikkeama pitkän ajan keskiarvosta oli toukokuussa neljäntenä vuotena peräkkäin 2 % tai vähemmän.
Sitä ennen vuosina 2016 ja 2018–2020 merijäätä oli toukokuussa 4–7 % keskimääräistä pienemmällä alueella.
Toukokuussa Pohjoisen jäämeren eri alueilla oli sekä keskimääräistä vähäisemmän että runsaamman jääpeitteen alueita. Grönlanninmerellä jäätä oli keskimääräistä enemmän vain meren eteläosassa poiketen alueella lokakuusta lähtien vallinneesta tavanomaista laajemmasta jääpeitteestä. Keskimääräistä enemmän jäätä oli myös Barentsinmeren pohjoisosassa ja Beringinsalmessa. Jäätä oli keskimääräistä vähemmän Labradorinmerellä, Grönlanninmeren pohjoisosassa, osassa Barentsinmerta ja Ohotanmeren pohjoisosassa. Hudsoninlahdella kontrasti oli jyrkkä länsiosan selvästi keskimääräistä vähäisemmän ja itärannikon keskimääräistä runsaamman jääpeitteen välillä.
Arctic sea ice concentration for May 2024
Arctic sea ice concentration for May 2024
Merijään keskimääräinen peittävyys arktisella alueella toukokuussa 2024. Värillinen viiva kuvaa jäällisen alueen keskimääräistä rajaa jaksolla 1991–2020, kun jäällisen alueen rajana pidetään jään 15 %:n peittävyyttä.
LÄHTEET
ECMWF Copernicus Climate Change Service
Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus
Merijään peittävyyden poikkeama arktisella alueella jakson 1991–2020 keskiarvosta toukokuussa 2024.
Kasvihuonekaasuhavainnot ovat alustavia ja voivat vielä muuttua tarkistusprosessin aikana.
PALLAS - SAMMALTUNTURI UTÖ
1 kk
1 vuosi
Useita vuosia
(ppm = parts per million, tilavuuden miljonasosa ja ppb = parts per billion, tilavuuden miljardisosa)
Hiilidioksidi- (CO2) ja metaani- (CH4) pitoisuuksien havaitut tuntikeskiarvot viimeisen kuukauden jaksolla (ylin rivi) sekä viimeisen vuoden jaksolla (keskimmäinen rivi) Pallas-Sammaltunturin ja Utön asemilla. Alarivin kuvissa esitetään hiilidioksidipitoisuuden kehitys useamman vuoden ajalta.
TAUSTATIETOA
• Hiilidioksidi (CO2) ilmakehässä on peräisin kasvien ja maaperän hengityksestä sekä polttoprosessista ja sementintuotannosta.
• Metaanin (CH4) merkittävimmät päästöt ilmakehään tulevat soilta, maakaasun purkautumisesta, märehtijöistä, kaatopaikoilta, riisinviljelystä ja fossiilisten polttoaineiden käsittelystä.
• LUE LISÄÄ: ilmatieteenlaitos.fi
TILASTOISTA POIMITTUA
Huippuhelteisestä toukokuun lopusta huolimatta uusia asemakohtaisia toukokuun lämpöennätyksiä saavutettiin vain meriasemilla sekä Sallan Värriötunturilla. Paraisten Utössä lämpöennätystä kohennettiin peräti kolmena päivänä ja yhteensä lähes kolmella asteella. Haminan mareografilla puolestaan mitattiin meriveden lämpötilaksi 31.5. peräti 24,9 °C.
LÄMPÖTILOJA
HELSINKI, KAISANIEMI JOKIOINEN
JYVÄSKYLÄ
JOENSUU
SEINÄJOKI, PELMAA
SIIKAJOKI, RUUKKI
UTSJOKI, KEVO
Toukokuussa 2024 päivittäin mitattu vuorokauden keskilämpötila (°C, musta käyrä), ylin lämpötila (°C, punainen käyrä) ja alin lämpötila (°C, sininen käyrä) sekä vuorokauden sademäärä (mm, siniset pylväät). Lämpötilan tasoitetut vertailuarvot ovat kaudelta 1991–2020. Harmaa käyrä kuvaa vuorokauden keskilämpötilan 50 %:n arvoa eli mediaania, ja harmaa varjostus kuvaa aluetta, jonka sisällä noin 97 % vuorokauden keskilämpötiloista tilastollisesti esiintyy.
SODANKYLÄ
KESKILÄMPÖTILA
SADEMÄÄRÄ
KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA
VERTAILUKAUDESTA 1991–2020
SADEMÄÄRÄ PROSENTTEINA
VERTAILUKAUDESTA 1991–2020
TOUKOKUUN KUUKAUSITILASTO
HAVAINTOASEMA
AURINGONPAISTETUNNIT
KUUKAUSISUMMA
PAIKKAKUNTA 2024 1991–2020
UTÖ 398,5 318
MAARIANHAMINA 393,8
TURKU 402,8 284
HELSINKI 399,7 296
JOKIOINEN 384,6 259
KOUVOLA 361,9 275
JYVÄSKYLÄ 373,5 252
KUOPIO 333,8
KORSNÄS 417,8
OULU 352,8
ROVANIEMI 288,0
SODANKYLÄ 275,4 224
UTSJOKI 207,9 193
KASVUKAUDEN SEURANTA
31.5.
Tehoisan lämpötilan summa ° Cvrk
TOUKOKUUN MAASALAMATIHEYS
Tuulitilastoissa on käytetty 10-min keskituulta. Tuuliruusuissa käytetyn aineiston havaintoväli on 10 min ja kovatuuliset päivät -taulukossa 1 min.
PARAINEN, UTÖ
KALAJOKI, ULKOKALLA
0–1 m/s tyyni
1–4 m/s heikko
4–8 m/s kohtalainen
8–14 m/s navakka
14–21 m/s kova
21– m/s myrsky
VANTAA, HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA
PELKOSENNIEMI, PYHÄTUNTURI
KOVATUULISET PÄIVÄT
HAVAINTOASEMA
KOTKA, HAAPASAARI HELSINKI, HARMAJA
HANKO, RUSSARÖ
PARAINEN, UTÖ
KÖKAR, BOGSKÄR HAMMARLAND, MÄRKET
RAUMA, KYLMÄPIHLAJA
KRISTIINANKAUPUNKI
VALASSAARET
KALAJOKI, ULKOKALLA
KEMI, AJOS
Taulukon asemien kovatuuliset päivät (suurin 10 minuutin keskituulen nopeus vähintään 14 m/s) on esitetty oranssilla ja myrskypäivät (vähintään 21 m/s) punaisella värillä.
Ennuste on tehty 17.6.2024, ja se perustuu Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen (ECMWF) tuottamaan aineistoon.
Ennustettu keskimääräinen ilman lämpötila 2 metrin korkeudella (°C) seuraavien kuuden viikon aikana (ylemmät kuvat) ja ennustetun lämpötilan poikkeama (°C) edellisten 20 vuoden keskiarvosta (alemmat kuvat).
May saw a recordbreaking heatwave
Due to the exceptional heatwave in the end of May, the month saw a record-breaking number of hot days with daily maximum temperatures above 25 °C. Moreover, it was unusually dry and sunny May with mostly weak winds.
The mean temperature in May varied from around 14 °C in the southern inland areas to slightly below 5 °C in the northernmost Lapland. The mean temperature was above the long-term average throughout Finland and in southern and western Finland it was in many locations the second warmest May on record, only behind to the May of 2018. The largest warm anomaly, approximately 4 °C, took place in the inland areas in south-western Finland and the smallest, less than 1 °C, over the Bothnian Bay and in the very north-easternmost Lapland.
The month began with warm and sunny weather in southern and western Finland, but after the 5th the weather turned cold. Particularly low nighttime temperatures were observed between the 7th and 9th. In Koivuniemi, Virolahti, even a new local cold temperature record for May with a temperature of -7.3 °C was set on the 9th.
In mid-May, daytime temperatures climbed rapidly to around and even above 25 °C when a warm airflow from central Europe reached Finland. At least one weather station in Finland recorded a temperature above 25 °C on each day between 14–19 May and again from the 22nd until the end of May. Thus, there were a total of 16 such hot days in May, a new record. The highest number of hot days, 12, were recorded in Tampere and Heinola.
During the last week of May, the highest observed temperatures varied
around 28–29 °C on a daily basis. However, monthly warm temperature records were broken only at some maritime stations and in Värriötunturi, Salla in eastern Lapland. On Utö island in the outer archipelago, where observations started already in 1883, the monthly warm temperature record was lifted eventually by almost 3 °C from 21.5 °C to 24.3 °C. On Utö, also the monthly mean temperature in May was record high. The record-breaking warm maritime air temperatures were associated with exceptionally high sea water temperatures. In Hamina along the eastern Gulf of Finland, as high sea water temperature as 24.9 °C was measured on the 31st.
Approximately every fourth of the weather stations in Finland measured less than 5 mm of precipitation in May, including several stations measuring the lowest level of precipitation on record. However, some individual locations throughout the country received heavy showers of rain with thunder during the last week of May, and there were a total of more than 22,000 cloud-to-ground flashes. In Mujejärvi, Nurmes it rained 43.4 mm during a single day on 30 May, and the highest level of precipitation during the whole month, 59.4 mm, was measured in Savukoski parish. The lowest level of precipitation in May, only 0.7 mm, was measured in Mehtäkylä, Kalajoki.
Ilari Lehtonen
-13.2 °C
Tulppio, Savukoski, 8.5.
+29.9 °C
Lepaa, Hattula, 31.5.
Highest and lowest temperatures
HIGHLIGHTS: MAY 2024
• May 2024 was warmer globally than any previous May in the data record. The European average temperature for spring (March-May) 2024 was the highest on record for the season.
• This is the 12th month in a row that is the warmest for the respective month of the year. While unusual, a similar streak of monthly global temperature records happened previously in 2015/2016.
