Julkaisussa olevat havaintotiedot on tarkastettu päivittäin. Tiedoissa on puutteita, jotka korjataan havaintojen lopullisen tarkastuksen aikana. Täsmälliset tiedot kaikilta Suomen havaintoasemilta ovat käytössä viimeistään 1,5 kuukautta jälkikäteen ja ladattavissa osoitteesta https://ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus
Lainatessasi lehden sisältöä muista mainita lähde.
MARRASKUUN SÄÄ JA TILASTOT: https://ilmatieteenlaitos.fi/marraskuu
Vuonna 2024 maapallon koko vuoden keskilämpötila ylittää ensimmäistä kertaa esiteollisen ajan tason yli 1,5 asteella. Samaan aikaan ääriolosuhteiden vaikutusten skaala on kasvanut ja taloudellisten menetysten määrä noussut. Tämä haastaa rahoitusalan, vakuutusalan, jälleenrakentamisen alan ja poliittisen kentän.
Yksi keskeisimpiä viestejä marraskuussa järjestetyssä Bakun ilmastokokouksessa oli, että sään ääriolosuhteisiin ja ilmastonmuutokseen on varauduttava myös taloudellisesti. Rahoitusta ääriolosuhteisiin sopeutumiseen tulee luoda aktiivisesti. Olisi muutettava taloudellisen riskin ja taakan jakoa, jotta voimme ennaltaehkäistä tulevien haittojen syntymistä. Haasteena on, että asiat, jotka mahdollisesti tapahtuvat tulevaisuudessa, eivät kuitenkaan tunnu poliittisessa päätöksenteossa niin tärkeiltä kuin akuutit asiat. Tämän tulisi muuttua. Näkökulmia äärisäiden vaikutuksiin varautumiseen ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen sekä rahoitus- ja vakuutusalaan ja innovaatioihin käsiteltiin laajasti PIISA (Piloting Innovative Insurance Solutions for Adaptation)-hankkeen webinaarissa 10.12.2024 (lisätietoa webinaarista). Webinaariin osallistui yli 100 kuulijaa ja keskustelijaa ympäri maailman. Eniten osallistujia oli Suomesta, Italiasta ja Ranskasta. Aiheita, joita käsittelimme, olivat ilmastonmuutoksen aiheuttamat talousvaikutukset Euroopassa mm. maataloudessa, rakentamisessa, metsissä ja kaupungeissa. Aiheesta toivottiin lisää markkinakatsauksia ja webinaareja, ja niitä vuonna 2025 järjestetään paljon. Viherrakentamisen webinaari on jo 30.1.2025. On hyvin tärkeää onnistua innovoimaan rahoitusta ääriolosuhteisiin sopeutumiseen niin kokonaisturvallisuuden kuin hyvinvoinnin vahvistamiseksi.
Teemaa sivuten, marraskuun Ilmastokatsauksen numerossa on ajankohtainen analyysi Lyly-myrskystä 1.11.2024, jonka aikana merialueillamme mitattiin ensimmäistä kertaa hirmumyrskyluokan tuulilukemia.
HILPPA GREGOW Tutkimusprofessori
Sään ääriolosuhteisiin ja ilmastonmuutokseen on varauduttava taloudellisesti.
+12,6 °C
Inari, Nellim, 8.11.
-27,3 °C
Savukoski, Tulppio, 28.11.
Kuukauden
ylin ja alin lämpötila
33,5 m/s -161 cm
Merivesi laski Kemissä 21.11. ennätyksellisen matalalle.
Havaintohistorian ensimmäiset hirmumyrskylukemat Suomen merialueilla mitattiin Rauman Kylmäpihlajalla 1.11.
Marraskuussa oli useita myrskypäiviä
Suomen merialueilla havaittiin marraskuussa myrskytuulia yhdeksänä päivänä. Merkittävimmät myrskyt olivat hirmumyrsky Lyly kuukauden 1. päivänä ja Jari-myrsky 20.–21. marraskuuta.
Marraskuun keskilämpötila oli lähes koko maassa 1–2 astetta vertailukauden 1991–2020 keskiarvoa korkeampi.
Pohjoisimmassa Lapissa kuukausi oli kuitenkin yli kolme astetta keskimääräistä leudompi, ja vastaavasti Ahvenanmaalla keskilämpötila oli hyvin lähellä pitkän ajan keskiarvoa.
Pohjois-Suomessa oli erittäin leutoa 8.11., jolloin kaikilla Pohjois-Lapin säähavaintoasemilla rikottiin aiemmat asemakohtaiset marraskuun lämpöennätykset parilla–kolmella asteella. Inarin Nellimissä mitattu 12,6 °C oli samalla koko kuukauden ylin lämpötila Suomessa. Maan eteläosassa marraskuun ylimmät lämpötilat mitattiin pääsääntöisesti kuukauden 16. päivänä, jolloin lämpötila nousi Etelä-Suomessa 10 asteen vaiheille. Marraskuun viileimmät sääjaksot osuivat kuukauden alkuun ja 18.–24. päiviin sekä Pohjois-Suomessa myös kuukauden loppupäiviin.
Marraskuussa satoi keskimääräistä runsaammin itäiseltä Uudeltamaalta ja Etelä-Karjalasta Hämeen kautta Satakuntaan ja Etelä-Pohjanmaalle yltävällä alueella sekä toisaalta pohjoisimmassa Lapissa. Sitä vastoin lounaissaaristossa, Pohjois-Pohjanmaalla sekä Lapin etelä- ja keskiosissa oli laajalti tavanomaista vähäsateisempaa. Pohjoisimmassa Lapissa saavutettiin Enontekiön Kilpisjärvellä (101,4 mm) ja
Utsjoen Nuorgamissa (88,1 mm) jopa uudet asemakohtaiset marraskuun sade-ennätykset. Marraskuun suurin sademäärä oli kuitenkin Hämeenlinnan Pirttikoskella mitattu 137,3 mm. Suurin vuorokausisademäärä, 43,9 mm, mitattiin Huittisten Sallilassa 25.11.
LYLY JA JARI OLIVAT MARRASKUUN VOIMAKKAIMMAT MYRSKYT
Merialueilla myrskysi marraskuun 1.–3., 16.–17., 20.–21. ja 24.–25. päivinä. Marraskuun voimakkain myrsky oli lounaisilla merialueilla kuukauden 1. päivän iltana raivonnut Lyly-myrsky, jonka kovimmat tuulet osuivat melko pienelle alueelle Uudenkaupungin ja Porin väliselle rannikolle. Rauman Kylmäpihlajalla mitattiin 38 metriä korkeassa mastossa kymmenen minuutin keskituulen nopeudeksi peräti 33,5 m/s, joka on kovin maamme rannikkoasemilla mitattu keskituulen nopeus ja ensimmäinen kerta, kun merialueillamme havaittiin hirmumyrskyrajan (keskituulen nopeus vähintään 33 m/s) ylittäviä tuulia.
Jari-myrskyssä 20.–21. marraskuuta kovimmat tuulet havaittiin Perämerellä 21. päivän aamuna. Kalajoen Ulkokallassa koillistuulen nopeudeksi mitattiin 28,2 m/s, puuskissa jopa 34,2 m/s. Kova koillismyrsky sai meriveden
pinnan laskemaan Perämeren pohjukassa puolitoista metriä tavanomaista alemmas. Samaan aikaan kova lounaistuuli puski merivettä Suomenlahdelle, missä merenpinnan taso nousi toista metriä keskimääräistä korkeammalle.
Jari-myrskyn yhteydessä maan eteläja keskiosiin muodostui yleisesti 10–30 senttiä paksu lumipeite. Nämä lumet sulivat hyvin nopeasti sään lauhtuessa rajusti 25.11. Varsinais-Suomesta Vaasan seudulle yltävällä alueella satoi samalla 25–45 mm vettä vuorokaudessa. Lumen sulamisen ja sateiden yhteisvaikutuksesta Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Pirkanmaalla ja Pohjanmaan eteläosassa koettiin poikkeuksellisen raju ja laaja-alainen syystulva.
Etelä-Suomen sisämaassa satoi paikoin parikymmentä senttiä lunta jo Lyly-myrskyn yhteydessä 1.11., mutta myös nämä lumet sulivat muutamaa päivää myöhemmin sään lauhtuessa.
Marraskuun päättyessä lunta oli vain Pohjois-Suomessa. Pohjoisimmassa Lapissa lunta oli paikoin harvinaisen paljon, Kilpisjärvellä jopa 77 senttiä.
Ilari Lehtonen
SÄÄKEHITYS
Kuvat ovat Ilmatieteen laitoksen säätilanneanalyysejä ajanhetkiltä 12 UTC eli klo 14 Suomen normaaliaikaa (kesäaikana klo 15).
Teksti: Ilari Lehtonen
1.11. Syvenevä matalapaine liikkui Suomen etelärannikkoa hipoen itään. Lounaisilla merialueilla vallitsi illalla kova luoteismyrsky. Kovimmat myrskytuulet osuivat Uudenkaupungin ja Porin väliselle rannikolle, ja Rauman Kylmäpihlajassa keskituulen nopeudeksi mitattiin iltakahdeksan jälkeen ennätykselliset 33,5 m/s. Etelä-Suomen sisämaahan satoi 10–20 senttiä lunta.
8.11. Jäämerellä liikkui matalapaine itään, ja Pohjois-Fennoskandiassa puhalsi Skandien vuoriston yli voimakas läntinen ilmavirtaus.
Kaikilla Pohjois-Lapin säähavaintoasemilla mitattiin uudet marraskuun lämpöennätykset. Aiemmat ennätykset rikkoutuivat paikoin jopa yli kolmella asteella. Inarin Nellimissä mitattiin peräti 12,6 °C, joka oli koko kuukauden ylin lämpötila Suomessa.
20.11. Jarin päivänä Suomea lähestyi etelästä syvä matalapaine, joka toi mukanaan runsaita lumisateita. Seuraavien parin päivän aikana lunta pyrytti maan etelä- ja keskiosissa 10–30 cm. Kaikilla merialueilla havaittiin myrskytuulia. Perämerellä koillismyrsky oli voimakkaimmillaan 21. päivän aamuna, jolloin meriveden korkeus laski Perämeren pohjukassa puolitoista metriä.
25.11. Lounaasta virtasi maahamme hyvin leutoa ja kosteaa ilmaa. Lounais-Suomessa satoi 25–45 mm vettä vuorokaudessa. Yhdessä nopeasti lauhtuneen sään kanssa vesisateet sulattivat 10–30 cm:n lumipeitteen noin vuorokaudessa, mikä aiheutti Varsinais-Suomesta Vaasan seudulle ulottuneella alueella poikkeuksellisen pahan syystulvan.
MARRASKUUN SÄÄ MAAILMALLA JA ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS LÄMPÖTILOIHIN
MAAPALLON KESKILÄMPÖTILA
Marraskuun keskimääräinen maa- ja merialueiden pintalämpötila oli mittaushistorian toiseksi lämpimin. Marraskuun keskilämpötila, 14,10 °C, oli 0,73 °C lämpimämpi kuin ilmastollisen vertailukauden 1991–2020 keskiarvo ja 1,62 °C lämpimämpi verrattuna esiteollisen ajan 1850–1900 keskiarvoon.
EUROOPASSA marraskuu oli noin 0,78 °C vertailukauden 1991–2020 tavanomaista marraskuuta lämpimämpi.
ARKTINEN ALUE
Marraskuu ja koko syksy ovat olleet arktisella alueella hyvin lämpimiä.
Esimerkiksi Pohjois-Norjassa mitattiin ennätyslämpötiloja marraskuussa.
ETELÄ-AMERIKKA
Rankkasateet aiheuttivat maanvyörymiä ja laajoja tuhoja Kolumbiassa ja Boliviassa, jossa ennen sateita oli kärsitty pitkään kuivuudesta.
MAAILMAN MERIALUEET
Meriveden pintalämpötilat olivat toiseksi korkeimpia marraskuussa mitattuja.
SUOMESSA marraskuun keskilämpötila oli Helsingissä 4,0 °C ja Sodankylässä -4,3 °C. Marraskuu oli ilmastonmuutoksen vaikutuksesta Helsingissä arviolta noin 2 °C ja Sodankylässä noin 2,8 °C lämpimämpi kuin vuoden 1900 ilmastossa.
Nykyilmastossa näin lämmin marraskuu toistuu Helsingissä arviolta kerran noin kolmessa vuodessa ja Sodankylässä noin joka toinen vuosi. Vuoden 1900 ilmastossa yhtä lämmin marraskuu toistui Helsingissä noin kerran vuosikymmenessä ja Sodankylässä kerran viidessä vuodessa.
AASIA
Marraskuu oli mittaushistorian lämpimin. Esimerkiksi Japanissa mitattiin lämpimin syys-marraskuun ajanjakso ja Pakistanissa marraskuu oli lämpimin mitattu.
ANTARKTIKSEN MERIJÄÄ
Merijään laajuus oli mittaushistorian pienin marraskuussa havaittu, 14,7 miljoonaa km2, mikä on noin 10 % marraskuun tavanomaista laajuutta pienempi.
KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA MARRASKUUSSA 2024 JAKSON 1991–2020 KESKIARVOSTA MAAILMALLA (VASEMMALLA) JA EUROOPASSA (OIKEALLA).
LISÄTIETOA
https://climate.copernicus.eu/climate-bulletins
Lähde: Copernicus Climate Change Service
Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus
Lyly puhalsi hirmumyrskyn voimalla
Lylyn päivän myrsky 1.11.2024 jää säähistoriaan erityisenä tapauksena, sillä Suomen merialueilla mitattiin ensimmäistä kertaa hirmumyrskyluokan tuulilukema.
Lyly-myrsky kehittyi suursäätilassa, jossa Pohjois-Atlantin alueelta oli saapunut Fennoskandiaan hyvin voimakas suihkuvirtausalue. Suihkuvirtauksen ytimessä noin kymmenen kilometrin korkeudella länsituulen nopeus oli jopa yli 70 m/s. Troposfäärin yläosassa puhaltavat suihkuvirtaukset ovat aina seurausta suurista vaakasuuntaisista lämpötilaeroista, ja tällä kertaa esimerkiksi Islannin ja Skotlannin välillä vallinnut ilmamassojen lämpötilaero oli yli 20 astetta. Terävä ilmamassojen rajavyöhyke, jossa puhaltaa voimakas suihkuvirtaus, on otollinen ympäristö myrskymatalapaineiden kehittymiselle. Tyypillisesti voimakkaita matalapaineita syntyy vyöhykkeelle useita peräjälkeen. Suihkuvirtausalueella muodostuvien, usein nopeasti syvenevien ja nopealiikkeisten matalapaineiden kehityksen ja reitin tarkka ennustaminen on vaikeaa. Lyly-myrskyä edeltävinä päivinä sääennustemallit poukkoilivatkin rajusti myrskyn kehittymisen suhteen. Ensin voimakkaita tuulenpuuskia ennustettiin laajalle alueelle maan etelä- ja keskiosiin, sitten myrskyn todennäköisyys pieneni ja vaara-alue supistui. Vasta viimeisen vuorokauden aikana ennen myrskyä ennusteet alkoivat asettua ja kovimpien tuulenpuuskien ennustettu alue täsmentyi maan lounaiskulmalle.
KOVIN TUULI MITATTIIN RAUMAN KYLMÄPIHLAJALLA
Lylyn päivän iltana luoteenpuoleisia myrskytuulia havaittiin usealla Lounais-Suomen merisääasemalla Kristiinankaupungin ja Hangon välisellä rannikolla, ja iltakahdeksan jälkeen Kylmäpihlajan majakalla mitattiin keskituulen nopeudeksi 33,5 m/s. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun Suomessa havaittiin hirmumyrskyä (kymmenen minuutin keskituulen nopeus yli 33 m/s) tunturien ulkopuolella sijaitsevalla havaintopaikalla. Mittaustulosta tulkittaessa on kuitenkin huomioitava, että Kylmäpihlajan tuulimittarit sijaitsevat 38 metrin korkeudella maanpinnalta.
33,5 m/s
Kovin keskituuli mitattiin Rauman Kylmäpihlajan havaintoasemalla
39,6 m/s
Myös kovin tuulen puuska mitattiin Rauman Kylmäpihlajalla
Tavanomaisella kymmenen metrin mittauskorkeudella tuulen nopeus oli arviolta noin 28 m/s.
Onni onnettomuudessa oli rajujen tuulien suppea vaikutusalue, johon kuuluivat Selkämeren rantaviiva, Ahvenanmaa ja muu lounaissaaristo sekä kapea kaistale Satakunnan ja Varsinais-Suomen länsiosia. Tuulinen alue oli myös erittäin terävärajainen. Siinä missä Porissa havaittiin maa-alueillakin yli 25 m/s puhaltaneita puuskia, oli Satakunnan itäosassa tuulen nopeus puuskissa alle 10 m/s.
Suhteutettuna myrskyn vaikutusalueen pieneen kokoon voi myrskyn aiheuttamia vaikutuksia kuitenkin luonnehtia merkittäviksi. Pelastustoimelle aiheutui noin tuhat säästä johtuvaa vahingontorjuntatehtävää, ja myrskyn aikana oli enimmillään noin 40 000 taloutta samanaikaisesti ilman sähköä. Osa sähkökatkoista oli myös melko pitkäkestoisia. Huomionarvoista on, että Eurajoella myrsky kaatoi myös kaksi haruskorroosion heikentämää kantaverkon pylvästä. Metsää Lyly kaatoi Metsäkeskuksen alustavan arvion mukaan noin 100 000 kuution verran.
KYLMÄN ILMAN VIRTAAMINEN JÄÄTTÖMÄLLE SELKÄMERELLE VOIMISTI PUUSKAISUUTTA
Usein myrskytilanteisiin liittyy ilmanpainekartoilla selkeästi näkyvä matalapaineen keskus. Tällä kertaa keskusta ei ollut helposti löydettävissä, mutta todennäköisesti 1.11. illalla maan länsiosan yli liikkui luoteesta kaakkoon pienikokoinen matalapaineen osakeskus. Rajut luoteenpuoleiset tuulet puhalsivat välittömästi keskuksen länsipuolella.
Luoteisten tuulien mukana Suomen merialueille saapui yhä kylmempää ilmamassaa. Illalla Selkämeren eteläosassa ilman lämpötilaksi kahden metrin korkeudella mitattiin noin +6 astetta, kun taas reilun kilometrin korkeudella oli samaan aikaan luotaus- ja säämallitietojen perusteella arvioituna noin 7 astetta pakkasta. Näin suurten pystysuuntaisten lämpötilaerojen vallitessa tuuli muuttuu hyvin puuskaiseksi, ja pinnalla koettujen tuulen puuskien voimakkuus voi riippua suuresti jopa satojen metrien korkeudessa vallitsevasta ilmavirtauksesta. Ennustemallien avulla voidaan arvioida, että Selkämeren eteläosassa 500 metrin korkeudella tuulen nopeus oli selvästi yli 30 m/s.
LOUNAIS-SUOMESSA ON KOETTU VIIME VUOSINA USEITA MERKITTÄVIÄ MYRSKYJÄ
Viime vuosikymmeninä maan lounaisosia ovat koetelleet useat myrskyt, joista rajuin oli Tapani-myrsky vuonna 2011. Tuolloin maa-alueilla mitattiin noin 30 m/s puhaltaneita tuulenpuuskia, ja Tapani aiheutti myös lähihistorian laajimmat sähkökatkot. Vahinkojen näkökulmasta kärkipäähän yltävät myös Seija-myrsky 13.12.2013, Aapeli-myrsky 2.1.2019 sekä Aila-myrsky 17.9.2020. Kaikille näille myrskyille oli yhteistä, että voimakas matalapaine saapui Suomeen lännestä tai länsiluoteesta ja rajuimmat tuulet puhalsivat lännen ja pohjoisen välisestä sektorista.
Keskimäärin Suomeen saapuu eniten myrskyjä lounaasta, mutta laajimpiin sähkökatkoihin näyttäisivät johtavan yksittäiset voimakkaat luoteismyrskyt. Meteorologisten ominaisuuksien lisäksi myrskyn vaikutukset riippuvat vuodenajasta ja ympäristötekijöistä, kuten roudasta, metsän ominaisuuksista ja sähköverkon altistuksesta.
Ari-Juhani Punkka ja Ilona Láng-Ritter
Tuulta mitataan eri korkeuksilla
Lyly-myrskyn yhteydessä hirmumyrskylukemat mitattiin Rauman Kylmäpihlajan majakalla, jossa tuulimittarit sijaitsevat majakan huipun tutkatornissa 38 metriä maanpinnan ja 43 metriä merenpinnan yläpuolella. Säähavaintoasemilla tuulimittaukset tulisi tehdä hyvin avoimella ja tasaisella paikalla 10 metrin korkeudella maanpinnasta. Myös Ilmatieteen laitoksen tuulivaroitukset annetaan tälle korkeudelle ennustetun tuulen nopeuden perusteella. Osalla havaintoasemista tuulen nopeuden mittausanturit on kuitenkin käytännön pakosta jouduttu sijoittamaan paljon korkeammalle. Erityisesti merialueiden luodoilla ja majakoilla mittauslaitteiston asentamiselle voi olla hyvin vähän vaihtoehtoja, koska tuulimittareita ei voida tietenkään asentaa majakkatornin katveeseenkaan.
Eri korkeuksilla mitatuille tuulen nopeuksille voidaan määrittää havaintopaikan ympäristön rosoisuuden perusteella korjauskertoimet, joiden avulla voidaan laskea niin sanottu potentiaalituuli, joka on matemaattinen arvio tuulen nopeudesta 10 metrin korkeudella. Kylmäpihlajalla tämä potentiaalituuli oli Lyly-myrskyssä noin 28 m/s. Merialueiden aiempi keskituuliennätys, 32,5 m/s, mitattiin Aapeli-myrskyssä 2.1.2019 Kökarin Bogskärissä. Myös Bogskärissä tuulimittarit ovat majakan huipulla yli 30 metrin korkeudessa, mutta eivät kuitenkaan yhtä korkealla kuin Kylmäpihlajassa. Bosgskärissä potentiaalituuli oli Aapeli-myrskyssä noin 29 m/s, siis hieman kovempi kuin Kylmäpihlajassa Lyly-myrskyssä.
Ilari Lehtonen
Lounais- ja Länsi-Suomessa koettiin 25.–27. marraskuuta poikkeuksellisen raju syystulva. Jokien virtaamat nousivat Varsinais-Suomesta Vaasan seudulle yltävällä alueella paikoin tasolle, joka toistuu kerran 50–100 vuodessa. Tulviminen johtui runsaiden vesisateiden ja lumipeitteen äkillisen sulamisen yhteisvaikutuksesta.
KUUKAUDEN HAVAINTO
Ilmatieteen laitos on tuottanut Itämeren pintalämpötila- ja jääanalyysit Marine Copernicuksen aineistosta. Keskiarvot on laskettu päivittäisistä arvoista. Jäällisen alueen rajana pidetään jään 15 %:n peittävyyttä. Asemakohtaiset kuvaajat perustuvat Ilmatieteen laitoksen mareografihavaintoihin.
KESKIMÄÄRÄINEN ITÄMEREN PINTALÄMPÖTILA JA JÄÄTILANNE
Meriveden keskimääräinen pintalämpötila marraskuussa 2024 (vas.) ja pintalämpötilan poikkeama jakson 1991–2020 keskiarvosta (oik.). Pintalämpötilan havaitut päiväkeskiarvot marraskuussa 2024 on esitetty yhdeksältä asemalta. Jääanalyysi kuvaa jäätilanteen kuukauden keskiarvoa, ja jään klimatologia kuvaa jäällisen alueen keskimääräistä rajaa jaksolla 1991–2020.
MERIVEDEN KORKEUS
FÖGLÖ DEGERBY
PIETARSAARI LEPPÄLUOTO
HELSINKI KAIVOPUISTO
RAUMA PETÄJÄS
KEMI AJOS
Meriveden korkeus suhteessa teoreettiseen keskivedenkorkeuteen marraskuussa 2024. Kuvaajissa on esitetty mareografeilla tunneittain mitattu keskimääräinen vedenkorkeus. Keltaiset vaakaviivat kuvaavat matalan ja korkean vedenkorkeuden varoitusrajoja.
HAMINA PITÄJÄNSAARI
ARKTISEN MERIJÄÄN LAAJUUS JA POIKKEAMA TAVANOMAISESTA MARRASKUUSSA
Marraskuussa arktisen merijään keskimääräinen pinta-ala oli 9,4 miljoonaa km², joka on 0,9 miljoonaa km², tai noin 9 % alle vuosien 1991–2020 marraskuun keskiarvon. Merijään laajuus oli kolmanneksi suppein marraskuussa 46 vuoden satelliittihavaintojen aikana. Jäätä oli selvästi vähemmän kuin kolmena edellisenä vuonna. Marraskuun pienin merijään laajuus (-13 % alle keskiarvon) havaittiin vuonna 2016.
Syyskuun vuotuisen minimin jälkeen arktisen merijään laajuus kasvoi loka-marraskuussa. Se pysyi kuitenkin vuodenaikaan nähden pienimpien joukossa, erityisesti lokakuun puolivälistä eteenpäin. Marraskuun loppuun mennessä merijään laajuus oli kasvanut 10,3 miljoonaan km²:iin, joka oli historian kolmanneksi pienin merijään laajuus marraskuun päättyessä. Jäätä oli vain hieman laajemmalla alueella kuin vuosina 2016 ja 2006.
Marraskuussa valtaosa Jäämeren keskiosasta oli jään peitossa. Merkittävin poikkeama oli Huippuvuoria ja Frans Joosefin maata ympäröivä merialue, joka pysyi pääosin jäättömänä. Tavallista vähemmän jäätä oli myös viereisellä läntisellä Karanmerellä. Jäämeren vastakkaisella puolella, erityisesti Tšuktšimeren pohjoisosassa, jäätä oli tavanomaista enemmän. Jäämeren Kanadanpuoleisilla reunoilla, mukaan lukien Hudsoninlahdella ja Baffininlahdella, jäätä oli tavanomaista vähemmän. Myös ilman lämpötilat olivat keskimääräistä korkeampia.
Merijään keskimääräinen peittävyys arktisella alueella marraskuussa 2024. Värillinen viiva kuvaa jäällisen alueen keskimääräistä rajaa jaksolla 1991–2020, kun jäällisen alueen rajana pidetään jään 15 %:n peittävyyttä.
LÄHTEET
ECMWF Copernicus Climate Change Service
Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus
Merijään peittävyyden poikkeama arktisella alueella jakson 1991–2020 keskiarvosta marraskuussa 2024.
Kasvihuonekaasuhavainnot ovat alustavia ja voivat vielä muuttua tarkistusprosessin aikana.
PALLAS - SAMMALTUNTURI UTÖ
1 kk
1 vuosi
Useita vuosia
(ppm = parts per million, tilavuuden miljonasosa ja ppb = parts per billion, tilavuuden miljardisosa)
Hiilidioksidi- (CO2) ja metaani- (CH4) pitoisuuksien havaitut tuntikeskiarvot viimeisen kuukauden jaksolla (ylin rivi) sekä viimeisen vuoden jaksolla (keskimmäinen rivi) Pallas-Sammaltunturin ja Utön asemilla. Alarivin kuvissa esitetään hiilidioksidipitoisuuden kehitys useamman vuoden ajalta.
TAUSTATIETOA
• Hiilidioksidi (CO2) ilmakehässä on peräisin kasvien ja maaperän hengityksestä sekä polttoprosessista ja sementintuotannosta.
• Metaanin (CH4) merkittävimmät päästöt ilmakehään tulevat soilta, maakaasun purkautumisesta, märehtijöistä, kaatopaikoilta, riisinviljelystä ja fossiilisten polttoaineiden käsittelystä.
• LUE LISÄÄ: ilmatieteenlaitos.fi
Meriveden korkeus laski
Kemin mareografilla aamulla 21. marraskuuta
161 cm teoreettisen keskiveden tason alapuolelle
Tämä on alin havaittu meriveden pinnankorkeus vuodesta 1922 lähtien toimineella mareografiasemalla. Kovassa koillismyrskyssä 3.10.1912 meriveden pinnan kerrotaan kuitenkin Kemissä laskeneen jopa yli kaksi metriä keskimääräisen tasonsa alapuolelle.
LÄMPÖTILOJA
HELSINKI, KAISANIEMI
JYVÄSKYLÄ
JOENSUU
JOKIOINEN
SEINÄJOKI, PELMAA
SIIKAJOKI, RUUKKI
UTSJOKI, KEVO
Marraskuussa 2024 päivittäin mitattu vuorokauden keskilämpötila (°C, musta käyrä), ylin lämpötila (°C, punainen käyrä) ja alin lämpötila (°C, sininen käyrä) sekä vuorokauden sademäärä (mm, siniset pylväät). Lämpötilan tasoitetut vertailuarvot ovat kaudelta 1991–2020. Harmaa käyrä kuvaa vuorokauden keskilämpötilan 50 %:n arvoa eli mediaania, ja harmaa varjostus kuvaa aluetta, jonka sisällä noin 97 % vuorokauden keskilämpötiloista tilastollisesti esiintyy.
SODANKYLÄ
KESKILÄMPÖTILA
SADEMÄÄRÄ
KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA
VERTAILUKAUDESTA 1991–2020
SADEMÄÄRÄ PROSENTTEINA
VERTAILUKAUDESTA 1991–2020
MARRASKUUN KUUKAUSITILASTO
HAVAINTOASEMA
AURINGONPAISTETUNNIT
KUUKAUSISUMMA
PAIKKAKUNTA 2024 1991–2020
UTÖ 34
MAARIANHAMINA 66,3*
TURKU 43,4 34
HELSINKI 35,2 34
JOKIOINEN 28,5 28
KOUVOLA 16,1 23
JYVÄSKYLÄ 25,9 20
KUOPIO 25,9
KORSNÄS 51,8*
OULU 36,8
ROVANIEMI 18,8
SODANKYLÄ 25,7 18
UTSJOKI 6,0 9
* merkityillä asemilla on joitakin puuttuvia havaintoja
LUMENSYVYYS
Tuulitilastoissa on käytetty 10-min keskituulta. Tuuliruusuissa käytetyn aineiston havaintoväli on 10 min ja kovatuuliset päivät -taulukossa 1 min.
PARAINEN, UTÖ
KALAJOKI, ULKOKALLA
0–1 m/s tyyni
1–4 m/s heikko
4–8 m/s kohtalainen
8–14 m/s navakka
14–21 m/s kova
21– m/s myrsky
VANTAA, HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA
PELKOSENNIEMI, PYHÄTUNTURI
KOVATUULISET PÄIVÄT
HAVAINTOASEMA
KOTKA, HAAPASAARI HELSINKI, HARMAJA
HANKO, RUSSARÖ
PARAINEN, UTÖ
KÖKAR, BOGSKÄR HAMMARLAND, MÄRKET
RAUMA, KYLMÄPIHLAJA
KRISTIINANKAUPUNKI
VALASSAARET
KALAJOKI, ULKOKALLA
KEMI, AJOS
Taulukon asemien kovatuuliset päivät (suurin 10 minuutin keskituulen nopeus vähintään 14 m/s) on esitetty oranssilla ja myrskypäivät (vähintään 21 m/s) punaisella värillä.
Ennuste on tehty 19.12.2024, ja se perustuu Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen (ECMWF) tuottamaan aineistoon.
16.12.–22.12.
23.12.–29.12.
30.12.–5.1.
6.1.–12.1.
13.1.–19.1.
20.1.–26.1.
Ennustettu keskimääräinen ilman lämpötila 2 metrin korkeudella (°C) seuraavien kuuden viikon aikana (ylemmät kuvat) ja ennustetun lämpötilan poikkeama (°C) edellisten 20 vuoden keskiarvosta (alemmat kuvat).
Multiple windstorms roared in November
Strong gale-force winds were observed on many days in November with the two most significant windstorms occurring on 1 and 20–21 November. On 1 November, hurricaneforce winds were observed for the first time in the Finnish coastal areas. The mean temperature in November was predominantly 1–2 °C above the long-term average from 1991–2020. In the northernmost Lapland, however, the warm anomaly was more than 3 °C. On the contrary, in the Åland Islands the mean temperature was very close to the average.
All weather stations in northern Lapland recorded their highest November temperatures ever on the 8th. In Nellim, Inari, the mercury climbed up to 12.6 °C, which was the highest temperature of the month. In the southern parts of Finland, the highest temperatures were mainly observed on the 16th, when temperature peaked at around 10 °C.
The precipitation levels were above the average over the area stretching from south-eastern Finland towards the western coast and in northern Lapland. Whereas in the southwest, as well as in North Ostrobothnia and in the southern and central parts of Lapland, the precipitation levels remained below the average. The highest level of precipitation, 137.3 mm, was measured in Pirttikoski, Hämeenlinna. In northern Lapland, the precipitation level even hit new monthly records in Kilpisjärvi, Enontekiö with 101.4 mm and in Nuorgam, Utsjoki with 88.1 mm.
There were several windstorms in November. The most vigorous winds battered the southern part of the Bothnian Sea coast between Uusikaupunki and Pori on the evening of the
1st. At Kylmäpihlaja Lighthouse outside Rauma a 10-minute sustained wind speed reached 33.5 m/s with gusts up to 39.6 m/s. This was the first time when hurricane-force winds were ever observed in the Finnish coastal areas. However, the measurements were from a mast at 38 m height, corresponding approximately a wind speed of 28 m/s at 10 m height used regularly for wind observations.
Another significant windstorm struck the Finnish sea areas on 20–21 November. Over the Bothnian Bay vigorous northeasterly winds pushed seawater towards the southwest and up north in Kemi the sea fell to a record low level of 161 cm below the theoretical mean water level. At the same time, in the Gulf of Finland the sea rose more than 1 m above the mean water level due to strong southwesterly winds.
The storm on 20–21 November also brought 10–30 cm of snow to the southern and central parts of Finland. The snowpack melted rapidly on 25 November when the weather turned mild. At the same time, it rained widely 25–45 mm in the southwestern part of Finland. Heavy rain and rapid snowmelt caused significant flooding in Satakunta and surrounding regions.
In addition to 1 and 20–21 November, strong gale-force winds were observed in the sea areas also on 2–3, 16–17 and 24–25 November.
Ilari Lehtonen
+12.6 °C
Nellim Inari, 8.11.
-27.3 °C
Tulppio, Savukoski, 28.11.
Highest and lowest temperatures
HIGHLIGHTS: NOVEMBER 2024
• Globally, Novermber was the second-warmest measured - after November 2023.
• Global average ERA5 surface air temperature of November, 14.10°C, was 0.73°C above the 1991-2020 average for November.
• The average temperature in Europe was 5.14°C, 0.78°C above the 19912020 average for November, leaving the month outside the top 10 warmest Novembers on record for Europe.
